Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62008FO0048

Virkamiestuomioistuimen määräys (kolmas jaosto) 30 päivänä lokakuuta 2008.
Antonio Ortega Serrano vastaan Euroopan yhteisöjen komissio.
Virkamiehet - Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen.
Asiat F-48/08 ja F-48/08 AJ.

Oikeustapauskokoelma – Henkilöstöasiat 2008 I-A-1-00335; II-A-1-01835

ECLI identifier: ECLI:EU:F:2008:131

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (kolmas jaosto)

30 päivänä lokakuuta 2008

Asiat F-48/08 ja F-48/08 AJ

Antonio Ortega Serrano

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen – Asianajaja, joka ei ole ulkopuolinen, ei voi toimia kantajan edustajana – Maksutonta oikeudenkäyntiä koskeva hakemus – Väliintulohakemus

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne ja työjärjestyksen 95 artiklan nojalla esitetty hakemus, joissa Ortega Serrano vaatii virkamiestuomioistuinta ensisijaisesti kumoamaan kilpailun EPSO/AD/26/05 valintalautakunnan 10.5.2007 tekemän päätöksen olla kirjaamatta häntä kyseisen kilpailun varallaololuetteloon ja lisäksi myöntämään hänelle maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämistä.

Ratkaisu: Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat. Kantajan toissijainen vaatimus siitä, että hänen sallitaan täydentää kannettaan, hylätään. Kantaja velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Lausunnon antaminen Euroopan tietosuojavaltuutetun kantajan vaatimusten tueksi pääasiassa esittämästä väliintulohakemuksesta raukeaa. Euroopan tietosuojavaltuutettu vastaa omista väliintulohakemusta koskevista kuluistaan. Maksutonta oikeudenkäyntiä koskeva hakemus asiassa F-48/08 AJ, Ortega Serrano vastaan komissio, hylätään.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Kanteiden tutkittavaksi ottaminen – Oikeudenkäyntiväitteen esittäminen – Tuomioistuimen vapaus antaa määräys virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 artiklan perusteella

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 76 ja 78 artikla)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotovaatimukset – Kanteen nostaminen ilman asianajajaa

(Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan kolmas kohta; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 34 artiklan 1 kohta)

1.     Myös siinä tapauksessa, että vastaaja on esittänyt erillisellä kirjelmällä oikeudenkäyntiväitteen virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 78 artiklan perusteella ja kantaja on esittänyt huomautuksensa tästä väitteestä, virkamiestuomioistuin voi vapaasti antaa määräyksen kyseisen työjärjestyksen 76 artiklan perusteella, jos sen mielestä kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

(ks. 23 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑105/07, R bis v. komissio, 6.3.2008 (ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa)

2.     Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 19 artiklan kolmannesta kohdasta ja erityisesti käsitteestä ”edustaja” ilmenee, että nostaakseen kanteen virkamiestuomioistuimessa tässä artiklassa tarkoitetun ”asianosaisen” on käytettävä sellaisen ulkopuolisen palveluita, jolla on oikeus esiintyä asianajajana jonkin jäsenvaltion tai jonkin Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen osapuolena olevan valtion tuomioistuimessa.

Koska yhteisöjen tuomioistuimen perussäännössä tai virkamiestuomioistuimen työjärjestyksessä ei määrätä minkäänlaisesta erivapaudesta tästä velvollisuudesta tai sen poikkeuksesta, kantajan itsensä allekirjoittama kannekirjelmä ei voi riittää kanteen nostamiseen siitä huolimatta, että kantaja on asianajaja, jolla on oikeus esiintyä kansallisessa tuomioistuimessa. Tämä vaatimus perustuu sellaiseen käsitykseen asianajajan tehtävästä, jonka mukaan tämän katsotaan avustavan oikeudenhoidon toteuttamisessa ja antavan riippumattomasti ja oikeudenhoidon ylempien etujen mukaisesti asiakkaalle tämän tarvitsemaa oikeudellista neuvontaa. Tällainen käsitys vastaa jäsenvaltioiden yhteisiä oikeudellisia perinteitä, ja se on myös osa yhteisön oikeusjärjestystä, kuten ilmenee yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 19 artiklasta. On kuitenkin vaarana, että asianajaja, joka on samanaikaisesti edustamansa asianosainen, ei asiaan kohdistuvan henkilökohtaisen yhteytensä vuoksi täytä kaikkein tarkoituksenmukaisimmalla tavalla tätä olennaista oikeudenhoidon avustajan tehtävää.

Velvollisuus turvautua ulkopuoliseen, joka edustaa asianosaista yhteisöjen tuomioistuimissa, ei estä kyseistä asianosaista käyttämästä puolutustautumiskeinoja eikä siten loukkaa tämän puolustautumisoikeuksia. Lisäksi kyseinen velvollisuus saattaa asianosaiset samaan asemaan puolustautumisen osalta riippumatta heidän ammatistaan eikä siten loukkaa yhdenvertaisuusperiaatetta.

(ks. 31–36 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑174/96 P, Lopes v. yhteisöjen tuomioistuin, 5.12.1996 (Kok. 1996, s. I‑6401, 8 ja 10–12 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑79/99, Euro-Lex v. SMHV (EU‑LEX), 8.12.1999 (Kok. 1999, s. II‑3555, 28 kohta) ja asia T‑184/04, Sulvida v. komissio, 13.1.2005 (Kok. 2005, s. II‑85, 8 ja 9 kohta)

Top