VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(kolmas jaosto)

14 päivänä toukokuuta 2008

Asia F-95/06

Adrien Taruffi

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Vuosien 2004 ja 2005 ylennyskierrokset – Henkilöstön edustajat – Etusijapisteet

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Taruffi vaatii yhtäältä komission niiden päätösten kumoamista, joilla vahvistettiin hänen pisteidensä kokonaismäärä ja kieltäydyttiin merkitsemästä häntä vuoden 2004 ylennyskierroksen yhteydessä palkkaluokkaan B*10 ylennetyistä virkamiehistä laadittuun luetteloon, ja toisaalta sen päätöksen kumoamista, jolla vahvistettiin hänelle vuoden 2005 ylennyskierroksen yhteydessä myönnettyjen pisteiden kokonaismäärä.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Virkamiehelle vastainen toimi – Komission käyttöön ottama ylennysjärjestelmä – Ylennyskierroksen päättäminen toimella, joka sisältää päätöksen ylennettyjen virkamiesten luettelon vahvistamisesta ja päätöksen virkamiesten pisteiden määrän vahvistamisesta – Itsenäiset päätökset, joista voidaan nostaa erilliset kanteet tai yhdistetty kanne

(Henkilöstösääntöjen 45, 90 ja 91 artikla)

2.      Virkamiehet – Ylennys – Ansioiden vertailu

(Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toinen alakohta, 45 artikla ja 90 artiklan 2 kohta)

3.      Virkamiehet – Ylennys – Nimittävän viranomaisen harkintavalta

(Henkilöstösääntöjen 45 artikla)

1.      Komission sisäisellä säädöksellä käyttöön otetussa ylennysjärjestelmässä, joka perustuu siihen, että otetaan huomioon kumulatiiviset ansiot, joita kuvaavat vuosien mittaan kertyneet pisteet, ja jossa ylennyskierros viedään päätökseen toimella, joka on siinä mielessä monitahoinen, että se sisältää kaksi erillistä nimittävän viranomaisen päätöstä eli päätöksen ylennettävien virkamiesten luettelon vahvistamisesta ja päätöksen virkamiesten pisteiden kokonaismäärän vahvistamisesta, joihin ensin mainittu päätös perustuu, tämä päätös, jolla vahvistetaan pisteiden kokonaismäärä, on erillinen toimi, josta voidaan sellaisenaan valittaa ja tarvittaessa nostaa kanne henkilöstösääntöjen mukaisin oikeussuojakeinoin.

Näin ollen ylennettävien virkamiesten luetteloon kirjattu virkamies voi, mikäli hän riitauttaa nimittävän viranomaisen hänelle myöntämien pisteiden kokonaismäärän ja samalla seuraaville vuosille siirtyvien pisteiden määrän, tehdä valituksen ja tarvittaessa nostaa kanteen jo yksinomaan pisteiden myöntämistä koskevasta päätöksestä, jolla on hänelle sitovia ja lopullisia oikeusvaikutuksia.

On myös katsottava, että ylentämättä jäänyt virkamies, joka ei halua riitauttaa sitä, että hänet on jätetty ylentämättä kyseisellä ylennyskierroksella, vaan ainoastaan sen, että hänelle ei ole annettu tiettyä määrää pisteitä, jolloin hän ei voi saavuttaa ylennyskynnystä, voi panna kyseisen menettelyn vireille.

Lisäksi virkamies, joka on jäänyt ylentämättä sen vuoksi, että hän on saanut, mielestään perusteettomasti, riittämättömästi pisteitä ylennyskynnyksen saavuttamiseksi, voi kohdistaa kanteensa samaan aikaan nimittävän viranomaisen päätökseen, joka koskee pisteiden kokonaismäärän vahvistamista, ja nimittävän viranomaisen päätökseen, jolla on vahvistettu ylennettävien virkamiesten luettelo.

Yksittäistapauksia koskevat päätökset, joilla etusijapisteitä myönnetään tai jätetään myöntämättä, ovat valmistelevia toimia, joiden toteuttaminen on välttämätöntä ennen lopullista päätöstä, joilla ylennyksistä päätetään, ja ennen sitä erillistä itsenäistä toimea, joka siitä on seurauksena, eli pisteiden kokonaismäärän vahvistamista. Ne eivät voi olla itsenäisen kumoamiskanteen kohteena, mutta niiden lainmukaisuus voidaan aina riitauttaa lopulliseen päätökseen kohdistetun kanteen yhteydessä.

Virkamiehellä ei sitä vastoin ole oikeutta asettaa kyseenalaiseksi hänen ansiopisteidensä vahvistamista koskevan päätöksen lainmukaisuutta sellaisen kanteen yhteydessä, jossa riitautetaan lopullinen päätös, jolla vahvistettiin hänen ylennyspisteidensä kokonaismäärä, jos hän ei ole hakenut muutosta hänen urakehitystään koskevaa kertomukseen, koska ansiopisteet lasketaan kyseisessä kertomuksessa myönnetyn arvosanan perusteella.

(ks. 59–64 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑311/04, Buendía Sierra v. komissio, 19.10.2006 (Kok. 2006, s. II‑4137, 90–93, 96–98 ja 106 kohta).

2.      Komissiossa käyttöön otetun sellaisen ylennysmenettelyn yhteydessä, jonka mukaan ylennyskomitea antaa perustellun lausunnon tehdessään nimittävälle viranomaiselle ehdotuksen tarkastuksen yhteydessä myönnettävistä etusijapisteistä, sillä, että kyseisten pisteiden epäämisestä tehtyä ehdotusta ei ole perusteltu, ei rikota henkilöstösääntöjen 25 artiklan toista kohtaa, koska tällainen ehdotus ei ole virkamiehelle vastainen toimi.

(ks. 91–93 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia Buendía Sierra v. komissio (143 ja 144 kohta).

3.      Nimittävällä viranomaisella, jolla on ylennyksiä koskevissa asioissa laaja harkintavalta, ei ollut vuoden 2004 ylennyskierroksen osalta minkäänlaista velvollisuutta myöntää virkamiehille, jotka olivat lähellä ylentämiskynnystä, heiltä puuttuvia pisteitä, jotta he olisivat tulleet ylennetyiksi ennen kuin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetulla asetuksella N:o 723/2004 käyttöön otettu uusi urarakenne tuli voimaan.

(ks. 114 kohta)