This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 62010CA0427
Case C-427/10: Judgment of the Court (Third Chamber) of 15 December 2011 (reference for a preliminary ruling from the Corte suprema di cassazione — Italy) — Banca Antoniana Popolare Veneta SpA, incorporating Banca Nazionale dell’Agricoltura SpA v Ministero dell’Economia e delle Finanze, Agenzia delle Entrate (VAT — Recovery of VAT paid but not due — National legislation under which actions may be brought for the recovery of sums paid but not due, before different courts and subject to different time-limits, depending on whether the claimant is the recipient of the services or their supplier — Possibility for the recipient to claim a VAT refund from the supplier after the expiry of the time-limits within which the supplier is able to bring an action against the tax authority — Principle of effectiveness)
Asia C-427/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 15.12.2011 (Corte suprema di cassazionen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Banca Antoniana Popolare Veneta SpA, johon Banca Nazionale dell’Agricoltura SpA on sulautunut v. Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate (Arvonlisävero — Perusteettomasti maksetun veron palauttaminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään mahdollisuudesta vaatia perusteettoman maksun palautusta eri tuomioistuimissa ja eri määräajoissa sen mukaan, onko kyseessä palvelujen vastaanottaja vai suorittaja — Tilanne, jossa palvelujen vastaanottaja voi vaatia palvelujen suorittajaa palauttamaan veron sen määräajan päätyttyä, jossa palvelujen suorittajan on vaadittava palautusta verohallinnolta — Tehokkuusperiaate)
Asia C-427/10: Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 15.12.2011 (Corte suprema di cassazionen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Banca Antoniana Popolare Veneta SpA, johon Banca Nazionale dell’Agricoltura SpA on sulautunut v. Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate (Arvonlisävero — Perusteettomasti maksetun veron palauttaminen — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään mahdollisuudesta vaatia perusteettoman maksun palautusta eri tuomioistuimissa ja eri määräajoissa sen mukaan, onko kyseessä palvelujen vastaanottaja vai suorittaja — Tilanne, jossa palvelujen vastaanottaja voi vaatia palvelujen suorittajaa palauttamaan veron sen määräajan päätyttyä, jossa palvelujen suorittajan on vaadittava palautusta verohallinnolta — Tehokkuusperiaate)
EUVL C 39, 11.2.2012, p. 6–6
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
11.2.2012 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 39/6 |
Unionin tuomioistuimen tuomio (kolmas jaosto) 15.12.2011 (Corte suprema di cassazionen (Italia) esittämä ennakkoratkaisupyyntö) — Banca Antoniana Popolare Veneta SpA, johon Banca Nazionale dell’Agricoltura SpA on sulautunut v. Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate
(Asia C-427/10) (1)
(Arvonlisävero - Perusteettomasti maksetun veron palauttaminen - Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään mahdollisuudesta vaatia perusteettoman maksun palautusta eri tuomioistuimissa ja eri määräajoissa sen mukaan, onko kyseessä palvelujen vastaanottaja vai suorittaja - Tilanne, jossa palvelujen vastaanottaja voi vaatia palvelujen suorittajaa palauttamaan veron sen määräajan päätyttyä, jossa palvelujen suorittajan on vaadittava palautusta verohallinnolta - Tehokkuusperiaate)
(2012/C 39/08)
Oikeudenkäyntikieli: italia
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Corte suprema di cassazione
Pääasian asianosaiset
Kantaja: Banca Antoniana Popolare Veneta SpA, johon Banca Nazionale dell’Agricoltura SpA on sulautunut
Vastaajat: Ministero dell'Economia e delle Finanze ja Agenzia delle Entrate
Oikeudenkäynnin kohde
Ennakkoratkaisupyyntö — Corte suprema di cassazione — Jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta — yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste — 17.5.1977 annetun kuudennen neuvoston direktiivin 77/388/ETY (EVYL L 145, s. 1) 17 artiklan 3 kohdan tulkinta — Perusteettomasti maksetun veron palautus — Kansallinen lainsäädäntö, jossa säädetään mahdollisuudesta vaatia palautusta eri tuomioistuimissa erilaisin määräajoin sen mukaan, vaatiiko palautusta tilaaja/veron perimispalvelun ostaja (10 vuoden määräaika) vai tavaran luovuttaja/veron perimispalvelun suorittaja (2 vuoden määräaika) — Tilaajan/ostajan mahdollisuus vaatia palautusta luovuttajalta/palvelun suorittajalta sen jälkeen kun jälkimmäisen palautusvaatimukselle asetettu määräaika on päättynyt — Verotuksen neutraalisuuden periaate, tehokkuusperiaate ja syrjintäkiellon periaate
Tuomiolauselma
Tehokkuusperiaate ei ole esteenä sellaiselle perusteettomien maksujen palautusta koskevalle kansalliselle lainsäädännölle, jossa siviilioikeudenkäynteihin sovellettava vanhentumisaika, jonka kuluessa palvelujen vastaanottaja voi vaatia perusteettomien maksujen palauttamista arvonlisäverovelvolliselta palvelujen suorittajalta, on pidempi kuin sellainen erityinen vanhentumisaika, jonka kuluessa palvelujen suorittaja voi vaatia tuomioistuimessa palautusta verohallinnolta, kunhan tämä verovelvollinen voi tosiasiallisesti vaatia kyseisen veron palauttamista verohallinnolta. Viimeksi mainittu edellytys ei täyty silloin, kun kyseisen lainsäädännön soveltaminen johtaa siihen, että verovelvolliselta viedään täysin mahdollisuus saada palautetuksi perusteettomasti maksettu arvonlisävero, jonka verovelvollinen on itse joutunut palauttamaan palvelujensa vastaanottajalle.