EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62021CJ0684

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 2.3.2023.
Papierfabriek Doetinchem BV vastaan Sprick GmbH Bielefelder Papier- und Wellpappenwerk & Co.
Oberlandesgericht Düsseldorfin esittämä ennakkoratkaisupyyntö.
Ennakkoratkaisupyyntö – Henkinen omaisuus – Yhteisömalli – Asetus (EY) N:o 6/2002 – 8 artiklan 1 kohta – Tuotteen ulkoasun piirteet, jotka määräytyvät pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan – Arviointiperusteet – Vaihtoehtoisten mallien olemassaolo – Haltija, jolla on myös useita vaihtoehtoisia suojattuja malleja – Tuotteen monivärisyys, joka ei ilmene kyseisen mallin rekisteröinnistä.
Asia C-684/21.

Court reports – general

ECLI identifier: ECLI:EU:C:2023:141

 UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kymmenes jaosto)

2 päivänä maaliskuuta 2023 ( *1 )

Ennakkoratkaisupyyntö – Henkinen omaisuus – Yhteisömalli – Asetus (EY) N:o 6/2002 – 8 artiklan 1 kohta – Tuotteen ulkoasun piirteet, jotka määräytyvät pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan – Arviointiperusteet – Vaihtoehtoisten mallien olemassaolo – Haltija, jolla on myös useita vaihtoehtoisia suojattuja malleja – Tuotteen monivärisyys, joka ei ilmene kyseisen mallin rekisteröinnistä

Asiassa C‑684/21,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Oberlandesgericht Düsseldorf (osavaltion ylioikeus, Düsseldorf, Saksa) on esittänyt 4.11.2021 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 12.11.2021, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Papierfabriek Doetinchem BV

vastaan

Sprick GmbH Bielefelder Papier‑ und Wellpappenwerk & Co.,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),

toimien kokoonpanossa: tuomarit M. Ilešič, joka hoitaa kymmenennen jaoston puheenjohtajan tehtäviä, I. Jarukaitis (esittelevä tuomari) ja Z. Csehi,

julkisasiamies: M. Campos Sánchez‑Bordona,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

Papierfabriek Doetinchem BV, edustajinaan C. Böhmer ja C. Menebröcker, Rechtsanwälte,

Sprick GmbH Bielefelder Papier‑ und Wellpappenwerk & Co., edustajanaan S. Rojahn, Rechtsanwältin,

Euroopan komissio, asiamiehinään P. Němečková, J. Samnadda ja T. Scharf,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1) 8 artiklan 1 kohdan ja 10 artiklan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Papierfabriek Doetinchem BV ja Sprick GmbH Bielefelder Papier‑ und Wellpappenwerk & Co. (jäljempänä Sprick) ja jossa on kyse loukkauskanteesta, joka perustuu yhteisömallin, jonka haltija Sprick on, antamien oikeuksien väitettyyn loukkaamiseen.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

3

Asetuksen N:o 6/2002 johdanto‑osan kymmenennessä perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”Teknologista innovaatiota ei olisi estettävä antamalla mallisuoja niille piirteille, jotka määräytyvät yksinomaan teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Samalla on selvää, ettei tämä merkitse, että mallilla on oltava esteettisiä ominaisuuksia. Eri valmistajien tuotteiden yhteentoimivuutta ei myöskään saisi estää ulottamalla mallisuoja mekaanisiin sovitusosiin. Näistä syistä mallisuojan ulkopuolelle jätettyjä mallin piirteitä ei olisi otettava huomioon arvioitaessa, täyttävätkö mallin muut piirteet suojan saamisen edellytykset.”

4

Kyseisen asetuksen 3 artiklassa, jonka otsikko on ”Määritelmät”, säädetään seuraavaa:

”Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)

’mallilla’ tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä, erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja/tai materiaalista;

b)

’tuotteella’ kaikkia teollisesti tai käsityönä valmistettuja tavaroita mukaan luettuina muun muassa osat, jotka on tarkoitettu koottavaksi moniosaiseksi tuotteeksi, pakkauksia, pakkauksen ulkoasua, graafisia symboleita ja typografisia kirjasinlajeja, ei kuitenkaan tietokoneohjelmia;

– –”

5

Mainitun asetuksen 6 artiklassa, jonka otsikko on ”Yksilöllinen luonne”, säädetään seuraavaa:

”1.   Mallia pidetään luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama yleisvaikutelma eroaa yleisvaikutelmasta, jonka hän on saanut muista malleista, jotka ovat tulleet tunnetuksi – –

– –”

6

Saman asetuksen 8 artiklan, jonka otsikko on ”Teknisen käyttötarkoituksen mukaan määräytyvät mallit sekä liitoskohtien mallit”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Yhteisömalli ei anna suojaa tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.”

7

Asetuksen N:o 6/2002 10 artiklan, jonka otsikko on ”Suojan laajuus”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Yhteisömallin antaman suojan piiriin kuuluvat kaikki mallit, joista asiantunteva käyttäjä ei saa erilaista yleisvaikutelmaa.”

8

Kyseisen asetuksen 36 artiklassa, jonka otsikko on ”Ehdot, jotka hakemuksen on täytettävä”, säädetään seuraavaa:

”1.   Rekisteröityä yhteisömallia koskevan hakemuksen on sisällettävä:

a)

rekisteröintipyyntö;

b)

hakijan henkilöä koskevat tiedot;

c)

mallia esittävä toisintamiskelpoinen kuva. – –

– –”

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

9

Sprick on yhtiö, joka valmistaa pakkauspaperitelineitä. Se on pakkauslaitetta koskevan yhteisömallin nro 001344022‑0006 haltija; kyseistä mallia haettiin 19.9.2012, se rekisteröitiin ja julkaistiin 17.10.2012, ja se on seuraavanlainen:

Image
Image

10

Papierfabriek Doetinchem valmistaa ja myy Sprickin valmistaman tuotteen kanssa kilpailevaa tuotetta.

11

Sprick nosti Landgericht Düsseldorfissa (Düsseldorfin alueellinen alioikeus, Saksa) Papierfabriek Doetinchemia vastaan kanteen, jossa se vetosi pääasiassa kyseessä olevan mallin antamien oikeuksien loukkaamiseen ja vaati muun muassa tämän loukkaamisen lopettamista. Papierfabriek Doetinchem nosti vastakanteen, jossa se vaati kyseisen mallin mitättömäksi julistamista sillä perusteella, että kaikki sen piirteet määräytyvät pelkästään kyseisen tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

12

Landgericht Düsseldorf hyväksyi Sprickin vaatimukset 18.5.2017 antamallaan tuomiolla ja hylkäsi Papierfabriek Doetinchemin vastakanteen sillä perusteella, että kyseisen tuotteen ”useiden muotoiluvaihtoehtojen” vuoksi pääasiassa kyseessä olevan mallin piirteet eivät määräydy pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan.

13

Papierfabriek Doetinchem valitti kyseisestä tuomiosta Oberlandesgericht Düsseldorfiin (osavaltion ylioikeus, Düsseldorf, Saksa). Tämä totesi 27.6.2019 antamallaan tuomiolla pääasiassa kyseessä olevan mallin mitättömäksi sillä perusteella, että kaikki sen piirteet määräytyvät mainitun tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Oberlandesgericht Düsseldorf otti tässä yhteydessä huomioon Sprickin tekemään patenttihakemusta EP 2897793 koskevan julkaisun, jonka mukaan kyseisen tuotteen kaikki piirteet esitetään teknisesti hyödyllisinä, ja totesi 8.3.2018 annettuun tuomioon DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172) tukeutuen, että tuotteen ”toteuttamiskelpoisten muotoiluvaihtoehtojen” olemassaololla ei ole merkitystä.

14

Sprickin tekemän valituksen johdosta Bundesgerichtshof (liittovaltion ylin tuomioistuin, Saksa) kumosi Oberlandesgericht Düsseldorfin tuomion ja palautti asian tälle uudelleen ratkaistavaksi. Bundesgerichtshof katsoi, että Oberlandesgericht Düsseldorf oli antanut liian suuren merkityksen Sprickin tekemää patenttihakemusta EP 2897793 koskevalle julkaisulle ja arvioinut muita seikkoja oikeudellisesti virheellisellä tavalla, eikä se ollut ottanut huomioon kaikkia yksittäistapauksen merkityksellisiä olosuhteita. Bundesgerichtshofin mukaan Oberlandesgericht Düsseldorfin olisi pitänyt tutkia, onko myös visuaalisilla näkökohdilla ollut merkitystä valintaan muotoilla kyseinen tuote kaksiosaiseksi, koska tällainen muotoilu mahdollistaa kaksivärisen tuotteen valmistamisen, kuten tosiasiallisesti kaupan pidettävä tuote osoittaa. Lisäksi Oberlandesgericht Düsseldorfin ei olisi pitänyt jättää huomiotta sitä, että Sprickillä on käytettävissään tietty määrä malleja vaihtoehtoisille muodoille, joilla voitaisiin täyttää sama tekninen käyttötarkoitus kuin pääasiassa kyseessä olevan mallin mukaisesti valmistetulla tuotteella.

15

Oberlandesgericht Düsseldorf, joka on ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, katsoi sen jälkeen, kun pääasia palautettiin sille, että 8.3.2018 annetun tuomion DOCERAM (C‑395/16, EU:C:2018:172) 30 kohta tukee tulkintaa, jonka mukaan muiden mallien olemassaololla on vain vähäinen merkitys asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan nojalla suoritettavassa yksittäistapauksen kaikkien objektiivisten olosuhteiden arvioinnissa, kun kyseisen mallin haltija saa mallisuojaa myös näille muille malleille.

16

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa Bundesgerichtshofin arvioinnista, jonka mukaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen olisi pitänyt tutkia, perustuuko pääasiassa kyseessä olevasta mallista ilmenevä kyseisen tuotteen kaksiosainen muotoilu visuaalisiin näkökohtiin, koska tämä muotoilu mahdollistaa kaksivärisyyden, jota tuotteen tekninen käyttötarkoitus ei määrää, että kaksivärisyys ei käy ilmi kyseisen mallin rekisteröinnistä.

17

Tässä tilanteessa Oberlandesgericht Düsseldorf päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan arvioitaessa, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, on otettava huomioon muun muassa kyseessä oleva malli, objektiiviset olosuhteet, joista ilmenevät kyseessä olevan tuotteen ulkoasun piirteiden valintaan vaikuttaneet syyt, sen käyttöön liittyvät tiedot tai sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joilla voidaan toteuttaa sama tekninen käyttötarkoitus (tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C‑395/16, EU:C:2018:172). Mikä merkitys muiden mallien olemassaoloon liittyvän näkökohdan kannalta on sillä, että mallin haltijalla on mallioikeudet myös useisiin vaihtoehtoisiin malleihin?

2)

Onko arvioitaessa sitä, määräytyykö ulkomuoto yksinomaan teknisen käyttötarkoituksen mukaan, otettava huomioon se, että muotoilu mahdollistaa monivärisyyden, kun väritys ei sinällään ilmene rekisteröinnistä?

3)

Jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, onko tällä vaikutusta mallin antaman suojan laajuuteen?”

Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu

Ensimmäinen kysymys

18

Ensimmäisellä kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että arvioitaessa, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan tässä säännöksessä tarkoitetulla tavalla, on otettava huomioon objektiiviset olosuhteet, jotka ohjaavat näiden piirteiden valintaa, sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joiden avulla voidaan toteuttaa tämä tekninen käyttötarkoitus, tai se, että kyseisen mallin haltija on useiden vaihtoehtoisten mallien haltija.

19

Tästä on todettava, että mallilla tarkoitetaan asetuksen N:o 6/2002 3 artiklan a alakohdassa tuotteen tai sen osan ulkomuotoa, joka johtuu tuotteen ja/tai sen koristelun piirteistä erityisesti linjoista, ääriviivoista, väreistä, muodosta, pintarakenteesta ja/tai materiaalista. Näin ollen tässä asetuksessa säädetyssä järjestelmässä ulkomuoto on mallin ratkaiseva tekijä (tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C‑395/16, EU:C:2018:172, 25 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja tuomio 28.10.2021, Ferrari, C‑123/20, EU:C:2021:889, 30 kohta).

20

Kuten asetuksen N:o 6/2002 johdanto‑osan kymmenennestä perustelukappaleesta ilmenee, sen 8 artiklan 1 kohdan tavoitteena on, ettei teknologista innovaatiota estetä, ja mainitussa kohdassa säädetään, että yhteisömalli ei anna suojaa tuotteen ulkoasun niille piirteille, jotka määräytyvät yksinomaan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Kyseisessä säännöksessä siis suljetaan pois tämän asetuksen mukaisen suojan piiristä tilanne, jossa kyseessä olevan tuotteen teknisen käyttötarkoituksen toteuttamisen tarve on ainoa tekijä, joka määritti sen, miten suunnittelija valitsi tämän tuotteen ulkoasun tietyn piirteen, kun taas muunlaisilla seikoilla ja erityisesti visuaalisilla seikoilla ei ollut mitään vaikutusta tämän piirteen valintaan (ks. vastaavasti tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C‑395/16, EU:C:2018:172, 26, 29 ja 31 kohta).

21

Unionin tuomioistuin on jo todennut erityisesti sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolosta, joilla voidaan toteuttaa sama käyttötarkoitus kuin kyseessä olevalla tuotteella, että jos pelkästään tämä seikka olisi riittävä, jotta asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, ei voitaisi sulkea pois sitä, että talouden toimija rekisteröi yhteisömallina useita kuviteltavissa olevia tuotteen muotoja, joihin sisältyy tuotteen ulkoasun niitä piirteitä, jotka määräytyvät pelkästään tuotteen teknisen käyttötarkoituksen mukaan. Toimija voisi tällaisen tuotteen osalta saada käytännössä yksinoikeudella suojaa, joka vastaisi patentin tarjoamaa suojaa, ilman, että siihen sovellettaisiin patentin saamisen edellytyksiä, ja tällainen suoja voisi estää kilpailijoita tarjoamasta tuotetta, johon sisältyy tiettyjä toiminnallisia piirteitä, tai rajoittaisi mahdollisia teknisiä ratkaisuja ja poistaisi kyseiseltä 8 artiklan 1 kohdalta siten sen tehokkaan vaikutuksen. Näin ollen vaihtoehtoisten mallien olemassaolo ei ole ratkaisevaa tämän säännöksen soveltamisen kannalta (ks. vastaavasti tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C‑395/16, EU:C:2018:172, 30 ja 32 kohta). Sama pätee silloin, kun on kyse monista vaihtoehtoisista malleista, jotka kyseisen mallin haltija on rekisteröinyt.

22

Lisäksi kansallisen tuomioistuimen on arvioidessaan, kuuluvatko kyseiset tuotteen ulkoasun piirteet asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan, otettava huomioon kunkin yksittäistapauksen kaikki merkitykselliset objektiiviset olosuhteet. Tällainen arviointi on tehtävä erityisesti ottaen huomioon kyseinen malli, objektiiviset olosuhteet, joista ilmenevät kyseisen tuotteen ulkoasun piirteiden valintaan vaikuttaneet syyt, sen käyttöön liittyvät tiedot tai sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joilla voidaan toteuttaa sama tekninen käyttötarkoitus, sikäli kuin näiden olosuhteiden ja tietojen tueksi on olemassa luotettavaa näyttöä (ks. vastaavasti tuomio 8.3.2018, DOCERAM, C‑395/16, EU:C:2018:172, 36 ja 37 kohta).

23

Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että arvioitaessa, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla, on otettava huomioon kunkin yksittäistapauksen kaikki merkitykselliset objektiiviset olosuhteet ja erityisesti ne, jotka ohjaavat näiden piirteiden valintaa, sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joilla voidaan toteuttaa sama tekninen käyttötarkoitus, ja se, että kyseisen mallin haltija on myös useiden vaihtoehtoisten mallien haltija, mikä ei ole kuitenkaan ratkaisevaa kyseisen säännöksen soveltamisen kannalta.

Toinen kysymys

24

Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa tulkittava siten, että arvioitaessa, määräytyykö tuotteen ulkomuoto pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, on otettava huomioon, että kyseisen tuotteen muotoilu mahdollistaa monivärisyyden, kun monivärisyys ei sellaisenaan ilmene kyseisen mallin rekisteröinnistä.

25

Tältä osin on otettava huomioon edellä 19 ja 22 kohdassa mainittu oikeuskäytäntö, joka koskee ulkomuotoa mallisuojan olennaisena osana, ja olosuhteita, jotka on otettava huomioon arvioitaessa, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

26

Lisäksi on huomattava, että visuaaliset näkökohdat kuten kahdesta osasta koostuva muotoilu, joka mahdollistaa tuotteen monivärisyyden, voivat lähtökohtaisesti olla tässä arvioinnissa huomioon otettavia olosuhteita, ilman että ne kuitenkaan ovat itsessään ratkaisevia.

27

Mitä tulee erityisesti kysymykseen siitä, voidaanko rekisteröidyn mallin osalta ottaa huomioon se, että tuotteen muotoilu mahdollistaa sen monivärisyyden, kun tällainen monivärisyys ei sisälly kyseiseen rekisteröintiin, on muistettava, että mallin rekisteröinnillä julkiseen rekisteriin pyritään tekemään siihen tutustuminen helpoksi toimivaltaisille viranomaisille ja yleisölle, erityisesti talouden toimijoille (tuomio 5.7.2018, Mast‑Jägermeister v. EUIPO, C‑217/17 P, EU:C:2018:534, 53 kohta).

28

Yhtäältä toimivaltaisten viranomaisten on tunnettava selvästi ja täsmällisesti mallin muodostavat osat, jotta ne voivat täyttää velvollisuutensa, jotka liittyvät rekisteröintihakemusten ennakkotutkintaan sekä tarkoituksenmukaisen ja täsmällisen mallirekisterin julkaisemiseen ja ylläpitoon. Toisaalta talouden toimijoiden on voitava selvästi ja täsmällisesti varmistua suoritetuista rekisteröinneistä tai niiden nykyisten tai mahdollisten kilpailijoiden tekemistä rekisteröintihakemuksista, ja niiden on siten voitava saada kolmansien oikeuksia koskevat merkitykselliset tiedot. Tällaisen vaatimuksen tarkoituksena on siis oikeusvarmuuden takaaminen kolmansille osapuolille (tuomio 5.7.2018, Mast‑Jägermeister v. EUIPO, C‑217/17 P, EU:C:2018:534, 53 ja 54 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

29

Lisäksi asetuksen N:o 6/2002 36 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään, että rekisteröityä yhteisömallia koskevan hakemuksen on sisällettävä ”mallia esittävä toisintamiskelpoinen kuva”.

30

Tältä osin unionin tuomioistuin on todennut, että mallin, jonka rekisteröintiä haetaan, kuvan avulla malli on voitava tunnistaa selvästi (tuomio 28.10.2021, Ferrari, C‑123/20, EU:C:2021:889, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Graafisen esityksen vaatimuksen tehtävänä on erityisesti määrittää itse malli, jotta voidaan määrittää rekisteröidyn mallin haltijalleen antaman suojan tarkka kohde (tuomio 5.7.2018, Mast‑Jägermeister v. EUIPO, C‑217/17 P, EU:C:2018:534, 51 ja 52 kohta) ja noudattaa edellä 27 ja 28 kohdassa mainittuja tavoitteita.

31

Tämän vuoksi on katsottava, että pelkkä mahdollisuus monivärisyyteen, jonka kyseisen tuotteen kaksiosainen muotoilu sallii, on subjektiivinen seikka, kun tämä monivärisyys ei sisälly pääasiassa kyseessä olevan mallin kuvaan, eikä se voi sellaisenaan olla riittävä peruste sulkea pois asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohdassa säädetyn poikkeuksen soveltamista. Päinvastainen tulkinta voisi johtaa epämääräisyyteen tai epävarmuuteen kyseisen mallin suojan täsmällisestä kohteesta ja olisi omiaan heikentämään oikeusvarmuutta.

32

Edellä esitetyn perusteella toiseen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa on tulkittava siten, että arvioitaessa, määräytyykö tuotteen ulkomuoto pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, ei voida ottaa huomioon sitä, että tuotteen muotoilu mahdollistaa monivärisyyden, kun monivärisyys ei käy ilmi kyseisen mallin rekisteröinnistä.

Kolmas kysymys

33

Kolmannessa kysymyksessään kansallinen tuomioistuin tiedustelee lähinnä – jos toiseen kysymykseen vastataan myöntävästi –, onko asetusta N:o 6/2002 tulkittava siten, että se, että kyseisen tuotteen muotoilu mahdollistaa monivärisyyden, vaikka monivärisyys ei sellaisenaan ilmene kyseisen mallin rekisteröinnistä, vaikuttaa kyseisen mallin antaman suojan laajuuteen.

34

Kun otetaan huomioon toiseen kysymykseen annettu vastaus, kolmanteen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.

Oikeudenkäyntikulut

35

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

 

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

 

1)

Yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

arvioitaessa, määräytyvätkö tuotteen ulkoasun piirteet pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla, on otettava huomioon kunkin yksittäistapauksen kaikki merkitykselliset objektiiviset olosuhteet ja erityisesti ne, jotka ohjaavat näiden piirteiden valintaa, sellaisten vaihtoehtoisten mallien olemassaolo, joilla voidaan toteuttaa sama tekninen käyttötarkoitus, ja se, että kyseisen mallin haltija on myös useiden vaihtoehtoisten mallien haltija, mikä ei ole kuitenkaan ratkaisevaa kyseisen säännöksen soveltamisen kannalta.

 

2)

Asetuksen N:o 6/2002 8 artiklan 1 kohtaa

on tulkittava siten, että

arvioitaessa, määräytyykö tuotteen ulkomuoto pelkästään sen teknisen käyttötarkoituksen mukaan, ei voida ottaa huomioon sitä, että tuotteen muotoilu mahdollistaa monivärisyyden, kun monivärisyys ei käy ilmi kyseisen mallin rekisteröinnistä.

 

Allekirjoitukset


( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: saksa.

Top