1. 

Käsiteltävä asia liittyy Rechtbank Noord-Hollandin (Pohjois-Hollannin alioikeus, Alankomaat) ennakkoratkaisupyyntöön, joka koskee täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 501/2013 ( 2 ) (jäljempänä riidanalainen asetus), jolla Euroopan unionin neuvosto on laajentanut Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin koskemaan muun muassa Sri Lankasta lähtöisin olevien pyörien tuontia, pätevyyttä.

2. 

Unionin yleinen tuomioistuin kumosi tämän asetuksen 19.3.2015 antamallaan tuomiolla City Cycle Industries v. neuvosto, ( 3 ) joka pysytettiin unionin tuomioistuimen 26.1.2017 antamalla tuomiolla Maxcom v. City Cycle Industries ( 4 ) ainoan asetusta vastaan kumoamiskanteen nostaneen srilankalaisen tuottajan eli City Cycle Industries ‑yhtiön (jäljempänä City Cycle) osalta.

3. 

Polkupyöriä maahantuova ranskalainen Trace Sport ‑yhtiö on riitauttanut ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa kaksi Alankomaiden veroviranomaisten antamaa maksuunpanopäätöstä, jotka koskevat Sri Lankasta tuotavista polkupyöristä maksettavia polkumyyntitulleja. Trace Sport aikoo vedota kansallisessa tuomioistuimessa Euroopan unionin tuomioistuinten City Cyclelle antamien edellä mainittujen tuomioiden nojalla riidanalaisen asetuksen pätemättömyyteen siltä osin kuin se koskee srilankalaisia vientiä harjoittavia tuottajia, joilta sen maahan tuomat ja riitautetuissa maksuunpanopäätöksissä tarkoitetut polkupyörät ovat peräisin, eli Kelani Cyclesia (PVT) Ltd (jäljempänä Kelani Cycles) ja Creative Cyclesia (PVT) Ltd (jäljempänä Creative Cycles).

4. 

Asianosaiset, jotka ovat esittäneet kirjallisia huomautuksia unionin tuomioistuimessa, väittävät kuitenkin, että Trace Sport, joka on mainittuihin kahteen srilankalaiseen tuottajaan sidoksissa oleva tuoja, ei erityisolosuhteidensa takia voi vedota kansallisessa tuomioistuimessa riidanalaisen asetuksen pätemättömyyteen 9.3.1994 annettuun tuomioon TWD Textilwerke Deggendorf (C‑188/92, EU:C:1994:90) perustuvan oikeuskäytännön nojalla. Kyseisen oikeuskäytännön mukaan henkilö, jolla oli epäilemättä SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu asiavaltuus nostaa kanne unionin toimen kumoamiseksi, ei voi vedota kyseisen toimen pätemättömyyteen kansallisessa tuomioistuimessa käydyssä ennakkoratkaisumenettelyssä (jäljempänä TWD-oikeuskäytäntö). ( 5 )

5. 

Näin ollen tässä ratkaisuehdotuksessa keskitytään unionin tuomioistuimen pyynnöstä pohtimaan kansallisen tuomioistuimen ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottamista ja erityisesti TWD-oikeuskäytännön soveltamista käsiteltävässä asiassa.

6.

Euroopan komissio aloitti syyskuussa 2012 tutkimuksen, joka koski Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien polkupyörien tuonnissa käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä muun muassa Sri Lankasta lähtöisin olevien polkupyörien tuonnilla. ( 6 )

7.

Tutkimuksen aikana Kelani Cycles pyysi vapautusta polkumyyntitullin laajentamisesta. ( 7 ) Komissio teki 16.1.2013 tarkastuskäynnin Kelani Cyclesin toimitiloihin. Todettuaan sen jälkeen Kelani Cyclesin yhteistyön riittämättömäksi komissio ilmoitti aikovansa jättää sen toimittamat tiedot huomiotta, tekevänsä sitä koskevat päätelmät käytettävissä olevien tietojen perusteella ( 8 ) ja hylkäävänsä sen vapautusta koskevan pyynnön. Tässä tilanteessa komissio antoi Kelani Cyclesille mahdollisuuden toimittaa lisäselvityksiä, ( 9 ) minkä se teki 7.2.2013 päivätyllä kirjeellä, johon kuului 43 liitettä. Eri syistä komissio jätti nämä lisäselvitykset huomiotta ja hylkäsi lopuksi Kelani Cyclesin vapautusta koskevan pyynnön.

8.

Komission päätettyä jättää huomiotta Kelani Cyclesin toimittamat ja edellä 7 kohdassa mainitut asiakirjat ja todisteet Trace Sport pyysi komissiossa käydyssä hallinnollisessa menettelyssä tilaisuutta esittää samat Kelani Cyclesin lisäselvitystensä tueksi toimittamat asiakirjat ja todisteet uudelleen siitä huolimatta, että ne oli aiemmin jätetty huomiotta. Komissio ei kuitenkaan hyväksynyt Trace Sportin pyyntöä.

