EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62020CJ0062

Unionin tuomioistuimen tuomio (kymmenes jaosto) 15.4.2021.
Vogel Import Export NV vastaan Belgian valtio.
Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brusselin esittämä ennakkoratkaisupyyntö.
Ennakkoratkaisupyyntö – Asetus (ETY) N:o 2658/87 – Tulliliitto – Yhteinen tullitariffi – Tariffiluokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – Tullinimikkeet – Nimikkeet 4407 ja 4409 – Höylätyt puulaudat, joiden neljä särmää on kevyesti pyöristetty laudan koko pituudelta.
Asia C-62/20.

ECLI identifier: ECLI:EU:C:2021:288

 UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kymmenes jaosto)

15 päivänä huhtikuuta 2021 ( *1 )

Ennakkoratkaisupyyntö – Asetus (ETY) N:o 2658/87 – Tulliliitto – Yhteinen tullitariffi – Tariffiluokittelu – Yhdistetty nimikkeistö – Tullinimikkeet – Nimikkeet 4407 ja 4409 – Höylätyt puulaudat, joiden neljä särmää on kevyesti pyöristetty laudan koko pituudelta

Asiassa C-62/20,

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brussel (Brysselin hollanninkielinen alioikeus, Belgia) on esittänyt 17.1.2020 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 6.2.2020, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Vogel Import Export NV

vastaan

Belgian valtio,

UNIONIN TUOMIOISTUIN (kymmenes jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Ilešič sekä tuomarit E. Juhász (esittelevä tuomari) ja I. Jarukaitis,

julkisasiamies: G. Hogan,

kirjaaja: A. Calot Escobar,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

Vogel Import Export NV, edustajinaan J. De Bruyn ja E. Gevers, advocaten,

Belgian hallitus, asiamiehinään S. Baeyens, J.-C. Halleux ja C. Pochet,

Euroopan komissio, asiamiehinään M. Salyková ja P. Vanden Heede,

päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

on antanut seuraavan

tuomion

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL 1987, L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 6.10.2016 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 2016/1821 (EUVL 2012, L 294, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) tariffinimikkeiden 4407 ja 4409 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Vogel Import Export NV (jäljempänä Vogel) ja Belgian valtio ja joka koskee höylättyjen puulautojen, joiden neljä särmää on pyöristetty laudan koko pituudelta, tariffiluokittelua.

Asiaa koskevat oikeussäännöt

Kansainvälinen oikeus

3

Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö, perustettiin mainitun neuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella. Harmonoidun (ts. harmonisoidun) tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Maailman tullijärjestö, ja se on otettu käyttöön harmonisoitua tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmää koskevalla 14.6.1983 Brysselissä tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on 24.6.1986 tehdyn siihen liittyvän muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL 1987, L 198, s. 1) (jäljempänä harmonoitua järjestelmää koskeva yleissopimus).

4

Harmonoitua järjestelmää koskevan yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuspuoli sitoutuu muun muassa siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, ja se sitoutuu käyttämään kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen sekä noudattamaan mainitun järjestelmän numerojärjestystä. Saman määräyksen mukaan sopimuspuolilla on velvollisuus soveltaa harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia osa-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia sekä olla muuttamatta harmonoidun järjestelmän osien, ryhmien, nimikkeiden tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

5

Maailman tullijärjestö hyväksyy harmonoitua järjestelmää koskevan yleissopimuksen 8 artiklassa määrätyin edellytyksin harmonoidun järjestelmän komitean antamat nimikkeistön selitykset ja tariffointisuositukset.

6

Harmonoidun järjestelmän selityksissä, jotka koskevat asiassa merkityksellisiä alanimikkeitä nimikkeessä 4407, jonka otsikko on ”Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm”, todetaan seuraavaa:

”Eräin poikkeuksin tähän nimikkeeseen kuuluu, pituudesta riippumatta, puu, jonka paksuus on yli 6 mm ja joka on sahattu tai veistetty kuitujen pituussuunnassa, tasoleikattu tai sorvattu. Tällaisia puutavaroita ovat esimerkiksi parrut, lankut, soirot, laudat, rimat yms. sekä sahattua puutavaraa vastaavat tuotteet, jotka on saatu pelkkahakkurilla täsmälliseen kokoon leikaten. Näin saadaan parempi pinta kuin sahaamalla, minkä ansiosta höylääminen ei ole tarpeen. Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös leikkaamalla tai sorvaamalla (pyörintäleikkauksella) saadut puuviilut sekä laatat ja rimat lattioita varten, muut kuin yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoillut (nim. 4409).

Huomattakoon, että tähän nimikkeeseen kuuluvan puun ei välttämättä tarvitse olla poikkileikkaukseltaan suorakulmaista tai samanlaista koko pituudeltaan.

Tämän nimikkeen tuotteet voivat olla höylättyjä (myös särmistään höyläyksen aikana kevyesti pyöristettyjä), hiottuja tai päistään yhdistettyjä, esim. sormijatkettuja – –

Tähän nimikkeeseen eivät myöskään kuulu:

– –

d)

yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu puu (nim. 4409)

– –”

7

Harmonoidun järjestelmän selitysten, jotka koskevat asiassa merkityksellisiä alanimikkeitä nimikkeessä 4409, jonka otsikko on ”Puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai ‑laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu”, sanamuoto on seuraava:

”Tähän nimikkeeseen kuuluu puu, etenkin lautoina, lankkuina yms., joka sahauksen tai veistämisen jälkeen on muotoiltu koko pituudelta yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä joko yhteenliittämisen helpottamiseksi tai jäljempänä kohdassa 4 kuvattujen muotolistojen tai ‑lautojen aikaansaamiseksi, myös höylättynä, hiottuna tai päistään jatkettuna, esim. sormijatkettuna – –

– –

Muita tähän nimikkeeseen kuuluvia tavallisia puutavaroita ovat mm.:

1.

laudat, joiden syrjät tai päät on pyöristetty;

2.

viistotuin syrjin tai päin pontatut laudat sekä laudat, joiden leveän puolen keskellä on V-muotoinen ura, keskiviiste, ja jotka tavallisesti ovat myös pontattuja ja toisinaan myös syrjistään tai päistään viistottuja;

3.

helmipontatut laudat (ts. pontatut laudat, joissa on yksinkertainen palle (paatsa) laudan leveällä puolella lähellä pontattua syrjää tai päätä) sekä keskipalteiset laudat (ts. pontatut laudat, joissa on yksinkertainen palle (paatsa) laudan leveän puolen keskellä);

4.

muotolistat tai ‑laudat, koneellisesti tai käsin profiloidut, joita käytetään taulujen kehyksiin sekä seinien, huonekalujen, ovien ja muiden puusepäntuotteiden koristeena;

5.

pyöreäksi muotoiltu puu, kuten puulangat eli hyvin ohuet, poikkileikkaukseltaan yleensä pyöreät sauvat, jollaisia käytetään tietyntyyppisten tulitikkutikkujen, jalkineiden, puunaulojen, tietyntyyppisten kaihtimien (pinoleum-kaihtimien), hammastikkujen, juustosiivilöiden ym. valmistukseen. Tähän nimikkeeseen luokitellaan myös metritavarana olevat vaarnat. Nämä ovat poikkileikkaukseltaan yhdenmukaisia puusauvoja tai ‑seipäitä, joiden halkaisija on yleensä 2–75 mm ja pituus 45–250 cm, ja jollaisia käytetään esim. puuhuonekalujen osien yhteen liittämiseen.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös laatat ja rimat (kapeat laudankappaleet) lattioita varten, edellyttäen että ne ovat koko pituudeltaan muotoiltuja, esim. pontattuja. Ellei niitä ole enempää työstetty kuin höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, esim. sormijatkettu, ne kuuluvat nimikkeeseen 4407.

Tähän nimikkeeseen eivät myöskään kuulu ristiinliimattua vaneria tai vaneroitua puuta olevat rimat parkettilattioita varten (nim. 4412).

– –”

Unionin oikeus

8

Euroopan unioniin tuotujen tavaroiden tulliluokittelua säännellään harmonoituun järjestelmään perustuvassa yhdistetyssä nimikkeistössä.

9

Asetuksen N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna 31.1.2000 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 254/2000 (EYVL 2000, L 28, s. 16), 12 artiklan 1 kohdan mukaan Euroopan komissio antaa vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä tullien määrät. Tätä asetusta sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

10

Pääasian tosiseikkoihin sovellettava yhdistetyn nimikkeistön toisinto on asetuksen N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta annettuun täytäntöönpanoasetukseen 2016/1821 perustuva vuotta 2017 koskeva toisinto, sillä sitovaa tariffitietoa koskeva hakemus tehtiin 30.10.2017.

11

Yhdistetyn nimikkeistön johdantomääräykset sisältävässä ensimmäisessä osassa on yleissääntöjä koskeva I osasto, jonka jaksossa A, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt” (jäljempänä yleiset säännöt), säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

1. Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.

2.

a)

Nimikkeessä oleva tavaraa koskeva viittaus tarkoittaa tätä tavaraa myös epätäydellisenä tai viimeistelemättömänä, jos sillä tullille esitettäessä on täydellisen tai valmiin tavaran olennaiset ominaisuudet. Viittaus tarkoittaa myös tätä tavaraa täydellisenä tai valmiina taikka tavaraa, jota edellä olevien määräysten mukaan on pidettävä täydellisenä tai valmiina, jos se esitetään tullille kokoamattomana tai osiinsa purettuna.

b)

Nimikkeessä oleva ainetta koskeva viittaus tarkoittaa tätä ainetta sellaisenaan tai sekoitettuna taikka yhdistettynä muihin aineisiin. Viittaus tiettyä ainetta oleviin tavaroihin tarkoittaa tavaroita, jotka ovat kokonaan tai osaksi kyseistä ainetta. Useammasta kuin yhdestä aineesta koostuvat tavarat on luokiteltava 3 säännön periaatteiden mukaisesti.

3. Jos tavarat 2 säännön b alakohdan mukaan tai muutoin olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti.

a)

Tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä. Jos kuitenkin kahdessa tai useammassa nimikkeessä kussakin tarkoitetaan ainoastaan osaa sekoitettujen tai kokoonpantujen tavaroiden sisältämistä aineista tai ainoastaan osaa vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämistä tavaroista, näitä sekoitetun tai kokoonpannun tavaran nimikkeitä on pidettävä yhtä yksityiskohtaisina, vaikka tavara kuvattaisiin jossakin niistä täydellisemmin tai täsmällisemmin.

b)

Jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita ja vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämiä tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a alakohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa.

c)

Jos tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a tai b alakohdan mukaan, ne luokitellaan kyseeseen tulevista nimikkeistä numerojärjestyksessä viimeiseen.

– –

6. Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”

12

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää muun muassa IX jakson, jonka otsikko on ”Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili; korkki ja korkkitavarat; oljesta, espartosta tai muista punonta- tai palmikointiaineista valmistetut tavarat; kori- ja punontateokset”.

13

Tämä IX jakso sisältää 44 ryhmän, jonka otsikko on ”Puu ja puusta valmistetut tavarat; puuhiili”.

14

Yhdistetyn nimikkeistön 44 ryhmä sisältää nimikkeen 4407, johon kuuluvat muun muassa alanimikkeet 440729 ja 44072983:

4407

Puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm

4407 29

– – muut

 

– – – abura, acajou d’Afrique, afrormosia, ako, – – ipé, – –, teak, tiama, tola

4407 29 83

– – – – – – höylätty

15

Yhdistetyn nimikkeistön 44 ryhmä sisältää myös nimikkeen 4409, johon kuuluu muun muassa alanimike 44092200:

4409

Puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai ‑laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu

4409 22 00

– – trooppista puulajia

16

Komissio hyväksyy asetuksen N:o 2658/87 9 artiklan 1 kohdan nojalla selittäviä huomautuksia yhdistettyyn nimikkeistöön (jäljempänä yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset).

17

Euroopan unionin virallisessa lehdessä 4.3.2015 julkaistuissa yhdistetyn nimikkeistön selittävissä huomautuksissa (EUVL 2015, C 76, s. 1) mainitaan alanimikkeiden osalta 440721 10–4407 29 95 seuraavaa:

”tämän ryhmän 2 alanimikehuomautuksessa mainittua trooppista puulajia”

ja

”Ks. myös [harmonoidun järjestelmän] selitykset, tämän ryhmän yleisohjeiden alanimikeselitys eräiden trooppisten puulajien nimityksistä. Ks. lisäksi [harmonoidun järjestelmän] selitykset, tämän ryhmän liite.”

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

18

Vogel teki 30.10.2017 toimivaltaiselle tulliviranomaiselle hakemuksen sitovasta tariffitiedosta ipé-puisten lautojen, joiden kaikki sivut on höylätty ja neljä särmää pyöristetty laudan koko pituudelta, tariffiluokittelulle. Koska kyseessä olevan tavaran neljä särmää on pyöristetty sileästi koko pituudeltaan, tavaran poikkileikkaus ei ole enää suorakulmainen.

19

Kyseisen tavaran muodon valmistamiseksi höyläpenkkiin on asennettava erityisesti tätä tarkoitusta varten valmistetut terät. Mainitun tavaran kaupallinen nimi tarkoittaa sitä, että puu on höylätty neljältä sivulta ja sen neljä särmää on pyöristetty.

20

Mainittu tulliviranomainen antoi 7.12.2017 sitovan tariffitiedon, jossa tuotteen kuvauksena oli ”ipé-puiset höylätyt laudat, joiden poikkileikkaus on likipitäen suorakulmainen ja joiden pitkittäispinnat on pyöristetty kevyesti tavalla, joka ei mitenkään helpota yhteenliittämistä (ei pontattu, puolipontattu eikä viistotuin syrjin tai päin pontattu), [ja joiden] paksuus on 21 mm, leveys on 145 mm ja pituus vaihtelee 1,82 metristä 4,53 metriin”, ja jossa tämä viranomainen luokitteli laudat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 44072983.

21

Vogel katsoi, että nämä laudat kuuluivat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 44092200, ja teki 12.1.2018 tästä päätöksestä hallinnollisen oikaisuvaatimuksen, jota se täydensi 21.12.2018.

22

Vogelin oikaisuvaatimus hylättiin 13.3.2019, mistä syystä Vogel nosti kanteen Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brusselissa (Brysselin hollanninkielinen alioikeus, Belgia).

23

Kyseinen tuomioistuin toteaa Vogelin katsovan, että koska näihin tavaroihin voidaan soveltaa kahta tariffinimikettä, etusija on annettava yleisten sääntöjen 3 säännön a alakohdan mukaisesti yksityiskohtaisimmalle nimikkeelle eli tariffinimikkeelle 4409 eikä tariffinimikkeelle 4407. Kyseinen yhtiö väittää mainitussa tuomioistuimessa myös, että mikäli tämän säännön perusteella ei voida tehdä tariffiluokittelua, on joka tapauksessa sovellettava numerojärjestyksessä viimeisintä nimikettä mainitun 3 säännön c alakohdan mukaisesti.

24

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa Vogelin katsovan, että pääasiassa kyseessä olevat laudat on muotoiltu siten, että ne on pyöristetty, ja että ne kuuluvat tariffinimikkeen 4409 saksan-, englannin- ja ranskankielisten versioiden kuvausten mukaan kyseiseen nimikkeeseen. Lisäksi kyseisen yhtiön mukaan Saksassa, Ranskassa ja Alankomaissa oli annettu sitovia tariffitietoja samojen tavaroiden luokittelusta tähän nimikkeeseen, ja myös Belgian viranomaiset olivat tehneet tällaisen päätöksen.

25

Kyseinen tuomioistuin toteaa Belgian valtion väittävän kyseisessä tuomioistuimessa, ettei yleisten sääntöjen 3 säännön a alakohtaa voida soveltaa nyt käsiteltävässä asiassa, koska kyseiset tavarat voidaan luokitella yleisten sääntöjen 1 säännön nojalla. Tämä pääasian asianosainen väittää, ettei näille tavaroille tehtyä pyöristystä voida pitää muotoiluna, koska sillä ei helpoteta kokoamista ja koska nimikettä 4407 koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä mainitaan selvästi, että tämä nimike kattaa myös puut, joiden poikkileikkaus ei ole neliönmuotoinen tai suorakulmainen ja joiden särmät on kevyesti pyöristetty.

26

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että sen käsiteltävänä olevan asian asianosaiset eivät ole erimielisiä kyseessä olevien tavaroiden luonteesta ja erimielisyys koskee yksinomaan yhdistetyn nimikkeistön tulkintaa, ja se täsmentää, ettei sen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaiseminen edellytä kansallisen oikeuden säännösten soveltamista.

27

Nederlandstalige rechtbank van eerste aanleg Brussel on näin ollen päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)

Onko [yhdistettyä nimikkeistöä], kun huomioon otetaan myös tariffinimikkeen 4409 eri kieliversiot sekä tariffinimikkeitä 4407 ja 4409 koskevat harmonoidun järjestelmän selitykset, tulkittava siten, että – – höylättyjä puulautoja, joiden neljä särmää on pyöristetty laudan koko pituudelta, on pidettävä ’koko pituudelta muotoiltuina’, jolloin ne on luokiteltava tariffinimikkeeseen 4409, vai eikö särmiltään pyöristettyjä lautoja voida pitää ’koko pituudelta muotoiltuina’, jolloin tavarat on luokiteltava tariffinimikkeeseen 4407?

2)

Onko pyöristyksen määrä ratkaisevaa määritettäessä, luokitellaanko tavara tariffinimikkeeseen 4407 vai tariffinimikkeeseen 4409?”

Ensimmäinen kysymys

28

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko yhdistettyä nimikkeistöä tulkittava siten, että höylätyt puulaudat, joiden neljä särmää on kevyesti pyöristetty laudan koko pituudelta, kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4407, vai siten, että ne kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4409.

29

Aluksi on muistutettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun (tuomio 30.4.2020, DHL Logistics (Slovakia), C-810/18, EU:C:2020:336, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on siis luokitella pääasiassa kyseessä olevat tavarat unionin tuomioistuimen antamien vastausten perusteella.

30

Yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä säädetään, että tavaroiden luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja että jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia (tuomio 2.5.2019, Onlineshop, C-268/18, EU:C:2019:353, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

31

Komission laatimat yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset ja Maailman tullijärjestön laatimat harmonoidun järjestelmän selitykset auttavat osaltaan huomattavasti eri tariffinimikkeiden sisällön tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia. Yhdistettyä nimikkeistöä koskevien selittävien huomautusten, joilla ei korvata harmonoidun järjestelmän selityksiä, on katsottava täydentävän niitä, ja niitä on luettava yhdessä jälkimmäisten kanssa (tuomio 13.9.2018, Vision Research Europe, C-372/17, EU:C:2018:708, 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

32

Harmonoidun järjestelmän selitykset ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhtenäisen tulkinnan varmistamiseksi, ja niitä voidaan pitää sellaisenaan pätevinä apuvälineinä yhteisen tullitariffin tulkinnassa (ks. vastaavasti tuomio 19.10.2017, Lutz, C-556/16, EU:C:2017:777, 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33

Oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä nimikkeistön jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (tuomio 11.3.2020, Rensen Shipbuilding, C‑192/19, EU:C:2020:194, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

34

Lisäksi tuotteen käyttötarkoitus voi olla objektiivinen luokitteluperuste sikäli kuin se kiinteästi liittyy kyseiseen tuotteeseen, jolloin liitynnän kiinteyttä on pystyttävä arvioimaan tuotteen objektiivisten ominaispiirteiden ja ominaisuuksien mukaan (tuomio 26.3.2020, Pfizer Consumer Healthcare, C-182/19, EU:C:2020:243, 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

35

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4409 sanamuodon mukaan, joka vastaa harmonoidun järjestelmän nimikettä 4409, siihen kuuluu ”puu (myös yhdistämättömät laatat ja rimat parkettilattioita varten), yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu (pontattu, puolipontattu, viistottu, pontattu viistotuin syrjin tai päin, helmipontattu, tehty muotolistoiksi tai ‑laudoiksi, pyöristetty tai vastaavilla tavoilla työstetty), myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu”.

