Valitus, jonka Philippe Combescot on tehnyt 27.11.2007 yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen asiassa T-249/04, Combescot v. komissio, 12.9.2007 antamasta tuomiosta

(Asia C-525/07 P)

(2008/C 37/15)

Oikeudenkäyntikieli: italia

Asianosaiset

Valittaja: Philippe Combescot (edustajat: asianajajat A. Maritati ja V. Messa)

Muu osapuoli: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valitus koskee ajanjakson 1.7.2001–31.12.2002 osalta laaditun urakehitystä koskevan kertomuksen todettua laillisuutta. Valittaja riitauttaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätelmät ja väittää, että urakehitystä koskeva kertomus on lainvastainen, koska sen on laatinut M niminen henkilö, joka tuntee syvää vastenmielisyyttä Combescot'ia kohtaan, koska viimeksi mainittu oli kannellut sellaisista vakavista hallinnollista sääntöjenvastaisuuksista Guatemalan edustustossa, joihin juuri mainittu M oli syyllistynyt. Tämän kantelun seurauksena toimielin suoritti todellakin Guatemalassa tarkastuksen, ja myöhemmin Combescot'n esittämän pyynnön seurauksena OLAF päätti 20.9.2004 aloittaa tutkimuksen, joka päätettiin 30.5.2006 annetulla lopullisella kertomuksella (jäljempänä OLAF:n kertomus), joka on liitetty tämän oikeudenkäynnin asiakirja-aineistoon, kuten myös komission laatima tarkastuskertomus vuodelta 2002. Esillä olevassa valituksessa Combescot'n edustajat vaativat, että yhteisöjen tuomioistuin muotoilee uudelleen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomion siltä osin kuin sen mukaan urakehitystä koskeva kertomus ei ole lainvastainen eikä kantajalla ole tämän johdosta oikeutta vaatia vahingonkorvausta. Valituksessa vaaditaan näin ollen, että yhteisöjen tuomioistuin vahvistaa ja toteaa, että Philippe Combescot'n uralle sekä ammatti-imagolle on aiheutunut vakavaa vahinkoa sen vuoksi, että urakehitystä koskeva kertomus ajanjaksolta 2001/2002 on laadittu puolueellisesti ja näin ollen virheellisesti ja joka tapauksessa lainvastaisesti; että joka tapauksessa urakehitystä koskevassa kertomuksessa oleva arviointi, tarkasteltuna esimiesten väärinkäytösten ja heidän omaksumansa nöyryyttävän käyttäytymisen laajemmassa yhteydessä, on aiheuttanut sellaista kärsimystä ja henkistä kipua, jotka ovat puolestaan johtaneet syvään masennukseen, mikä ilmenee asiakirja-aineistosta ja minkä ennen kaikkea toimielimen asiantuntijalääkärit ovat vahvistaneet. Valittaja vaatii joka tapauksessa, että yhteisöjen tuomioistuin arvioi kattavasti asian taustalla olevat tosiseikat ja katsoo niiden kaikkien olevana merkityksellisiä urakehitystä koskevan kertomuksen lainvastaisuuden toteamisen kannalta ja näin ollen vahvistaa valittajan oikeuden saada vahingonkorvausta.

Valittaja pitää epäjohdonmukaisena ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiota, jonka mukaan puolueettomuuden ja koskemattomuuden tavoitteiden on katsottava velvoittavan kaikissa niissä tilanteissa, joissa virkamies joutuu ottamaan kantaan tiettyyn toimintaan, eikä virkamiehen näin ollen pitäisi joutua sellaiseen henkilökohtaiseen asemaan, joka oikeudenkäynnin tyyneydestä ja todellisesta asianmukaisuudesta riippumatta voi kolmansien silmissä näyttää riippumattomuuden ja objektiivisuuden puuttumiselta; ja että siinä tehdään joka tapauksessa M:n osalta täysin selittämättömiä johtopäätöksiä. Valittaja väittää samoin, että tuomio on epäjohdonmukainen siltä osin kuin siinä myönnetään, että Combescot'n sen jälkeen, kun hänestä tuli Guatemalan vakinainen neuvonantaja, tekemät aloitteet olivat johtaneet M:n osalta kutakuinkin epämiellyttävän tilanteeseen, mutta todetaan tästä huolimatta, ettei M ollut tällaisen tilanteen johdosta täysin soveltumaton toimimaan arvioitsijana puolueettomuutta ja kolmansia osapuolia koskevan periaatteen perusteella. Valittaja toteaa, että urakehitystä koskevan kertomuksen laatiminen perustuu harkintaan siten, ettei yhdelläkään tähän arviointiin liittyvällä seikalla ole mitään ratkaisevaa merkitystä eivätkä ne ole omiaan vahvistamaan ja/tai kumoamaan sitä lähtökohtaista tosiseikkaa, että M on laatinut urakehitystä koskevassa kertomuksessa olevan arvioinnin, vaikka hän tunsi Combescot'ia kohtaan ilmeisen vakavaa vihamielisyyttä. Tällaisessa tilanteessa ei valittajan mukaan ole mahdollista vedota ratkaisevana seikkana siihen, että toisena arvioijana on toiminut sellainen henkilö, joka ei ole ollut tietoinen millään tavalla Combescot'in ja M:n välisistä suhteista. Valittaja riitauttaa tämän jälkeen kohta kohdalta urakehitystä koskevan kertomuksen sisällön. Hän vaatii lopuksi selvittämistoimia koskevien pyyntöjen hyväksymistä.