This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62022TN0752
Case T-752/22: Action brought on 1 December 2022 — Ceravolo v Parliament
Asia T-752/22: Kanne 1.12.2022 – Ceravolo v. parlamentti
Asia T-752/22: Kanne 1.12.2022 – Ceravolo v. parlamentti
EUVL C 35, 30.1.2023, p. 74–76
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
30.1.2023 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 35/74 |
Kanne 1.12.2022 – Ceravolo v. parlamentti
(Asia T-752/22)
(2023/C 35/95)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Asianosaiset
Kantaja: Domenico Ceravolo (Noventa Padovana, Italia) (edustaja: asianajaja M. Paniz)
Vastaaja: Euroopan parlamentti
Vaatimukset
Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta
— |
kumoamaan kantajalle tiedoksianneteun toimenpiteen ”Euroopan parlamentin aikaisemman italialaisen jäsenen vanhuuseläkeoikeuksien vahvistamisen muuttaminen”, joka on toimitettu 21.9.2022 päivätyllä ja 5.10.2022 vastaanotetulla Euroopan parlamentin varainhoidon pääosaston kirjeellä, jonka kohteena on ”Vanhuuseläkeoikeuksien uudelleen määrittäminen 3.3.2022 tehdyn Presidenza della Camera dei deputatin [(parlamentin edustajainhuoneen pääsihteeristö, Italia)] päätöksen nro 150 johdosta”, ja joka tapauksessa kumoamaan Euroopan parlamentin kantajalle maksaman eläkkeen uudelleen määrittämisen ja uudelleen laskemisen sekä kaikki muut tähän liittyvät tai tämän johdosta annetut toimet, |
— |
toteamaan, että kantajalla on oikeus siihen, että Euroopan parlamentin maksama eläke säilyy ennallaan niiden määrien suuruisena, jotka ovat ensimmäisen maksun ajankohtana kertyneet ja kertyvät edelleen |
— |
velvoittamaan Euroopan parlamentin maksamaan kantajalle kaikki perusteettomasti pidätetyt summat inflaatiokorotuksineen ja laillisine korkoineen pidätyksestä alkaen loppuosan maksamiseen saakka ja |
— |
velvoittamaan Euroopan parlamentin panemaan täytäntöön annettavan tuomion ja palauttamaan välittömästi ja täysimääräisesti eläkkeen sen alkuperäiseen määrään. |
Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut
Kanteensa tueksi kantaja vetoaa seitsemään kanneperusteeseen.
1) |
Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu Euroopan parlamentin puhemiehistön toimiston toimivallan ylittämiseen (Euroopan parlamentin työjärjestyksen 25 artikla).
|
2) |
Toinen kanneperuste, joka perustuu SEUT 296 artiklan toisen kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) (1) 41 artiklan rikkomiseen sekä riidanalaisen toimen puutteellisiin perusteluihin.
|
3) |
Kolmas kanneperuste, joka perustuu riidanalaisen toimenpiteen toteuttamiseen ilman pätevää oikeusperustaa sekä kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen (Euroopan parlamentin jäsenten kuluja ja korvauksia koskevat säännöt) (2) liitteen III ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeiden (Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista tehty päätös) (3) 74 ja 75 artiklan virheelliseen soveltamiseen.
|
4) |
Neljäs kanneperuste, joka perustuu soveltamisohjeiden 75 artiklan sekä kuluja ja korvauksia koskevien sääntöjen liitteiden I, II ja III virheelliseen tulkintaan, jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 28 artiklan rikkomiseen ja kantajan eläkeoikeuden loukkaamiseen.
|
5) |
Viides kanneperuste, joka perustuu luottamuksensuojaa, oikeusvarmuutta, saavutettujen oikeuksien suojaa ja yhdenvertaisuutta koskevien periaatteiden loukkaamiseen.
|
6) |
Kuudes kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 17 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan rikkomiseen sekä kannettavaksi jätettyjen seurausten suhteettomuuteen.
|
7) |
Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu perusoikeuskirjan 21 ja 25 artiklan sekä SEUT 10 artiklan ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 15 artiklan rikkomiseen.
|
(2) 4.11.1981 tehty laajennetun puheenmiehistön päätös; 24. ja 25.5.1982 tehty puhemiehistön päätös, sellaisena kuin sitä on muutettu 13.9.1995 ja 6.6.2005.
(3) Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeista 19.5. ja 9.7.2008 tehty Euroopan parlamentin puhemiehistön päätös (EUVL 2009, C 159, s. 1)