1

Euroopan yhteisöjen komissio vaatii kanteellaan, että yhteisöjen tuomioistuin

2

Kreikan lain 3037/2002 (FEK A’ 174/30.7.2002) 2 §:n 1 momentin, jonka otsikko on ”Pelien käyttö- ja asennuskielto”, mukaan sähköisten, sähkömekaanisten ja elektronisten pelien, ”mukaan lukien tietokoneiden, käyttö on kielletty yleensä kaikilla julkisilla paikoilla, kuten hotelleissa, kahviloissa, kaikenlaisten yleishyödyllisten yhdistysten tiloissa ja kaikilla muilla julkisilla tai yksityisillä paikoilla. Myös näiden pelien asennus on kielletty”.

3

Saman lain 3 §:ssä, jonka otsikko on ”Internet-palvelujen tarjoajayritykset”, säädetään, että ”tietokoneiden asentamiseen internet-palveluja tarjoaviin yrityksiin ja käyttöön niissä ei sovelleta 2 §:ssä tarkoitettua kieltoa. Pelien käyttäminen näillä tietokoneilla on kuitenkin kielletty käytetystä menetelmästä riippumatta”.

4

Näiden kieltojen noudattamatta jättäminen johtaa kyseisen lain 4 §:ssä säädettyjen rangaistusseuraamusten soveltamiseen sekä 5 §:ssä säädettyjen hallinnollisten seuraamusten soveltamiseen.

5

Lopuksi saman lain 9 §:n 1 momentin mukaan ”tämän lain säännökset eivät rajoita lain 2206/1994 eivätkä muiden kasinoita koskevien säännösten soveltamista”.

6

Edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion tuomiolauselman 1 kohdassa yhteisöjen tuomioistuin on todennut seuraavaa:

”Kreikka ei ole noudattanut EY 28, EY 43 ja EY 49 artiklan eikä – – direktiivin 98/34/EY – – 8 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska se on lain 3037/2002 2 §:n 1 momentissa ja 3 §:ssä kieltänyt kaikkien sähköisten, elektronisten ja sähkömekaanisten pelien, mukaan lukien kaikkien tietokonepelien, asentamisen ja käytön kaikilla muilla julkisilla tai yksityisillä paikoilla kuin kasinoissa saman lain 4 ja 5 §:ssä säädettyjen rangaistusseuraamusten ja hallinnollisten seuraamusten uhalla.”

7

Komissio pyysi Kreikalta 11.12.2006 selvitystä siihen, missä vaiheessa edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion täytäntöönpano oli, ja Kreikka vastasi tähän pyyntöön päivätyllä kirjeellä. Kirjeessään Kreikan viranomaiset eivät esittäneet mitään konkreettisia tietoja, jotka olisivat koskeneet kansalliseen lainsäädäntöön yhteisöjen tuomioistuimen tuomion noudattamiseksi tehtäviä muutoksia. Sitä vastoin Kreikka korosti asian vakavuutta ja monimutkaisuutta ja ilmoitti toimivaltaisten ministeriöiden tekevän parhaillaan yhteistyötä sellaisten hyväksyttävien säännösten antamiseksi, jotka ovat yhteisön oikeuden ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

8

Koska komissio katsoi, ettei Kreikka ollut toteuttanut edellä mainitun asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion noudattamisen edellyttämiä toimenpiteitä, se lähetti tälle jäsenvaltiolle EY 228 artiklan nojalla virallisen huomautuksen 23.3.2007.

9

Koska Kreikka ei vastannut tähän viralliseen huomautukseen, komissio lähetti sille 29.6.2007 perustellun lausunnon, jossa se kehotti tätä toteuttamaan tämän tuomion täytäntöönpanon varmistamisen edellyttämät toimenpiteet kahden kuukauden kuluessa kyseisen lausunnon tiedoksi antamisesta.

10

Koska Kreikka ei vastannut kyseiseen perusteltuun lausuntoon eikä ilmoittanut yhdestäkään mainitun tuomion noudattamiseksi toteutetusta lainsäädäntötoimesta, komissio nosti nyt esillä olevan kanteen katsottuaan, ettei Kreikka ollut varmistanut edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion täytäntöönpanoa.

11

Kreikka vastasi perusteltuun lausuntoon 12.3.2008 eli kaksi päivää tämän kanteen nostamisen jälkeen ja ilmoitti, että lakia säätävä komitea oli kutsuttu koolle lainmuutosesityksen laatimiseksi.

12

Lisäksi asiaa suullisesti käsiteltäessä on käynyt ilmi, että Kreikka on lähettänyt komissiolle ensimmäisen lainmuutosesityksen 7.5.2008 direktiivin 98/34 8 artiklan mukaisesti. Komissio on esittänyt huomautuksia päivätyssä yksityiskohtaisessa lausunnossaan, johon Kreikka ei ole vastannut. Sitä vastoin asianosaisten välinen kokous näytetään pidetyn Ateenassa joulukuussa 2008.

13

Kreikan edustaja on ilmoittanut myös, että lähiaikoina Kreikan hallituksen on määrä antaa uusi lainmuutosesitys, minkä jälkeen se annetaan tiedoksi komissiolle siihen sisältyvien säännösten tarkastelemiseksi uudelleen direktiivin 98/34 8 artiklan mukaisesti. Tämän menettelyn päätteeksi parlamentin tulisi äänestää tästä lakiesityksestä lain antamiseksi.

14

Vaikka EY 228 artiklassa ei täsmennetä määräaikaa, jonka kuluessa yhteisöjen tuomioistuimen tuomio, jossa todetaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen, on pantava täytäntöön, vakiintuneesta oikeuskäytännöstä käy ilmi, että yhteisön oikeuden välittömään ja yhdenmukaiseen soveltamiseen liittyvä intressi edellyttää, että tämä täytäntöönpano aloitetaan välittömästi ja saatetaan loppuun niin pian kuin mahdollista (ks. mm. asia C-121/07, komissio v. Ranska, tuomio 9.12.2008, Kok., s. I-9159, 21 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

15

Ratkaisevana ajankohtana EY 228 artiklassa tarkoitetun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen kannalta on pidettävä kyseisen määräyksen nojalla annetussa perustellussa lausunnossa asetetun määräajan päättymishetkeä (ks. mm. asia C-503/04, komissio v. Saksa, tuomio 18.7.2007, Kok., s. I-6153, 19 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

16

Nyt esillä olevassa asiassa on selvää, että kun 29.6.2007 päivätyssä perustellussa lausunnossa asetettu kahden kuukauden määräaika päättyi, Kreikka ei ollut toteuttanut yhtäkään edellä mainitun asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion täytäntöönpanon edellyttämistä toimenpiteistä, ja ensimmäisestä täytäntöönpanohankkeesta ilmoitettiin komissiolle vasta .

17

Tämän perusteella on todettava, että Kreikka ei ole noudattanut EY 228 artiklan 1 kohdan mukaisia velvoitteitaan, minkä se itsekin myöntää.

18

Komissio soveltaa laskentatapaa, jonka se on määritellyt 13.12.2005 antamassaan tiedonannossa EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan soveltamisesta (SEC(2005) 1658), ja esittää, että yhteisön tuomioistuin määrää Kreikan maksamaan uhkasakon, jonka määrä on 31798,80 euroa kultakin päivältä, jolla edellä mainitun asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion täytäntöönpano viivästyy, nyt esillä olevassa asiassa annettavan tuomion julistamispäivästä siihen saakka, kunnes edellä mainittu asiassa komissio vastaan Kreikka annettu tuomio on pantu täytäntöön.

19

Komissio katsoo, että uhkasakon määrääminen on asianmukaisin keino saattaa todettu rikkominen nopeimmin päätökseen ja että esillä olevassa tapauksessa 31798,80 euron suuruinen uhkasakko kultakin viivästymispäivältä on tarkoituksenmukainen rikkomisen vakavuuteen ja kestoon nähden, ja siinä otetaan huomioon seuraamuksen tehokkuuden välttämättömyys. Tämä määrä lasketaan kertomalla 600 euron suuruinen kiinteämääräinen perusmaksu rikkomisen vakavuuteen perustuvalla kertoimella 11 (asteikolla 1–20), rikkomisen kestoaikaan perustuvalla kertoimella 1,1 (asteikolla 1–3) ja kertoimella 4,38 (perustuu kyseisen jäsenvaltion bruttokansantuotteeseen ja äänten painotukseen Euroopan unionin neuvostossa), joka kuvaa tämän jäsenvaltion maksukykyä.

20

Rikkomisen vakavuuden osalta komissio korostaa, että kyseessä olevalla kansallisella lainsäädännöllä rikotaan perustamissopimuksen neljästä perusvapaudesta kolmea. Lisäksi komissio katsoo, että Kreikan viranomaiset eivät ole täyttäneet direktiivin 98/34 8 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisia velvoitteitaan ja että ne eivät ole myöskään toimineet täysin yhteistyössä komission kanssa EY 228 artiklaan perustuvassa oikeudenkäyntiä edeltäneessä menettelyssä.

21

Kreikka katsoo, että komissio on arvioinut kertoimen, jolla on tarkoitus ilmaista todetun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen vakavuus, erittäin korkeaksi ja ettei se saisi olla suurempi kuin neljä. Tältä osin Kreikka väittää, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen on koskenut vain pientä toimialaa, että kyseessä olevaa kansallista lainsäädäntöä sovellettiin erotuksetta ja että tällä lainsäädännöllä voitiin parhaiten vastata pelien vahingollisesta ja hallitsemattomasta käytöstä aiheutuviin taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin, joten tämä lainsäädäntö oli oikeutettu yleistä etua koskevista pakottavista syistä. Lisäksi Kreikka viittaa yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja katsoo, että kyseinen kerroin on suhteellisuusperiaatteen vastainen.

22

Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen keston osalta komissio ottaa huomioon täydet 11 kuukautta edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion julistamispäivästä 17.10.2007 saakka, jolloin komissio teki päätöksen nyt käsiteltävänä olevan kanteen nostamisesta.

23

Kreikka vaatii, että tämä kerroin alennetaan vähimmäistasolle. Kreikan mukaan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen alkamisajankohta on sen kolmen kuukauden määräajan päättyminen, joka asetettiin 11.12.2006 päivätyssä kirjeessä, jolla komissio pyysi selvitystä siitä, missä vaiheessa edellä mainitun asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion täytäntöönpano oli.

24

Koska yhteisöjen tuomioistuin on todennut, ettei Kreikka ole noudattanut edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annettua tuomiota, yhteisöjen tuomioistuin voi EY 228 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan nojalla velvoittaa tämän jäsenvaltion suorittamaan kiinteämääräisen hyvityksen tai uhkasakon.

25

Tältä osin on huomautettava, että yhteisöjen tuomioistuimen on kussakin asiassa arvioitava määrättävät rahamääräiset seuraamukset ottamalla huomioon käsiteltävänä olevan tapauksen olosuhteet (asia C-70/06, komissio v. Portugali, tuomio 10.1.2008, Kok., s. I-1, 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

26

Nyt esillä olevassa asiassa, kuten tämän tuomion 18 kohdassa korostetaan, komissio ehdottaa, että yhteisöjen tuomioistuin määräisi Kreikalle muun muassa 31798,80 euron suuruisen uhkasakon.

27

Tältä osin on ensinnäkin todettava, että komission ehdotukset eivät sido yhteisöjen tuomioistuinta ja niitä on pidettävä vain hyödyllisenä viitelähtökohtana (ks. asia C-278/01, komissio v. Espanja, Kok., s. I-14141, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Vastaavasti komission tiedonannoissa olevien kaltaiset suuntaviivat eivät sido yhteisöjen tuomioistuinta, vaan ne palvelevat avoimuuden, ennustettavuuden ja oikeusvarmuuden toteutumista komission toiminnassa (ks. vastaavasti asia C-340/02, komissio v. Ranska, tuomio 12.7.2005, Kok., s. I-6263, 85 kohta ja asia C-177/04, komissio v. Ranska, tuomio , Kok., s. I-2461, 70 kohta).

28

Lisäksi yhteisöjen tuomioistuin on tarkentanut, että uhkasakon ja/tai kiinteämääräisen hyvityksen määräämisen tarkoituksena on käyttää velvollisuutensa laiminlyöneeseen jäsenvaltioon taloudellista pakkoa, jolla sitä kannustetaan lopettamaan todettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen. Määrättävät rahamääräiset seuraamukset on siis tuomittava sen mukaisesti, minkä verran tarvitaan taivuttelua, jotta kyseinen jäsenvaltio muuttaa toimintaansa (ks. vastaavasti em. asia komissio v. Ranska, tuomio 12.7.2005, 91 kohta ja em. asia komissio v. Ranska, tuomio , 59 ja 60 kohta).

29

Nyt esillä olevassa asiassa on kuitenkin todettava, että 29.1.2009 pidetyssä suullisessa käsittelyssä Kreikan edustaja on vahvistanut, että minkäänlaista kansallista lainsäädäntöä, jolla edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annetussa tuomiossa todettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen saatettaisiin päätökseen, ei kyseiseen päivään mennessä ollut hyväksytty eikä etenkään saatettu voimaan.

30

Kun otetaan huomioon, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen jatkui päivänä, jona yhteisöjen tuomioistuin tutki asian tosiseikat, komission esittämä uhkasakon määrääminen Kreikalle on asianmukainen keino saada jäsenvaltio toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion täytäntöön panemiseksi (ks. em. asia komissio v. Portugali, tuomion 37 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

31

Uhkasakon määrän laskemistavan osalta yhteisöjen tuomioistuimen on harkintavaltaansa käyttäessään vahvistettava uhkasakko siten, että se on yhtäältä asianmukainen olosuhteiden kannalta ja toisaalta oikeassa suhteessa sekä todettuun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämiseen että asianomaisen jäsenvaltion maksukykyyn nähden (ks. mm. em. asia komissio v. Portugali, tuomion 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

32

Tältä kannalta katsoen peruskriteereitä, jotka on otettava huomioon, jotta voitaisiin varmistaa uhkasakon pakoteluonteisuus ja yhteisön oikeuden yhdenmukainen ja tosiasiallinen soveltaminen, ovat lähtökohtaisesti rikkomisen vakavuusaste, sen kesto ja kyseessä olevan jäsenvaltion maksukyky. Näitä perusteita sovellettaessa on otettava erityisesti huomioon seuraukset, joita täytäntöönpanon laiminlyönnistä aiheutuu yksityisille ja yleisille eduille, ja kiireellisyys, jolla kyseinen jäsenvaltio on saatava noudattamaan velvoitteitaan (ks. em. asia komissio v. Portugali, tuomion 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

33

Ensinnäkin rikkomisen vakavuudesta ja erityisesti edellä mainitun asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion täytäntöönpanon laiminlyönnin seurauksista yleisille ja yksityisille eduille on todettava, että kielto asentaa ja käyttää sähköisiä, sähkömekaanisia ja elektronisia pelejä, mukaan lukien tietokonepelit, kaikilla julkisilla tai yksityisillä paikoilla paitsi kasinoissa, sellaisena kuin tämä kielto on kansallisessa lainsäädännössä, josta on kyse tämän tuomion antamiseen johtaneessa asiassa, loukkaa tavaroiden vapaan liikkuvuuden, palvelujen tarjoamisen vapauden ja sijoittautumisvapauden periaatteita sellaisina kuin ne ilmenevät EY 28 sekä EY 43 ja EY 49 artiklasta.

34

Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion 29, 30, 51 ja 55 kohdassa, tämä kansallinen lainsäädäntö ei ainoastaan ole aiheuttanut muista jäsenvaltioista peräisin olevien tällaisten pelien tuontimäärän vähentymistä, vaan se on tosiasiassa aiheuttanut maahantuonnin lakkaamisen mainitun kiellon käyttöön ottamisesta alkaen. Lisäksi kyseinen lainsäädäntö estää muista jäsenvaltioista peräisin olevia taloudellisia toimijoita tarjoamasta palvelujaan sekä sijoittautumasta Kreikkaan tässä tarkoituksessa.

35

Kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 54 kohdassa, Kreikka ei ole suorittanut minkäänlaisia toimenpiteitä lakkauttaakseen sen lainsäädännön soveltamisen, josta on kyse edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annetussa tuomiossa, ja se on täten sallinut sen, että tämän lainsäädännön soveltamisen perusteella taloudellisille toimijoille aiheutuu vapausrangaistuksia ja rahamääräisiä seuraamuksia. Näin ollen on kiireellistä, että Kreikka muuttaa tätä lainsäädäntöä.

36

Lopuksi on myös otettava huomioon se seikka, että edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annetussa tuomiossa todettu jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen perustuu direktiivin 98/34 8 artiklassa mainitun teknistä määräystä koskevan ilmoituksen puuttumiseen. Tämän erityisen velvoitteen noudattaminen oli näet välttämätön edellytys, jotta saavutetaan tämän direktiivin tavoite, joka on määritelty toisessa ja kolmannessa perustelukappaleessa ja joka varmistaa sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan.

37

Lisäksi asiassa komissio vastaan Kreikka kyseessä olevan kansallisen lainsäädännön tarkoitus oli ehkäistä vakavia sosiaalisia ongelmia, jotka johtuivat siitä, että kyseiset pelit olivat helposti muunnettavissa uhkapeleiksi, jotka ovat Kreikassa kiellettyjä muualla kuin kasinoissa. Yhteisöjen tuomioistuin on kyseisen tuomion 38 kohdassa todennut, että Kreikan esittämillä yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä voidaan perustella tässä asiassa kyseessä ollutta tavaroiden vapaan liikkuvuuden rajoitusta. Kyseisen tuomion 41 kohdassa yhteisöjen tuomioistuin on kuitenkin katsonut, että kyseisten pelien kieltäminen kaikilla muilla julkisilla tai yksityisillä paikoilla kuin kasinoissa on tavoiteltuun päämäärään nähden suhteettoman pitkälle menevä toimenpide.

38

Edellä esitetyn perusteella jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä kuvaavaksi kertoimeksi on asetettava 8, joka vastaa asianmukaisella tavalla kyseessä olevan rikkomisen ominaispiirteitä.

39

Toiseksi tämän rikkomisen kestoa on arvioitava ottaen huomioon se ajankohta, jona yhteisöjen tuomioistuin arvioi tosiseikkoja EY 228 artiklaan perustuvassa menettelyssä, eikä sitä ajankohtaa, jona komissio on saattanut asian sen käsiteltäväksi (ks. em. asia komissio v. Portugali, tuomion 45 kohta).

40

Nyt esillä olevassa asiassa Kreikka on jättänyt noudattamatta velvoitteensa panna täytäntöön edellä mainittu asiassa komissio vastaan Kreikka annettu tuomio yli kahden vuoden ajan, kun otetaan huomioon aika, joka on kulunut kyseisen tuomion julistamispäivästä eli 26.10.2006 lähtien.

41

Näin ollen kerroin 1,5 (asteikolla 1–3) vaikuttaa asianmukaiselta rikkomisen keston huomioon ottamiseksi.

42

Kolmanneksi kyseessä olevan jäsenvaltion maksukyvystä on todettava, että komission ehdotus, jonka mukaan kerroin perustuu tämän jäsenvaltion bruttokansantuotteeseen ja jäsenvaltiolla neuvostossa olevaan äänimäärään, on lähtökohtaisesti asianmukainen tapa heijastaa tätä maksukykyä, samalla kun eri jäsenvaltioiden välillä säilytetään kohtuullinen ero (ks. vastaavasti em. asia komissio v. Portugali, tuomion 48 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

43

Nyt esillä olevassa asiassa komission ehdottama ja sen 13.12.2005 EY:n perustamissopimuksen 228 artiklan soveltamisesta antamassa tiedonannossa mainittu kerroin 4,38 heijastaa asianmukaisella tavalla niiden tekijöiden kehitystä, joita käytetään Kreikan maksukyvyn arviointiperusteena.

44

Näin on myös perusmaksun osalta, johon sovelletaan korjauskertoimia ja jonka määräksi on vahvistettava 600 euroa.

45

Kaiken edellä esitetyn perusteella 600 euron perusmaksu kerrotaan kertoimella 8 rikkomisen vakavuuden perusteella, kertoimella 1,5 sen keston perusteella ja kertoimella 4,38 kyseisen jäsenvaltion maksukyvyn perusteella, jolloin tulokseksi saadaan tässä tapauksessa 31536 euron suuruinen summa kutakin viivästyspäivää kohti. Tätä määrää on pidettävä asianmukaisena, kun otetaan huomioon uhkasakon tavoitteet sellaisina kuin ne on mainittu tämän tuomion 28 kohdassa.

46

Kaiken edellä esitetyn perusteella Kreikka on velvoitettava maksamaan komissiolle Euroopan yhteisön omat varat -tilille uhkasakko, jonka määrä on 31536 euroa kultakin päivältä, jolla edellä mainitun asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion noudattamisen edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen viivästyy, tämän tuomion julistamispäivästä lukien siihen saakka, kunnes mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annettu tuomio on pantu täytäntöön.

47

Komissio vaatii yhteisöjen tuomioistuinta velvoittamaan Kreikan maksamaan 9636 euron suuruisen kiinteämääräisen hyvityksen kultakin päivältä, jolla edellä mainitun asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion täytäntöönpano viivästyy, tämän tuomion julistamispäivästä alkaen siihen saakka, kunnes tämä tuomio on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, tai nyt esillä olevassa asiassa annettavan tuomion julistamispäivään saakka siinä tapauksessa, että kyseistä asiassa komissio vastaan Kreikka annettua tuomiota ei tuona päivänä ole vielä pantu kokonaisuudessaan täytäntöön.

48

Tämä päivittäinen määrä saadaan kertomalla 200 euron perusmäärä rikkomisen vakavuuteen perustuvalla kertoimella, jonka suuruudeksi on vahvistettu tässä tapauksessa 11 (asteikolla 1–20), ja Kreikan maksukykyä kuvaavalla kertoimella, jonka suuruudeksi on vahvistettu 4,38.

49

Näin vaadittu kokonaismäärä on 3420780 euroa, ja se saadaan kertomalla päiväkohtainen määrä 9636 euroa edellä mainitussa asiassa komissio vastaan Kreikka annetun tuomion julistamispäivästä 26.10.2006 siihen päivään saakka, kun komissio päätti nostaa nyt esillä olevan kanteen, toisin sanoen saakka, kertyneiden päivien lukumäärällä eli 355:llä.

50

Kreikka katsoo, ettei sitä pitäisi velvoittaa maksamaan kiinteämääräistä hyvitystä, koska tämä rahamääräinen seuraamus on tarkoitettu seuraamukseksi jäsenvaltion menneestä käyttäytymisestä. Lisäksi Kreikan mukaan komission ehdottaman kiinteämääräisen hyvityksen määrä on suhteeton sekä rikkomisen vakavuuteen että kestoon nähden ja kohtuuton, kun otetaan huomioon erityisesti Kreikan pelilainsäädäntöön liittyvät ongelmat.

51

Kiinteämääräinen hyvitys on määrättävä kussakin yksittäistapauksessa kaikkien niiden asian kannalta merkityksellisten seikkojen perusteella, jotka liittyvät sekä todetun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen ominaispiirteisiin että EY 228 artiklaan perustuvan menettelyn kohteena olevan jäsenvaltion omaksumaan asenteeseen (em. asia komissio v. Ranska, tuomio 9.12.2008, 62 kohta).

52

Jos yhteisöjen tuomioistuin päättää määrätä uhkasakon tai kiinteämääräisen hyvityksen, sen on harkintavaltaansa käyttäessään vahvistettava sen määrä siten, että se on yhtäältä asianmukainen olosuhteiden kannalta ja toisaalta oikeassa suhteessa sekä todettuun jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämiseen että asianomaisen jäsenvaltion maksukykyyn nähden. Erityisesti siltä osin kuin on kyse kiinteämääräisestä hyvityksestä, merkityksellisiä ovat seuraavan kaltaiset seikat: se, miten kauan jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättäminen on jatkunut sen tuomion jälkeen, jossa se alun perin todettiin, ja kyseessä olevat yleiset ja yksityiset edut (ks. em. asia komissio v. Ranska, tuomio 9.12.2008, 64 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

53

Kun esillä olevassa kanteessa kyseessä olevan kaltaisessa tilanteessa otetaan huomioon jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen jatkuminen pitkän ajan sen tuomion antamisen jälkeen, jossa noudattamatta jättäminen alun perin todettiin, yleisten ja yksityisten etujen vaarantaminen, se, ettei kyseessä olevan lainsäädännön soveltamisen lopettamisesta, jonka avulla rikosoikeudelliset seuraamukset voitaisiin välttää, ole tehty päätöstä, ja se, ettei tämän tuomion täytäntöönpanoa ole tosiasiallisesti aloitettu, kiinteämääräisen hyvityksen määrääminen on välttämätöntä.

54

Edellä esitetyn perusteella asian olosuhteita arvioidaan oikein, kun Kreikan maksettavaksi määrätty kiinteämääräinen hyvitys asetetaan kolmen miljoonan euron suuruiseksi.

55

Näin ollen Kreikka on velvoitettava maksamaan komissiolle Euroopan yhteisön omat varat -tilille kiinteämääräinen hyvitys, jonka suuruus on kolme miljoonaa euroa.

56

Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 69 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on vaatinut Kreikan velvoittamista korvaamaan oikeudenkäyntikulut ja koska Kreikka on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti: