—

SIA Kurcums Metal, edustajanaan advokāte I. Faksa,

—

Latvian hallitus, asiamiehinään I. Kalniņš ja I. Ņesterova,

—

Euroopan komissio, asiamiehinään L. Bouyon ja A. Sauka,

1

Ennakkoratkaisupyyntö koskee tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 (EYVL L 256, s. 1) liitteessä I, sellaisena kuin se on muutettuna 17.10.2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1549/2006 (EUVL L 301, s. 1), olevan yhdistetyn nimikkeistön ja erityisesti sen alanimikkeiden 5607 49 11, 7312 10 98 ja 7317 00 90 ja yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan tulkintaa, sekä tiettyjen Thaimaasta, Tšekin tasavallasta, Turkista ja Venäjältä peräisin olevien rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden tuontia koskevan lopullisen polkumyyntitullin käyttöönotosta ja väliaikaisen polkumyyntitullin kantamisesta lopullisesti 2.8.2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1601/2001 (EYVL L 211, s. 1) 1 artiklan tulkintaa.

2

Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa vastakkain ovat SIA Kurcums Metal (jäljempänä Kurcums Metal) ja Valsts ieņēmumu dienests (Latvian veroviranomainen, jäljempänä VID) ja joka koskee lopullisten polkumyyntitullien, tuontitullien ja arvonlisäveron maksamista köysien ja nostosakkeleiden Venäjältä tapahtuvan tuonnin yhteydessä.

3

Yhdistetyn nimikkeistön ensimmäinen osa sisältää sen johdantomääräykset. Tämän osan I osaston, joka sisältää yleissäännöt, A kohdassa, jonka otsikko on ”Yhdistetyn nimikkeistön yleiset tulkintasäännöt”, säädetään seuraavaa:

”Tavarat luokitellaan yhdistettyyn nimikkeistöön seuraavien periaatteiden mukaisesti.

– –

– –”

4

Yhdistetyn nimikkeistön toisessa osassa, jonka otsikko on ”Tullitaulukko”, mainitaan muun muassa nimikkeet 5607, 7312, 7317 00 ja 7326.

5

Yhdistetyssä nimikkeistössä säädetään nimikkeestä 5607 seuraavaa:

6

Yhdistetyssä nimikkeistössä säädetään nimikkeestä 7312 seuraavaa:

7

Yhdistetyssä nimikkeistössä säädetään nimikkeestä 7317 00 seuraavaa:

8

Yhdistetyssä nimikkeistössä säädetään nimikkeestä 7326 seuraavaa:

9

Yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa koskevan maailmanlaajuisen harmonoidun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmän (jäljempänä harmonoitu järjestelmä) selityksen VIII kohdan mukaan ”olennaisen luonteen määräävä tekijä vaihtelee tavaralajin mukaan. Sen voi määrätä esimerkiksi aineen tai osan laatu, tilavuus, paljous, paino tai arvo tai tavaraan sisältyvän aineen merkitys tavaran käytölle”.

10

Nimikettä 7317 koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä todetaan seuraavaa:

”Tämä nimike kattaa:

11

Asetuksen N:o 1601/2001 1 artiklan 1 kohdan sanamuoto on seuraava:

”Otetaan käyttöön lopullinen polkumyyntitulli [yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on annettu asetuksen N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 13.10.2000 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 2263/2000 (EYVL L 264, s. 1), alanimikkeisiin] 7312 10 82, 7312 10 84, 7312 10 86, 7312 10 88 ja 7312 10 99 kuuluvien, Thaimaasta, Tšekistä, Turkista ja Venäjältä peräisin olevien ei kuitenkaan ruostumattomasta teräksestä valmistettujen rauta- tai teräsköysien ja -kaapeleiden, mukaan lukien lukitut köydet, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli 3 millimetriä ja joissa voi olla liitos- ja muita osia, tuonnissa.”

12

Asetuksen N:o 1601/2001 latviankielinen versio julkaistiin Euroopan unionin virallisen lehden latviankielisessä erikoispainoksessa (osa 38, luku 11, s. 62). Tässä kieliversiossa ei tämän asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa ole mainintaa yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeestä 7312 10 99.

13

Yhdistetyn nimikkeistön alanimike 7312 10 99, sellaisena kuin se on annettu asetuksella N:o 2263/2000, vastaa yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on annettu asetuksella N:o 1549/2006, alanimikettä 7312 10 98.

14

Ennakkoratkaisupyynnöstä käy ilmi, että Kurcums Metal toi vuonna 2007 tavaroita Venäjältä Latviaan luovuttaakseen ne vapaaseen liikkeeseen ja ilmoitti niiden olevan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 5607 49 11 tarkoitettuja köysiä ja yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeessä 7317 00 90 tarkoitettuja nostosakkeleita.

15

Kurcums Metalin maahantuomat köydet ovat Venäjällä valmistettuja ”Taifun”-köysiä, jotka on valmistettu yhdistelmämateriaaleista siten, että köyden sydän muodostuu polypropeenista ja sydämen ympärille on kierretty sinkittyä teräslankaa, jonka halkaisija on enintään 1 mm; köyden sydämen ympärille on punottu kuusi säiettä, joiden keskusta on polypropeenia mutta joiden keskustan ympärille on kierretty sinkittyä teräslankaa, jonka halkaisija on enintään 1 mm, ja kuusi polystyylistä johdinlankaa. Nämä köydet on eristetty polypropeenimateriaalilla, ja niiden halkaisija on 10–30 mm. Köydet on tarkoitettu kalastusvälineiden ja erityisesti troolien valmistamiseen.

16

Kurcums Metalin maahantuomat köysien nostosakkelit ovat muodoltaan kaarevia heloja, joiden päät ovat pyöristetyt ja jotka yhdistetään kierteistetyllä tapilla.

17

VID katsoi tarkastusta tehdessään yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan nojalla, että kyseessä olevat köydet on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 98, koska vaikka köydet koostuvat useista eri materiaaleista eli teräksestä ja polypropeenista, niiden olennaiset ominaisuudet eli lujuus ja paino ovat peräisin teräkseltä. VID katsoi, että synteettinen kuitu ainoastaan suojaa kalastusverkkoja vahingoittumiselta, rajoittaa niiden kulumista ja lisää niiden kestävyyttä.

18

Kyseessä olevat nostosakkelit on VID:n mukaan luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7326 90 98, koska niissä ei ole teräviä tai särmikkäitä päitä, eikä niillä ollut ”kärjellisten sinkilöiden” ominaisuuksia.

19

Kurcums Metal määrättiin 25.2.2008 tehdyllä päätöksellä maksamaan lopulliset polkumyyntitullit, tuontitullit ja arvonlisävero, joihin maksuihin lisättiin viivästyskorot ja sakko.

20

Kurcums Metal nosti kanteen, jossa se vaati kyseisen päätöksen kumoamista ja väitti, että kyseessä olevien köysien on katsottava olevan sekä sähköeristystuotteita että köysiä, koska Taifun-yhdistelmäköyttä käytetään kalastusvälineiden eli troolien valmistukseen, ja että synteettinen materiaali määrittelee sen olennaisen ominaisuuden. Kyseessä olevia nostosakkeleita on Kurcums Metalin mukaan pidettävä köysien nostosakkeleina, koska yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 7317 00 90 kuvaus vastaa tuotetta täsmällisemmin.

21

Kurcums Metalin nostama kanne hylättiin sekä ensimmäisessä oikeusasteessa että muutoksenhaussa. Administratīva apgabaltiesa (alueellinen hallintotuomioistuin) katsoi 27.12.2010 antamassaan tuomiossa muun muassa, että asianosaisten kyseessä olevien köysien ominaisuuksista esittämät väitteet eivät olleet riittävän vakuuttavia, jotta voitaisiin vahvistaa, mitkä ovat näiden tuotteiden keskeiset ominaisuudet; näin ollen yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön c alakohdan mukaan nämä köydet on luokiteltava numerojärjestyksessä viimeiseen sellaiseen yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen, joka voidaan pätevästi ottaa huomioon, eli nimikkeeseen 7312. Kyseessä olevista nostosakkeleista Administratīva apgabaltiesa katsoi, ettei niillä ole kärjellisten sinkilöiden ominaisuuksia, ja koska niitä tai muita samankaltaisia tuotteita ei mainita missään muussa yhdistetyn nimikkeistön 73 ryhmän nimikkeessä, VID oli luokitellut ne asianmukaisesti yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7326 90 98.

22

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin, jonka käsiteltäväksi on saatettu kassaatiovalitus tästä tuomioista, katsoo, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeissä 5607 49 11 ja 7312 10 98 kummassakin mainitaan joitakin aineiden osia, joista kyseessä olevat köydet on valmistettu, joten yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan mukaan on pohdittava, mikä aine antaa kyseiselle tavaralle sen keskeiset ominaisuudet. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan on epäselvää, mitä ovat köyden keskeiset ominaisuudet ja miten nämä ominaisuudet määritellään. VID arvioi kyseessä olevien köysien eri rakenneosien merkitystä ja katsoi, että köysien lujuus niiden keskeisenä ominaisuutena on peräisin teräslangasta, kun taas Kurcums Metalin mukaan tämä lujuus on peräisin polypropeenista.

23

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa myös, että jos otetaan huomioon se seikka, että kyseessä oleva tuote on tarkoitettu kalastukseen ja täsmällisemmin kalaverkkojen kiinnittämiseen ja kalasaaliin nostamiseen ylös vedestä, tämä merkitsee, että köydet ovat nuoria ja ne voidaan yhdistetyn nimikkeistön kuvauksen perusteella luokitella yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 5607 49 11.

24

Lisäksi ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin epäilee sitä, voidaanko yhdistelmäköyttä pitää teräsvaijerina, koska asetuksen N:o 1601/2001 1 artiklassa säädetään polkumyyntitulleja teräsköysille ja -kaapeleille, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli 3 mm. Jos nyt esillä olevassa asiassa otetaan huomioon yhdistelmäköydessä käytetty teräslanka, jonka poikkileikkaus ei ylitä 1:tä mm, vaikka koko köyden poikkileikkaus on 10–30 mm, herää epäilys siitä, onko se, että yhdistelmäköydet luokitellaan yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 98, kuten nyt esillä olevassa asiassa, liiallinen sisämarkkinoiden suojelun toimenpide.

25

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo kyseessä olevista nostosakkeleista, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 7326 90 98 soveltaminen näihin tuotteisiin, jotka ovat kaarevia heloja, joissa on pyöreät toisiinsa tapilla yhdistetyt päät, joita käytetään taljojen kiinnityselementteinä, ei ole perusteltua, koska yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeen 7317 00 90 kuvaus on riittävän konkreettinen tämän tavaran luokittelemiseksi tähän alanimikkeeseen. Se, etteivät nämä tuotteet ole tyypillisen kärjellisen sinkilän muotoisia, etteivät niiden päät ole terävät vaan pyöreät ja että ne on yhdistetty toisiinsa kierteistetyllä tapilla, ei ole ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan ratkaisevaa, koska nämä kaarevat helat täyttävät kaikki ”kärjellisen sinkilän” keskeiset tehtävät ja koska niiden käyttötarkoituksena on kahden tai useamman elementin yhdistäminen.

26

Koska Augstākās tiesas Senāts katsoi, että sen käsiteltäväksi saatetun asian ratkaiseminen edellyttää unionin oikeuden tulkintaa, se päätti lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

27

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisellä kysymyksellään lähinnä, onko yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 5607 49 11 tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset köydet, jotka koostuvat sekä polypropeenista että teräslangasta, kuuluvat sellaisenaan tähän alanimikkeeseen.

28

Aluksi on muistutettava, että kun unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tariffiluokittelua koskeva ennakkoratkaisupyyntö, sen tehtävänä on pikemminkin selventää kansalliselle tuomioistuimelle niitä kriteereitä, joiden soveltaminen tekee tälle mahdolliseksi luokitella oikein asianomaiset tuotteet yhdistettyyn nimikkeistöön, eikä luokitella tuotteita itse, mikä johtuu varsinkin siitä, ettei sillä välttämättä ole kaikkia tähän tarvittavia tietoja. On ilmeistä, että kansallinen tuomioistuin on joka tapauksessa paremmassa asemassa tekemään luokittelun. Antaakseen kansalliselle tuomioistuimelle hyödyllisen vastauksen unionin tuomioistuin voi kuitenkin kansallisten tuomioistuinten kanssa harjoittamansa yhteistyön nimissä esittää ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle kaikki tarpeellisiksi katsomansa ohjeet (ks. mm. asia C-12/10, Lecson Elektromobile, tuomio 22.12.2010, Kok., s. I-14173, 15 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

29

On myös muistutettava, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiivisesti todettavat ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä ja nimikkeistön jaksojen tai ryhmien huomautusten teksteissä (ks. em. asia Lecson Elektromobile, tuomion 16 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

30

Euroopan komission laatimat yhdistetyn nimikkeistön selittävät huomautukset sekä harmonoidun järjestelmän osalta Maailman tullijärjestössä laaditut selitykset auttavat huomattavasti eri tariffinimikkeiden sisällön tulkinnassa, vaikka ne eivät olekaan oikeudellisesti sitovia (ks. mm. asia C-423/10, Delphi Deutschland, tuomio 18.5.2011, Kok., s. I-4003, 24 kohta).

31

Pääasiassa kyseessä olevien yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeiden eli alanimikkeiden 5607 49 11 ja 7312 10 98 osalta on korostettava yhtäältä, että – kuten yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 5607 ja sen merkityksellisten alanimikkeiden sanamuodosta käy ilmi – ensimmäistä alanimikettä sovelletaan polyeteenistä tai polypropeenista valmistettuihin side- ja purjelankoihin sekä nuoriin ja köysiin, myös sellaisiin, jotka on palmikoitu tai punottu.

32

Toisaalta yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 7312 10 98 sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 7312 ja sen merkityksellisten alanimikkeiden sanamuodon mukaan köysiin ja kaapeleihin, myös lukittuihin köysiin, jotka on valmistettu raudasta tai teräksestä, muttei ruostumattomasta teräksestä, ja joiden poikkileikkauksen läpimitta enimmillään on suurempi kuin 3 mm.

33

Näistä sanamuodoista käy kuitenkin ilmi, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset köydet eivät sellaisenaan kuulu yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 5607 49 11 tai alanimikkeeseen 7312 10 98. Kuten ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tehdyssä päätöksessä olevasta ja tämän tuomion 15 kohdassa toistetusta näiden köysien kuvauksesta käy ilmi, köydet koostuvat sekä polypropeenista että teräslangasta, ja nämä kaksi materiaalia yhdistetään siten, että ne yhdessä muodostavat kyseessä olevat köydet. Näin ollen nämä samat köydet eivät sellaisinaan ole polypropeeninuoria eivätkä -köysiä tai teräsköysiä.

34

Ensimmäiseen kysymykseen on siis vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 5607 49 11 on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset köydet, jotka koostuvat sekä polypropeenista että sinkitystä teräslangasta, eivät sellaisinaan kuulu tähän alanimikkeeseen.

35

Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee lähinnä, onko yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaisten köysien tariffiluokittelussa on sovellettava tätä sääntöä.

36

Alustavasti on todettava, että – toisin kuin Kurcums Metal väittää – yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön a alakohtaa ei sovelleta pääasiassa kyseessä olevien kaltaisten köysien tariffiluokitteluun. Kun nimittäin otetaan huomioon tämän yleisen säännön toinen virke ja edellä tämän tuomion 33 kohdassa esitetyt perustelut, kumpaakaan pääasiassa kyseessä olevaa yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä ei voida pitää yksityiskohtaisimpana nimikkeenä tässä yleisessä säännössä tarkoitetulla tavalla.

37

Yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohdan osalta on muistutettava, että tämän tulkintasäännön mukaan tavaran tariffiluokituksen tekemiseksi on välttämätöntä ratkaista, mikä niistä aineista, joista tavara koostuu, antaa tavaralle sen olennaisen luonteen, mikä voidaan tehdä kysymällä, säilyttääkö tavara luonteenomaiset ominaisuutensa, jos jokin sen osista otetaan pois (asia C-250/05, Turbon International, tuomio 26.10.2005, Kok., s. I-10531, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia C-173/08, Kloosterboer Services, tuomio 18.6.2009, Kok., s. I-5347, 31 kohta).

38

Lisäksi – kuten yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa koskevan harmonoidun järjestelmän selitysten VIII kohdassa todetaan – olennaisen luonteen määräävän tekijän voi tavaralajin mukaan määrätä esimerkiksi aineen tai osan laatu, tilavuus, paljous, paino tai arvo tai tavaraan sisältyvän aineen merkitys tavaran käytölle (em. asia Turbon International, tuomion 22 kohta ja em. asia Kloosterboer Services, tuomion 32 kohta).

39

Unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ei kuitenkaan käy ilmi, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaisten köysien olennainen luonne olisi peräisin joko polypropeenista tai sinkitystä teräslangasta. Erityisesti ei käy ilmi, jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kaikkien sille toimitettujen tosiseikkojen valossa suorittamasta tarkastuksesta muuta johdu, että jos näistä köysistä puuttuisi jompikumpi näistä aineista, ne säilyttäisivät ominaisuudet, jotka niille ovat luonteenomaisia kalastusvälineiden ja erityisesti troolien valmistuksessa käytettävinä köysinä.

40

Jos niistä kahdesta materiaalista, joista nämä köydet koostuvat, kumpikaan ei sellaisenaan anna näille köysille niiden olennaista luonnetta, köysien tariffiluokittelua varten ei tule soveltaa yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa vaan – kuten Latvian hallitus ja komissio perustellusti katsovat – yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön c alakohtaa. Tämän viimeksi mainitun säännön nojalla nämä köydet on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön numerojärjestyksessä viimeiseen sellaiseen nimikkeeseen, joka voidaan pätevästi ottaa huomioon; pääasiassa tällainen on yhdistetyn nimikkeistön nimike 7312 10 98.

41

Lopuksi on lisättävä, että pääasiassa kyseessä olevien köysien tariffiluokittelu on suoritettava ilman, että tämän luokittelun vaikutuksella on merkitystä asetuksen N:o 1601/2001 soveltamiseen näihin köysiin. Tämän asetuksen 1 artiklasta nimittäin seuraa, että asetuksen soveltaminen riippuu tästä luokittelusta eikä toisin päin.

42

Edellä esitetty huomioon ottaen toiseen kysymykseen on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön b alakohtaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaisten köysien tariffiluokittelussa ei pidä soveltaa tätä sääntöä, jollei muuta johdu siitä, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tarkentaa kaikkien sille toimitettujen tosiseikkojen valossa, ettei kumpikaan niistä materiaaleista, joista köydet koostuvat, sellaisenaan anna köysille niiden olennaista luonnetta.

43

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee kolmannella kysymyksellään lähinnä, onko asetuksen N:o 1601/2001 1 artiklaa tulkittava siten, että jos oletetaan, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset köydet kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 98, ne kuuluvat tämän säännöksen soveltamisalaan.

44

Tältä osin on muistutettava, että asetuksen N:o 1601/2001 1 artiklan soveltamisalaan kuuluvat muusta kuin ruostumattomasta teräksestä valmistetut rauta- tai teräsköydet ja -kaapelit, mukaan lukien lukitut köydet, joiden poikkileikkauksen suurin läpimitta on yli 3 mm ja joissa voi olla liitos- ja muita osia ja jotka kuuluvat muun muassa yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 99, sellaisena kuin se on annettu asetuksella N:o 2263/2000, koska pääasiassa kyseessä olevan maahantuonnin ajankohtana tämä alanimike vastasi yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 7312 10 98.

45

Tästä seuraa, että jos pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset köydet kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 98, ne kuuluvat asetuksen N:o 1601/2001 1 artiklan soveltamisalaan.

46

Kurcums Metal väittää kuitenkin, että asetuksen N:o 1601/2001 latvian kielellä julkaistussa versiossa ei säädetä polkumyyntitulleista tavaroihin, jotka vuonna 2007 kuuluivat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 98. Se viittaa asiassa C-161/06, Skoma-Lux, 11.12.2007 annettuun tuomioon (Kok., s. I-10841, 51 kohta) ja väittää, että Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan liittymisehdoista ja niiden sopimusten mukautuksista, joihin Euroopan unioni perustuu, tehty asiakirja (EUVL 2003, L 236, s. 33) estää sen, että sellaiseen unionin lainsäädäntöön sisältyviä velvoitteita, jota ei ole julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä uuden jäsenvaltion kielellä, kun tämä kieli on unionin virallinen kieli, voitaisiin soveltaa yksityisiin tässä jäsenvaltiossa, vaikka nämä olisivat voineet muilla keinoin saada tiedon tästä lainsäädännöstä.

47

Ongelma, johon Kurcums Metal viittaa, ei kuitenkaan ole, ettei asetusta N:o 1601/2001 olisi julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, koska tämä asetus on julkaistu, latviankielinen versio mukaan lukien, vaan ongelmana on se, että tämän asetuksen 1 artiklan latviankielinen versio poikkeaa muista kieliversioista, joissa kaikissa mainitaan latviankielisestä versiosta poiketen yhdistetyn nimikkeistön alanimike 7312 10 99 sellaisena kuin se on annettu asetuksella N:o 2263/2000.

48

Tältä osin vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan jossakin kielitoisinnossa käytettyä unionin oikeuden säännöksen sanamuotoa ei voida käyttää tämän säännöksen ainoana tulkintaperusteena eikä sille voida antaa tältä osin etusijaa muihin kielitoisintoihin nähden. Tällainen lähestymistapa ei vastaisi unionin oikeuden yhtenäisen soveltamisen vaatimusta. Erikielisten toisintojen poiketessa toisistaan kyseessä olevaa säännöstä on tulkittava sen lainsäädännön systematiikan ja tavoitteen mukaan, jonka osa säännös on (ks. mm. asia C-41/09, komissio v. Alankomaat, tuomio 3.3.2011, Kok., s. I-831, 44 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

49

Asetuksen N:o 1601/2001 1 artiklassa ei kuitenkaan vain mainita tiettyjä yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on annettu asetuksella N:o 2263/2000, alanimikkeitä, vaan siihen sisältyy myös kuvaus sen soveltamisalaan kuuluvista tavaroista. Kuten tämän tuomion 32 ja 44 kohdasta käy ilmi, nämä tavarat vastaavat köysiä, joihin sovelletaan muun muassa yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 7312 10 98.

50

Kun näin ollen otetaan huomioon asetuksen N:o 1601/2001 1 artiklan systematiikka, vain sen perusteella, että tämän säännöksen latviankielisestä versiosta puuttuu viittaus yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 99, sellaisena kuin se on annettu asetuksella N:o 2263/2000, mikä selvästi johtuu laatimisen yhteydessä tapahtuneesta virheestä, ei tätä säännöstä voida tulkita siten, ettei sen soveltamisalaan kuulu pääasiassa kyseessä olevien kaltaisten köysien tuonti Venäjältä Latviaan, jos oletetaan, että ne kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 98.

51

Edellä todetun valossa kolmanteen kysymykseen on vastattava, että asetuksen N:o 1601/2001 1 artiklaa on tulkittava siten, että sen soveltamisala kattaa pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset köydet, jos oletetaan, että ne kuuluvat yhdistetyn nimikkeistön alanimikkeeseen 7312 10 98.

52

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee neljännellä kysymyksellään lähinnä, onko yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 7317 00 90 tulkittava siten, että siihen kuuluvat pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset kaarevat nostosakkelit, joiden päät ovat pyöristetyt ja tapilla yhdistetyt.

53

Tältä osin on todettava, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 7317 00 90 sovelletaan yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 7317 00 sanamuodon mukaan nauloihin, piirustus- ja muihin nastoihin, aaltonauloihin, sinkilöihin ja niiden kaltaisiin tavaroihin, jotka on valmistettu raudasta tai teräksestä.

54

Kuten Latvian hallitus ja komissio ovat perustellusti katsoneet, näillä tavaroilla on terävät päät, mikä vahvistetaan myös nimikettä 7317 koskevassa harmonoidun järjestelmän selityksessä, jossa viitataan nauloihin ja kaikenlaisiin niiden kaltaisiin tavaroihin ja erilaisiin erikoisnauloihin ja mainitaan täten tavaroita, joille on ominaista, että niiden päät ovat terävät. Pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset kaarevat nostosakkelit, joiden päät ovat pyöristetyt ja tapilla yhdistetyt, eivät kuitenkaan ole tällaisia.

55

Tästä seuraa, että neljänteen kysymykseen on vastattava, että yhdistetyn nimikkeistön alanimikettä 7317 00 90 on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevien kaltaiset kaarevat nostosakkelit, joiden päät ovat pyöristetyt ja tapilla yhdistetyt, eivät kuulu tähän alanimikkeeseen.

56

Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (kahdeksas jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: