–

Monz Handelsgesellschaft International mbH & Co. KG, edustajinaan C. Rohnke ja T. Winter, Rechtsanwälte,

–

Büchel GmbH & Co. Fahrzeugtechnik KG, edustajanaan M. Pilla, Rechtsanwalt,

–

Euroopan komissio, asiamiehinään E. Gippini Fournier, J. Samnadda ja T. Scharf,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee mallien oikeudellisesta suojasta 13.10.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/71/EY (EYVL 1998, L 289, s. 28) 3 artiklan 3 ja 4 kohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Monz Handelsgesellschaft International mbH & Co. KG (jäljempänä Monz) ja Büchel GmbH & Co. Fahrzeugtechnik KG (jäljempänä Büchel) ja jossa on kyse Büchelin vaatimuksesta todeta rekisteröity kansallinen malli mitättömäksi.

3

Direktiivin 98/71 johdanto‑osan 12 perustekappaleessa todetaan seuraavaa:

”Suojaa ei pitäisi ulottaa tuotteen osiin, jotka eivät sen tavanomaisen käytön aikana ole näkyvissä, eikä osan sellaisiin piirteisiin, jotka eivät ole näkyvissä, kun se on asennettu, tai jotka eivät itsessään täyttäisi uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimuksia; näistä syistä suojan ulkopuolelle jätettyjä mallin piirteitä ei pitäisi ottaa huomioon arvioitaessa, täyttävätkö mallin muut piirteet suojan saamiselle asetetut vaatimukset”.

4

Direktiivin 1 artiklassa, jonka otsikko on ”Määritelmät”, säädetään seuraavaa:

”Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

5

Mainitun direktiivin 3 artiklassa, jonka otsikko on ”Suojan saamisen edellytykset”, säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on suojattava mallit rekisteröinnillä ja myönnettävä niiden haltijoille yksinoikeudet tämän direktiivin säännösten mukaisesti.

2.   Malli suojataan mallioikeudella siltä osin kuin se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen.

3.   Sellaista mallia, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja luonteeltaan yksilöllisenä ainoastaan:

4.   Edellä 3 kohdan a alakohdan mukaisella ’tavanomaisella käytöllä’ tarkoitetaan [loppu]käyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, pois luettuna kunnossapito‑, huolto‑ tai korjaustyöt.”

6

Direktiivin 5 artiklan, jonka otsikko on ”Yksilöllinen luonne”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Mallia on pidettävä luonteeltaan yksilöllisenä, jos asiantuntevan käyttäjän siitä saama kokonaisvaikutelma eroaa kokonaisvaikutelmasta, jonka hän on saanut malleista, jotka ovat tulleet tunnetuiksi ennen rekisteröintihakemuksen tekemispäivää tai etuoikeutta vaadittaessa ennen etuoikeuspäivää.”

7

Yhteisömallista 12.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 6/2002 (EYVL 2002, L 3, s. 1) johdanto‑osan 9 ja 12 perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

– –

8

Tämän asetuksen 4 artiklassa, jonka otsikko on ”Suojan edellytykset”, säädetään seuraavaa:

”1.   Malli suojataan yhteisömallilla vain, jos se on uusi ja luonteeltaan yksilöllinen.

2.   Sellaista mallia, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja luonteeltaan yksilöllisenä vain:

3.   Edellä 2 kohdan a alakohdan mukaisella ’tavanomaisella käytöllä’ tarkoitetaan loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, lukuun ottamatta kunnossapito‑, huolto‑ tai korjaustöitä.”

9

Mallin oikeudellisesta suojasta 24.2.2014 annetun lain (Gesetz über den rechtlichen Schutz von Design, BGBl. 2014 I, s. 122), sellaisena kuin sitä sovelletaan pääasiassa (jäljempänä mallilaki), 1 §:n 4 momentissa ja 4 §:ssä saatetaan direktiivin 98/71 3 artiklan 3 ja 4 kohta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

10

Mallilain 1 §:n, jonka otsikko on ”Määritelmät”, 3 momentissa säädetään, että moniosaisella tuotteella tarkoitetaan tuotetta, joka koostuu useista osista, jotka voidaan siten korvata tuotteen purkamisen ja uudelleen kokoamisen mahdollistavalla tavalla. Tämän 1 §:n 4 momentin mukaan ”tavanomaisella käytöllä” tarkoitetaan loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, pois luettuna kunnossapito‑, huolto‑ tai korjaustyöt.

11

Mallilain 4 §:ssä, jonka otsikko on ”Moniosaisten tuotteiden osat”, säädetään, että sellaista mallia, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja luonteeltaan yksilöllisenä ainoastaan, jos osa, sen jälkeen, kun se on sisällytetty moniosaiseen tuotteeseen, pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana, ja siltä osin kuin nämä osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimukset.

12

Monz, joka on Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, on 3.11.2011 Deutsches Patent‑ und Markenamtissa (Saksan patentti‑ ja tavaramerkkivirasto, jäljempänä patenttivirasto) tuotteille ”polkupyörän tai moottoripyörän satulat” rekisteröidyn mallin haltija. Malli on rekisteröity pelkästään yhdellä kuvalla, joka esittää satulan alapuolta seuraavasti:

13

Büchel, joka on Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö, vaati 27.7.2016 patenttivirastossa tämän mallin mitättömyyden toteamista ja esitti perusteluna, ettei malli täytä mallilain 4 §:ssä oikeudellisen suojan saamiselle asetettuja edellytyksiä. Se väitti erityisesti, että tämä satulaan sovellettava malli, joka on ”polkupyörän” tai ”moottoripyörän” kaltaisen moniosaisen tuotteen osa, ei ole näkyvissä kyseisen tuotteen tavanomaisen käytön aikana.

14

Patenttivirasto hylkäsi mitättömyyttä koskevan vaatimuksen 10.8.2018 tekemällään päätöksellä ja katsoi, ettei kyseisen mallin suojan epäämiselle ole mallilain 4 §:n mukaista perustetta. Polkupyörän satula, johon tätä mallia sovelletaan, on tosin ”moniosaisen tuotteen osa”, mutta tämä osa pysyy kuitenkin näkyvissä moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön aikana. Patenttivirasto katsoi, että tällaisen tuotteen tavanomaiseen käyttöön kuuluu myös ”satulan irrottaminen ja uudelleen asentaminen, joka ei liity kunnossapitoon, huoltoon tai korjaukseen”, sillä kunnossapito‑, huolto‑ tai korjaustyöt sisältyvät tyhjentävään luetteloon käyttötarkoituksista, jotka suljetaan mallilain 1 §:n 4 momentin mukaan tavanomaisen käytön käsitteen ulkopuolelle.

15

Büchel valitti tästä päätöksestä Bundespatentgerichtiin (liittovaltion patenttituomioistuin, Saksa), joka julisti 27.2.2020 tekemällään päätöksellä kyseisen mallin mitättömäksi sillä perusteella, että se ei täytä uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimuksia. Mainitun tuomioistuimen mukaan mallilain 4 §:n nojalla ainoastaan osat, jotka pysyvät ”näkyvissä moniosaisen tuotteen osina sen jälkeen, kun ne on asennettu/sisällytetty tähän tuotteeseen”, voivat ensinnäkin saada mallin oikeudellista suojaa. Osan näkyvissä olemisen ainoastaan sen vuoksi tai siinä yhteydessä, kun se on erotettuna moniosaisesta tuotteesta, ei voida sitä vastoin katsoa täyttävän näkyvissä olemisen edellytystä, eikä osa voi näin ollen saada tätä suojaa. Lisäksi tämä sama tuomioistuin pitää mallilain 1 §:n 4 momentissa tarkoitettuna tavanomaisena käyttönä ainoastaan pyörällä ajamista sekä nousemista pyörän selkään ja laskeutumista pyörän selästä. Sen mukaan tällaisen käytön aikana satulan alapuoli ei ole näkyvissä loppukäyttäjälle tai kolmannelle osapuolelle.

16

Monz valitti tästä ratkaisusta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen eli Bundesgerichtshofiin (liittovaltion ylin tuomioistuin, Saksa). Kyseinen tuomioistuin katsoo, että pääasian ratkaisu riippuu direktiivin 98/71 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen käsitteiden ”näkyvissä” ja ”tavanomainen käyttö” tulkinnasta.

17

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa ensinnäkin yhtyvänsä Bundespatentgerichtin näkemykseen, jonka mukaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön, joka perustuu erityisesti 20.12.2017 annettuun tuomioon Acacia ja D’Amato (C‑397/16 ja C‑435/16, EU:C:2017:992, 64 kohta), mukaan polkupyörä on moniosainen tuote ja satula on kyseisen tuotteen osa.

18

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että sen käsiteltävänä olevan oikeusriidan ratkaisemiseksi on ensinnäkin määriteltävä, onko vaatimusta osan, joka sisältyy moniosaiseen tuotteeseen, ”näkyvissä” olemiseen tämän tuotteen ”tavanomaisen käytön” aikana arvioitava ottamalla huomioon tuotteen tietyt käyttöehdot tai tietyt tarkastelukulmat vai onko ratkaisevana pidettävä pikemminkin objektiivista mahdollisuutta tunnistaa malli, jota sovelletaan osaan siinä muodossa, jossa osa sisältyy moniosaiseen tuotteeseen.

19

Tältä osin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää, että Bundespatentgericht on todennut, että on välttämätöntä, että osa pysyy näkyvissä loppukäyttäjälle tai kolmannelle sen moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön aikana, johon tämä osa sisältyy. Pääasian valittaja sen sijaan väittää, että mallisuojan saamiseksi on riittävää, että malli voidaan tunnistaa, kun osa, johon sitä sovelletaan, on asennettu moniosaiseen tuotteeseen. Tämän vuoksi on sen mukaan merkityksetöntä, voidaanko malli havaita helposti tietystä ”tarkastelukulmasta”.

20

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin epäilee tässä yhteydessä direktiivin 98/71 3 artiklan 3 ja 4 kohdan tulkintaa ja katsoo, ettei näiden säännösten tarkoitusta voida selvästi johtaa tästä direktiivistä.

21

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin esittää muun muassa, että toteamus, jonka mukaan valmistajalla, joka ei ole kiinnostunut mallin näkyvissä olemisesta, ei ole intressiä vedota kyseisen mallin suojaan, on liian yksinkertaistettu, koska mallin haltija, osan valmistaja ja moniosaisen tuotteen valmistaja eivät välttämättä ole samoja.

22

Lisäksi se huomauttaa, että oikeuskirjallisuuden mukaan tämä säännös ei noudata periaatetta, jonka mukaan mallin soveltuvuus oikeudellisen suojan saantiin on oltava vahvistettu jo kyseisen mallin rekisteröintihetkellä.

23

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan nämä toteamukset puoltavat direktiivin 98/71 3 artiklan 3 ja 4 kohdan suppeaa tulkintaa.

24

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo kuitenkin, että sanalla ”näkyvissä” voidaan katsoa olevan arkikielessä objektiivinen merkitys, joka viittaa havainnointimahdollisuuteen, mutta käsitteestä ”tavanomainen käyttö” ei voida päätellä, että moniosaisen tuotteen tietyt havainnointitavat olisivat poissuljettuja.

25

Toiseksi on määritettävä perusteet, joilla on merkitystä arvioitaessa direktiivin 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa moniosaisen tuotteen ”tavanomaista käyttöä”.

26

Tältä osin on erityisesti kysyttävä, onko tällaisessa arvioinnissa merkityksellistä osan tai moniosaisen tuotteen valmistajan tarkoittama käyttö vai ainoastaan loppukäyttäjän toimesta tapahtuva moniosaisen tuotteen tavallinen käyttö.

27

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että direktiivin 98/71 3 artiklan 4 kohdassa olevan käsitteen ”tavanomainen käyttö” määritelmä voidaan ymmärtää siten, että unionin lainsäätäjän mukaan kaikenlainen loppukäyttäjän toimesta tapahtuva moniosaisen tuotteen käyttö on lähtökohtaisesti tavanomaista käyttöä, jollei kyseisessä säännöksessä mainituista poikkeuksista muuta johdu.

28

Osan tai moniosaisen tuotteen valmistajan tarkoittamaa käyttöä koskevasta perusteesta ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että sen soveltaminen mahdollistaisi mallin oikeudellisen suojan ulkopuolelle jäämisen välttämisen, koska loppukäyttäjien toimesta tapahtuva moniosaisen tuotteen käyttö olisi tällöin merkityksetöntä. Kyseinen tuomioistuin muistuttaa kuitenkin edellä 21 kohdassa mainituista tätä perustetta koskevista epäilyksistään.

29

Kolmanneksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pohtii, onko ainoastaan moniosaisen tuotteen pääasiallisella käyttötarkoituksella merkitystä, vai onko mahdollisesti otettava huomioon tämän tuotteen muita käyttötarkoituksia.

30

Tältä osin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin puoltaa direktiivin 98/71 3 artiklan 4 kohdan laajaa tulkintaa tämän direktiivin 3 artiklan 3 kohdan, jota pidetään oikeuskirjallisuudessa mallisuojajärjestelmän logiikan vastaisena, vaikutusten minimoimiseksi ja sellaisten mallien haltijoiden, joilla varustetaan moniosaisten tuotteiden osia, suuremman epätasa‑arvoisen kohtelun välttämiseksi muiden mallien haltijoihin nähden.

31

Tässä tilanteessa Bundesgerichtshof on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

32

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kysyy kahdella kysymyksellään, joita on tarkasteltava yhdessä, yhtäältä, onko direktiivin 98/71 3 artiklan 3 ja 4 kohtaa tulkittava siten, että näkyvissä olemista koskevaa vaatimusta, jonka on tämän säännöksen mukaan täytyttävä, jotta malli, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, voi saada mallin oikeudellista suojaa, on arvioitava kyseisen moniosaisen tuotteen tiettyjen käyttöehtojen kannalta vai pidetäänkö ratkaisevana ainoastaan objektiivista mahdollisuutta tunnistaa moniosaisen tuotteen osaan sovellettava malli siinä muodossa, kuin kyseinen osa on asennettuna tuotteeseen. Toisaalta se tiedustelee, mitkä perusteet ovat ratkaisevia, kun arvioidaan, onko loppukäyttäjän toimesta tapahtuva moniosaisen tuotteen käyttö ”tavanomaista käyttöä”.

33

Nämä kysymykset esitetään riita‑asiassa, jonka taustalla on Büchelin vaatimus pääasian oikeudenkäynnissä kyseessä olevan mallin mitättömäksi julistamisesta sillä perusteella, että malli ei voi saada mallin oikeudellista suojaa, koska satula ei ole polkupyörän tai moottoripyörän kaltaisen moniosaisen tuotteen osana näkyvissä tämän moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön aikana.

34

Aluksi on todettava, että käsiteltävänä olevassa asiassa – kun polkupyörä tai moottoripyörä itsessään on direktiivin 98/71 1 artiklan c alakohdassa tarkoitettu moniosainen tuote – polkupyörän tai moottoripyörän satula on tämän direktiivin 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu moniosaisen tuotteen osa. Satula voidaan nimittäin korvata polkupyörän tai moottoripyörän purkamisen ja uudelleen kokoamisen mahdollistavalla tavalla, eikä kyseistä moniosaista tuotetta voida käyttää tavanomaisesti ilman satulaa (ks. analogisesti tuomio 20.12.2017, Acacia ja D’Amato, C‑397/16 ja C‑435/16, EU:C:2017:992, 64–66 kohta).

35

Ensiksi on huomattava, että direktiivin 98/71 3 artiklan 3 kohdan, luettuna yhdessä sen johdanto‑osan 12 perustelukappaleen kanssa, mukaan mallia, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, pidetään uutena ja luonteeltaan yksilöllisenä ainoastaan, jos osa, sen jälkeen, kun se on sisällytetty moniosaiseen tuotteeseen, pysyy näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana (a alakohta), ja siltä osin kuin nämä osan näkyvät piirteet itsessään täyttävät uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimukset (b alakohta).

36

Direktiivin 98/71 3 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan siten erityissääntö erityisesti malleille, joita sovelletaan tai jotka sisältyvät direktiivin 98/71 1 artiklan c alakohdassa tarkoitetun moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen.

37

Lisäksi on huomattava, että direktiivin 98/71 1 artiklan a alakohdan mukaan direktiivissä tarkoitettu mallin oikeudellisen suojan kohde on koko tuotteen tai sen osan ulkomuoto.

38

Asetuksessa N:o 6/2002 säännellystä mallisuojasta unionin tuomioistuin on jo todennut, että ulkomuoto on mallin ratkaiseva tekijä, ja se seikka, että mallin piirre on näkyvä, on kyseisen suojan keskeinen edellytys. (ks. vastaavasti tuomio 21.9.2017, Easy Sanitary Solutions ja EUIPO v. Group Nivelles, C‑361/15 P ja C‑405/15 P, EU:C:2017:720, 62 ja 63 kohta ja tuomio 28.10.2021, Ferrari, C‑123/20, EU:C:2021:889, 30 kohta).

39

Unionin tuomioistuin on täsmentänyt erityisesti malleista, joita sovelletaan tai jotka sisältyvät moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, että moniosaisen tuotteen osan ulkomuodon suojaamiseksi mallisuojalla tämän osan on määritelmällisesti oltava näkyvissä ja sen on oltava rajattu sen erityisen ulkoasun muodostavien piirteiden eli linjojen, ääriviivojen, värien, muotojen tai erityisen pintarakenteen avulla. Tämä edellyttää, että tämän osan ulkoasu ei täysin sulaudu koko tuotteeseen (ks. vastaavasti tuomio 28.10.2021, Ferrari, C‑123/20, EU:C:2021:889, 49 ja 50 kohta).

40

Tältä osin on katsottava, että näitä samoja periaatteita sovelletaan myös direktiivissä 98/71 säädettyyn mallisuojajärjestelmään.

41

Direktiivin 98/71 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa vaaditaan, että moniosaiseen tuotteeseen sisällytetyn osan on mallisuojan saamiseksi pysyttävä näkyvissä tuotteen tavanomaisen käytön aikana. Lisäksi direktiivin johdanto‑osan 12 perustelukappaleessa todetaan, että suojaa ei pitäisi ulottaa tuotteen osiin, jotka eivät sen tavanomaisen käytön aikana ole näkyvissä, eikä osan sellaisiin piirteisiin, jotka eivät ole näkyvissä, kun se on asennettu, tai jotka eivät itsessään täyttäisi uutuuden ja yksilöllisen luonteen vaatimuksia.

42

Mallin oikeudellisen suojan rajoittaminen kyseisen osan näkyviin piirteisiin selittyy sillä, että tämän osan ulkomuoto ilmenee yksinomaan niistä.

43

Tällaista tulkintaa tukevat direktiivin 98/71/EY rakenne ja sen 3 artiklan 3 kohdan tavoite. Kyseisen direktiivin mukainen mallisuoja koskee nimittäin vain piirteitä, jotka määrittävät tuotteen tai tuotteen osan ulkomuodon. Näkyvällä osalla on välttämättä vaikutus moniosaisen tuotteen ulkomuotoon (ks. analogisesti tuomio 20.12.2017, Acacia ja D’Amato, C‑397/16 ja C‑435/16, EU:C:2017:992, 73 kohta).

44

Lisäksi direktiivin 98/71 3 artiklan 3 kohdan a alakohdan sanamuodosta käy selvästi ilmi, että saadakseen mallin oikeudellista suojaa, moniosaiseen tuotteeseen sisällytetyn osan on pysyttävä näkyvissä moniosaisen tuotteen ”tavanomaisen käytön aikana”.

45

Tästä seuraa, että moniosaiseen tuotteeseen sisällytetyn osan näkyvissä olemisen abstrakti arviointi, joka ei liity tämän tuotteen konkreettiseen käyttötilanteeseen, ei ole riittävää, jotta tällainen osa voisi saada mallisuojaa direktiivin 98/71 nojalla. Tältä osin on täsmennettävä, että direktiivin 98/71 3 artiklan 3 kohdassa ei kuitenkaan edellytetä, että moniosaiseen tuotteeseen asennettu osa pysyy kokonaisuudessaan näkyvissä koko ajan, kun moniosaista tuotetta käytetään.

46

Kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 33 ja 34 kohdassa todennut, moniosaiseen tuotteeseen sisällytetyn osan näkyvissä olemista direktiivin 98/71 3 artiklan 3 kohdassa, luettuna yhdessä sen 3 artiklan 4 kohdan kanssa, tarkoitetulla tavalla ei nimittäin voida arvioida yksinomaan tämän tuotteen loppukäyttäjän näkökulmasta. Tältä osin on otettava huomioon myös tällaisen osan näkyvissä oleminen ulkopuoliselle tarkkailijalle.

47

Toiseksi on huomattava, että direktiivin 98/71 3 artiklan 4 kohdassa mainittu moniosaisen tuotteen ”tavanomainen käyttö” määritellään siten, että sillä tarkoitetaan ”[loppu]käyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä, pois luettuna kunnossapito‑, huolto‑ tai korjaustyöt”. Tämän määritelmän mukaan ”tavanomainen käyttö” vastaa loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa käyttöä. Siinä suljetaan nimenomaisesti pois loppukäyttäjän toimesta tapahtuva käyttö, joka kuuluu moniosaisen tuotteen kunnossapitoon, huoltoon tai korjaukseen.

48

Tältä osin on selvitettävä, vastaako direktiivin 98/71 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu käsite loppukäyttäjän toimesta tapahtuva tuotteen ”tavanomainen käyttö” osan valmistajan tai suunnittelijan tarkoittamaa käyttötarkoitusta, moniosaisen tuotteen valmistajan tai suunnittelijan tarkoittamaa käyttötarkoitusta vai loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa moniosaisen tuotteen tavallista käyttöä.

49

Ensinnäkin siitä kysymyksestä, vastaako moniosaisen tuotteen ”tavanomainen käyttö” osan valmistajan tarkoittamaa käyttötarkoitusta, moniosaisen tuotteen valmistajan tarkoittamaa käyttötarkoitusta vai loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa tavallista käyttöä, on todettava, että direktiivin 98/71 3 artiklan 4 kohdan sanamuodon mukaan on kyse loppukäyttäjän toimesta tapahtuvasta moniosaisen tuotteen ”tavanomaisesta käytöstä”.

50

Tältä osin on todettava, että direktiivin 98/71 3 artiklan 3 ja 4 kohdan saksankielisessä toisinnossa moniosaiseen tuotteeseen sisällytetyn osan näkyvissä olemisen perusteena pidetään tosin ”tavanomaista käyttöä” (”bestimmungsgemäße Verwendung”), mutta näiden säännösten muissa kieliversioissa, kuten englanninkielisessä (”normal use”), ranskankielisessä (”utilisation normale”), italiankielisessä (”la normale utilizzazione”) ja espanjankielisessä (”la utilizacion normal”) tai hollanninkielisessä (”normaal gebruik”) versiossa todetaan, että moniosaiseen tuotteeseen sisällytetyn osan on pysyttävä näkyvissä tämän tuotteen ”normaalin” tai ”tavallisen” käytön aikana.

51

Kuten Euroopan komissio huomautti kirjallisissa huomautuksissaan, loppukäyttäjän toimesta tapahtuva normaali tai tavallinen käyttö vastaa pääsääntöisesti moniosaisen tuotteen valmistajan tai suunnittelijan tarkoittaman tämän tuotteen käyttötarkoituksen mukaista käyttöä.

52

Unionin lainsäätäjän tarkoituksena oli kuitenkin, kuten komissio on olennaisin osin huomauttanut käsitteestä ”tavanomainen käyttö”, pitää perusteena loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaa moniosaisen tuotteen tavallista käyttöä, jotta kyseisen tuotteen käyttö muissa kaupan vaiheissa suljetaan pois ja vältetään näin näkyvissä olemisen vaatimuksen kiertäminen. Direktiivin 98/71 3 artiklan 3 kohdan a alakohdassa ja 4 kohdassa tarkoitetun moniosaisen tuotteen ”tavanomaisen käytön” arviointi ei näin ollen voi perustua ainoastaan osan tai moniosaisen tuotteen valmistajan tarkoitukseen.

53

Toiseksi sen kysymyksen osalta, mikä loppukäyttäjän toimesta tapahtuva moniosaisen tuotteen käyttö on direktiivin 98/71 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua ”tavanomaista käyttöä”, on todettava, että tämän käsitteen laajaa tulkintaa puoltaa se, ettei tässä säännöksessä täsmennetä, minkälainen tällaisen tuotteen käyttö kuuluu kyseisen käsitteen piiriin, vaan siinä viitataan yleisesti loppukäyttäjän toimesta tapahtuvaan tällaisen tuotteen käyttöön.

54

Kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 38 kohdassa todennut, tuotteen käyttö pääasiallisessa käyttötarkoituksessaan edellyttää usein käytännössä eri toimia, jotka voidaan toteuttaa sitä ennen tai sen jälkeen, kun tuote on täyttänyt pääasiallisen käyttötarkoituksensa, kuten tuotteen säilytys ja kuljetus. Näin ollen on katsottava, että direktiivin 98/71 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu moniosaisen tuotteen ”tavanomainen käyttö” käsittää kaikki nämä toimet, poikkeuksena ne, jotka on tässä 4 kohdassa nimenomaisesti suljettu pois, nimittäin kunnossapito‑, huolto‑ tai korjaustyöt.

55

Näin ollen direktiivin 98/71 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun käsitteen ”tavanomainen käyttö” on katsottava kattavan toimet, jotka liittyvät tuotteen tavalliseen käyttöön, sekä muut toimet, jotka on järkevää toteuttaa tällaisen käytön yhteydessä ja jotka ovat loppukäyttäjän kannalta tavallisia, mukaan lukien toimet, jotka voidaan toteuttaa sitä ennen tai sen jälkeen, kun tuote on täyttänyt pääasiallisen käyttötarkoituksensa, kuten tuotteen säilytys tai kuljetus.

56

Edellä esitetyn perusteella ennakkoratkaisukysymyksiin on vastattava, että direktiivin 98/71 3 artiklan 3 ja 4 kohtaa on tulkittava siten, että ”näkyvissä” olemista koskevaa vaatimusta, jonka on tämän säännöksen mukaan täytyttävä, jotta malli, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, voi saada mallin oikeudellista suojaa, on arvioitava moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön tilanteessa siltä kannalta, pysyykö kyseinen osa sen moniosaiseen tuotteeseen sisällyttämisen jälkeen näkyvissä tällaisen käytön aikana. Tätä varten on arvioitava moniosaisen tuotteen osan näkyvissä olemista loppukäyttäjän toimesta tapahtuvan moniosaisen tuotteen ”tavanomaisen käytön” aikana sekä loppukäyttäjän että ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta, jolloin tavanomainen käyttö kattaa toimet, jotka toteutetaan moniosaisen tuotteen pääasiallisessa käytössä, ja toimet, jotka loppukäyttäjän on yleensä toteutettava tällaisen käytön yhteydessä, pois luettuna kunnossapito, huolto ja korjaus.

57

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Mallien oikeudellisesta suojasta 13.10.1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/71/EY 3 artiklan 3 ja 4 kohtaa

on tulkittava siten, että

”näkyvissä” olemista koskevaa vaatimusta, jonka on tämän säännöksen mukaan täytyttävä, jotta malli, jota sovelletaan tai joka sisältyy moniosaisen tuotteen osana olevaan tuotteeseen, voi saada mallin oikeudellista suojaa, on arvioitava moniosaisen tuotteen tavanomaisen käytön tilanteessa siltä kannalta, pysyykö kyseinen osa sen moniosaiseen tuotteeseen sisällyttämisen jälkeen näkyvissä tällaisen käytön aikana. Tätä varten on arvioitava moniosaisen tuotteen osan näkyvissä olemista loppukäyttäjän toimesta tapahtuvan moniosaisen tuotteen ”tavanomaisen käytön” aikana sekä loppukäyttäjän että ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta, jolloin tavanomainen käyttö kattaa toimet, jotka toteutetaan moniosaisen tuotteen pääasiallisessa käytössä, ja toimet, jotka loppukäyttäjän on yleensä toteutettava tällaisen käytön yhteydessä, pois luettuna kunnossapito, huolto ja korjaus.