Valitus, jonka Biogaran on tehnyt 28.2.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-677/14, Biogaran v. komissio, 12.12.2018 antamasta tuomiosta

(asia C-207/19 P)

(2019/C 139/38)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Biogaran (edustajat: M. Utges Manley, Solicitor, A. Robert, advocate, O. de Juvigny, T. Reymond, J. Killick, J. Jourdan, avocats)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisessä valitusperusteessa Biogaran väittää, että tuomiossa on oikeudellisia virheitä, koska siinä katsotaan, että lisenssi on luonteeltaan kilpailusääntöjen vastainen sillä perusteella, että sovintosopimuksen tarkoitus on kilpailunvastainen. Valittajan mukaan tuomio perustuu tarkoitukseen perustuvan kilpailusääntöjen rikkomisen käsitteen laajaan tulkintaan ja siinä jätetään huomiotta kokemuksen ja ilmeisen kilpailun rajoittamisen puuttuminen. Valittajan mukaan tuomio perustuu lisäksi virheelliseen oikeudelliseen arviointiin, jossa jätetään huomiotta sekä Servierin ja Nichen tekemän sovintosopimuksen asiayhteys että se, että viimeksi mainitut eivät olleet potentiaalisia kilpailijoita.

Toisessa valitusperusteessa Biogaran väittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se korvasi komission perustelut omillaan. Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että Biogaranin väitetty kannustin oli ”ratkaiseva”, koska se määritti Nichen päätöksen olla tulematta markkinoille. Väitetiedoksiannossa tai päätöksessä ei kuitenkaan väitetä eikä osoiteta, että kyseinen kannustin, joka luokiteltiin yksinomaan ”lisäkannustimeksi”, olisi ollut ”ratkaiseva” siinä, että Nichen hyväksyi sovintosopimuksen ehdot.

Biogaran väittää kolmannessa valitusperusteessa, että unionin yleinen tuomioistuin jätti huomiotta suhteellisuusperiaatteen ja SEUT 101 artiklan tavoitteet, kun se katsoi, että Biogaran oli vastuussa emoyhtiönsä ohella. Koska unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että emoyhtiö oli osallistunut suoraan rikkomiseen ja käyttänyt määräysvaltaansa, jotta sen tytäryhtiö myötävaikuttaisi sen omaan kilpailunvastaiseen käyttäytymiseen, joten tytäryhtiöllä ei ollut minkäänlaista autonomiaa, tytäryhtiön ei voida katsoa olevan vastuussa emoyhtiönsä ohella ylittämättä sitä, mikä on ehdottoman tarpeen kilpailusääntöjen asianmukaisen soveltamisen kannalta.

Biogaran katsoo neljännessä valitusperusteessa, että tuomio on kumottava siltä osin kuin siinä vahvistetaan sakon periaate ja laskentatapa huolimatta käsiteltävän asian monitahoisesta ja ennennäkemättömästä luonteesta ja Biogaranin ratkaisevan roolin puuttumisesta.