JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS

JÁN MAZÁK

6 päivänä maaliskuuta 2007 ¹(1)

Asia C-142/06

Olicom A/S

vastaan

Skatteministeriet

(Østre Landsretin (Tanska) esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Yhteinen tullitariffi – Tullinimikkeet 8471 (automaattiset tietojenkäsittelykoneet) ja 8517 (teleliikennelaitteet) – Verkkokortit, joissa on kaksoistoiminto, joka mahdollistaa yhteyden lähiverkkoon (LAN) ja kaukoverkkoon (WAN) – Luokittelu yhdistettyyn nimikkeistöön – Erityistoiminto

1.        Esillä olevassa asiassa on kyse yhdistettyjen verkko- ja modeemikorttien, jotka mahdollistavat yhteyden lähiverkkoon (LAN, esim. yritysten intranet) ja laajaverkkoon (WAN, esim. Internet), tulliluokittelusta. Yhteisöjen tuomioistuimelta pyydetään ratkaisua siitä, kannetaanko kyseisistä tuotteista tulli tietojenkäsittelykoneina (PC) (nimike 8471) vai teleliikennelaitteina (nimike 8517). Asiassa merkityksellistä on lisäksi se, suoritetaanko kyseessä olevalla tuotteella ”erityistoiminto”.

2.        Vaikuttaa siltä, että mielipiteet elektroniikkatuotteiden (ja erityisesti tietotekniikkatuotteiden) tulliluokituksesta vaihtelevat tällä hetkellä varsin merkittävästi. Kyseessä ei kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, kun tällaiset kysymykset tulevat esiin yhteisöjen tuomioistuimessa.(2) Yhteisöjen tuomioistuin on itse asiassa jo ratkaissut useita asiaan liittyviä kysymyksiä. Tässä yhteydessä haluan erityisesti mainita edellä mainitun asian Peacock ja asian C-463/98, Cabletron.(3) Kuten jäljempänä kuitenkin esitetään, olen sitä mieltä, että viimeksi mainitun oikeuskäytännön liian täsmällinen soveltaminen nyt esillä olevan kaltaiseen tilanteeseen saattaa tosiasiassa johtaa ristiriitaan tulliluokituksen tarkoituksen kanssa.

I       Asiaa koskevat oikeussäännöt

3.        Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87(4) liitteessä I säädetään tavaroiden nimikkeistöstä, joka tunnetaan nimellä ”yhdistetty nimikkeistö” ja joka perustuu harmonoituun tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmään.(5) Pääasian tosiseikkojen tapahtuma-aikana voimassa ollut yhdistetyn nimikkeistön versio oli komission asetuksella (EY) N:o 3009/95(6) muutettu versio, jota sovellettiin 1.1.1996 lähtien.

4.        Liitteessä I olevaan XVI jaksoon(7) sisältyvät 84 ja 85 ryhmä(8) jotka ovat nyt esillä olevan asian kannalta merkityksellisiä. Yhdistetyn nimikkeistön nimike 8471 koskee seuraavia tavaroita: ”Automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt; magneettimerkkien lukijat ja optiset lukijat, koneet tietojen siirtämistä varten tietovälineelle koodimuodossa ja koneet tällaisten tietojen käsittelemistä varten, muualle kuulumattomat.” Nimikkeessä 8517 puolestaan todetaan seuraavaa: ”Sähkölaitteet langallista puhelua tai langallista sähkötystä varten, myös langalliset puhelimet, joissa on langaton käsipuhelin, ja kantoaaltojärjestelmissä tai digitaalijärjestelmissä käytettävät teleliikennelaitteet; kuvapuhelimet.”(9)

5.        Yhdistetyn nimikkeistön yleisissä tulkintasäännöissä (jäljempänä yleiset tulkintasäännöt),(10) jotka ovat nimikkeistön ensimmäisen osan I osaston A kohdassa, todetaan muun muassa seuraavaa:

”3. Jos tavarat 2 säännön b alakohdan mukaan tai muutoin olisi luokiteltava kahteen tai useampaan nimikkeeseen, ne luokitellaan seuraavasti:

a)      Tavaran kuvaukseltaan yksityiskohtaisinta nimikettä on sovellettava ennen yleisempiä nimikkeitä. Jos kuitenkin kahdessa tai useammassa nimikkeessä kussakin tarkoitetaan ainoastaan osaa sekoitettujen tai kokoonpantujen tavaroiden sisältämistä aineista tai ainoastaan osaa vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämistä tavaroista, näitä sekoitetun tai kokoonpannun tavaran nimikkeitä on pidettävä yhtä yksityiskohtaisina, vaikka tavara kuvattaisiin jossakin niistä täydellisemmin tai täsmällisemmin.

b)      Jos sekoitettuja, eri aineista koostuvia tai eri tavaroista kokoonpantuja tavaroita ja vähittäismyyntiä varten pakattujen sarjojen sisältämiä tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a alakohdan mukaan, ne luokitellaan sen aineen tai tavaran mukaan, joka antaa tavaroille niiden olennaisen luonteen, jos tällaista perustetta voidaan soveltaa.

c)      Jos tavaroita ei voida luokitella 3 säännön a tai b alakohdan mukaan, ne luokitellaan kyseeseen tulevista nimikkeistä numerojärjestyksessä viimeiseen.

4. Tavarat, joita ei voida luokitella edellä olevien sääntöjen mukaan, luokitellaan lähinnä samankaltaisten tavaroiden nimikkeeseen.”

6.        Yhdistetyn nimikkeistön XVI jaksoa koskevassa 3 huomautuksessa ja 84 ryhmää koskevassa 5 huomautuksessa todetaan seuraavaa:

”3. Jollei toisin määrätä, yhdistelmäkoneet, joissa on kaksi tai useampia yhdeksi kokonaisuudeksi asennettuja koneita, ja muut koneet, jotka on tarkoitettu suorittamaan kahta tai useampaa toisiaan täydentävää tai vaihtoehtoista toimintoa, luokitellaan yhdistelmän pääasiallisen toiminnon suorittavan osan tai koneen mukaisesti.”

