—

G. E. Security BV, edustajinaan belastingadviseur C. Bouwmeester ja belastingadviseur M. van de Leur,

—

Alankomaiden hallitus, asiamiehinään M. Bulterman ja M. Gijzen,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Caeiros ja R. Troosters,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteeseen I, sellaisena kuin se on muutettuna 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007 (EUVL L 286, s. 1; jäljempänä asetus N:o 2658/87), sisältyvän yhdistetyn nimikkeistön (jäljempänä yhdistetty nimikkeistö) tariffinimikkeiden 8517, 8521, 8531 ja 8543 tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain G. E. Security BV (jäljempänä G. E. Security) ja Staatssecretaris van Financiën (valtiovarainministeriön valtiosihteeri) ja joka koskee ”videomultiplekseriksi” kutsutun tavaran tariffiluokittelua yhdistetyssä nimikkeistössä.

3

Tulliyhteistyöneuvosto, josta on tullut Maailman tullijärjestö, perustettiin mainitun neuvoston perustamista koskevalla, Brysselissä 15.12.1950 allekirjoitetulla yleissopimuksella. Harmonoidun tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) on laatinut Maailman tullijärjestö, ja se on otettu käyttöön harmonisoidusta [ts. harmonoidusta] tavarankuvaus- ja ‑koodausjärjestelmästä Brysselissä 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, joka on 24.6.1986 tehdyn muutospöytäkirjan kanssa hyväksytty Euroopan talousyhteisön puolesta 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1). Yleissopimuksen lopputoteamuksen mukaan se on laadittu englannin- ja ranskankielisinä teksteinä, jotka molemmat ovat oikeusvoimaisia.

4

Tämän yleissopimuksen 3 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuspuoli, jollainen Euroopan unioni on, sitoutuu siihen, että sen tullitariffi- ja tilastonimikkeistöt ovat harmonoidun järjestelmän mukaisia, että se käyttää kaikkia harmonoidun järjestelmän nimikkeitä ja alanimikkeitä mitään lisäämättä tai muuttamatta niihin liittyvine numerokoodeineen ja että se noudattaa harmonoidun järjestelmän numerojärjestystä. Sopimuspuoli sitoutuu myös siihen, että se soveltaa harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä sekä kaikkia jakso-, ryhmä- ja alanimikehuomautuksia, ja siihen, ettei se muuta jaksojen, ryhmien tai alanimikkeiden soveltamisalaa.

5

Harmonoidun järjestelmän selityksessä, joka koskee tämän järjestelmän XVI jakson 4 huomautusta, joka on täysin yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 4 huomautusta vastaava, todetaan, että ilmaisun ”on tarkoitettu yhdessä suorittamaan selvästi määriteltyä toimintaa” katsotaan koskevan vain sellaisia koneita tai koneiden yhdistelmiä, jotka ovat välttämättömiä tämän erityisen, koko toiminnalliselle yksikölle ominaisen toiminnan aikaansaamisessa, eikä tähän kuulu sellaisia koneita tai laitteita, jotka ovat jossain avustavassa tehtävässä ja jotka eivät osallistu kyseisen erityistehtävän suorittamiseen.

6

Otsikon ”Toiminnalliset yksiköt” alla oleva harmonoidun järjestelmän XVI jakson 4 huomautusta koskeva selitys kuuluu seuraavasti:

”Yllä mainittua huomautusta sovelletaan silloin, kun kone (mukaan lukien koneiden yhdistelmät) koostuu erillisistä osalaitteista, jotka on tarkoitettu yhdessä suorittamaan selvästi määriteltyä, jonkun 84. ryhmän tai vielä useammin 85. ryhmän nimikkeen kattamaa tehtävää. Tällöin kokonaisuus luokitellaan tämän toiminnan mukaiseen nimikkeeseen riippumatta siitä, ovatko eri osalaitteet (käytännöllisyys- tai muista syistä) erillään taikka yhdistettyinä toisiinsa esimerkiksi ilmaa, tiivistettyä kaasua, öljyä jne. kuljettavilla putkijohdoilla, voimansiirtolaitteilla, sähkökaapeleilla tai muilla laitteilla.

Ilmaisun ’on tarkoitettu yhdessä suorittamaan selvästi määriteltyä toimintaa’ katsotaan edellä mainitun huomautuksen yhteydessä koskevan vain sellaisia koneita tai koneiden yhdistelmiä, jotka ovat välttämättömiä tämän erityisen, koko toiminnalliselle yksikölle ominaisen toiminnan aikaansaamisessa. Näin ollen tähän ei kuulu sellaisia koneita tai laitteita, jotka ovat jossain avustavassa tehtävässä ja jotka eivät osallistu kyseisen erityistehtävän suorittamiseen.

Seuraavassa on esimerkkejä tämän tyyppisistä, huomautuksessa 4 tarkoitetuista toiminnallisista yksiköistä:

– –

On huomattava, että osalaitteet, jotka eivät täytä XVI jakson 4 huomautuksen ehtoja, luokitellaan omiin nimikkeisiinsä. Tämä koskee esimerkiksi suljetun virtapiirin videovalvontajärjestelmiä, jotka koostuvat yhdistelmästä, jossa on vaihteleva määrä televisiokameroita ja videomonitoreja, jotka on yhdistetty koaksaalikaapelilla ohjaimeen, kytkimiin, äänilaitteisiin/vastaanottimiin ja mahdollisesti vielä automaattiseen tietojenkäsittelylaitteeseen (tietojen tallentamiseksi) ja/tai videonauhuriin (kuvan tallentamiseksi).”

7

Harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen 8521 liittyvä selitys kuuluu seuraavasti:

”A. Tallennuslaitteet sekä yhdistetyt tallennus- ja toistolaitteet

Nämä ovat laitteita, jotka yhdistettyinä televisiokameraan tai televisiovastaanottimeen tallentavat tallennusmateriaalille sähköimpulsseja (analogisia signaaleja) tai analogisia signaaleja, jotka on muunnettu digitaalikoodiksi (tai näiden signaalien yhdistelmän), niin, että ne vastaavat televisiokameralla otettuja tai televisiovastaanottimella vastaanotettuja kuvia ja ääntä. Kuva ja ääni tallennetaan yleensä samalla samalle tallennusmateriaalille. Tallennusmenetelmä voi olla magneettinen tai optinen ja tallentava väline on yleensä nauha tai levy.

Tähän nimikkeeseen kuuluvat myös laitteet, jotka tallentavat, yleensä magneettilevylle, digitaalikoodia, joka edustaa videokuvia ja ääntä, siirtämällä digitaalikoodin automaattisesta tietojenkäsittelylaitteesta (esim. digitaaliset videosignaalien tallennuslaitteet).

Magneettisessa tallentamisessa nauhalle kuvat ja ääni tallentuvat nauhalla eri raidoille, mutta magneettisessa tallentamisessa levylle kuvat ja ääni tallentuvat magneettisina kuvioina tai täplinä levyn pinnalla oleviin kierteisiin raitoihin.

Optisessa tallentamisessa digitaalisessa muodossa oleva tieto, joka edustaa kuvia ja ääntä, koodautuu laserin avulla levylle.

Videotallennuslaitteissa, jotka vastaanottavat signaaleja televisiovastaanottimesta, on myös viritin, jonka ansiosta haluttu signaali (tai kanava) voidaan valita televisiolähetysaseman lähettämältä signaalin taajuuskaistalta.

Toistoa varten laitteet muuntavat tallennuksen videosignaaliksi. Tämä signaali siirtyy edelleen joko lähetysasemalle tai televisiovastaanottimeen.

– –”

8

Harmonoidun järjestelmän nimikkeeseen 8531 liittyvän selityksen sanamuoto on seuraavaa:

”Lukuun ottamatta polkupyörissä ja moottoriajoneuvoissa käytettäviä merkinantolaitteita (nim. 8512) ja maantie‑, rautatie- yms. liikenteen valvontalaitteita (nim. 8530), tähän nimikkeeseen kuuluvat kaikki merkinantotarkoituksiin käytettävät sähköiset laitteet, riippumatta siitä, käyttävätkö ne merkinantoon ääntä (kellot, summerit, sireenit jne.) vai näkyviä merkkejä (lamput, läpät, valaistut numerot jne.) taikka – – käytetäänkö niitä käsin (esim. ovikellot) vai toimivatko ne automaattisesti (esim. murtohälyttimet).

– –

Tähän nimikkeeseen kuuluvat mm.:

– –

– –”

9

Nimikettä 8543 koskevan harmonoidun järjestelmän selityksen sanamuoto on seuraava:

”Tämä nimike käsittää kaikki sähkökoneet ja ‑laitteet, jotka eivät kuulu tämän ryhmän mihinkään muuhun nimikkeeseen eivätkä yksityiskohtaisemmin selostettuina mihinkään muuhun nimikkeistön ryhmään tai joita XVI jakson tai tämän ryhmän huomautukset eivät sulje pois tästä. Tärkeimmät muissa ryhmissä yksityiskohtaisemmin selostetuista sähkötavaroista ovat 84 ryhmän sähkökoneet ja ‑laitteet ja eräät 90 ryhmän kojeet ja laitteet.

Tähän nimikkeeseen kuuluvilla koneilla ja laitteilla tulee olla itsenäinen tehtävä. Tällaisia itsenäisen tehtävän omaavia koneita ja mekaanisia laitteita tarkoittavat nimikkeen 8479 johdanto-osan selitykset koskevat soveltuvin osin myös tähän nimikkeeseen kohdistettavia koneita ja laitteita.

Useimmat tämän nimikkeen tavaroista on kokoonpantu sähkölaitteista tai ‑osista (kuten elektroniputkista, muuntajista, kondensaattoreista, kuristimista, vastuksista jne.) ja toimivat kokonaan sähköisesti. Tähän nimikkeeseen kohdistetaan kuitenkin myös sähkökoneita ja ‑laitteita, joissa on mekaanisia osia, edellyttäen, että nämä osat ovat merkitykseltään toisarvoisia koneen tai laitteen sähköisiin toimintoihin verrattuina.

– –”

10

Unioniin tuotujen tavaroiden tariffiluokittelua säännellään yhdistetyssä nimikkeistössä, johon on otettu otsikot ja alaotsikot harmonoidusta järjestelmästä.

11

Asetuksen N:o 2658/87 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Komissio vahvistaa yhteisöjen yhtenäistetyn tariffin, jäljempänä ’Taric’ joka vastaa yhteisen tullitariffin, ulkomaankaupan tilastoinnin ja yhteisön kauppa- ja maatalouspolitiikan sekä tavaroiden tuontiin tai vientiin liittyvien muiden politiikkojen tarpeita.

Tariffi perustuu yhdistettyyn nimikkeistöön ja siihen sisältyvät:

– –

– –”

12

Komissio antaa asetuksen N:o 2658/87 12 artiklan 1 kohdan nojalla vuosittain asetuksen, johon sisältyvät yhdistetyn nimikkeistön täydellinen toisinto Euroopan unionin neuvoston tai komission toteuttamien toimenpiteiden mukaisena sekä vastaavat tullien määrät kyseisen asetuksen 1 artiklan mukaisesti. Tätä asetusta sovelletaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta.

13

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäisen osan I osaston A jaksoon sisältyy yleisiä kyseisen nimikkeistön tulkintasääntöjä, jotka vastaavat täysin harmonoidun järjestelmän yleisiä tulkintasääntöjä. Kyseisessä jaksossa todetaan seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –”

14

Yhdistetyn nimikkeistön toinen osa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, sisältää XVI jakson, joka käsittää ”Koneet ja mekaaniset laitteet; sähkölaitteet; niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”.

15

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 2 huomautus kuuluu seuraavasti:

”Jollei tämän jakson 1 huomautuksesta, 84 ryhmän 1 huomautuksesta ja 85 ryhmän 1 huomautuksesta muuta johdu, koneiden osat (lukuun ottamatta nimikkeen 8484, 8544, 8545, 8546 tai 8547 tavaroiden osia) luokitellaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:

16

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 3 huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”Jollei toisin määrätä, yhdistelmäkoneet, joissa on kaksi tai useampia yhdeksi kokonaisuudeksi asennettuja koneita, ja muut koneet, jotka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa, luokitellaan yhdistelmän pääasiallisen toiminnon suorittavan osan tai koneen mukaisesti.”

17

Mainitun jakson 4 huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”Jos kone (myös koneiden yhdistelmä) koostuu erillisistä (joko erillään sijaitsevista tai toisiinsa putkijohdoilla, voimansiirtolaitteilla, sähkökaapeleilla tai muilla laitteilla yhdistetyistä) osalaitteista, jotka on tarkoitettu yhdessä suorittamaan selvästi määriteltyä, jonkun 84 tai 85 ryhmän nimikkeen kattamaa toimintaa, kokonaisuus luokitellaan tuon toiminnan mukaan määräytyvään nimikkeeseen.”

18

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakso sisältää 85 ryhmän, jonka otsikko on ”Sähkökoneet ja ‑laitteet sekä niiden osat; äänen tallennus- tai toistolaitteet, televisiokuvan tai ‑äänen tallennus- tai toistolaitteet sekä tällaisten tavaroiden osat ja tarvikkeet”.

19

Tähän ryhmään kuuluvan nimikkeen 8517 sanamuoto on seuraava:

”Puhelimet, myös soluverkoissa tai muissa langattomissa verkoissa käytettävät; äänen, kuvan tai muiden tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen käytettävät muut laitteet, myös laitteet langallisissa tai langattomissa verkoissa (kuten lähi- ja kaukoverkoissa) tapahtuvaa tietoliikennettä varten, ei kuitenkaan nimikkeen 8443, 8525, 8527 ja 8528 lähettimet ja vastaanottimet.”

20

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8521 sanamuoto on seuraava:

”8521 Videosignaalien tallennus- tai toistolaitteet, myös samaan ulkokuoreen yhdistetyin videovirittimin

8521 10 – magneettinauhatyyppiset

8521 10 20 – – joissa käytetään nauhaa, jonka leveys enintään 1,3 cm, ja ääntä tallennettaessa tai toistettaessa nauhan nopeus on enintään 50 mm sekunnissa

8521 10 95 – – muut

8521 90 00 – muut.”

21

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8531 sanamuoto on seuraava:

”8531 Akustiset tai visuaaliset sähkömerkinantolaitteet (esim. soittokellot, sireenit, ilmaisintaulut sekä murto- tai palohälyttimet), muut kuin nimikkeeseen 8512 tai 8530 kuuluvat

8531 10 – murto- tai palohälyttimet sekä niiden kaltaiset laitteet

8531 10 30 – – jollaisia käytetään rakennuksissa

8531 10 95 – – muut

– –

8531 90 – osat

8531 90 20 – – alanimikkeiden 8531 20 ja 8531 80 20 laitteissa käytettävät

8531 90 85 – – muut.”

22

Yhdistetyn nimikkeistön nimike 8543 puolestaan käsittää sähkökoneet ja ‑laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä ja jotka eivät kuulu muualle yhdistetyn nimikkeistön 85 ryhmään.

23

G. E. Security, joka on korkean teknologian turvajärjestelmien myyntiin erikoistunut yhtiö, kehitti turvajärjestelmän, josta käytetään nimitystä ”videomultiplekseri”.

24

G. E. Security esittelee internetsivustollaan videomultiplekserin ”digitaalisten videolähetysten tallennuslaitteeksi”.

25

Videomultiplekseriä myydään vain sellaisille yrityksille, jotka ovat erikoistuneet turvalaitteiden ja valvontajärjestelmien myyntiin ja jotka tarjoavat kuluttajille näiden laitteiden ja järjestelmien täydellisiä asennuspalveluja.

26

Videomultiplekseriä käytetään rakennusten turva- ja valvontajärjestelmissä tai ‑laitteissa. Tarkemmin sanoen se on suljetun virtapiirin videovalvontajärjestelmän osa, johon ulkoiset kamerat ja/tai ulkoiset ilmaisimet, kuten liike- ja paloilmaisimet, on yhdistetty.

27

Videomultiplekserillä on kolme eri toimintoa.

28

Videomultiplekseri suorittaa ensinnäkin videosignaalien tallennus- ja toistotoimintoa, sillä se pystyy yhtäältä vastaanottamaan ilmaisimien lähettämiä signaaleja ja kameroista tulevia kuvia ja ääniä, palauttamaan nämä äänet sekä toistamaan nämä kuvat näyttölaitteilla.

29

Videomultiplekseri on tätä varten varustettu video- ja audiotuloliitännöillä, joihin voidaan liittää samanaikaisesti enimmillään 16 kameraa. Videomultiplekserin avulla nämä kamerat voidaan kytkeä päälle ja pois päältä ja niitä voidaan ohjata etätoimintona. Näiden kameroiden tallentamien kuvien tiettyjä osia on siten mahdollista suurentaa tai pienentää, taikka kamerat voidaan lukita niin, että tallennus rajataan viikon määrättyihin päiviin tai tunteihin ja/tai rakennuksen tai alueen määrättyihin alueisiin. Rakennuksessa olevien kotieläinten liikkeet on myös mahdollista jättää huomioimatta.

30

Videomultiplekseri on myös varustettu videolähtöliitännöillä, joilla siihen voidaan liittää yksi tai useampi näyttölaite, jolla useiden kameroiden kuvat voidaan näyttää samanaikaisesti, ja siinä on lisäksi audiolähtöliitäntä ulkoisen vahvistimen tai kaiuttimen liittämistä varten. Videomultiplekseri ei sen sijaan voi vastaanottaa televisiosignaaleja.

31

Videomultiplekserin kovalevylle voidaan toisaalta varastoida kameroista tulevien analogisten ja digitaalisten kuvien ja äänten ja/tai ilmaisimista tulevien signaalien tallenteita. Nämä tallenteet on varmennettu niiden tahattoman poistamisen tai käsittelemisen estämiseksi. Ne varastoidaan erikoismuodossa, ja niitä voidaan toistaa ainoastaan videomultiplekserin tai erikoisohjelmiston avulla.

32

Videomultiplekseri toimii toiseksi hälyttimenä. Siinä on tätä varten sisäänrakennettu hälytin, joka voidaan asettaa niin, että havaittujen liikkeiden, äänten tai signaalien antaessa siihen aihetta videomultiplekseri kytkee ääni‑ tai valosignaaleja lähettävät laitteet päälle ja/tai lähettää hälytyssignaalin sähköpostitse yhdelle tai useammalle järjestelmään liitetylle käyttäjälle (esimerkiksi poliisille, palokunnalle, kiinteistön omistajalle tai vartiointiyhtiölle).

33

Videomultiplekserissä on kolmanneksi verkkotietojen lähetys‑ ja vastaanottotoiminto. Siinä on tätä varten laitteita sähköpostiviestin lähettämiseksi järjestelmän käyttäjille ja/tai yhteyden muodostamiseksi internetiin, digitaalisiin verkkoihin tai automaattiseen tietojenkäsittelylaitteeseen.

34

G. E. Security pyysi 14.10.2008 toimivaltaista tullitarkastajaa (jäljempänä inspecteur) antamaan sitovat tariffitiedot kolmelle videomultiplekserille. Se pyysi näiden tavaroiden luokittelemista yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8543 70 90 tai 8531 10 30, joista ensimmäisen osalta tullimaksut olivat 3,7 prosenttia ja jälkimmäisen osalta 2,2 prosenttia.

35

Inspecteur luokitteli 27.11.2008 päivätyssä kirjeessä kolme videomultiplekseriä yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8521 90 00 kuuluviksi ”videosignaalien tallennus- tai toistolaitteiksi”, joista kannetaan 13,9 prosentin tullimaksu.

36

G. E. Security teki tästä luokittelupäätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka inspecteur hylkäsi. G. E. Security nosti siten tästä hylkäyspäätöksestä kanteen Rechtbank te Haarlemissa (Haarlemin alioikeus), joka totesi kanteen perustelluksi ja luokitteli kolme videomultiplekseriä yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8531 10 30 kuuluviksi hälyttimiksi, jollaisia käytetään rakennuksissa.

37

Inspecteur haki kyseiseen tuomioon muutosta Gerechtshof Amsterdamissa (Amsterdamin muutoksenhakutuomioistuin).

38

Kyseinen tuomioistuin totesi, että vaikka videomultiplekseriä voidaan sen objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien perusteella pitää yhdistetyn nimikkeistön nimikkeessä 8531 tarkoitetun kaltaisen hälytysjärjestelmän osana, se on kuitenkin yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 2 huomautuksen a alakohdan perusteella luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 8521 90 00.

39

G. E. Security teki Gerechtshof Amsterdamin (Amsterdamin muutoksenhakutuomioistuin) tuomiosta kassaatiovalituksen ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen.

40

Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaiden ylimmän oikeusasteen tuomioistuin) on näin ollen päättänyt lykätä asian ratkaisua ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko yhdistetyn nimikkeistön nimikkeitä 8517, 8521, 8531 ja 8543 tulkittava siten, että johonkin näistä nimikkeistä on luokiteltava ’videomultiplekserin’ kaltainen tuote, joka on kehitetty sisältymään järjestelmään, jolla voidaan analysoida siihen liitetyistä kameroista ja hälytysilmaisimista peräisin olevia kuvia ja ääniä sekä tarvittaessa taltioida, tallentaa, käsitellä ja toistaa kuvia ja ääniä siihen liitetyllä näyttölaitteella ja/tai kuvien tai äänten antaessa siihen aihetta antaa hälytyssignaali sähköpostitse yhdelle tai useammalle järjestelmään liitetylle käyttäjälle ja/tai kytkeä ääni‑ tai valosignaaleja lähettäviä laitteita päälle?”

41

Aluksi on muistutettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun (ks. tuomio Lukoyl Neftohim Burgas, C‑330/13, EU:C:2014:1757, 27 kohta).

42

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävänä on siis luokitella pääasiassa kyseessä olevat tuotteet unionin tuomioistuimen sen esittämään kysymykseen antaman vastauksen perusteella.

43

Jotta ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle voitaisiin antaa hyödyllinen vastaus, on aluksi korostettava yhtäältä sitä, kuten tämän tuomion 13 kohdasta ilmenee, että yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä säädetään, että tavaroiden luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja että jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia.

44

Toisaalta unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä sekä sen jaksojen tai ryhmien huomautusten tekstissä (ks. tuomio Lukoyl Neftohim Burgas, C‑330/13, EU:C:2014:1757, 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

45

Harmonoidun järjestelmän selitysten osalta on lisättävä, että siitä huolimatta, että ne eivät ole sitovia, ne ovat tärkeä keino yhteisen tullitariffin yhtenäisen tulkinnan varmistamiseksi ja niitä voidaan pitää sellaisenaan yhteisen tullitariffin pätevinä tulkintakeinoina (ks. vastaavasti tuomio Kloosterboer Services, C‑173/08, EU:C:2009:382, 25 kohta ja tuomio Agroferm, C‑568/11, EU:C:2013:407, 28 kohta). Tämä pätee myös yhdistetyn nimikkeistön selittäviin huomautuksiin (ks. vastaavasti tuomio Develop Dr. Eisbein, C‑35/93, EU:C:1994:252, 21 kohta ja tuomio British Sky Broadcasting Group ja Pace, C‑288/09 ja C‑289/09, EU:C:2011:248, 92 kohta).

46

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään lähinnä, mihin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen, eli nimikkeeseen 8517, 8521, 8531 vai 8543, pääasiassa kyseessä oleva videomultiplekseriksi kutsutun kaltainen tavara on luokiteltava.

47

Tältä osin yhdistetyn nimikkeistön nimikkeiden 8517, 8521, 8531 ja 8543 itse sanamuodosta ja niihin liittyvistä selittävistä huomautuksista käy ilmi, että asianomaisen tavaran toiminto on ratkaiseva tavaran luokittelemiseksi johonkin näistä nimikkeistä.

48

Mainituissa nimikkeissä nimittäin kuvaillaan yksityiskohtaisesti toiminto, jotka niihin kuuluvat tavarat täyttävät. Yhdistetyn nimikkeistön nimike 8517 kattaa siten muun muassa ”äänen, kuvan tai muiden tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen käytettävät – – laitteet, myös laitteet langallisissa tai langattomissa verkoissa – – tapahtuvaa tietoliikennettä varten”. Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8521 kuuluvat ”videosignaalien tallennus- tai toistolaitteet, myös samaan ulkokuoreen yhdistetyin videovirittimin”. Yhdistetyn nimikkeistön nimike 8531 käsittää ”akustiset tai visuaaliset sähkömerkinantolaitteet (esim. soittokellot, sireenit, ilmaisintaulut sekä murto- tai palohälyttimet)”. Yhdistetyn nimikkeistön nimike 8543 puolestaan käsittää ”sähkökoneet ja ‑laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä, muualle [yhdistetyn nimikkeistön 85] ryhmään kuulumattomat”.

49

Käsiteltävässä asiassa on kiistatonta, että videomultiplekserillä on kolme eri toimintoa.

50

Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämästä kuvauksesta, joka on toistettu tämän tuomion 28–31 kohdassa, ilmenee nimittäin, että videomultiplekserissä on videosignaalien tallennus- ja toistotoiminto, joka vastaa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8521 sanamuotoa.

51

Videomultiplekseri toimii myös tämän tuomion 32 kohdassa kuvatun kaltaisena hälyttimenä, joka vastaa yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8531 sanamuotoa.

52

Videomultiplekserissä on lisäksi verkkotietojen lähetys‑ ja vastaanottotoiminto, jonka kuvaus tämän tuomion 33 kohdassa vastaa puolestaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8517 sanamuotoa.

53

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson, johon tämän nimikkeistön nimikkeet 8517, 8521 ja 8531 kuuluvat, 3 huomautuksessa todetaan kuitenkin, että ”koneet, jotka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa, luokitellaan yhdistelmän pääasiallisen toiminnon suorittavan osan tai koneen mukaisesti”.

54

Käsiteltävässä asiassa tämän tuomion 24 ja 25 kohdasta ilmenee, että G. E. Security esittelee internetsivustollaan videomultiplekserin ”digitaalisten videolähetysten tallennuslaitteeksi” ja että sitä myydään vain sellaisille yrityksille, jotka ovat erikoistuneet turvalaitteiden ja valvontajärjestelmien myyntiin.

55

Näistä seikoista sekä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tekemästä videomultiplekserin kuvauksesta, sellaisena kuin se sisältyy tämän tuomion 24–33 kohtaan, ilmenee, että videomultiplekserin pääasiallinen toiminto on sen objektiivisesti todettavien ominaispiirteiden ja ominaisuuksien sekä käyttötarkoituksen perusteella videosignaalien tallentaminen ja toistaminen turva- ja valvontajärjestelmässä.

56

Kuten Alankomaiden hallitus ja komissio toteavat, videomultiplekserin suorittamat muut toiminnot eli hälytys‑ ja verkkotoiminnot ovat ainoastaan liitännäistoimintoja, joiden tarkoituksena on parantaa sen järjestelmän toimintaa, jonka osaksi videomultiplekseri on liitetty.

57

Tästä seuraa, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä oleva videomultiplekseriksi kutsutun kaltainen tavara on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8521, jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käytettävissään olevien kaikkien tosiseikkojen perusteella suorittamasta arvioinnista muuta johdu.

58

Tätä päätelmää ei voida asettaa kyseenalaiseksi yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 2 ja 4 huomautuksella.

59

Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee nimittäin, että yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 2 huomautusta sovelletaan ainoastaan ”koneiden osien” tariffiluokitteluun (ks. tuomio Data I/O, C‑297/13, EU:C:2014:331, 34 kohta).

60

Kun otetaan huomioon se, ettei tässä huomautuksessa ole määritelty siinä tarkoitettua käsitettä ”osat”, unionin tuomioistuin pyrkii yhteisen tullitariffin johdonmukaisen ja yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi antamaan tälle käsitteelle yhden ainoan määritelmän, joka on yhteinen yhdistetyn nimikkeistön kaikille ryhmille (ks. vastaavasti tuomio HARK, C‑450/12, EU:C:2013:824, 37 kohta ja tuomio Rohm Semiconductor, C‑666/13, EU:C:2014:2388, 44 kohta).

61

Yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8473 ja XVI jakson 2 huomautuksen b alakohdan asiayhteydessä kehitellystä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että käsite ”osat” edellyttää sellaisen kokonaisuuden olemassaoloa, jonka toiminnan kannalta osat ovat välttämättömiä (ks. vastaavasti tuomio Rohm Semiconductor, C‑666/13, EU:C:2014:2388, 45 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

62

Jotta tavara voitaisiin luokitella ”osaksi”, ei siten ole riittävää osoittaa, ettei kone voisi ilman kyseistä tavaraa vastata niihin tarpeisiin, joita varten se on tarkoitettu. On vielä osoitettava, että kyseessä olevan koneen mekaaninen tai sähköinen toiminta riippuu mainitusta tavarasta (ks. tuomio Rohm Semiconductor, C‑666/13, EU:C:2014:2388, 46 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

63

Kuten tämän tuomion 26 kohdasta ilmenee, videomultiplekseriä käytetään käsiteltävässä asiassa rakennusten turva- ja valvontalaitteissa, ja tarkemmin sanoen se on suljetun virtapiirin videovalvontajärjestelmän osa.

64

Kuten Alankomaiden hallitus ja komissio toteavat, tällainen järjestelmä voi kuitenkin toimia myös ilman videomultiplekseriä. Tässä järjestelmässä käytetyt ilmaisimet voivat täyttää toimintonsa ilman videomultiplekseriä. Näiden laitteiden mekaaninen tai sähköinen toiminta ei myöskään riipu videomultiplekseristä.

65

Videomultiplekseriä ei näin ollen voida pitää yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 2 huomautuksessa tarkoitettuna ”koneen osana”. Tällä huomautuksella ei siten ole merkitystä tämän tavaran luokittelussa yhdistettyyn nimikkeistöön.

66

Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 4 huomautuksesta on todettava, että sen sanamuodon mukaan sitä sovelletaan ainoastaan ”koneeseen (myös koneiden yhdistelmään), joka koostuu erillisistä – – osalaitteista, jotka on tarkoitettu yhdessä suorittamaan selvästi määriteltyä – – toimintaa”.

67

Harmonoidun järjestelmän selityksessä, joka koskee tämän järjestelmän XVI jakson 4 huomautusta, joka on täysin yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 4 huomautusta vastaava, todetaan, että ilmaisun ”on tarkoitettu yhdessä suorittamaan selvästi määriteltyä toimintaa” katsotaan koskevan vain sellaisia koneita tai koneiden yhdistelmiä, jotka ovat välttämättömiä tämän erityisen, koko toiminnalliselle yksikölle ominaisen toiminnan aikaansaamisessa, eikä tähän kuulu sellaisia koneita tai laitteita, jotka ovat jossain avustavassa tehtävässä ja jotka eivät osallistu kyseisen erityistehtävän suorittamiseen.

68

Tässä selityksessä täsmennetään, etteivät harmonoidun järjestelmän XVI jakson 4 huomautuksen ja siten yhdistetyn nimikkeistön täysin samanlaisen huomautuksen ehtoja täytä suljetun virtapiirin videovalvontajärjestelmät, jotka koostuvat yhdistelmästä, jossa on vaihteleva määrä televisiokameroita ja videomonitoreja, jotka on yhdistetty koaksaalikaapelilla ohjaimeen, kytkimiin, äänilaitteisiin/vastaanottimiin ja mahdollisesti vielä automaattiseen tietojenkäsittelylaitteeseen (tietojen tallentamiseksi) ja/tai videonauhuriin (kuvan tallentamiseksi).

69

Tämän tuomion 26 ja 63 kohdassa on jo todettu, että videomultiplekseri on tällaisen suljetun virtapiirin videovalvontajärjestelmän osa. Yhdistetyn nimikkeistön XVI jakson 4 huomautuksella ei siten ole merkitystä tällaisen tavaran luokittelemiseksi yhdistettyyn nimikkeistöön.

70

Lopuksi on hylättävä G. E. Securityn esittämä näkemys, jonka mukaan videomultiplekseri pitäisi luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8543.

71

Mainitun nimikkeen sanamuotoa luettaessa käy nimittäin ilmi, että se käsittää ”sähkökoneet ja ‑laitteet, joilla on itsenäinen tehtävä, muualle [yhdistetyn nimikkeistön 85] ryhmään kuulumattomat”. Tavaran luokitteleminen samaan nimikkeeseen on siten mahdollista ainoastaan, jos tätä tavaraa ei voida luokitella tämän 85 ryhmän muihin nimikkeisiin. Tämän tuomion 57 kohdasta kuitenkin seuraa, ettei näin ole pääasiassa.

72

Edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä oleva videomultiplekseriksi kutsutun kaltainen tavara on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8521, jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käytettävissään olevien kaikkien tosiseikkojen perusteella suorittamasta arvioinnista muuta johdu.

73

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteeseen I, sellaisena kuin se on muutettuna 20.9.2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1214/2007, sisältyvää yhdistettyä nimikkeistöä on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä oleva videomultiplekseriksi kutsutun kaltainen tavara on luokiteltava tämän nimikkeistön nimikkeeseen 8521, jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen käytettävissään olevien kaikkien tosiseikkojen perusteella suorittamasta arvioinnista muuta johdu.