1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 20 ja 21 artiklan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa asianosaisina ovat Sindicato Nacional dos Profissionais de Seguros e Afins ja Via Directa – Companhia de Seguros SA (jäljempänä Via Directa) ja jossa on kyse loma- ja joulurahojen tai minkä tahansa 13. ja/tai 14. kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen maksamisen keskeyttämisestä vuoden 2012 osalta.

3

Portugalissa vuoden 2012 valtion talousarviolain hyväksymisestä 30.12.2011 annetun lain nro 64-B/2011 (Diário da República, 1. sarja, nro 250; jäljempänä vuoden 2012 talousarviolaki) 20 §:ssä säädetään, että julkisen sektorin työntekijöihin vuoden 2011 valtion talousarviolain hyväksymisestä 31.12.2010 annetun lain nro 55-A/2010 (Diário da República, 1. sarja, nro 253; jäljempänä vuoden 2011 talousarviolaki) nojalla sovellettavat palkanalennukset pysyvät voimassa vuoden 2012 aikana.

4

Vuoden 2012 talousarviolain 21 §:n 1 momentissa, jonka otsikko on ”Loma- ja joulurahojen tai vastaavien korvausten maksamisen keskeyttäminen”, säädetään seuraavaa:

”Taloudellista tukea ja rahoitustukea koskevan ohjelman (Programa de Assistência Económica e Financeira, jäljempänä PAEF) voimassaoloaikana keskeytetään poikkeuksellisena valtiontalouden vakauttamiskeinona loma- ja joulurahojen tai minkä tahansa 13. ja/tai 14. kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen maksaminen henkilöille, joita tarkoitetaan [vuoden 2011 talousarviolain], sellaisena kuin se on muutettuna 26.8.2011 annetulla lailla nro 48/2011 ja 30.11.2011 annetulla lailla nro 60-A/2011, 19 §:n 9 momentissa ja joiden peruskuukausipalkka on yli 1100 euroa.”

5

Portugalilainen vakuutusyhtiö Via Directa on osakeyhtiö, jonka koko pääoma on julkisessa omistuksessa. Se on pääasian asianosaisiin sovellettavan työehtosopimuksen osapuoli.

6

Via Directa päätti tammikuussa 2012 soveltaa työntekijöihinsä vuoden 2012 talousarviolain 21 §:n 1 momenttia ja jättää näin ollen maksamatta tässä työehtosopimuksessa määrätyt korvaukset.

7

Vuoden 2012 talousarviolailla täydennettiin vuoden 2011 talousarviolain, jonka tarkoituksena oli myös vähentää julkisia menoja, säännöksiä.

8

Tribunal do Trabalho do Porto, jonka käsiteltäväksi oli saatettu kaksi muuta asiaa, joista ensimmäinen koskee vuoden 2011 talousarviolain 19 §:ää ja toinen vuoden 2012 talousarviolain 21 §:ää ja jolla oli vakavia epäilyksiä näiden pykälien yhteensoveltuvuudesta unionin oikeuden kanssa, oli tehnyt kaksi ennakkoratkaisupyyntöä, jotka saapuivat unionin tuomioistuimeen 8.3.2012 ja 29.5.2012 ja joiden perusteella annettiin määräykset Sindicato dos Bancários do Norte ym. (C-128/12, EU:C:2013:149) ja Sindicato Nacional dos Profissionais de Seguros e Afins (C-264/12, EU:C:2014:2036).

9

Odottamatta unionin tuomioistuimen ratkaisua asiassa C-264/12 kyseinen kansallinen tuomioistuin teki unionin tuomioistuimelle nyt käsiteltävän ennakkoratkaisupyynnön, jossa esitetyt kysymykset ovat analogisia asioissa C‑128/12 ja C-264/12 esitettyjen kysymysten kanssa.

10

Tribunal do Trabalho de Lisboa katsoi siinä vireillä olevan asian ratkaisemisen kannalta välttämättömäksi saada unionin tuomioistuimen ratkaisu, joka koskee perusoikeuskirjan 20 ja 21 artiklan tulkintaa, ja päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

11

Jos asia on selvästi unionin tuomioistuimen toimivaltaan kuulumaton, unionin tuomioistuin voi työjärjestyksensä 53 artiklan 2 kohdan mukaan julkisasiamiestä kuultuaan milloin tahansa päättää ratkaista sen perustellulla määräyksellä.

12

Unionin tuomioistuin voi SEUT 267 artiklaan perustuvaa ennakkoratkaisupyyntöä käsitellessään tulkita unionin oikeutta ainoastaan Euroopan unionille annetun toimivallan rajoissa (ks. määräys Corpul Naţional al Poliţiştilor, C-434/11, EU:C:2011:830, 13 kohta; määräys Sindicato dos Bancários do Norte ym., EU:C:2013:149, 9 kohta ja määräys Sindicato Nacional dos Profissionais de Seguros e Afins, EU:C:2014:2036, 18 kohta).

13

Tältä osin on muistutettava, että määräyksessään Sindicato Nacional dos Profissionais de Seguros e Afins (EU:C:2014:2036) unionin tuomioistuin totesi, että se ei selvästikään ollut toimivaltainen tutkimaan Tribunal do Trabalho do Porton esittämiä ennakkoratkaisukysymyksiä, jotka olivat vastaavia kuin unionin tuomioistuimelle nyt käsiteltävässä asiassa esitetyt kysymykset. Samoin kuin nyt käsiteltävä ennakkoratkaisupyyntö, kyseisen määräyksen antamiseen päättyneessä asiassa esitetty ennakkoratkaisupyyntö ei nimittäin sisältänyt mitään konkreettista seikkaa, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että vuoden 2012 talousarviolailla oli tarkoitus panna täytäntöön unionin oikeutta.

14

Tässä yhteydessä on myös muistutettava, että asiassa, jonka päätteeksi annettiin määräys Sindicato dos Bancários do Norte ym. (EU:C:2013:149), Tribunal do trabalho do Porto esitti ennakkoratkaisukysymyksiä, jotka koskivat vuoden 2011 talousarviolakia ja jotka olivat vastaavia kuin kysymykset, jotka esitettiin asiassa, jonka päätteeksi annettiin määräys Sindicato Nacional dos Profissionais de Seguros e Afins (EU:C:2014:2036), vuoden 2012 talousarviolain osalta. Näistä määräyksistä ensimmäisessä unionin tuomioistuin jo totesi, että se ei selvästikään ollut toimivaltainen tutkimaan näin esitettyjä ennakkoratkaisukysymyksiä, kun otetaan huomioon se, että ennakkoratkaisupyyntö ei sisältänyt mitään konkreettista seikkaa, jonka perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevalla lailla oli tarkoitus panna täytäntöön unionin oikeutta.

15

Edellä esitetyn perusteella – kuten molemmissa asioissa, joiden päätteeksi kyseiset määräykset annettiin – unionin tuomioistuimen toimivaltaa vastata nyt käsiteltävään ennakkoratkaisupyyntöön, jonka käsittely oli lisäksi keskeytetty, kunnes unionin tuomioistuin antaisi ratkaisun asiassa, jonka päätteeksi annettiin määräys Sindicato Nacional dos Profissionais de Seguros e Afins (EU:C:2014:2036), ei voida vahvistaa.

16

Näin ollen on todettava unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 53 artiklan 2 kohdan perusteella, että unionin tuomioistuin ei selvästikään ole toimivaltainen tutkimaan nyt käsiteltävää Tribunal do Trabalho do Lisboan esittämää ennakkoratkaisupyyntöä.

17

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kuudes jaosto) on määrännyt seuraavaa:

Euroopan unionin tuomioistuin ei selvästikään ole toimivaltainen tutkimaan Tribunal do Trabalho de Lisboan (Portugali) 28.10.2013 tekemällään päätöksellä esittämää ennakkoratkaisupyyntöä (asia C-665/13).