”5. A. Nimikkeessä 8471 tarkoitetaan ilmaisulla ’automaattiset tietojenkäsittelykoneet’:

– –

c)      hybridikoneita, jotka ovat joko digitaalikoneita, joissa on analogiaelementtejä, tai analogiakoneita, joissa on digitaalielementtejä.

B.      Automaattiset tietojenkäsittelykoneet voivat olla järjestelmiä, jotka koostuvat vaihtelevista määristä erillisiä yksiköitä. Jollei jäljempänä E kohdassa toisin määrätä, yksikköä pidetään täydellisen järjestelmän osana, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a)      se on tyyppiä, jota käytetään yksinomaan tai pääasiassa automaattisessa tietojenkäsittelyjärjestelmässä;

b)      se voidaan yhdistää keskusyksikköön joko suoraan tai yhden tai useamman muun yksikön kautta; ja

c)      se voi ottaa vastaan ja välittää tietoa sellaisessa muodossa (koodeina tai signaaleina), jota järjestelmä voi käyttää.

C.      Erikseen tullattaviksi ilmoitetut automaattisen tietojenkäsittelyjärjestelmän yksiköt luokitellaan nimikkeeseen 8471.

– –

E.      Koneet, joilla suoritetaan muita erityistoimintoja kuin tietojenkäsittelyä ja jotka sisältävät automaattisen tietojenkäsittelykoneen tai jotka toimivat tällaisen koneen yhteydessä, luokitellaan siihen nimikkeeseen, joka vastaa niiden asianomaisia toimintoja, tai jollei sellaisia ole, kaatonimikkeeseen.”

7.        Maailman tullijärjestöön (jäljempänä WCO) kuuluu harmonoidun järjestelmän komitea (jäljempänä HS-komitea), jossa Euroopan yhteisöä, joka on HS-sopimuksen osapuoli, edustaa Euroopan yhteisöjen komissio. HS-komitean tehtävänä on muun muassa esittää muutoksia HS-järjestelmään ja valmistella siihen selityksiä (jäljempänä HS-selitykset), luokituslausuntoja, muita tulkintaneuvoja ja suosituksia harmonoidun järjestelmän tulkinnan ja soveltamisen yhdenmukaisuuden takaamiseksi.(11) Komissio myös valmistelee yhdistettyä nimikkeistöä koskevat selitykset. Näillä selityksillä täydennetään harmonoitua järjestelmää koskevia selityksiä.

II     Tosiseikat ja asian käsittelyn vaiheet sekä ennakkoratkaisukysymykset

8.        Esillä olevassa asiassa on kyse OC 2232- ja OC 3232 -tyyppisistä yhdistetyistä verkko- ja modeemikäyttöön tarkoitetuista PCMCIA-korteista, jotka on tarkoitettu liitettäviksi kannettaviin tietokoneisiin (jäljempänä GoCard tai tuote) ja joita Olicom A/S (jäljempänä Olicom) toi maahan 1996–1999.(12) Kussakin GoCardissa on PCMCIA-standardin mukainen PC-liittymä. Kortit ovat ”yhdistelmäkortteja” sikäli, että molemmissa on sekä LAN-liittymä että WAN-liittymä (modeemi), jotka mahdollistavat tietokoneen olevan yhteydessä muihin tietokoneisiin verkon välityksellä.(13) Täten kyseessä on yksikkö, joka vastaanottaa, käsittelee ja lähettää edelleen tietoja yhdestä tietokoneesta toiseen tietokoneeseen verkon sisällä. Yhdistetyssä nimikkeistössä viitataan yleisesti ”automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen” eikä ”tietokoneeseen” tai ”henkilökohtaiseen tietokoneeseen” ja tilanne on samoin harmonoidussa järjestelmässä. Niinpä käytän ratkaisuehdotuksessani tätä teknistä termiä tai sen lyhennettyä muotoa ”ATK-kone”.

9.        Ennakkoratkaisupäätöksestä ilmenee, että koska GoCardit ovat itse asiassa pelkästään edistyneempiä versioita puhtaista LAN-korteista, ne on suunniteltu siten, että WAN-toiminto (modeemi) ei toimi ilman LAN-toimintoa (Token Ring). Viimeksi mainittua toimintoa voidaan sitä vastoin käyttää ilman WAN-toimintoakin.(14)

10.      Tanskalainen Olicom-niminen yhtiö, joka toi maahan verkkolaitteita ja erityisesti pääasiassa kyseessä olevia GoCardeja, luokitteli kyseiset kortit automaattisiksi tietojenkäsittelylaitteiksi nimikkeisiin 8473/71. Se toi maahan myös GoCardeja, joissa oli ainoastaan LAN-toiminto ja jotka se luokitteli niin ikään nimikkeeseen 8471. Komissio antoi kaksi asetusta, eli asetukset N:o 1638/94(15) ja N:o 1165/95,(16) joissa säädettiin erityisesti, että LAN-laitteet kuten sovittimet, linkkisovittimet, lähetin-vastaanottimet ja sovitinkortit oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeen 8471 sijasta nimikkeeseen 8517, mistä aiheutui sovellettavan tullin korotus. Told- og Skatteregion Helsingør (Helsingørin alueellinen tulli- ja veroviranomainen) päätti 16.3.1999 tekemällään päätöksellä kantaa Olicomilta jälkikäteen GoCardeihin liittyviä tulleja. Olicom teki tästä päätöksestä oikaisuvaatimuksen 16.6.1999.

11.      Edellä mainitussa asiassa Cabletron antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin kuitenkin totesi, että kyseiset kaksi komission asetusta olivat pätemättömiä sikäli kuin ne koskivat sovitinten, linkkisovitinten, lähetin-vastaanotinten ja sovitinkorttien tariffiluokittelua. Tämän tuomion johdosta komissio antoi tuotekatetta ja tullien palauttamista koskevat ohjeet kyseisessä asiassa.(17) Viranomaiset palauttivat tämän jälkeen tullit, jotka kohdistuivat GoCardeihin, joissa oli ainoastaan LAN-toiminto, mutta katsoivat edelleen, että tuotteet, joissa oli sekä LAN- että WAN-toiminto, oli luokiteltava WAN-korteiksi. Kun hallinnon sisäiset muutoksenhakukeinot oli käytetty loppuun, luokittelua koskeva riita saatettiin Østre Landsretin käsiteltäväksi 14.4.2003.

12.      Tullikoodeksikomitea kokoontui 11.11.2004 kuullakseen Olicomia. Se antoi 10.1.2005 lausunnon, jossa todettiin, että pääasiassa kyseessä olevat tuotteet oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8517. Komitea perusteli tätä johtopäätöstä sillä, että tuotteilla ei ollut pääasiallista toimintoa.(18)

13.      Niinpä Østre Landsret (15. jaosto, Kööpenhamina) lykkäsi 9.3.2006 tekemällään välipäätöksellä asian ratkaisua ja esitti yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Onko tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna [komission] asetuksella (ETY) N:o 3009/95, liitettä I tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaiset yhdistetyt verkko- ja modeemikortit on luokiteltava 1.1.1996 jälkeen nimikkeeseen 8471 kuuluviksi tietojenkäsittelykoneiksi vai nimikkeeseen 8517 kuuluviksi teleliikennelaitteiksi?

Yhteisöjen tuomioistuinta pyydetään tässä yhteydessä lausumaan siitä, onko 84 ryhmän 5 huomautuksen E kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 3009/95, tarkoitettua käsitettä ’erityistoiminto’ tulkittava siten, että luokittelu on tehtävä muuhun nimikkeeseen kuin nimikkeeseen 8471 tietyn toiminnon (WAN) esiintymisen vuoksi, vai onko tuote luokiteltava muuhun nimikkeeseen kuin nimikkeeseen 8471 ainoastaan, jos toiminto (WAN) voi toimia automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta riippumatta?

2)      Jos yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että WAN-toiminto yhdistetyssä verkko- ja modeemikortissa on erityistoiminto, sitä pyydetään lausumaan siitä, onko sillä merkitystä tariffiin luokitteluun, että tuotteen pääasiallisen toiminnon voidaan katsoa olevan LAN-toiminto.”

III  Asian arviointi

A       Asianosaisten lausumat

14.      Ennakkoratkaisupyynnön mukaan Olicom (pääasian kantaja) väittää, että tuotteet on luokiteltava tietojenkäsittelykoneiksi nimikkeeseen 8471, koska niillä ei suoriteta mitään ”erityistoimintoa”. Asianosaiset ovat yhtä mieltä siitä, että kolme asiassa Cabletron(19) esitetyistä neljästä edellytyksestä täyttyy nyt esillä olevassa asiassa, mutta erimielisyyttä vallitsee siitä, täyttyykö neljäs edellytys, jossa todetaan, että kyseiset laitteet ”eivät voi toimia ilman automaattista tietojenkäsittelykonetta”. Asioissa Cabletron ja Peacock(20) annettujen tuomioiden mukaan muun muassa verkkokorttien tapaiset viestintälaitteet edellyttävät toimiakseen automaattista tietojenkäsittelykonetta(21) – toisin kuin esimerkiksi matkapuhelin, joka suorittaa viestintätoimintoja itsenäisesti – ja täten ne kuuluvat nimikkeeseen 8471.(22) Joka tapauksessa Olicom katsoo, että nimikettä 8471 olisi kuitenkin sovellettava tuotteiden ensisijaisen toiminnon (LAN) johdosta, koska ne ovat ainoastaan puhtaiden LAN-tuotteiden ”edistyksellisempiä versioita”. Olicom on eri mieltä tullikoodeksikomitean lausunnon kanssa.

15.      Skatteministeriet (pääasian vastaaja) ja komissio molemmat väittävät pääpiirteissään, että tuotteet olisi luokiteltava nimikkeeseen 8517, koska niillä on erityistoiminto. Yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen E kohdalla estetään niiden luokittelu nimikkeeseen 8471, koska sisäänrakennetun modeemin ansiosta tuotteilla voidaan luoda datayhteys ATK-koneesta riippumatta. Tuotteen fyysinen liittäminen ATK-koneeseen ei merkitse sitä, ettei niillä itsessään suoriteta erityistoimintoa, koska WAN-toiminto ei ole riippuvainen ATK-koneesta ja sen toiminnoista. Sekä Skatteministeriet että komissio(23) väittävät, että asiassa Cabletron esitetty neljäs edellytys ei täyty.

B       Ensimmäinen kysymys

16.      Ensimmäisellä kysymyksellään kansallinen tuomioistuin pyrkii pääpiirteissään selvittämään, onko tuotteet luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 3009/95, nimikkeeseen 8471 vai 8517. Esitän kuitenkin ensin hieman yhteisöjen tuomioistuimen asiaa koskevaa oikeuskäytäntöä.

17.      Kuten yhteisöjen tuomioistuin on toistuvasti katsonut, oikeusvarmuus ja valvonnan helppous edellyttävät, että tavaroiden tariffiluokittelun ratkaisevana luokitteluperusteena on yleensä oltava tavaroiden objektiiviset ominaispiirteet ja ominaisuudet, sellaisina kuin ne on määritelty yhdistetyn nimikkeistön nimiketekstissä.(24)

18.      Yhteisöjen tuomioistuin katsoi asiassa Peacock antamassaan tuomiossa, että ATK-koneisiin asennettaviksi suunnitellut (LAN) verkkokortit oli heinäkuun 1990 ja toukokuun 1995 välisenä aikana luokiteltava nimikkeeseen 8471 tämäntyyppisten koneiden yksiköinä,(25) kun taas asiassa Cabletron(26) antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin vahvisti, että (LAN) verkkolaitteet, muun muassa verkkokortit, on luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8471 sekä ennen 1.1.1996 että sen jälkeen.

19.      Asiassa CBA Computer(27) antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että mainitussa asiassa kyseessä olleilla äänikorteilla(28) ei ollut erityistoimintoa ja ne oli luokiteltava yhdistetyn nimikkeistön nimikkeeseen 8471. Tämän jälkeen yhteisöjen tuomioistuin vahvisti yhdistetyissä asioissa Jacob Meijer(29) antamassaan tuomiossa, että äänikortteja ei tule luokitella nimikkeeseen 8543, joka koskee yksinomaan sähkökoneita ja -laitteita, joilla on itsenäinen tehtävä. Sitä vastoin asiassa Ikegami(30) antamassaan tuomiossa yhteisöjen tuomioistuin totesi, että laitteella, joka videovalvontaa varten tallentaa kameroista tulevia signaaleja ja signaalit pakattuaan toistaa ne monitorilla, suoritetaan muita erityistoimintoja kuin tietojenkäsittelyä yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmän 5 huomautuksen E kohdassa tarkoitetulla tavalla.

20.      Yhdistetyissä asioissa Hewlett Packard(31) antamassaan tuomiossa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi muun muassa, että ”kuten 5 [huomautuksen E kohdasta] ilmenee, nimikkeeseen 8471 ei nimittäin voida luokitella sellaista itsenäistä kokonaisuutta, joka suorittaa erityistehtävän, jonka se voisi suorittaa myös – vaikkakin vaikeammin – ilman automaattisen tietojenkäsittelykoneen apua”.(32) Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi myös, että tietojen siirtämistä tietojenkäsittelyjärjestelmässä ei ole pidettävä teleliikennetoimintona.(33)

21.      On huomautettava, että vaikka yhteisöjen tuomioistuin on jo useissa tapauksissa ratkaissut elektronisten piirien (LAN-laitteet) luokittelun, se ei ole vielä ratkaissut asiaa WAN:n osalta. Niinpä, vaikka yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella on nyt selvää, että LAN-verkkokortit ainoastaan ”siirtävät ja vastaanottavat tietoja” sellaisessa muodossa, että ATK-koneet voivat niitä käyttää, ja ovat täten verrattavissa mihin tahansa muuhun keinoon, jolla automaattiset tietojenkäsittelykoneet vastaanottavat tai välittävät tietoja (eli niillä ei ole erityistoimintoa), nyt esillä olevassa asiassa kyseessä olevat tuotteet ovat yhdistettyjä modeemi- ja verkkokortteja.

22.      Niinpä LAN-korttien osalta todettua ei mielestäni voida analogisesti soveltaa verkkokortteihin, jotka sisältävät WAN-toiminnon, koska sen sijaan, että ne ainoastaan ”siirtävät ja vastaanottavat” tietoja, WAN-korttien on myös välttämättä ”muunnettava” tällaiset tiedot/signaalit. WAN-laitteiden on tosiasiallisesti käsiteltävä vastaanottamansa tiedot/signaalit ”moduloimalla” ja ”demoduloimalla” ne (tästä nimi modeemi) analogisesta digitaaliseen muotoon ja päinvastoin niin, että yhtäältä ne voidaan välittää puhelinverkossa (analogisessa muodossa) ja toisaalta ne ovat yhteensopivia ATK-koneen kanssa (digitaalisessa muodossa). Mielestäni komission väite tältä osin – eli että WAN-toimintoa, ainakin sellaisena kuin se on edellä kuvattu, on pidettävä ”muuna kuin tietojenkäsittelytoimintona” – on perusteltu.

23.      Olen sitä mieltä, että objektiivisten ominaispiirteiden perusteella WAN-(modeemi)toiminto kuuluu teleliikenteen (eli nimikkeen 8517) piiriin eikä automaattiseen tietojenkäsittelyyn (eli nimikkeeseen 8471). Lisäksi toisin kuin LAN-laitteet, WAN käyttää yhteyksissään puhelinlinjoja. Huomauttaisin tässä yhteydessä, että tuotteet oli jo hyväksytty käytettäviksi puhelinverkossa ja niitä voidaan vaivatta käyttää modeemeina.

24.      Niinpä katson tämän johdosta, että WAN-laitteilla – erotuksena laitteista, joissa on ainoastaan LAN-toiminto – suoritetaan ”erityistoiminto”, koska modeemin lähettämä ja vastaanottama tieto on välttämättä muunnettava signaaleista, joita ATK-kone kykenee käsittelemään, signaaleiksi, joita voidaan siirtää puhelinlankoja pitkin tai muilla samankaltaisilla tavoilla.

25.      Tämä vahvistetaan HS-selityksissä, joissa nimenomaisesti todetaan, että modeemit eivät kuulu nimikkeeseen 8471, ja varsin selvästi osoitetaan ne luokiteltavaksi nimikkeeseen 8517.(34) Myös tullikoodeksikomitea vahvisti tuotteiden luokittelun nimikkeeseen 8517.(35) Lisäksi WCO:n julkaisema harmonoidun järjestelmän tariffointisuositusten kokoelma(36) sisältää tämän järjestön hyväksymien tariffointisuositusten numeerisen luettelon, joka on laadittu harmonoidun järjestelmän nimikkeiden ja alanimikkeiden järjestyksen mukaan. Tähän tariffointisuositusten kokoelmaan sisältyy seuraava 13.11.1998 päivätty luokitussuositus:

”3. Automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen liitettäväksi tarkoitettu kortti (slot-it card)” on luokiteltava nimikkeeseen 8517.50/3, koska sillä ”muunnetaan digitaalinen [ATK-koneen] signaali analogiseksi signaaliksi ja päinvastoin ja näin mahdollistetaan kommunikointi toisen [ATK-koneen] kanssa puhelinlinjajärjestelmän välityksellä. Kyseisen kortin ansiosta [ATK-kone] voi myös lähettää ja vastaanottaa telekopioita ja sähköpostia ja se mahdollistaa näiden toimenpiteiden toteuttamisen jopa matkapuhelimen välityksellä”.(37)

26.      Lisäksi, vaikka se ei nyt esillä olevan asian kannalta ole ajallisesti ottaen merkityksellistä, yhdistetyn nimikkeistön viimeiset muutokset (jotka olivat seurausta harmonoidun järjestelmän uudelleenjärjestelystä), jotka tulivat voimaan 1.1.2007 ja joilla muutettiin merkittävästi 84 ja 85 ryhmän rakennetta, tukevat esittämääni kantaa. Vaikka 5 huomautuksen E kohta pysyy muuttumattomana, uuden 5 huomautuksen D kohdan johdosta erityistuotteet on nyt jätetty nimikkeen 8471 ulkopuolelle. Tällaisia tuotteita ovat muun muassa seuraavat tuotteet: ”2) Äänen, kuvan tai muiden tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen tarkoitetut laitteet, myös langallisissa tai langattomissa verkoissa (kuten lähi- tai kaukoverkoissa) käytettävät tietoliikennelaitteet.”(38) Samassa yhteydessä yhdistetyn nimikkeistön nimikettä 8517 muutettiin siten, että se sisältää seuraavat tuotteet: ”Puhelimet, myös soluverkoissa tai muissa langattomissa verkoissa käytettävät; äänen, kuvan tai muiden tietojen lähettämiseen tai vastaanottamiseen käytettävät muut laitteet, myös laitteet langallisissa tai langattomissa verkoissa (kuten lähi- ja kaukoverkoissa) tapahtuvaa tietoliikennettä varten.”(39)

27.      Ennakkoratkaisukysymyksessä esitetään, että tuotteet olisi joka tapauksessa luokiteltava nimikkeeseen 8471, sillä WAN-toimintoa ei voida käyttää itsenäisesti ilman ATK-konetta.

28.      En ole samaa mieltä tämän väitteen kanssa. Kuten edellä esitin, tuotteen WAN-toimintoa on tulkittava objektiivisesti siten, että se on tietojenkäsittelystä erillinen toiminto. Mikäli asioihin Peacock ja Cabletron perustuvan oikeuskäytännön(40) mukaista varsin ehdotonta arviointiperustetta ja 84 sekä 85 ryhmää tulkittaisiin liian ankarasti, kaikki laitteet olisi luokiteltava automaattisiksi tietojenkäsittelykoneiksi – vaikka niillä suoritettaisiin tietojenkäsittelystä täysin erillisiä toimintoja – pelkästään siitä syystä, että kyseiset laitteet toimivat liitettyinä automaattiseen tietojenkäsittelykoneeseen esimerkiksi elektronisen piirin välityksellä.(41) Tältä osin on todettava, että yhdyn komission mielipiteeseen siitä, että tällaisella tulkinnalla tehtäisiin yhdistetyn nimikkeistön 5 huomautuksen E kohta merkityksettömäksi.

C       Toinen kysymys

29.      Toisella kysymyksellään kansallinen tuomioistuin tiedustelee – sitä tilannetta silmälläpitäen, että yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että tuotteiden WAN-toiminto on erityistoiminto – onko sillä merkitystä tariffiin luokitteluun, että tuotteen pääasiallisen toiminnon voidaan katsoa olevan LAN-toiminto.

30.      Olicom väittää, että LAN-toiminto on joka tapauksessa tuotteiden pääasiallinen toiminto ja toiminto, jota kuluttajat pääasiallisesti käyttävät. Kuitenkin se seikka, että esillä olevat kortit on erityisesti suunniteltu käytettäviksi kannettavissa tietokoneissa, osoittaa mielestäni, että kannettavien tietokoneiden objektiivisten ominaispiirteiden ja niiden käytön ja käyttötarkoituksen perusteella usein on mahdollista, että ainoastaan WAN-toiminto on käytettävissä (koska LAN-toiminto on erottamattomasti ”lähialuetoiminto” ja liittyy esim. henkilön työpaikkaan tai työnantajan tiloihin yleisesti). Olen sitä mieltä, että yleensä kannettava tietokone ostetaan perinteisen tietokoneen sijasta nimenomaisesti sen joustavuuden ja siirrettävyyden johdosta, jotka heijastuvat kannettavien tietokoneiden kalliimpina hintoina ja yleisesti laskentatehon, laitteiston ja niin edelleen alhaisempana tasona.

31.      Edellä ensimmäiseen kysymykseen esittämästäni seuraa, että mielestäni riittää, kun todetaan, että – tilanteessa, jossa tuotteen WAN-toiminto on erityistoiminto – merkitystä ei ole sillä, voidaanko LAN-toiminnon todella katsoa olevan tuotteen pääasiallinen toiminto.

32.      Joka tapauksessa olen toisin kuin Olicom sitä mieltä, että tosiasiassa tuotteiden olennainen luonne on paremminkin niiden kaksoistoiminto (eli se seikka, että niissä on sekä LAN- että WAN-toiminto), mikä lisäksi heijastuu siinä, että ne on erityisesti suunniteltu kannettaviin tietokoneisiin, sekä niiden hinnassa ja niin edelleen. Kuten edellä jo mainittiin, tullikoodeksikomitea on lisäksi päättänyt yksimielisesti (kaikkien läsnä olleiden jäsenvaltioiden antamilla äänillä), että pääasiassa kyseessä olevien tuotteiden pääasiallista toimintoa on mahdotonta määrittää.(42)

33.      Edellä esitetyn valossa, ja koska esillä olevaan tapaukseen ei voida soveltaa yleisten tulkintasääntöjen 3 säännön a tai b alakohtaa (koska ensin mainitun osalta nimikkeet 8471 ja 8517 ovat yhtä yksityiskohtaisia ja viimeksi mainitun osalta ratkaisevan tekijän olisi oltava tuotteiden olennainen luonne – eli korttien kaksoistoiminto – eikä niiden pääasiallinen toiminto), mielestäni 1 sääntö, 3 säännön c alakohta (luokittelu numerojärjestyksessä viimeiseen nimikkeeseen) ja 6 sääntö ratkaisevat sen, että tuotteiden oikea luokitus on yhdistetyn nimikkeistön nimike 8517.

IV     Ratkaisuehdotus

34.      Tämän johdosta olen sitä mieltä, että yhteisöjen tuomioistuimen olisi vastattava Østre Landsretin esillä olevassa asiassa esittämiin kysymyksiin seuraavasti:

1)      Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista 23.7.1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87, sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (ETY) N:o 3009/95, liitettä I on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisista yhdistetyistä verkko- ja modeemikorteista on kannettava 1.1.1996 jälkeen tullia nimikkeeseen 8517 kuuluvina teleliikennelaitteina.

Yhdistetyn nimikkeistön 84 ryhmää koskevan 5 huomautuksen E kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella N:o 3009/95, tarkoitettua käsitettä ”erityistoiminto” on tulkittava siten, että luokittelu on tehtävä muuhun nimikkeeseen kuin nimikkeeseen 8471 WAN-toiminnon esiintymisen vuoksi riippumatta siitä, voiko WAN-toiminto toimia automaattisesta tietojenkäsittelykoneesta riippumatta.

2)      Koska WAN-toiminto pääasiassa kyseessä olevien kaltaisissa yhdistetyissä verkko- ja modeemikorteissa on erityistoiminto, sillä ei ole vaikutusta tulliluokitteluun, että tuotteen pääasiallisen toiminnon voidaan katsoa olevan LAN-toiminto.

---

1 – Alkuperäinen kieli: englanti.

---

2 – Jo vuonna 1999, asiassa C-339/98, Peacock, 28.10.1999 antamansa ratkaisuehdotuksen (Kok. 2000, s. I-8947) 13 kohdassa julkisasiamies Jacobs totesi, että ”lähiverkkojen kehitys sekä tietokoneiden tiedonsiirrossa ja puheluissa käytettävän tekniikan läheneminen on luonut epävarmuutta sen suhteen, miten nämä kaksi eri järjestelmää voidaan erottaa toisistaan”.

---

3 – Tuomio 10.5.2001 (Kok. 2001, s. I-3495).

---

4 – EYVL L 256, s. 1.

---

5 – Harmonoitu tavarankuvaus- ja tavarankoodausjärjestelmä otettiin käyttöön 14.6.1983 tehdyllä kansainvälisellä yleissopimuksella, jonka yhteisö hyväksyi 7.4.1987 tehdyllä neuvoston päätöksellä 87/369/ETY (EYVL L 198, s. 1). Yhdistetyssä nimikkeistössä käytetään mainitun järjestelmän kuusinumeroisia nimikkeitä ja alanimikkeitä ja ainoastaan seitsemäs ja kahdeksas numero muodostavat yhdistetyn nimikkeistön omat alanimikkeet. Näin ollen yhdistetty nimikkeistö täyttää sekä yhdistetyn tullitariffin että yhteisön ulkomaankaupan tilastoinnin asettamat edellytykset. Lisäisin vielä, että liitettä I muutetaan vuosittain ja muutokset tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta.

---

6 – Tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta 22.12.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 3009/95 (EYVL L 319, s. 1). Kyseisellä komission asetuksella muutettiin harmonoitua järjestelmää merkittävästi.

---

7 – Jakson otsikkona on ”Koneet ja mekaaniset laitteet – –”.

---

8 – Ensin mainittu sisältää ”ydinreaktorit, höyrykattilat, koneet – –” ja viimeksi mainittu ”sähkökoneet – –”.

---

9 – Molemmat nimikkeet ja tulkintasäännöt sellaisina kuin ne ovat muutettuina edellä alaviitteessä 6 mainitulla asetuksella N:o 3009/95.

---

10 – Kuutta yleistä tulkintasääntöä sovelletaan hierarkkisessa järjestyksessä (eli 1 sääntöä sovelletaan ennen 2 sääntöä, jota puolestaan sovelletaan ennen 3 sääntöä, jne.). Näin ollen perussääntönä on 1 sääntö, jossa todetaan seuraavaa: ”Nimikkeistön jaksojen, ryhmien tai alaryhmien otsikot ovat ainoastaan ohjeellisia; oikeudellisesti luokittelu määräytyy nimikkeiden sekä asianomaisten jaksojen tai ryhmien huomautusten sanamuodon mukaisesti ja, jollei näistä nimikkeistä ja huomautuksista muuta johdu, seuraavien sääntöjen mukaisesti.” Tulkintasääntöjen 6 säännössä todetaan seuraavaa: ”Oikeudellisesti tavaroiden luokittelu kunkin nimikkeen alanimikkeisiin määräytyy näiden alanimikkeiden ja niiden huomautusten sanamuodon sekä soveltuvin osin edellä olevien sääntöjen mukaisesti, ottaen kuitenkin huomioon, että ainoastaan samantasoiset alanimikkeet ovat keskenään vertailukelpoisia. Jollei toisin määrätä, tätä sääntöä sovellettaessa otetaan huomioon myös kyseisten jaksojen ja ryhmien huomautukset.”

---

11 – Vaikka niillä ei ole tunnustettu olevan sitovaa vaikutusta, niiden katsotaan yleensä ohjaavan soveltamista. Ks. asia C-328/97, Glob-Sped, tuomio 12.10.1998 (Kok. 1998, s. I-8357, 26 kohta) ja asia C-201/96, LTM, tuomio 6.11.1997 (Kok. 1997, s. I-6147, 17 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

---

12 – Ensin mainitun mallin täydellinen nimi on ”GoCard 2232 Eth/Modem 336 PC Card” ja viimeksi mainitun ”GoCard 3232 TRN/Modem 336 PC Card”. ”Eth” ja ”TRN” ovat lyhenteitä sanoista Ethernet ja Token Ring, jotka kyseisten korttien markkinointiaikana olivat LAN-yhteyksien johtavat teknologiat.

---

13 – PCMCIA on lyhenne sanoista Personal Computer Memory Card Industry Association. GoCardit voidaan helposti liittää mihin tahansa kannettavaan tietokoneeseen (joka on yhteensopiva mainitun standardin kanssa) tätä tarkoitusta varten olevaan paikkaan. LAN-laitteet ovat nimensä mukaisesti intranetin kaltaisia lähiverkkoyhteyksiä varten. WAN-laitteet on suunniteltu kaukoyhteyksiin ja täten tarkoitettu ulkoisia verkkoja ja erityisesti Internetiä varten. Tuotteiden yksityiskohtaisissa tiedoissa todetaan, että ”modeemiominaisuus mahdollistaa sen, että käyttäjä voi matkustaessaan tai kotona työskennellessään ottaa yhteyden isäntäkoneeseen saadakseen pääsyn yrityksen tiedostoihin, sähköpostiin, BBS:ään ja julkispalveluihin joko julkisen puhelinverkon tai analogisen matkapuhelimen välityksellä”.

---

14 – Yksityiskohtaisempien tietojen ja lisäselvityksen osalta itse verkkokorteista, LAN:stä, WAN:stä samoin kuin laajemman asiayhteyden osalta viittaan asioihin Peacock ja Cabletron, joissa käsiteltiin LAN-verkkokortteja ja LAN-laitteita. Ks. erityisesti julkisasiamies Jacobsin ratkaisuehdotus edellä alaviitteessä 2 mainitussa asiassa Peacock, esim. 10–18, 39 ja 40 kohta ja jossain määrin myös hänen ratkaisuehdotuksensa edellä alaviitteessä 3 mainitussa asiassa Cabletron, 3–10 kohta.

---

15 – Tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 5.7.1994 annettu komission asetus (EY) N:o 1638/94 (EYVL L 172, s. 5).

---

16 – Tiettyjen tavaroiden luokittelusta yhdistettyyn nimikkeistöön 23.5.1995 annettu komission asetus (EY) N:o 1165/95 (EYVL L 117, s. 15).

---

17 – Tuotekatetta ja tullien palauttamista koskevat 12.2.2002 annetut komission ohjeet asiassa C-463/98, Cabletron (TAXUD/1666/2002).

---

18 – Ennakkoratkaisupyynnön mukaan komitean ratkaisun väitetään perustuvan siihen virheelliseen olettamaan, että osapuolet todella olivat yhtä mieltä siitä, että esillä oleva WAN-toiminto oli erityistoiminto, joka koski toimimista lankapuhelimena. Komissio kiistää kuitenkin tämän argumentin väittäen, että kyseessä on väärinymmärrys: komitean lausunnosta ei voida päätellä, että osapuolet sopivat siitä, että modeemi on yhdistetyn nimikkeistön 5 huomautuksen E kohdassa tarkoitettu ”erityistoiminto”. Mikäli komitea oli tätä mieltä, koko asia olisi merkityksetön, sillä nimenomaan tästä kysymyksestä osapuolet ovat eri mieltä.

---

19 – Mainittu edellä alaviitteessä 3, tuomion 17 kohta. Näiden neljän edellytyksen avulla yhteisöjen tuomioistuin pääasiallisesti ratkaisi, milloin verkkokortit on luokiteltava tietojenkäsittelykoneiksi nimikkeeseen 8471.

---

20 – Mainittu edellä alaviitteessä 2, tuomion 16 kohta.

---

21 – Koska Atk-kone johtaa tuotteeseen sähkövirtaa, ohjeita ja niiden toiminnan kannalta tarpeellisia tietoja, tuotteet eivät voi toimia ilman ATK-koneen (PC) ja sopivan ohjelman (ajuri) apua. Sekä LAN että WAN edellyttävät, että tuote on fyysisesti liitetty ATK-koneeseen.

---

22 – Koska tuotteiden ainoa tarkoitus on luoda datayhteys ATK-koneiden välille, tämä ei oikeuskäytännön mukaan voi olla 5 huomautuksen E kohdassa tarkoitettu ”erityistoiminto”; modeemitoiminto ei muuta asiaa tältä osin mitenkään. LAN- ja WAN-toiminnot ovat sikäli samanlaisia, että molemmat lähettävät/vastaanottavat tietoja verkossa ATK-koneiden välillä, ja ainoa ero niiden välillä on se, että ensin mainittu kattaa lähiverkot ja viimeksi mainittu ulkoiset verkot ja erityisesti Internetin.

---

23 – Edellä mainituissa komission ohjeissa todetaan, että jos neljä edellytystä eivät täyty, tuote on luokiteltava muuhun nimikkeeseen kuin 8471, todennäköisimmin nimikkeeseen 8517 (ohjeissa todetaan lisäksi, että i) kyse on erityistoiminnosta silloin, kun tuotteella pystytään viestimään tietokoneverkkojen välillä puhelinlinjoja pitkin tai käyttämällä televiestintätekniikkaa, ja että ii) modeemit, mukaan lukien ns. digitaaliset modeemit, ja minkälaisen modeemin tahansa sisältävät tuotteet luokitellaan aina HS-nimikkeeseen 8517).

---

24 – Ks. esim. asia C-467/03, Ikegami, tuomio 17.3.2005 (Kok. 2005, s. I-2389, 17 kohta). Ks. myös edellä alaviitteessä 2 mainittu asia Peacock, tuomion 9 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen.

---

25 – Mainittu edellä alaviitteessä 2. Erityisesti yhteisöjen tuomioistuin totesi, että (LAN) verkkokortit on suunniteltu yksinomaan ATK-koneita varten, ne kytketään suoraan kyseisiin laitteisiin ja niiden tehtävänä on tuottaa ja vastaanottaa tietoja muodossa, jota mainitut laitteet voivat käyttää.

---

26 – Mainittu edellä alaviitteessä 3, tuomion 27 kohta. Huomautan, että vaikka yksi asiassa Cabletron kyseessä olleista 58 erityyppisestä laitteesta oli ilmeisesti suunniteltu myös WAN:ää varten, yhteisöjen tuomioistuin katsoi mainitussa asiassa, että kaikki kyseessä olleet erityyppiset laitteet oli tarkoitettu LAN:ssä toimivien tietokoneiden kytkentään.

---

27 – Asia C-479/99, CBA Computer, tuomio 7.6.2001 (Kok. 2001, s. I-4391, 21–28 kohta).

---

28 – Äänikortit määriteltiin siten, että kyseessä ovat ”elektroniset integroidut piirit, joiden avulla automaattiset tietojenkäsittelykoneet ja niiden yksiköt käsittelevät äänisignaaleja”.

---

29 – Yhdistetyt asiat C-304/04 ja C-305/04, Jacob Meijer ja Eagle International Freight, tuomio 7.7.2005 (Kok. 2005, s. I-6251).

---

30 – Mainittu edellä alaviitteessä 24.

---

31 – Yhdistetyt asiat T-133/98 ja T-134/98, Hewlett Packard France ja Hewlett Packard Europe v. komissio, tuomio 13.2.2001 (Kok. 2001, s. II-613).

---

32 – Ibid., ks. tuomion 39 kohta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi kuitenkin, että mikään kyseessä olleista (LAN-verkkoja varten tarkoitetuista) tuotteista ei kyennyt toimimaan itsenäisesti ilman ATK-konetta tai koko järjestelmää.

---

33 – Ibid., ks. tuomion 42 kohta.

---

34 – XVI jakson osassa, jonka otsikkona on ”IV. Kantoaaltojärjestelmissä ja digitaalisissa järjestelmissä käytettävät laitteet”, todetaan seuraavaa: ”Nämä järjestelmät perustuvat sähköisen kantoaallon tai valonsäteen modulaatioon digitaalisilla tai analogisilla signaaleilla [ja] järjestelmiä käytetään kaikenlaisen informaation (esim. merkkien, grafiikan, kuvien ja muun tiedon) välittämiseen. Tähän kuuluvat: – – B) yhdistetyt modulaattori-demodulaattorit (modeemit).” HS-selitykset, s. 1654 (helmikuun 2004 versio).

---

35 – Vaikka yhteisöjen tuomioistuin totesi, että komitean lausunnot eivät ole oikeudellisesti sitovia, se huomautti myös, että kyseiset lausunnot ”ovat merkittävä keino sen varmistamisessa, että jäsenvaltioiden tulliviranomaiset soveltavat tullikoodeksia yhdenmukaisesti, ja niiden voidaan sellaisina katsoa olevan pätevä keino tullikoodeksin tulkinnassa” (asia C-11/05, Friesland Coberco Dairy Foods, tuomio 11.5.2006, Kok. 2006, s. I-4285, 39 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

---

36 – Maailman tullijärjestö, harmonoitu tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmä – tariffointisuositusten kokoelma, jakso XVI, kohta 8517.50, s. XVI/19 E (helmikuun 2004 versio).

---

37 –      Suosituksessa viitataan myös muihin läheisiin suosituksiin eli suositukseen 8517.50/1, joka koskee laitteita, joilla yhdistetään Atk-kone puhelinlinjaan, ja suositukseen 8517.50/2, joka koskee laitteita, joilla yhdistetään Atk-kone puhelinlinjaan ISDN:n kautta, ja todetaan lisäksi, että yleisten tulkintasääntöjen 1 ja 6 sääntöä sovelletaan asiaan.

---

38 – Maailman tullijärjestö, kansainvälinen harmonoidusta tavarankuvaus- ja koodausjärjestelmästä tehty yleissopimus (Bryssel, 14.6.1983), yleissopimuksen liitteenä olevan nimikkeistön muutokset, jotka on hyväksytty tulliyhteistyöneuvoston 26.6.2004 antaman suosituksen perusteella ja jotka tulivat voimaan 1.1.2007, s. 67.

---

39 – Ibid., s. 80.

---

40 – Näissä tuomioissa todettiin mm., että tuotteet, jotka eivät voi toimia ilman automaattista tietojenkäsittelykonetta, on luokiteltava nimikkeeseen 8471.

---

41 – Kun tarkastellaan teknologian kehitystä (tietokoneiden, elektronisten piirien jne. erittäin laaja käyttö yhä useammanlaisissa tuotteissa), on vielä lisättävä, että näin katettaisiin tuotteista prosenttiosuus, joka ei ole merkityksetön – paremminkin päinvastoin – mikä lisää entisestään esillä olevan asian merkityksellisyyttä.

---

42 – Tullikoodeksikomitean tässä asiassa antama lausunto, jossa todettiin, että objektiivisten ominaispiirteiden ja lausumien perusteella tuotteilla ei ole pääasiallista toimintoa, on mielestäni varsin vakuuttava. Lausunnon johtopäätös on, että tuotteilla on kaksi erillistä toimintoa (LAN ja WAN) ja että niillä ei ole pääasiallista toimintoa.