1)

Merkitseekö SEUT 267 artiklan oikea tulkinta sitä, että kansallinen tuomioistuin, jonka päätöksiin ei saa kansallisen lainsäädännön mukaan hakea muutosta, on velvollinen esittämään ennakkoratkaisupyynnön pääasian oikeudenkäynnissä merkityksellistä [Euroopan unionin] oikeutta koskevasta tulkintakysymyksestä, vaikka sillä ei ole mitään epäilyjä kyseisen merkityksellisen unionin oikeuden säännöksen tai määräyksen tulkinnasta – kun otetaan huomioon [Euroopan unionin] oikeudelle ominaiset ilmaukset ja merkitykset, jotka ovat kyseisen säännöksen tai määräyksen sanamuodon perustana, se unionin sääntelykehys, johon kyseinen säännös tai määräys kuuluu, siinä asetetut suojelutavoitteet sekä unionin oikeuden kehitysvaihe sinä ajankohtana, jona kansallinen tuomioistuin soveltaa kyseistä merkityksellistä säännöstä tai määräystä – mutta sen ei ole mahdollista osoittaa yksityiskohtaisesti, subjektiivisesti ja muiden tuomioistuinten käytänteiden valossa, että asiaa käsittelevän tuomioistuimen tulkinta olisi sama kuin se tulkinta, jonka muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimet ja unionin tuomioistuin oletettavasti antaisivat samanlaista kysymystä tutkiessaan?

2)

Onko SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan sekä direktiiveillä 2002/19/EY (1), 2002/20/EY (2), 2002/21/EY (3) ja 2002/22/EY (4) – erityisesti direktiivin 2002/21/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140/EY (5), 8 artiklan 2 ja 4 kohdassa, direktiivin 2002/20/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140/EY, 3 artiklassa sekä direktiivin 2002/22/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/136/EY (6), 20–22 artiklassa – nimenomaisesti yhdenmukaistetun sääntelyjärjestelmän oikea tulkinta esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, joka yhdessä luettuna ilmenee asetuksen nro 259/03 13, 70 ja 71 §:stä, lain nro 481/1995 2 §:n 12 momentin h ja l kohdasta sekä lain nro 249/1997 1 §:n 6 momentin 2 kohdasta ja jossa annetaan sähköisen viestinnän kansalliselle sääntelyviranomaiselle toimivalta vahvistaa, i) että matkapuhelinpalvelujen alalla tehtävien tarjousten uusimisväli ja laskutusjakso on vähintään neljä viikkoa ja että niillä operaattoreilla, jotka soveltavat tarjousten uusimisessa ja laskutuksessa jotakin muuta kuin kuukausiperusteista ajanjaksoa, on velvollisuus ilmoittaa käyttäjälle viipymättä tekstiviestillä tarjouksen uusimisesta; ii) että kiinteän puhelinverkon alalla tarjousten uusimisväli ja laskutusjakso on joko yhden kuukauden tai useamman kuukauden ja iii) että matkapuhelinpalvelut ja kiinteän verkon palvelut yhdistäviin tarjouksiin sovelletaan viimeksi mainittuihin sovellettavaa ajanjaksoa?

3)

Onko suhteellisuusperiaatteen, luettuna yhdessä SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan sekä direktiiveillä 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY – erityisesti direktiivin 2002/21/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140/EY, 8 artiklan 2 ja 4 kohdassa, direktiivin 2002/20/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140/EY, 3 artiklassa sekä direktiivin 2002/22/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/136/EY, 20–22 artiklassa – nimenomaisesti yhdenmukaistetun sääntelyjärjestelmän kanssa, oikea tulkinta ja soveltaminen esteenä sellaisille sähköisen viestinnän kansallisen sääntelyviranomaisen toteuttamille sääntelytoimenpiteille, joiden mukaan i) matkapuhelinpalvelujen alalla tehtävien tarjousten uusimisväli ja laskutusjakso on vähintään neljä viikkoa ja niillä operaattoreilla, jotka soveltavat tarjousten uusimisessa ja laskutuksessa jotakin muuta kuin kuukausiperusteista ajanjaksoa, on velvollisuus ilmoittaa käyttäjälle viipymättä tekstiviestillä tarjouksen uusimisesta; ii) kiinteän puhelinverkon alalla sovellettava tarjousten uusimisväli ja laskutusjakso on joko yhden kuukauden tai useamman kuukauden ja iii) matkapuhelinpalvelut ja kiinteän verkon palvelut yhdistäviin tarjouksiin sovelletaan viimeksi mainittuihin sovellettavaa ajanjaksoa?

4)

Onko syrjintäkiellon ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden, luettuna yhdessä SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan sekä direktiiveillä 2002/19/EY, 2002/20/EY, 2002/21/EY ja 2002/22/EY – erityisesti direktiivin 2002/21/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140/EY, 8 artiklan 2 ja 4 kohdassa, direktiivin 2002/20/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/140/EY, 3 artiklassa sekä direktiivin 2002/22/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2009/136/EY, 20–22 artiklassa – nimenomaisesti yhdenmukaistetun sääntelyjärjestelmän kanssa, oikea tulkinta ja soveltaminen esteenä sellaisille sähköisen viestinnän kansallisen sääntelyviranomaisen toteuttamille sääntelytoimenpiteille, joiden mukaan i) matkapuhelinpalvelujen alalla tehtävien tarjousten uusimisväli ja laskutusjakso on vähintään neljä viikkoa ja niillä operaattoreilla, jotka soveltavat tarjousten uusimisessa ja laskutuksessa jotakin muuta kuin kuukausiperusteista ajanjaksoa, on velvollisuus ilmoittaa käyttäjälle viipymättä tekstiviestillä tarjouksen uusimisesta; ii) kiinteän puhelinverkon alalla sovellettava tarjousten uusimisväli ja laskutusjakso on joko yhden kuukauden tai useamman kuukauden ja iii) matkapuhelinpalvelut ja kiinteän verkon palvelut yhdistäviin tarjouksiin sovelletaan viimeksi mainittuihin sovellettavaa ajanjaksoa?