36

Tämän sanamuodon mukaan tuotteen luokittelemiseksi tähän nimikkeeseen 4409 on siis välttämätöntä, että puu on yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä koko pituudelta muotoiltu. Kyseinen sanamuoto sisältää tältä osin suluissa ohjeellisen luettelon eri muotoilutavoista, sillä tämän luettelon lopussa oleva ilmaisu ”vastaava” merkitsee sitä, ettei luettelo ole tyhjentävä.

37

Lisäksi nimikettä 4409 koskevien harmonoidun järjestelmän selitysten mukaan viimeksi mainittuun nimikkeeseen kuuluvat puu, etenkin lautoina, joka sahauksen tai veistämisen jälkeen on muotoiltu koko pituudelta yhdeltä tai useammalta syrjältä, pinnalta tai päästä. Näiden selitysten mukaan tämän koko pituuden kattavan muotoilun on joko helpotettava yhteenliittämistä tai sen on mahdollistettava sellaisten muotolistojen tai ‑lautojen aikaansaaminen, joita käytetään taulujen kehyksiin tai puusepäntuotteiden koristeena. Mainituissa selittävissä huomautuksissa mainitaan myös, että nimike 4409 kattaa laatat ja rimat (kapeat laudankappaleet) lattioita varten, edellyttäen että ne ovat muotoiltuja, ja ellei niitä ole enempää työstetty kuin höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, nämä puunkappaleet kuuluvat nimikkeeseen 4407.

38

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4407 kuuluu puolestaan sen sanamuodon mukaan, joka vastaa harmonoidun järjestelmän nimikkeen 4407 sanamuotoa, ”puu, sahattu tai veistetty (chipped) pituussuunnassa, tasoleikattu tai viiluksi sorvattu, myös höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, paksuus suurempi kuin 6 mm”. Yhdistetyn nimikkeistön alanimike 44072983 koskee nimikkeen 4407 yhteydessä erityisesti tiettyjä ”höylätty[jä]” puulajeja.

39

Nyt käsiteltävässä asiassa on todettava ensinnäkin, että 7.12.2017 annetun sitovan tariffitiedon mukaan pääasiassa kyseessä olevat tavarat ovat ”höylä[ttyjä] lau[toja], joiden poikkileikkaus on likipitäen suorakulmainen ja joiden pitkittäispinnat on pyöristetty kevyesti tavalla, joka ei mitenkään helpota yhteenliittämistä”, ja ettei unionin tuomioistuimen käytettävissä olevaan asiakirja-aineistoon sisältyvistä seikoista ilmene, että toinen pääasian asianosaisista olisi kiistänyt tämän kuvauksen mainittujen tavaroiden objektiivisesti todettavista ominaispiirteistä ja ominaisuuksista.

40

Harmonoidun järjestelmän selitysten mukaan, jotka koskevat asiassa merkityksellisiä alanimikkeitä nimikkeessä 4409, muotoiltu puu, etenkin lautoina, on muotoiltu joko yhteenliittämisen helpottamiseksi tai muotolistojen tai ‑lautojen aikaansaamiseksi; muotolistat ja ‑laudat on kuvattu kyseisten selitysten neljännessä alakohdassa.

41

Tältä osin on todettava yhtäältä, ettei Vogel väitä ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa eikä unionin tuomioistuimessa käydyssä menettelyssä, että pääasiassa kyseessä olevien lautojen työstäminen helpottaa näiden lautojen yhteenliittämistä. Toisaalta mistään asiakirja-aineistoon sisältyvästä seikasta ei ilmene, että muotolistojen tai ‑lautojen aikaansaaminen olisi ollut mainittujen lautojen valmistuksen tarkoituksena.

42

Toiseksi harmonoidun järjestelmän selityksissä, jotka koskevat asiassa merkityksellisiä alanimikkeitä nimikkeessä 4407, todetaan nimenomaisesti, että kyseinen nimike kattaa myös puut, jotka ovat ainoastaan ”kevyesti pyöristettyjä”.

43

Sitä vastoin nimikettä 4409 koskevien harmonoidun järjestelmän selitysten ensimmäisestä alakohdasta, jossa mainitaan ”laudat, joiden syrjät tai päät on pyöristetty”, puuttuu adverbi ”kevyesti”, mikä merkitsee sitä, että kyseiseen nimikkeeseen 4409 luokittelemiseksi lautojen täytyy olla voimakkaasti pyöristettyjä.

44

Tämän ominaispiirteen osalta 7.12.2017 päivätystä sitovasta tariffitiedosta, jota koskevia toteamuksia ei ole riitautettu kansallisessa tuomioistuimessa eikä unionin tuomioistuimessa, kuten tämän tuomion 39 kohdassa on jo todettu, ilmenee, että pääasiassa kyseessä olevien puulautojen pitkittäispinnat on pyöristetty kevyesti ja että niiden poikkileikkaus on likipitäen suorakulmainen.

45

Koska pyöristys on rajattu tällä tavoin, Vogelin väittämän mukaisesti sillä ei ole merkitystä, että asiakkaat voivat määrittää kyseessä olevien lautojen muodot ja että pyöristys pituussuunnassa vaihtelee kunkin asiakkaan ja kunkin muodon mukaan.

46

Kolmanneksi näissä nimikettä 4409 koskevissa harmonoidun järjestelmän selityksissä täsmennetään, että kyseiseen nimikkeeseen ”kuuluvat myös laatat ja rimat (kapeat laudankappaleet) lattioita varten, edellyttäen että ne ovat koko pituudeltaan muotoiltuja, esim. pontattuja, [ja että] ellei niitä ole enempää työstetty kuin höylätty, hiottu tai päistään jatkettu, esim. sormijatkettu, ne kuuluvat nimikkeeseen 4407”.

47

Vaikka pääasiassa kyseessä olevat tavarat eivät tosin ole kapeista laudankappaleista valmistettuja laattoja ja rimoja lattioita varten, nämä selittävät huomautukset tukevat kuitenkin tulkintaa, jonka mukaan puulaudat, joita on ainoastaan höylätty ja joita ei ole muotoiltu, on luokiteltava nimikkeeseen 4407 eikä nimikkeeseen 4409.

48

Neljänneksi on niin, kuten yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 4407 ja 4409 sanamuotojen vertailusta ilmenee, että ensimmäinen niistä kattaa yksinkertaisemmat tuotteet, joita on käsitelty vain hyvin vähän, mikä ei mahdollista niiden yhteenliittämistä, ja että ainoastaan pidemmälle työstetyt tuotteet kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4409.

49

Nämä toteamukset vastaavat yhdistetyn nimikkeistön rakennetta, jossa alemmantasoisilla nimikkeillä kuvataan vähemmän työstettyjä tuotteita ja ylemmäntasoisilla pidemmälle työstettyjä tuotteita.

50

Tästä seuraa, että koska puulautojen syrjien kevyt pyöristys on höyläysprosessin lopputulos ja koska näitä lautoja ei ole muotoiltu niiden yhteenliittämisen helpottamiseksi tai muotolistojen tai ‑lautojen aikaansaamiseksi, mainittuja lautoja ei ole luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4409 vaan ne on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4407.

51

Tätä tulkintaa ei voida kyseenalaistaa yhtäältä yhdistetyn nimikkeistön tariffinimikkeen 4409 tanskan-, hollannin- ja sloveeninkielisten versioiden ja toisaalta tämän tariffinimikkeen muiden kieliversioiden välisellä erolla, joka muodostuu siitä, että vaikka 20 kieliversiossa on käytetty ilmaisua ”pyöristetty”, kyseinen ilmaisu puuttuu mainitun tariffinimikkeen tanskan-, hollannin- ja sloveeninkielisistä versioista.

52

Tältä osin on muistutettava, että unionin oikeuden säännöksen erikielisten versioiden poiketessa toisistaan kyseistä säännöstä on tulkittava sen lainsäädännön systematiikan ja tavoitteen mukaan, jonka osa säännös on (tuomio 9.7.2020, Naturschutzbund Deutschland – Landesverband Schleswig-Holstein, C-297/19, EU:C:2020:533, 43 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Unionin toimen yhtenäisen soveltamisen ja näin ollen yhtenäisen tulkinnan vaatimus edellyttää lisäksi, että toimea tulkitaan sekä sen laatijan todellisen tahdon että laatijan tavoitteleman päämäärän mukaisesti ottaen huomioon muun muassa kaikki sen kieliversiot (ks. vastaavasti tuomio 4.2.2016, C & J Clark International ja Puma, C-659/13 ja C-34/14, EU:C:2016:74, 122 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

53

Harmonoidun järjestelmän yleissopimuksen sopimuspuolet sitoutuvat siihen, että niiden tariffi‑ ja tilastonimikkeet ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia ja että unioniin tuotujen tavaroiden tulliluokittelua säännellään harmonoituun järjestelmään perustuvalla yhdistetyllä nimikkeistöllä. Harmonoidun järjestelmän nimike 4409 sisältää selvästi ilmaisun ”pyöristetty”.

54

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 4409 yhtenäisen tulkinnan mukaan tähän nimikkeeseen kuuluu näin ollen ilmaisu ”pyöristetty”. Tämän tariffinimikkeen tekstissä ilmaisu ”pyöristetty” on kuitenkin mainittu suluissa ilmaisun ”muotoiltu” jälkeen esimerkkiluettelossa eri muotoilumenetelmistä, kuten tämän tuomion 36 kohdassa on jo todettu. Näin ollen on selvää, että yhdistetyn nimikkeistön laatija on halunnut säätää, että yhdistetyn nimikkeistön nimike 4409 voi kattaa pyöristetyn puun ainoastaan silloin, kun se on muotoiltu.

55

Pääasiassa on selvää, että kun otetaan huomioon tämän tuomion 39–54 kohdassa esitetyt seikat, kyseessä olevat tavarat saattavat kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4407 eivätkä yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4409.

56

Tästä toteamuksesta huolimatta ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen on näiden tavaroiden objektiivisten ominaisuuksien tarkastamisen jälkeen tehtävä näiden tavaroiden tariffiluokittelu.

57

Kaiken edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, ettei höylättyjä puulautoja, joiden neljä särmää on kevyesti pyöristetty laudan koko pituudelta, voida pitää muotoiltuina ja että ne saattavat kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4407.

Toinen kysymys

58

Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, olisiko ensimmäiseen kysymykseen annettava vastaus erilainen siinä tapauksessa, että pääasiassa kyseessä olevien puulautojen neljää särmää olisi pyöristetty enemmän.

59

Mikään asiakirja-aineistoon sisältyvä seikka ei viittaa siihen, että pääasian ratkaisemiseksi olisi tarpeen antaa ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle selvennyksiä tilanteesta, jossa yhdistetyn nimikkeistön tariffinimikkeeseen luokiteltavia tiettyjä puulautoja olisi pyöristetty enemmän.

60

Näin ollen toinen kysymys, joka on luonteeltaan hypoteettinen, on jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulut

61

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

 

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

 

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 6.10.2016 annetulla komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2016/1821, olevaa yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, ettei höylättyjä puulautoja, joiden neljä särmää on kevyesti pyöristetty laudan koko pituudelta, voida pitää muotoiltuina ja että ne saattavat kuulua yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 4407.

 

Allekirjoitukset


( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: hollanti.

Top