Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62011CJ0638

    Unionin tuomioistuimen tuomio (viides jaosto) 14 päivänä marraskuuta 2013.
    Euroopan unionin neuvosto vastaan Gul Ahmed Textile Mills Ltd.
    Muutoksenhaku - Polkumyynti - Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonti - Asetus (EY) N:o 384/96 - 3 artiklan 7 kohta - Käsite ˮmuut tekijätˮ.
    Asia C-638/11 P.

    Court reports – general

    ECLI identifier: ECLI:EU:C:2013:732

    UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto)

    14 päivänä marraskuuta 2013 ( *1 )

    ”Muutoksenhaku — Polkumyynti — Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonti — Asetus (EY) N:o 384/96 — 3 artiklan 7 kohta — Käsite ”muut tekijät””

    Asiassa C‑638/11 P,

    jossa on kyse Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 56 artiklan nojalla 6.12.2011 tehdystä valituksesta,

    Euroopan unionin neuvosto, asiamiehenään J.-P. Hix, avustajanaan Rechtsanwalt G. Berrisch,

    valittajana,

    ja jossa muina osapuolina ovat

    Gul Ahmed Textile Mills Ltd, edustajanaan avocat L. Ruessmann,

    kantajana ensimmäisessä oikeusasteessa, ja

    Euroopan komissio, asiamiehenään A. Stobiecka-Kuik, avustajanaan barrister E. McGovern,

    väliintulijana ensimmäisessä oikeusasteessa,

    UNIONIN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),

    toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja T. von Danwitz, varapresidentti K. Lenaerts, joka hoitaa viidennen jaoston tuomarin tehtäviä, sekä tuomarit E. Juhász (esittelevä tuomari), A. Rosas ja C. Vajda,

    julkisasiamies: E. Sharpston,

    kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett,

    ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 21.2.2013 pidetyssä istunnossa esitetyn,

    kuultuaan julkisasiamiehen 25.4.2013 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

    on antanut seuraavan

    tuomion

    1

    Euroopan unionin neuvosto vaatii valituksellaan kumoamaan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-199/04, Gul Ahmed Textile Mills vastaan neuvosto, 27.9.2011 antaman tuomion (Kok., s. II-321*; jäljempänä valituksenalainen tuomio), jolla unionin yleinen tuomioistuin kumosi lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa 2.3.2004 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 397/2004 (EUVL L 66, s. 1) siltä osin kuin se koskee Gul Ahmed Textile Mills Ltd:tä (jäljempänä Gul Ahmed Textile Mills).

    Asiaa koskevat oikeussäännöt

    2

    Polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 22.12.1995 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 384/96 (EYVL 1996, L 56, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna 5.11.2002 annetulla neuvoston asetuksella N:o 1972/2002 (EYVL L 305, s. 1; jäljempänä asetus N:o 384/96), 3 artiklassa, jonka otsikko on ”Vahingon määritys”, säädetään seuraavaa:

    ”1.   Tässä asetuksessa käsitteellä ’vahinko’ tarkoitetaan, jollei toisin ilmoiteta, yhteisön tuotannonalalle aiheutunutta merkittävää vahinkoa, yhteisön tuotannonalaan kohdistuvaa merkittävän vahingon uhkaa tai merkittävää viivästystä yhteisön tuotannonalan perustamisessa, ja sitä tulkitaan tämän artiklan mukaisesti.

    2.   Vahingon toteamisen on perustuttava selkeään näyttöön, ja siihen on sisällyttävä puolueeton tarkastelu a) polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrästä ja tämän tuonnin vaikutuksesta samankaltaisten tuotteiden hintoihin yhteisön markkinoilla ja b) tämän tuonnin seurausvaikutuksista yhteisön tuotannonalaan.

    3.   Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrän osalta on harkittava, onko polkumyynnillä tapahtuva tuonti lisääntynyt merkittävästi joko absoluuttisesti tai suhteessa yhteisön tuotantoon tai kulutukseen. Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta hintoihin on harkittava, onko polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin osalta esiintynyt huomattavaa alihinnoittelua suhteessa yhteisön tuotannonalan samankaltaisen tuotteen hintaan tai onko tällaisen tuonnin vaikutuksesta muutoin ilmennyt merkittävää hintojen alenemista tai onko tuonti huomattavassa määrin estänyt sellaisia hinnankorotuksia, jotka muuten olisi tehty. Yksi tai useampi näistä tekijöistä ei välttämättä ole ratkaiseva.

    – –

    5.   Tutkittaessa polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutusta kyseessä olevaan yhteisön tuotannonalaan on otettava huomioon kaikki olennaiset taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttavat kyseisen teollisuuden tilanteeseen, kuten esimerkiksi se tosiasia, että ala on edelleen toipumassa entisten polkumyynti- tai vientitukikäytäntöjen vaikutuksista, tosiasiallisen polkumyyntimarginaalin merkittävyys, myynnin tosiasiallinen ja mahdollinen pieneneminen, voitot, tuotanto, markkinaosuus, tuottavuus, investointien tuotto tai kapasiteetin käyttöaste, hintaan vaikuttavat tekijät yhteisössä, tosiasialliset ja mahdolliset negatiiviset vaikutukset kassavirtoihin, varastot, työllisyys, palkat, kasvu sekä pääoman saanti tai investoinnit. Tämä luettelo ei ole tyhjentävä, eikä yksi tai useampi näistä tekijöistä välttämättä ole ratkaiseva.

    6.   On näytettävä 2 kohtaan liittyvien olennaisten todisteiden avulla, että polkumyynnillä tapahtuva tuonti aiheuttaa vahinkoa tässä asetuksessa tarkoitetussa merkityksessä. Tässä tapauksessa se merkitsee sen näyttämistä, että 3 kohdassa tarkoitetuilla määrillä ja hinnoilla on yhteisön tuotannonalaan vaikutusta 5 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä ja että tämä vaikutus on sellaista, että sitä voidaan pitää merkittävänä.

    7.   Polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi on tutkittava muut tiedossa olevat tekijät, jotka samaan aikaan aiheuttavat vahinkoa yhteisön tuotannonalalle, eikä näiden tekijöiden aiheuttamaa vahinkoa saa pitää polkumyynnillä tapahtuvasta tuonnista johtuvana 6 kohdassa tarkoitetussa merkityksessä. Tässä suhteessa olennaisina tekijöinä voidaan pitää muun muassa muun kuin polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrää ja hintoja, kysynnän supistumista tai kulutustottumusten muutoksia, kolmannen maan ja yhteisön tuottajien rajoittavia kauppatapoja ja kyseisten tuottajien välistä kilpailua, tekniikan kehittymistä sekä yhteisön tuotannonalan vientisaavutuksia ja tuottavuutta.

    – –”

    Asian tausta

    3

    Valituksenalaisessa tuomiossa esitetään seuraavat toteamukset:

    ”1

    Kantaja Gul Ahmed Textile Mills – – on Pakistanin oikeuden mukaisesti perustettu yhtiö, jonka kotipaikka on Karachi (Pakistan). Se harjoittaa muun muassa vuodeliinavaatteiden myyntiä ja vientiä. Kantaja valmistaa kyseistä tuotetta Pakistanissa ja vie sitä Euroopan unioniin. Se ei myy vuodeliinavaatteita Pakistanin sisäisillä markkinoilla vaan niillä se myy erilaisia perustuotteita.

    2

    Euroopan yhteisöjen puuvilla- ja liitännäistekstiiliteollisuuden komitean – – 30.7.1996 tekemän kantelun ja polkumyyntimenettelyn aloittamisen 13.9.1996 seurauksena muun muassa Pakistanin tuottajille määrättiin lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta Egyptistä, Intiasta ja Pakistanista peräisin olevien puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden tuonnissa 28.11.1997 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2398/97 (EYVL L 332, s. 1) lopulliset polkumyyntitullit (jäljempänä aiemmat polkumyyntitullit). Mainitun asetuksen 1 artiklan ensimmäisen kohdan mukaan asetettava lopullinen polkumyyntitulli koski sellaisten puhtaista puuvillakuiduista tai tekokuitujen tai pellavan kanssa siten, että pellava ei ole pääasiallinen kuitu, sekoitettujen, puuvillakuiduista valmistettujen, valkaistujen, värjättyjen tai painettujen vuodeliinavaatteiden tuontia, jotka luokiteltiin seuraaviin yhdistetyn nimikkeistön koodeihin: ex 6302 21 00 (TARIC-koodit 6302 21 00 * 81 ja 6302 21 00 * 89), ex 6302 22 90 (TARIC-koodi 6302 22 90 * 19), ex 6302 31 10 (TARIC-koodi 6302 31 10 * 90), ex 6302 31 90 (TARIC-koodi 6302 31 90 * 90) ja ex 6302 32 90 (TARIC-koodi 6302 32 90 * 19).

    3

    Euroopan yhteisön ja Pakistanin islamilaisen tasavallan siirtymäjärjestelyistä tekstiili- ja vaatetustuotteiden markkinoille pääsyn alalla Brysselissä 15.10.2001 parafoidun yhteisymmärryspöytäkirjan (EYVL L 345, s. 81) mukaisesti ja yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2002 alkaen 31 päivään joulukuuta 200410.12.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2501/2001 (EYVL L 346, s. 1) antamisen seurauksena Pakistanin islamilaiseen tasavaltaan alettiin soveltaa mainittua järjestelmää siltä osin kuin sitä sovellettiin huumausaineiden tuotantoa ja kauppaa vastaan toimiviin maihin. Tämän seurauksena pakistanilaisia tekstiilituotteita ja vaatteita alettiin 1.1.2002 lähtien tuoda tullitta Euroopan yhteisöön, kun niihin oli aikaisemmin sovellettu 12 prosentin tullia. Asetuksen N:o 2501/2001 10 artiklan, luettuna yhdessä sen liitteen IV kanssa, mukaan tulleista huumausaineiden tuotannon ja kaupan vastaisen toiminnan erityisjärjestelyihin sisältymisen vuoksi vapautettuihin tuotteisiin kuuluivat muun muassa seuraavat, yhdistetyn nimikkeistön 63 ryhmään kuuluvat tuotteet: ’muut sovitetut tekstiilitavarat; sarjat; käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiilitavarat’.

    4

    Aiemmat polkumyyntitullit poistettiin 30.1.2002 alkaen Pakistanin tuottajien osalta asetuksen N:o 2398/97 muuttamisesta 28.1.2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 160/2002 (EYVL L 26, s. 1).

    5

    [Euroopan yhteisöjen puuvilla- ja liitännäistekstiiliteollisuuden komitean], joka toimi valtaosaa puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden yhteisön tuotannosta edustavien tuottajien nimissä, 4.11.2002 tekemän uuden kantelun seurauksena Euroopan yhteisöjen komissio aloitti polkumyyntimenettelyn, joka koski sellaisten Pakistanista peräisin olevien puhtaista puuvillakuiduista tai tekokuitujen tai pellavan kanssa siten, että pellava ei ole pääasiallinen kuitu, sekoitetuista puuvillakuiduista valmistettujen valkaistujen, värjättyjen tai painettujen vuodeliinavaatteiden tuontia, joista se mainitsi 'ainoastaan ohjeellisesti', että ne kuuluivat yhdistetyn nimikkeistön koodeihin ex 6302 21 00, ex 6302 22 90, ex 6302 31 10, ex 6302 31 90 ja ex 6302 32 90. Kyseisen menettelyn aloittamista koskeva ilmoitus julkaistiin 18.12.2002 päivätyssä Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (EYVL C 316, s. 6).

    6

    Polkumyyntiä ja siitä aiheutunutta vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1.10.2001 ja 30.9.2002 välisen ajanjakson (jäljempänä tutkimusajanjakso). Vahingon arvioinnin kannalta tärkeiden tapahtumien tarkastelu kattoi ajanjakson vuodesta 1999 tutkimusajanjakson loppuun – –.

    7

    Koska polkumyyntimenettely koski suurta määrää vientiä harjoittavia tuottajia, komissio valikoi asetuksen N:o 384/96 17 artiklan mukaisesti kuuden yhtiön, joihin kantaja kuului, otannan, joka edusti yli 32:ta prosenttia Pakistanin puuvillan tyyppisten vuodeliinavaatteiden viennistä yhteisöön tutkimusajanjaksolla. Kyseisiä yhtiöitä kehotettiin vastaamaan polkumyyntiä koskevaan kyselylomakkeeseen.

    8

    Koska kantelua tuki suuri määrä yhteisön tuottajia, komissio valikoi asetuksen N:o 384/96 17 artiklan nojalla myös otannan, joka koostui kolmeen jäsenvaltioon sijoittautuneista viidestä yhtiöstä ja jonka katsottiin tuotanto- ja myyntimääriltään parhaiten edustavan markkinoiden kokoa. Tämän jälkeen komissio osoitti kyseisille yhtiöille kyselylomakkeet.

    9

    Kaikki otantaan kuuluneet pakistanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat toimittivat vastaukset kyselylomakkeisiin, samoin kuin viisi kantelun taustalla ollutta otantaan kuulunutta yhteisön tuottajaa. Vastaukset kyselylomakkeeseen toimitti myös kaksi yhteisön itsenäistä tuojaa sekä kolme pakistanilaista vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka eivät kuuluneet otantaan ja jotka olivat pyytäneet yksilöllistä kohtelua.

    10

    Pakistanilaisia vientiä harjoittavia vuodeliinavaatteiden tuottajia edustavat järjestöt jättivät komissiolle 10.2.2003 asiakirjan, jonka otsikko oli 'Huomautukset vahingosta'. Ne kiistivät siinä muun muassa polkumyyntimenettelyn aloittamisen lainmukaisuuden, yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon aineellisuuden sekä Pakistanin vientien ja mainitun tuotannonalan väitetysti kärsimän vahingon välisen syy-yhteyden olemassaolon. Komissio järjesti 2.6.2003 kuulemisen, jossa oli läsnä muun muassa pakistanilaisia vientiä harjoittavia tuottajia, mukaan lukien kantaja. Tämän jälkeen pakistanilaisia vientiä harjoittavia vuodeliinavaatteiden tuottajia edustavat järjestöt toimittivat komissiolle asiakirjan, jonka otsikko oli 'Kuulemisen jälkeiset huomautukset vahingosta' ja jossa ne käsittelivät kyseisessä kuulemisessa läpikäytyjä seikkoja.

    11

    Komissio suoritti [asetuksen N:o 384/96] 16 artiklan mukaisesti tarkastuksia paikan päällä, muun muassa kahden pakistanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimitiloissa, tarkastaakseen sille vastauksina kyselylomakkeisiin toimitettujen tietojen oikeellisuuden. – – Tutkimus sisälsi ainoastaan yhden täysimääräisen tarkastuksen pakistanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan eli kantajan toimitiloissa sekä yhden osittaisen tarkastuksen toisen pakistanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimitiloissa. Kyseisten kahden yhtiön viennin osuus otantaan kuuluvien vientiä harjoittavien tuottajien yhteisöön suuntautuvan viennin koko cif-arvosta (kustannukset, vakuutukset ja rahti) oli yli 50 prosenttia. Koska komissio katsoi, etteivät välttämättömät edellytykset paikan päällä suoritettaville tarkastuksille Pakistanissa täyttyneet, se jätti lisäksi hyväksymättä otantaan kuulumattomien kolmen pakistanilaisen vientiä harjoittavan tuottajan pyynnöt yksilöllisestä kohtelusta.

    12

    Komissio osoitti 10.12.2003 kantajalle yleisen lopullisen ilmoituksen, jossa yksilöitiin ne tosiseikat ja perusteet, joiden vuoksi se ehdotti lopullisten polkumyyntitoimenpiteiden käyttöön ottamista, sekä kantajaa koskevan erityisen lopullisen ilmoituksen (jäljempänä lopulliset ilmoitukset). Kantaja riitautti 5.1.2004 päivätyllä kirjeellä virallisesti komission päätelmät, sellaisina kuin ne oli esitetty lopullisissa ilmoituksissa. Kantaja toimitti komissiolle muita tietoja 16.2.2004 päivätyillä kirjeillä.

    13

    Komissio vastasi 5.1.2004 päivättyyn kirjeeseen 17.2.2004. Huolimatta siitä, että se teki tiettyjä oikaisuja laskelmiinsa, se vahvisti lopullisissa ilmoituksissa tekemänsä päätelmät. Kantaja toisti 27.2.2004 päivätyssä kirjeessä väitteensä virheistä, jotka komissio oli sen mukaan tehnyt arvioinnissaan.

    – –

    15

    Neuvosto hyväksyi 2.3.2004 asetuksen – – N:o 397/2004. – –

    16

    Neuvosto asetti asetuksella N:o 397/2004 13,1 prosentin polkumyyntitullin sellaisten Pakistanista peräisin olevien puhtaista puuvillakuiduista tai tekokuitujen tai pellavan kanssa siten, että pellava ei ole pääasiallinen kuitu, sekoitettujen, puuvillakuiduista valmistettujen, valkaistujen, värjättyjen tai painettujen vuodeliinavaatteiden tuonnissa, jotka luokiteltiin yhdistetyn nimikkeistön koodeihin ex 6302 21 00 (Taric-koodit 6302 21 00 81 ja 6302 21 00 89), ex 6302 22 90 (Taric-koodi 6302 22 90 19), ex 6302 31 10 (Taric-koodi 6302 31 10 90), ex 6302 31 90 (Taric-koodi 6302 31 90 90 ja ex 6302 32 90 (Taric-koodi 6302 32 90 19).

    17

    Asetusta N:o 397/2004 on tämän jälkeen muutettu siltä osin kuin se koskee kantajaa 5.5.2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 695/2006 (EUVL L 121, s. 14). Muutosasetuksella otettiin käyttöön 5,6 prosentin lopullinen polkumyyntitulli, jota sovellettiin kantajan valmistamiin kyseessä oleviin tuotteisiin.”

    Valituksenalainen tuomio

    4

    Gul Ahmed Textile Mills vaati 28.5.2004 nostetulla kanteella unionin yleistä tuomioistuinta kumoamaan asetuksen N:o 397/2004 siltä osin kuin se koski sitä.

    5

    Gul Ahmed Textile Mills vetosi viiteen kanneperusteeseen, jotka koskivat

    tutkinnan aloittamisen osalta asetuksen N:o 384/96 5 artiklan 7 ja 9 kohdan sekä Maailman kauppajärjestön (WTO) perustamisesta tehdyn sopimuksen, joka on allekirjoitettu Marrakechissä 15.4.1994 ja hyväksytty Uruguayn kierroksen monenvälisissä kauppaneuvotteluissa (1986–1994) laadittujen sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22.12.1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY (EYVL L 336, s. 1), liitteessä 1 A olevan tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen (WTO-GATT 1994) VI artiklan täytäntöönpanoa koskevan sopimuksen (EYVL L 336, s. 103; jäljempänä vuoden 1994 polkumyyntisäännöstö) 5.1 ja 5.2 artiklan virheellistä soveltamista

    ilmeistä arviointivirhettä sekä asetuksen N:o 384/96 2 artiklan 3 ja 5 kohdan ja 18 artiklan 4 kohdan sekä vuoden 1994 polkumyyntisäännöstön virheellistä soveltamista normaaliarvon laskennan osalta

    asetuksen N:o 384/96 2 artiklan 10 kohdan ja vuoden 1994 polkumyyntisäännöstön virheellistä soveltamista sekä EY 253 artiklaan perustuvan, asianmukaisten perustelujen ilmoittamista koskevan velvollisuuden noudattamatta jättämistä normaaliarvon ja vientihinnan vertailuun perustuvien tullinpalautusten perusteella tehtyjen oikaisujen osalta

    ilmeistä arviointivirhettä ja asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 1–3 ja 5 kohdan sekä vuoden 1994 polkumyyntisäännöstön virheellistä soveltamista merkittävänä pidettävän vahingon toteamisen osalta ja

    ilmeistä arviointivirhettä ja asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 6 ja 7 kohdan sekä vuoden 1994 polkumyyntisäännöstön virheellistä soveltamista väitetyn polkumyynnillä tuonnin ja väitetyn vahingon välisen syy-yhteyden toteamisen osalta.

    6

    Unionin yleinen tuomioistuin piti tarkoituksenmukaisena lausua aluksi viidennen kanneperusteen kolmannesta osasta. Kantaja moitti kyseisessä kanneperusteen osassa neuvostoa olennaisilta osin oikeudellisen virheen tekemisestä siitä syystä, ettei se ollut tutkinut, oliko aiempien polkumyyntitullien poistamisesta ja yleisen etuusjärjestelmän käyttöönotosta Pakistanin islamilaisen tasavallan hyväksi vuoden 2002 alussa ollut seurauksena yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon ja Pakistanin tuontien välisen syy-yhteyden katkeaminen.

    7

    Unionin yleinen tuomioistuin esitti ensinnäkin valituksenalaisen tuomion 45–51 kohdassa, että Pakistanin vientiä harjoittavia vuodeliinavaatteiden tuottajia edustavat yhteenliittymät olivat hallinnollisen menettelyn alkamisesta lähtien kiinnittäneet unionin toimielinten huomiota siihen, että unionin tuotannonalan väitetysti kärsimä vahinko oli johtunut kahdesta syystä eli aiempien polkumyyntitullien poistamisesta ja tavanomaisten tullien poistamisesta osana Pakistanin islamilaisen tasavallan hyväksi käyttöön otettua yleistä tullietuusjärjestelmää eikä Pakistanista peräisin olevasta polkumyynnillä tuonnista. Pakistanilaiset vientiä harjoittavat tuottajat katsoivat näin ollen, että Pakistanista peräisin olevan tuonnin kasvua olivat edesauttaneet tietyt tullivapautukset ja sääntelypuitteiden muuttaminen.

    8

    Unionin yleinen tuomioistuin arvioi valituksenalaisen tuomion 53–59 kohdassa, että jotta unionin toimielimet täyttäisivät asianmukaisesti velvollisuutensa tutkia asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 7 kohdan mukaisesti polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi kaikki ”muut tiedossa olevat tekijät, jotka samaan aikaan aiheuttavat vahinkoa yhteisön tuotannonalalle”, niiden on asianmukaisesti erotettava polkumyynnillä tuonnin vahingolliset vaikutukset muiden tiedossa olevien tekijöiden vahingollisista vaikutuksista.

    9

    Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 56 kohdassa, ettei asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 7 kohdan luettelo ”polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisäksi muista tiedossa olevista tekijöistä” ole tyhjentävä vaan päinvastoin ohjeellinen, kuten ilmaisun ”muun muassa” käyttäminen tekijöitä, joita voidaan pitää merkityksellisinä, koskevan luettelon edellä osoittaa. Unionin yleinen tuomioistuin korosti kyseisen tuomion 57 kohdassa, että asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 7 kohdan ja vuoden 1994 polkumyyntisäännöstön 3.5 kohdan yhteinen tavoite on varmistaa, ettei tutkimuksen kohteena olevaan tuontiin liitetä muiden mahdollisten tekijöiden, joilla on vaikutusta yhteisön tuotannonalan tai kansallisen tuotannonalan kärsimään vahinkoon, mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jottei mainituille tuotannonaloille annettaisi tarpeellista suojaa laajempaa suojaa.

    10

    Unionin yleinen tuomioistuin katsoi valituksenalaisen tuomion 59 kohdassa, että aiempien polkumyyntitullien poistaminen ja tavanomaisten tullien poistaminen osana yleistä tullietuusjärjestelmää olivat tiedossa olevia tekijöitä, jotka unionin toimielinten oli otettava huomioon arvioidakseen yhteisön tuotannonalan kärsimän vahingon ja polkumyyntimenettelyn kohteena olevan tuotteen Pakistanista tuonnin välisen syy-yhteyden todellisuutta.

    11

    Unionin yleinen tuomioistuin päätteli tästä valituksenalaisen tuomion 84 kohdassa, ettei unionin toimielinten suorittamasta arvioinnista ilmene – edes pelkän arvion muodossa –, mikä yhteisön tuotannonalan kärsimä vahinko olisi ollut ilman polkumyyntiä eli mikä olisi ollut ainoastaan yleisen tullietuusjärjestelmän käyttöönotosta ja aiempien polkumyyntitullien poistamisesta aiheutuva vahinko joko markkinaosuuden menetyksenä, edellä tarkoitetun tuotannonalan kannattavuuden tai tuottavuuden heikentymisenä, matalamman hintatason markkinasegmenteistä luopumisena tai millä tahansa muulla merkityksellisellä talouden mittarilla mitattuna.

    12

    Niinpä unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi viidennen kanneperusteen kolmannen osan ja kumosi muita kanneperusteita tutkimatta asetuksen N:o 397/2004 siltä osin kuin se koski Gul Ahmed Textile Millsiä.

    13

    Tässä tilanteessa neuvosto on tehnyt nyt käsiteltävänä olevan valituksen valituksenalaisesta tuomiosta tukenaan komissio, joka oli väliintulijana ensimmäisessä oikeusasteessa.

    Valitus

    Asianosaisten ja muun osapuolen lausumat

    14

    Neuvoston mukaan unionin yleinen tuomioistuin rikkoi asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 7 kohtaa, koska se tulkitsi virheellisesti siinä esiintyvää käsitettä ”muut tekijät”. Neuvosto korostaa tosin, että unionin yleinen tuomioistuin katsoi aivan oikein, että mainitulla säännöksellä velvoitetaan lähtökohtaisesti erottamaan muiden tiedossa olevien tekijöiden vahingolliset vaikutukset polkumyynnillä tuonnin aiheuttamasta vahingosta. Neuvosto väittää kuitenkin, että unionin yleinen tuomioistuin teki virheen, kun se totesi, että kaksi riidanalaista tekijää eli aiempien polkumyyntitullien poistaminen ja yleisen tullietuusjärjestelmän käyttöönotto olivat asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja ”muita tekijöitä”. Näin ollen unionin yleinen tuomioistuin teki neuvoston mukaan virheen, kun se totesi, että käsiteltävässä asiassa toimielimet olivat soveltaneet kyseistä säännöstä virheellisesti, koska ne eivät olleet erottaneet kyseisten kahden riidanalaisen tekijän väitettyjä vahingollisia vaikutuksia.

    15

    Neuvoston mukaan asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu ”muu tekijä” tarkoittaa määritelmällisesti tekijää, joka ei liity polkumyynnillä tuontiin. Neuvoston mukaan kaksi riidanalaista tekijää liittyvät kuitenkin läheisesti Pakistanista peräisin olevaan polkumyynnillä tuontiin. Neuvoston mukaan ”tekijä, joka ainoastaan edistää polkumyynnillä tuonnin kasvua, ei ole itsessään vahinkoa aiheuttava erillinen tekijä, koska polkumyynnillä tuonnin kasvusta johtuva vahinko aiheutuu polkumyynnillä tuonnista eikä tällaisen tuonnin kasvua edistävistä tekijöistä”. Tällaisen tulkinnan vahvistaa neuvoston mukaan Maailman kauppajärjestön asiantuntijaryhmän 28.10.2011 päivätty kertomus European Union – Anti-dumping duties on certain footwear from China (WT/DS405/R).

    16

    Neuvosto huomauttaa, että vaikka asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 7 kohdan luettelo ei ole itsessään tyhjentävä, siihen ei kuitenkaan sisälly näitä kahta riidanalaista tekijää kyseisessä säännöksessä tarkoitettujen ”muiden tekijöiden” joukossa. Sen mukaan lainsäädäntöä ja sääntelyä koskevilla muutoksilla on merkitystä ainoastaan, jos niillä on ollut markkinavaikutuksia, ja kahdella riidanalaisella tekijällä on voinut olla vaikutusta ainoastaan polkumyynnillä tuontiin. Kyseessä olevilla kahdella tekijällä ei neuvoston mukaan kuitenkaan ollut mitään vaikutusta unionin tuotannonalan suorituksiin.

    17

    Neuvosto katsoo lisäksi, että unionin yleisen tuomioistuimen tekemä oikeudellinen virhe johtuu asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 6 ja 7 kohdan virheellisestä tulkinnasta, mikä ilmenee sen mukaan valituksenalaisen tuomion 84 kohdassa esitetyistä toteamuksista.

    18

    Komissio tukee olennaisilta osin neuvoston näkemyksiä.

    19

    Gul Ahmed Textile Mills katsoo, että valituksen tueksi esitetyillä perusteilla supistetaan perusteettomasti asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettua käsitettä ”muut tekijät”. Sen mielestä neuvoston tulkinta käsitteestä ”muut tekijät” on kyseisen säännöksen vastainen. Lisäksi se katsoo, että koska mainitulla säännöksellä pyritään valvomaan, ettei polkumyynnillä tuontia pidetä syynä muusta tekijästä johtuvaan vahinkoon, ei ole tarpeen mielivaltaisesti rajoittaa tekijöitä, joiden vahingolliset vaikutukset on otettava huomioon.

    20

    Gul Ahmed Textile Mills huomauttaa käsitteestä ”muut tekijät”, ettei pidä paikkansa, että riidanalaiset tekijät ”liittyisivät läheisesti” polkumyynnillä tuontiin. Sen mukaan aiempien polkumyyntitullien poistaminen ilmensi sitä, että unioni oikaisi vuonna 1997 perusteettomasti käyttöön otettuja toimenpiteitä, eikä liittynyt tutkimusajanjakson aikana tai sitä ennen tapahtuneeseen polkumyynnillä tuontiin. Gul Ahmed Textile Millsin mukaan se, että unioni antoi erityisen tullietuuden Pakistanista peräisin olevalle tuonnille 1.1.2002 lähtien, ei koskenut erityisesti vuodeliinavaatteita ja vielä vähemmän vuodeliinavaatteiden tuontia polkumyynnillä. Markkinoiden lainsäädäntöpuitteiden muutokset johtuivat sen mukaan ainoastaan unionin toimista eivätkä ”liittyneet läheisesti” kolmansien valtioiden tuottajien toimiin.

    21

    Gul Ahmed Textile Mills esittää, että riidanalaiset tekijät vähensivät välittömästi kaiken Pakistanista peräisin olevan vuodeliinavaatteiden tuonnin tullirasitusta ja vaikuttivat näin ollen välittömästi kyseisen tuonnin hintatasoon unionin markkinoilla. Sen mielestä kyseisten tariffimuutosten pitäminen ”pelkästään polkumyynnillä tuonnin määrän kasvua edesauttavina” on ilmeisen virheellistä.

    22

    Gul Ahmed Textile Millsin mukaan avainkysymys on se, olivatko riidanalaiset tekijät vaikuttaneet välittömästi johonkin niistä talouden mittareista, jotka unionin toimielimet ottavat huomioon ratkaistakseen sen, onko unionin tuotannonala kärsinyt aineellisen vahingon, ja tällaisen vahingon mahdollisen syyn. Sen mukaan asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 5 kohdassa edellytetään kuitenkin ”kaikkien olennaisten taloudellisten tekijöiden ja seikkojen, jotka vaikuttavat kyseisen teollisuuden tilanteeseen”, arviointia ja kyseisen säännöksen mukaisessa ohjeellisessa luettelossa ovat mukana ”hintaan vaikuttavat tekijät yhteisössä”. Valittajan vastapuoli korostaa, että riidanalaisten tekijöiden välittömänä seurauksena unionin tuottajat joutuivat yhtäkkiä tilanteeseen, jossa unionin markkinoille tuotiin tuotteita huomattavasti alemmalla hinnalla kuin aikaisemmin ilman mitään muutoksia pakistanilaisten tuottajien tuotteiden vapaasti aluksessa (fob) -hinnoissa. Niinpä sääntelyä koskevilla muutoksilla oli sen mukaan välitön vaikutus taloudellisiin olosuhteisiin, jotka otetaan huomioon vahingon sekä sen ja polkumyynnin välisen syy-yhteyden määrittämisessä.

    Unionin tuomioistuimen arviointi asiasta

    23

    Asetuksen N:o 397/2004 108–115 perustelukappaleesta ilmenee, että unionin toimielimet tutkivat ne tekijät, joita ne pitivät muina tekijöinä kuin polkumyynnillä tuonti.

    24

    Erityisesti tutkittiin Intiasta, Turkista, Romaniasta, Bangladeshista ja Egyptistä peräisin oleva tuonti sekä kysynnän supistumiseen, unionin tuotannonalan tuontiin ja vientiin sekä sen tuottavuuteen liittyvät tekijät.

    25

    Kun arvioidaan polkumyynnillä tuonnin ja unionin tuotannonalan kärsimän vahingon syy-yhteyttä, on riidatonta, etteivät unionin toimielimet tutkineet kyseenalaisiksi saatettuja kahta toimea eli tavanomaisista tulleista luopumista osana yleisen etuusjärjestelmän soveltamista ja aiempien polkumyyntitullien poistamista.

    26

    On todettava, että kyseiset toimet koskivat Pakistanista peräisin olevia tavaroita ja että asetusta N:o 397/2004 sovelletaan kaikkiin pakistanilaisiin viejiin. Niinpä kyseisen asetuksen nojalla kaikkien siinä lueteltujen tavaroiden tuonti oli asetuksen N:o 384/96 3 artiklassa tarkoitettua polkumyynnillä tuontia.

    27

    On varmaa, että yhtäältä 12 prosentin ja toisaalta 6,7 prosentin tuontitullien poistaminen saattoi vaikuttaa kyseisten tavaroiden tuontia helpottavasti ja edistävästi. Sitä vastoin on todettava, että kyseinen vaikutus kohdistui polkumyynnillä tuontiin.

    28

    Asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 7 kohdan sanamuodosta, erityisesti ilmaisusta ”tiedossa olevat tekijät, jotka – – aiheuttavat vahinkoa yhteisön tuotannonalalle”, ilmenee, että kyseisessä asetuksessa edellytetään vahingon välittömästi aiheuttavien tekijöiden tutkimista, mikä edellyttää suoraa syy-yhteyttä.

    29

    Sen sijaan käsiteltävässä asiassa polkumyynnillä tuontia koskevien sääntelyolosuhteiden muutosten ei voida katsoa aiheuttavan sellaisenaan vahinkoa. Vahingon aiheuttaa tuonti itsessään.

    30

    Polkumyynnillä tuontia ja sääntelyolosuhteita, joissa se toteutetaan, ei nimittäin voida erottaa toisistaan.

    31

    Niinpä tuontia helpottavat ja edistävät riidanalaiset toimet ovat pelkästään epäsuoria syitä, eikä niitä voida pitää asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuina ”muina tekijöinä”.

    32

    Tällainen tulkinta on yhdenmukainen Maailman kauppajärjestön asiantuntijaryhmän 28.10.2011 päivätyn kertomuksen European Union – Anti-dumping duties on certain footwear from China kanssa, jossa tutkittiin tuontikiintiön poistamisen ja vahingon välistä syy-yhteyttä vuoden 1994 polkumyyntisäännöstön 3.5 artiklan valossa. Kyseisen kertomuksen 7.527 kohdassa todettiin, ettei tuontikiintiön poistaminen, joka mahdollistaa polkumyynnillä tuonnin määrän kasvun, ole itsessään vahinkoa aiheuttava tekijä.

    33

    Tuontikiintiöt ovat tuontitullien tavoin sääntelyolosuhteita, joissa tuonti toteutetaan.

    34

    Tässä tilanteessa on todettava, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen, kun se totesi, että kaksi riidanalaista tekijää ovat asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja ”muita tekijöitä”.

    35

    Tällä toteamuksella ei kuitenkaan oteta ennalta kantaa siihen, onko riidanalaiset tekijät otettava huomioon, kun arvioidaan vahingon olemassaoloa asetuksen N:o 384/96 3 artiklan 2, 3 ja 5 kohdan kannalta.

    36

    Valituksenalainen tuomio on näin ollen kumottava.

    37

    Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään, että jos unionin tuomioistuin kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen päätöksen, se voi joko itse ratkaista asian lopullisesti, jos asia on ratkaisukelpoinen, tai palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

    38

    Käsiteltävässä asiassa edellytykset sille, että unionin tuomioistuin voisi itse ratkaista asian lopullisesti, eivät täyty.

    39

    Niinpä asia on palautettava unionin yleiselle tuomioistuimelle ja todettava, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

     

    Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (viides jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

     

    1)

    Unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-199/04, Gul Ahmed Textile Mills vastaan neuvosto, 27.9.2011 antama tuomio kumotaan.

     

    2)

    Asia palautetaan Euroopan unionin yleiseen tuomioistuimeen.

     

    3)

    Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

     

    Allekirjoitukset


    ( *1 ) Oikeudenkäyntikieli: englanti.

    Top