Väliaikainen versio

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kuudes jaosto)

11 päivänä heinäkuuta 2024 (*)

Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta – Puitepäätös 2008/841/YOS – Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen – Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 52 artikla – SEU 19 artiklan 1 kohdan toinen alakohta – Rikosoikeudellisen menettelyn valmisteluvaiheen kohtuuton kesto – Syytekirjelmään liittyvät olennaiset mutta korjattavissa olevat menettelysääntöjen rikkomiset – Rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevan henkilön oikeus siihen, että hänen osaltaan aloitettu menettely lopetetaan

Asiassa C‑265/23 [Volieva] (i),

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Okrazhen sad – Sliven (Slivenin maakunnallinen tuomioistuin, Bulgaria) on esittänyt 12.4.2023 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 25.4.2023, saadakseen ennakkoratkaisun rikosasiassa, jossa vastaajina ovat

DM,

AV,

WO ja

AQ

ja jossa asian käsittelyyn osallistuu:

Okrazhna prokuratura – Sliven,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja T. von Danwitz, varapresidentti L. Bay Larsen, joka hoitaa kuudennen jaoston tuomarin tehtäviä (esittelevä tuomari), ja tuomari P. G. Xuereb,

julkisasiamies: P. Pikamäe,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        DM, edustajinaan KS ja ZY,

–        Euroopan komissio, asiamiehinään M. Wasmeier ja I. Zaloguin,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta 24.10.2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS (EUVL 2008, L 300, s. 42) 4 artiklan, luettuna yhdessä SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 ja 52 artiklan kanssa, tulkintaa.

2        Tämä pyyntö on esitetty rikosasiassa, jossa vastaajina on DM ja muita luonnollisia henkilöitä, joita syytetään järjestäytyneeseen rikollisryhmään osallistumisesta ja lahjonnasta.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Unionin oikeus

3        Puitepäätöksen 2008/841/YOS 4 artiklassa, jonka otsikko on ”Erityiset olosuhteet”, säädetään seuraavaa:

”Kukin jäsenvaltio voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että 3 artiklassa tarkoitettuja rangaistuksia voidaan lieventää tai että rikoksentekijä voidaan jättää rangaistukseen tuomitsematta, jos hän esimerkiksi:

a)      sanoutuu irti rikollisesta toiminnasta; ja

b)      antaa hallinto- tai oikeusviranomaisille tietoja, joita nämä eivät olisi muutoin voineet saada ja joiden ansiosta nämä voivat:

i)      estää rikoksen vaikutukset tai lieventää niitä;

ii)      tunnistaa tai tuoda oikeuden eteen muut rikoksentekijät;

iii)      löytää todisteita;

iv)      riistää rikollisjärjestöltä laittomat varat tai sen rikollisesta toiminnasta saaman hyödyn; tai

v)      estää muiden 2 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekemisen.”

 Bulgarian oikeus

4        Nakazatelno protsesualen kodeksin (rikosprosessilaki; jäljempänä NPK), sellaisena kuin se oli voimassa 29.4.2006–28.5.2010, 334 §:n, jonka otsikko oli ”Muutoksenhakutuomioistuimen toimivalta”, 4 momentissa säädettiin, että muutoksenhakutuomioistuin voi kumota tuomion ja lopettaa rikosoikeudellisen menettelyn muun muassa silloin, kun ensimmäisen asteen tuomioistuin ei ole käyttänyt sille NPK:n 369 §:n 4 momentissa annettuja valtuuksia.

5        NPK:n, sellaisena kuin se oli voimassa 29.4.2006–28.5.2010, 368 §:ssä, jonka otsikko oli ”Rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevan henkilön esittämä pyyntö tuomioistuimelle”, säädettiin seuraavaa:

”(1)      Jos on kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun henkilö on asetettu tutkintamenettelyn yhteydessä rikoksesta epäillyn asemaan törkeän rikoksen osalta, ja muissa tapauksissa yli vuosi, kyseinen henkilö voi pyytää, että asia tutkitaan tuomioistuimessa.

(2)      Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kyseisen henkilön on esitettävä pyyntö toimivaltaiselle ensimmäisen asteen tuomioistuimelle, joka ottaa asian viipymättä käsiteltäväkseen.”

6        NPK:n, sellaisena kuin se oli voimassa 29.4.2006–28.5.2010, 369 §:ssä, jonka otsikko oli ”Asian tutkiminen”, säädettiin seuraavaa:

”(1)      Tuomioistuin lausuu pyynnöstä yhden tuomarin kokoonpanossa seitsemän päivän kuluessa, ja jos se toteaa, että 368 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyvät, se siirtää asian syyttäjälle ja antaa tälle mahdollisuuden saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi kahden kuukauden kuluessa toimittamalla syytekirjelmän, ehdotuksen rikoksentekijän vapauttamisesta rikosoikeudellisesta vastuusta ja hänelle määrättävästä hallinnollisesta seuraamuksesta tai syyteneuvottelusopimuksen taikka lopettaa rikosoikeudellinen menettely ja ilmoittaa asiasta tuomioistuimelle.

(2)      Jos syyttäjä ei ole kahden kuukauden kuluessa käyttänyt 1 momentin mukaisia valtuuksiaan tai jos tuomioistuin ei ole hyväksynyt syyteneuvottelusopimusta, tuomioistuin ottaa asian käsiteltäväkseen ja lopettaa rikosoikeudellisen menettelyn suljetuin ovin yhden tuomarin kokoonpanossa annetulla määräyksellä. Määräyksen antamisen jälkeen rikosoikeudellinen menettely jatkuu rikoskumppaneita vastaan ja niiden muiden rikosten osalta, joista epäillyn asemaan asetettua henkilöä syytetään.

(3)      Jos syyttäjä on käyttänyt 1 momentin mukaisia valtuuksiaan mutta tutkintamenettelyssä on syyllistytty menettelysääntöjen olennaisiin rikkomisiin, tuomioistuimen on suljetuin ovin yhden tuomarin kokoonpanossa lopetettava menettely ja palautettava asia syyttäjälle, jotta tämä korjaa rikkomiset ja jotta asia saatetaan kuukauden kuluessa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

(4)      Jos syyttäjä ei saata asiaa tuomioistuimen käsiteltäväksi 3 momentissa tarkoitetussa määräajassa, jos menettelysääntöjen olennaisia rikkomisia ei korjata tai jos syyllistytään uusiin rikkomisiin, tuomioistuimen on suljetuin ovin yhden tuomarin kokoonpanossa lopetettava rikosoikeudellinen menettely määräyksellä.

(5)      Edellä 2 ja 4 momentissa tarkoitetut tuomioistuimen toimet ovat lopullisia.”

7        Bulgarian lainsäätäjä poisti 28.5.2010 alkaen NPK:n 334 §:n 4 momentista muutoksenhakutuomioistuimen mahdollisuuden kumota tuomio ja lopettaa rikosoikeudellinen menettely, jos ensimmäisen asteen tuomioistuin ei ollut käyttänyt sille kyseisen lain 369 §:n 4 momentissa annettuja valtuuksia. Kansallisella lainsäädännöllä kumottiin myös NPK:n 26 luvun säännökset eli NPK:n 368 § ja 369 § ja täsmennettiin, että jo vireillä olevat menettelyt saatettaisiin päätökseen aiemmin säädetyllä tavalla.

8        NPK:n, sellaisena kuin se oli voimassa 13.8.2013–5.11.2017, 334 §:n 4 momentissa säädettiin uudelleen – samalla tavoin kuin NPK:n 29.4.2006–28.5.2010 voimassa olleessa versiossa –, että muutoksenhakutuomioistuin voi kumota tuomion ja lopettaa rikosoikeudellisen menettelyn muun muassa silloin, kun ensimmäisen asteen tuomioistuin ei ollut käyttänyt sille NPK:n 369 §:n 4 momentissa annettuja valtuuksia.

9        NPK:n 13.8.2013–5.11.2017 voimassa olleessa versiossa oli myös 26 luku, johon sisältyi NPK:n 368 § ja 369 §. Ensin mainittu pykälä oli sanamuodoltaan samanlainen kuin kyseisen lain 29.4.2006–28.5.2010 voimassa olleessa versiossa. Sama koski NPK:n 369 §:ää, ja ainoastaan kyseisen pykälän 1 momentissa vahvistettua määräaikaa oli jatkettu kahdesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen.

10      NPK:n, sellaisena kuin se on voimassa 5.11.2017 alkaen, 334 §:n 4 momentissa ei enää säädetä, että muutoksenhakutuomioistuin voi kumota tuomion ja lopettaa rikosoikeudellisen menettelyn, jos ensimmäisen asteen tuomioistuimessa ei ole korjattu menettelysääntöjen olennaisia rikkomisia tai jos on syyllistytty uusiin rikkomisiin.

11      NPK:n, sellaisena kuin se on voimassa 5.11.2017 alkaen, 368 §:ssä, jonka otsikko on ”Tutkintamenettelyn nopeuttaminen”, säädetään seuraavaa:

”(1)      Jos on kulunut yli kaksi vuotta siitä, kun henkilö on asetettu tutkintamenettelyn yhteydessä rikoksesta epäillyn asemaan törkeän rikoksen osalta, ja muissa tapauksissa yli kuusi kuukautta, kyseinen henkilö, uhri ja vahinkoa kärsinyt oikeushenkilö voivat pyytää asian tutkinnan nopeuttamista. Näissä määräajoissa ei oteta huomioon ajanjaksoa, jona asia on ollut vireillä tuomioistuimessa tai se käsittely on keskeytetty 25 §:n nojalla.

(2)      Edellä 1 momentissa tarkoitettu pyyntö on esitettävä syyttäjän välityksellä, ja syyttäjän on toimitettava asia viipymättä tuomioistuimelle.

(3)      Tuomioistuin ratkaisee asian suljetuin ovin yhden tuomarin kokoonpanossa 15 päivän kuluessa.”

12      NPK:n, sellaisena kuin se on voimassa 5.11.2017 alkaen, 369 §:ssä, jonka otsikko on ”Tuomioistuimen ratkaisu. Rikosoikeudellisen menettelyn nopeuttamiseen tähtäävät toimenpiteet”, säädetään seuraavaa:

”(1)      Tuomioistuin ratkaisee asian arvioimalla asiaan liittyvien tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen monitahoisuutta, todisteiden ja todistuskeinojen hankkimista, tarkastamista ja arvioimista koskevien toimien täytäntöönpanossa mahdollisesti ilmenneitä viivästyksiä sekä näiden viivästysten syitä.

(2)      Jos tuomioistuin toteaa perusteettoman viivästyksen, sen on asetettava asianmukainen määräaika, jonka kuluessa toimet on toteutettava. Määräys on lopullinen.

(3)      Lisäpyyntöjä nopeuttamisesta voidaan esittää 2 momentissa tarkoitetun määräajan päättymisen jälkeen.”

13      NPK:n tässä samassa versiossa nämä kaksi viimeksi mainittua pykälää kuuluvat edelleen NPK:n 26 lukuun.

 Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

14      Viisi henkilöä, joista yksi oli DM, asetettiin 5.7.2013 rikoksesta epäillyn asemaan rikoslain 321 §:n 3 momentin mukaisen järjestäytyneeseen rikollisryhmään osallistumisen ja saman lain 301 §:n 1 momentin mukaisen lahjonnan osalta.

15      DM teki 31.8.2015 rikostutkinnan kohtuuttoman keston vuoksi Spetsializiran nakazatelen sadille (erityisrikostuomioistuin, Bulgaria) hakemuksen, jossa kyseistä tuomioistuinta vaadittiin NPK:n 368 §:n 1 momentin, sellaisena kuin se oli voimassa 13.8.2013–5.11.2017, säännöksen nojalla tutkimaan asia.

16      Spetsializiran nakazatelen sad siirsi 30.9.2015 antamallaan määräyksellä rikosasian NPK:n, sellaisena kuin se oli voimassa 13.8.2013–5.11.2017, 369 §:n 1 momentin nojalla Spetsializirana prokuraturalle (erityissyyttäjä, Bulgaria) ja asetti tälle kolmen kuukauden määräajan syytekirjelmän, ehdotuksen, jolla rikoksentekijä vapautetaan rikosoikeudellisesta vastuusta ja hänelle määrätään hallinnollinen seuraamus, tai syyteneuvottelusopimuksen toimittamiseksi taikka rikosoikeudellisen menettelyn lopettamiseksi ja asiasta tuomioistuimelle ilmoittamiseksi.

17      Erityissyyttäjä saattoi asian 8.1.2016 vireille Spetsializiran nakazatelen sadissa toimittamalla sen käsiteltäväksi syytekirjelmän neljän syytetyn, joista yksi oli DM, osalta tämän tuomion 14 kohdassa mainituista rikoksista.

18      Esittelevä tuomari lopetti menettelyn 3.2.2016 antamallaan määräyksellä olennaisten mutta korjattavissa olevien menettelysääntöjen rikkomisten vuoksi ja palautti asian erityissyyttäjälle näiden rikkomisten korjaamiseksi.

19      Erityissyyttäjä laati uuden syytekirjelmän kuukauden kuluessa ja toimitti sen 22.3.2016 Spetsializiran nakazatelen sadille.

20      Kyseisessä tuomioistuimessa tämän jälkeen käydyn menettelyn aikana DM vaati, että hänen osaltaan aloitettu rikosoikeudellinen menettely lopetetaan NPK:n, sellaisena kuin se oli voimassa 13.8.2013–5.11.2017, 369 §:n 4 momentin kolmannen vaihtoehdon nojalla rikostutkinnan aikana tapahtuneiden uusien menettelysääntöjen rikkomisten vuoksi. Syytekirjelmää ei näet ollut hänen mukaansa laadittu selkeästi ja täsmällisesti, jotta syytetty voisi ymmärtää sen, järjestää puolustuksensa tehokkaasti ja esittää merkityksellisiä todisteita.

21      Spetsializiran nakazatelen sad hylkäsi kuitenkin 27.6.2016 tämän vaatimuksen ja katsoi, että syytekirjelmä oli NPK:n 246 §:ssä säädettyjen täsmällisyyttä ja selkeyttä koskevien lakisääteisten vaatimusten mukainen.

22      Spetsializiran nakazatelen sad totesi 19.11.2019 antamallaan tuomiolla DM:n syylliseksi niihin rikoksiin, joista häntä syytettiin, ja tuomitsi hänet vapausrangaistukseen, määräsi hänelle sakkoa ja peruutti hänen virkaansa liittyvät oikeudet.

23      Apelativen spetsializiran nakazatelen sad (erityisrikosylioikeus, Bulgaria) kumosi muutoksenhaun johdosta 9.11.2020 antamallaan tuomiolla tämän tuomion kokonaisuudessaan sellaisten olennaisten mutta korjattavissa olevien menettelysääntöjen rikkomisten vuoksi, jotka perustuivat siihen, ettei 22.3.2016 päivätty syytekirjelmä ollut NPK:n 246 §:ssä säädettyjen selkeyttä ja täsmällisyyttä koskevien lakisääteisten vaatimusten mukainen, ja palautti asian Spetsializiran nakazatelen sadiin.

24      Viimeksi mainittu tuomioistuin puolestaan palautti asian 3.2.2021 syyttäjälle, jotta tämä korjaisi rikostutkinnan aikana syytekirjelmän valmistelun osalta tehdyt menettelysääntöjen olennaiset rikkomiset.

25      Erityissyyttäjä toimitti 7.7.2022 uuden syytekirjelmän DM:n ja kolmen muun syytetyn osalta.

26      Lainsäädäntömuutosten ja oikeudenkäyntimenettelyyn liittyvien seikkojen johdosta asia siirrettiin lopulta Okrazhen sad – Slivenille (Slivenin maakunnallinen tuomioistuin, Bulgaria), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.

27      Kyseinen tuomioistuin toteaa, että mahdollisuus lopettaa rikosoikeudellinen menettely, jos rikostutkinta kestää kohtuuttoman kauan ja jos menettelysääntöjä rikotaan toistuvasti mutta korjattavissa olevalla tavalla, on poistettu 5.11.2017 alkaen. Apelativen Spetsializiran nakazatelen sad, joka kumosi 9.11.2020 ensimmäisen asteen tuomioistuimen tuomion juuri 22.3.2016 päivätyn syytekirjelmän laadintaan liittyneiden rikkomisten vuoksi ja sen vuoksi, ettei syytekirjelmä täyttänyt NPK:n 246 §:ssä säädettyjä täsmällisyyttä ja selkeyttä koskevia lakisääteisiä vaatimuksia, ei siis voinut lopettaa DM:n osalta aloitettua rikosoikeudellista menettelyä.

28      Jos ensimmäisen asteen tuomioistuin olisi soveltanut oikein NPK:n, sellaisena kuin se oli voimassa 13.8.2013–5.11.2017, 369 §:n 4 momentin kolmatta vaihtoehtoa, DM:n osalta aloitettu rikosoikeudellinen menettely olisi pitänyt lopettaa vuonna 2016.

29      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo tältä osin, että kun otetaan huomioon Konstitusionen sadin (perustuslakituomioistuin, Bulgaria) oikeuskäytäntö, jonka mukaan lain taannehtivuutta koskevaa kieltoa rikotaan, jos jo – vaikkakin eri oikeussääntöjen yhteydessä –saadun oikeuden seurausten uusi oikeudellinen arviointi johtaa oikeuksien peruuttamiseen tai jos jo syntyneistä tilanteista aiheutuu kielteisiä seurauksia, on oikeusvaltion periaatteen kannalta perustuslain vastaista, että lainsäätäjä asettaa myöhemmin kielteisiä seurauksia yksityisille, jotka ovat saaneet oikeuksia ja toimineet voimassa olevien oikeussääntöjen mukaisesti.

30      Tätä oikeuskäytäntöä voidaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan soveltaa nyt käsiteltävässä asiassa nimenomaan sen vuoksi, että asian kannalta merkityksellisissä NPK:n säännöksissä on olennaisia eroja ennen 5.11.2017 ja sen jälkeen. DM:llä on ollut 22.3.2016 lähtien NPK:n, sellaisena kuin se oli voimassa 13.8.2013–5.11.2017, soveltamisaikana oikeus siihen, että rikosoikeudellinen menettely lopetetaan hänen osaltaan kyseisen lain 369 §:n 4 momentin kolmannen vaihtoehdon nojalla. Tämän oikeuden käyttämisen kannalta ei ole merkitystä sillä, että oikeudellisen virheen vuoksi oikeuden syntyminen on todettu lähes viisi vuotta myöhemmin sellaisen toisen lain soveltamisaikana, jolla ei säännellä vireillä olevia asioita ja jolla on tässä mielessä niihin kielteisiä vaikutuksia. Tämä olisi näet – kuten edellä esitetyistä seikoista ilmenee – vastoin Bulgariassa voimassa olevia perustuslain periaatteita.

31      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan NPK:n, sellaisena kuin se oli voimassa 13.8.2013–5.11.2017, 368 §:llä ja 369 §:llä sovelletaan jäsenvaltioille puitepäätöksen 2008/841 4 artiklassa annettua mahdollisuutta jättää rikoksentekijä rangaistukseen tuomitsematta tietyissä olosuhteissa, tässä tapauksessa tutkinnasta vastaavien viranomaisten toimimattomuuden tai rikostutkinnan aikana tehtyjen menettelysääntöjen olennaisten rikkomisten vuoksi, kun kyse on järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvistä rikoksista.

32      Kyseisen tuomioistuimen mielestä on niin, että siltä osin kuin NPK:n, sellaisena kuin se oli voimassa 5.11.2017 alkaen, 368 §:n ja 369 §:n sanamuoto poikkeaa olennaisesti kyseisen lain aikaisemman version sanamuodosta eikä siinä säädetä siirtymäsäännöksistä tämän aiemman version soveltamisaikana aloitettujen vireillä olevien menettelyjen osalta, se johtaa siihen, ettei rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevalla henkilöllä ole enää mahdollisuutta vedota saamaansa oikeuteen siihen, että hänen osaltaan aloitettu rikosoikeudellinen menettely lopetetaan, mikä on unionin oikeuden vastaista.

33      Nämä NPK:n säännökset ovat ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mielestä ristiriidassa puitepäätöksen 2008/841 4 artiklan kanssa, koska niillä estetään sellaisten toimenpiteiden soveltaminen Bulgariassa, joilla varmistetaan, että järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvän rikoksen tekijä voidaan tietyissä olosuhteissa jättää tuomitsematta rangaistukseen, sen jälkeen, kun tällaiset toimenpiteet on toteutettu ja syytetyt ovat saaneet oikeuden vedota niihin. Ne ovat myös SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan vastaisia siltä osin kuin niillä evätään henkilöiltä, jotka on asetettu epäillyn asemaan puitepäätöksessä 2008/841 tarkoitettujen rikosten osalta, oikeussuojakeino, joka heille on annettu, jotta heidän asiansa ratkaistaan kohtuullisessa ajassa. Kyseiset säännökset ovat lopuksi perusoikeuskirjan 52 artiklan, luettuna yhdessä sen 47 artiklan kanssa, vastaisia siltä osin kuin niillä rajoitetaan kansallisessa oikeudessa unionin puitepäätöstä sovellettaessa säädetyn tehokkaan oikeussuojakeinon soveltamista ja kyseenalaistetaan siten koko rikosoikeudellisen menettelyn oikeudenmukaisuus.

34      Tässä tilanteessa Okrazhen sad – Sliven päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)       Kun kyse on unionin oikeuden soveltamisalaan kuuluvia rikoksia koskevasta rikosoikeudellisesta menettelystä, onko [perusoikeuskirjan] 52 artiklaa, luettuna yhdessä sen 47 artiklan kanssa, ja [puitepäätöksen 2008/841] 4 artiklaa sekä [SEU 19 artiklan 1 kohdan toista alakohtaa] tulkittava siten, että ne ovat esteenä [pääasiassa kyseessä olevan] kaltaisille kansallisille säännöksille, joilla kumotaan rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevan henkilön oikeus häntä vastaan aloitetun menettelyn lopettamiseen, kun tämä oikeus syntyi sovellettaessa lakia, jossa säädettiin tällaisesta mahdollisuudesta, mutta tuomioistuimen virheen vuoksi oikeus todettiin vasta kyseisen lain kumoamisen jälkeen?

2)       Mitkä ovat [perusoikeuskirjan] 47 artiklassa tarkoitetut tehokkaat oikeussuojakeinot, joita tällaisella rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevalla henkilöllä olisi oltava käytettävissään, ja erityisesti, onko kansallinen tuomioistuin velvollinen lopettamaan kaikilta osin rikosoikeudellisen menettelyn tällaista henkilöä vastaan, jos asiaa aiemmin käsitellyt tuomioistuimen kokoonpano on jättänyt sen tekemättä, vaikka edellytykset siihen täyttyivät tuolloin voimassa olleen kansallisen lain mukaan?”

 Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

 Ensimmäinen kysymys

35      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko puitepäätöstä 2008/841 ja erityisesti sen 4 artiklaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 47 ja 52 artiklan sekä SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kanssa, tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle säännöstölle, jolla kumotaan rikosoikeudellisen menettelyn aikana kyseisen menettelyn kohteena olevan henkilön oikeus siihen, että tämä menettely lopetetaan, jos syytekirjelmään liittyviä olennaisia mutta korjattavissa olevia menettelysääntöjen rikkomisia ei ole poistettu.

36      Tässä yhteydessä on muistutettava, että perusoikeuskirjan soveltamisala määritellään perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa, jonka mukaan perusoikeuskirjan määräykset koskevat jäsenvaltioiden toimintaa ainoastaan silloin, kun ne soveltavat unionin oikeutta (tuomio 19.11.2019, TSN ja AKT, C‑609/17 ja C‑610/17, EU:C:2019:981, 42 kohta).

37      Näin ollen on tarkistettava, onko tällaisella kansallisella säännöstöllä katsottava sovellettavan puitepäätöstä 2008/841 perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja voidaanko tämän vuoksi perusoikeuskirjan 47 artiklaa soveltaa pääasiassa kyseessä olevien kaltaisiin tilanteisiin (ks. analogisesti tuomio 19.11.2019, TSN ja AKT, C‑609/17 ja C‑610/17, EU:C:2019:981, 45 kohta).

38      Kuten puitepäätöksen 2008/841 johdanto-osan ensimmäisestä ja kolmannesta perustelukappaleesta ilmenee, puitepäätöksessä omaksutaan yhteinen lähestymistapa rajat ylittäviin ongelmiin, kuten järjestäytyneeseen rikollisuuteen, ja yhtäältä sen soveltamisalaan olisi kuuluttava ne rikokset, jotka ovat rikollisjärjestöille tunnusomaisia, ja toisaalta siinä olisi säädettävä tällaisiin rikoksiin syyllistyneiden tai niiden tekemisestä vastuussa oleviin luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin kohdistuvien sellaisten seuraamusten määräämisestä, jotka ovat oikeassa suhteessa näiden rikosten vakavuuteen.

39      Kyseisen puitepäätöksen 2 ja 3 artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että rangaistavaksi säädetään tietyn tyyppinen rikollisjärjestöön liittyvä menettely eli sellaisen henkilön menettely, joka tahallisesti ja tietoisena joko rikollisjärjestön tavoitteesta ja yleisestä toiminnasta tai sen aikomuksesta tehdä kyseessä olevat rikokset, osallistuu aktiivisesti järjestön rikolliseen toimintaan, esimerkiksi tietojen tai välineiden tai uusien jäsenten hankintaan sekä sen toiminnan kaikenlaiseen rahoittamiseen, tietoisena siitä, että tällainen osallistuminen edistää järjestön rikollisen toiminnan toteutumista. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tässä yhteydessä tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tällaisesta rikoksesta voidaan määrätä vapausrangaistus, jonka enimmäiskesto on vähintään kahdesta viiteen vuotta.

40      Puitepäätöksen 4 artiklassa puolestaan säädetään, että kukin jäsenvaltio voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että puitepäätöksen 3 artiklassa tarkoitettuja rangaistuksia voidaan lieventää tai että rikoksentekijä voidaan jättää rangaistukseen tuomitsematta, jos hän esimerkiksi sanoutuu irti rikollisesta toiminnasta ja antaa hallinto- tai oikeusviranomaisille tietoja, joita nämä eivät olisi muutoin voineet saada ja joiden ansiosta nämä voivat estää rikoksen vaikutukset tai lieventää niitä, tunnistaa tai tuoda oikeuden eteen muut rikoksentekijät, löytää todisteita, riistää rikollisjärjestöltä laittomat varat tai sen rikollisesta toiminnasta saaman hyödyn taikka estää muiden puitepäätöksen 2 artiklassa tarkoitettujen rikosten tekemisen.

41      Kansallinen säännöstö, jossa säädetään rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevan henkilön oikeudesta siihen, että rikosoikeudellinen menettely lopetetaan hänen osaltaan, jos syytekirjelmään liittyviä olennaisia mutta korjattavissa olevia menettelysääntöjen rikkomisia ei ole poistettu, ei kuulu puitepäätöksen 2008/841 4 artiklan eikä puitepäätöksen muiden säännösten soveltamisalaan. Tällaisessa kansallisessa säännöstössä näet säädetään, että rikosoikeudellisen menettelyn kohteena olevan henkilön osalta aloitettu tällainen menettely lopetetaan tietyin edellytyksin, kun taas puitepäätöksen 4 artiklassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat säätää, että rikoksentekijän rangaistusta voidaan lieventää tai hänet voidaan jättää rangaistukseen tuomitsematta tietyin edellytyksin.

42      Puitepäätöksen 2008/841 4 artiklassa edellytetään siten, että asianomainen henkilö on rikoksentekijä ja hänen rangaistustaan voidaan lieventää tai hänet voidaan jättää rangaistukseen tuomitsematta, kun taas mainittu kansallinen säännöstö koskee vain rikosoikeudellisen menettelyn kohteen olevaa henkilöä, jolla voi tietyin edellytyksin olla oikeus siihen, että kyseinen hänen osaltaan aloitettu menettely lopetetaan.

43      Myöskään kansallinen säännöstö, jonka vaikutuksesta tämä viimeksi mainittu oikeus kumotaan, ei voi kuulua puitepäätöksen 2008/841 4 artiklan eikä muidenkaan puitepäätöksen säännösten soveltamisalaan.

44      Edellä esitetystä seuraa, että koska pääasiassa kyseessä olevalla säännöstöllä ei voida katsoa sovellettavan puitepäätöstä 2008/841 perusoikeuskirjan 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla, perusoikeuskirjan 47 artiklaa ja perusoikeuskirjan muita määräyksiä ei voida soveltaa pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa.

45      SEU 19 artiklan 1 kohdan toisesta alakohdasta on muistutettava, että kyseisessä määräyksessä määrätään, että jäsenvaltiot säätävät tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla.

46      Ennakkoratkaisumenettelyssä ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa vireillä olevan oikeusriidan ja niiden unionin oikeuden säännösten ja määräysten, joiden tulkintaa pyydetään, välillä on oltava sellainen liittymä, että tämä tulkinta on objektiivisesti tarpeen ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa annettavaa ratkaisua varten (ks. vastaavasti tuomio 26.3.2020, Miasto Łowicz ja Prokurator Generalny, C‑558/18 ja C‑563/18, EU:C:2020:234, 47 ja 48 kohta).

47      Kuten tämän tuomion 43 ja 44 kohdasta ilmenee, tässä tapauksessa pääasialla ei ole mitään liittymää niihin unionin oikeuden säännöksiin ja määräyksiin, joiden tulkintaa pyydetään. Tällä oikeusriidalla ei etenkään ole yhteyttä SEU 19 artiklan 1 kohdan toiseen alakohtaan, jota ensimmäinen kysymys koskee. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ei näin ollen ole sovellettava tätä määräystä ratkaistakseen pääasian asiakysymyksen osalta (ks. analogisesti tuomio 26.3.2020, Miasto Łowicz ja Prokurator Generalny, C‑558/18 ja C‑563/18, EU:C:2020:234, 49 kohta).

48      Kaiken edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että puitepäätöstä 2008/841 ja erityisesti sen 4 artiklaa, luettuna yhdessä perusoikeuskirjan 47 ja 52 artiklan sekä SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kanssa, on tulkittava siten, että se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jolla kumotaan rikosoikeudellisen menettelyn aikana kyseisen menettelyn kohteena olevan henkilön oikeus siihen, että tämä menettely lopetetaan, jos syytekirjelmään liittyviä olennaisia mutta korjattavissa olevia menettelysääntöjen rikkomisia ei ole poistettu.

 Toinen kysymys

49      Kun otetaan huomioon ensimmäiseen kysymykseen annettu vastaus, toiseen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.

 Oikeudenkäyntikulut

50      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta 24.10.2008 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2008/841/YOS, ja erityisesti sen 4 artiklaa, luettuna yhdessä Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 ja 52 artiklan sekä SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan kanssa,

on tulkittava siten, että

se ei ole esteenä kansalliselle säännöstölle, jolla kumotaan rikosoikeudellisen menettelyn aikana kyseisen menettelyn kohteena olevan henkilön oikeus siihen, että tämä menettely lopetetaan, jos syytekirjelmään liittyviä olennaisia mutta korjattavissa olevia menettelysääntöjen rikkomisia ei ole poistettu.

Allekirjoitukset

*      Oikeudenkäyntikieli: bulgaria.

i      Tämän asian nimi on kuvitteellinen nimi. Se ei vastaa oikeudenkäynnin minkään asianosaisen todellista nimeä.