9.

Neuvosto antoi 29.5.2013 riidanalaisen asetuksen, jolla se laajensi Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuonnista kannettavan 48,5 prosentin lopullisen polkumyyntitullin koskemaan muun muassa Sri Lankasta lähtöisin olevien polkupyörien tuontia. Kyseisessä asetuksessa Kelani Cyclesin katsottiin olevan yhteistyössä toimimaton yritys, ( 10 ) kun taas Creative Cyclesia ei mainita siinä nimenomaisesti.

10.

Vuosina 2012 ja 2013 Trace Sportin nimissä ja sen lukuun toimivat tulliedustajat tekivät Alankomaissa ilmoituksia Sri Lankasta lähtöisin olevien polkupyörien luovuttamisesta vapaaseen liikkeeseen ja ilmoittivat näiden polkupyörien viejiksi Creative Cyclesin ja Kelani Cyclesin.

11.

Edellä mainittujen ilmoitusten oikeellisuuden tutkimiseksi suoritettujen jälkikäteistarkastusten perusteella Inspecteur van de Belastingdienst/Douane kantoor Eindhoven (tullitarkastaja, Eindhovenin tullitoimisto, Alankomaat) katsoi, että vapaaseen liikkeeseen luovutettaviksi ilmoitetuista polkupyöristä oli maksettava 48,5 prosentin polkumyyntitulli. Tullitarkastaja antoi siis kaksi polkumyyntitullien maksuunpanopäätöstä, jotka olivat suuruudeltaan 229990,88 euroa ja 234275,37 euroa. Maksuunpanopäätökset pysytettiin Trace Sportin niistä tekemien oikaisuvaatimusten johdosta 24.9.2015 tehdyillä kahdella päätöksellä.

12.

Sillä välin unionin yleinen tuomioistuin kumosi 19.3.2015 antamallaan tuomiolla City Cycle Industries v. neuvosto ( 11 ) riidanalaisen asetuksen 1 artiklan 1 ja 3 kohdan ( 12 ) siltä osin kuin ne koskivat City Cyclea.

13.

Trace Sport riitautti maksuunpanopäätösten pysyttämisestä 24.9.2015 annetut kaksi päätöstä ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa.

14.

Unionin tuomioistuin pysytti 26.1.2017 antamallaan tuomiolla Maxcom v. City Cycle Industries ( 13 ) unionin yleisen tuomioistuimen antaman tuomion City Cycle Industries v. neuvosto.

15.

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa Trace Sport pyrkii unionin tuomioistuimen tuomion Maxcom v. City Cycle Industries nojalla asettamaan kyseenalaiseksi riidanalaisen asetuksen pätevyyden siltä osin kuin se koskee Creative Cyclesia ja Kelani Cyclesia. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että unionin tuomioistuimen kyseisessä tuomiossa City Cyclesta tekemä päätelmä pätee myös Kelani Cyclesiin ja Creative Cyclesiin, ja pohtii siis riidanalaisen asetuksen pätevyyttä näiden kahden muun srilankalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta.

16.

Tässä tilanteessa Rechtbank Noord-Holland on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

17.

Kaikki unionin tuomioistuimessa kirjallisia huomautuksia esittäneet osapuolet eli Alankomaiden hallitus, neuvosto ja komissio kyseenalaistavat nyt käsiteltävän pätevyyden arviointia koskevan ennakkoratkaisupyynnön tutkittavaksi ottamisen. Kyseiset osapuolet väittävät TWD-oikeuskäytännön perusteella lähinnä, ettei Trace Sport voi pääasiassa vedota riidanalaisen asetuksen pätemättömyyteen, koska se olisi epäilemättä voinut nostaa kanteen sen kumoamiseksi.

18.

Kuten jo edellä 5 kohdassa totesin, tässä ratkaisuehdotuksessa keskitytään unionin tuomioistuimen pyynnöstä pohtimaan kansallisen tuomioistuimen ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottamista.

19.

Tältä osin tarkastelen ensin TWD-oikeuskäytännössä vahvistettuja periaatteita ja niiden soveltamista unionin polkumyyntilainsäädännön alalla. Sen jälkeen arvioin kyseisen tarkastelun perusteella kansallisen tuomioistuimen ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä.

20.

Aluksi on muistettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan unionin toimielinten toimi, josta se, jolle se on osoitettu, tai sellainen toimielin tai henkilö, jolla on oikeus vaatia sen kumoamista SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa asetetussa ehdottomassa määräajassa, eivät ole nostaneet kannetta, tulee lopulliseksi. Tämä oikeuskäytäntö perustuu erityisesti siihen toteamukseen, että kanteen nostamiselle varatuilla määräajoilla pyritään turvaamaan oikeusvarmuus estämällä se, että sellaisista unionin toimista, joilla on oikeusvaikutuksia, voitaisiin rajoittamattoman ajan nostaa kanteita. ( 14 )

21.

Unionin tuomioistuin on myös myöntänyt, että unionin oikeuden yleisen periaatteen mukaisesti kullakin asianosaisella on kansallisen oikeudenkäynnin yhteydessä oikeus vedota unionin toimiin sisältyvien sellaisten säännösten pätemättömyyteen, jotka ovat asianosaiselle vastaisen kansallisen päätöksen tai toimen perustana, ja vaatia kyseistä tuomioistuinta esittämään tämän osalta unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymys. ( 15 ) Vaikka kansalliset tuomioistuimet voivat päätellä, että unionin toimi on pätevä, niillä ei ole toimivaltaa itse todeta sen pätemättömyyttä. ( 16 )

22.

Samat edellä 20 kohdassa mainitut oikeusvarmuutta koskevat vaatimukset ovat kuitenkin saaneet unionin tuomioistuimen katsomaan, että kyseinen yleinen periaate, jolla taataan se, että kaikilla henkilöillä on oikeus vedota niille vastaisesta kansallisesta toimenpiteestä nostetun kanteen yhteydessä sellaisen unionin toimen pätemättömyyteen, johon tämä toimenpide perustuu, ei mitenkään ole esteenä sille, että kyseisestä toimesta tulee lopullinen sellaisen henkilön osalta, jonka osalta sitä on pidettävä yksittäistapausta koskevana päätöksenä ja joka olisi epäilemättä voinut vaatia sen kumoamista SEUT 263 artiklan nojalla. ( 17 )

23.

Sovellettaessa TWD-oikeuskäytäntöä tapauksessa, jossa voidaan katsoa, että henkilöllä on epäilemättä ollut oikeus vaatia unionin toimen kumoamista, tämä henkilö ei siten voi vedota sen pätemättömyyteen toimivaltaisessa kansallisessa tuomioistuimessa. ( 18 )

24.

Unionin tuomioistuin on nimittäin useaan otteeseen korostanut, että jos myönnettäisiin, että henkilö, jolla oli epäilemättä SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa tarkoitettu asiavaltuus nostaa kanne unionin toimen kumoamiseksi, voisi SEUT 263 artiklan kuudennessa kohdassa kanteen nostamiselle asetetun ehdottoman määräajan päätyttyä riitauttaa kansallisessa tuomioistuimessa saman toimen pätevyyden, hänelle annettaisiin näin oikeus kiertää se, että kyseisestä toimesta on tullut suhteessa asianomaiseen lainvoimainen kanteen nostamiselle asetetun määräajan päätyttyä. ( 19 )

25.

Edellä 21 kohdassa esitetystä yleisperiaatteesta poikkeamista, joka seuraa TWD-oikeuskäytännön soveltamisesta, voidaan perustella vaatimuksella turvata oikeusvarmuus estämällä se, että unionin toimet asetetaan yhä uudelleen ja uudelleen kyseenalaiseksi, sekä välttämällä unionin oikeudessa asianosaisten käyttöön annettujen oikeussuojakeinojen väärinkäyttö. ( 20 )

26.

Unionin tuomioistuin on erityisesti unionin polkumyyntitullien osalta todennut, että TWD-oikeuskäytäntöön perustuvia päätelmiä sovelletaan asetuksiin, joilla otetaan käyttöön polkumyyntitulleja, ja näin on siksi, että ne ovat luonteeltaan kaksivaikutteisia eli ne ovat sekä normatiivisia toimia – koska niitä sovelletaan kaikkiin asianomaisiin talouden toimijoihin – että toimia, jotka voivat koskea tiettyjä talouden toimijoita suoraan ja erikseen. ( 21 )

27.

Jos siis voidaan katsoa, että talouden toimijalla olisi epäilemättä ollut asiavaltuus ja että sillä olisi siis epäilemättä ollut SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla oikeus vaatia polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta annetun asetuksen kumoamista, mainittu toimija ei voi vedota kyseisen asetuksen pätemättömyyteen toimivaltaisessa kansallisessa tuomioistuimessa. ( 22 )

28.

Tältä osin unionin tuomioistuin on oikeuskäytännössään nimennyt tiettyjä talouden toimijoiden ryhmiä, joita polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta annetun asetuksen voidaan SEUT 263 artiklan neljännen kohdan nojalla katsoa koskevan suoraan ja erikseen ja joilla on näin ollen oikeus vaatia kyseisen asetuksen kumoamista unionin tuomioistuimissa.

29.

Unionin tuomioistuin on siten ensinnäkin katsonut, että kyseisen määräyksen nojalla tällainen asetus voi koskea suoraan ja erikseen niitä kyseisen tuotteen tuottajia ja viejiä, joiden on katsottu syyllistyneen polkumyyntiin käyttämällä niiden kaupallista toimintaa koskevia tietoja. ( 23 )

30.

Toiseksi tämä voi päteä myös niihin kyseisen tuotteen tuojiin, joiden jälleenmyyntihinnat on otettu huomioon vientihintoja muodostettaessa ja joita toteamukset polkumyynnin olemassaolosta näin ollen koskevat. ( 24 )

31.

Kolmanneksi asia voi olla näin myös kyseisen tuotteen viejiin sidoksissa olevien tuojien osalta, muun muassa silloin, kun vientihinta on laskettu kyseisten maahantuojien unionin markkinoilla soveltamien jälleenmyyntihintojen perusteella, ja silloin, kun itse polkumyyntitulli on laskettu näiden jälleenmyyntihintojen perusteella. ( 25 )

32.

Edellä esitetystä seuraa, että oikeuskäytännössä on tunnustettu, että SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukainen asiavaltuus kanteen nostamiseen sellaisen asetuksen kumoamiseksi, jolla otetaan käyttöön polkumyyntitulli, voi olla sen tuotteen, jota polkumyyntitulli koskee, tuottajilla, viejillä ja tuojilla riippumatta siitä, ovatko ne sidoksissa vientiä harjoittavaan tuottajaan.

33.

Tältä osin on todettu, että ratkaiseva seikka sen asianomaisen toimijan yksilöimiseksi, jolla on perusteet asiavaltuudelleen, on polkumyynnin toteaminen sen kaupallisesta toiminnasta peräisin olevien tietojen perusteella. ( 26 )

34.

Unionin tuomioistuin on kuitenkin toistuvasti myös katsonut, että se, että tietyille talouden toimijoiden ryhmille tunnustetaan oikeus nostaa kanne polkumyyntiasetuksen kumoamiseksi, ei voi sulkea pois sitä, että polkumyyntiasetus voi koskea myös muita toimijoita suoraan ja erikseen sellaisten niille tunnusomaisten erityispiirteiden takia, joiden perusteella ne erottuvat kaikista muista henkilöistä. ( 27 )

35.

Tästä seuraa, että riippumatta tämän ratkaisuehdotuksen 29–31 kohdassa mainituista talouden toimijoiden ryhmistä, joiden asiavaltuuden kumoamiskanteen nostamiseen unionin tuomioistuin on tunnustanut, ratkaiseva peruste asiavaltuuden ja sen osoittamiseksi, että kyse on näitä toimijoita erikseen koskevasta toimesta, koskee sitä, vaikuttaako polkumyyntiasetus tuomioon Plaumann ( 28 ) perustuvan oikeuskäytännön mukaisesti kyseiseen talouden toimijaan tiettyjen sille tunnusomaisten erityispiirteiden tai sellaisen tosiasiallisen tilanteen takia, jonka perusteella se erottuu kaikista muista ja se voidaan yksilöidä samalla tavalla kuin toimen adressaatti.

36.

Esimerkiksi tuomiossa Extramet on tunnustettu sellaisen itsenäisen tuojan asiavaltuus, joka on tuonut maahan polkumyyntitullin kohteena olevan tuotteen, jonka myyntihintaa ei ole otettu huomioon tutkinnassa, mutta joka on kuitenkin näyttänyt toteen sellaista erityistilannetta koskevien seikkojen olemassaolon, jonka perusteella se erottui kaikista muista talouden toimijoista kyseessä olleen toimenpiteen suhteen. ( 29 )

37.

Kuten tämän ratkaisuehdotuksen 30 ja 31 kohdasta ilmenee erityisesti polkumyynnin kohteena olevan tuotteen tuojien osalta, oikeuskäytännössä tunnustetaan sekä riippumattomien maahantuojien että kyseisen tuotteen vientiä harjoittaviin tuottajiin sidoksissa olevien tuojien asiavaltuus kumoamiskanteen nostamiseen.

38.

Sidossuhdetta koskevan edellytyksen osalta on huomautettu, että pelkästään se, että tuoja on sidoksissa vientiä harjoittavaan tuottajaan, ei sellaisenaan ole riittävä seikka, jotta sen perusteella voitaisiin katsoa toimen koskevan tuojaa erikseen SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukaisesti. ( 30 )

39.

Edellä 31 kohdassa mainitusta oikeuskäytännöstä ilmenee kuitenkin ensinnäkin, että kyseessä olevan tuotteen tuojan ja viejän välinen sidossuhde on varmasti merkityksellinen seikka sen tunnustamisen kannalta, että tuojalla on asiavaltuus vaatia polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta annetun asetuksen kumoamista; toiseksi, että tätä varten tuojan ja vientiä harjoittavan tuottajan on kuitenkin oltava riittävästi sidoksissa toisiinsa, ( 31 ) ja kolmanneksi, että sidossuhteessa olevan tuojan asiavaltuus tunnustetaan, jos on muita seikkoja, joiden perusteella se voi erottua kaikista muista talouden toimijoista, esimerkiksi jos sen liiketoimintatiedot on otettu huomioon tutkimuksessa.

40.

Siten tuomiossa Neotype ( 32 ) on katsottu toimen koskevan SEUT 263 artiklan mukaisesti suoraan ja erikseen sidossuhteessa olevaa tuojaa, jonka jälleenmyyntihintaa oli käytetty polkumyyntitullin laskemiseen.

41.

Tuomiossa Nachi ( 33 ) on tunnustettu asiavaltuus sellaisen sidossuhteessa olevan tuojan (joka on kyseessä olevan tuotteen tuottajan tytäryhtiö) osalta, jonka jälleenmyyntihintojen perusteella on muodostettu vientihinta kyseessä olevaa viejää koskevan polkumyyntimarginaalin vahvistamiseksi, ja tuojaan on näin sovellettu TWD-oikeuskäytäntöä.

42.

Tuomiossa TMK ( 34 ) unionin tuomioistuin on sitä vastoin katsonut, ettei sidossuhteessa olevalla tuojalla, jonka ei osoitettu olevan riittävästi sidoksissa kyseessä oleviin vientiyrityksiin tai olevan sellaisessa erityisessä tilanteessa, jonka perusteella se erottuisi kaikista muista talouden toimijoista, ole asiavaltuutta eikä siihen sovelleta TWD-oikeuskäytäntöä.

43.

Kaikki edellisessä luvussa esitetyt oikeuskäytännön periaatteet on siis otettava huomioon arvioitaessa sitä, onko käsiteltävässä asiassa katsottava TWD-oikeuskäytännön mukaisesti, ettei Trace Sport voi vedota riidanalaisen asetuksen pätemättömyyteen Kelani Cyclesin ja Creative Cyclesin osalta ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käsiteltäväksi saatetussa asiassa.

44.

Tältä osin on mielestäni tarpeen esittää kaksi alustavaa huomautusta.

45.

Huomautan ensinnäkin, että käsiteltävä asia eroaa kaikista muista edellisessä luvussa mainituista asioista siltä osin, ettei se koske polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta annetun asetuksen vaan sellaisen asetuksen pätevyyttä, jolla laajennetaan tällaista tullia ja joka on annettu perusasetuksen 13 artiklan perusteella suoritetun toimenpiteiden kiertämistä koskevan tutkimuksen johdosta.

46.

Tältä osin on todettava, että perusasetuksen 13 artiklaan sisältyvät kiertämisen vastaiset unionin säännökset muodostavat sääntelyn, jolla – vaikka se kuuluukin unionin polkumyyntilainsäädännön alaan – on omat erityispiirteensä. ( 35 )

47.

Tässä yhteydessä katson, että toteamukset, joiden johdosta unionin tuomioistuin on, kuten edellä 26 kohdasta ilmenee, soveltanut TWD-oikeuskäytäntöä polkumyyntitullien käyttöön ottamisesta annettuihin asetuksiin, pätevät täysin myös riidanalaisen asetuksen kaltaisiin polkumyyntitullien laajentamista koskeviin asetuksiin.

48.

Tällaisilla asetuksilla nimittäin vain laajennetaan polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta annetun alkuperäisen asetuksen soveltamisalaa koskemaan samankaltaisten tuotteiden tai näiden tuotteiden osien tuontia. Voimassa olevan polkumyyntitullin laajentamista koskevalla asetuksella on siten samat oikeusvaikutukset niihin yrityksiin, joiden on maksettava laajennettua tullia, kuin lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta annetulla asetuksella on niihin yrityksiin, joiden on maksettava lopullista tullia, ( 36 ) ja senkin erityispiirteenä on edellä tämän ratkaisuehdotuksen 26 kohdassa mainittu kaksivaikutteisuus.

49.

Toisaalta korostan, että vaikka tämän ratkaisuehdotuksen 28 kohdassa ja sitä seuraavissa kohdissa mainitussa oikeuskäytännössä vahvistettuja arviointiperusteita, jotka liittyvät polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta annetun asetuksen kumoamiseksi nostetun kanteen tutkittavaksi ottamiseen, voidaan soveltaa ratkaistaessa, otetaanko tällaisen tullin laajentamisesta annetun asetuksen kumoamiseksi nostettu kanne tutkittavaksi, kiertämistä koskevalle tutkimukselle ominaiset erityispiirteet on kuitenkin tarpeen ottaa huomioon perusasetuksen 13 artiklan nojalla.

50.

Vaikka kiertämistä koskevilla tutkimuksilla nimittäin onkin epäilemättä samankaltaisuuksia polkumyyntitullin käyttöön ottamista koskevien tutkimusten kanssa, niiden erityispiirteenä on kuitenkin se, että on tarpeen osoittaa ne neljä seikkaa, jotka perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdan kolmannessa virkkeessä esitetyn määritelmän mukaan muodostavat kiertämisen käsitteen. ( 37 )

51.

Huomautan toiseksi edelleen alustavasti, että Kelani Cyclesilla oli epäilemättä SEUT 263 artiklan neljännen kohdan mukainen asiavaltuus nostaa unionin yleisessä tuomioistuimessa kanne riidanalaisen asetuksen kumoamiseksi.

52.

Toimen koskemisesta henkilöä suoraan on nimittäin yhtäältä todettava, että tulliviranomaisilla on velvollisuus kantaa polkumyyntitulli, joka on riidanalaisella asetuksella laajennettu koskemaan Kelani Cyclesin Sri Lankasta viemien polkupyörien tuontia unioniin, ilman, että niillä on minkäänlaista harkintavaltaa. ( 38 )

53.

Toisaalta toimen koskemisesta henkilöä erikseen on todettava, että Kelani Cycles osallistui aktiivisesti kiertämistä koskevaan tutkimukseen, jonka kuluessa se esitti vapauttamista koskevan pyynnön. Lisäksi se yksilöidään nimenomaisesti riidanalaisen asetuksen 39–42 perustelukappaleessa, ja kyseisessä asetuksessa on tehty sitä koskevia päätelmiä käytettävissä olleiden tietojen perusteella sen riittämättömän yhteistyön takia. ( 39 )

54.

Esitettyäni nämä kaksi alustavaa huomautusta totean, että Alankomaiden hallitus, neuvosto ja komissio perustavat ennakkoratkaisukysymysten tutkittavaksi ottamista koskevan oikeudenkäyntiväitteensä lähinnä kahteen seikkaan, jotka niiden mukaan ovat ominaisia Trace Sportille ja joiden takia se voidaan yksilöidä suhteessa kaikkiin muihin talouden toimijoihin. ( 40 )

55.

Tällainen yksilöinti perustuu niiden mukaan yhtäältä siihen, että Trace Sport ja molemmat srilankalaiset vientiä harjoittavat tuottajat eli Kelani Cycles ja Creative Cycles olivat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, ja toisaalta siihen, että Trace Sport yritti väliintulijana tukea Kelani Cyclesia komissiossa käydyssä hallinnollisessa menettelyssä.

56.

Siksi on tutkittava, voidaanko näillä kahdella tekijällä perustella käsiteltävässä asiassa päätelmä, jonka mukaan Trace Sportilla olisi epäilemättä ollut oikeus nostaa kanne riidanalaisen asetuksen kumoamiseksi, joten TWD-oikeuskäytännön mukaisesti se ei voisi vedota kyseisen asetuksen pätemättömyyteen kansallisessa tuomioistuimessa.

57.

Siltä osin kuin on kyse yhtäältä siitä, että Trace Sport ja toisaalta Kelani Cycles ja Creative Cycles olivat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, tämän ratkaisuehdotuksen 39 kohdasta ilmenee ensinnäkin, että asianomaisen viejän ja tuojan välinen sidossuhde on merkityksellinen seikka ratkaistaessa, onko tuojalla oikeus vaatia polkumyyntiasetuksen kumoamista.

58.

Tältä osin unionin tuomioistuin on jo todennut, että kun komissio riitauttaa sidossuhteessa olevan tuojan tällaisesta asetuksesta kansallisessa tuomioistuimessa esittämän lainvastaisuusväitteen tutkittavaksi ottamisen, komission on esitettävä näyttöä, jolla voidaan osoittaa, että tuoja on riittävästi sidoksissa kyseessä oleviin vientiä harjoittaviin yrityksiin. ( 41 )

59.

Käsiteltävässä asiassa komissio on esittänyt todisteena otteita Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) loppukertomuksesta, joka liittyy Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuonnista unionissa kannettavien tullien ja polkumyyntitullien kiertämistä koskevaan tutkimukseen, joka toteutettiin sellaisten tietojen johdosta, joiden mukaan kiinalaisten polkupyörien ilmoitettiin vilpillisesti olevan peräisin Sri Lankasta.

60.

Tässä kertomuksessa viitataan tulliviranomaisten Trace Sportilta takavarikoimiin asiakirjoihin – erityisesti offshore-yritysten luetteloon – joista ilmenee, että Trace Sportin omistaja omisti 50 prosenttia yhtiöstä (jonka pääomasta loput oli kahden kiinalaisen sijoittajan hallussa), jonka tytäryhtiö Creative Cycles oli. Kyseisistä asiakirjoista ilmenee myös, että sama Trace Sportin omistaja omisti yhdessä toisen edellä mainitun kiinalaisen sijoittajan kanssa 50 prosenttia toisesta yhtiöstä, jonka tytäryhtiö Kelani Cycles oli. Kyseisestä OLAFin kertomuksesta ilmenee myös, että Kelani Cycles oli tosiasiallisesti perustettu jatkamaan kaikkea Creative Cyclesin toimintaa.

61.

OLAFin kertomuksessa todetaan myös, että kaikki nämä ja vielä jotkin muut samaan konserniin kuuluneet yhtiöt olivat osallisina vilpillisessä laskutuksessa, joka liittyi Kiinasta peräisin olevien polkupyörien tuontiin unioniin ja oli johtanut tulleja ja polkumyyntitulleja koskeviin petoksiin.

62.

Se, että yhtäältä Trace Sport ja toisaalta Kelani Cycles ja Creative Cycles olivat tiiviisti sidoksissa toisiinsa, vahvistetaan myös tietyissä Panaman papereiksi ( 42 ) kutsuttuihin asiakirjoihin kuuluvissa asiakirjoissa, joista komissio on toimittanut todisteita.

63.

Trace Sport ei ole millään tavalla kiistänyt kaikkien näiden sidossuhteiden olemassaoloa eikä OLAFin loppukertomuksen päätelmiä, eikä se katsonut tarpeelliseksi esittää huomautuksia unionin tuomioistuimessa.

64.

Näissä olosuhteissa on mielestäni katsottava, että komissio on käsiteltävässä asiassa esittänyt todisteita, joilla voidaan osoittaa, että kyseessä oleva tuoja, Trace Sport ja srilankalaiset vientiä harjoittavat tuottajat Kelani Cycles ja Creative Cycles ovat oikeuskäytännön mukaisesti riittävästi sidoksissa toisiinsa.

65.

Toiseksi ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee sen toisen seikan osalta, jonka perusteella Alankomaiden hallitus, neuvosto ja komissio esittävät oikeudenkäyntiväitteensä, että hallinnollisessa menettelyssä – johon Kelani Cycles osallistui esittäessään vapauttamista koskevan pyynnön, jonka komissio lopuksi hylkäsi kyseisen yrityksen riittämättömän yhteistyön takia – Trace Sport pyysi komissiolta saada osallistua menettelyyn väliintulijana tukeakseen Kelani Cyclesia.

66.

Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee nimittäin, että Trace Sport väitti itse pyytäneensä komissiolta kuulemistilaisuutta voidakseen esittää juuri samat väitteet ja toimittaa juuri samat asiakirjat ja todisteet, jotka Kelani Cycles oli jo aikaisemmin esittänyt lisähuomautuksina sen jälkeen, kun komissio oli ilmoittanut aikovansa hylätä sen vapauttamista koskevan pyynnön. Komissio oli hylännyt nämä asiakirjat ja todisteet riidanalaisen asetuksen 40 perustelukappaleessa mainituista syistä.

67.

Se, että Trace Sport halusi tukea väliintulijana Kelani Cyclesia komission suorittamassa kiertämistä koskevassa tutkimuksessa – vaikka se ei lopulta tuottanut tulosta komission kieltäydyttyä tarkastelemasta uudelleen sen kyseessä olevista perusteluista ja asiakirjoista tekemää analyysiä – osoittaa useita analyysin kannalta merkityksellisiä seikkoja.

68.

Ensinnäkin se osoittaa, että Trace Sport ja Kelani Cycles olivat niin tiiviisti sidoksissa toisiinsa, että ensiksi mainitulle annettiin tiedoksi tutkimus, jossa viimeksi mainittu oli osallisena, vaikka tämä on salassa pidettävää tietoa.

69.

Toiseksi se osoittaa, että kyseessä olevalla viejällä ja siihen sidoksissa olevalla tuojalla oli sellaisia yhteisiä intressejä, että tuoja pyysi niiden takia päästä väliintulijaksi sidoksissa olevaa tuottajaa koskevassa tutkimuksessa, jotta komissio suostuisi ottamaan huomioon perustelut ja todisteet, joita viejä oli yrittänyt esittää. Tällaiset yhteiset edut saivat lopulta nämä kaksi toimijaa toimimaan tutkimuksessa yhden toimijan tavoin.

70.

Kolmanneksi on perusteltua katsoa, että kyseessä olevat tiedot ja asiakirjat koskivat ainakin osittain Trace Sportia itseään. Riidanalaisen asetuksen 40 perustelukappaleesta nimittäin ilmenee yhtäältä, että yksi komission ja Kelani Cyclesin välillä esillä olleista kysymyksistä koski Trace Sportin kaltaisiin sidosyhtiöihin liittyviä selvennyksiä. Toisaalta, vaikka tiedot ja asiakirjat, joita Trace Sport aikoi esittää komissiolle, eivät olisi koskeneet sitä itseään, tämä ei selitä sitä, millä perusteella Trace Sport olisi voinut oikeuttaa oman väliintulonsa komissiossa voidakseen esittää nämä tiedot ja asiakirjat.

71.

Tältä osin on vielä todettava, että se, ettei komissio käsiteltävässä asiassa – toisin kuin tämän ratkaisuehdotuksen 29–31 kohdassa mainituissa asioissa – voinut polkumyyntitullin laajuuden määrittämiseksi tehdyssä toimenpiteiden kiertämistä koskevassa tutkimuksessa tukeutua toisiinsa sidoksissa olevan tuottajan ja tuojan esittämiin tietoihin, johtui Kelani Cyclesin (ja Trace Sportin) riittämättömästä yhteistyöstä tutkimuksessa.

72.

Kaikkien näiden seikkojen perusteella katson, että tosiasiallisesti Kelani Cycles ja Trace Sport ovat toimineet tutkimuksen aikana ikään kuin ne ajaisivat yhden ainoan talouden toimijan etuja. Sitä vastoin Creative Cycles ei osallistunut tutkimukseen, koska – kuten tämän ratkaisuehdotuksen 60 kohdasta ilmenee – Kelani Cycles oli jatkanut sen toimintaa.

73.

Edellä esitetystä seuraa, että käsiteltävän asian olosuhteissa on mielestäni katsottava toteen näytetyksi sellaista erityistilannetta koskevien seikkojen olemassaolo, joiden perusteella Trace Sport erottuu kaikista muista talouden toimijoista riidanalaisen asetuksen suhteen ja on mahdollista yksilöidä samalla tavalla kuin sen Kelani Cyclesiin sidoksissa oleva tuottaja.

74.

Tästä seuraa, että käsiteltävän asian olosuhteissa Trace Sportilla olisi mielestäni epäilemättä ollut oikeus nostaa SEUT 263 artiklan nojalla kanne riidanalaisen asetuksen kumoamiseksi ja että TWD-oikeuskäytäntöä sovellettaessa se ei siis voi vedota kyseisen asetuksen mahdolliseen pätemättömyyteen kansallisissa tuomioistuimissa.

75.

Tältä osin minun on vielä todettava, että olen tietoinen yhtäältä siitä, että SEUT 263 artiklan neljännessä kohdassa määrätään kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamista rajoittavia perusteita, ( 43 ) ja toisaalta siitä, että siltä osin kuin TWD-oikeuskäytäntö merkitsee, kuten tämän ratkaisuehdotuksen 21–25 kohdassa totesin, poikkeusta yleisestä periaatteesta, sen soveltamisala on rajoitettava erityisesti vain niihin tapauksiin, joissa yksityisen unionin yleisessä tuomioistuimessa nostaman kumoamiskanteen tutkittavaksi ottamisen perusteista ei ole mitään epäilystä. ( 44 )

76.

Katson kuitenkin tältä osin yhtäältä, että kun tunnustetaan Trace Sportin asiavaltuus nostaa kanne riidanalaisesta asetuksesta, noudatetaan epäilemättä edellä 31 ja 34–42 kohdassa mainittua oikeuskäytäntöä, joka koskee polkumyynnin alalla nostettavien kumoamiskanteiden tutkittavaksi ottamista.

77.

Toisaalta tämän asian erityisissä olosuhteissa katson sen, että Trace Sportin kaltainen sidoksissa oleva tuoja – jonka on yhtäältä osoitettu olevan riittävästi sidoksissa viejään, joka osallistui kiertämistä koskevaan tutkimukseen ja jolla oli selvästi oikeus nostaa kanne kyseessä olevan toimenpiteen kumoamiseksi, ja toisaalta olleen osallisena, tosin tuloksetta, tätä sidossuhteessa olevaa tuottajaa koskevassa kiertämistutkimuksessa toimimalla siinä ikään kuin se ajaisi yhden ainoan talouden toimijan etua – voi kansallisessa tuomioistuimessa vedota kyseessä olevan asetuksen pätemättömyyteen, olevan vastoin TWD-oikeuskäytännön, sellaisena kuin se on esitetty tämän ratkaisuehdotuksen 25 kohdassa, perusteita eli oikeusvarmuuden turvaamista ja sitä, että vältetään unionin oikeudessa asianosaisten käyttöön annettujen oikeussuojakeinojen väärinkäyttö.

78.

Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Rechtbank Noord-Hollandin esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti: