—

Direktor na Agentsia ”Mitnitsi”, edustajinaan V. Tanov, S. Yordanova, N. Yotsova-Toteva ja S. Genova,

—

Biovet AD, edustajanaan A. Ivanov,

—

Bulgarian hallitus, asiamiehinään E. Petranova, D. Drambozova ja M. Georgieva,

—

Portugalin hallitus, asiamiehinään L. Inez Fernandes, N. Vitorino ja M. Rebelo,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään M. Wasmeier ja D. Roussanov,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta 19.10.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/83/ETY (EYVL L 316, s. 21) 27 artiklan 2 kohdan d alakohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Direktor na Agentsia ”Mitnitsi” (tulliviraston johtaja, jäljempänä Direktor) ja Biovet AD (jäljempänä Biovet) ja joka koskee yhdenmukaistetun valmisteveron kantamista etyylialkoholista, jota jälkimmäinen on käyttänyt puhdistamiseen ja desinfiointiin.

3

Direktiivin 92/83 johdanto-osan 19. ja 20. perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”yhteisön tasolla on säädettävä valmisteverovapautuksista, joita sovelletaan jäsenvaltioiden välillä kuljetettaviin tavaroihin,

jäsenvaltioiden olisi kuitenkin annettava soveltaa valmisteverovapautuksia, jotka perustuvat tuotteiden käyttöön niiden alueella”.

4

Tämän direktiivin 19 artiklan 1 kohdan nojalla jäsenvaltioiden on kannettava etyylialkoholista valmisteveroa.

5

Mainitun direktiivin 27 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on vapautettava tässä direktiivissä tarkoitetut tuotteet yhdenmukaistetusta valmisteverosta edellytyksin, jotka niiden on vahvistettava näiden valmisteverovapautuksien oikean ja välittömän soveltamisen varmistamiseksi sekä veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten torjumiseksi, kun nämä tuotteet on:

– –

– –”

6

Saman direktiivin 27 artiklan 2 kohdan d alakohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltiot voivat vapauttaa tässä direktiivissä tarkoitetut tuotteet yhdenmukaistetusta valmisteverosta edellytyksin, jotka niiden on vahvistettava näiden valmisteverovapautuksien oikean ja välittömän soveltamisen varmistamiseksi sekä veropetosten, veron kiertämisen ja muiden väärinkäytösten torjumiseksi käytettäessä näitä tuotteita:

– –

7

Valmisteveroista ja verovarastoista annetun lain (Zakon za aktsizite i danăchnite skladove; DV nro 91, 15.11.2005), sellaisena kuin se oli voimassa pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikaan (jäljempänä ZADS), 22 §:n 4 momentin 4 kohdan mukaan alkoholista ja alkoholijuomista maksettu valmistevero palautetaan silloin, kun niitä käytetään valmistuksessa, jos lopputuote ei sisällä alkoholia.

8

ZADS:n 22 §:n 7 momentissa täsmennetään, että muun muassa sen 22 §:n 4 momentin 4 kohtaa sovellettaessa ei katsota, että puhdistusaineina käytettävät alkoholi ja alkoholijuomat kuuluisivat valmistukseen tai että niitä käytettäisiin siinä.

9

Biovet valmistaa lääkeaineita ja harjoittaa eläinlääkkeiden, maataloudessa käytettävien aineiden ja lääkkeiden kauppaa.

10

Biovet käyttää lääkkeiden valmistustoiminnassaan etyylialkoholia 70-prosenttisena etanoli-vesiliuoksena teknisten laitteiden, tuotantotilojen sekä työtilojen ja ‑tasojen puhdistamiseen ja desinfioimiseen.

11

Biovet haki 14.9.2012 niiden valmisteverojen palautusta, jotka se oli maksanut 271 litrasta etyylialkoholia, joka oli käytetty 1.–31.8.2012 tähän tarkoitukseen.

12

Tämä palautus evättiin Nachalnik na Mitnitsa ”Plovdivin” (Bulgariassa sijaitsevan Plovdivin kaupungin tullitoimipaikan johtajan) päätöksellä. Päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus, ja se pysytettiin Direktorin päätöksellä.

13

Biovet nosti jälkimmäisestä päätöksestä kanteen Administrativen sad Sofia-gradissa (Sofian kaupungin hallinto-oikeus, Bulgaria), joka katsoi, että puhdistaminen ja desinfiointi ovat eri toimintoja, jotka ovat osa alkoholia sisältämättömän lopputuotteen valmistusta, joten desinfioinnissa käytetystä alkoholista maksettu valmistevero oli palautettava ZADS:n 22 §:n 4 momentin 4 kohdan nojalla eikä sen 22 §:n 7 momentti koskenut sitä.

14

Direktor valitti Administrativen sad Sofia-gradin (Sofian kaupungin hallinto-oikeus, Bulgaria) tuomiosta ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen.

15

Tässä tilanteessa Varhoven administrativen sad (ylin hallinto-oikeus, Bulgaria) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

16

Ensimmäisellä ja toisella ennakkoratkaisukysymyksellään, joita on aiheellista tarkastella yhdessä, ennakkoratkaisupyynnön esittänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko direktiivin 92/83 27 artiklan 2 kohdan d alakohtaa tulkittava siten, että kun jäsenvaltio antaa lainsäädäntöä, jolla täytäntöönpannaan tässä säännöksessä säädetty vapautus, voidaanko etyylialkoholiin, jota käytetään lääkkeiden valmistuksessa käytettävien välineiden ja tilojen puhdistamiseen ja/tai desinfioimiseen, soveltaa tätä vapautusta, ja voiko tämä jäsenvaltio tarvittaessa sulkea tämän vapautuksen täytäntöönpanon yhteydessä sen soveltamisalasta pois etyylialkoholin, jota käytetään tällaisiin puhdistamis- tai desinfioimistarkoituksiin.

17

Aluksi on muistutettava, että unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välille SEUT 267 artiklalla luodussa yhteistyömenettelyssä unionin tuomioistuimen tehtävänä on antaa kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllinen vastaus, jonka perusteella kansallinen tuomioistuin voi ratkaista siinä vireillä olevan asian. Unionin tuomioistuimen on tämän vuoksi tarvittaessa muotoiltava sille esitetyt kysymykset uudelleen (ks. tuomio Brasserie Bouquet, C‑285/14, EU:C:2015:353, 15 kohta). Se, että kansallinen tuomioistuin on muodollisesti esittänyt ennakkoratkaisukysymyksen viittaamalla tiettyyn unionin oikeuden määräykseen tai säännökseen, ei estä unionin tuomioistuinta esittämästä kansalliselle tuomioistuimelle kaikkia unionin oikeuden tulkintaan liittyviä seikkoja, jotka saattavat olla hyödyllisiä kansallisen tuomioistuimen arvioidessa käsiteltävänään olevaa asiaa, riippumatta siitä, onko kansallinen tuomioistuin kysymyksiä esittäessään viitannut niihin. Unionin tuomioistuimen on poimittava kaikista kansallisen tuomioistuimen esittämistä seikoista ja erityisesti ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tehdyn päätöksen perusteluista ne unionin oikeutta koskevat seikat, joita on syytä tulkita, kun otetaan huomioon riidan kohde (ks. tuomio Essent Energie Productie, C‑91/13, EU:C:2014:2206, 36 kohta).

18

Koska ennakkoratkaisupyynnöstä tehdystä päätöksestä ilmenee, että Biovet hakee niiden valmisteverojen palautusta, jotka se on maksanut etyylialkoholista, jota se käyttää lääkkeiden valmistustoiminnassaan laitteiden ja tilojen puhdistamiseen tai desinfioimiseen, on tarkasteltava, kuuluuko pääasiassa kyseessä olevan kaltainen tilanne direktiivin 92/83 27 artiklan 2 kohdan d alakohdan soveltamisalaan. Jos näin olisi, olisi tämän alkoholin vapauttaminen valmisteverosta tämän säännöksen nojalla pakollista, jolloin ei enää olisi tarpeen tarkistaa, voidaanko tämän direktiivin 27 artiklan 2 kohdan d alakohtaa soveltaa tällaiseen tilanteeseen.

19

Näin ollen ensimmäinen ja toinen kysymys on muotoiltava uudelleen siten, että niissä tiedustellaan lähinnä, onko direktiivin 92/83 27 artiklan 1 kohdan d alakohtaa tulkittava siten, että siinä säädettyä vapautusvelvollisuutta sovelletaan etyylialkoholiin, jota yritys käyttää lääkkeiden valmistuksessa käytettävien välineiden ja tilojen puhdistamiseen tai desinfioimiseen.

20

Tältä osin on todettava, että kyseisen säännöksen sanamuodossa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on vapautettava direktiivissä 92/83 tarkoitetut alkoholituotteet yhdenmukaistetusta valmisteverosta silloin kun ne on tarkoitettu käytettäviksi lääkkeiden valmistukseen, ei aseteta tämän vapautuksen soveltamisen edellytykseksi sitä, että näitä tuotteita käytetään suoraan lääkkeiden valmistukseen, eikä sitä, että ne ovat ainesosana lääkkeissä, joiden valmistukseen niitä käytetään.

21

Oikeuskäytännössä tosin katsotaan vakiintuneesti, että direktiivissä 92/83 säädettyjen vapautusten tarkoituksena on muun muassa neutralisoida alkoholin valmisteveron vaikutuksia tilanteessa, jossa alkoholi on vain muiden kaupallisten tai teollisten tuotteiden ainesosana oleva välituote (ks. määräys Asprod, C-313/14, EU:C:2014:2426, 16 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

22

Tämä tarkoitus ei kuitenkaan ole näiden vapautusten ainoa tarkoitus, koska joissakin niistä, kuten tämän direktiivin 27 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetyissä vapautuksissa, jotka liittyvät alkoholiin, joka on kokonaan denaturoitu jonkin jäsenvaltion määräysten mukaisesti, ja täten denaturoituun alkoholiin, joka on tarkoitettu käytettäväksi muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden valmistukseen, vapautetaan alkoholi yhdenmukaistetusta valmisteverosta myös silloin kun sitä ei käytetä muiden tuotteiden ainesosana olevana välituotteena.

23

Näin on myös siltä osin kuin on kyse direktiivin 92/83 27 artiklan 1 kohdan d alakohdassa säädetystä vapautuksesta, jonka tarkoituksena on neutralisoida lääkkeiden valmistukseen käytetystä alkoholista kannettavan yhdenmukaistetun valmisteveron vaikutus, onpa tätä alkoholia sitten näiden lääkkeiden ainesosana tai tarvittiinpa sitä vain lääkkeiden tuotannossa ilman, että sitä kuitenkaan on niiden ainesosana.

24

Tässä asiassa on kiistatonta, että Biovetin vaatimus sen välineiden ja tilojen desinfiointiin käytetystä etyylialkoholista maksetun valmisteveron palauttamisesta liittyy nimenomaan sen lääketuotantotoimintaan.

25

Unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta käy kuitenkin ilmi, että lääkkeiden valmistuksessa käytettävien välineiden, laitteiden ja tilojen desinfioiminen on lääkkeiden valmistusprosessissa tarvittava vaihe ja että etyylialkoholin käyttö on välttämätöntä tällaisessa desinfioimisessa. Tältä osin lääkkeillä on muihin tuotteisiin nähden sellainen erityispiirre, että niiden valmistusmenetelmään sovelletaan hyvin tiukkoja terveyssääntöjä. Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, pääasiassa kyseessä olevan desinfioinnin tarkoituksena on tuhota patogeeniset mikro-organismit, koska bakteeripitoisuutta koskevien vaatimusten mukaan niitä ei saa olla lääkkeissä.

26

Tästä seuraa, että koska desinfiointi on olennainen osa lääkkeiden valmistusprosessia, siinä käytettävä etyylialkoholi on välttämättä katsottava käytetyksi direktiivin 92/83 27 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun ”lääkkeiden valmistukseen”.

27

Näin ollen tämän säännöksen mukaan tämä alkoholi on vapautettava yhdenmukaistetusta valmisteverosta edellytyksin, jotka asianomaisen jäsenvaltion on vahvistettava kyseisessä säännöksessä tarkoitetun valmisteverovapautuksen oikean ja välittömän soveltamisen varmistamiseksi sekä veropetosten, veron kiertämisen tai muiden väärinkäytösten torjumiseksi.

28

Ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen on näin ollen vastattava, että direktiivin 92/83 27 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että siinä säädettyä vapautusvelvollisuutta sovelletaan etyylialkoholiin, jota yritys käyttää lääkkeiden valmistuksessa käytettävien välineiden ja tilojen puhdistamiseen tai desinfioimiseen.

29

Kun otetaan huomioon ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen annetut vastaukset, kolmanteen kysymykseen ei ole tarpeen vastata.

30

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Alkoholin ja alkoholijuomien valmisteverojen rakenteiden yhdenmukaistamisesta 19.10.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/83/ETY 27 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että siinä säädettyä vapautusvelvollisuutta sovelletaan etyylialkoholiin, jota yritys käyttää lääkkeiden valmistuksessa käytettävien välineiden ja tilojen puhdistamiseen tai desinfioimiseen.