Väliaikainen versio

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kymmenes jaosto)

13 päivänä kesäkuuta 2024 (*)

Ennakkoratkaisupyyntö – Tulliliitto – Yhteinen tullitariffi – Tavaroiden luokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – Tariffinimike 9406 00 – Tehdasvalmisteiset rakennukset – Rakennuksen käsitteen ulottuvuus – Vasikkakopit – Hakemus luokittelemiseksi alanimikkeeseen 9406 00 80 – Luokittelu alanimikkeeseen 3926 90 97

Asiassa C‑104/23,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Bundesfinanzhof (liittovaltion ylin verotuomioistuin, Saksa) on esittänyt 23.8.2022 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 22.2.2023, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

A GmbH & Co. KG

vastaan

Hauptzollamt B,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja Z. Csehi sekä tuomarit M. Ilešič (esittelevä tuomari) ja I. Jarukaitis,

julkisasiamies: A. M. Collins,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–        Euroopan komissio, asiamiehinään B. Eggers ja M. Salyková,

kuultuaan julkisasiamiehen 18.1.2024 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1        Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 16.10.2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1101/2014 (EUVL 2014, L 312, s. 1; jäljempänä liite I), olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) tariffinimikkeen 9406 00 tulkintaa.

2        Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö A GmbH & Co. KG ja Hauptzollamt B (päätullitoimipaikka B, Saksa; jäljempänä tullitoimipaikka B) ja joka koskee sellaisten laitteiden yhdistetyn nimikkeistön mukaista tariffiluokittelua, joita käytetään eläinten säänsuojana ja joita kutsutaan vasikkakopeiksi.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Harmonoitu järjestelmä

3        Harmonoitu (ts. harmonisoitu) tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla Maailman tullijärjestössä 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on 24.6.1986 tehdyn siihen liittyvän muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1).

4        Kyseisen yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen a kohdan ii alakohdan mukaan sopimuspuoli sitoutuu soveltamaan harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia jakso-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia sekä olemaan muuttamatta harmonoidun järjestelmän jaksojen, ryhmien tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

5        Tavarat luokitellaan harmonoidun järjestelmän nimikkeistöön näiden yleisten tulkintasääntöjen mukaisesti, joiden 3 säännössä todetaan seuraavaa:

”Jos tavarat 2 säännön b alakohdan mukaan tai muutoin olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti:

a)      Tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä. Jos kuitenkin kahdessa tai useammassa nimikkeessä kussakin tarkoitetaan ainoastaan osaa sekoitettujen tai kokoonpantujen tavaroiden sisältämistä aineista tai ainoastaan osaa vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämistä tavaroista, näitä sekoitetun tai kokoonpannun tavaran nimikkeitä on pidettävä yhtä yksityiskohtaisina, vaikka tavara kuvattaisiin jossakin niistä täydellisemmin tai täsmällisemmin.

b)      Jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita ja vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämiä tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a alakohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa.

c)      Jos tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a tai b alakohdan mukaan, ne luokitellaan kyseeseen tulevista nimikkeistä numerojärjestyksessä viimeiseen.”

6        Harmonoidun järjestelmän 39 ryhmän otsikko on ”Muovit ja muovitavarat”.

7        Harmonoidun järjestelmän 94 ryhmän otsikko on ”Huonekalut; vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat; tehdasvalmisteiset rakennukset”.

 Harmonoidun järjestelmän selitykset

8        Maailman tullijärjestö on laatinut harmonoidun järjestelmän selitykset harmonisoidusta tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmästä tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

9        Harmonoidun järjestelmän 39 ryhmään, sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasian tosiseikkoihin, sisältyi ”muovituotteita” koskeva selitys, jossa todettiin muun muassa seuraavaa:

”1.      Kaikkialla nimikkeistössä tarkoitetaan ilmaisulla ’muovit’ nimikkeiden 39.01–39.14 aineita, joita voidaan tai on voitu joko polymeroinnin tai jonkun myöhemmän vaiheen aikana muovailla ulkoisen vaikutuksen alaisena (tavallisesti lämmön ja paineen alaisena, tarvittaessa myös liuotin- tai pehmitinainelisäyksin) puristamalla, valamalla, suulakepuristamalla, valssaamalla tai muulla menetelmällä muotoon, joka säilyy ulkoisen vaikutuksen lakattua.

Kaikkialla nimikkeistössä tarkoitetaan ilmaisulla ’muovit’ myös vulkaanikuitua. Ilmaisulla ei kuitenkaan tarkoiteta aineita, joita pidetään XI jakson tekstiiliaineina.

2.      Tähän ryhmään eivät kuulu:

– –

x)      94 ryhmän tavarat (esimerkiksi huonekalut, valaisimet ja valaistusvarusteet, valokilvet ja tehdasvalmisteiset rakennukset);

– –”

10      Harmonoidun järjestelmän 94 ryhmää koskevassa selityksessä, sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasian tosiseikkoihin, todettiin seuraavaa:

”– –

4.      Nimikkeessä 94.06 tarkoitetaan ilmaisulla ’tehdasvalmisteiset rakennukset’ rakennuksia, jotka tehdään valmiiksi tehtaalla tai jotka koostuvat yhdessä tullille esitettävistä elementeistä, jotka kootaan rakennuspaikalla, kuten asuintalot, työmaaparakit, toimistot, koulut, kaupat, vajat, autotallit ja niiden kaltaiset rakennukset.”

11      Harmonoidun järjestelmän nimikettä 94.06 koskevan selityksen sanamuoto oli seuraava:

”94.06 – Tehdasvalmisteiset rakennukset:

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mitä tahansa ainetta olevat tehdasvalmisteiset rakennukset.

Nämä rakennukset, jotka voivat olla eri tarkoituksiin suunniteltuja, kuten asuintaloiksi, työmaaparakeiksi, toimistoiksi, kouluiksi, kaupoiksi, vajoiksi, autotalleiksi ja kasvihuoneiksi, ovat yleensä

–        täydellisiä koottuja, käyttövalmiita rakennuksia,

–        täydellisiä kokoamattomia rakennuksia,

–        epätäydellisiä rakennuksia, koottuja tai kokoamattomia, joilla on täydellisten rakennusten olennainen luonne.

Kun rakennus esitetään tullattavaksi kokoamattomana, siihen kuuluvat elementit voivat olla osittain koottuja (esim. seinät ja kattotuolit) tai määrämittaisia (erityisesti palkit) taikka eräissä tapauksissa epämääräisinä pituuksina olevia kappaleita, jotka katkaistaan rakennuspaikalla (ikkunalaudat, eristeet jne.).

Tämän nimikkeen rakennukset voidaan esittää tullattavaksi myös varusteineen. Kuitenkin ainoastaan rakennusten mukana normaalisti toimitettavat, asennetut varusteet luokitellaan rakennusten kanssa. Tällaisia ovat sähkövarusteet (johtimet, pistorasiat, katkaisimet, soittokellot jne.), lämmitys- ja ilmastointivarusteet (lämmityskattilat, lämmönsäteilijät, ilmastointilaitteet jne.), saniteettikalusteet (kylpyammeet, suihkut, vedenlämmittimet jne.), keittiövarusteet (pesualtaat, kuvut, liedet jne.) sekä asennetut tai asennettavaksi tarkoitetut kalusteet (esim. kaapit).

Tehdasvalmisteisten rakennusten kokoamiseen tai viimeistelyyn tarkoitetut tavarat (esim. naulat, liimat, laastit, sähköjohdot ja ‑kaapelit, putket, maalit, tapetit ja matot) luokitellaan yhdessä rakennusten kanssa edellyttäen, että ne esitetään tullattavaksi rakennusten kanssa niihin tarvittavina määrinä.

Erikseen tullattavaksi esitetyt rakennusten osat ja varusteet, vaikka ne voidaan sellaisiksi tunnistaa, eivät kuulu tähän nimikkeeseen, vaan luokitellaan aina asianomaisiin nimikkeisiinsä.”

 Yhdistetty nimikkeistö

12      Kuten asetuksen N:o 2658/87 1 artiklan 1 kohdasta ilmenee, Euroopan komission laatimassa yhdistetyssä nimikkeistössä säännellään Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tariffiluokittelua. Kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

13      Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan 1 kohdan mukaan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät 1 artiklan mukaisesti. Tämä asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään 31 päivänä lokakuuta, ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

14      Unionin tuomioistuimen käsiteltävänä olevasta asiakirja-aineistosta käy ilmi, että pääasiassa sovellettava yhdistetyn nimikkeistön versio on täytäntöönpanoasetuksen N:o 1101/2014 mukainen versio, jolla muutettiin yhdistettyä nimikkeistöä 1.1.2015 lukien.

15      Yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä, jotka ovat liitteessä I olevan ensimmäisen osan, jonka otsikko on ”Johdantomääräykset”, I osaston A otsikon alla, todetaan seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1.      Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

2.      a)      Nimikkeessä oleva tavaraa koskeva viittaus tarkoittaa tätä tavaraa myös epätäydellisenä tai viimeistelemättömänä, jos sillä tullille esitettäessä on täydellisen tai valmiin tavaran olennaiset ominaisuudet. Viittaus tarkoittaa myös tätä tavaraa täydellisenä tai valmiina taikka tavaraa, jota edellä olevien määräysten mukaan on pidettävä täydellisenä tai valmiina, jos se esitetään tullille kokoamattomana tai osiinsa purettuna.

– –

3.      Jos tavarat 2 säännön b alakohdan mukaan tai muutoin olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti:

a)      Tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä. – –

b)      Jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita ja vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämiä tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a alakohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa.

– –

4.      Tavarat, joita ei voida luokitella edellä olevien sääntöjen mukaan, luokitellaan lähinnä samankaltaisten tavaroiden nimikkeeseen.

– –

6.      Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”

16      Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää VII jakson, jonka otsikko on ”Muovit ja muovitavarat; kumi ja kumitavarat” ja johon sisältyy 39 ryhmä, jonka otsikko on ”Muovit ja muovitavarat”.

17      Kyseiseen ryhmään kuuluu muun muassa yhdistetyn nimikkeistön nimike 3926, joka on rakenteeltaan seuraava:

18      Liitteessä I olevassa toisessa osassa on myös XX jakso, jonka otsikko on ”Erinäiset tavarat” ja johon sisältyy 94 ryhmä, jonka otsikko on ”Huonekalut; vuoteiden joustinpohjat ja vuodevarusteet, kuten patjat ja tyynyt, sekä niiden kaltaiset pehmustetut sisustustavarat; valaisimet ja valaistusvarusteet, muualle kuulumattomat; valokilvet ja niiden kaltaiset tavarat; tehdasvalmisteiset rakennukset”.

19      Kyseiseen ryhmään kuuluu muun muassa yhdistetyn nimikkeistön nimike 9406 00, joka kuuluu seuraavasti:

 Yhdistetyn nimikkeistön huomautukset

20      Yhdistetyn nimikkeistön 39 ryhmän 1 ja 2 huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”1.      Kaikkialla nimikkeistössä tarkoitetaan ilmaisulla ’muovit’ nimikkeiden 3901–3914 aineita, joita voidaan tai on voitu joko polymeroinnin tai jonkun myöhemmän vaiheen aikana muovailla ulkoisen vaikutuksen alaisena (tavallisesti lämmön ja paineen alaisena, tarvittaessa myös liuotin- tai pehmitinainelisäyksin) puristamalla, valamalla, suulakepuristamalla, valssaamalla tai muulla menetelmällä muotoon, joka säilyy ulkoisen vaikutuksen lakattua.

Kaikkialla nimikkeistössä tarkoitetaan ilmaisulla ’muovit’ myös vulkaanikuitua. Ilmaisulla ei kuitenkaan tarkoiteta aineita, joita pidetään XI jakson tekstiiliaineina.

2.      Tähän ryhmään eivät kuulu:

– –

x)      94 ryhmän tavarat (esimerkiksi huonekalut, valaisimet ja valaistusvarusteet, valokilvet ja tehdasvalmisteiset rakennukset);

– –”

21      Yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän 4 huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”Nimikkeessä 9406 tarkoitetaan ilmaisulla ’tehdasvalmisteiset rakennukset’ rakennuksia, jotka tehdään valmiiksi tehtaalla tai jotka koostuvat yhdessä tullille esitettävistä elementeistä, jotka kootaan rakennuspaikalla, kuten asuintalot, työmaaparakit, toimistot, koulut, kaupat, vajat, autotallit ja niiden kaltaiset rakennukset.”

 Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

22      A haki 5.8.2015 tullitoimipaikka B:ltä sitovaa tariffitietoa sen Saksaan tuomista vasikkakopeista.

23      Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että pääasiassa kyseessä olevat vasikkakopit sijoitetaan tavallisesti navettojen ulkopuolelle eläinten säänsuojaksi. Niissä on seinistä ja katosta muodostuva runko sekä mallista riippuen lattiaosa. Niissä on aukot kuivikkeita ja ilmanvaihtoa varten sekä etupuolella sisäänkäyntiaukko, jossa ei yleensä ole ovea, joka on kuitenkin saatavilla valinnaisena lisävarusteena joihinkin malleihin.

24      Nämä vasikkakopit valmistetaan polyeteenistä (joka sisältää 8 prosenttia titaanidioksidia), ja niissä on metallikehys, joka on kaikkien koppien perusta, sekä toinen ovenkarmiin hitsattu metallikehys, mikäli tällainen ovi on tarkoitus asentaa. Näiden metalliosien osuus koko tuotteesta on 12–21 prosenttia. Pienimmän mallin pituus on 147 cm, leveys 109 cm ja korkeus 117 cm. Ryhmäkopin mitat ovat 220 cm x 273 cm x 183 cm.

25      A pyysi, että nämä kopit luokiteltaisiin tariffiin yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 9406 00 80 ”Tehdasvalmisteiset rakennukset, muuta ainetta”, joihin sovellettava tuontitulli on 2,7 prosenttia.

26      Tullitoimipaikka B luokitteli 29.9.2015 tekemällään sitovaa tariffitietoa koskevalla päätöksellä mainitut kopit yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 3926 90 97 tavaroina, joita ovat ”muut muovitavarat ja muista nimikkeiden 3901–3914 aineista valmistetut tavarat, muut kuin alanimikkeisiin 3926 10 00–3926 90 92 kuuluvat”, joista kannetaan 6,5 prosentin suuruinen tulli. A valitti tästä päätöksestä.

27      A:n oikaisuvaatimus hylättiin, minkä jälkeen A nosti kanteen Finanzgerichtissä (verotuomioistuin, Saksa), joka ei hyväksynyt A:n kannetta. Kyseisen tuomioistuimen mukaan polyetyleenimuovi antaa vasikkakopeille niiden olennaisen luonteen. Lisäksi on niin, että koska vasikkakoppien koko etupuoli toimii sisäänkäyntiaukkona, jota ei ole suljettu ovella tai vastaavalla laitteella, vasikkakopit eivät muodosta ”suljettua tilaa”, mikä on kuitenkin välttämätön edellytys sille, että tavara voidaan luokitella ”rakennukseksi”. Kyseiset kopit eivät siis ole 94 ryhmään kuuluvia tavaroita eivätkä varsinkaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9406 00 kuuluvia tavaroita. Mainittu tuomioistuin katsoi siis, että tullitoimipaikka B oli perustellusti luokitellut tavarat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 3926 90 97.

28      A teki kyseisestä tuomiosta Revision-valituksen Bundesfinanzhofiin (liittovaltion ylin verotuomioistuin, Saksa), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.

29      Asianosaiset ovat kyseisessä tuomioistuimessa eri mieltä lähinnä siitä, onko yhdistetyssä nimikkeistössä tarkoitettujen ”tehdasvalmisteisten rakennusten” välttämättä muodostettava suljettu tila ja oltava sellaisia, että ihmiset voivat seisoa niissä.

30      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen mukaan vasikkakopit on luokiteltava nimikkeeseen 3926, ellei niitä ole jätettävä nimikkeen ulkopuolelle yhdistetyn nimikkeistön 2 huomautuksen x alakohdan nojalla siitä syystä, että tehdasvalmisteiset rakennukset kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmään. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on Finanzgerichtin ratkaisuun nähden päinvastaisesti taipuvainen katsomaan, ettei yhdistetyn nimikkeistön nimike 9406 edellytä, että tehdasvalmisteinen rakennus muodostaa täysin suljetun tilan, kun otetaan huomioon tämän nimikkeen sanamuoto. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on kuitenkin myös sitä mieltä, että jotta tehdasvalmisteinen rakennus kuuluisi yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 9406, keskipituisten ihmisten on voitava mennä siihen sisään pystyasennossa ja käyttää sitä seisaaltaan, mikä ei ole tilanne pääasiassa kyseessä olevien tavaroiden osalta, koska ne ovat liian matalia tähän.

31      Bundesfinanzhof on tässä tilanteessa päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Edellytetäänkö yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9406 välttämättä, että tehdasvalmisteisen rakennuksen on oltava kaikilta sivuiltaan täysin suljettu tila?

2)      Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi: Edellytetäänkö yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9406, että tehdasvalmisteisen rakennuksen on oltava kooltaan sellainen, että keskipituiset ihmiset voivat mennä siihen sisään, ja onko rakennuksessa oltava tällöin vähintään yksi tila, johon tällainen ihminen voi mennä sisään pystyasennossa, vai riittääkö se, että sisään pääsee kumartuneessa asennossa?”

 Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

32      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kahdella ennakkoratkaisukysymyksellään, jotka on syytä tutkia yhdessä, lähinnä, onko yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 9406 00 tulkittava siten, että siihen sisältyvä tehdasvalmisteisen rakennuksen käsite kattaa muovitavaran, jota käytetään eläinten säänsuojana, jota kutsutaan vasikkakopiksi ja jossa on katto ja seinät mutta joka ei välttämättä muodosta kaikilta sivuilta suljettua tilaa ja joka on kooltaan sellainen, ettei keskipituinen ihminen voi mennä siihen sisään pystyasennossa eikä suorittaa siellä toimintoja seisaaltaan.

33      Aluksi on muistettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle niitä perusteita, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse. Kyseessä olevien tavaroiden tariffiluokitteluun päädytään nimittäin puhtaasti tosiseikkojen arvioinnin perusteella, eikä tällainen arviointi ole unionin tuomioistuimen asiana ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä (tuomio 20.10.2022, Mikrotīkls, C‑542/21, EU:C:2022:814, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34      On täsmennettävä myös, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 säännön mukaan tavaroiden luokittelu määräytyy tämän nimikkeistön nimikkeiden ja jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti.

35      Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä. Tavaran käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se kiinteästi liittyy kyseiseen tavaraan, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tavaran objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (tuomio 20.10.2022, Mikrotīkls, C‑542/21, EU:C:2022:814, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

36      Lisäksi unionin tuomioistuin on useaan kertaan todennut, että vaikka harmonoidun järjestelmän selitykset ja yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset eivät ole sitovia, ne ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhdenmukaisen noudattamisen takaamiseksi ja ne tarjoavat itsessään päteviä ohjeita tullitariffin tulkitsemiseksi (tuomio 20.10.2022, Mikrotīkls, C‑542/21, EU:C:2022:814, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

37      Koska pääasiassa on kyse sen määrittämisestä, onko kyseiset tavarat luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 3926 johonkin alanimikkeeseen vai alanimikkeeseen 9406 00, on myös muistutettava, että tällainen luokittelu määräytyy yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 6 säännön mukaan näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon mukaisesti ja että myös vastaavien jaksojen ja ryhmien huomautuksia sovelletaan, jollei toisin määrätä.

38      Yhdistetyn nimikkeistön 39 ryhmän 2 huomautuksen x alakohdan mukaan kyseiseen ryhmään eivät kuulu yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän tavarat. Jos kyseessä oleva tavara kuuluu 94 ryhmään, se ei siten voi kuulua yhdistetyn nimikkeistön 39 ryhmään.

39      Yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän nimikkeen 9406 00, jota esitetyt kysymykset koskevat, otsikko on ”Tehdasvalmisteiset rakennukset”.

40      Rakennuksen käsitettä ei määritellä yhdistetyssä nimikkeistössä eikä harmonoidussa järjestelmässä.

41      Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan niiden termien merkitys ja ulottuvuus, joita ei ole määritelty unionin oikeudessa, on määriteltävä sen tavanomaisen merkityksen mukaan, joka niillä on yleiskielessä, ottaen samalla huomioon se asiayhteys, jossa niitä käytetään, ja sen lainsäädännön tavoitteet, johon ne kuuluvat (tuomio 31.1.2013, McDonagh, C‑12/11, EU:C:2013:43, 28 kohta).

42      Siltä osin kuin on kyse rakennuksen ilmaisun tavanomaisesta merkityksestä yleiskielessä, on todettava, että tällä ilmaisulla viitataan muun muassa tietynkokoiseen rakennettuun rakenteeseen, jossa on lähtökohtaisesti seinät ja katto ja jota ihmiset yleensä käyttävät oleskelemiseen, toimintojen suorittamiseen tai esineiden varastoimiseen.

43      Siitä asiayhteydestä, jossa rakennuksen käsitettä käytetään yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9406 00, on muistutettava, että yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän 4 huomautuksessa todetaan lähinnä, että ”nimikkeessä 9406 tarkoitetaan ilmaisulla ’tehdasvalmisteiset rakennukset’ rakennuksia, jotka tehdään valmiiksi tehtaalla tai jotka koostuvat yhdessä tullille esitettävistä elementeistä, jotka kootaan rakennuspaikalla, kuten asuintalot, työmaaparakit, toimistot, koulut, kaupat, vajat, autotallit ja niiden kaltaiset rakennukset”. Vaikka tämä luettelo onkin esimerkinomainen, tässä huomautuksessa kuitenkin luetellaan poikkeuksetta rakenteita, jotka helpottavat ihmisen toimintaa ja joihin ihmiset voivat mennä sisään ja joissa he voivat liikkua seisaaltaan muun muassa suorittaakseen toimintoja siellä.

44      Kun otetaan huomioon rakennuksen ilmaisun tavanomainen merkitys yleiskielessä ja asiayhteys, jossa sitä käytetään, sekä tämän tuomion 35 kohdassa mainitut tavoitteet, yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9406 00 esiintyvä rakennuksen käsite on ymmärrettävä siten, että se kattaa rakenteen, johon ihmiset voivat mennä sisään pystyasennossa ja jossa he voivat liikkua seisaltaan muun muassa suorittaakseen siellä toimintojaan.

45      Tältä osin on vielä todettava, ettei tällaisen käytön mahdollistamiseksi ole välttämätöntä, että kyseessä oleva rakenne muodostaa täysin suljetun tilan. Yhdistetyn nimikkeistön 94 ryhmän 4 huomautuksesta, jonka sanamuoto on palautettu mieleen tämän tuomion 43 kohdassa, nimittäin ilmenee, että muun muassa vajoja pidetään nimikkeessä 9406 tarkoitettuina tehdasvalmisteisina rakennuksina. Vaikka vajoissa on katto ja seinät, niissä ei välttämättä ole neljää seinää eivätkä ne välttämättä muodosta suljettua tilaa.

46      Lisäksi on muistutettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan on niin, että vaikka tullikoodeksikomitean päätelmät eivät ole oikeudellisesti sitovia, ne ovat kuitenkin merkittävä keino sen varmistamisessa, että jäsenvaltioiden tulliviranomaiset soveltavat tullikoodeksia yhtenäisesti, ja niiden voidaan sellaisina katsoa olevan pätevä keino tullikoodeksin tulkinnassa (ks. vastaavasti tuomio 15.2.1977, Dittmeyer, 69/76 ja 70/76, EU:C:1977:25, 4 kohta ja tuomio 10.9.2020, BMW, C‑509/19, EU:C:2020:694, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Kuten myös julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 26 kohdassa, tullikoodeksikomitea katsoi 227. istunnossaan, että yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 9406 00 tarkoitetussa tehdasvalmisteisessa rakennuksessa ei välttämättä tarvitse olla neljää seinää mutta siinä on oltava katto ja muutamia seiniä.

47      Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyihin kysymyksiin on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 9406 00 on tulkittava siten, että siihen sisältyvä tehdasvalmisteisen rakennuksen käsite ei kata muovitavaraa, jota käytetään eläinten säänsuojana, jota kutsutaan vasikkakopiksi ja jossa on katto ja seinät mutta joka ei välttämättä muodosta kaikilta sivuilta suljettua tilaa ja joka on kooltaan sellainen, ettei keskipituinen ihminen voi mennä siihen sisään pystyasennossa eikä suorittaa siellä toimintoja seisaaltaan.

 Oikeudenkäyntikulut

48      Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 16.10.2014 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1101/2014, olevan yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 9406 00

on tulkittava siten, että

siihen sisältyvä tehdasvalmisteisen rakennuksen käsite ei kata muovitavaraa, jota käytetään eläinten säänsuojana, jota kutsutaan vasikkakopiksi ja jossa on katto ja seinät mutta joka ei välttämättä muodosta kaikilta sivuilta suljettua tilaa ja joka on kooltaan sellainen, ettei keskipituinen ihminen voi mennä siihen sisään pystyasennossa eikä suorittaa siellä toimintoja seisaaltaan.

Allekirjoitukset

*      Oikeudenkäyntikieli: saksa.