Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62013CN0375

    Asia C-375/13: Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Handelsgericht Wien (Itävalta) on esittänyt 3.7.2013 — Harald Kolassa v. Barclays Bank PLC

    EUVL C 274, 21.9.2013, p. 6–7 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
    EUVL C 274, 21.9.2013, p. 3–4 (HR)

    21.9.2013   

    FI

    Euroopan unionin virallinen lehti

    C 274/6


    Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Handelsgericht Wien (Itävalta) on esittänyt 3.7.2013 — Harald Kolassa v. Barclays Bank PLC

    (Asia C-375/13)

    2013/C 274/12

    Oikeudenkäyntikieli: saksa

    Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

    Handelsgericht Wien

    Pääasian asianosaiset

    Kantaja: Harald Kolassa

    Vastaaja: Barclays Bank PLC

    Ennakkoratkaisukysymykset

    A.

    (Asetuksen (EY) 44/2001  (1) (Bryssel I -asetuksen) 15 artiklan 1 kohta):

    1)

    Onko asetuksen (EY) 44/2001 15 artiklan 1 kohdan sanamuotoa ”Kun asia koskee henkilön, jäljempänä ’kuluttaja’, sellaista tarkoitusta varten tekemää sopimusta, jota ei voida pitää hänen ammattiinsa tai elinkeinotoimintaansa liittyvänä” tulkittava siten, että

    1.1.

    kantaja, joka on kuluttajana hankkinut haltijavelkakirjan jälkimarkkinoilla ja esittää nyt liikkeeseenlaskijaan kohdistuvia vaatimuksia esitteeseen liittyvän vastuun perusteella tiedonanto- ja valvontavelvollisuuksien laiminlyönnin vuoksi sekä lainaehtojen perusteella, voi vedota näihin toimivaltaa koskeviin tosiseikkoihin, jos kantajasta on tullut johdannaisesti liikkeeseenlaskijan ja alkuperäisen lainanottajan välisen sopimussuhteen osapuoli ostaessaan arvopaperin kolmannelta osapuolelta?

    1.2.

    (mikäli kysymykseen 1.1 vastataan myöntävästi) kantaja voi kääntyä mainitun säädöksen 15 artiklassa tarkoitetun tuomioistuimen puoleen myös silloin, kun kolmas osapuoli, jolta kuluttaja on ostanut haltijavelkakirjan, on hankkinut sen aiemmin sellaiseen tarkoitukseen, jota voidaan pitää hänen ammattiinsa tai elinkeinotoimintaansa liittyvänä, eli kantajasta siis tulee lainasuhteen osapuoli muun kuin kuluttajan tilalle?

    1.3.

    (mikäli kysymyksiin 1.1 ja 1.2 vastataan myöntävästi) kantajana oleva kuluttaja voi kääntyä mainitun säädöksen 15 artiklassa tarkoitetun kuluttajansuojasta vastaavan tuomioistuimen puoleen myös silloin, kun velkakirjan haltija ei ole hän itse vaan kolmas osapuoli, jonka tehtäväksi kantaja on antanut arvopapereiden hankinnan ja joka ei itse ole kuluttaja, joka sopimuksen mukaisesti säilyttää arvopapereita omissa nimissään kantajan puolesta ja jolle kantaja myöntää ainoastaan velvoiteoikeudellisen luovutusoikeuden?

    2)

    (mikäli kysymykseen 1.1 vastataan myöntävästi) Onko asetuksen (EY) 44/2001 15 artiklan 1 kohdan perusteella katsottava, että lainanotosta johtuvan sopimusperusteisen oikeusperustan vuoksi asiaa käsittelevällä tuomioistuimella on myös toimivalta tarkastella mainitusta lainanotosta johtuvia rikkomusperusteisia vaatimuksia?

    B.

    (Asetuksen (EY) 44/2001 (Bryssel I -asetuksen) 5 artiklan 1 kohdan a alakohta):

    1)

    Onko asetuksen (EY) 44/2001 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan sanamuotoa ”sopimusta koskevassa asiassa” tulkittava siten, että

    1.1.

    kantaja, joka on hankkinut haltijavelkakirjan jälkimarkkinoilla ja esittää nyt liikkeeseenlaskijaan kohdistuvia vaatimuksia esitteeseen liittyvän vastuun perusteella tiedonanto- ja valvontavelvollisuuksien laiminlyönnin vuoksi sekä lainaehtojen perusteella, voi vedota näihin toimivaltaa koskeviin tosiseikkoihin, jos kantajasta on tullut johdannaisesti liikkeeseenlaskijan ja alkuperäisen lainanottajan välisen sopimussuhteen osapuoli ostaessaan arvopaperin kolmannelta osapuolelta?

    1.2.

    (mikäli kysymykseen 1.1 vastataan myöntävästi) kantaja voi kääntyä mainitun säädöksen 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tuomioistuimen puoleen myös silloin, kun velkakirjan haltija ei ole hän itse vaan kolmas osapuoli, jonka tehtäväksi kantaja on antanut arvopapereiden hankinnan, joka sopimuksen mukaisesti säilyttää arvopapereita omissa nimissään kantajan puolesta ja jolle kantaja myöntää ainoastaan velvoiteoikeudellisen luovutusoikeuden?

    2)

    (mikäli kysymykseen 1.1 vastataan myöntävästi) Onko asetuksen (EY) 44/2001 5 artiklan 1 kohdan a alakohdan perusteella katsottava, että lainanotosta johtuvan sopimusperusteisen oikeusperustan vuoksi asiaa käsittelevällä tuomioistuimella on myös toimivalta tarkastella mainitusta lainanotosta johtuvia rikkomusperusteisia vaatimuksia?

    C.

    (Asetuksen (EY) 44/2001 (Bryssel I -asetuksen) 5 artiklan 3 kohta):

    1)

    Onko pääomamarkkinaoikeuden mukaisissa esitteeseen liittyvissä korvausvaatimuksissa ja vaatimuksissa, jotka perustuvat suojelu- ja tiedonantovelvollisuuksien laiminlyömiseen haltijavelkakirjan liikkeeseenlaskun yhteydessä, kyse asetuksen (EY) 44/2001 5 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevasta asiasta?

    1.1.

    (mikäli kysymykseen 1 vastataan myöntävästi) Päteekö tämä myös silloin, kun henkilö, joka ei itse ole velkakirjan haltija vaan jolla ainoastaan on velvoiteoikeudellinen oikeus esittää palauttamisvaatimus haltijalle, joka säilyttää arvopapereita hänen puolestaan, esittää näitä liikkeeseenlaskijaan kohdistuvia vaatimuksia?

    2)

    Onko asetuksen (EY) 44/2001 5 artiklan 3 kohdan sanamuotoa ”sen paikkakunnan — –, missä vahinko sattui tai saattaa sattua” tulkittava siten, että ostettaessa arvopapereita tarkoituksellisen virheellisen tiedon perusteella

    2.1.

    paikkakunnan, missä vahinko tapahtui, katsotaan tarkoittavan vahinkoa kärsineen osapuolen kotipaikkaa, missä on hänen omaisuutensa keskuspaikka?

    2.2.

    (mikäli kysymykseen 2.1 vastataan myöntävästi) Päteekö tämä myös silloin, kun ostotoimeksianto ja valuutan siirto on mahdollista peruuttaa arvopapereiden luovutukseen asti ja luovutus tapahtui jonkin aikaa vahinkoa kärsineen osapuolen tililtä siirtämisen jälkeen toisessa jäsenvaltiossa?

    D.

    Toimivallan arviointi, kahdella tapaa merkitykselliset tosiseikat

    1)

    Kun kansallinen tuomioistuin arvioi toimivallan asetuksen (EY) 44/2001 25 ja 26 artiklan mukaisesti sellaisten kiistanalaisten tosiseikkojen osalta, jotka ovat merkityksellisiä sekä toimivaltaisuuden että esitetyn vaatimuksen olemassaolon kannalta (jäljempänä kahdella tapaa merkitykselliset tosiseikat), onko sen selvitettävä asia kattavasti vai onko sen toimivaltaisuudesta päättäessään pidettävä lähtökohtana kantajan väitteiden oikeellisuutta?


    (1)  Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001 (EYVL L 12, s. 1).


    Top