EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62022CJ0366

Unionin tuomioistuimen tuomio (kuudes jaosto)&
xd; 16.11.2023.
Viterra Hungary Kft. vastaan Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága.
Pécsi Törvényszékin esittämä ennakkoratkaisupyyntö.
Ennakkoratkaisupyyntö – Tulliliitto – Yhteinen tullitariffi – Yhdistetty nimikkeistö – Tullinimikkeet – Nimikkeet 2304 ja 2309 – Soijakakku.
Asia C-366/22.

ECLI identifier: ECLI:EU:C:2023:876

 UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kuudes jaosto)

16 päivänä marraskuuta 2023 ( *1 )

Ennakkoratkaisupyyntö – Tulliliitto – Yhteinen tullitariffi – Yhdistetty nimikkeistö – Tullinimikkeet – Nimikkeet 2304 ja 2309 – Soijakakku

Asiassa C‑366/22,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Pécsi Törvényszék (Pécsin alioikeus, Unkari) on esittänyt 29.4.2022 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 7.6.2022, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Viterra Hungary Kft.

vastaan

Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kuudes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja T. von Danwitz sekä tuomarit P. G. Xuereb (esittelevä tuomari) ja I. Ziemele,

julkisasiamies: G. Pitruzzella,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

Viterra Hungary Kft., edustajinaan B. Balog, D. Kelemen ja Z. Várszegi, ügyvédek,

Unkarin hallitus, asiamiehinään Zs. Biró-Tóth, M. Z. Fehér ja K. Szíjjártó,

Euroopan komissio, asiamiehinään B. Béres ja M. Salyková,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 6.10.2016 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1821 (EUVL 2016, L 294, s. 1), liitteessä I olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) tullinimikkeiden 2304 ja 2309 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat Viterra Hungary Kft. ja Nemzeti Adó- és Vámhivatal Fellebbviteli Igazgatósága (kansallisen vero- ja tullihallinnon muutoksenhakuosasto, Unkari) ja joka koskee kyseisen yhtiön Unkariin tuomien tavaroiden, joita kuvaillaan soijakakuiksi, tullitariffiluokittelua.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Harmonoitu järjestelmä

3

Harmonoidun (ts. harmonisoidun) tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Maailman tullijärjestö ja se on otettu käyttöön harmonisoidusta tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmästä Brysselissä 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1). Maailman tullijärjestö on laatinut harmonoidun järjestelmän selitykset kyseisen yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

4

Mainitun yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen a alakohdan 2 alakohdan mukaan kukin sopimuspuoli sitoutuu soveltamaan harmonisoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia sekä olemaan muuttamatta harmonisoidun järjestelmän osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

5

Harmonoidun järjestelmän 23 ryhmässä, jonka otsikko on ”Elintarviketeollisuuden jätetuotteet ja jätteet; valmistettu rehu”, on 1 huomautus, joka on muotoiltu seuraavasti:

”Nimikkeeseen 23.09 kuuluvat muualle kuulumattomat tuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan ja jotka on saatu käsittelemällä kasvi- tai eläinaineita siinä määrin, että ne ovat menettäneet alkuperäisen aineen olennaiset ominaisuudet; nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu kasvijätteet, kasviperäiset jätetuotteet eivätkä tällaisessa käsittelyssä syntyneet sivutuotteet.”

6

Harmonoidun järjestelmän 23 ryhmää koskevien selitysten yleisohjeissa todetaan seuraavaa:

”Tähän ryhmään kuuluvat erilaiset jätetuotteet ja jätteet, joita syntyy elintarviketeollisuudessa käsitellyistä kasviaineksista, ja myös eräät eläinperäiset tuotteet. Useimpien näiden tuotteiden pääasiallinen käyttö on eläinrehuina joko sellaisenaan tai sekoitettuna muihin aineisiin, joskin jotkut niistä ovat ihmisravinnoksi kelpaavia. Eräillä niistä (esim. viinisakka, raaka viinikivi ja öljykakut) on myös teollista käyttöä.

– –”

7

Harmonoidun järjestelmän nimikkeen 23.04, jonka otsikko on ”Öljykakut ja muut soijaöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut”, selityksessä todetaan seuraavaa:

”Tähän nimikkeeseen kuuluvat öljykakut ja muut kiinteät jätetuotteet, joita saadaan erotettaessa soijaöljyä liuottimien tai puristimien (esim. ekspellerpuristimien) avulla. Nämä jätetuotteet ovat arvokkaita rehuaineita.

Tähän nimikkeeseen luokiteltavat jätetuotteet voivat olla kakkuina, jauheena tai pelletteinä.

– –

Myös teksturoimaton rasvattomaksi tehty soijajauho, joka kelpaa ihmisravinnoksi, kuuluu tähän nimikkeeseen.

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu

– –

b)

proteiinitiivisteet, jotka on saatu poistamalla tiettyjä aineksia rasvattomaksi tehdystä soijajauhosta ja joita käytetään lisäaineina ravintovalmisteissa, sekä teksturoitu soijajauho (nim. 21.06).”

8

Harmonoidun järjestelmän nimikkeen 23.09, jonka otsikko on ”Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan”, selityksessä todetaan seuraavaa:

”Tähän nimikkeeseen kuuluvat makeutettu rehu sekä useiden ravintoaineiden seoksesta koostuvat rehuvalmisteet, jotka on tarkoitettu:

– –

2)

saavuttamaan sopiva päivittäinen ravinto lisäämällä maataloudesta saatuun perusrehuun orgaanisia tai epäorgaanisia aineita (lisärehu);

3)

käytettäviksi valmiin rehun tai lisärehun valmistukseen.

– –

Tähän nimikkeeseen eivät kuulu:

– –

c)

Valmisteet, joita muun muassa luonteen, puhtauden, eri ainesosien osuuksien, niiden hygieniavaatimusten, joiden puitteissa valmisteet on tuotettu, ja tapauksen mukaan pakkauksissa olevien tietojen ja valmisteiden käyttämisestä annettujen kaikkien muiden tietojen vuoksi voidaan käyttää joko eläinrehuna tai ihmisravintona (mm. nim. 19.01 ja 21.06).

– –”

Yhdistetty nimikkeistö

9

Kuten asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL 2000, L 28, s. 16) (jäljempänä asetus N:o 2658/87), 1 artiklan 1 kohdasta ilmenee, Euroopan komission vahvistamassa yhdistetyssä nimikkeistössä säännellään Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tullitariffiluokittelua. Kyseisen asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään harmonoidun järjestelmän mukaisia nimikkeitä ja kuusinumeroisia alanimikkeitä, ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero ovat sen omia alajaotteluja.

10

Asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan 1 kohdassa säädetään, että komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät 1 artiklan mukaisesti. Tämä asetus julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä viimeistään 31 päivänä lokakuuta, ja sitä sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

11

Unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, että pääasiassa sovellettava yhdistetyn nimikkeistön versio on täytäntöönpanoasetuksen N:o 2016/1821 mukainen versio.

12

Kyseisen täytäntöönpanoasetuksen liitteessä I olevan ensimmäisen osan I osaston A osassa olevissa yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä todetaan seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1. Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

2. a)

Nimikkeessä oleva tavaraa koskeva viittaus tarkoittaa tätä tavaraa myös epätäydellisenä tai viimeistelemättömänä, jos sillä tullille esitettäessä on täydellisen tai valmiin tavaran olennaiset ominaisuudet. Viittaus tarkoittaa myös tätä tavaraa täydellisenä tai valmiina taikka tavaraa, jota edellä olevien määräysten mukaan on pidettävä täydellisenä tai valmiina, jos se esitetään tullille kokoamattomana tai osiinsa purettuna.

– –

4. Tavarat, joita ei voida luokitella edellä olevien sääntöjen mukaan, luokitellaan lähinnä samankaltaisten tavaroiden nimikkeeseen.

– –”

13

Yhdistetyn nimikkeistön toisessa osassa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, on IV jakso, jonka otsikko on ”Elintarviketeollisuuden tuotteet; juomat, etyylialkoholi (etanoli) ja etikka; tupakka ja valmistetut tupakankorvikkeet” ja jossa on 23 ryhmä, jonka otsikko on ”Elintarviketeollisuuden jätetuotteet ja jätteet; valmistettu rehu”. Kyseisen ryhmän 1 huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”Nimikkeeseen 2309 kuuluvat muualle kuulumattomat tuotteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan ja jotka on saatu käsittelemällä kasvi- tai eläinaineita siinä määrin, että ne ovat menettäneet alkuperäisen aineen olennaiset ominaisuudet; nimikkeeseen eivät kuitenkaan kuulu kasvijätteet, kasviperäiset jätetuotteet eivätkä tällaisessa käsittelyssä syntyneet sivutuotteet.”

14

Mainitun 23 ryhmän nimikkeen 2304 sanamuoto on seuraava:

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Sopimustulli (%)

Paljousyksikkö

2304 00 00

Öljykakut ja muut soijaöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut

vapaa

15

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2309 rakenne on seuraava:

CN-koodi

Tavaran kuvaus

Sopimustulli (%)

Paljousyksikkö

2309

Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan:

 

 

2309 10

– koiran- tai kissanruoka vähittäismyyntipakkauksissa:

 

 

– –

 

 

 

2309 90

muut:

 

 

2309 90 10

– – kala- tai merinisäkäsliimavesi

3,8

2309 90 20

– – tämän ryhmän 5 lisähuomautuksessa tarkoitetut tuotteet

vapaa

 

– – muut, myös esiseokset:

 

 

 

– – – joissa on tärkkelystä tai alanimikkeiden 1702 30 50, 1702 30 90, 1702 40 90, 1702 90 50 ja 2106 90 55 glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia taikka joissa on maitotuotteita:

 

 

 

– – – – joissa on tärkkelystä, glukoosia, glukoosisiirappia, maltodekstriiniä tai maltodekstriinisiirappia:

 

 

 

– – – – – joissa ei ole lainkaan tärkkelystä tai joissa sitä on enintään 10 painoprosenttia:

 

 

2309 90 31

– – – – – – joissa ei ole lainkaan maitotuotteita tai joissa niitä on vähemmän kuin 10 painoprosenttia

23 €/t – –

– –

 

 

 

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

16

Pääasian kantaja Viterra Hungary haki Brasiliasta peräisin olevan tavaran, jota kutsutaan soijakakuksi (jäljempänä kyseessä oleva tuote) ja jonka se luokitteli yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304, luovuttamista vapaaseen liikkeeseen.

17

Nemzeti Adó-és Vámhivatal Szakértői Intézete (kansallisen vero- ja tullihallinnon asiantuntijaosasto, Unkari; jäljempänä asiantuntijaosasto) tutki kyseessä olevasta tuotteesta otetun näytteen.

18

Asiantuntijaosasto katsoi aluksi, että kyseessä oleva tuote oli tarkoitettu eläinten ruokintaan. Sen jälkeen se totesi, että pääasian kantajan ilmoitusten mukaan kyseisen tuotteen valmistamisessa oli useita vaiheita, joista ensimmäinen oli soijapapujen puhdistaminen ja vierasesineiden poistaminen, toinen aineen jauhaminen ja työstö öljyn erottamisen helpottamiseksi, kolmas aineen muokkaus ja esilämmitys, neljäs öljyn uuttaminen käyttäen tavallista rasvanpoistoainetta eli heksaania, kunnes soijakakun öljypitoisuus on minimoitu, viides öljyn ja liuottimen erottaminen höyrytislauksella, kuudes lämpökäsittely, jonka aikana soijakakku keitetään ja se menettää haihtumisen kautta liuotinpitoisuutensa (heksaani), ja seitsemäs soijakakun kuivaus ja jäähdyttäminen.

19

Asiantuntijaosasto katsoi lopuksi, että lämpökäsittelyn, jota kutsutaan paahtamiseksi, tavoitteena oli heksaanin poistaminen ja ravitsemukseen haitallisesti vaikuttavien tekijöiden inaktivointi sen vuoksi, että ne ovat haitallisia ympäristölle tai ihmisten ja eläinten terveydelle. Kyseisen osaston mukaan paahtaminen muutti tuotteen ravintoarvoja. Sen mukaan ravitsemukseen haitallisesti vaikuttavien tekijöiden inaktivointi mahdollisti kyseisen tuotteen käyttämisen eläinten ruokintaan ja oli tariffiluokittelun kannalta merkittävä seikka.

20

Asiantuntijaosasto totesi, että kyseessä oleva tuote oli valmiste, joka saatiin jatkokäsittelemällä lämpökäsittelyn avulla vähän öljyä sisältävää kasviperäistä jätetuotetta, joka syntyi erotettaessa öljyä soijapavuista heksaanilla. Se antoi lausunnon, jonka mukaan kyseinen tuote oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309.

21

Ensimmäisen asteen veroviranomainen katsoi 1.8.2019 antamissaan päätöksissä, jotka perustuivat asiantuntijaosaston toteamuksiin ja 3.3.2016 annettuun tuomioon Customs Support Holland (C‑144/15, EU:C:2016:133, 22, 36 ja 38 kohta), että Viterra Hungaryn esittämä tariffiluokittelu oli virheellinen ja että kyseessä oleva tuote oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309. Näin ollen kyseinen viranomainen määräsi, että Viterra Hungaryn oli maksettava lisää tulleja ja arvonlisäveroa.

22

Viterra Hungary haki muutosta kyseisiin päätöksiin kansalliselta vero- ja tullihallinnon muutoksenhakuosastolta ja väitti, että ensimmäisen asteen veroviranomainen oli katsonut virheellisesti, että ne edellytykset täyttyivät, jotka 3.3.2016 annetun tuomion Customs Support Holland (C‑144/15, EU:C:2016:133) mukaan ovat merkityksellisiä tuotteen luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309. Pääasian kantajan mukaan kyseessä oleva tuote ei nimittäin ollut yksinomaan tarkoitettu eläinten ruokintaan, se ei ollut valmiste, eikä sitä ollut käsitelty lopullisesti kyseisessä tuomiossa tarkoitetulla tavalla.

23

Kansallinen vero- ja tullihallinnon muutoksenhakuosasto pysytti ensimmäisen asteen veroviranomaisen antamat päätökset.

24

Viterra Hungary nosti kanteet kansallisen vero- ja tullihallinnon muutoksenhakuosaston antamista päätöksistä Pécsi Törvényszékissä (Pécsin alioikeus, Unkari), joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin.

25

Kyseinen tuomioistuin hylkäsi 17.9.2021 antamallaan tuomiolla Viterra Hungaryn kanteet. Se tukeutui hankkimansa asiantuntijalausunnon tuloksiin ja katsoi, että kyseessä oleva tuote oli yksinomaan tarkoitettu eläinten ruokintaan, että kyseessä oli valmiste ja että se oli käsitelty lopullisesti. Se korosti myös, että kyseisen asiantuntijalausunnon mukaan kyseinen tuote oli tariffiluokittelun kannalta identtinen Argentiinasta peräisin olevan sellaisen soijakakun kanssa, jonka osalta Kúria (ylin tuomioistuin, Unkari) on todennut lainvoiman saaneessa tuomiossa, että se oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309.

26

Viterra Hungary valitti kyseisestä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen antamasta tuomiosta Kúriaan. Valituksessaan se vaati, että unionin tuomioistuimelle esitetään ennakkoratkaisupyyntö.

27

Kúria kumosi 20.1.2022 antamallaan ratkaisulla ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen 17.9.2021 antaman tuomion ja palautti asian tämän tuomioistuimen käsiteltäväksi. Kúria totesi kyseisessä ratkaisussa, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen oli tutkittava, voitiinko kyseessä olevan tuotteen luokittelu yhdistetyssä nimikkeistössä suorittaa unionin tuomioistuimen nykyisen oikeuskäytännön perusteella, ja että jos ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoisi, että unionin tuomioistuin ei vielä ollut lausunut kyseisestä kysymyksestä, ennakkoratkaisumenettely voitaisiin aloittaa oikean luokittelun saamiseksi.

28

Tässä tilanteessa Pécsi Törvényszék päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)

Onko unionin oikeutta ja erityisesti [yhdistettyä nimikkeistöä] tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion käytännölle, jonka mukaan paahtamismenetelmää, jota tarvitaan öljyn erottamisessa käytetyn ihmisten ja eläinten terveydelle haitallisen heksaanin poistamiseksi jäännöksestä, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun öljy on erotettu soijapavuista heksaaniliuottimen avulla, pidetään tuotteen lopullisena käsittelynä, minkä perusteella tuote luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309, eikä sitä siten voida luokitella kyseisen nimikkeistön nimikkeeseen 2304?

2)

Onko unionin oikeutta ja erityisesti [yhdistettyä nimikkeistöä] tulkittava siten, että tuotetta on pidettävä ’ihmisravinnoksi soveltumattomana’ silloin, kun

a)

kyseisen tuotteen käyttö ihmisravintona on kokonaan poissuljettua tai mahdotonta, eli sitä ei voida käyttää tai käsitellä elintarviketeollisuudessa eikä sitä voida käyttää sellaisen tuotteen valmistamiseksi, joka soveltuu ihmisravinnoksi, tai

b)

kyseinen tuote ei sellaisena, kun se tuodaan maahan, sovellu ihmisravinnoksi, mutta sen jälkeen, kun sitä on käytetty tai käsitelty elintarviketeollisuudessa, sitä voidaan käyttää sellaisen tuotteen valmistamiseksi, joka soveltuu ihmisravinnoksi?

3)

Onko unionin oikeutta ja erityisesti [yhdistettyä nimikkeistöä] tulkittava siten, että tuotetta voidaan pitää arvokkaana rehuaineena myös silloin, kun pelletteinä tai rakeina maahantuotu tuote on mekaanisesti jauhettava ja sekoitettava rehuseokseen ennen kuin sitä voidaan käyttää eläinten ruokintaan?

4)

Onko unionin oikeutta ja erityisesti [yhdistettyä nimikkeistöä] tulkittava siten, että se on esteenä jäsenvaltion käytännölle, jonka mukaan se, että tuote on muuntogeeninen, merkitsee sitä, ettei se ole ihmisravinnoksi soveltuva, eli muuntogeenistä soijakakkua ei voida käyttää ihmisravintona?

5)

Onko unionin oikeutta ja erityisesti [yhdistettyä nimikkeistöä] tulkittava siten, että luokiteltaessa tuotetta yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304 tai nimikkeeseen 2309 huomioon on otettava

a)

se, miten tuotetta tosiasiallisesti käytetään maahantuonnin jälkeen, tai

b)

tuotteen objektiiviset ominaisuudet maahantuontihetkellä, eli se, voidaanko tuotetta sellaisena, kun se on maahan tuotaessa, käyttää ihmisravinnoksi ja/tai eläinten ruokintaan?

6)

Onko unionin oikeutta ja erityisesti [yhdistettyä nimikkeistöä] tulkittava siten, että se, ettei soijakakku sovellu ihmisravinnoksi, ei estä sen luokittelemista yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304?

7)

Onko unionin oikeutta ja [erityisesti yhdistettyä nimikkeistöä] tulkittava siten, että sellainen soijakakku, josta on kyse nyt käsiteltävässä asiassa ja johon sovelletaan paahtamismenetelmää, jota tarvitaan öljyn erottamisessa käytetyn ihmisten ja eläinten terveydelle haitallisen heksaanin poistamiseksi, on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304, vai onko se luokiteltava nimikkeeseen 2309?”

Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

29

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ennakkoratkaisukysymyksillään, joita on tarkasteltava yhdessä, pääasiallisesti, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että pelletteinä tai rakeina maahantuotu tuote, joka on syntynyt sen jälkeen, kun öljyä on erotettu soijapavuista liuottimen avulla ja sellaisen lämpökäsittelyn jälkeen, jonka tarkoituksena on liuottimen poistaminen, jotta tuote voidaan mekaanisen jauhamisen jälkeen sekoittaa rehuseokseen, kuuluu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304, vai kuuluuko se nimikkeeseen 2309.

30

Aluksi on muistettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle niitä perusteita, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse. Luokitteluun päädytään nimittäin puhtaasti tosiseikkojen arvioinnin perusteella, eikä tällainen arviointi ole unionin tuomioistuimen asiana ennakkoratkaisumenettelyn yhteydessä (tuomio 9.2.2023, LB (Air loungers), C‑635/21, EU:C:2023:85, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

31

Antaakseen kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllisen vastauksen unionin tuomioistuin voi kuitenkin kansallisten tuomioistuinten kanssa harjoittamansa yhteistyön nimissä esittää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle kaikki tarpeellisiksi katsomansa ohjeet (tuomio 26.5.2016, Invamed Group ym., C‑198/15, EU:C:2016:362, 17 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

32

On muistutettava myös, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 1 säännön mukaan tavaroiden tariffiluokittelu määräytyy kyseisen nimikkeistön nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti.

33

Unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä. Tavaran käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se kiinteästi liittyy kyseiseen tavaraan, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tavaran objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (tuomio 9.2.2023, LB (Air loungers), C‑635/21, EU:C:2023:85, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34

Lisäksi unionin tuomioistuin on toistuvasti todennut, että vaikka harmonoidun järjestelmän selitykset ja yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset eivät ole sitovia, ne ovat tärkeitä välineitä yhteisen tullitariffin yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi ja ne ovat sellaisinaan hyödyllisiä sen tulkinnan kannalta (tuomio 9.2.2023, LB (Air loungers), C‑635/21, EU:C:2023:85, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

35

Vastaavasti on niin, että vaikka Maailman tullijärjestön lausunnot, joilla tavarat luokitellaan harmonoidussa järjestelmässä, eivät ole oikeudellisesti sitovia, ne ovat siltä osin kuin on kyse tuotteiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön merkittäviä tekijöitä kyseisen nimikkeistön eri nimikkeiden sisällön tulkinnassa (ks. vastaavasti tuomio 6.12.2007, Van Landeghem, C‑486/06, EU:C:2007:762, 25 kohta ja tuomio 25.7.2018, Pilato, C‑445/17, EU:C:2018:609, 26 kohta).

36

Nyt käsiteltävässä asiassa merkitykselliset yhdistetyn nimikkeistön nimikkeet kuuluvat kyseisen nimikkeistön 23 ryhmään ja ovat ensinnäkin nimike 2304, jonka otsikko on ”Öljykakut ja muut soijaöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut”, ja toiseksi kyseisen nimikkeistön nimike 2309, jonka otsikko on ”Valmisteet, jollaisia käytetään eläinten ruokintaan”.

37

Yhdistetyn nimikkeistön 23 ryhmän 1 huomautuksesta ilmenee, että tuotetta voidaan pitää yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309 kuuluvana valmisteena vain, jos kyseessä ei ole yhdistetyn nimikkeistön 23 ryhmän muuhun nimikkeeseen kuuluvat jätetuotteet tai jätteet tai muualle kuuluvat tuotteet. Yhdistetyn nimikkeistön nimike 2309 on siis toissijainen nimike muun muassa suhteessa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304, kuten pääasian kantaja ja komission ovat todenneet.

38

Näin ollen on ensin tarkasteltava, kuuluuko kyseessä olevan tuotteen kaltainen tuote viimeksi mainittuun nimikkeeseen.

39

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2304 otsikko on ”Öljykakut ja muut soijaöljyn erottamisessa syntyneet kiinteät jätetuotteet, myös jauhetut tai pelleteiksi valmistetut”.

40

Yhdistetyssä nimikkeistössä tai sen jaksojen tai ryhmien huomautuksissa ei määritellä tarkasti, mitä jätetuotteiden käsite kattaa. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tässä tapauksessa kyseinen käsite on määritettävä sen tavanomaisen merkityksen mukaan, joka sillä on yleiskielessä, ottaen samalla huomioon se asiayhteys, jossa käsitettä käytetään, ja sen säännöstön tavoitteet, johon se kuuluu (tuomio 9.2.2023, Global Gravity, C‑788/21, EU:C:2023:86, 46 kohta).

41

Yleiskielessä jätetuotteella tarkoitetaan sitä, mikä jää jäljelle mekaanisen tai kemiallisen toimenpiteen tai teollisen käsittelyn jälkeen.

42

Tämä jätetuotteiden käsitteen tulkinta vahvistetaan harmonoidun järjestelmän 23 ryhmää koskevien selitysten yleisohjeissa, joiden mukaan kyseiseen ryhmään kuuluvat erilaiset jätetuotteet ja jätteet, joita syntyy elintarviketeollisuudessa käsitellyistä kasviaineksista.

43

Lisäksi harmonoidun järjestelmän nimikkeen 23.04, joka vastaa yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 2304, selityksestä ilmenee, että kyseiseen nimikkeeseen kuuluvat jätetuotteet saadaan erotettaessa soijaöljyä liuottimien tai puristimien (esim. ekspellerpuristimien) avulla ja että nämä jätetuotteet ovat arvokkaita rehuaineita.

44

Nyt käsiteltävässä asiassa kyseessä olevan tuotteen kaltaisella tuotteella, jota kuvaillaan soijakakuksi ja joka on pelletteinä tai rakeina maahantuotu tuote, joka on syntynyt sen jälkeen, kun öljyä on erotettu soijapavuista heksaaniliuottimen avulla ja joka on tarkoitettu eläinten ruokintaan, näyttää olevan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304 kuuluvien tuotteiden kaikki ominaispiirteet, sellaisina kuin ne ilmenevät kyseisen nimikkeen sanamuodosta ja edellä 43 kohdassa mainitusta selityksestä.

45

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kuitenkin, johtavatko kyseisen tuotteen eräät muut ominaispiirteet – eli se, että tuotteelle on sen jälkeen, kun öljyä on erotettu soijapavuista liuottimen avulla, tehty lämpökäsittely, jota kutsutaan paahtamiseksi ja jonka tarkoituksena on liuottimen poistaminen, se, että tuote on jauhettava mekaanisesti ja sekoitettava seokseen ennen kuin sitä käytetään eläinten ruokintaan, tai se, että tuote ei tapauksen mukaan sovellu ihmisravinnoksi – siihen, että tuote jää yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2304 soveltamisalan ulkopuolelle.

46

Tässä yhteydessä on todettava ensin, että koska harmonoidun järjestelmän nimikkeen 23.04 selityksestä ilmenee, että kyseiseen nimikkeeseen kuuluvat tuotteet, mukaan lukien tuotteet, jotka saadaan erotettaessa soijaöljyä liuottimen avulla, ovat arvokkaita rehuaineita, näitä tuotteita on voitava käyttää eläinten ruokintaan. Tätä tarkoitusta varten on välttämätöntä, että öljyn erottamisessa käytetty liuotin poistetaan, koska se on haitallista eläinten terveydelle. Lämpökäsittelyn, jota kutsutaan paahtamiseksi ja jonka tarkoituksena on liuottimen poistaminen, on siis katsottava olevan erottamaton osa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 2304 tarkoitettujen jätetuotteiden, jotka saadaan erotettaessa öljyä liuottimen avulla, tuotantoa.

47

Lisäksi on niin, että koska öljyn erottaminen liuottimen avulla on tavanomainen tekninen prosessi soijakakkujen valmistamisessa, kuten unionin tuomioistuimen käytettävissä olevasta asiakirja-aineistosta ilmenee, se, että kyseessä olevan tuotteen paahtamista pidettäisiin sellaisena käsittelynä, jonka seurauksena tuotteella ei olisi enää jätetuotteen luonnetta, johtaisi siihen, että kyseisen nimikkeen soveltamisalan ulkopuolelle jäisivät kaikki tuotteet, jotka saadaan erotettaessa soijaöljyä liuottimen avulla, ja kyseiseltä nimikkeeltä poistettaisiin siten valtaosa sen merkityksestä.

48

Yhdistetyn nimikkeistön tulkinta siten, että se, että kyseessä olevan tuotteen kaltainen tuote on lämpökäsitelty, ei johda siihen, että se menettää yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2304 mukaisen jätetuotteen luonteen, vahvistetaan myös Maailman tullijärjestön laatimissa harmonoidun järjestelmän vuoden 1991 luokittelusuosituksissa 2304.00/1, jotka ovat komission kirjallisten huomautusten liitteessä 2 ja jotka ovat merkittävä tekijä kyseisen nimikkeen sisällön tulkinnassa, kuten tämän tuomion 35 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee. Kyseisissä suosituksissa harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen 23.04 luokitellaan nimittäin ”rasvattomaksi tehty soijajauho, jonka proteiinipitoisuus on noin 50 prosenttia kuiva-aineen painosta ja jota valmistetaan siten, että kuivatut soijapavut ensin kuoritaan, sitten niitä lämpökäsitellään höyryllä, niistä erotetaan öljy liuottimilla ja ne jauhetaan”.

49

Toiseksi on todettava, että pääasian kantaja on esittänyt, että soijakakku pelletteinä tai rakeina oli korkean valkuaisainepitoisuutensa vuoksi jauhettava mekaanisesti eli jauhettava ja sekoitettava rehuseokseen.

50

Tässä yhteydessä on muistutettava, että harmonoidun järjestelmän 23 ryhmää koskevien selitysten yleisohjeista ilmenee, että useimmat kyseiseen ryhmään kuuluvista tuotteista ja siten muun muassa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304 kuuluvat tuotteet on tarkoitettu käytettäviksi ”eläinrehuina joko sellaisenaan tai sekoitettuna muihin aineisiin”. Näin ollen se seikka, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen tuote on maahantuonnin jälkeen jauhettava ja sekoitettava seokseen, jotta sitä voidaan käyttää eläinten ruokintaan, ei sulje sitä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 2304 soveltamisalan ulkopuolelle.

51

Siltä osin kuin on kolmanneksi ja viimeiseksi kyse siitä, että kyseessä oleva tuote ei tapauksen mukaan soveltuisi ihmisravinnoksi, on todettava, että harmonoidun järjestelmän 23 ryhmää koskevien selitysten yleisohjeista ja harmonoidun järjestelmän nimikettä 2304 koskevista selityksistä ilmenee, että kyseiseen nimikkeeseen kuuluvien jätetuotteiden pääasiallinen käyttö on eläinrehuina. Ne voivat myös olla ihmisravinnoksi kelpaavia, mutta se ei ole edellytyksenä sille, että ne voisivat kuulua kyseiseen nimikkeeseen.

52

Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltainen tuote kuuluu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304.

53

Tätä tulkintaa eivät horjuta Unkarin hallituksen kirjallisissa huomautuksissaan esittämät väitteet, jotka liittyvät 3.3.2016 annettuun tuomioon Customs Support Holland (C‑144/15, EU:C:2016:133).

54

Siltä osin kuin on ensinnäkin kyse väitteestä, jonka mukaan unionin tuomioistuin totesi kyseisessä tuomiossa, että kyseessä olevaa tuotetta vastaava tuote eli soijavalkuaistiiviste Imcosoy 62 ei kuulunut yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304, on todettava, että mainitun tuomion 33, 35 ja 41 kohdasta ilmenee, että tämä päätelmä perustui muun muassa siihen, että kyseinen tuote saatiin soijarouheesta sellaisen menetelmän päätteeksi, jolla ensinnäkin poistettiin tässä rouheessa jäljellä oleva rasva ja eräät haitalliset aineet ja myös alennettiin muiden kuin valkuaisaineiden pitoisuutta. Soijarouheen, josta Imcosoy 62 saadaan, valmistusmenetelmä noudatti nimittäin tiettyä eläintuotetta koskevaa tavoitetta, koska menetelmällä pyrittiin luomaan valkuaistiiviste, jota erittäin nuoret vasikat voivat syödä, erotuksena soijarouheesta.

55

Nyt käsiteltävässä asiassa pääasian kantaja on korostanut, että kyseessä olevaa tuotetta ei ollut käsitelty valkuaisainepitoisuuden lisäämiseksi, kuiturakenteen pienentämiseksi tai sen koostumuksen muuttamiseksi ja että paahtamisen tavoitteena oli poistaa heksaani, joka ei ole soijan luonnollinen ainesosa. Kun otetaan huomioon nämä tiedot, jotka ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on tarkistettava, kyseessä olevan tuotteen kaltaisen tuotteen on katsottava säilyttäneen soijaöljyn erottamisessa syntyneen ja yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304 kuuluvan jätetuotteen luonteen toisin kuin se tuote, josta oli kyse 3.3.2016 annettuun tuomioon Customs Support Holland (C‑144/15, EU:C:2016:133) johtaneessa asiassa.

56

Siltä osin kuin on toiseksi kyse väitteestä, jonka mukaan kyseessä oleva tuote täyttää mainitussa tuomiossa esitetyt kolme edellytystä tuotteen luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309, on muistutettava, että silloin kun tuote luokitellaan nimikkeeseen 2304, sillä seikalla, että se täyttää tapauksen mukaan myös edellytykset sen luokittelemiseksi yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2309, ei ole merkitystä luokittelun kannalta, koska nimike 2309 on toissijainen suhteessa nimikkeeseen 2304.

57

Esitettyihin kysymyksiin on kaiken edellä esitetyn perusteella vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pelletteinä tai rakeina maahantuotu tuote, joka on syntynyt sen jälkeen, kun öljyä on erotettu soijapavuista liuottimen avulla ja sellaisen lämpökäsittelyn jälkeen, jonka tarkoituksena on liuottimen poistaminen, jotta tuote voidaan mekaanisen jauhamisen jälkeen sekoittaa rehuseokseen, kuuluu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304.

Oikeudenkäyntikulut

58

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

 

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

 

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 6.10.2016 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1821, liitteessä I olevaa yhdistettyä nimikkeistöä

 

on tulkittava siten, että

 

pelletteinä tai rakeina maahantuotu tuote, joka on syntynyt sen jälkeen, kun öljyä on erotettu soijapavuista liuottimen avulla ja sellaisen lämpökäsittelyn jälkeen, jonka tarkoituksena on liuottimen poistaminen, jotta tuote voidaan mekaanisen jauhamisen jälkeen sekoittaa rehuseokseen, kuuluu yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 2304.

 

Allekirjoitukset


( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: unkari.

Top