1

Euroopan komissio vaatii kanteellaan unionin tuomioistuinta toteamaan, että koska Helleenien tasavalta

se ei ole noudattanut direktiivin 92/43 mainittujen säännösten mukaisia velvoitteitaan.

2

Direktiivin 92/43 2 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Tämän direktiivin tavoitteena on edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla luontotyyppejä ja luonnonvaraista eläimistöä ja kasvistoa jäsenvaltioiden sillä Euroopassa olevalla alueella, jossa perustamissopimusta sovelletaan.

2.   Tämän direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan yhteisön tärkeänä pitämien luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläin- ja kasvilajien suotuisan suojelun tason säilyttäminen tai sen ennalleen saattaminen.

3.   Tämän direktiivin mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.”

3

Direktiivin 92/43 liitteessä I, jonka otsikko on ”Yhteisön tärkeinä pitämät luontotyypit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita”, luetellaan erilaisia dyyniluontotyyppejä. Erityisesti tämän liitteen 22 kohdan, jonka otsikko on ”Välimeren rannikon meridyynit”, 2220 kohdassa mainitaan ”Euphorbia terracina -kasvustoiset dyynit” ja 2250 kohdassa ”Rannikon dyynit, joissa Juniperus spp.”.

4

Direktiivin 92/43 4 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaan ”komissio hyväksyy 21 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen luettelon valituista yhteisön tärkeänä pitämistä alueista ja osoittaa alueista ne, joilla on yksi tai useampia ensisijaisesti suojeltavia luontotyyppejä taikka yksi tai useampia ensisijaisesti suojeltavia alueita”. Kyseisen artiklan 5 kohdassa säädetään, että kun alue on merkitty 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuun luetteloon, sitä koskevat direktiivin 92/43 6 artiklan 2–4 kohdan säännökset.

5

Neuvoston direktiivin 92/43/ETY mukaisesta luettelosta Välimeren vyöhykkeen luonnonmaantieteellisellä alueella olevista yhteisön tärkeinä pitämistä alueista 19.7.2006 tehdyssä komission päätöksessä 2006/613/EY (EUVL 2006, L 259, s. 1) merkittiin Kyparissian dyynit (Thines Kyparissias (Neochori-Kyparissia)) sen liitteessä 1 olevaan luetteloon yhteisön tärkeinä pitämistä alueista (SCI) koodilla SCI GR 25 50005, varustettuna merkinnällä C, joka merkitsee sitä, että kyseisellä alueella esiintyy vähintään yksi direktiivin 92/43 1 artiklassa tarkoitettu ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi ja/tai ensisijaisesti suojeltava laji.

6

Direktiivin 92/43 6 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarvittavat suojelutoimenpiteet ja laadittava tarvittaessa tarkoituksenmukaisia käyttösuunnitelmia, jotka koskevat erityisesti näitä alueita tai jotka sisältyvät muihin kehityssuunnitelmiin, sekä tarpeellisia lainsäädännöllisiä, hallinnollisia tai sopimusoikeudellisia toimenpiteitä, jotka vastaavat liitteen I luontotyyppien ja liitteessä II esitettyjen lajien ekologisia vaatimuksia alueilla.

2.   Jäsenvaltioiden on toteutettava erityisten suojelutoimien alueilla tarpeellisia toimenpiteitä luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymisen sekä niitä lajeja koskevien häiriöiden estämiseksi, joita varten alueet on osoitettu, siinä määrin kuin nämä häiriöt saattaisivat vaikuttaa merkittävästi tämän direktiivin tavoitteisiin.

3.   Kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka eivät liity suoranaisesti alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellisia, mutta ovat omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa, on arvioitava asianmukaisesti sen kannalta, miten ne vaikuttavat alueen suojelutavoitteisiin. Alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnista tehtyjen johtopäätösten perusteella ja jollei 4 kohdan säännöksistä muuta johdu, toimivaltaiset kansalliset viranomaiset antavat hyväksyntänsä tälle suunnitelmalle tai hankkeelle vasta varmistuttuaan siitä, että suunnitelma tai hanke ei vaikuta kyseisen alueen koskemattomuuteen, ja kuultuaan tarvittaessa kansalaisia.

4.   Jos suunnitelma tai hanke on alueelle aiheutuvien vaikutusten arvioinnin kielteisestä tuloksesta huolimatta ja vaihtoehtoisten ratkaisujen puuttuessa kuitenkin toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset tai taloudelliset syyt, jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat korvaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Natura 2000:n yleinen kokonaisuus säilyy yhtenäisenä. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle toteutetut korvaavat toimenpiteet.

Jos kyseisellä alueella on ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi ja/tai laji, ainoat kysymykseen tulevat näkökohdat ovat sellaisia, jotka liittyvät ihmisen terveyteen tai yleiseen turvallisuuteen tai ensisijaisen tärkeisiin suotuisiin vaikutuksiin ympäristöön taikka, komission lausunnon mukaan, muihin erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottaviin syihin.”

7

Direktiivin 92/43 liitteessä II, jonka otsikko on ”Yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita”, mainitaan tällaisena eläinlajina Caretta caretta ‑merikilpikonna ensisijaisesti suojeltavana lajina.

8

Direktiivin 92/43 12 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet liitteessä IV olevassa a kohdassa olevia eläinlajeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi niiden luontaisella levinneisyysalueella ja kiellettävä:

2.   Jäsenvaltioiden on kiellettävä näiden lajien luonnosta otettujen yksilöiden hallussapito, kuljetus, kaupan pitäminen tai vaihtaminen ja tarjoaminen myytäväksi tai vaihdettavaksi, lukuun ottamatta niitä yksilöitä, jotka on otettu laillisesti ennen tämän direktiivin täytäntöönpanoa.

3.   Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa sekä 2 kohdassa tarkoitettuja kieltoja sovelletaan tässä artiklassa tarkoitettujen eläinten kaikkiin elämänvaiheisiin.

4.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön liitteessä IV olevassa a alakohdassa lueteltujen eläinlajien tahatonta pyydystämistä ja tappamista koskeva tarkkailujärjestelmä. Jäsenvaltioiden on saatujen tietojen perusteella suoritettava uusia tutkimuksia tai toteutettava tarvittavia suojelutoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tahattomalla pyydystämisellä tai tappamisella ei ole merkittävää kielteistä vaikutusta kyseisiin lajeihin.”

9

Direktiivin 92/43 liitteessä IV, jossa luetellaan yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, mainitaan näiden eläinlajien joukossa Caretta caretta ‑merikilpikonna.

10

Helleenien tasavalta on julistanut lailla 3937/2011 ”Kyparissian dyynien” alueen ”erityisten suojelutoimien alueeksi”.

11

Komissio pyysi 9.8. ja 19.11.2010 päivätyillä kirjeillään Helleenien tasavaltaa antamaan sille tietoja direktiivin 92/43 6 ja 12 artiklan täytäntöönpanosta kyseessä olevalla Natura 2000 ‑alueella eli Kyparissian dyynien alueella, joka on merkitty yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luetteloon koodinumerolla GR 25 50005 (jäljempänä Kyparissian alue).

12

Komissio katsoi Helleenien tasavallan 29.9.2010 ja 26.1.2011 antamien vastausten perusteella, että kyseinen jäsenvaltio ei ollut noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 ja 3 kohdan eikä 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan mukaisia velvoitteitaan.

13

Tämä toimielin kehotti siten 28.10.2011 antamallaan virallisella huomautuksella Helleenien tasavaltaa esittämään kahden kuukauden määräajassa huomautuksensa näistä väitteistä.

14

Helleenien tasavalta vastasi tähän viralliseen huomautukseen 27.12.2011 ja 17.4.2012 päivätyillä kirjeillä.

15

Näihin kirjeisiin sisältyvän vastauksen ja komission toimihenkilöiden Kyparissian alueella 17.7.2012 suorittaman tarkastuksen tulosten perusteella komissio lähetti 1.10.2012 tälle jäsenvaltiolle perustellun lausunnon, jossa se kehotti sitä noudattamaan tätä lausuntoa 1.12.2012 mennessä.

16

Helleenien tasavalta vastasi tähän perusteltuun lausuntoon 27.11.2012 päivätyllä kirjeellään, jota se täydensi 14.5.2013 päivätyn komission kirjeen johdosta 13.6. ja 26.11.2013 sekä 28.3., 23.6. ja 17.9.2014 päivätyillä kirjeillä.

17

Koska komissio ei ollut tyytyväinen Helleenien tasavallan antamaan vastaukseen, se nosti 11.11.2014 nyt käsiteltävänä olevan kanteen.

18

Sen jälkeen, kun kirjallinen menettely oli päättynyt 29.4.2015, komissio pyysi 16.6.2015 unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 128 artiklan 2 kohdan perusteella saada esittää uuden todisteen eli Symvoulio tis Epikrateiasin (Kreikan ylin hallintotuomioistuin) lausunnon 32/2015 ehdotuksesta presidentin asetukseksi, joka koskee kansallispuiston osoittamista Kyparissian lahdelle (jäljempänä presidentin asetus).

19

Helleenien tasavalta vaatii unionin tuomioistuinta hylkäämään tämän komission pyynnön.

20

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 128 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja toisen virkkeen mukaan asianosaiset voivat poikkeuksellisesti esittää todisteita tai pyytää näytön hankkimista vielä asian käsittelyn kirjallisen vaiheen päättymisen jälkeen, jolloin niiden on perusteltava, miksei niitä ole esitetty aikaisemmin.

21

Asianosaisten kesken on kiistatonta, että kyseessä oleva lausunto on annettu 8.4.2015 ja että Helleenien tasavalta on maininnut sen vastaajan vastauksessaan, jonka toimittaminen unionin tuomioistuimelle 29.4.2015 päätti asian käsittelyn kirjallisen vaiheen.

22

Mainitun lausunnon myöhästyneen esittämisen perustelemiseksi komissio väittää, että se tuli tietoiseksi tämän lausunnon olemassaolosta vasta kirjallisen vaiheen päättymisen jälkeen.

23

Helleenien tasavalta, joka ei kiistä tätä komission väitettä, vaatii unionin tuomioistuinta hylkäämään komission näytön hankkimista koskevan pyynnön siitä syystä, että Symvoulio tis Epikrateiasin lausunto 32/2015 kuuluu presidentin asetuksen hyväksymismenettelyyn, joka ei vielä ole päättynyt, ja että tämä lausunto ei sisällä mitään uutta seikkaa.

24

Helleenien tasavallan esittämistä väitteistä on todettava yhtäältä, että kyseessä oleva lausunto on lopullinen eikä sitä lähtökohtaisesti enää muuteta siitä riippumatta, että Symvoulio tis Epikrateias voi antaa myöhemmin lausunnon muutetusta ehdotuksesta presidentin asetukseksi.

25

Toisaalta väite, jonka mukaan mainittu lausunto ei sisällä mitään uutta seikkaa, ei horjuta sen huomioon ottamista työjärjestyksen 128 artiklan 2 kohdan perusteella, koska näytön sisältöä on arvioitava pääasian tarkastelun puitteissa.

26

Näin ollen Symvoulio tis Epikrateiasin lausunto 32/2015 hyväksytään tähän menettelyyn todisteena siltä osin kuin tämä lausunto koskee perustellussa lausunnossa vahvistetun määräajan päättyessä eli 1.12.2012 vallinnutta tosiasiallista ja oikeudellista tilannetta.

27

Komissio vetoaa ensimmäisessä väitteessään useisiin tosiasiallisiin tilanteisiin ja väittää Helleenien tasavallan rikkoneen direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua yleistä heikentämis- ja häiritsemiskieltoa.

28

Tästä on huomattava, että toimintaa voidaan pitää mainitun säännöksen mukaisena ainoastaan, mikäli taataan se, että tällaisella toiminnalla ei aiheuteta minkäänlaista häiriötä, joka on omiaan vaikuttamaan merkittävästi direktiivin 92/43 tavoitteisiin ja erityisesti sen luontotyyppien ja luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelutavoitteisiin. Direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan rikkomisen toteamiseksi komission on osoitettava oikeudellisesti riittävällä tavalla, ettei kyseessä oleva jäsenvaltio ole toteuttanut asianmukaisia suojelutoimenpiteitä, joilla estetään se, että hankkeisiin liittyvä toiminta – siltä osin kuin se on tapahtunut kyseisen alueen osoittamisen jälkeen – heikentää kyseessä olevien lajien elinympäristöjä ja aiheuttaa niille sellaista häiriötä, joka on omiaan vaikuttamaan niihin merkittävästi, kun otetaan huomioon kyseisen direktiivin tavoite, joka on kyseisten lajien suojelun varmistaminen (ks. analogisesti tuomio 14.1.2016, komissio v. Bulgaria, C‑141/14, EU:C:2016:8, 56 ja 57 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

29

Direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan noudattamatta jättämisen osoittamiseksi komission ei kuitenkaan tarvitse osoittaa syy-seuraussuhdetta hankkeen tuloksena olevien laitosten toiminnan ja kyseisille lajeille aiheutuneen merkittävän häiriön välillä. Riittää nimittäin, että kyseinen toimielin osoittaa, että on olemassa todennäköisyys tai vaara siitä, että toiminta aiheuttaa tällaisia häiriöitä (tuomio 14.1.2016, komissio v. Bulgaria, C‑141/14, EU:C:2016:8, 58 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

30

Se, että komissio esittää näyttöä tällaisen todennäköisyyden tai vaaran olemassaolosta, ei kuitenkaan sulje pois sitä, että kyseessä oleva jäsenvaltio voi osoittaa, että kyseessä oleva toimenpide on direktiivin 92/43 6 artiklan 4 kohdassa säädettyjen edellytysten mukainen ja että sen vaikutuksista suojellun alueen säilyttämistavoitteisiin on tehty arviointi (ks. vastaavasti tuomio 14.1.2016, Grüne Liga Sachsen ym., C‑399/14, EU:C:2016:10, 56 ja 57 kohta).

31

Komission tällä kanteella esittämän väitteen erityisten argumenttien riittäviä perusteluja on tutkittava näiden näkemysten valossa.

32

Komissio moittii Helleenien tasavaltaa

33

Komissio arvioi, että koska kyseessä olevista infrastruktuureista on seurauksena pilaantumista, tärinää, lisääntynyttä ihmisten läsnäoloa sekä ääni- ja valohaittoja, ne vaikuttavat Kyparissian alueella sijaitseviin dyyniluontotyyppeihin ja häiritsevät Caretta caretta ‑merikilpikonnaa. Se lisää, että nämä rakentamiset tapahtuvat kyseisten kilpikonnien lisääntymisalueiden lähellä.

34

Helleenien tasavalta myöntää, että seutuun, jolla Kyparissian alue sijaitsee, kohdistuu tiettyä kiinteistöalan painetta, mutta se väittää, että toiminta rakennusalalla oli intensiivisempää aikaisemmin ja että käytännössä talouskriisin vuoksi kaikki toiminnat tällä alueella ovat lakanneet. Kyseisen jäsenvaltio väittää, että kyseisellä alueella kaikki ilman ennakkoon myönnettävää rakennuslupaa tapahtuva rakentaminen on kiellettyä ja ettei mitään uusia lupia myönnetä ennen presidentin asetuksen hyväksymistä.

35

On todettava, että komission esiin tuomat kyseessä olevat infrastruktuurit, erityisesti kiinteistöhankkeet ja asuntojen rakentaminen, sekä niiden myöhempi käyttäminen voivat vaikuttaa merkittävästi Kyparissian alueella sijaitseviin luontotyyppeihin. Samoin näiden infrastruktuurien rakentamisen ja käyttämisen aiheuttamat melu, valo ja ihmisten läsnäolo voivat häiritä merkittävästi Caretta caretta ‑merikilpikonnan lisääntymistä.

36

Yhtäältä alueeseen sovelletaan direktiivin 92/43 6 artiklan 2–4 kohtaa sen 4 artiklan 5 kohdan mukaan vain, kun kyseinen alue on merkitty 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuun luetteloon. Kyparissian dyynit on merkitty 19.7.2006 päätöksellä 2006/613 yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luetteloon.

37

Toisaalta arvioitaessa sitä, onko jäsenvaltio jättänyt noudattamatta jäsenyysvelvoitteitaan, on – paitsi silloin, jos komissio kannekirjelmän ulottuvuutta pienentäen hyväksyy myöhemmän päivän – otettava huomioon jäsenvaltion tilanne sellaisena kuin se on perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättyessä, eikä unionin tuomioistuin voi ottaa huomioon tämän jälkeen tapahtuneita muutoksia. Nyt käsiteltävässä asiassa Helleenien tasavallalle komission perustellun lausunnon noudattamiseksi asetettu määräaika päättyi 1.12.2012.

38

Näin ollen merkityksellinen ajanjakso, jonka osalta direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan rikkominen voidaan todeta nyt käsiteltävänä olevan kanteen puitteissa, ulottuu vain ajalle 19.7.2006–1.12.2012.

39

Ensinnäkin rakennusten rakentamista Agiannakiin vuonna 2006 koskevasta väitteestä on todettava, ettei komissio osoita, että nämä työt on sallittu ja suoritettu asiassa merkityksellisellä ajanjaksolla eli 19.7.2006 jälkeen, joten ei ole mahdollista todeta, että ne muodostavat Helleenien tasavallan syyksi luettavan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen.

40

Tämän tuomion 35 kohdassa esitettyjen seikkojen perusteella direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan rikkominen on siis todettava vain vuonna 2010 suoritettujen rakennustöiden osalta.

41

Ennen asiassa merkityksellistä ajanjaksoa eli ennen 19.7.2006 rakennettujen rakennusten osalta on kuitenkin tämän tuomion 35 kohdassa esitettyjen toteamusten perusteella todettava direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan rikkominen, kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 55 ja 58 kohdassa, siitä syystä, että Helleenien tasavalta ei ole riittävästi säännellyt näiden rakennusten käyttöä (ks. analogisesti tuomio 24.11.2011, komissio v. Espanja, C‑404/09, EU:C:2011:768, 124, 125 ja 128 kohta). Vaikka oikeusvarmuuden periaate saattaakin tarvittaessa oikeuttaa tämän käyttämisen soveltamalla analogisesti kyseisen direktiivin 6 artiklan 4 kohdassa säädettyä poikkeamismenettelyä, Helleenien tasavalta ei ole vedonnut tällaiseen oikeuttamisperusteeseen, joka edellyttää erityisesti muiden vähemmän haitallisten ratkaisujen tutkimista sekä kyseessä olevien etujen tasapainottamista; nämä perustuvat mainitun artiklan 3 kohtaan perustuvaan suojellun alueen suojelutavoitteeseen kohdistuvien vaikutusten analyysiin (ks. tuomio 14.1.2016, Grüne Liga Sachsen ym., C‑399/14, EU:C:2016:10, 57 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

42

Toiseksi mitä tulee vuonna 2012 myönnettyyn lupaan rakentaa kolme loma-asuntoa Vounakissa ja niiden rakentamiseen vuonna 2013, on todettava, että vaikka vain näiden asuntojen rakentamiselle myönnetty lupa kuuluu väitetyn jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen arvioinnin kannalta merkitykselliseen ajanjaksoon, se voi haitata merkittävästi Kyparissian alueella sijaitsevia dyyniluontotyyppejä ja aiheuttaa merkittävää häiriötä Caretta caretta ‑merikilpikonnille. Tämä lupa merkitsee siten direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämistä.

43

Kolmanneksi töistä, jotka koskevat noin 50:n Agiannakin ja Elaian välillä sijaitsevan asunnon rakentamista, komissio täsmentää, etteivät Kreikan viranomaiset ole myöntäneet tätä varten lupaa. Helleenien tasavalta ei kuitenkaan voi perustellusti väittää, että koska näiden rakennustöiden suorittaminen on kiellettyä ilman ennakkolupaa, sitä ei voida syyttää tällaisesta töiden aloittamisesta eikä tämän perusteella siten voida todeta sen jättäneen noudattamatta direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan. Kuten komissio väittää, tämä jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta asianmukaisen suojelujärjestelmän ja valvomatta kyseistä rakennuskieltoa, mistä on ollut seurauksena valvomattomien ja suunnittelemattomien töiden aloittaminen.

44

Neljänneksi siitä väitteestä, jonka mukaan oli tarkoitus myöntää lupa neljän loma-asunnon rakentamiseksi Elaiaan, riittää, kun todetaan, että väite tällaisesta aikeesta esittämättä todistetta siitä, että lupa tosiasiallisesti myönnetään, ei ole riittävä peruste direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämisen toteamiseksi.

45

Näin ollen on todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on sietänyt talojen rakentamisen Agiannakiin vuoden 2010 aikana, muiden vuonna 2006 rakennettujen, Agiannakissa sijaitsevien talojen käyttämisen ilman riittävää sääntelyä ja noin 50:n Agiannakin ja Elaian välissä sijaitsevan asunnon rakennustöiden aloittamisen ja koska se on sallinut kolmen loma-asunnon rakentamisen Vounakiin vuoden 2012 aikana. Ensimmäisen väitteen tämä osa on muilta osin hylättävä.

46

Komissio moittii Helleenien tasavaltaa siitä, että se on sietänyt Kyparissian alueella

47

Komissio väittää, että teiden avaamisella rannoille on tuhoisia vaikutuksia tälle alueelle. Se toteaa, että huolimatta Kreikan viranomaisten määräämistä sakoista ja vaatimasta alueen kunnostamisesta nämä tiet ovat pysyneet käytössä. Niistä johtuu ajoneuvojen helppo pääsy rannalle, melu ja pilaantuminen.

48

Komissio katsoo myös, että tiettyjen olemassa olevien teiden asfaltoiminen sekä Kalo Neron rannan Elaiaan yhdistävän, rautatieväylää sivuavan tien rakentaminen vaikuttaa dyyniluontotyyppeihin ja häiritsee Caretta caretta ‑merikilpikonnia.

49

Helleenien tasavalta väittää, että tasaisen maanpinnan muodon ja sen vuoksi, että Kyparissian alue on ollut asutettu jo varhaisista ajoista lähtien, pääsy rannalle on aina ollut helppoa. Tämä alue on tarjonnut jo hyvin kauan useita muita suoria pääsyreittejä rannalle.

50

Helleenien tasavalta toteaa väitetystä viiden uuden tien avaamisesta Agiannakin rannan suuntaan, että nämä tiet ovat olleet olemassa 70-luvulta lähtien ja että niiden olemassaolo ja niiden yhteiskäyttöluonne on vahvistettu tuomioistuimen päätöksellä. Joka tapauksessa näistä viidestä tiestä neljän rakentamisen vuoksi ja viidennellä tiellä ilman ympäristöoikeudellista ennakkolupaa suoritettujen töiden vuoksi kyseessä olevalle rakennusyhtiölle määrättiin vuonna 2012 sakkoja. Kyseinen jäsenvaltio väittää, että viranomaiset ovat panneet vireille useita rikosoikeudellisia menettelyjä ja että vireillä on myös useita tuomioistuinmenettelyjä, joiden kohteena ovat nämä sakot ja kyseisten teiden laillisuus.

51

Kalo Neron rannan ja Elaian yhdistävän, rautatieväylää sivuavan rakenteilla olevan tien osalta Helleenien tasavalta väittää, että direktiivissä 92/43 ei edellytetä tämän jo hyvin kauan asuttuna olleen alueen muuttamista alueeksi, jonne ei ole mahdollista päästä, ja että kyseisen direktiivin 2 artiklan 3 kohdan mukaan sen mukaisesti toteutetuilla toimenpiteillä otetaan huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Rautatieväylä ja sitä sivuava tie ovat kuitenkin pitkän matkan päässä rannasta ja tie on tarpeen, jotta varmistetaan pääsy kullekin kiinteistölle.

52

Siitä moitteesta, että Helleenien tasavalta on päällystänyt tietyt olemassa olevat rantatiet osittain bitumilla, se väittää, että tämä on mahdollistanut pölyn ja melun määrän vähentämisen. Se väittää, että pääsy rannalle riippuu tien käytettävyydestä eikä sen bitumipäällysteestä ja että tällainen teiden päällysteen muuttaminen ei mitenkään vaikuta Caretta caretta ‑merikilpikonnien munimismahdollisuuteen.

53

Ensinnäkin uusien teiden avaamisesta meren suuntaan on todettava, että se helpottaa ajoneuvojen pääsyä rantaan ja muodostaa siten autoliikenteen kasvutekijän. Komission toimittaman Symvoulio tis Epikrateiasin lausunnon 32/2015 mukaan sääntelemätön ajoneuvojen pysäköinti teiden päähän ja niiden varrelle saa aikaan Kyparissian alueella havaittujen lajien dyyniluontotyyppien häiriintymisen. Tästä helpotetusta pääsystä ja autoliikenteen lisääntymisestä johtuu melun ja valon lisääntyminen, joka häiritsee Caretta caretta ‑merikilpikonnien munimista sekä nuorten konnien munista kuoriutumista. Helleenien tasavalta on itse todennut näiden teiden laittomuuden ja niiden avaamisen ja rakentamisen hävittävät vaikutukset, kuten ilmenee unionin tuomioistuimelle esitetystä asiakirja-aineistosta, erityisesti kannekirjelmän liitteissä 17 h ja 17 i olevista asiakirjoista.

54

Vaikka Helleenien tasavalta ei olisi sallinut eikä suorittanut näiden teiden avaamista Kyparissian alueella, se ei kyseenalaista komission moitteita siitä, että nämä tiet ovat toimintakuntoisia huolimatta aloitetuista rikosoikeudellisista toimista ja vireillä olevista tuomioistuinmenettelyistä.

55

Koska Helleenien tasavalta on pelkästään tyytynyt yhtäältä aloittamaan rikosoikeudelliset menettelyt kyseessä olevat tiet rakentaneen yhtiön vastuuhenkilöitä vastaan ja määräämään tälle yhtiölle hallinnollisia seuraamuksia ja toisaalta väittämään kansallisissa tuomioistuimissa, että kyseiset tiet ovat laittomia ja ne on poistettava, se ei ole noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaista erityistä velvoitettaan (ks. analogisesti tuomio 9.11.1999, komissio v. Italia, C‑365/97, EU:C:1999:544, 109 kohta).

56

Kuten komissio väittää, Helleenien tasavallan olisi pitänyt toimia niin, että kyseiset tiet eivät pysy toiminnassa ja että niiden käyttö ei häiritse tuntuvasti Caretta caretta ‑merikilpikonnia eikä vaikuta Kyparissian alueella sijaitseviin dyyniluontotyyppeihin.

57

Koska Helleenien tasavalta ei ole toteuttanut tämän alueen väliaikaisia suojelutoimenpiteitä rajoittaakseen kyseisten teiden käyttämistä edellä mainittujen, näiden teiden laillisuutta ja mahdollista sulkemista koskevien tuomioistuinmenettelyjen päättymiseen asti, vaikka – kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 77 kohdassa – mikään ei viittaa siihen, että tällaiset toimenpiteet olisivat mahdottomia tosiseikkoihin tai oikeudellisiin seikkoihin liittyvistä syistä, se ei ole noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

58

Toiseksi Kalo Neron rannan Elaiaan yhdistävästä rautatieväylää sivuavasta, rakenteilla olevasta tiestä on todettava, että se seuraa olemassa olevaa rautatielinjaa eikä komissio ole kiistänyt Helleenien tasavallan toteamusta siitä, että tämä tie kulkee kahta kohtaa lukuun ottamatta yli 200 metrin etäisyydellä rannikosta eikä siitä ole pääsyä rantaan. Näin ollen komissio ei ole osoittanut, että on olemassa riittävä todennäköisyys, että rakenteilla olevalla tiellä, joka yhdistää Kalo Neron rannan Elaiaan rautatieväylää sivuten, olisi merkittävä vaikutus dyyniluontotyyppeihin ja Caretta caretta ‑merikilpikonniin.

59

Kolmanneksi tiettyjen rannikkoteiden päällystämisestä bitumilla on todettava, että hiekkateiden asfaltointi helpottaa erityisesti autojen kulkemista niillä, mikä voi vaikuttaa merkittävästi Kyparissian alueella sijaitseviin dyyniluontotyyppeihin ja lisätä huomattavasti Caretta caretta ‑merikilpikonnien häiriintymistä. Koska Helleenien tasavalta on sietänyt alueen sisällä sijaitsevien teiden asfaltoinnin, se on siis rikkonut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohtaa.

60

Näin ollen on todettava, että koska Helleenien tasavalta on sallinut viiden uuden tien avaamisen Agiannakin rantaa kohden sekä tiettyjen olemassa olevien pääsyreittien ja teiden asfaltoinnin, se ei ole estänyt tälle Kyparissian alueella sijaitsevalla rannalle pääsyä helpottavien infrastruktuurien kehittämistä, joten se ei ole noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan. Tämä sama väite on kuitenkin hylättävä siltä osin kuin se koskee Kalo Neron rannan Elaiaan yhdistävän, olemassa olevaa rautatieväylää sivuavan tien rakentamista.

61

Komissio moittii Helleenien tasavaltaa siitä, että se on sietänyt sen, että

62

Komission mukaan laiton leiriytyminen on ongelma dyynien ja metsäelinympäristöjen säilyttämiselle. Se aiheuttaa häiriöitä myös Caretta caretta ‑merikilpikonnille.

63

Helleenien tasavalta väittää, että laiton leiriytyminen on kiellettyä koko maassa, mutta se myöntää, että kiellosta ja poliisin asiaan puuttumisesta huolimatta sitä tapahtuu yhä. Se väittää, että Kyparissian alueella tämäntyyppistä leiriytymistä on ollut ainakin 30 tai 40 vuotta mutta että se vähenee asteittain.

64

On selvää, että Helleenien tasavalta ei kiistä, ettei se ole toteuttanut riittäviä toimenpiteitä varmistaakseen laittoman leiriytymisen kiellon noudattamisen Kyparissian alueella. On myös selvää, että laiton leiriytyminen tällä alueella on omiaan vaikuttamaan huomattavasti kyseessä oleviin dyyniluontotyyppeihin ja aiheuttamaan Caretta caretta ‑merikilpikonnien merkittävää häiritsemistä.

65

Näin ollen on todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut riittäviä toimenpiteitä valvoakseen laittoman leiriytymisen kiellon noudattamista Kalo Neron rannan läheisyydessä ja Elaiassa.

66

Komissio moittii Helleenien tasavaltaa siitä, että se on sietänyt ainakin kolmen baarin toimintaa Elaian ja Kalo Neron välillä. Nämä baarit ovat meluisia ja valaistuja öisin, joten ne häiritsevät Caretta caretta ‑merikilpikonnia niiden muniessa ja vaarantavat äskettäin kuoriutuneet nuoret yksilöt.

67

Komissio väittää, että 13.8.2011 Kalo Neron rannalla pidettiin juhla. Komissio myöntää, että Kreikan viranomaiset ovat ilmoittaneet aikeestaan poistaa nämä baarit, mutta se väittää, että kun sen toimihenkilöt kävivät paikan päällä 17.7.2012, kyseiset baarit olivat yhä siellä. Komission mukaan nämä baarit eivät toimineet vuonna 2013, mutta infrastruktuurit olivat yhä olemassa.

68

Helleenien tasavalta väittää, että vuosina 2013 ja 2014 kyseessä olevalla rannalla ei toiminut yksikään kanttiini ja että kaikki laittomat baarit sekä niiden liitännäiset rakennelmat oli poistettu. Se toteaa, että ainoa poikkeus on Kalo Neron ranta, josta tällaiset puiset rakennelmat on tuhottu vasta äskettäin.

69

Koska jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä on arvioitava jäsenvaltion tilanteen perusteella sellaisena kuin se oli perustellussa lausunnossa vahvistetun määräajan päättyessä ja koska unionin tuomioistuin ei voi ottaa huomioon tämän jälkeen tapahtuneita muutoksia, asianosaisten esiin tuomia eri tosiseikkoja, jotka ovat tapahtuneet 1.12.2012 jälkeen, joka oli Helleenien tasavallalle asetettu määräaika komission perustellun lausunnon noudattamiksi, ei oteta huomioon unionin tuomioistuimen arvioidessa väitettyä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä.

70

On todettava, että Helleenien tasavalta ei esitä mitään seikkaa, joka voisi osoittaa, että se on ennen tämän määräajan päättymistä toteuttanut tarvittavat toimenpiteet estääkseen sen, että kyseessä olevien baarien toiminta häiritsee Caretta caretta ‑merikilpikonnien lisääntymistä.

71

Kyseinen jäsenvaltio ei näin ollen ole noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä Elaian ja Kalo Neron välissä olevien baarien toiminnan rajoittamiseksi rannoilla, joilla Caretta caretta ‑merikilpikonnat lisääntyvät, ja sen valvomiseksi, että näiden baarien aiheuttamat haitat eivät häiritse näitä lajeja.

72

Komissio moittii Helleenien tasavaltaa siitä, että se on sallinut Kyparissian alueella liian suuren määrän rantakalusteita eli auringonvarjoja ja rantatuoleja. Se väittää lisäksi, että vaikka Kreikan viranomaiset ovat määränneet tällä alueella sijaitseville rannoille pystytettyjen useamman kulkuväylän purkamisen, näitä purkutöitä ei ole koskaan suoritettu, ja 28.7.2011 jopa myönnettiin lupa Messina Mare ‑hotellin käyttöön tulevan kulkuväylän rakentamiselle.

73

Komission mukaan näillä rantarakennelmilla on, siltä osin kuin ne ovat kiinteitä tai ne jätetään rannalle yöksi, kielteinen vaikutus Caretta caretta ‑merikilpikonnien lisääntymisalueisiin, koska niiden olemassaolo pienentää pesille käytettävissä olevaa tilaa ja vaikeuttaa kilpikonnien siirtymistä.

74

Helleenien tasavalta väittää, että vuosina 2013 ja 2014 Vounakin, Elaian ja Agiannakin rannoilla ei ollut yhtään auringonvarjoa eikä rantatuolia. Kalo Neron rannalla oli vielä joitakin auringonvarjoja ja rantatuoleja, mutta ne olivat Caretta caretta ‑merikilpikonnien lisääntymisalueen ulkopuolella. Messina Mare ‑hotellin lähellä olevasta kulkuväylästä tämä jäsenvaltio toteaa, että kyseessä on hotellissa vierailevia vammaisia henkilöitä auttava liuska.

75

Ensinnäkin Helleenien tasavalta toteaa auringonvarjoista ja rantatuoleista vain, että vuodesta 2013 lähtien eli perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päätyttyä tällaista irtaimistoa on vain Kalo Neron rannalla Caretta caretta ‑merikilpikonnan lisääntymisalueen ulkopuolella. Tämä jäsenvaltio myöntää siis implisiittisesti, ettei se ollut vähentänyt tätä aikaisemmin rantakalustoa näiden kilpikonnien lisääntymisalueella.

76

Toiseksi Kyparissian alueella sijaitseville rannoille rakennettujen kulkuväylien osalta Helleenien tasavalta, joka ei kiistä niiden olemassaoloa komission perustellussa lausunnossa vahvistetun määräajan päättyessä eikä todennäköisyyttä siitä, että ne häiritsevät merkittävästi Kyparissian alueella sijaitsevia dyyniluontotyyppejä ja että ne aiheuttavat Caretta caretta ‑merikilpikonnille huomattavaa häiriötä, tyytyy väittämään, että Messina Mare ‑hotellin lähellä sallittu kulkuväylä on vammaisten henkilöiden käyttöön tarkoitettu liuska.

77

Komissio ei kiistä viimeksi mainitun kulkuväylän tarkoitusta. Vaikka vammaisten henkilöiden liikkumista helpottamaan tarkoitetun kulkuväylän voidaankin periaatteessa katsoa olevan toteutettu direktiivin 92/43 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuista ihmisen terveyteen liittyvistä erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, tällainen oikeuttamisperuste edellyttää erityisesti muiden vähemmän haitallisten ratkaisujen tutkimista sekä kyseessä olevien etujen tasapainottamista; nämä perustuvat mainitun artiklan 3 kohtaan perustuvaan suojellun alueen suojelutavoitteeseen kohdistuvien vaikutusten analyysiin (ks. vastaavasti tuomio 14.1.2016, Grüne Liga Sachsen ym., C‑399/14, EU:C:2016:10, 57 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Koska Helleenien tasavalta ei ole antanut tästä mitään selityksiä, on katsottava, että Messina Mare ‑hotellin lähellä olevan kulkuväylän salliminen merkitsee myös mainitun direktiivin 6 artiklan 2 kohdan mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämistä.

78

Näin ollen on todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut Kyparissian alueella tarvittavia toimenpiteitä vähentääkseen irtaimiston ja eri rakennelmien määrää rannoilla, joilla Caretta caretta ‑merikilpikonnat lisääntyvät, ja koska se on sallinut kulkuväylän rakentamisen Messina Mare ‑hotellin lähistölle.

79

Komissio moittii Helleenien tasavaltaa siitä, että Avlonan kunta (Kreikka) on siivonnut rantaa raskailla koneilla, joiden paino saa aikaan hiekan tiivistymisen ja Caretta caretta ‑merikilpikonnien pesien tuhoutumisen tärinän johdosta.

80

Helleenien tasavalta väittää, ettei kyseessä ole pysyvä käytäntö vaan yksittäinen tapaus ja ettei mitään myöhempää tapausta ole todettu virallisen huomautuksen lähettämisen jälkeen. Ympäristöministeriön heinäkuussa 2013 ja toukokuussa 2014 hyväksymien kansallisten säännöstöjen avulla on tarkoitus välttää tällaiset tapahtumat, ja niissä säädetään, että näiden kilpikonnien lisääntymisaikana rantojen siivoaminen tapahtuu manuaalisesti.

81

Vaikka Helleenien tasavallan esiin tuomat kansalliset sääntelyt on annettu perustellussa lausunnossa vahvistetun määräajan päättymisen jälkeen, eikä unionin tuomioistuin voi ottaa niitä huomioon väitettyä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä arvioidessaan, tätä väitettä ei voida hyväksyä. Sen lisäksi, että komissio ei kyseenalaista kyseisen jäsenvaltion väitettä siitä, että mainittu tapaus oli yksittäistapaus, se ei myöskään esitä seikkoja, joiden tarkoituksena on osoittaa tällaisten tapahtumien toistuvuus tai tarve toteuttaa erityisiä toimenpiteitä niiden estämiseksi.

82

Komissio moittii Helleenien tasavaltaa siitä, että se on sietänyt Kyparissian alueella sijaitsevilla rannoilla valvomattoman hiekan poistotoimintaa.

83

Tämä jäsenvaltio väittää, ettei komissio esitä mitään todistetta tällaisesta toiminnasta.

84

Komissio esittää kuitenkin kantajan vastauskirjelmässään taulukon, jonka tarkoituksena on osoittaa, että Helleenien tasavalta myöntää itse, että on olemassa riski merkittävistä vahingollisista tapahtumista Kyparissian alueelle hiekan poistotoiminnan vuoksi.

85

Työjärjestyksen 128 artiklan 1 kohdassa määrätään, että asianosaiset voivat vielä kantajan vastauksessa ja vastaajan vastauksessa esittää lausumiensa tueksi uusia todisteita tai pyytää näytön hankkimista ja että niiden on tällöin perusteltava, miksei niitä ole esitetty aikaisemmin.

86

Koska komissio ei kuitenkaan ole perustellut kyseisen seikan esittämistä myöhässä, sitä ei voida ottaa huomioon näyttönä, kun unionin tuomioistuin tarkistaa tämän toimielimen väittämän velvoitteiden noudattamatta jättämisen paikkansapitävyyden.

87

Koska komissio ei esitä muuta seikkaa, joka olisi omiaan tukemaan kyseessä olevaa väitettä, kanne on hylättävä tältä osin.

88

Komissio moittii Helleenien tasavaltaa

89

Komissio väittää, että viljeltyjen maa-alueiden laajentamisesta dyynialueella on vaikutuksena kyseisten lajien lisääntymisdyynialueen hävittäminen ja että keinokasteluvesi voi vaikuttaa lähistöllä sijaitseviin kilpikonnien pesiin. Näiden viljelmien aiheuttaman kosteuden lisääntymisen vaikutuksena on maanalaisen lämpötilan muuttuminen, joka aiheuttaa sen, että nuoria koiraspuolisia kilpikonnia kuoriutuu enemmän, ja voi siten aiheuttaa Caretta caretta ‑lajin kannan epätasapainon.

90

Komissio väittää, että Agiannakin ja Elaian välillä dyynejä kynnettiin 20.2.–3.3.2013, mikä tuhosi tietyn joukon Caretta caretta ‑merikilpikonnien elinympäristöjä ilman, että mitään korjaavaa toimenpidettä olisi toteutettu.

91

Komissio arvioi, että lampaiden kasvatuksesta rannoilla, joilla nämä kilpikonnat lisääntyvät, on tuloksena pesien välitön ja välillinen hävittäminen. Niitä tallataan ja munat tuhoutuvat maanpinnan tärinän vuoksi.

92

Helleenien tasavalta muistuttaa, että maataloustoiminta on huomattavasti vähentynyt viimeisten 20 vuoden aikana ja että vuoteen 2001 asti viljellyt maa-alat pienenivät 25 % – 30 % alueen mukaan. Kyparissian alueella viljelyä ei laajennettu dyynien suuntaan, koska hiekkamaaperä ei soveltunut siihen ja koska tämän alueen toisella puolen sijaitseva seutu on erityisen hedelmällistä.

93

Kyseinen jäsenvaltio väittää, että kyntö, johon komissio viittaa, suoritettiin maatalousalueella.

94

Lampaiden kasvatus rannoilla, joilla Caretta caretta ‑merikilpikonnat lisääntyvät, on mahdotonta, koska rannalla ei ole mitään kasvillisuutta. Helleenien tasavallan mukaan nämä kilpikonnat hautaavat joka tapauksessa munansa sellaiseen syvyyteen, että pesät eivät voi tuhoutua lampaiden tömistelyn eivätkä siitä johtuvan maanpinnan tärinän vuoksi.

95

Ensinnäkin viljelysalueiden väitetystä laajentamisesta dyynialueiden suuntaan on todettava, että kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 105 kohdassa, komissio ei ole esittänyt todisteita, joilla se voisi kumota Helleenien tasavallan väitteen siitä, että tällaista laajentamista ei voida todeta Kyparissian alueella. Tästä johtuu, että komission väitteen tätä kohtaa ei voida hyväksyä.

96

Toiseksi on niin, että koska komission mukaan väitetty dyynialueiden kyntäminen on tapahtunut sen perustellussa lausunnossa vahvistaman määräajan päättymisen jälkeen, tällaista väitettä ei myöskään voida esittää Helleenien tasavaltaa vastaan, joten myös tämä komission esittämä väite on hylättävä tältä osin.

97

Kolmanneksi on todettava, ettei komissio kiistä Helleenien tasavallan toteamusta siitä, ettei rannalla, jolla Caretta caretta ‑merikilpikonnat lisääntyvät, ole mitään kasvillisuutta ja että komission esittämillä valokuvilla ei pyritä osoittamaan kasvatustoimintaa vaan joidenkin lampaiden oleskelua tällä rannalla. Komissio ei missään tapauksessa ole esittänyt mitään näyttöä, jonka avulla voitaisiin päätellä, että näistä valokuvista esiin tuleva lampaiden oleskelu voisi vaikuttaa 40–60 senttimetrin syvyydessä hiekassa oleviin kilpikonnien pesiin. Näin ollen tämä komission esittämä väite on hylättävä myös tältä osin.

98

Komissio moittii Helleenien tasavaltaa siitä, ettei se ole toteuttanut asianmukaisia toimenpiteitä sen välttämiseksi, että julkisten teiden ja rannan läheisyydessä oleva kunnallinen valaistus sekä Kyparissian alueen laitamilla sijaitsevien ravintoloiden, hotellien ja kauppojen valot häiritsevät Caretta caretta ‑merikilpikonnien munimista ja erityisesti vaikuttavat pieniin äskettäin kuoriutuneisiin kilpikonniin, jotka suunnistavat kohti merta. Se väittää, että sen toimihenkilöt vahvistivat nämä ilmiöt paikan päällä 17.7.2012 suoritetussa vierailussa.

99

Helleenien tasavallan mukaan julkinen valaistus on ollut olemassa lukuisia vuosia, ja se on asennettu ennen kuin hyväksyttiin kansallinen säännöstö, joka velvoittaa direktiivin 92/43 mukaiseen asianmukaiseen arviointiin. Se väittää, että tämän ongelman ratkaisemiseksi vuonna 2014 hyväksyttiin säännöstö, jota sovelletaan rantoihin, joilla nämä kilpikonnat lisääntyvät, ja jossa säädetään muun muassa velvollisuudesta varmistaa, ettei yksityisistä ja julkisista lähteistä peräisin oleva valaistus ulotu rannalle, jottei nuoria kilpikonnia eksytetä. Myös valonheitinten käyttö on kielletty rannikolla sijaitsevilta laitoksilta ja hotelleilta. On myös tarkoitus asentaa suojapaneeleita ja käyttää erityisiä lamppuja.

100

Siitä Helleenien tasavallan väitteestä, jonka mukaan julkinen valaistus oli olemassa ennen kuin kyseiset laitteet oli direktiivin 92/43 mukaan asianmukaisesti arvioitava, riittää, kun todetaan, että tämän direktiivin mukaan siinä säädetty huonontamisen kielto ei rajoitu kyseessä olevan jäsenvaltion velvoitteeseen kieltää tai lakkauttaa vain uudet haitalliset toiminnat.

101

Näin ollen on todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut asianmukaisia suojelutoimenpiteitä estääkseen sen, että olemassa oleva julkinen valaistus ei häiritse Caretta caretta ‑merikilpikonnia siitä lähtien, kun Kyparissian alue on 19.7.2006 merkitty yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luetteloon (ks. analogisesti tuomio 24.11.2011, komissio v. Espanja, C‑404/09, EU:C:2011:768, 127 ja 128 kohta).

102

On hyväksyttävä myös komission väite, joka koskee Kyparissian alueen laitamilla sijaitsevien ravintoloiden, hotellien ja kauppojen valojen Caretta caretta ‑merikilpikonnille aiheuttamaa häiriötä.

103

Helleenien tasavalta väittää tältä osin vain, että vuonna 2014 eli komission perustellussa lausunnossa vahvistetun määräajan päättymisen jälkeen se hyväksyi tämän ongelman ratkaisemiseksi säännöstön, mikä implisiittisesti vahvistaa sen, että tämä jäsenvaltio ei ollut tätä ennen toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä tällaisen valosaasteen Caretta caretta ‑merikilpikonnille aiheuttamien häiriöiden estämiseksi.

104

Siten Helleenien tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä rajoittaakseen riittävästi valosaastetta rannoilla, joilla Caretta caretta ‑merikilpikonnat lisääntyvät ja jotka sijaitsevat Kyparissian alueella.

105

Komissio väittää, että Kyparissian alueella sijaitsevien rantojen, joilla Caretta caretta ‑merikilpikonnat lisääntyvät, läheisyydessä harjoitettu kalastus on näihin lajeihin kohdistuvien häiriöiden lähde, koska munimaan menevät tai pesistä poistuvat yksilöt voivat jäädä verkkoihin tai ne voivat törmätä kalastusveneisiin. Se tukeutuu tältä osin sen kannekirjelmän liitteenä olevaan kertomukseen, jonka mukaan kalastustoimintaa harjoitetaan suoraan rannan vieressä pohjaverkoilla ja toisinaan veneestä käsin käytettävillä trooleilla tuskin kilometrin päässä rannasta.

106

Helleenien tasavalta väittää, että tämän alueen suojelujärjestelmän käyttöön ottamisesta lähtien kalastusta siellä on vähennetty ja että myös Euroopan unionin eri toimien avulla kalastustoimintaa alueella on vähennetty. Sen mukaan siellä on hyvin vähän kalastusveneitä ja tiedotuskampanjalla on tarkoitus estää merikilpikonnien vahingossa tapahtuva pyynti.

107

On todettava, että tällainen yleinen väite kalastustoiminnan vähenemisestä ja kalastajien tiedottamisesta ei voi horjuttaa komission väitteitä, joita tukevat sen kannekirjelmän liitteenä olevan kertomuksen toteamukset.

108

Tästä johtuu, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä rajoittaakseen riittävästi kalastustoimintaa Kyparissian alueella sijaitsevilla rannoilla, joilla Caretta caretta ‑merikilpikonnat lisääntyvät.

109

Komission mukaan huviveneiden ja polkuveneiden käyttäminen Kyparissian alueella sijaitsevien rantojen, joilla Caretta caretta ‑merikilpikonnat lisääntyvät, läheisyydessä on häiriön lähde kilpikonnille. Jotkut niistä jopa kuolevat törmättyään näihin moottoreihin. Kyseinen toimielin katsoo, että sen kannekirjelmän liitteissä 18 ja 21 esitetyt seikat tukevat tätä väitettä.

110

Helleenien tasavallan mukaan mainitut seikat eivät osoita oikeiksi komission väitteitä eikä se ole mitenkään osoittanut, että kilpikonnien kuolemat johtuvat huviveneiden ja polkuveneiden aiheuttamista haavoittumisista.

111

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevassa menettelyssä komission on näytettävä toteen väitteensä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisestä ja esitettävä unionin tuomioistuimelle tarvittavat tiedot, jotta tämä voi tarkistaa, onko jäsenyysvelvoitteita jätetty noudattamatta (tuomio 9.7.2015, komissio v. Irlanti, C‑87/14, EU:C:2015:449, 22 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

112

On kuitenkin todettava, että kun komissio viittaa kannekirjelmässään sen liitteisiin esittämättä niitä koskevia keskeisiä erityisiä selityksiä, se ei esitä tarvittavia tietoja sen väittämän jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen tarkistamiseksi ja että tällaiset tiedot eivät missään tapauksessa ilmene mainituista liitteistä ilmeisellä tavalla.

113

Näin ollen komission tämän kanteen tueksi esittämä ensimmäinen väite on hylättävä tältä osin.

114

Näin ollen on todettava, että koska Helleenien tasavalta

se ei ole noudattanut direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

115

Komissio vetoaa kanteensa tueksi esittämällään toisella väitteellä siihen, että Helleenien tasavalta on rikkonut direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohtaa.

116

Komissio moittii tätä jäsenvaltiota siitä, että se ei ole noudattanut kyseisen säännöksen mukaisia velvoitteitaan siitä syystä, että se ei ole tehnyt asianmukaista arviointia sellaisten hankkeiden vaikutuksista, jotka eivät liity suoraan Kyparissian alueen käyttöön tai ole tarpeen sen kannalta mutta jotka ovat omiaan vaikuttamaan siihen merkittävästi. Komission mukaan tällainen vaikutusten arviointi olisi pitänyt suorittaa erityisesti ennen

117

Komissio mukaan nämä toiminnat on toteutettu ilman mitään ennakkoarviointia, olipa sitten kyseessä kunkin toiminnan yksittäisten vaikutusten arviointi tai niiden kaikkien kumuloituneiden vaikutusten arviointi. Se korostaa, ettei mikään näistä toiminnoista liity suoraan Kyparissian alueen käyttöön eikä ole tarpeen sen kannalta ja että niistä aiheutuu luultavasti merkittäviä vaikutuksia tälle alueelle, koska se on tärkeä Caretta caretta ‑merikilpikonnille ja kyseessä olevalle luontotyypille.

118

Helleenien tasavalta väittää, että kaikki suunnitelmat tai hankkeet, jotka on toteutettu alueella ilman ”asianmukaista arviointia”, koskivat rakennustoimintoja, jotka oli saatettu loppuun ennen tällaisen arviointivelvollisuuden käyttöön ottamista. Se väittää tämän päivän jälkeen toteutettujen suunnitelmien ja hankkeiden osalta, että joko direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdan vaatimuksia on noudatettu tai jos näin ole tehty, hallinnolliset ja rikosoikeudelliset menettelyt on pantu vireille.

119

Kyseinen jäsenvaltio väittää, että direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdassa säädetyt vaatimukset ja menettelyt on saatettu osaksi kansallista oikeutta ja että rakennuslupien myöntäminen ja rakennustöiden suorittaminen on keskeytetty presidentin asetuksen antamiseen asti. Siten kyseinen jäsenvaltio ei ole jättänyt noudattamatta direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdan mukaisia velvoitteitaan.

120

On muistutettava, että direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdassa säädetään arviointimenettelystä, jonka tarkoituksena on taata ennakkovalvonnan avulla, että suunnitelma tai hanke, joka ei liity suoranaisesti asianomaisen alueen käyttöön tai ole sen kannalta tarpeellinen mutta joka on omiaan vaikuttamaan tähän alueeseen merkittävästi, hyväksytään vain, jos se ei vaikuta alueen koskemattomuuteen (tuomio 11.9.2012, Nomarchiaki Aftodioikisi Aitoloakarnanias ym., C‑43/10, EU:C:2012:560, 110 kohta).

121

Tästä seuraa, että tämä säännös on merkityksellinen vain, kun toimivaltaiset kansalliset viranomaiset hyväksyvät hankkeen, jolloin tätä hyväksyntää on edellettävä tästä hankkeesta kyseiselle alueelle aiheutuvien vaikutusten asianmukainen arviointi.

122

Näin ollen direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohtaa ei sovelleta toimintaan, jonka toteuttaminen on luvanvaraista mutta joka on toteutettu ilman sitä eli laittomasti. Tällaisessa tilanteessa ei voida todeta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä tämän säännöksen rikkomisen perusteella.

123

Sitä vastoin mainittua säännöstä sovelletaan toimintoihin, jotka on toteutettu ennakkoluvan perusteella, eli Agiannakissa sijaitseviin taloihin, joiden rakennustyöt on suoritettu vuonna 2010, Vounakissa sijaitseviin vuonna 2012 rakennettuihin kolmeen loma-asuntoon sekä Messina Mare ‑hotellin lähellä olevaan kulkuväylään.

124

Koska nämä toiminnat voivat aiheuttaa dyynialueen pienentymisen ja häiritä Caretta caretta ‑merikilpikonnia, niille myönnettävän luvan edellytyksenä olisi pitänyt olla niiden vaikutusten ennakkoarviointi.

125

Koska Helleenien tasavalta ei väitä, että nämä luvat oli myönnetty ennen 19.7.2006, jolloin Kyparissian alue merkittiin yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luetteloon, tai että niiden myöntämistä oli edeltänyt direktiivin 92/43 6 artiklan 3 kohdan mukainen vaikutusten arviointi, on näin ollen todettava, että kyseinen jäsenvaltio ei ole noudattanut tämän säännöksen mukaisia velvoitteitaan, koska se on myöntänyt luvat talojen rakentamiselle vuonna 2010 Agiannakiin, kolmen loma-asunnon rakentamiselle vuonna 2012 Vounakiin ja kulkuväylän rakentamiselle Messina Mare ‑hotellin lähelle.

126

Väite hylätään muilta osin.

127

Komissio moittii Helleenien tasavaltaa siitä, että se on rikkonut direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohtaa, koska se on jättänyt toteuttamatta tarpeelliset toimenpiteet Caretta caretta ‑merikilpikonnien tehokkaan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi ja soveltamiseksi Kyparissian alueella tavalla, jolla estettäisiin kaikki mainitulle lajille sen lisääntymisaikana aiheutuvat häiriöt ja kaikki toiminta, joka voi heikentää tai hävittää sen lisääntymispaikkoja.

128

Komissio muistuttaa, että tämän säännöksen mukaisesti on otettava käyttöön liitteessä IV olevassa a kohdassa olevia eläinlajeja koskeva tiukka suojelujärjestelmä näiden lajien tahallisen häiritsemisen kieltämiseksi erityisesti niiden lisääntymisaikana ja niiden lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentämisen ja hävittämisen kieltämiseksi. Tämä tiukka suojelujärjestelmä vaatii täydellisten oikeudellisten puitteiden käyttöön ottamista sekä täsmällisten ja erityisten suojelutoimenpiteiden hyväksymistä ja täytäntöönpanoa.

129

Helleenien tasavalta väittää, ettei se ole rikkonut direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohtaa.

130

Komissio väittää, että direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdassa säädetyn kaltaisen tiukan suojelujärjestelmän edellytyksenä on luonteeltaan ehkäisevien, johdonmukaisten ja koordinoitujen toimenpiteiden toteuttaminen. Se toteaa, että Helleenien tasavalta on myöntänyt, ettei tällaisia täydellisiä ja johdonmukaisia oikeudellisia puitteita ole vielä toteutettu mutta niitä valmistellaan.

131

Komissio katsoo, että kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevat alaa koskevat oikeudelliset välineet eivät riitä direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdassa tarkoitettua suojelua varten. Kyseinen jäsenvaltio vetosi ensimmäisen kerran näiden oikeudellisten välineiden olemassaoloon vastineessaan. Lisäksi tietyt niistä ovat peräisin ajalta ennen direktiivin 92/43 voimaantuloa eivätkä ne näin ollen sisällä erityisiä säännöksiä, jotka voivat vastata kyseisen direktiivin 12 artiklan mukaisia vaatimuksia.

132

Tämä toimielin väittää, että integroitujen ja johdonmukaisten kansallisten lainsäädännöllisten puitteiden puuttuessa Caretta caretta ‑merikilpikonnien sekä niiden lisääntymispaikkojen tiukka suojelu ei ole taattu. Suojelujärjestelmää ei voida ottaa käyttöön sellaisten yksittäisten toimenpiteiden hajanaisella kokonaisuudella, jotka koskevat ympäristönsuojelua yleisesti ja joiden tarkoituksena ei ole konkreettisella tavalla estää kyseessä olevan lajin tahallinen häirintä lisääntymisaikana sekä kaikki sellainen toiminta, joka voi johtaa lisääntymispaikkojen heikentämiseen tai hävittämiseen.

133

Komissio korostaa, että se, ettei Caretta caretta ‑merikilpikonnien pesien määrä ole vähentynyt Kyparissian alueella, ei voi itsessään horjuttaa toteamusta siitä, ettei Helleenien tasavalta ole toteuttanut tehokkaita suojelutoimia. Se väittää, että äskettäin todettu pesien suuri lukumäärä johtuu Caretta caretta ‑merikilpikonnien suojelusta vuodesta 1992 lähtien ja että kaikki vaikutukset tähän lajiin näkyvät yleisesti 20 vuotta myöhemmin. Lisäksi komission mukaan 30.1.2002 annetusta tuomiosta komissio v. Kreikka (C‑103/00, EU:C:2002:60) ja 16.3.2006 annetusta tuomiosta komissio v. Kreikka (C‑518/04, ei julkaistu, EU:C:2006:183) ilmenee, ettei direktiivin 92/43 12 artiklan rikkomisen muodostavan luonnon häiritsemisen toteamiseksi ole tarpeen, että pesien määrä pienenee.

134

Helleenien tasavalta väittää, että komissio väittää virheellisesti yhtäältä, että Helleenien tasavalta ei ole toteuttanut riittäviä lainsäädännöllisiä suojelun puitteita, ja toisaalta, ettei se ole soveltanut erityisiä ja tehokkaita suojelutoimia. Se katsoo, ettei komissio voi väittää, että Kyparissian alueella elinympäristöt ovat huonontuneet ja siellä on häiriöitä, joilla on merkittävä vaikutus lajeihin, vaikka mainitulla alueella harjoitettujen toimintojen vaikutusten osalta ei ole edes tehty asianmukaista arviointia.

135

Tämä jäsenvaltio väittää, että koska Caretta caretta ‑merikilpikonnakanta kasvaa tasaisesti eikä sen luontainen levinneisyysalue ole vaarassa pienentyä, ei ole tarpeen todeta, että direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohtaa on rikottu.

136

Helleenien tasavalta katsoo, että Kreikan oikeusjärjestys sisältää Caretta caretta ‑merikilpikonnien suojelua koskevat laajat, johdonmukaiset, erityisen tiukat ja erittäin tehokkaat institutionaaliset puitteet. Se viittaa tältä osin lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin eri toimiin, jotka muodostavat yhdessä riittävät puitteet presidentin asetuksen hyväksymiseen asti.

137

Tämä jäsenvaltio muistuttaa, ettei se ole koskaan väittänyt, että mainittujen toimien kokonaisuus on toteutettu erityisesti Kyparissian alueen ja kyseessä olevan lajin suhteen; sitä vastoin se suojelee niitä tehokkaasti ja takaa siten direktiivin 92/43 12 artiklassa tarkoitetun asianmukaisen ja tiukan suojelujärjestelmän. Tässä säännöksessä ei vaadita, että tiukka suojelujärjestelmä määriteltäisiin yhdessä ja ainoassa lainsäädännön osassa.

138

Helleenien tasavalta vetoaa lopuksi presidentin asetushankkeen ominaisuuksiin, sen sisältämiin toimenpiteisiin ja vaikutuksiin ja ilmoittaa, että se hyväksytään piakkoin Symvoulio tis Epikrateiasin lausunnon jälkeen. Se korostaa kuitenkin, että tämän presidentin asetushankkeen olemassaolo ei kuitenkaan merkitse sitä, ettei Kreikan oikeusjärjestyksessä sitä ennen ollut olemassa tiukkaa ja tehokasta suojelujärjestelmää.

139

On muistutettava, että direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan nojalla jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet liitteessä IV olevassa a kohdassa olevia eläinlajeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi niiden luontaisella levinneisyysalueella ja kiellettävä näiden lajien tahallinen häiritseminen erityisesti niiden lisääntymis-, jälkeläistenhoito-, talvehtimis- ja muuttoaikana sekä lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen.

140

Unionin tuomioistuin on jo todennut, että kyseisen säännöksen täytäntöönpano edellyttää jäsenvaltioilta paitsi kattavan lainsäädännön antamista myös konkreettisten ja nimenomaisten suojelutoimien toteuttamista tältä osin ja että tiukka suojelujärjestelmä edellyttää samoin johdonmukaisten ja yhteensovitettujen ennaltaehkäisytoimien toteuttamista (tuomio 15.3.2012, komissio v. Kypros, C‑340/10, EU:C:2012:143, 60 ja 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

141

Oikeudellisten välineiden kokonaisuus ei muodosta luonteeltaan täydellisiä lainsäädäntö- ja sääntelypuitteita, kun näiden välineiden avulla ei ole mahdollista estää direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdassa säädetyn heikentämiskiellon rikkomista tai kun niitä on täydennettävä säännöllisesti, jotta voidaan taata saman direktiivin 12 artiklassa vaadittu suojelu.

142

Sen perusteella, että tämän tuomion 114 kohdassa on todettu useita direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdassa säädetyn heikentämiskiellon noudattamatta jättämisiä, voidaan olettaa, että Kyparissian alueen suojelua koskevat täydelliset ja johdonmukaiset, ennaltaehkäisevät lainsäädännölliset puitteet puuttuvat.

143

Tätä oletusta tukee se, että Helleenien tasavalta on hyväksynyt erilaisia ministeriöiden päätöksiä muun muassa 23.5.2013, 23.7.2013, 14.2.2014 ja 8.5.2014 erityisesti rantojen asianmukaisesta käytöstä, tiettyjen maataloustoimintojen keskeyttämisestä, yksityisistä laitoksista peräisin olevan rannalle suunnatun valon rajoittamisesta, rakennuslupien myöntämisen keskeyttämisestä, tiettyjen rakennustoimintojen kieltämisestä sekä teiden avaamisen ja asfaltoinnin kieltämisestä Kyparissian alueen sisällä.

144

Tällaisten lainsäädännöllisten välineiden hyväksyminen perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymisen jälkeen osoittaa riittävästi, että ennen tätä määräaikaa kansalliset lainsäädännölliset puitteet olivat epätäydelliset.

145

Helleenien tasavalta ei siis voi perustellusti väittää, että hyväksymisvaiheessa olevalla presidentin asetuksella, joka koskee kyseisen alueen suojelua, olisi tarkoitus vain koota ja konsolidoida säännöstö, joka oli jo voimassa mainitun määräajan päättyessä.

146

Symvoulio tis Epikrateiasin lausunnosta ilmenee sitä vastoin, että Euroopan unionin oikeudesta johtuvat Helleenien tasavallan velvoitteet vaativat uutta säännöstöä, joka koskee Kyparissian alueen suojelua, ja ne velvoittavat uuden asetushankkeen esittämistä mahdollisimman nopeasti tälle elimelle.

147

Helleenien tasavalta ei myöskään voi perustellusti väittää, että koska Caretta caretta ‑merikilpikonnakanta lisääntyy tasaisesti, sitä vastaan ei voida esittää direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan mukaisten velvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa väitettä.

148

Kuten komissio väittää, lajin kannan vakauden kaltainen seikka ei itsessään voi horjuttaa toteamusta asiassa merkityksellisten kansallisten lainsäädännöllisten puitteiden epätäydellisyydestä (ks. analogisesti tuomio 16.3.2006, komissio v. Kreikka, C‑518/04, EU:C:2006:183, 21 kohta).

149

Näin ollen on todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole hyväksynyt täydellisiä, johdonmukaisia ja tiukkoja lainsäädännöllisiä ja sääntelyllisiä puitteita, joiden tarkoituksena on Caretta caretta ‑merikilpikonnien suojelu Kyparissian alueella.

150

Komission mukaan Helleenien tasavalta ei sovella tehokkaita erityisiä suojelutoimia yhtäältä Caretta caretta ‑merikilpikonnien häiritsemisen estämiseksi niiden lisääntymisaikana eikä toisaalta sellaisten toimintojen estämiseksi, jotka voivat heikentää tai hävittää lisääntymisalueita.

151

Se toteaa, että direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetään tiukemmasta suojelusta kuin tämän artiklan a–c alakohdassa ja että mainittu d alakohta ei rajoitu tahallisten toimien kieltämiseen.

152

Siten sen arvioimiseksi, missä määrin tietty toiminta ”on omiaan heikentämään tai hävittämään lisääntymispaikkoja”, on otettava huomioon se, että kyseinen laji munii munia vain joka toinen tai kolmas vuosi ja että se on erityisen herkkä ja haavoittuva ääni- ja valohaitoille koko lisääntymisprosessin ajan eli hautomisen aikana ja kun nuoret yksilöt suuntaavat kohti merta.

153

Komissio väittää, että Caretta caretta ‑merikilpikonnien lisääntymispaikkoja Kyparissian alueella voivat heikentää tai hävittää sen kanteessa mainitut ihmisen eri toiminnat, joilla luodaan pääsyesteitä lisääntymispaikoille sekä valo- ja äänisaastetta.

154

Helleenien tasavallan mukaan sen Kyparissian alueen toimintoja sääntelevät institutionaaliset ja lailliset puitteet kieltävät toiminnat, jotka voivat vaikuttaa Caretta caretta ‑merikilpikonnien lisääntymispaikkoihin tahallisesti tai vahingoittaa tätä lajia.

155

Se väittää, että komission suuntaviivojen mukaisesti alueen huonontumista arvioidaan kunkin lajin ja elinympäristön suojelun tilan perusteella, jota arvioidaan suhteessa alkuperäisiin olosuhteisiin hetkellä, jona kyseessä olevan alueen luokittelua suojelluksi alueeksi ehdotettiin.

156

Lisäksi mahdollisten alueen koskemattomuuteen kohdistuvien vaikutusten arviointi olisi tehtävä sen ekologisten toimintojen osalta suojellun alueen tasolla kokonaisuudessaan eikä suppeammalla tasolla eristäen pienet rannan osat merkittävän häiritsemisen toteamiseksi.

157

Direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun suojeltujen lajien häiritsemisen kiellon noudattamatta jättämisestä on todettava, että tämän tuomion 114 kohdassa todetut mainitun direktiivin 6 artiklan 2 kohdan noudattamatta jättämiset merkitsevät kaikki Caretta caretta ‑merikilpikonnien kiellettyä häiritsemistä.

158

Kuten julkisasiamies on korostanut ratkaisuehdotuksensa 143 kohdassa, sama pätee rakennusten rakentamiseen Agiannakissa vuoden 2006 aikana. Toisin kuin on tilanne direktiivin 92/43 6 artiklan 2 kohdassa säädetyn yleisen heikentämis- ja häiritsemiskiellon osalta, kyseisen direktiivin 12 artiklassa tarkoitetun lajien suojelun edellytyksenä ei sen 4 artiklan 5 kohdan mukaan ole Kyparissian dyynien merkitseminen sen 4 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuun luetteloon. Kuten mainitun direktiivin 23 artiklan 1 kohdasta ilmenee, tätä suojelua on ollut sovellettava jo vuodesta 1994 lähtien.

159

Koska ne, jotka ovat saaneet aikaan nämä häiritsemiset, ovat ainakin hyväksyneet mahdollisuuden siitä, että Caretta caretta ‑merikilpikonnia häiritään lisääntymisaikana, direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa oleva tahallisuuteen liittyvä edellytys täyttyy (ks. vastaavasti tuomio 18.5.2006, komissio v. Espanja, C‑221/04, EU:C:2006:329, 71 kohta).

160

Näin ollen on todettava, että Helleenien tasavalta ei ole noudattanut direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se ei ole toteuttanut säädetyssä määräajassa kaikkia konkreettisia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen Caretta caretta ‑merikilpikonnien tahallisen häiritsemisen estämiseksi lajin lisääntymisaikana.

161

Komission kanne on myös hyväksyttävä siltä osin kuin se moittii tätä jäsenvaltiota siitä, ettei se ole toteuttanut toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun lisääntymispaikkojen heikentämisen tai hävittämisen kiellon noudattamiseksi.

162

Kyseisen direktiivin 6 artiklan 2 kohdan useammat noudattamatta jättämiset, sellaisina kuin ne todetaan tämän tuomion 114 kohdassa, muodostavat sellaisinaan toimintoja, jotka välttämättä heikentävät Caretta caretta ‑merikilpikonnien lisääntymispaikkoja.

163

Edellä esitetyistä näkökohdista johtuu, että koska Helleenien tasavalta

se ei ole noudattanut direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan b ja d alakohdan mukaisia velvoitteitaan.

164

Unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 138 artiklan 3 kohdan mukaan silloin, kun asiassa osa vaatimuksista ratkaistaan toisen asianosaisen ja osa toisen asianosaisen hyväksi, kumpikin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

165

Koska osa vaatimuksista on ratkaistu komission ja osa Helleenien tasavallan hyväksi, on määrättävä, että ne vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: