16.10.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 347/32

—

kumoamaan Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) 22.9.2016 tekemän päätöksen, jolla päätetään kantajan työsuhde sopimussuhteisena toimihenkilönä

—

kumoamaan EEA:n 20.4.2017 tekemän päätöksen, jolla hylätään kantajan 21.12.2016 tekemä valitus

—

määräämään EEA:n maksamaan kantajalle korvauksen, jonka suuruus lasketaan neljän vuoden ansionmenetyksen perusteella siten, että määrästä vähennetään kantajan kyseisenä aikana saamat työttömyyskorvaukset

—

määräämään EEA:n maksamaan kantajalle 3 500 euroa korvauksena kuluista, joita hänelle on aiheutunut siitä, että hän on joutunut ennenaikaisesti irtisanomaan vuokrasopimuksensa Kööpenhaminassa, ellei tuomioistuin pidä aiheellisempana suurempaa korvausta

—

kumoamaan kantajan palkkatodistuksen vuoden 2016 syyskuulta muun muassa sillä perusteella, ettei se sisällä palkkaa päivämäärältä 22.9.2016

—

määräämään EEA:n maksamaan kantajalle 50 000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä, jonka 22.9.2016 tehty irtisanomispäätös on aiheuttanut

—

määräämään EEA:n maksamaan kantajalle 5 000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä, joka on aiheutunut siitä, että EEA on rikkonut Euroopan unionin henkilöstösääntöjen 26 artiklaa

—

määräämään EEA:n maksamaan kantajalle 10 000 euroa korvauksena henkisestä kärsimyksestä, joka on aiheutunut henkisestä painostuksesta, jota EEA on kohdistanut häneen hänen työkyvyttömyytensä aikana

—

täysin toissijaisesti määräämään EEA:n maksamaan kantajalle kuukauden irtisanomisajan palkan ja korvauksen, joka vastaa kolmannesta hänen peruspalkastaan sen koeajan aikana täyttyneiltä kuukausilta, joka hänen oli suoritettava muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen (RAA) 84 artiklan säännösten mukaisesti

—

velvoittamaan EEA:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

1)

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu siihen, ettei palvelussuhteen ehtojen 48 artiklan b alakohtaa voida soveltaa.

2)

Toinen kanneperuste, joka perustuu palvelussuhteen ehtojen 48 artiklan b alakohdan ja 16 artiklan 2 kohdan rikkomiseen.

3)

Kolmas kanneperuste, joka perustuu syrjintää koskevaan lainvastaisuusväitteeseen siltä osin kuin on kyse palvelussuhteen ehtojen 48 artiklan a alakohdasta.

4)

Neljäs kanneperuste, joka perustuu henkilöstösääntöjen 26 artiklan rikkomiseen ja puolustaumisoikeuksien loukkaamiseen.

5)

Viides kanneperuste, joka perustuu yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18.12.2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 45/2001 ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan rikkomiseen.

6)

Kuudes kanneperuste, joka perustuu palvelussuhteen ehtojen 84 artiklan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan rikkomiseen ja huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin.

7)

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen arviointivirheeseen.

8)

Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu harkintavallan väärinkäyttöön.