Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62014CJ0030

    Unionin tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 15.1.2015.
    Ryanair Ltd vastaan PR Aviation BV.
    Hoge Raad der Nederlandenin esittämä ennakkoratkaisupyyntö.
    Ennakkoratkaisupyyntö – Direktiivi 96/9/EY – Tietokantojen oikeudellinen suoja – Tietokanta, joka ei saa tekijänoikeussuojaa eikä sui generis ‑oikeuden mukaista suojaa – Tietokannan käyttäjien oikeuksien sopimusperusteinen rajoittaminen.
    Asia C-30/14.

    Court reports – general

    ECLI identifier: ECLI:EU:C:2015:10

    UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

    15 päivänä tammikuuta 2015 ( *1 )

    ”Ennakkoratkaisupyyntö — Direktiivi 96/9/EY — Tietokantojen oikeudellinen suoja — Tietokanta, joka ei saa tekijänoikeussuojaa eikä sui generis ‑oikeuden mukaista suojaa — Tietokannan käyttäjien oikeuksien sopimusperusteinen rajoittaminen”

    Asiassa C‑30/14,

    jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Hoge Raad der Nederlanden (Alankomaat) on esittänyt 17.1.2014 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 22.1.2014, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

    Ryanair Ltd

    vastaan

    PR Aviation BV,

    UNIONIN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),

    toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja R. Silva de Lapuerta, varapresidentti K. Lenaerts (esittelevä tuomari) sekä tuomarit J.-C. Bonichot, A. Arabadjiev ja J. L. da Cruz Vilaça,

    julkisasiamies: Y. Bot,

    kirjaaja: C. Strömholm,

    ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 12.11.2014 pidetyssä istunnossa esitetyn,

    ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

    Ryanair Ltd, edustajinaan aluksi advocaat M. van Heezik, advocaat A. van Aerde ja advocaat R. Le Poole, sitten van Aerde ja Le Poole,

    PR Aviation BV, edustajanaan advocaat A. Groen,

    Euroopan komissio, asiamiehinään J. Samnadda ja F. Wilman,

    päätettyään julkisasiamiestä kuultuaan ratkaista asian ilman ratkaisuehdotusta,

    on antanut seuraavan

    tuomion

    1

    Ennakkoratkaisupyyntö koskee tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11.3.1996 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 96/9/EY (EYVL L 77, s. 20) tulkintaa.

    2

    Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain Ryanair Ltd (jäljempänä Ryanair) ja PR Aviation BV (jäljempänä PR Aviation) ja joka koskee sitä, että PR Aviation käyttää Ryanairin internetsivustolta peräisin olevia tietoja kaupallisiin tarkoituksiin.

    Asiaa koskevat oikeussäännöt

    Unionin oikeus

    3

    Direktiivi 96/9 sisältää neljä lukua.

    4

    Direktiivin 96/9 I lukuun, jonka otsikko on ”Soveltamisala”, sisältyvän 1 artiklan, jolla on sama otsikko, 1 ja 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

    ”1.   Tätä direktiiviä sovelletaan kaikenmuotoisten tietokantojen oikeudelliseen suojaan.

    2.   Tässä direktiivissä 'tietokannalla' tarkoitetaan teosten, tietojen tai muiden itsenäisten aineistojen kokoelmaa, jo[k]a on järjestetty järjestelmällisellä tai menetelmällisellä tavalla ja johon elektronisesti tai muulla tavoin on mahdollistettu yksilöllinen pääsy.”

    5

    Kyseisen direktiivin II luku, jonka otsikko on ”Tekijänoikeus”, sisältää 3 artiklan, jonka otsikko on ”Suojan kohde” ja jonka 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

    ”Tämän direktiivin säännösten mukaisesti tietokannat, jotka aineiston valinnan tai järjestämisen perusteella muodostavat tekijän omaperäisen henkisen luomuksen, saavat sellaisenaan tekijänoikeussuojaa. Muita perusteita ei saa soveltaa määritettäessä, voidaanko ne suojata.”

    6

    Mainitun direktiivin kyseisessä II luvussa olevan 5 artiklan, jonka otsikko on ”Yksinoikeudet”, sanamuoto on seuraava:

    ”Tietokannan tekijällä on yksinoikeus kyseisen tietokannan tekijänoikeudella suojattavan ilmaisumuodon suhteen suorittaa seuraavat toimet tai antaa lupa niihin:

    a)

    tietokannan tai sen osan tilapäinen tai pysyvä toisintaminen millä tavoin ja missä muodossa tahansa;

    b)

    kääntäminen, muuntelu, sovittaminen tai muu muuttaminen;

    c)

    tietokannan tai sen kopioiden millä tahansa tavalla tapahtuva levittäminen yleisölle. – –

    d)

    välittäminen yleisölle, julkinen näyttäminen ja julkinen esittäminen;

    e)

    edellä b kohdassa tarkoitettujen toimien tulosten kaikenlainen toisintaminen, levittäminen, välittäminen yleisölle, julkinen näyttäminen tai julkinen esittäminen.”

    7

    Saman direktiivin kyseisessä II luvussa olevan 6 artiklan, jonka otsikko on ”Yksinoikeuksien rajoitukset”, 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

    ”Tietokannan tai sen kopioiden laillinen käyttäjä voi ilman tietokannan tekijän lupaa suorittaa kaikki 5 artiklassa tarkoitetut toimet, jotka ovat tarpeen tietokannan sisältöön pääsyä tai sen tavanmukaista käyttöä varten. Jos laillisella käyttäjällä on lupa käyttää ainoastaan osaa tietokannasta, tätä kohtaa sovelletaan vain kyseiseen osaan.”

    8

    Direktiivin 96/9 III luku, jonka otsikko on ”Sui generis ‑oikeus”, sisältää 7 artiklan, jonka otsikko on ”Suojan kohde” ja jonka 1 ja 5 kohdassa säädetään seuraavaa:

    ”1.   Jäsenvaltioiden on säädettävä tietokannan valmistajalle oikeus kieltää sellaisen tietokannan, jonka sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen merkitsee määrällisesti ja/tai laadullisesti huomattavaa investointia, koko sisällön tai laadullisesti ja/tai määrällisesti arvioituna olennaisen osan kopiointi ja/tai uudelleenkäyttö.

    – –

    5.   Tietokannan sisällön epäolennaisten osien jatkuva ja järjestelmällinen kopiointi [ja/]tai uudelleenkäyttö, jotka voisivat johtaa tämän tietokannan tavanmukaisen käytön vastaisiin toimiin tai jotka voisivat aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa tietokannan valmistajan laillisille eduille, eivät ole sallittuja.”

    9

    Mainitun direktiivin samassa III luvussa on 8 artikla, jonka otsikko on ”Laillisen käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet” ja jossa säädetään seuraavaa:

    ”1.   Yleisön saataville millä tahansa tavalla saatetun tietokannan valmistaja ei voi estää tämän tietokannan laillista käyttäjää kopioimasta ja[/tai] käyttämästä uudelleen kannan sisällön laadullisesti ja/tai määrällisesti arvioiden epäolennaisia osia mihin tahansa tarkoitukseen. Jos laillisella käyttäjällä on lupa kopioida ja/tai käyttää uudelleen vain osaa tietokannasta, tätä kohtaa sovelletaan vain tähän osaan.

    2.   Yleisön saataville millä tahansa tavalla saatetun tietokannan laillinen käyttäjä ei voi suorittaa toimia, jotka ovat ristiriidassa tämän tietokannan tavanmukaisen käytön kanssa tai loukkaavat kohtuuttomasti tietokannan valmistajan laillisia etuja.

    3.   Yleisön saataville millä tahansa tavalla saatetun tietokannan laillinen käyttäjä ei voi rajoittaa tekijänoikeuden tai lähioikeuden haltijan tähän tietokantaan sisältyviin teoksiin tai suorituksiin liittyviä etuja.”

    10

    Direktiivin 96/9 IV luvussa, jonka otsikko on ”Yhteiset säännökset”, olevassa 15 artiklassa, jonka otsikko on ”Tiettyjen säännösten pakottavuus”, säädetään seuraavaa:

    ”Kaikki 6 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan vastaiset sopimusmääräykset ovat mitättömiä.”

    Alankomaiden oikeus

    11

    Direktiivi 96/9 saatettiin osaksi Alankomaiden oikeutta Alankomaiden lainsäädännön mukauttamisesta tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11.3.1996 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 96/9/EY 8.7.1999 annetulla lailla (Wet houdende aanpassing van de Nederlandse wetgeving aan richtlijn 96/9/EG van het Europees Parlement en de Raad van 11 maart 1996 betreffende de rechtsbescherming van databanken; Stb. 1999, s. 303; jäljempänä tietokannoista annettu laki).

    12

    Tekijänoikeuslain (Auteurswet, jäljempänä Aw) 1 §:ssä säädetään seuraavaa:

    ”Tekijänoikeus on kirjallisen, tieteellisen tai taiteellisen teoksen tekijän tai tämän oikeudenomistajien yksinomainen oikeus saattaa teos yleisön saataville ja valmistaa siitä kappaleita, jollei laissa säädetyistä rajoituksista muuta johdu.”

    13

    Aw:n 10 §:ssä säädetään seuraavaa:

    ”1.   Tässä laissa tarkoitetaan kirjallisilla, tieteellisillä tai taiteellisilla teoksilla

    1° kirjoja, esitteitä, sanomalehtiä, aikakauslehtiä ja kaikkia muita kirjoituksia;

    – –

    3.   Teosten, tietojen tai muiden itsenäisten aineistojen kokoelmaa, joka on järjestetty järjestelmällisellä tai menetelmällisellä tavalla ja johon elektronisesti tai muulla tavoin on mahdollistettu yksilöllinen pääsy, suojataan itsenäisenä teoksena, tämän kuitenkaan rajoittamatta kokoelmaan kohdistuvia muita oikeuksia sekä kokoelmaan sisältyviin teoksiin, tietoihin tai muihin itsenäisiin aineistoihin kohdistuvia tekijänoikeuksia tai muita oikeuksia.

    – –”

    14

    Aw:n 24a §:n sanamuoto on seuraava:

    ”1.   Edellä 10 §:n 3 momentissa tarkoitettua kokoelmaa koskevan tekijänoikeuden loukkauksena ei pidetä kokoelman laillisen käyttäjän suorittamaa toisintamista, joka on tarpeen tietokokoelmaan pääsyä ja sen tavanmukaista käyttöä varten.

    – –

    3.   Edellä 1 ja 2 momentissa säädetystä ei voida poiketa sopimuksin laillisen käyttäjän vahingoksi.”

    Pääasia ja ennakkoratkaisukysymys

    15

    PR Aviation ylläpitää internetsivustoa, jolta kuluttajat voivat hakea halpalentoyhtiöiden lentotietoja, vertailla hintoja ja varata lentoja palkkiota vastaan. PR Aviation saa yksittäiseen hakuun vastaamista varten tarvittavat tiedot automatisoidusti muun muassa tietokokoelmasta, joka on linkitetty myös kuluttajien käytettävissä olevalle Ryanairin internetsivustolle.

    16

    Pääsy mainitulle internetsivustolle edellyttää, että kyseisen sivuston vierailija hyväksyy Ryanairin sivuston yleisten käyttöehtojen soveltamisen napsauttamalla valintaruutua tässä tarkoituksessa. Pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikaan näihin ehtoihin sisältyivät seuraavat lausekkeet:

    ”2.

    Yksinmyynti. Tämä internetsivusto ja Ryanairin puhelinpalvelukeskus ovat jälleenmyyjiä, joilla on Ryanairin palvelujen yksinmyyntioikeus. Ryanair.com on ainoa internetsivusto, jolla on lupa myydä Ryanairin lentoja. Ryanair ei salli muilla internetsivustoilla myytävän sen lentoja sellaisenaan tai osana pakettimatkaa. – –

    3.

    Sallittu käyttö. Tätä internetsivustoa voidaan käyttää ainoastaan seuraaviin yksityisiin ja muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin: i) tämän internetsivuston katselu; ii) varausten tekeminen; iii) varausten tarkistaminen tai muuttaminen; iv) lähtö- ja saapumisaikaa koskevien tietojen tarkistaminen; v) lähtöselvityksen tekeminen sähköisesti; vi) muille internetsivustoille siirtyminen tällä internetsivustolla olevien linkkien kautta; vii) muiden tällä internetsivustolla tarjottavien toimintojen käyttäminen.

    Automatisoitujen järjestelmien tai ohjelmistojen käyttäminen tietojen kopiointiin tältä internetsivustolta tai internetsivustolta www.bookryanair.com kaupallisiin tarkoituksiin (”screen scraping”) on kiellettyä, elleivät kolmannet osapuolet ole tehneet suoraan Ryanairin kanssa kirjallista käyttölupasopimusta, jolla asianomaiselle osapuolelle on annettu lupa käyttää Ryanairin hinta-, lento- ja aikataulutietoja yksinomaan hintavertailua varten.”

    17

    Ryanair väitti vedoten direktiiviin 96/9, tietokannoista annettuun lakiin ja Aw:hen, että PR Aviation oli loukannut sen tietokokoelmaa koskevia oikeuksia ja menetellyt vastoin sen internetsivuston yleisiä käyttöehtoja, jotka viimeksi mainittu yhtiö oli kuitenkin hyväksynyt. Ryanair vaati, että PR Aviation velvoitetaan uhkasakon uhalla pidättymään kaikista sen oikeuksien loukkauksista sekä suorittamaan Ryanairille vahingonkorvausta.

    18

    Rechtbank Utrecht (Utrechtin alioikeus) hylkäsi 28.7.2010 antamallaan tuomiolla Ryanairin kanteen siltä osin kuin se perustui direktiivin 96/9 ja tietokannoista annetun lain rikkomiseen. Se hyväksyi sen sijaan tämän kanteen siltä osin kuin se perustui Aw:hen ja velvoitti PR Aviationin pidättymään kaikista Ryanairin lentotietoja koskevien tekijänoikeuksien loukkauksista ja suorittamaan tälle korvausta aiheutuneesta vahingosta.

    19

    PR Aviation haki kyseiseen tuomioon muutosta. Ryanair teki liitännäisvalituksen, jolla se riitautti Rechtbank Utrechtin tekemän arvioinnin, jonka mukaan Ryanair ei voi saada direktiivissä 96/9 ja tietokannoista annetussa laissa säädetyn mukaista suojaa.

    20

    Gerechtshof te Amsterdam (Amsterdamin muutoksenhakutuomioistuin) kumosi 13.3.2012 antamallaan tuomiolla Rechtbank Utrechtin antaman tuomion ja hylkäsi Ryanairin tekemän liitännäisvalituksen.

    21

    Kyseinen tuomioistuin totesi tekijänoikeuden osalta lähinnä, että vaikka oletettaisiin, että Ryanairin julkistamat numerotiedot kuuluvat Aw:n 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kirjoitusten suojan (”geschriftenbescherming”) alaan, PR Aviation ei ole loukannut Ryanairin oikeuksia, kun otetaan huomioon se, että sen menettely vastasi Aw:n 24a §:n 1 momentissa tarkoitettua Ryanairin internetsivuston tavanmukaista ja siten hyväksyttävää käyttöä. Se lisäsi, ettei Ryanairin sivuston yleisiin käyttöehtoihin sisältyvä kielto käyttää sen internetsivustoa kaupallisiin tarkoituksiin voinut horjuttaa edellä esitettyä päätelmää, kun otetaan huomioon muun muassa Aw:n 24a §:n 3 momentti, joka vastaa direktiivin 96/9 15 artiklaa.

    22

    Gerechtshof te Amsterdam katsoi sui generis ‑oikeuden osalta, ettei Ryanair ollut näyttänyt toteen, että sen tietokokoelman luominen merkitsi direktiivissä 96/9 ja tietokannoista annetussa laissa tarkoitettua ”huomattavaa investointia”.

    23

    Ryanair teki valituksen Gerechtshof te Amsterdamin antamasta tuomiosta Hoge Raad der Nederlandeniin (Alankomaiden ylimmän oikeusasteen tuomioistuin). Valituksensa tueksi Ryanair vetoaa yhteen ainoaan valitusperusteeseen, joka koostuu kahdesta osasta.

    24

    Kyseisen valitusperusteen ensimmäisessä osassa Ryanair arvostelee muutoksenhakutuomioistuimen tekemää arviointia, jonka mukaan se ei voi saada Aw:n 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua kirjoitusten suojaa.

    25

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo tässä yhteydessä kuitenkin, ettei tekijänoikeussuojaa varten voida soveltaa mitään muuta kuin omaperäisyyden perustetta. Kyseinen tuomioistuin korostaa, että Gerechtshof te Amsterdamin antamasta tuomiosta ilmenee, ettei Ryanairin tietokokoelma täytä kyseistä perustetta, ja toteaa, ettei tämä Ryanairin esittämän valitusperusteen osa voi johtaa kyseisen tuomion kumoamiseen.

    26

    Ryanair väittää valitusperusteensa toisen osan – johon on vedottu toissijaisesti – yhteydessä lähinnä, että Gerechtshof te Amsterdam katsoi virheellisesti, ettei sitä, että PR Aviation oli rikkonut sille sopimusehdoissa asetettua kieltoa kopioida tietoja Ryanairin tietokannasta kaupallisiin tarkoituksiin ilman viimeksi mainitun yhtiön kanssa tehtyä kirjallista käyttölupasopimusta, ollut pidettävä loukkauksena PR Aviationin osalta.

    27

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee tältä osin, kuuluvatko direktiivin 96/9 soveltamisalaan tietokannat, jotka eivät saa tekijänoikeussuojaa kyseisen direktiivin II luvun perusteella eivätkä sui generis ‑oikeuden mukaista suojaa mainitun direktiivin III luvun perusteella, ja sovelletaanko saman direktiivin 6 artiklan 1 kohdasta sekä 8 ja 15 artiklasta johtuvia sopimusvapauden rajoituksia siten myös tällaisiin tietokantoihin.

    28

    Hoge Raad der Nederlanden on näin ollen päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

    ”Kuuluvatko direktiivin [96/9] soveltamisalaan myös sähköiset tietokannat, jotka eivät saa tekijänoikeussuojaa [kyseisen] direktiivin II luvun nojalla eivätkä myöskään sui generis ‑suojaa [mainitun direktiivin] III luvun nojalla, niin ettei vapautta käyttää tällaisia tietokantoja direktiivin [96/9] 6 artiklan 1 kohtaa ja 8 artiklaa (mahdollisesti soveltuvin osin) soveltamalla, luettuna yhdessä direktiivin 15 artiklan kanssa, voida myöskään sopimuksin rajoittaa?”

    Ennakkoratkaisukysymyksen tarkastelu

    29

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksellään, joka perustuu olettamaan siitä, että pääasiassa kyseessä olevaa Ryanairin tietokokoelmaa on pidettävä direktiivin 96/9 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna tietokantana, joka ei kuitenkaan saa tekijänoikeussuojaa kyseisen direktiivin II luvun nojalla eikä sui generis ‑oikeuden mukaista suojaa mainitun direktiivin III luvun nojalla – mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tutkittava –, lähinnä, onko direktiiviä 96/9 tulkittava niin, ettei vapautta käyttää tällaista tietokantaa voida sopimuksella rajoittaa, kun otetaan huomioon direktiivin 6 artiklan 1 kohdan sekä 8 ja 15 artiklan soveltaminen.

    30

    Aluksi on muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan direktiivillä ei sellaisenaan voida luoda velvoitteita yksityiselle oikeussubjektille eikä siihen näin ollen sellaisenaan voida vedota tällaista henkilöä vastaan (ks. mm. tuomio Faccini Dori, C-91/92, EU:C:1994:292, 20 kohta; Kücükdeveci, C-555/07, EU:C:2010:21, 46 kohta ja tuomio Dominguez, C-282/10, EU:C:2012:33, 37 kohta).

    31

    Kun kansalliset tuomioistuimet soveltavat kansallista lainsäädäntöä, niiden on myös vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tulkittava sitä mahdollisimman pitkälle kyseisen direktiivin sanamuodon ja tarkoituksen mukaisesti (ks. mm. tuomio Pfeiffer ym., C-397/01–C-403/01, EU:C:2004:584, 114 kohta; tuomio Kücükdeveci, EU:C:2010:21, 48 kohta ja tuomio Dominguez, EU:C:2012:33, 24 kohta).

    32

    Näiden alustavien täsmennysten jälkeen on todettava, että direktiivin 96/9 I lukuun kuuluvan 1 artiklan 2 kohdassa määritellään tietokannan käsite.

    33

    Vaikka mainitussa säännöksessä annetaankin – kuten PR Aviation toteaa – kyseiselle käsitteelle laaja sisältö, jonka osalta ei oteta huomioon muodollisia, teknisiä tai aineellisia näkökohtia (ks. vastaavasti tuomio Fixtures Marketing, C-444/02, EU:C:2004:697, 20–32 kohta), on kuitenkin niin, että direktiivin 96/9 1 artiklan 2 kohtaan sisältyvää määritelmää sovelletaan kyseisen säännöksen sanamuodon mukaan ”tä[hän] direktiivi[in]”.

    34

    Direktiivin 96/9 1 artiklan 1 kohdan sanamuodon mukaan direktiivin tarkoituksena on ”tietokantojen oikeudelli[nen] suojaa[minen]”. Kyseisellä direktiivillä otetaan tältä osin käyttöön kaksi muotoa tällaisten tietokantojen oikeudelliseksi suojaamiseksi. Ensimmäinen muoto, josta säädetään mainitun direktiivin II luvussa olevissa 3–6 artiklassa, käsittää tekijänoikeussuojan, ja sitä sovelletaan saman direktiivin 3 artiklan 1 kohdan mukaan tietokantoihin, jotka aineiston valinnan tai järjestämisen perusteella muodostavat tekijän omaperäisen henkisen luomuksen. Toinen muoto, josta säädetään direktiivin 96/9 III luvussa olevissa 7–11 artiklassa, käsittää sui generis ‑oikeuden mukaisen suojan, ja sitä sovelletaan kyseisen direktiivin 7 artiklan 1 kohdan mukaan tietokantoihin, joiden sisällön kerääminen, varmistaminen tai esittäminen merkitsee määrällisesti tai laadullisesti huomattavaa investointia. Näitä kahta oikeudellisen suojan muotoa koskevat mainitun direktiivin IV luvussa olevissa 12–16 artiklassa säädetyt yhteiset säännökset.

    35

    Siten sen perusteella, että tietokanta vastaa direktiivin 96/9 1 artiklan 2 kohtaan sisältyvän määritelmän mukaisia tekijöitä, ei – päinvastoin kuin PR Aviationin väittää – voida todeta, että tietokanta kuuluu kyseisen direktiivin niiden säännösten soveltamisalaan, joissa säädetään tekijänoikeudesta ja/tai sui generis ‑oikeudesta, jos tietokanta ei täytä mainitun direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa mainittuja tekijänoikeussuojan soveltamisedellytyksiä eikä saman direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja sui generis ‑oikeuden mukaisen suojan soveltamisedellytyksiä.

    36

    Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kysymyksessään nimenomaisesti mainitsemien direktiivin 96/9 säännösten osalta on lisättävä, että kyseisen direktiivin 6 artiklan 1 kohta, jonka mukaan tietokannan laillinen käyttäjä voi ilman tietokannan tekijän lupaa tietyin edellytyksin suorittaa mainitun direktiivin 5 artiklassa tarkoitettuja toimia, kuuluu viimeksi mainitun artiklan tavoin direktiivin tekijänoikeutta koskevaan lukuun eikä sitä siten voida soveltaa tietokantoihin, joita ei kyseisellä oikeudella suojata.

    37

    Direktiivin 96/9 8 artikla, jossa säädetään muun muassa tietokannan laillisen käyttäjän oikeuksista, kuuluu puolestaan kyseisen direktiivin lukuun, joka koskee sui generis ‑oikeutta, eikä sitä siten voida soveltaa tietokantoihin, joita ei kyseisellä oikeudella suojata.

    38

    Direktiivin 96/9 15 artiklasta, jossa vahvistetaan kyseisen direktiivin tiettyjen säännösten pakottavuus toteamalla, että kaikki kyseisten säännösten vastaiset sopimusmääräykset ovat mitättömiä, on todettava, että siinä mainitaan nimenomaisesti ainoastaan mainitun direktiivin 6 artiklan 1 kohta ja 8 artikla.

    39

    Direktiivin 96/9 tarkoituksesta ja rakenteesta seuraa siten, ettei kyseisen direktiivin 6 artiklan 1 kohtaa eikä 8 ja 15 artiklaa, joilla perustetaan pakottavia oikeuksia tietokannan laillisten käyttäjien hyväksi, voida soveltaa tietokantaan, joka ei saa mainitun direktiivin nojalla tekijänoikeussuojaa eikä sui generis ‑oikeuden mukaista suojaa, minkä johdosta direktiivi ei ole esteenä sellaisista sopimuslausekkeista sopimiselle, jotka koskevat tällaisen tietokannan käyttöehtoja.

    40

    Tätä arviointia tukee direktiivin 96/9 yleinen rakenne. Kuten Ryanair ja Euroopan komissio ovat korostaneet, kyseinen direktiivi perustuu tasapainoon yhtäältä tietokannan luoneen henkilön oikeuksien ja toisaalta tällaisen tietokannan laillisten käyttäjien eli kolmansien, joille kyseinen henkilö on antanut luvan käyttää mainittua tietokantaa, oikeuksien välillä. Tässä yhteydessä direktiivin 96/9 6 artiklan 1 kohtaa sekä 8 ja 15 artiklaa, joilla myönnetään oikeuksia näille laillisille käyttäjille ja joilla samalla rajoitetaan tietokannan luoneen henkilön oikeuksia, voidaan soveltaa ainoastaan tietokantaan, johon tietokannan luojalla on oikeudet joko kyseisen direktiivin 5 artiklassa vahvistetun tekijänoikeuden perusteella tai mainitun direktiivin 7 artiklassa vahvistetun sui generis ‑oikeuden perusteella. Näillä säännöksillä ei sen sijaan ole merkitystä sellaisen tietokannan osalta, jonka luoja ei saa direktiivin 96/9 nojalla lainkaan edellä mainittuja oikeuksia.

    41

    Toisin kuin PR Aviation väittää, tämä direktiiviä 96/9 koskeva tulkinta ei vähennä tarvetta vaatia mainitulla direktiivillä perustettua oikeudellista suojaa siksi, että kyseisellä direktiivillä suojatun tietokannan luojalla ei – toisin kuin sellaisen tietokannan luojalla, jota kyseisellä direktiivillä ei suojata – ole vapautta sopimuksin rajoittaa tietokantansa käyttäjien oikeuksia.

    42

    Tällaisella väitteellä nimittäin sivuutetaan se oikeudellinen ja taloudellinen intressi, jota tietokannan luomiseen investoineelle henkilölle se jäsenvaltioissa yhdenmukaistettu automaattinen suojajärjestelmä merkitsee, johon liittyy tekijänoikeuteen perustuva yksinoikeus pidättää itsellään direktiivin 96/9 5 artiklassa tarkoitetut eri toimet sekä oikeus kieltää sui generis ‑oikeuden perusteella kyseisen direktiivin 7 artiklan 1 ja 5 kohdassa sekä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut toimet. Kuten komissio korosti suullisessa käsittelyssä, tämän suojan saaminen ei edellytä hallinnollisten muodollisuuksien toteuttamista eikä etukäteistä sopimusjärjestelyä.

    43

    Jos direktiivillä 96/9 suojatun tietokannan luoja päättää sallia tietokantansa tai sen kopion käytön, hän voi kyseisen direktiivin johdanto-osan 34 perustelukappaleessa vahvistetuin tavoin täten asettaa puitteet tälle käytölle laillisen käyttäjän kanssa tekemällään sopimuksella, jossa täsmennetään mainitun direktiivin säännöksiä noudattaen mainitun tietokannan tai sen kopion käytön ”tarkoituks[et ja] tava[t]”.

    44

    Sen sijaan sellaisen tietokannan luoja, johon direktiiviä 96/9 ei sovelleta, ei voi saada kyseisellä direktiivillä käyttöön otetun oikeudellisen suojan järjestelmän mukaisia etuja, joten hän voi vaatia tietokantansa suojaamista ainoastaan sovellettavan kansallisen oikeuden perusteella.

    45

    Kaiken edellä esitetyn perusteella esitettyyn kysymykseen on vastattava, että direktiiviä 96/9 on tulkittava siten, ettei sitä voida soveltaa tietokantaan, joka ei saa kyseisen direktiivin nojalla tekijänoikeussuojaa eikä sui generis ‑oikeuden mukaista suojaa, minkä johdosta mainitun direktiivin 6 artiklan 1 kohta sekä 8 ja 15 artikla eivät ole esteenä sille, että tällaisen tietokannan luoja asettaa sopimuksin kolmansille tietokannan käyttöä koskevia rajoituksia, tämän kuitenkaan rajoittamatta sovellettavaa kansallista oikeutta.

    Oikeudenkäyntikulut

    46

    Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

     

    Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

     

    Tietokantojen oikeudellisesta suojasta 11.3.1996 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/9/EY on tulkittava siten, ettei sitä voida soveltaa tietokantaan, joka ei saa kyseisen direktiivin nojalla tekijänoikeussuojaa eikä sui generis ‑oikeuden mukaista suojaa, minkä johdosta mainitun direktiivin 6 artiklan 1 kohta sekä 8 ja 15 artikla eivät ole esteenä sille, että tällaisen tietokannan luoja asettaa sopimuksin kolmansille tietokannan käyttöä koskevia rajoituksia, tämän kuitenkaan rajoittamatta sovellettavaa kansallista oikeutta.

     

    Allekirjoitukset


    ( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: hollanti.

    Top