—

Generali-Providencia Biztosító Zrt, edustajinaan ügyvéd G. Fejes ja ügyvéd P. Tasi,

—

Közbeszerzési Hatóság Közbeszerzési Döntőbizottság, edustajanaan ügyvéd P. Csanádi,

—

Unkarin hallitus, asiamiehinään M. Z. Fehér ja K. Szíjjártó,

—

Espanjan hallitus, asiamiehenään M. J. García-Valdecasas Dorrego,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään A. Tokár ja A. Sipos,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee SEUT 18, SEUT 34, SEUT 49 ja SEUT 56 artiklan sekä julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31.3.2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY (EUVL L 134, s. 114), sellaisena kuin se on muutettuna 30.11.2009 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1177/2009 (EUVL L 314, s. 64; jäljempänä direktiivi 2004/18), 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa ovat vastakkain Generali‑Providencia Biztosító Zrt (jäljempänä Generali) ja Közbeszerzési Hatóság Közbeszerzési Döntőbizottság (julkisista hankinnoista vastaavan viraston valituslautakunta) ja joka koskee sen valituksen hylkäämistä, jonka tämä yhtiö on tehnyt kyseiselle valituslautakunnalle päätöksestä sulkea yhtiö pois tarjouspyyntömenettelystä sillä perusteella, että se oli aiemmin syyllistynyt kansallisten kilpailusääntöjen rikkomiseen.

3

Direktiivin 2004/18 johdanto-osan toisessa perustelukappaleessa todetaan seuraavaa:

”Jäsenvaltioissa valtion, paikallisten yhteisöjen ja muiden julkisoikeudellisten laitosten puolesta tehtyjen hankintasopimusten osalta on noudatettava perustamissopimuksen periaatteita ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, sijoittautumisvapauden periaatetta ja palvelujen tarjoamisen vapauden periaatetta ja niistä johtuvia periaatteita, kuten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, syrjimättömyyden periaatetta, vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta, suhteellisuusperiaatetta ja avoimuusperiaatetta. – –”

4

Kyseisen direktiivin 7 artiklan b alakohdassa säädetään muun muassa muiden kuin mainitun direktiivin liitteessä IV tarkoitettujen hankintaviranomaisten tekemien julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten osalta direktiivin soveltamista koskevasta kynnysarvosta, joka on 193000 euroa.

5

Saman direktiivin 45 artiklan, jonka otsikko on ”Ehdokkaan tai tarjoajan henkilökohtainen asema”, 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Hankintamenettelystä voidaan sulkea pois taloudellinen toimija, joka

– –

– –

Jäsenvaltioiden on määritettävä kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti ja yhteisön lainsäädännön huomioon ottaen edellytykset, joiden mukaan tätä kohtaa sovelletaan.”

6

Julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (EUVL L 94, s. 65) johdanto-osan 101 perustelukappaleen sanamuoto on seuraava:

”Hankintaviranomaisille olisi lisäksi annettava mahdollisuus sulkea pois talouden toimijat, jotka ovat osoittautuneet epäluotettaviksi esimerkiksi siksi, että ovat rikkoneet ympäristövelvoitteita tai sosiaalisia velvoitteita, mukaan lukien sääntöjä esteettömyydestä vammaisille henkilöille, tai ovat tehneet muunlaisia ammatin harjoittamiseen liittyviä vakavia virheitä, kuten rikkoneet kilpailusääntöjä tai teollis- ja tekijänoikeuksia. Olisi selvennettävä, että ammatin harjoittamiseen liittyvä vakava virhe voi kyseenalaistaa talouden toimijan luotettavuuden niin, että tätä ei voida valita hankintasopimuksen tekoa varten riippumatta siitä, olisiko talouden toimijalla muutoin tekniset ja taloudelliset resurssit sopimuksen toteuttamiseksi.

– –”

7

Direktiivin 2014/24 57 artiklan 4 kohdan sanamuoto on seuraava:

”Hankintaviranomaiset voivat sulkea talouden toimijan pois hankintamenettelystä tai jäsenvaltiot voivat vaatia sen poissulkemista jossakin seuraavista tilanteista:

– –

– –”

8

Julkisista hankinnoista annetun vuoden 2003 lain CXXIX (közbeszerzésekről szóló 2003. évi CXXIX. törvény, Magyar Közlöny 2003/157; jäljempänä Kbt) 61 §:n 1 momentin sanamuoto on seuraava:

”Hankintaviranomainen voi määrätä tarjouspyyntöilmoituksessa, että menettelyyn ei voi osallistua tarjoajana, alihankkijana eikä avustavana tavarantoimittajana tai palvelun suorittajana, joka suorittaisi suuremman kuin 10 prosentin osuuden julkisen hankinnan arvosta, eikä d ja e kohdassa tarkoitettuna alihankkijana sellainen toimija, joka

– –”

9

Gazdasági Versenyhivatal (kilpailuvirasto) totesi 21.12.2006 tekemällään päätöksellä Generalin ja ajoneuvojen jälleenmyyjien välillä tehtyjen tiettyjen vertikaalisten sopimusten olevan kansallisten kilpailusääntöjen vastaisia ja määräsi kyseiselle yhtiölle sakon. Fővárosi Ítelőtábla (Budapestin muutoksenhakutuomioistuin), jonka käsiteltäväksi asia saatettiin valituksella, pysytti kyseisen päätöksen tuomiolla, joka luokitellaan lainvoimaiseksi (”jogerős”). Tähän tuomioon haettiin muutosta Magyar Köztársaság Legfelsőbb Bíróságassa (ylimmän oikeusasteen tuomioistuin), joka esitti unionin tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksen, joka ratkaistiin tuomiolla Allianz Hungária Biztosító ym. (C-32/11, EU:C:2013:160).

10

Nemzeti Adó- és Vámhivatal (kansallinen vero- ja tullihallinto) julkaisi 5.12.2011 vakuutuspalvelujen suoritusta koskevan hankintailmoituksen. Hankintaviranomainen mainitsi kyseisessä ilmoituksessa tarjoajan henkilökohtaiseen asemaan liittyvien tarjouspyyntömenettelystä poissulkemisen perusteiden joukossa Kbt:n 61 §:n 1 momentin a–c kohdassa sekä 62 §:n 1 momentissa tarkoitetut perusteet.

11

Generali jätti mainitun ilmoituksen perusteella tarjouksen asetetussa määräajassa.

12

Hankintaviranomainen ilmoitti Generalille päätöksestään sulkea tämä pois asianomaisesta hankintamenettelystä, koska Generaliin voitiin soveltaa Kbt:n 61 §:n 1 momentin a kohdassa säädettyä poissulkemisperustetta sen vuoksi, että sen oli todettu lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla rikkoneen kansallisia kilpailusääntöjä.

13

Generalin hankintaviranomaisen päätöksestä tekemä oikaisuvaatimus hylättiin, minkä jälkeen Generali nosti kanteen Fővárosi Törvényszékissä (Budapestin alioikeus), jolta hallinto-oikeudelliset riita-asiat siirrettiin sittemmin Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróságin (Budapestin hallinto- ja työoikeudellisia asioita käsittelevä tuomioistuin) käsiteltäväksi.

14

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee, onko peruste, jolla Generali suljettiin pois mainitusta hankintamenettelystä, unionin oikeuden mukainen. Se toteaa, että direktiivin 2004/18 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohdassa sallitaan taloudellisen toimijan sulkeminen pois hankintamenettelystä kyseisen toimijan ammattitoimintaan liittyviin objektiivisiin olosuhteisiin perustuvista syistä. Vaikka ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, ettei kyseisen direktiivin 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohtaa voida soveltaa sen käsiteltäväksi saatetun oikeusriidan olosuhteisiin, koska Generalin toteuttamaa rikkomista ei katsota ”lainvastaiseksi teoksi” kansallisessa oikeudessa, se pohtii, voidaanko mainitun direktiivin 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohtaa soveltaa näihin samoihin olosuhteisiin.

15

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että kun otetaan huomioon unionin tuomioistuimen viimeksi mainitussa säännöksessä mainitulle ammattitoiminnassa tehtyä virhettä koskevalle käsitteelle antama tulkinta tuomiossa Forposta ja ABC Direct Contact (C-465/11, EU:C:2012:801), menettelyt, joita taloudellisen toimijan on noudatettava tai joista sen on pidättäydyttävä hyvää liiketapaa koskevien vaatimusten noudattamiseksi, vaikuttavat kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen. Siten menettely, joka on kilpailua rajoittavia sopimuksia koskevan kiellon vastainen ja jonka olemassaolo on vahvistettu lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla, kuuluu tämän käsitteen alaan. Virheen vakavuutta on arvioitava taloudellisen toimijan tosiasiallisen menettelyn perusteella.

16

Jos sen sijaan on katsottava, ettei tällainen rikkominen vaikuta taloudellisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen tai merkitse sen ammattikunnan, johon tämä toimija kuuluu, ammattieettisten sääntöjen rikkomista, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on sitä mieltä, ettei kyseistä toimijaa voida sulkea kansallisten kilpailusääntöjen rikkomisen johdosta pois hankintamenettelystä direktiivin 2004/18 45 artiklan 2 kohdan nojalla, jossa luetellaan tyhjentävästi perusteet, joilla voidaan oikeuttaa tällaisen toimijan poissulkeminen tämän ammattipätevyyteen liittyvistä syistä.

17

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että tällainen tulkinta velvoittaisi sen jättämään soveltamatta Kbt:n 61 §:n 1 momentin a kohtaa, kun otetaan myös huomioon se – kuten direktiivin 2004/18 johdanto-osan toisesta perustelukappaleesta ilmenee –, että julkisia hankintoja koskevien kansallisten sääntöjen on oltava unionin oikeuden sääntöjen ja yleisten periaatteiden mukaisia. Tässä yhteydessä kyseinen tuomioistuin toteaa, että Közbeszerzési Hatóság Közbeszerzési Döntőbizottságin Kbt:n 61 §:n 1 momentin a kohdalle antama tulkinta voi olla esteenä unionin oikeudessa taattujen perusvapauksien käyttämiselle siltä osin kuin kyseisessä säännöksessä ei täsmennetä sen lainvastaisen teon ominaispiirteitä eikä vakavuutta, johon taloudellisen toimijan on täytynyt syyllistyä liike- tai ammattitoiminnassaan, vaan siinä säädetään, että kyseisen toimijan sulkeminen pois hankintamenettelystä seuraa pelkästään siitä, että kyseistä lainvastaista tekoa koskeva tuomioistuinmenettely on saatettu päätökseen.

18

Fővárosi Közigazgatási és Munkaügyi Bíróság on näin ollen päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

19

Aluksi on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tavoin todettava, että vaikka taloudellinen toimija voidaan Kbt:n 61 §:n 1 momentin a kohdan nojalla sulkea pois tarjouspyyntömenettelystä kaikkien sellaisten lainvastaisten tekojen perusteella, joihin se on syyllistynyt liike- tai ammattitoiminnassaan, ilman että tämän teon ominaispiirteitä tai vakavuutta on täsmennetty, Generali suljettiin kyseisen säännöksen nojalla pääasiassa pois asianomaisesta hankintamenettelystä sellaiseen kansalliseen kilpailuoikeuden rikkomiseen syyllistymisen perusteella, joka vahvistettiin lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla ja josta sille määrättiin sakko.

20

Näin ollen on katsottava, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kysymyksillään, joita on tarkasteltava yhdessä, lähinnä, ovatko SEUT 18, SEUT 34, SEUT 49 ja SEUT 56 artikla sekä direktiivin 2004/18 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c ja d alakohta esteenä sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka nojalla tarjouspyyntömenettelystä suljetaan pois taloudellinen toimija, jonka on lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla todettu syyllistyneen kilpailuoikeuden rikkomiseen, josta sille on määrätty sakko.

21

Ensimmäiseksi direktiivin 2004/18 säännöksistä, joihin ennakkoratkaisukysymyksissä on viitattu, on todettava, että sekä Generali unionin tuomioistuimen suullisessa käsittelyssä esittämään kysymykseen antamassaan vastauksessa että Unkarin hallitus kirjallisissa huomautuksissaan ovat todenneet, että pääasiassa kyseessä oleva hankintasopimus on arvoltaan kyseisen direktiivin 7 artiklan b alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittua sellaista kynnysarvoa alhaisempi, joka kyseisen hallituksen mukaan on merkityksellinen kynnysarvo, koska kansallista vero- ja tullihallintoa ei ole mainittu kyseisen direktiivin liitteessä IV. Direktiiviä ei näin ollen voida soveltaa tähän sopimukseen, jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen suorittamassa tarkastuksessa muuta ilmene.

22

Generali ja Euroopan komissio totesivat kuitenkin suullisessa käsittelyssä, että Unkarin lainsäädäntöä, jolla direktiivi 2004/18 on saatettu osaksi kansallista oikeutta, sovelletaan sekä hankintasopimuksiin, jotka ylittävät direktiivin 7 artiklassa säädetyt kynnysarvot, että hankintasopimuksiin, jotka eivät niitä ylitä. Ne muistuttivat tässä yhteydessä, että unionin tuomioistuin on katsonut, että sillä on toimivalta ratkaista Euroopan unionin toimen säännöksiä koskevat ennakkoratkaisupyynnöt sellaisissa tapauksissa, joissa pääasian tosiseikat jäävät kyseisen toimen soveltamisalan ulkopuolelle mutta joissa mainittuja säännöksiä sovelletaan kansallisen oikeuden nojalla tässä oikeudessa kyseisten säännösten sisältöön tehdyn viittauksen vuoksi (ks. vastaavasti tuomio Dzodzi, C-297/88 ja C-197/89, EU:C:1990:360, 36 kohta ja tuomio Nolan, C-583/10, EU:C:2012:638, 45 kohta).

23

On totta, että unionin tuomioistuin on jo todennut, että unionin toimen säännösten tulkinta tilanteissa, jotka jäävät toimen soveltamisalan ulkopuolelle, on perusteltua, kun näitä säännöksiä sovelletaan kansallisen oikeuden nojalla tällaisiin tilanteisiin suoraan ja ehdottomasti, jotta voidaan taata, että mainittuja tilanteita sekä tilanteita, jotka kuuluvat kyseisen toimen soveltamisalaan, kohdellaan samalla tavoin (ks. vastaavasti tuomio Nolan, EU:C:2012:638, 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

24

Tilanne ei kuitenkaan ole tällainen pääasiassa.

25

Ennakkoratkaisupyynnöstä ja unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ei nimittäin käy ilmi, että Unkarin oikeudessa olisi olemassa säännös, jonka nojalla direktiivi 2004/18 olisi suoraan ja ehdottomasti sovellettavissa julkisiin hankintasopimuksiin, joiden arvo jää alle kyseisen direktiivin 7 artiklassa säädetyn merkityksellisen kynnysarvon.

26

Edellä esitetystä seuraa, ettei unionin tuomioistuimen tarvitse esittää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle ennakkoratkaisukysymyksissä mainittuja direktiivin 2004/18 säännöksiä koskevaa tulkintaa, jotta tämä voisi ratkaista sen käsiteltäväksi pääasiassa saatetun asian.

27

Toiseksi on niin, että siltä osin kuin ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on viitannut EUT-sopimuksen määräyksiin, on muistutettava, että mikäli hankintasopimus ei kuulu direktiivin 2004/18 soveltamisalaan sen johdosta, että se jää alle direktiivin 7 artiklassa säädetyn merkityksellisen kynnysarvon, tähän sopimukseen sovelletaan EUT‑sopimuksen perustavanlaatuisia sääntöjä sekä yleisiä periaatteita, mikäli siihen liittyy varma rajat ylittävä intressi, kun otetaan huomioon muun muassa sen suuruus ja täyttämispaikka (ks. vastaavasti tuomio Ordine degli Ingegneri della Provincia di Lecce ym., C-159/11, EU:C:2012:817, 23 kohta ja tuomio Consorzio Stabile Libor Lavori Pubblici, C-358/12, EU:C:2014:2063, 24 kohta).

28

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin ei kuitenkaan ole todennut tarpeellisia seikkoja, joiden perusteella unionin tuomioistuin voisi tarkistaa, onko pääasiassa olemassa varma rajat ylittävä intressi. Kuten unionin tuomioistuimen työjärjestyksen, sellaisena kuin se on 1.11.2012 voimaan tulleessa versiossaan, 94 artiklasta ilmenee, unionin tuomioistuimen on pystyttävä löytämään ennakkoratkaisupyynnöstä selostus niistä tosiseikoista, joihin kysymykset perustuvat, sekä muun muassa yhteys näiden tosiseikkojen ja kysymysten välillä. Sellaisten tarpeellisten seikkojen toteaminen, joiden perusteella voidaan tarkistaa, onko olemassa varma rajat ylittävä intressi, samoin kuin yleisesti kaikki toteamiset, jotka kansallisten tuomioistuinten on tehtävä ja joista unionin primaarioikeuden tai johdetun oikeuden toimen sovellettavuus riippuu, olisi näin ollen tehtävä ennen asian saattamista unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi (ks. tuomio Azienda sanitaria locale n. 5 ”Spezzino” ym., C‑113/13, EU:C:2014:2440, 47 kohta).

29

Kansallisten tuomioistuinten ja unionin tuomioistuimen välillä ennakkoratkaisumenettelyssä vallitsevan yhteistyön hengen vuoksi tällaisten ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ensin tekemien toteamisten, jotka liittyvät varman rajat ylittävän intressin mahdolliseen olemassaoloon, puuttumisesta ei seuraa, että pyyntö on jätettävä tutkimatta, jos unionin tuomioistuin katsoo kyseisistä puutteista huolimatta asiakirja-aineistosta ilmenevien seikkojen perusteella, että se voi antaa hyödyllisen vastauksen ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle. Asia on näin erityisesti, kun ennakkoratkaisupyyntö sisältää riittävästi merkityksellisiä seikkoja tällaisen intressin mahdollisen olemassaolon arvioimiseksi. Unionin tuomioistuin antaa kuitenkin vastauksen vain sillä ehdolla, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin voi todeta varman rajat ylittävän intressin pääasiassa kaikkien pääasiaa koskevien merkityksellisten seikkojen yksityiskohtaisen arvioinnin perusteella (ks. tuomio Azienda sanitaria locale n. 5 ”Spezzino” ym., EU:C:2014:2440, 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Jäljempänä tehdyt päätelmät esitetään tällä varauksella.

30

Näissä kysymyksissä mainituista EUT-sopimuksen määräyksistä on todettava, että ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että mainittu hankintasopimus koskee vakuutuspalvelujen suoritusta. SEUT 34 artiklaa, joka koskee tavaroiden vapaata liikkuvuutta, ei näin ollen voida soveltaa. SEUT 49 ja SEUT 56 artiklaa, jotka koskevat sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta, on sen sijaan pidettävä merkityksellisinä pääasiassa.

31

Koska viimeksi mainituissa määräyksissä on erityismääräykset SEUT 18 artiklassa määrätystä yleisestä kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellosta, ennakkoratkaisukysymyksiin vastaamiseksi ei ole tarpeen tutkia viimeksi mainittua määräystä (ks. vastaavasti tuomio Wall, C-91/08, EU:C:2010:182, 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

32

Koska SEUT 49 ja SEUT 56 artiklaa sovelletaan pääasiassa kyseessä olevan kaltaiseen hankintasopimukseen, edellyttäen että kyseiseen sopimukseen liittyy varma rajat ylittävä intressi, hankintaviranomaisten on noudatettava kansalaisuuteen perustuvan syrjinnän kieltoa sekä näistä artikloista johtuvaa avoimuusvelvoitetta (ks. vastaavasti tuomio Wall, EU:C:2010:182, 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33

Unionin tuomioistuimelle toimitettu asiakirja-aineisto ja Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artiklassa tarkoitettujen osapuolten toimittamat huomautukset eivät sisällä mitään, minkä perusteella voitaisiin katsoa, että Kbt:n 61 §:n 1 momentin a kohdassa mainitun poissulkemisperusteen soveltamista pääasiassa kyseessä olevan kaltaiseen tilanteeseen voitaisiin pitää edes välillisenä kansalaisuuteen perustuvana syrjintänä tai että sillä voitaisiin loukata avoimuusvelvoitetta. Tässä yhteydessä on muistutettava, että hankintaviranomainen mainitsi hankintailmoituksessa nimenomaisesti, että mainitussa Kbt:n säännöksessä tarkoitettua poissulkemisperustetta sovelletaan kyseiseen hankintasopimukseen.

34

Taloudellisten toimijoiden sulkemisesta pois hankintamenettelystä SEUT 49 ja SEUT 56 artiklassa määrätyissä sijoittautumisvapautta ja palvelujen tarjoamisen vapautta koskevissa tilanteissa on todettava, että direktiivin 2004/18 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan nojalla toimija, joka ”on ammattitoiminnassaan syyllistynyt vakavaan virheeseen, jonka hankintaviranomaiset voivat näyttää toteen”, voidaan sulkea pois hankintamenettelystä.

35

Unionin tuomioistuin on jo tältä osin todennut, että viimeksi mainitussa säännöksessä tarkoitettu käsite ”virhe ammattitoiminnassa” kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, eikä vain suppeassa mielessä sen ammattikunnan, johon tämä toimija kuuluu, ammattieettisten sääntöjen rikkomiset (ks. vastaavasti tuomio Forposta ja ABC Direct Contact, EU:C:2012:801, 27 kohta). Näin ollen on katsottava, että kilpailusääntöjen rikkomiseen syyllistyminen muun muassa silloin, kun tästä rikkomisesta on määrätty seuraamukseksi sakko, muodostaa direktiivin 2004/18 45 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdan soveltamisalaan kuuluvan poissulkemisperusteen.

36

Jos tällainen poissulkemisperuste on mahdollinen direktiivin 2004/18 nojalla, sitä on sitäkin suuremmalla syyllä pidettävä perusteltuna sellaisten julkisten hankintasopimusten osalta, jotka eivät yllä mainitun direktiivin 7 artiklassa säädetyn merkityksellisen kynnysarvon tasolle ja joihin ei tämän vuoksi sovelleta samassa direktiivissä säädettyjä erityisiä ja tiukkoja menettelyjä (ks. vastaavasti tuomio Consorzio Stabile Libor Lavori Pubblici, EU:C:2014:2063, 37 kohta).

37

Lisäksi pääasian tosiseikkojen tapahtuma-ajan jälkeen annetun direktiivin 2014/24 johdanto-osan 101 perustelukappaleesta, jossa todetaan, että hankintaviranomaisilla on oltava mahdollisuus sulkea pois talouden toimijat muun muassa ammatin harjoittamiseen liittyvien vakavien virheiden vuoksi, kuten kilpailusääntöjen rikkomisen vuoksi, koska tällainen virhe voi kyseenalaistaa talouden toimijan luotettavuuden, ilmenee, että tämän tuomion 35 kohdassa mainittua poissulkemisperustetta pidetään perusteltuna unionin oikeuden nojalla. Kyseisen direktiivin 57 artiklan 4 kohdan d alakohdassa säädetään lisäksi selkeästi ja täsmällisesti tästä poissulkemisperusteesta.

38

On lisättävä, ettei – kuten Generali on suullisessa käsittelyssä täsmentänyt – Generali kiistä sitä, että jäsenvaltioiden on mahdollista kansallisessa lainsäädännössään säätää hankintamenettelystä poissulkemisen perusteesta, joka perustuu asianomainen taloudellisen toimijan toteuttamaan kilpailusääntöjen rikkomiseen. Generali riitauttaa ulottuvuuden, joka on Kbt:n 61 §:n 1 momentin a kohdalla, jota sen mukaan on pidettävä yleisenä poissulkemisperusteena, joka menee huomattavasti pidemmälle kuin direktiivin 2004/18 45 artiklassa mainitut poissulkemisperusteet. Kuten tämän tuomion 19 kohdassa on muistutettu, pääasia kuitenkin koskee Generalin sulkemista pois asianomaisesta hankintamenettelystä sillä perusteella, että Generali on syyllistynyt kilpailusääntöjen rikkomiseen, josta sille on määrätty sakko. Pääasiassa annettavan ratkaisun kannalta ei täten ole merkityksellistä tutkia muiden poissulkemisperusteiden, joita mainittu Unkarin lainsäädännön säännös mahdollisesti koskee, unionin oikeuden mukaisuutta.

39

Edellä esitetyn perusteella ennakkoratkaisukysymyksiin on vastattava, etteivät SEUT 49 ja SEUT 56 artikla ole esteenä sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka nojalla tarjouspyyntömenettelystä suljetaan pois taloudellinen toimija, jonka on lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla todettu syyllistyneen kilpailuoikeuden rikkomiseen, josta sille on määrätty sakko.

40

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kymmenes jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

SEUT 49 ja SEUT 56 artikla eivät ole esteenä sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltamiselle, jonka nojalla tarjouspyyntömenettelystä suljetaan pois taloudellinen toimija, jonka on lainvoimaisella tuomioistuinratkaisulla todettu syyllistyneen kilpailuoikeuden rikkomiseen, josta sille on määrätty sakko.