Asia C-347/03

Regione autonoma Friuli-Venezia Giulia ja Agenzia regionale per lo sviluppo rurale (ERSA)

vastaan

Ministero delle Politiche Agricole e Forestali

(Tribunale amministrativo regionale del Lazion esittämä ennakkoratkaisupyyntö)

Ulkosuhteet – Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välinen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskeva sopimus – Unkarista peräisin oleviin tiettyihin viineihin liittyvän nimityksen suoja yhteisössä – Maantieteellinen merkintä ”Tokaj” – Kirjeenvaihto – Mahdollisuus käyttää sanaa ”Tocai” maininnassa ”Tocai friulano” tai ”Tocai italico” tiettyjen italialaisten viinien, erityisesti määritetyillä alueilla tuotettujen laatuviinien (tma-laatuviinit) kuvauksessa ja tarjontamuodossa 31.3.2007 päättyvän siirtymäkauden aikana – Tämän mahdollisuuden poissulkeminen siirtymäkauden päättyessä – Pätevyys – Oikeudellinen perusta – EY 133 artikla – Kansainvälisen valtiosopimusoikeuden periaatteet – TRIPS-sopimuksen 22–24 artikla – Perusoikeuksien suoja – Omaisuudensuoja

Julkisasiamies F. G. Jacobsin ratkaisuehdotus 16.12.2004 

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio (toinen jaosto) 12.5.2005 

Tuomion tiivistelmä

1.     Kansainväliset sopimukset – Yhteisön tekemät sopimukset – Sopimusten tekeminen – EY:n ja Unkarin tasavallan välinen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskeva sopimus – Oikeudellinen perusta – EY 133 artikla

(EY 133 artikla; EY:n ja Unkarin välinen assosiaatiosopimus; EY:n ja Unkarin välillä viinien nimityksistä tehty sopimus)

2.     Kansainväliset sopimukset – Yhteisön tekemät sopimukset – EY:n ja Unkarin tasavallan välinen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskeva sopimus – Homonyymisiä nimityksiä koskeva järjestelmä – Soveltamisedellytykset – Italialaisten viinien ”Tocai”-nimitys ja unkarilaisten viinien ”Tokaj”-nimitys – ”Tocai”-nimitys ei ole suojattu maantieteellinen merkintä – Kyseisen nimityksen käytön kieltävä kirjeenvaihto – Kyseistä järjestelmää ei ole rikottu

(EY:n ja Unkarin välillä viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 4 artiklan 5 kohta)

3.     Kansainväliset sopimukset – Teollis‑ ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehty sopimus (TRIPS) – Kolmannen maan maantieteellisen merkinnän homonyymisyys yhteisön tiettyjen viinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa käytettävän viiniköynnöslajikkeen nimen sisältävän nimityksen kanssa – Sopimuksella ei anneta sellaisille tuottajille, jotka ovat perinteisesti ja vilpittömässä mielessä käyttäneet kyseistä nimitystä, oikeutta jatkaa sen käyttämistä

(TRIPS-sopimuksen 22–24 artikla)

4.     Yhteisön oikeus – Periaatteet – Perusoikeudet – Omaisuudensuoja – Rajoitukset – Kielto käyttää ”Tocai”‑nimitystä italialaisista viineistä – Kielto, jolla pyritään yleisen edun mukaiseen päämäärään

(Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan ensimmäinen kohta; EY:n ja Unkarin välillä viinien nimityksistä tehty sopimus)

1.     Euroopan yhteisöjen ja Unkarin tasavallan välinen assosiaatiosopimus ei ole Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen tekemisestä tehdyn päätöksen 93/724 oikeudellinen perusta.

EY 133 artikla, jolla yhteisölle annetaan toimivalta yhteisen kauppapolitiikan alalla ja joka mainitaan päätöksen 93/724 johdanto-osassa, on asianmukainen oikeudellinen perusta sille, että yhteisö yksin tekee yllä mainitun sopimuksen. Tuo sopimus kuuluu nimittäin viinikaupan yhteisestä järjestämisestä annetun asetuksen N:o 822/87 63 artiklassa mainittuihin sopimuksiin, ja sen pääasiallisena tavoitteena on edistää sopimuspuolten välistä kauppaa suosimalla vastavuoroisesti yhtäältä Unkarista peräisin olevien viinien markkinoille saattamista varmistamalla näille viineille sama suoja kuin yhteisön erityisesti määritetyllä alueella tuotetuille laatuviineille ja toisaalta yhteisöstä peräisin olevien viinien markkinoille saattamista tuossa maassa.

(ks. 70, 79, 80 ja 83 kohta sekä tuomiolauselman 1 ja 2 kohta)

2.     Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen (viinien nimityksistä tehty sopimus) 4 artiklan 5 kohdassa määrätty homonyymisiä nimityksiä koskeva järjestelmä koskee tällä samalla sopimuksella suojattuja maantieteellisiä merkintöjä.

Koska nimitykset ”Tocai friulano” ja ”Tocai italico”, toisin kuin unkarilaisten viinien nimitykset ”Tokaj” ja ”Tokaji”, eivät esiinny viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen liitteessä olevassa A osassa ja koska ne ovat sellaisten viinirypäle‑ tai viiniköynnöslajikkeiden nimiä, joiden Italiassa oli tunnustettu kelpaavan erityisesti määritetyllä alueella tuotettujen tiettyjen laatuviinien valmistamiseen, niitä ei voida pitää tuossa sopimuksessa tarkoitettuina maantieteellisinä merkintöinä.

Tästä seuraa, että kielto käyttää nimitystä ”Tocai” Italiassa viinien nimityksistä tehdyssä sopimuksessa, sellaisena kuin tuo kielto ilmenee tuon sopimuksen 4 artiklaa koskevasta kirjeenvaihdosta, määrätyn siirtymäajan jälkeen ei ole tuon saman sopimuksen 4 artiklan 5 kohdassa määrätyn, homonyymisiä nimityksiä koskevan järjestelmän vastainen.

Tästä seuraa myös, että viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 4 artiklan 5 kohtaa koskevassa yhteisessä julistuksessa, jonka ensimmäisestä kohdasta ilmenee, että sopimuspuolet ovat saman sopimuksen 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan osalta todenneet, ettei niiden tiedossa neuvotteluajankohtana ollut sellaisia yksittäistapauksia, joihin kyseisiä säännöksiä olisi voitu soveltaa, oleva tosiseikkoja koskeva kuvaus ei ole selvästi virheellinen.

(ks. 87, 88, 90, 92, 98 ja 102 kohta sekä tuomiolauselman 3 ja 4 kohta)

3.     Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen liitteessä 1 C olevan teollis‑ ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen (TRIPS) 22–24 artiklaa on tulkittava siten, että tapauksessa, jossa on kyse siitä, että kolmannen maan maantieteellinen merkintä on homonyyminen yhteisön tiettyjen viinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa käytettävän sellaisen viiniköynnöslajikkeen nimen sisältävän nimityksen kanssa, josta näitä viinejä valmistetaan, nämä määräykset, vaikka niillä ei kielletäkään tällaisen nimityksen jatkuvaa ja samankaltaista käyttöä, eivät edellytä sitäkään, että tätä nimitystä voitaisiin edelleen vastaisuudessa käyttää siitäkään huolimatta, että tuottajat ovat sitä aiemminkin käyttäneet joko vilpittömässä mielessä tai ainakin 10 vuoden ajan ennen 15.4.1994 ja että se ilmaisee selvästi sen maan, seudun tai alueen, jolta viini on peräisin, joten kuluttajia ei näin johdeta harhaan.

(ks. 110 ja 115 kohta sekä tuomiolauselman 5 kohta)

4.     Omaisuudensuoja ei estä sitä, että Italian tietyn autonomisen alueen asianomaisia toimijoita kielletään Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen liitteenä olevasta, sanan ”Tocai” käyttöä koskevasta kirjeenvaihdosta ilmenevin mutta sopimuksesta ilmenemättömin tavoin käyttämästä sanaa ”Tocai” maininnassa ”Tocai friulano” tai ”Tocai italico” tiettyjen italialaisten erityisesti määritetyllä alueella tuotettujen laatuviinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa kolmentoista vuoden pituisen siirtymäajan jälkeen.

Koska tällä kiellolla ei tehdä mahdottomaksi kyseisten italialaisten viinien kaikkia kohtuullisia markkinoillesaattamistapoja, sillä ei riistetä omaisuutta Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuin tavoin. Vaikka lisäksi oletettaisiinkin, että kyseisellä rajoituksella rajoitetaan omaisuudensuojaa perusoikeutena, se on perusteltavissa, koska kieltämällä tuon nimityksen, joka on homonyyminen unkarilaisten viinien maantieteellisen merkinnän ”Tokaj” kanssa, sillä pyritään yleisen edun mukaiseen päämäärään, toisin sanoen sopimuspuolten välisen kaupan edistämiseen suosimalla vastavuoroisesti sellaisten viinien markkinoille saattamista, joita kuvataan maantieteellisellä merkinnällä tai joiden tarjontamuodossa on maantieteellinen merkintä.

(ks. 122, 127 ja 134 kohta sekä tuomiolauselman 6 kohta)

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

12 päivänä toukokuuta 2005(*)

Ulkosuhteet – Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välinen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskeva sopimus – Unkarista peräisin oleviin tiettyihin viineihin liittyvän nimityksen suoja yhteisössä – Maantieteellinen merkintä ”Tokaj” – Kirjeenvaihto – Mahdollisuus käyttää sanaa ”Tocai” maininnassa ”Tocai friulano” tai ”Tocai italico” tiettyjen italialaisten viinien, erityisesti määritetyillä alueilla tuotettujen laatuviinien (tma-laatuviinit) kuvauksessa ja tarjontamuodossa 31.3.2007 päättyvän siirtymäkauden aikana – Tämän mahdollisuuden poissulkeminen siirtymäkauden päättyessä – Pätevyys – Oikeudellinen perusta – EY 133 artikla – Kansainvälisen valtiosopimusoikeuden periaatteet – TRIPS-sopimuksen 22–24 artikla – Perusoikeuksien suoja – Omaisuudensuoja

Asiassa C-347/03,

jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Tribunale amministrativo regionale del Lazio (Italia) on esittänyt 9.6.2003 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 7.8.2003, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa

Regione autonoma Friuli-Venezia Giulia ja Agenzia regionale per lo sviluppo rurale (ERSA)

vastaan

Ministero delle Politiche Agricole e Forestali,

Regione Veneto n

osallistuessa asian käsittelyyn,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (toinen jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja C. W. A. Timmermans (esittelevä tuomari) sekä tuomarit R. Silva de Lapuerta, R. Schintgen, G. Arestis ja J. Klučka,

julkisasiamies: F. G. Jacobs,

kirjaaja: johtava hallintovirkamies L. Hewlett,

ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 14.10.2004 pidetyssä istunnossa esitetyn,

ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet

–       Regione autonoma Friuli-Venezia Giulia ja l’Agenzia regionale per lo sviluppo rurale (ERSA), edustajinaan avvocato E. Bevilacqua ja avvocato F. Capelli,

–       Italian hallitus, asiamiehenään I. Braguglia, avustajanaan avvocato dello Stato M. Fiorilli,

–       Unkarin hallitus, asiamiehinään J. Fazekas et M. Ficsor,

–       Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään F. Ruggeri Laderchi ja F. Florindo Gijón,

–       Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään E. Righini ja F. Dintilhac,

kuultuaan julkisasiamiehen 16.12.2004 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,

on antanut seuraavan

tuomion

1       Ennakkoratkaisupyyntö koskee Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen tekemisestä 23 päivänä marraskuuta 1993 tehdyn neuvoston päätöksen 93/724/EY (EYVL L 337, s. 93; jäljempänä viinien nimityksistä tehty sopimus) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinituotteiden kuvauksen, nimityksen, tarjontamuodon ja suojauksen osalta 29 päivänä huhtikuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY) N:o 753/2002 (EYVL L 118, s. 1) pätevyyttä ja tulkintaa.

2       Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jossa kantajina ovat Regione autonoma Friuli-Venezia Giulia (Friuli-Venezia Giulian autonominen alue) ja Agenzia regionale per lo sviluppo rurale (ERSA) (maaseudun kehittämisestä vastaava alueellinen virasto) (jäljempänä alue ja ERSA) ja vastaajana Ministero delle Politiche Agricole e Forestali (Italian maa‑ ja metsätalousministeriö).

3       Tuossa asiassa vaaditaan kumoamaan kansallisista edellytyksistä, jotka koskevat asetuksen (ETY) N:o 753/2002 liitteessä II lueteltujen sellaisten viiniköynnöslajikkeiden nimien ja niiden synonyymien, joissa on maantieteellinen merkintä ja jotka voivat esiintyä [määritetyillä alueilla tuotettujen laatuviinien] ja italialaisten [tyypillisillä maantieteellisillä merkinnöillä varustettujen viinien] päällysmerkinnöissä, käyttöä tämän asetuksen 19 artiklan 1 kohdan c alakohdasta poikkeavalla tavalla, 26.9.2002 annettu ministeriön asetus (GURI nro 247, 21.10.2002, s. 3; jäljempänä 26.9.2002 annettu asetus), koska sillä kielletään käyttämästä sanaa ”Tocai” maininnassa ”Tocai friulano” tai sen synonyymissä ”Tocai italico” tiettyjen italialaisten viinien, erityisesti määritetyillä alueilla tuotettujen laatuviinien (jäljempänä tma-laatuviinit), kuvauksessa ja tarjontamuodossa 31.3.2007 päättyvän siirtymäkauden jälkeen.

 Asiaa koskevat oikeussäännöt

 Kansainvälinen oikeus

 Valtiosopimusoikeutta koskeva Wienin yleissopimus

4       Valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen, joka on tehty 23.5.1969, 48 artiklan 1 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Valtio voi mitätöidäkseen suostumuksensa valtiosopimuksen noudattamiseen vedota valtiosopimuksessa olevaan virheeseen, jos virhe koskee seikkaa tai tilannetta, jonka tämä valtio oletti olevan olemassa valtiosopimuksen tekohetkellä ja joka oli olennaisena perusteena valtion suostumukselle valtiosopimuksen noudattamiseen.”

5       Saman yleissopimuksen 59 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1.      Valtiosopimus katsotaan päättyneeksi, jos sen kaikki osapuolet tekevät samaa asiaa koskevan myöhemmän valtiosopimuksen, ja:

a)      myöhemmästä valtiosopimuksesta käy ilmi tai muuten on osoitettavissa, että osapuolten aikomus oli järjestää asia mainitulla valtiosopimuksella; tai

b)      myöhemmän valtiosopimuksen määräykset ovat siinä määrin ristiriidassa aikaisemman valtiosopimuksen määräysten kanssa, ettei näitä kahta valtiosopimusta voi soveltaa samanaikaisesti.

– –”

 Euroopan ihmisoikeussopimus

6       Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklassa määrätään seuraavaa:

”Jokaisella luonnollisella tai oikeushenkilöllä on oikeus nauttia rauhassa omaisuudestaan. Keneltäkään ei saa riistää hänen omaisuuttaan paitsi julkisen edun nimissä ja laissa määrättyjen ehtojen sekä kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti.

Edellä olevat määräykset eivät kuitenkaan saa millään tavoin heikentää valtioiden oikeutta saattaa voimaan lakeja, jotka ne katsovat välttämättömiksi omaisuuden käytön valvomiseksi yleisen edun nimissä tai taatakseen verojen tai muiden maksujen tai sakkojen maksamisen.”

 Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen perustuva oikeus

7       Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen (jäljempänä WTO-sopimus) liitteessä 1 C oleva sopimus teollis‑ ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista (jäljempänä TRIPS-sopimus) hyväksyttiin Euroopan yhteisön puolesta sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY (EYVL L 336, s. 1).

8       TRIPS-sopimuksen 1 artiklan otsikko on ”velvoitteiden luonne ja soveltamisala” ja sen 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Tässä sopimuksessa käsitteellä ’teollis‑ ja tekijänoikeudet’ tarkoitetaan kaikentyyppisiä teollis‑ ja tekijänoikeuksia, joista on määräyksiä II osan 1–7 luvuissa.”

9       Tuon sopimuksen 22–24 artiklat ovat sen osan II, joka koskee ”teollis‑ ja tekijänoikeuksien saatavuutta, laajuutta ja käyttöä koskevia vaatimuksia”, 3 luvussa, joka koskee ”maantieteellisiä merkintöjä”.

10     TRIPS-sopimuksen 22 artiklassa, jonka otsikko on ”maantieteellisten merkintöjen suoja”, määrätään seuraavaa:

”Maantieteellisillä merkinnöillä tarkoitetaan tässä sopimuksessa merkintöjä, jotka osoittavat tavaran olevan peräisin tietyn jäsenen alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, ja tavaran tunnettu laatu, maine tai muu luonteenpiirre liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.

– – ”

11     TRIPS-sopimuksen 23 artiklassa, jonka otsikko on ”viinejä ja väkeviä alkoholijuomia koskevien maantieteellisten merkintöjen lisäsuoja”, määrätään seuraavaa:

”1.      Jäsenen tulee säätää asianosaisten käytössä olevista oikeudellisista keinoista estää sellaisten maantieteellisten merkintöjen käyttö viineille, jotka eivät ole kyseessä olevan alkuperämerkinnän osoittamasta paikasta, tai alkoholijuomille, jotka eivät ole kyseisen maantieteellisen merkinnän osoittamasta paikasta – – .

– –

3.      Tilanteessa, jossa viineille on useita samannimisiä maantieteellisiä merkintöjä, jokaiselle merkinnälle annetaan suojaa – – . Jokaisen jäsenen tulee päättää niistä käytännön ehdoista, joiden perusteella kyseessä olevat samannimiset merkinnät erotetaan toisistaan, ottaen huomion tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasapuolinen kohtelu ja se, ettei kuluttajia johdeta harhaan.

– – .”

12     Saman sopimuksen 24 artiklassa, jonka otsikko on ”kansainväliset neuvottelut; poikkeukset”, määrätään seuraavaa:

”1.      Jäsenet ovat yksimielisiä sellaisten neuvottelujen aloittamisesta, jotka tähtäävät 23 artiklassa tarkoitettujen yksittäisten maantieteellisten merkintöjen suojan laajentamiseen. – –

– –

3.      Tämän luvun säännöksiä täytäntöönpantaessa jäsen ei saa heikentää maantieteelliselle merkinnälle tuon jäsenen alueella välittömästi ennen WTO-sopimuksen voimaantulopäivää annettua suojaa.

4.      Mikään tässä luvussa ei velvoita jäsentä estämään toisen jäsenen tietyn maantieteellisen merkinnän jatkuvaa ja samanlaista käyttöä, joka osoittaa viinin tai väkevän alkoholijuoman sellaisten kansalaistensa tai maan alueella kotipaikkaa pitävien tavaroiden tai palvelusten osalta, jotka ovat käyttäneet maantieteellistä merkintää katkeamatta samojen tai niihin läheisesti liittyvien tavaroiden tai palvelusten yhteydessä tuon jäsenen alueella joko a) vähintään kymmenen edeltävää vuotta laskettuna ministerikokouksen päivästä, jolloin monenkeskisten kauppaneuvottelujen Uruguayn kierros päättyi, tai b) vilpittömässä mielessä ennen tuota päivää.

– –

6.      – – Mikään tässä luvussa ei vaadi jäsentä soveltamaan siinä tarkoitettuja määräyksiä sellaisten viinituotteiden osalta, joihin liittyvä merkintä on identtinen sellaisen termin kanssa, joka on arkikäytössä sellaisen viinirypälelajikkeen nimenä, jota esiintyy tuon jäsenen alueella WTO-sopimuksen voimaantulopäivänä.

– – ”

 EY:n ja Unkarin välinen assosiaatiosopimus

13     Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Unkarin tasavallan välinen Eurooppa-sopimus, joka tehtiin ja hyväksyttiin yhteisöjen nimissä 13 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston ja komission päätöksellä 93/742/Euratom, EHTY, EY (EYVL L 347, s. 1; jäljempänä EY:n ja Unkarin välinen assosiaatiosopimus) allekirjoitettiin 16.12.1991 Brysselissä, ja se tuli sen 123 artiklan toisen kohdan mukaisesti voimaan 1.2.1994.

14     EY:n ja Unkarin välisen assosiaatiosopimuksen voimaantuloa odoteltaessa tehtiin yhtäältä Euroopan talousyhteisön ja Euroopan hiili‑ ja teräsyhteisön sekä toisaalta Unkarin tasavallan välillä väliaikainen kauppaa ja tukitoimenpiteitä koskeva sopimus, joka tehtiin ja hyväksyttiin yhteisöjen nimissä 25 päivänä helmikuuta 1992 tehdyllä neuvoston päätöksellä 92/230/ETY (EYVL L 116, s. 1; jäljempänä EY:n ja Unkarin välinen väliaikainen sopimus). Tuo sopimus allekirjoitettiin 16.12.1991 Brysselissä ja se tuli voimaan 25.2.1992.

 EY:n ja Unkarin välinen viinien nimityksistä tehty sopimus

15     Viinien nimityksistä tehty sopimus, joka allekirjoitettiin Brysselissä 29.11.1993, tehtiin ja hyväksyttiin yhteisön nimissä päätöksellä 93/724 ja se tuli voimaan 1.4.1994.

16     Päätöksen 93/724 johdanto‑osassa todetaan seuraavaa:

”ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen [133] artiklan”.

17     Tuon päätöksen ensimmäinen ja kolmas perustelukappale kuuluvat seuraavasti:

”Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisellä viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevalla sopimuksella mahdollistetaan vilpillisen kilpailun tehokkaampi vastustaminen kaupan alalla, varmistetaan parempi kuluttajansuoja ja edistetään viinikauppaa sopimuspuolten välillä; sen vuoksi mainittu sopimus olisi hyväksyttävä,

– –

tämä sopimus on tarpeen tehdä yhteisön tasolla, koska sen määräykset liittyvät suoraan yhteisen kauppa- ja maatalouspolitiikan, erityisesti viinilainsäädännön sääntelemiin toimenpiteisiin. ”

18     Kyseisen päätöksen 1 artiklassa säädetään seuraavaa:

”Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välinen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskeva sopimus ja siihen liittyvät pöytäkirja, kirjeenvaihdot ja julistukset.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut sopimustekstit ovat tämän päätöksen liitteenä.”

19     Viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen ensimmäisessä viittauskappaleessa todetaan seuraavaa:

”ottaa huomioon yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Unkarin tasavallan välillä Brysselissä 16.12.1991 allekirjoitetulla Eurooppa-sopimuksella käyttöön otetun assosiaation”.

20     Viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 1 artiklassa määrätään seuraavaa:

”Sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti suojaamaan ja valvomaan yhteisöstä ja Unkarista peräisin olevien viinien nimityksiä tässä sopimuksessa määrätyin edellytyksin.”

21     Tuon sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa määrätään seuraavaa:

”Tätä sopimusta sovellettaessa ja jollei toisin ole nimenomaisesti määrätty, tarkoitetaan:

– –

–       ’maantieteellisellä merkinnällä’ kaikkia merkintöjä, mukaan lukien alkuperänimitykset, jotka tunnetaan sopimuspuolen lainsäädännössä ja joita käytetään sen alueelta tai tuon alueen yksittäisestä osasta tai paikasta peräisin olevan viinin kuvauksessa ja tarjontamuodossa, jos tuon viinin laadun, maineen tai muun ominaispiirteen voidaan katsoa johtuvan olennaisesti sen maantieteellisestä alkuperästä.

– – ”

22     Kyseisen sopimuksen 4 artiklassa määrätään seuraavaa:

”1.      Seuraavat nimitykset suojataan:

a)      yhteisöstä peräisin olevien viinien osalta:

– –

–       maantieteelliset merkinnät ja perinteiset ilmaisut [– –]ja jotka luetellaan liitteessä.

b)      Unkarista peräisin olevien viinien osalta:

– –

–       maantieteelliset merkinnät ja perinteiset ilmaisut, joita käytetään Unkarin viinilainsäädännössä – – ja jotka luetellaan liitteessä.

– –

3.      Yhteisössä suojatut unkarilaiset nimitykset

–       varataan yksinomaan sellaisille Unkarista peräisin oleville viineille, joista niitä käytetään

         eikä

–       niitä saa käyttää muutoin kuin Unkarin lainsäädännössä säädetyin edellytyksin.

– –

5.      Kun kyseessä ovat homonyymiset tai samat maantieteelliset merkinnät:

a)      jos tällä sopimuksella suojatut kaksi merkintää ovat homonyymiset tai samat, molemmille merkinnöille annetaan suojaa edellyttäen, että

–       kyseistä maantieteellistä merkintää on käytetty perinteisesti ja vakiintuneesti kuvaamaan ja esittelemään sillä maantieteellisellä alueella tuotettua viiniä, johon se viittaa

–       kuluttajaa ei harhauteta luulemaan, että viini on peräisin toisen sopimuspuolen alueelta.

– –

Sopimuspuolet vahvistavat tarvittaessa ne käytännön edellytykset, joiden avulla homonyymiset tai samat merkinnät voidaan erottaa toisistaan, ottaen huomioon sen, että kyseisiä tuottajia on kohdeltava tasapuolisesti ja sen, ettei kuluttajaa harhauteta.”

23     Viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen liitteessä (”4 artiklassa tarkoitettu luettelo suojatuista viinien nimityksistä”) olevan B osan (”Unkarin tasavallasta peräisin olevat viinit”) I kohdan (”Maantieteelliset merkinnät”) 3.4 kohdassa (”Tokaj-Hegyaljan viininviljelysalue”) mainitaan muun muassa nimitys ”Tokaj”. Tuon liitteen A osassa (Euroopan yhteisöstä peräisin olevat viinit”) ei mainita nimitystä ”Tocai friulano” eikä nimitystä ”Tocai italiano”.

24     Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen 4 artiklaa koskeva kirjeenvaihto (EYVL 1993, L 337, s. 169; jäljempänä Tocaita koskeva kirjeenvaihto), joka on yksi päätöksen 93/724 1 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä, tuli sekin voimaan 1.4.1994.

25     Viitattuaan ensin muun muassa viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohtaan kyseisen kirjeenvaihdon osapuolet toteavat seuraavaa:

”1)      Kyseisen sopimuksen voimaantuloa seuraavan 13 vuoden siirtymäkauden ajan sopimuksen soveltaminen ei estä nimityksen Tocai laillista käyttämistä italialaisten tiettyjen tma-laatuviinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa seuraavin edellytyksin.

Viinin täytyy olla

–       valmistettu Tocai friulano ‑viiniköynnöslajikkeesta

–       tuotettu rypäleistä, jotka on kaikki korjattu Italian Veneton ja Friulin alueelta

–       kuvattu ja esitetty siten, että siitä käytetään yksinomaan lajikkeen ”Tocai friulano” tai sen synonyymin ”Tocai italico” nimeä siten, että näiden nimien kaksi osaa esiintyvät yhdessä ilman muuta mainintaa ja samantyyppisellä ja -kokoisella kirjasimella yhdellä ainoalla rivillä ja erillään sen maantieteellisen yksikön nimestä, jossa viini on valmistettu. Näihin sanoihin käytetyt kirjasimet eivät saa olla kooltaan suurempia kuin kyseisen maantieteellisen yksikön nimessä käytetyt kirjasimet

–       saatettu markkinoille Unkarin alueen ulkopuolella

tämän rajoittamatta yhteisön erityissäännösten ja mahdollisesti rajoittavampien kansallisten säännösten soveltamista.

– –

4)      Mahdollisuus käyttää nimitystä ’Tocai’ 1 kohdassa esitetyin edellytyksin päättyy 3 kohdassa mainitun siirtymäkauden päättyessä, sanotun rajoittamatta 3 kohdassa tarkoitettujen säännösten soveltamista.

– – ”

26     [Viinien nimityksistä tehdyn] sopimuksen 4 artiklan 5 kohtaa koskevassa yhteisessä julistuksessa (EYVL 1993, L 337, s. 171; jäljempänä homonyymejä koskeva yhteinen julistus), joka sekin on yksi päätöksen 93/724 1 artiklan ensimmäisessä kohdassa mainituista asiakirjoista, todetaan seuraavaa:

”Sopimuspuolet totesivat 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan osalta, että ne eivät olleet neuvottelujen aikana tietoisia mistään erityisestä tapauksesta, johon tämän artiklan säännöksiä voitaisiin soveltaa.

– – ”

 Viinikaupan yhteistä markkinajärjestelyä koskeva yhteisön lainsäädäntö

 Viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen tekohetkellä voimassa ollut viinikaupan yhteinen markkinajärjestely

27     Viinikaupan yhteisestä järjestämisestä 16 päivänä maaliskuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 822/87 (EYVL L 84, s. 1) 63 artiklassa säädettiin seuraavaa:

”1.      Nautittavaksi tarkoitetut tuontiviinit, joissa on maantieteellinen merkintä, voivat vastavuoroisuuteen perustuvalla tavalla saada yhteisössä markkinoille saattamisen tarkoituksiin [asetuksen N:o 823/87 15 artiklassa] tarkoitettua tma-laatuviinejä koskevaa valvontaa ja suojaa.

2.      Edellä 1 kohta pannaan täytäntöön tekemällä neuvottelemaan ja sopimuksia tekemään halukkaiden kolmansien maiden kanssa sopimuksia [EY 133] artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

3.      Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta annetaan 83 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.”

28     Erityisesti määritetyillä alueilla tuotettuja laatuviinejä koskevista erityissäännöksistä 16 päivänä maaliskuuta 1987 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 823/87 (EYVL L 84, s. 59), sellaisena kuin se on muutettuna 19 päivänä kesäkuuta 1989 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 2043/89 (EYVL L 202, s. 1; jäljempänä asetus N:o 823/87), 1 artiklan 3 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle luettelo tunnustamistaan tma-laatuviineistä mainitsemalla kunkin tma-laatuviinin kohdalta viittaus niiden tuotantoa ja valmistusta koskeviin kansallisiin säännöksiin.

Komissio julkaisee mainitun luettelon Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C sarjassa.”

29     Asetuksen N:o 823/87 4 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on laadittava luettelo kustakin alueellaan tuotetun tma-laatuviinin tuotantoon soveltuvasta viiniköynnöslajikkeesta; näiden lajikkeiden on kuuluttava – – asetuksen (ETY) N:o 822/87 13 artiklassa tarkoitettuihin suositeltaviin tai hyväksyttyihin luokkiin.”

30     Asetuksen N:o 823/87 15 artiklan 4 kohdassa säädetään seuraavaa:

” – –

Jäsenvaltiot voivat sallia – – että määritellyn alueen nimeen liitetään valmistustapaan tai tuotetyyppiin viittaavia yksityiskohtia tai viiniköynnöslajikkeen nimi tai sen synonyymi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tma-laatuviinien erityistyyppejä koskevien yhteisön säännösten soveltamista.

– – ”

31     Maininta ”Tocai friulano” esiintyy viiniköynnöslajikkeiden luokittelemisesta 16 päivänä joulukuuta 1981 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3800/81 (EYVL L 381, s. 1) liitteessä I, erityisesti sen ensimmäisen alaotsikon osassa V, tietyissä Italian maakunnissa suositeltavana tai hyväksyttynä viiniköynnöslajikkeena.

32     Viinien ja rypäleen puristemehun kuvausta ja esittelyä koskevista yleisistä säännöistä 24 päivänä heinäkuuta 1989 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2392/89 (EYVL L 232, s. 13) 14 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Edellä 11 artiklan 2 kohdan n alakohdassa tarkoitettu viiniköynnöslajikkeen merkintä tma-laatuviinin kuvaukseen päällysmerkinnöissä voidaan tehdä ainoastaan, jos:

a)      tämä lajike on jäsenvaltioiden asetuksen (ETY) N:o 823/87 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti laatimassa kunkin alueellaan tuotetun tma-laatuviinin tuotantoon soveltuvien viiniköynnöslajikkeiden luettelossa;

b)      lajike mainitaan nimellä, joka on:

–       kyseisen hallinnollisen yksikön viiniköynnöslajikeluokituksen suositeltavien tai hyväksyttyjen lajikkeiden luettelossa,

–       tarvittaessa laadittavassa rinnakkaisilmaisuluettelossa; tässä luettelossa voidaan säätää, että annettua rinnakkaisilmaisua voidaan käyttää ainoastaan sellaisella tuotantoalalla tuotetun tma-laatuviinin kuvaukseen, jolla tämä käyttö on perinteistä ja tavanomaista;

– –

e)      tämän lajikkeen nimi ei aiheuta sekaannusta määritetyn alueen taikka toisen tma-laatuviinin tai tuontiviinin kuvauksessa käytetyn maantieteellisen yksikön kanssa.”

33     Tämän saman asetuksen 26 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Niiden nautittavaksi tarkoitettujen tuontiviinien päällysmerkintöjen kuvaukseen, jotka on kuvattu maantieteellisellä merkinnällä ja jotka ovat laadittavassa luettelossa, on merkittävä:

a)      kyseisen kolmannessa maassa sijaitsevan maantieteellisen yksikön nimi 29 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti;

– –

Tässä luettelossa on ainoastaan sellaisia tuontiviinejä, joista jokaisen tuotanto-olosuhteet on tunnustettu tma-laatuviinin ja maantieteellisellä merkinnällä varustetun pöytäviinin tuotanto-olosuhteita vastaaviksi.”

34     Viinien ja rypäleen puristemehujen kuvausta ja esittelyä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 16 päivänä lokakuuta 1990 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 3201/90 (EYVL L 309, s. 1) 11 artiklan 2 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Asetuksen (ETY) N:o 2392/89 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu maantieteellisen merkinnän avulla kuvattujen tuontiviinien luettelo on liitteessä II.

Tässä luettelossa olevat nimet on merkitty siten, että ne erottuvat selvästi kyseisen tuontiviinin muista päällysmerkinnöissä olevista merkinnöistä, erityisesti asetuksen (ETY) N:o 2392/89, 26 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista maantieteellisistä merkinnöistä.”

35     ”Tokaj”‑ tai ”Tokaji”‑nimiset unkarilaiset viinit mainitaan asetuksen N:o 3201/90 liitteessä II olevan 11 kohdan 5 alakohdassa, joka kuuluu otsikon ”– – luettelo maantieteellisen merkinnän avulla kuvatuista tuontiviineistä – –” alaisuuteen.

36     Kyseisen asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Niiden viiniköynnöslajikkeiden nimien rinnakkaisilmaisujen luettelo, joita voidaan käyttää asetuksen (ETY) N:o 2392/89 5 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 14 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti pöytäviinien ja tma-laatuviinien kuvauksessa, on liitteessä III.”

37     Tuossa liitteessä III olevassa 5 kohdassa, jonka otsikko on ”niiden viiniköynnöslajikkeiden nimien rinnakkaisilmaisujen luettelo, joita voidaan käyttää – – pöytäviinien ja tma-laatuviinien kuvauksessa”, mainitaan lajike ”Tocai friulano” ja sen synonyymi ”Tocai italico”.

 Pääasian riidan aikana voimassa ollut viinikaupan yhteinen markkinajärjestely

38     Viinin yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä toukokuuta 1999 annettu neuvoston asetus (ETY) N:o 1493/1999 (EYVL L 179, s. 1) tuli sovellettavaksi 1.8.2000 lähtien.

39     Tuon asetuksen 19 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on luokiteltava viininvalmistuksessa käytettävät viiniköynnöslajikkeet. – – ”

40     Säännöt, jotka koskevat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tiettyjen tuotteiden kuvausta, nimitystä ja tarjontamuotoa sekä tiettyjen merkintöjen suojaa, annetaan tuon asetuksen 47–53 artiklassa ja liitteissä VII ja VIII.

41     Asetuksen N:o 1493/1999 50 artiklassa säädetään seuraavaa:

”1.      Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta asianomaiset osapuolet voivat ehkäistä [TRIPS-] sopimuksen 23 ja 24 artiklassa määrättyjen ehtojen mukaisesti 1 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin liitetyn maantieteellisen merkinnän käytön yhteisössä tuotteissa, jotka eivät ole peräisin kyseisen maantieteellisen merkinnän osoittamasta paikasta,– –.

2.      Tässä artiklassa tarkoitetaan maantieteellisillä merkinnöillä merkintöjä, joilla tunnusmerkitään Maailman kauppajärjestöön kuuluvan kolmannen maan alueelta tai tähän alueeseen kuuluvalta alueelta peräisin oleva tuote silloin, kun tuotteen tietty laatu, maine tai muu erityispiirre voidaan yhdistää olennaisesti kyseiseen maantieteelliseen alkuperään.

– – ”

42     Saman asetuksen 52 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jos jäsenvaltio käyttää määritellyn alueen nimeä tma-laatuviinin tai tma-laatuviiniksi jalostettavan viinin kuvauksessa, nimeä ei saa käyttää sellaisten viinialan tuotteiden kuvaukseen, joita ei ole tuotettu kyseisellä alueella, eikä sellaisten tuotteiden kuvaukseen, joita ei kuvata kyseisellä nimellä asiaa koskevien yhteisön tai kansallisten säännösten mukaisesti. – –

Jäsenvaltiot voivat tietyissä tuotanto-olosuhteissa, jotka niiden on määritettävä, sallia, että määritellyn alueen nimeen liitetään valmistustapaan tai tuotetyyppiin viittaavia yksityiskohtia tai viiniköynnöslajikkeen nimi tai sen rinnakkaisilmaisu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tma-laatuviinien erityistyyppejä koskevien yhteisön säännösten soveltamista.

– – ”

43     Asetuksen N:o 1493/1999 liitteessä VII olevan A kohdan 1 ja 2 alakohdasta selviää, että tma-laatuviinien ja kolmansista maista peräisin olevien viinien päällysmerkinnöissä on oltava tietyt pakolliset maininnat, kuten myyntinimike, joka tma-laatuviinien osalta muodostuu muun muassa määrätyn alueen nimestä, ja tuontiviinien osalta sanasta ”viini”, jota on välttämättömästi täydennettävä alkuperämaan nimellä, ja jos niitä kuvataan maantieteellisellä merkinnällä, kyseisen maantieteellisen yksikön nimellä.

44     Samassa liitteessä olevan B kohdan 1 ja 4 alakohdassa säädetään seuraavaa:

”1.      Yhteisössä valmistettujen tuotteiden päällysmerkintöjä voidaan täydentää seuraavilla merkinnöillä erikseen määritettävissä olosuhteissa:

– –

b)       maantieteellisellä merkinnällä varustetuissa pöytäviineissä sekä tma-laatuviineissä:

– –

–       yhden tai useamman viiniköynnöslajikkeen nimi

– –

4.      Tuottajajäsenvaltiot voivat määrätä tietyt 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut merkinnät pakollisiksi, kieltää ne tai rajoittaa niiden käyttöä alueellaan tuotetuissa viineissä.”

45     Asetuksen N:o 1493/1999 54 artiklan 4 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle viipymättä luettelo hyväksymistään tma-laatuviineistä ja mainittava kunkin tma-laatuviinin osalta niiden tuotantoa ja valmistusta koskevat kansalliset säännökset.”

46     Asetus N:o 1493/1999 on pantu täytäntöön asetuksella N:o 753/2002.

47     Asetuksen N:o 753/2002 19 artiklassa, jonka otsikko on ”viiniköynnöslajiketta koskevat tiedot”, säädetään seuraavaa:

”1.      Maantieteellisellä merkinnällä varustetun pöytäviinin tai tma-laatuviinin päällysmerkinnöissä voi olla kyseisten viinien valmistuksessa käytettyjen viiniköynnöslajikkeiden nimet tai synonyymit, jos:

– –

c)      lajikkeen nimi tai synonyymi ei sisällä maantieteellistä merkintää, jota käytetään kuvaamaan tma-laatuviiniä, pöytäviiniä tai tuontiviiniä, joka esiintyy kolmansien maiden ja yhteisön välillä tehdyissä sopimuksissa olevissa luetteloissa, ja esiintyy päällysmerkinnässä ilman muuta maantieteellistä merkintää silloin kun tällainen on lajikkeen nimen tai synonyymin kanssa;

– –

2.      Poiketen siitä, mitä 1 kohdan c alakohdassa säädetään:

a)      viiniköynnöslajikkeen nimi tai synonyymi, jossa on maantieteellinen merkintä, voi esiintyä kyseisellä maantieteellisellä merkinnällä kuvatun viinin päällysmerkinnöissä;

b)      liitteessä II olevia lajikkeiden nimiä ja niiden synonyymejä voidaan käyttää tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olevien kansallisten ja yhteisön edellytysten mukaisesti.

3.      Jäsenvaltioiden on ilmoitettava ennen 1 päivää lokakuuta 2002 komissiolle 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetuista toteuttamistaan toimenpiteistä. Komissio vastaa kaikin asianmukaisin keinoin kyseisten toimenpiteiden julkaisemisesta.”

48     Tuon asetuksen liitteessä II, jonka otsikko on ”sellaisten viiniköynnöslajikkeiden ja niiden synonyymien nimet, joissa on maantieteellinen merkintä – – ja jotka voivat esiintyä viinien päällysmerkinnöissä 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti”, mainitaan Italian osalta muun muassa ”Tocai Friulano, Tocai Italico”. Tähän mainintaan liittyvän alaviitteen mukaan ”nimeä Tocai friulano ja sen synonyymiä Tocai italico voidaan käyttää siirtymäkauden aikana 31.3.2007 saakka”.

49     Tätä liitettä ei ole muutettu tältä osin neuvoston asetuksen (EY) N:o 1493/1999 soveltamista koskevista eräistä yksityiskohtaisista säännöistä tiettyjen viinituotteiden kuvauksen, nimityksen, tarjontamuodon ja suojauksen osalta annetun asetuksen N:o 753/2002 muuttamisesta 9 päivänä elokuuta 2004 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1429/2004 (EYVL L 263, s. 11).

 Italian lainsäädäntö

50     Italian 26.9.2002 annetun asetuksen 1 pykälän 1 momentissa säädetään seuraavaa:

”Ne Italian lain mukaiset edellytykset, joiden täyttyessä maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viiniköynnöslajikkeiden nimiä ja niiden synonyymejä voidaan käyttää asetuksen (EY) N:o 753/2002 19 artiklan 1 kohdan c alakohdasta poiketen ja jotka voidaan merkitä [tma-laatuviinien] ja tyypillisellä maantieteellisellä merkinnällä varustettujen italialaisten viinien päällysmerkintöihin, säädetään liitteessä I, joka on tämän asetuksen olennainen osa ja jossa luetellaan Italian osalta viiniköynnöslajikkeiden nimet ja niiden synonyymit, jotka mainitaan asetuksen (EY) N:o 753/2002 liitteessä.”

51     Tuon 26.9.2002 annetun asetuksen liitteessä I olevan otsikon ”viiniköynnöslajikkeiden nimet tai niiden synonyymit” alla on muun muassa maininta ”Tocai friulano tai Tocai Italico”, jota otsikon ”poikkeuksen laajuus (hallinnollinen alue ja/tai määrätty [tma-laatuviini] ja/tai [tyypillisellä maantieteellisellä merkinnällä varustetut viinit]” alla vastaa seuraava maininta:

”Friuli-Venezia Giulian ja Venezian alueiden joidenkin [tma-laatuviinien] osalta 31.3.2007 päättyvän siirtymäajan aikana [Euroopan unionin] ja Unkarin tasavallan välisen sopimuksen mukaisesti.”

 Pääasian tosiseikat ja ennakkoratkaisukysymykset

52     Kansallinen tuomioistuin toteaa päätöksessään, että alue ja ERSA arvostelevat epäoikeudenmukaisuutta, joka oli aiheutunut siitä, että niistä 106 viininimityksestä, joihin asetuksen N:o 753/2002 19 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädettyä poikkeusta sovelletaan, vain Tocai friulanoa tai Tocai italicoa ja ranskalaista Tokay Pinot gris’tä koskevat poikkeukset ovat ajallisesti rajoitettuja.

53     Kyseinen tuomioistuin viittaa tämän jälkeen alueen ja ERSA:n lausumiin, joilla pyritään osoittamaan nimityksen Tocai friulano historiallisen alkuperän merkitys.

54     Kyse on niiden mukaan Collio gorizianon (Friuli-Venezia Giulian alue) alueen alkuperäisestä viiniköynnöslajikkeesta, jota on viljelty siellä ammoisista ajoista lähtien. Sitä käytetään erään sellaisen kuivan valkoviinin valmistamiseen, jota ei voida pitkään varastoida.

55     Kansallinen tuomioistuin toteaa, että näiden lausumien nojalla alue ja ERSA vetoavat seuraaviin kanneperusteisiin:

–       toimivalta on ylitetty, koska perustelut ovat puutteelliset ja ristiriitaiset johtuen siitä, että Italian viranomaiset olivat pyytäneet komissiolta ajallisesti rajoittamatonta poikkeusta mutta hyväksyneet kuitenkin riidanalaisen asetuksen ajallisine rajoituksineen

–       toimivalta on ylitetty ilmeisen epäoikeudenmukaisuuden ja yhteisön kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamisen takia, sillä italialaisia tuottajia on syrjitty täysin perusteettomasti

–       viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen lainvastaisuus aiheuttaa välillisesti lainvastaisuuden, sillä lainvastaisen rajoituksen perustana oleva kyseinen sopimus, joka on hyväksytty neuvoston päätöksellä 93/724, on myös lainvastainen, koska

–       nuo kaksi homonyymistä tuotetta ovat täysin erilaisia, sillä unkarilainen viini on makea viini

–       samaa nimitystä käytetään ikimuistoisista ajoista molemmissa maissa

–       homonyymisyys voidaan välttää lisäämällä alueen tai rypälelajikkeen nimi, mikä on vuonna 1993 tehdyn sopimuksen ja vuonna 1891 tehdyn Madridin sopimuksen mukaan sallittua

–       koska Unkarista tulee Euroopan yhteisöjen jäsen, vuoden 1993 sopimuksen on pysyäkseen voimassa oltava yhdenmukainen vuonna 1994 tehdystä WTO-sopimuksesta ilmenevien periaatteiden ja erityisesti niiden TRIPS-sopimuksen 22–24 artiklasta ilmenevien periaatteiden kanssa, jotka koskevat harhaanjohtavia maantieteellisiä merkintöjä

–       vuoden 1993 sopimuksella loukataan kansainvälisen oikeuden periaatteita, koska nimityksen käyttöä on ajallisesti rajoitettu kirjeenvaihdolla (toisin sanoen Tocaita koskevalla kirjeenvaihdolla) eikä tuolla sopimuksella, sillä rikotaan kansainvälistä tapaoikeutta ja sen perusteeksi esitetyt, kyseistä homonyymisyyttä koskevat tosiseikat ovat virheellisiä

–       Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäpöytäkirjan 1 artiklaa ja Nizzassa 7.12.2000 allekirjoitetun Euroopan unionin perusoikeuskirjan (EYVL 2000, C 364, s. 1; jäljempänä perusoikeuskirja) 17 artiklaa on rikottu, sillä näistä määräyksistä seuraa, että immateriaalioikeudet ovat suojattuja, että omaisuutta voidaan pakkolunastaa ainoastaan, jos yleinen etu sitä edellyttää, että suhteellisuusperiaatetta ja kohtuullisen korvauksen periaatetta on noudatettava ja että omaisuudensuojan rajoittamisesta on kaikissa tapauksissa säädettävä lailla.

56     Kansallinen tuomioistuin toteaa lisäksi, että kansalliset viranomaiset ovat 26.9.2002 annetulla asetuksella yksinomaan täytäntöönpanneet asetuksessa N:o 753/2002 ja sen liitteessä II olevan säännöksen rajoittamalla ajallisesti nimityksen ”Tocai friulano” käyttöä ja että ne ovat yksinkertaisesti vain täsmentäneet, että tämä rajoitus aiheutuu yhteisön ja Unkarin tasavallan välisestä sopimuksesta.

57     Näin ollen näyttää kansallisen tuomioistuimen mukaan selvältä, että vahinko, johon pääasian kanteessa vedotaan, eli mahdottomuus käyttää nimitystä Tocai friulano tai Tocai Italico 31.3.2007 jälkeen on aiheutettu suoraan kahdella yhteisön oikeuslähteellä eli päätöksellä 93/724 ja asetuksella N:o 753/2002.

58     Koska Tribunale amministrativo regionale del Lazio on katsonut, että vastauksen saaminen tiettyihin yhteisön oikeutta koskeviin kysymyksiin on välttämätöntä pääasian ratkaisemiseksi, se on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

”1)      Voiko 16 päivänä joulukuuta 1991 tehty Euroopan yhteisöjen, niiden jäsenvaltioiden ja Unkarin tasavallan välinen assosiaatiosopimus – – olla lainmukainen, pätevä ja riittävä oikeudellinen perusta suomaan Euroopan yhteisöille toimivallan tehdä 29 päivänä marraskuuta 1993 Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välillä tehdyn viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen – – ja onko näin myös, kun otetaan huomioon vuonna 1991 tehdyn sopimuksen 65 artiklan 1 kohdan, yhteisen julistuksen nro 13 ja liitteessä XIII olevien 3, 4 ja 5 kohdan määräykset, joilla yksittäisten jäsenvaltioiden suvereenisuutta ja toimivaltaa on rajoitettu niiden omien maanviljelystuotteiden kansallisten maantieteellisten nimitysten suhteen, viininviljelytuotteet mukaan lukien, ja joilla suljetaan pois mahdollisuus siirtää tätä koskeva suvereenisuus ja toimivalta Euroopan yhteisölle?

2)      Onko – – Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välillä tehty viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskeva sopimus – –, jolla säännellään teollisoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien alaan kuuluvien maantieteellisten nimitysten suojaa, katsottava myös Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen EY:n yksinomaista toimivaltaa koskeva lausunto nro 1/94 huomioon ottaen pätemättömäksi ja vaikutuksettomaksi yhteisön oikeudessa, koska Euroopan yhteisön yksittäiset jäsenvaltiot eivät ole sitä ratifioineet?

3)      Jos yhteisön vuonna 1993 tekemää sopimusta – – on pidettävä kokonaisuudessaan laillisena ja sovellettavana, onko tämän sopimuksen sopimuspuolten välisestä (tämän sopimuksen liitteenä olevasta) kirjeenvaihdosta ilmenevää määräystä, jolla kielletään nimityksen Tocai käyttäminen Italiassa vuoden 2007 jälkeen, pidettävä pätemättömänä ja vaikutuksettomana, koska se on ristiriidassa vuoden 1993 sopimuksen niiden määräysten kanssa, jotka koskevat homonyymisiä nimityksiä (ks. 4 artiklan 5 kohta ja sopimukseen liitetty pöytäkirja)?

4)      Onko vuoden 1993 sopimukseen – – liitetyssä toisessa yhteisessä julistuksessa, josta ilmenee, että sopimuspuolet eivät neuvotteluajankohtana olleet tietoisia siitä, että eurooppalaisilla ja unkarilaisilla viineillä on homonyymisiä nimityksiä, oleva tosiseikastokuvaus virheellinen (etenkin kun Tocai-viinejä koskevat italialaiset ja unkarilaiset nimitykset ovat olleet olemassa ja rinnakkain käytössä jo vuosisatojen ajan, kun ne on vuonna 1948 virallisesti tunnustettu Italian ja Unkarin välisellä sopimuksella ja kun ne on viime aikoina huomioitu yhteisön lainsäädännössä) siten, että em. sopimusta, jolla kielletään käyttämästä nimitystä Tocai Italiassa, on valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 48 artiklan perusteella pidettävä mitättömänä?

5)      Onko Maailman Kauppajärjestössä (WTO) tehtyä ja vuoden 1993 sopimuksen tekemisen jälkeen 1.1.1996 voimaan tullutta teollis‑ ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehtyä TRIPS-sopimusta – – valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 59 artiklan valossa tulkittava siten, että sen viinien homonyymisiä nimityksiä koskevia määräyksiä sovelletaan yhteisön vuonna 1993 tekemän sopimuksen määräysten sijasta, jos nämä sopimukset ovat keskenään ristiriidassa, koska näiden kahden sopimuksen sopimuspuolet ovat samat?

6)      Onko WTO:n perustamissopimuksen, johon 1.1.1996 voimaantullut TRIPS-sopimus sisältyy, liitteessä 1 C olevan II osan 3 luvussa olevia 22–24 artiklaa tulkittava siten, että kun TRIPS-sopimuksen osapuolina olevissa kahdessa eri valtiossa tuotetulla kahdella viinillä on homonyymiset nimitykset (sekä silloin, kun kaksi maantieteellistä nimitystä, joita käytetään molemmissa sopimusvaltioissa, ovat homonyymisiä, että silloin, kun kyse on sopimusvaltion maantieteellisestä nimityksestä, joka on toisessa sopimusvaltiossa perinteisesti viljellyn rypälelajikkeen nimityksen homonyymi), molempia nimityksiä voidaan edelleen vastaisuudessa käyttää, koska tuottajat ovat niitä aiemminkin käyttäneet joko vilpittömässä mielessä tai ainakin 10 vuoden ajan ennen 15.4.1994 (TRIPS-sopimuksen 24 artiklan 4 kohta) ja molemmat nimitykset ilmaisevat selvästi sen maan, seudun tai alueen, jolta viini on peräisin, joten kuluttajaa ei näin ollen johdeta harhaan?

7)      Koskeeko Euroopan ihmisoikeussopimukseen – – liittyvässä ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa olevassa 1 artiklassa määrätty omaisuudensuoja, joka on sisällytetty myös 7.[12.]2000 Nizzassa laaditun Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklaan, myös viinien alkuperänimityksiin liittyviä immateriaalioikeuksia ja niiden käyttöä, ja estääkö näiden oikeuksien suoja näin ollen Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen – – liitteenä olevaan kirjeenvaihtoon sisältyvien sellaisten määräysten soveltamisen, joita ei ole otettu itse sopimukseen ja joiden nojalla friulilaiset viininviljelijät eivät saa käyttää nimitystä ’Tocai Friulano’, kun otetaan huomioon myös se, etteivät Friulin viininviljelijät saa minkäänlaista korvausta tästä oikeudenmenetyksestä, se, ettei tätä oikeudenmenetystä voida perustella yleisellä edulla, sekä se, ettei suhteellisuusperiaatetta ole noudatettu?

8)      Jos Euroopan yhteisöjen ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevassa sopimuksessa – – ja/tai siihen liitetyssä kirjeenvaihdossa olevat määräykset todetaan lainvastaisiksi edellä esitetyistä kysymyksistä ilmenevin tavoin, onko asetuksen (EY) N:o 753/2002 niitä säännöksiä, joiden nojalla nimityksen ’Tocai Friulano’ käyttö on kiellettyä 31.3.2007 jälkeen (19 artiklan 2 kohta), pidettävä pätemättöminä ja joka tapauksessa vaikutuksettomina?”

59     Alue ja ERSA ovat 11.3.2005 esittämällään pyynnöllä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon 15.3.2005, pyytäneet, että yhteisöjen tuomioistuin sallisi kaikkien nyt esillä olevan asian käsittelyyn osallistuneiden osapuolten esittää huomautuksensa tietyistä siinä esitetyistä uusista tosiseikoista ennen kuin yhteisöjen tuomioistuin antaa tuomionsa. Nämä uudet tosiseikat koskevat niiden mukaan lähiaikoina tehtäviä yhteisön ja Australian sekä Yhdysvaltojen välisiä uusia sopimuksia, joilla TRIPS-sopimuksen 24 artiklan 6 kohdan mukaisesti sallitaan se, että näiden maiden tuottajat käyttävät edelleen kansallisilla markkinoillaan ja kolmansilla markkinoilla nimitystä ”Tokay”.

60     Tältä osin on syytä muistuttaa, että yhteisöjen tuomioistuin voi omasta aloitteestaan tai julkisasiamiehen ehdotuksesta tai myös asianosaisten pyynnöstä määrätä työjärjestyksensä 61 artiklan mukaisesti suullisen käsittelyn aloitettavaksi uudelleen, jos se katsoo, että sillä ei ole riittävästi tietoa asiasta tai että asia olisi ratkaistava sellaisen väitteen perusteella, josta asianosaiset eivät ole saaneet tilaisuutta lausua (ks. mm. asia C‑299/99, Philips, tuomio 18.6.2002, Kok. 2002, s. I‑5475, 20 kohta).

61     Yhteisöjen tuomioistuin katsoo, ettei nyt esillä olevassa asiassa ole syytä aloittaa 16.12.2004 päätettyä suullista käsittelyä uudelleen, koska sen käytettävissä ovat kaikki ne seikat, jotka se tarvitsee vastatakseen pääasiassa esitettyihin kysymyksiin.

62     Alueen ja ERSA:n esittämä pyyntö on näin ollen hylättävä.

 Ennakkoratkaisukysymykset

 Ensimmäinen kysymys

63     Ensimmäisessä ennakkoratkaisukysymyksessään kansallinen tuomioistuin kysyy, onko EY:n ja Unkarin välinen assosiaatiosopimus voinut olla asianmukainen oikeudellinen perusta päätökselle 93/724, jolla yhteisö on tehnyt yhteisön ja Unkarin välisen viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen.

64     Tämä kysymys perustuu olettamaan, jonka mukaan oikeudellinen perusta yhteisön toimivallalle tehdä yhteisön ja Unkarin välinen viinien nimityksistä tehty sopimus on yhteisön ja Unkarin välinen assosiaatiosopimus. Tämä olettama perustuu viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen johdanto-osan ensimmäisessä viittauskappaleessa olevaan viittaukseen EY:n ja Unkarin väliseen assosiaatiosopimukseen.

65     Kuten neuvosto ja komissio ovat perustellusti todenneet, tätä olettamaa ei voida hyväksyä.

66     Viittauksella EY:n ja Unkarin välisen assosiaatiosopimukseen pyritään nimittäin sijoittamaan viinien nimityksistä tehty sopimus poliittiseen yhteyteensä. Sitä ei pidä ymmärtää siten, että sillä ilmoitettaisiin ne yhteisön oikeuden säännökset, joiden perusteella yhteisö on tehnyt kyseisen sopimuksen.

67     Se oikeudellinen perusta, joka antoi yhteisölle toimivallan tehdä viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen, on sitä vastoin mainittu päätöksen 93/724, jolla tuo sopimus on tehty ja hyväksytty yhteisön puolesta, johdanto-osan ensimmäisessä viittauskappaleessa.

68     Tuosta viittauskappaleesta ilmenee nimittäin selvästi, että tuo oikeudellinen perusta on perustamissopimuksen EY 133 artikla, jolla yhteisölle annetaan toimivalta yhteisen kauppapolitiikan alalla.

69     Kysymys siitä, onko neuvoston näin valitsema oikeudellinen perusta asianmukainen, on toisen ennakkoratkaisukysymyksen kohteena, joten se tutkitaan sen yhteydessä.

70     Edellä esitetyn perusteella ensimmäiseen kysymykseen on vastattava siten, että EY:n ja Unkarin välinen assosiaatiosopimus ei ole päätöksen 93/724, jolla viinien nimityksistä tehty sopimus tehtiin, oikeudellinen perusta.

 Toinen kysymys

71     Kansallinen tuomioistuin kysyy toisessa kysymyksessään pääasiallisesti, onko EY 133 artikla, jolla yhteisölle annetaan yksinomainen toimivalta yhteisen kauppapolitiikan alalla, asianmukainen oikeudellinen perusta sille, että yhteisö yksin tekee viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen, kun otetaan huomioon, että tähän sopimukseen sisältyy maantieteellisten nimitysten suojajärjestelmä, joka kuuluu teollisoikeuksien ja kaupallisten oikeuksien alaan.

72     Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisön toimen oikeudellisen perustan valinnan on perustuttava objektiivisiin seikkoihin, jotka voivat olla tuomioistuimen suorittaman valvonnan kohteena ja joihin kuuluvat erityisesti toimen tarkoitus ja sisältö (ks. mm. asia C‑336/00, Huber, tuomio 19.9.2002, Kok. 2002, s. I‑7699, 30 kohta).

73     Päätöksen 93/724 johdanto-osan ensimmäisestä viittauskappaleesta ilmenee, että neuvosto on pitänyt viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen oikeudellisena perustana nimenomaan EY 133 artiklaa.

74     Tuon päätöksen kolmannesta perustelukappaleesta ilmenee lisäksi, että koska sopimuksen määräykset liittyivät suoraan yhteisessä kauppa‑ ja maatalouspolitiikassa ja tässä tapauksessa yhteisön viinilainsäädännössä säänneltyihin toimenpiteisiin, neuvosto piti sen tekemistä yhteisön tasolla tarpeellisena.

75     Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan yhteisön toimenpide kuuluu EY 133 artiklassa määrätyn yhteistä kauppapolitiikkaa koskevan yksinomaisen toimivallan alaan vain siinä tapauksessa, että se koskee erityisesti kansainvälistä vaihdantaa, koska sillä pyritään olennaisesti kaupan edistämiseen, helpottamiseen tai sääntelyyn ja sillä on suoria ja välittömiä vaikutuksia kyseisten tuotteiden kauppaan tai vaihdantaan (ks. lausunto 1/94, 15.11.1994, Kok. 1994, s. I‑5267, Kok. Ep. XVI, s. I‑237, 57 kohta; lausunto 2/00, 6.12.2001, Kok. 2001, s. I‑9713, 40 kohta ja asia C‑281/01, komissio v. neuvosto, tuomio 12.12.2002, Kok. 2002, s. I‑12049, 40 ja 41 kohta).

76     Nyt esillä olevassa asiassa herää erityisesti kysymys siitä, kuuluuko viinien nimityksistä tehty sopimus sen yksinomaisen toimivallan alaan, joka yhteisöllä on yhteisen kauppapolitiikan alalla, vai onko se alueen ja ERSA:n sekä Italian hallituksen väittämin tavoin osa immateriaalioikeuksien suojaa; tällä alalla yhteisön ja jäsenvaltioiden toimivalta on jaettu.

77     Tässä suhteessa on syytä palauttaa mieliin ajallisesti sovellettavat yhteisön säännökset eli viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen tekemisajankohtana voimassa ollut viinikaupan yhteistä markkinajärjestelyä koskeva yhteisön lainsäädäntö.

78     Asetuksen N:o 822/87 63 artiklassa säädetään nimittäin, että nautittavaksi tarkoitetut tuontiviinit, joissa on maantieteellinen merkintä, voivat vastavuoroisuuteen perustavalla tavalla saada yhteisössä markkinoille saattamisen tarkoituksiin tma-laatuviinejä koskevaa valvontaa ja suojelua ja että tämä säännös pannaan täytäntöön tekemällä neuvottelemaan ja sopimuksia tekemään halukkaiden kolmansien maiden kanssa sopimuksia EY 133 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

79     On selvää, että viinien nimityksistä tehty sopimus on asetuksen N:o 822/87 63 artiklassa tarkoitettu sopimus.

80     Tällaisten sopimusten pääasiallisena tavoitteena on edistää sopimuspuolten välistä kauppaa suosimalla vastavuoroisesti yhtäältä asianomaisista kolmansista maista peräisin olevien viinien markkinoille saattamista varmistamalla näille viineille sama suoja kuin yhteisöstä peräisin oleville tma-laatuviineille ja toisaalta yhteisöstä peräisin olevien viinien markkinoille saattamista näissä kolmansissa maissa.

81     Näillä sopimuksilla varmistetaan erityisesti sellaisissa päällysmerkinnöissä mainittujen tiettyjen maantieteellisten merkintöjen vastavuoroinen suoja, joita käytetään, kun kyseisiä viinejä saatetaan markkinoille yhteisössä ja asianomaisessa kolmannessa maassa. Kyse on siis keinosta, joka vaikuttaa suoraan viinikauppaan (ks. vastaavasti em. asia komissio v. neuvosto, tuomion 40 kohta).

82     Nämä seikat huomioon ottaen on syytä päätellä, että tällaiset sopimukset ovat niiden perusteiden mukaisia, joiden tämän tuomion 7 kohdassa mainitun oikeuskäytännön mukaan on täytyttävä, jotta yhteisön toimenpide voisi kuulua EY 133 artiklassa määrätyn, yhteistä kauppapolitiikkaa koskevan yksinomaisen toimivallan alaan.

83     Tästä seuraa, että toiseen kysymykseen on vastattava siten, että päätöksen 93/724 johdanto-osassa mainittu EY 133 artikla on asianmukainen oikeudellinen perusta yhteisölle tehdä yksin viinien nimityksistä tehty sopimus.

 Kolmas kysymys

84     Kolmannessa kysymyksessään kansallinen tuomioistuin kysyy, onko siinä tapauksessa, että viinien nimityksistä tehtyä sopimusta olisi pidettävä kokonaisuudessaan laillisena ja sovellettavana, Tocaita koskevasta kirjeenvaihdosta ilmenevä kielto käyttää nimitystä ”Tocai” Italiassa 31.3.2007 jälkeen pätemätön ja vaikutukseton, koska se on ristiriidassa kyseisen sopimuksen 4 artiklan 5 kohdassa määrätyn homonyymisiä nimityksiä koskevan järjestelmän kanssa.

85     Tämä kysymys on ymmärrettävä alueen ja ERSA:n esittämien niiden lausumien valossa, joiden mukaan viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 4 artiklan 5 kohdassa säädetty homonyymisiä nimityksiä koskeva järjestelmä ja Tocaita koskevasta kirjeenvaihdosta ilmenevä kielto käyttää nimeä ”Tocai” maininnassa ”Tocai friulano” tai ”Tocai italico” tiettyjen italialaisten tma-laatuviinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa 31.3.2007 päättyvän siirtymäajan jälkeen olisivat ristiriidassa keskenään.

86     Tämä ristiriita johtuu niiden mukaan siitä, että Tocaita koskevassa kirjeenvaihdossa unkarilaiselle nimitykselle ”Tokaj” on annettu etusija homonyymisen italialaisen nimityksen ”Tocai” vahingoksi, vaikka viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen, joka on pääasiallinen sopimus ja josta sen liitteenä olevalla Tocaita koskevalla kirjeenvaihdolla ei voida poiketa, 4 artiklan 5 kohta perustuu sääntöön, jolla varmistetaan molempien nimitysten yhtäaikainen olemassaolo, kunhan niillä ei aiheuteta sekaannusta.

87     Tältä osin on syytä todeta, että tällainen ristiriita voi olla olemassa vain silloin, kun kaikki ne nimitykset, jotka viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 4 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuin tavoin katsotaan homonyymisiksi, ovat kyseisellä sopimuksella suojattuja maantieteellisiä merkintöjä.

88     Tuon sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan a alakohdasta ilmenee, että yhteisöstä peräisin olevien viinien osalta kyseisellä sopimuksella suojatut maantieteelliset merkinnät luetellaan tuon sopimuksen liitteessä olevassa A osassa, jonka otsikko on ”Euroopan yhteisöstä peräisin olevat viinit”.

89     Toisin kuin unkarilainen nimitys ”Tokaj”, joka esiintyy kyseisessä liitteessä olevassa B osassa, jossa mainitaan ne Unkarin tasavallasta peräisin oleviin viineihin liittyvät maantieteelliset merkinnät, jotka on suojattu viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan nojalla, nimet ”Tocai friulano” ja ”Tocai italico” eivät esiinny tuossa liitteessä olevassa, yhteisöstä peräisin oleville viineille omistetussa A osassa.

90     Viimeksi mainittuja nimityksiä ei myöskään missään tapauksessa voida pitää viinien nimityksistä tehdyssä sopimuksessa tarkoitettuina maantieteellisinä merkintöinä.

91     Kyseisen sopimuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan ”maantieteellisellä merkinnällä” tarkoitetaan näet ”kaikkia merkintöjä, mukaan lukien alkuperänimitykset, jotka tunnetaan sopimuspuolen lainsäädännössä ja joita käytetään sen alueelta tai tuon alueen yksittäisestä osasta tai paikasta peräisin olevan viinin kuvauksessa ja tarjontamuodossa, jos tuon viinin laadun, maineen tai muun ominaispiirteen voidaan katsoa johtuvan olennaisesti sen maantieteellisestä alkuperästä”.

92     Viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen tekohetkellä yhteisössä voimassa olleessa, asian kannalta merkityksellisessä lainsäädännössä nimitykset ”Tocai friulano” ja ”Tocai italico” eivät olleet maantieteellisiä merkintöjä vaan sellaisten viinirypäle- tai viiniköynnöslajikkeen nimiä, joiden Italiassa oli tunnustettu kelpaavan tuon jäsenvaltion alueella tuotettujen tiettyjen tma-laatuviinien valmistamiseen.

93     On nimittäin kiistatonta, että maininta ”Tocai friulano” mainittiin sekä asetuksen N:o 3800/81 liitteessä olevassa luvussa I tietyissä Italian maakunnissa suositeltavana ja hyväksyttynä viiniköynnöslajikkeena että asetuksen N:o 3201/90 liitteessä III olevassa 5 kohdassa sen ”Tocai italico”‑viiniköynnöslajikkeen synonyyminä, jota voidaan käyttää tiettyjen italialaisten tma-laatuviinien kuvauksessa.

94     ”Tokaj”‑ tai ”Tokaji”‑nimiset unkarilaiset viinit mainittiin sen sijaan asetuksen N:o 3201/90 liitteessä II olevan 11 luvun 5 kohdassa otsikon ”viinit, jotka on varustettu – – maantieteellisillä merkinnöillä” alla.

95     Alue ja ERSA sekä Italian hallitus väittävät, että yhteisön lainsäädännössä säädettiin ja säädetään edelleen, että Italiassa tiettyjen tma-laatuviinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa sellaisiin asianomaisiin maantieteellisiin merkintöihin kuin ”Collio goriziano”, ”Collio”, ”Isonzo del Friuli” ja ”Isonzo” voidaan yhdistää tarjouseritelmissä yksilöityjen tiettyjen edellytysten täyttyessä maininta ”Tocai friulano” tai sen synonyymi ”Tocai italico” viiniköynnöslajikkeesta, josta viinit on valmistettu.

96     Yhteisöjen tuomioistuimelle esitetyistä seikoista ei kuitenkaan ilmene, että kyseisen jäsenvaltion näin tekemästä valinnasta, jolla se hyväksyy tällaisen yhdistelmän, olisi ollut seurauksena, että tästä yhdistelmästä muodostuva ilmaisu olisi maantieteellinen merkintä siten, että siihen kuuluvat maininnat ”Tocai friulano” ja ”Tocai italico” eivät enää kuvaisi viiniköynnöslajiketta vaan olisivat maantieteellisiä merkintöjä.

97     Asetuksen N:o 753/2002 liitteessä II olevista ”Tocai friulano”‑ ja ”Tocai italico” ‑mainintoja koskevista toteamuksista ilmenee sitä vastoin, että jo pääasian riidan alkaessa sovellettavissa olleessa yhteisön lainsäädännössä nämä maininnat vastasivat vielä sellaista viiniköynnöslajiketta, jota voitiin tuon asetuksen 19 artiklan 2 kohdan b alakohdan ja 3 kohdan nojalla käyttää asianomaisten italialaisten tma-laatuviinien päällysmerkinnöissä. Ne eivät siis ole sellaisia viiniköynnöslajikkeen nimiä tai niiden synonyymejä, jotka sisältävät maantieteellisen merkinnän tuon asetuksen 19 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuin tavoin.

98     Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen kolmanteen ennakkoratkaisukysymykseen on vastattava siten, että Tocaita koskevassa kirjeenvaihdossa määrätty kielto käyttää nimitystä ”Tocai” Italiasssa 31.3.2007 jälkeen ei ole viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 4 artiklan 5 kohdassa määrätyn, homonyymisiä nimityksiä koskevan järjestelmän vastainen.

 Neljäs kysymys

99     Kansallinen tuomioistuin kysyy neljännessä ennakkoratkaisukysymyksessään, onko homonyymejä koskevassa yhteisessä julistuksessa, jonka ensimmäisestä kohdasta ilmenee, että sopimuspuolet ovat viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan osalta todenneet, ettei niiden tiedossa neuvotteluajankohtana ollut sellaisia yksittäistapauksia, joihin kyseisiä säännöksiä olisi voitu soveltaa, oleva tosiseikkoja koskeva kuvaus selvästi virheellinen siten, että kyseistä sopimusta on valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 48 artiklan perusteella pidettävä mitättömänä siltä osin kuin sillä kielletään käyttämästä nimitystä ”Tocai” Italiassa 31.3.2007 jälkeen.

100   Tätä kysymystä on tarkasteltava ottaen huomioon alueen ja ERSA:n lausumat, joiden mukaan kaikki seikat huomioon ottaen homonyymejä koskevan yhteisen julistuksen virheellisyyttä koskevat epäilyt eivät vaikuta perustelluilta koska, yhteisö ja Unkarin tasavalta eivät olleet voineet olla tietämättä sitä, että italialaista kuivaa viiniä koskeva nimitys ”Tocai” ja unkarilaista jälkiruokaviiniä koskeva nimitys ”Tokaj” olivat homonyymisiä.

101   Kuten tämän tuomion 88–97 kohdasta ilmenee, italialainen nimitys ”Tocai friulano” ja sen synonyymi ”Tocai italico” eivät ole viinien nimityksistä tehdyssä sopimuksessa tarkoitettuja suojattuja maantieteellisiä merkintöjä, joten tuon sopimuksen 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan homonyymisyyttä koskevia määräyksiä ei voida soveltaa ratkaistaessa tämän nimityksen ja unkarilaisen nimityksen ”Tokaj”, joka, kuten tämän tuomion 89 kohdassa jo on todettu, on tuon saman sopimuksen nojalla suojattu maantieteellinen merkintä, mahdollista homonyymisyyttä tai identtisyyttä.

102   Neljänteen kysymykseen on näin ollen vastattava siten, että homonyymejä koskevassa yhteisessä julistuksessa, jonka ensimmäisestä kohdasta ilmenee, että sopimuspuolet ovat viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan osalta todenneet, ettei niiden tiedossa neuvotteluajankohtana ollut sellaisia yksittäistapauksia, joihin kyseisiä säännöksiä olisi voitu soveltaa, oleva tosiseikkoja koskeva kuvaus ei ole selvästi virheellinen.

 Kuudes kysymys

103   Kuudennessä kysymyksessään, joka on syytä tutkia ennen viidettä kysymystä, kansallinen tuomioistuin kysyy, onko TRIPS-sopimuksen 22–24 artiklaa tulkittava siten, että kun maantieteelliset nimitykset tai maantieteellinen merkintä ja viinirypälelajikkeen nimen sisältävä nimitys ovat homonyymisiä, molempia nimityksiä voidaan edelleen vastaisuudessa käyttää, kun tuottajat ovat niitä aiemminkin käyttäneet joko vilpittömässä mielessä tai ainakin 10 vuoden ajan ennen 15.4.1994 ja kun molemmat nimitykset ilmaisevat selvästi sen maan, seudun tai alueen, jolta viini on peräisin, ja kun kuluttajia ei näin johdeta harhaan.

104   Alue ja ERSA sekä Italian hallitus väittävät, että TRIPS-sopimuksen 22–24 artiklalla asetetaan yhteisölle velvollisuus WTO:n jäsenenä suojella molempia homonyymisiä maantieteellisiä merkintöjä myös tilanteessa, jossa maantieteellinen merkintä ja viiniköynnöksen nimi ovat homonyymisiä, ja että näin ollen näillä artikloilla estetään nimityksen ”Tocai friulano” suojan poistaminen.

105   Näitä perusteluja ei voida hyväksyä, kun otetaan huomioon TRIPS-sopimuksen kyseisten artikloiden asian kannalta merkityksellisten määräysten sanamuoto.

106   TRIPS-sopimuksen 23 artiklan 3 kohdassa määrätään ensinnäkin muun muassa, että tilanteessa, jossa viineille on useita homonyymisiä maantieteellisiä merkintöjä, jokaiselle merkinnälle annetaan suojaa ja että jokaisen WTO:n jäsenen tulee päättää niistä käytännön ehdoista, joiden perusteella kyseessä olevat homonyymiset merkinnät erotetaan toisistaan, ottaen huomioon tarve varmistaa kyseisten tuottajien tasapuolinen kohtelu ja se, ettei kuluttajia johdeta harhaan.

107   TRIPS-sopimuksen 22 artiklan 1 kohdan perusteella ”maantieteellisillä merkinnöillä” tarkoitetaan merkintöjä, jotka osoittavat tavaran olevan peräisin tietyn WTO:n jäsenen alueelta tai tietyltä seudulta taikka paikkakunnalta tuolla alueella, ja tavaran tunnettu laatu, maine tai muu luonteenpiirre liittyy olennaisella tavalla sen maantieteelliseen alkuperään.

108   Kuten tämän tuomion 88–97 kohdassa jo on todettu, toisin kuin unkarilainen nimitys ”Tokaj”, italialaiset nimitykset ”Tocai friulano” ja ”Tocai italico” vastaavat viiniköynnös‑ tai viinirypälelajikkeen nimeä, mutta ne eivät ole viinien nimityksistä tehdyssä sopimuksessa tarkoitettuja maantieteellisiä merkintöjä. Kun otetaan huomioon, että käsite maantieteellinen merkintä, sellaisena kuin se on määriteltynä tässä viimeksi mainitussa sopimuksessa, on olennaisilta osin sama kuin TRIPS-sopimuksen 22 artiklan 1 kohdassa esitetty määritelmä, sama päätelmä on tehtävä TRIPS-sopimuksen osalta.

109   TRIPS-sopimuksen 23 artiklan 3 kohtaa ei näin ollen voida soveltaa pääasiassa, koska se ei koske kahden maantieteellisen merkinnän homonyymisyyttä.

110   Toiseksi TRIPS-sopimuksen 24 artiklan 4 kohdassa määrätään, ettei mikään 3 luvun määräyksistä velvoita WTO:n jäsentä estämään toisen jäsenen tietyn maantieteellisen merkinnän jatkuvaa ja samanlaista käyttöä, joka osoittaa viinin tai väkevän alkoholijuoman sellaisten kansalaistensa tai maan alueella kotipaikkaa pitävien henkilöiden tavaroiden tai palvelusten osalta, jotka ovat käyttäneet maantieteellistä merkintää katkeamatta samojen tai niihin läheisesti liittyvien tavaroiden tai palvelusten yhteydessä tuon jäsenen alueella joko vähintään 10 vuotta ennen 15.4.1994 tai vilpittömässä mielessä ennen tuota päivää.

111   Tästä määräyksestä ilmenee selvästi, että vaikka yhteisöllä ei olekaan velvollisuutta kieltää toisen WTO:n jäsenen tietyn sellaisen maantieteellisen merkinnän jatkuvaa ja samanlaista käyttöä, joka osoittaa viinin tai väkevän alkoholijuoman jäsenvaltion kansalaisten tai jäsenvaltion alueella kotipaikkaa pitävien henkilöiden osalta TRIPS-sopimuksen 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin, tällainen kieltäminen ei ole kyseisen määräyksen vastaista.

112   Toisin sanoen kyseistä 24 artiklan 4 kohtaa on tulkittava siten, että sillä sallitaan siinä mainituissa olosuhteissa mahdollisuus myöntää suoja jokaiselle homonyymiselle nimitykselle mutta että siinä ei aseteta tällaista velvollisuutta.

113   TRIPS-sopimuksen 24 artiklan 6 kohdasta on edelleen todettava, että tällä määräyksellä mahdollistetaan muun muassa se, että yhteisö WTO:n jäsenenä soveltaa tämän sopimuksen määräyksiä toisen WTO:n jäsenen maantieteellisen merkinnän osalta viinituotteisiin, joihin liittyvä merkintä on identtinen sellaisen termin kanssa, joka on arkikäytössä sellaisen viinirypälelajikkeen nimenä, jota esiintyy jäsenvaltion alueella WTO-sopimuksen voimaantulopäivänä.

114   Tässäkin määräyksessä määrätään siis yhteisön mahdollisuudesta, ei velvollisuudesta, myöntää suoja yhteisön viinirypäle‑ tai viiniköynnöslajikkeelle erityisesti silloin, kun se on homonyyminen kolmannesta maasta peräisin olevaan viiniin liittyvän maantieteellisen merkinnän kanssa.

115   Näin ollen kuudenteen kysymykseen on syytä vastata, että TRIPS-sopimuksen 22–24 artiklaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa on kyse siitä, että kolmannen maan maantieteellinen merkintä on homonyyminen yhteisön tiettyjen viinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa käytettävän sellaisen viiniköynnöslajikkeen nimen sisältävän nimityksen kanssa, josta näitä viinejä valmistetaan, nämä määräykset eivät edellytä, että tätä nimitystä voitaisiin edelleen vastaisuudessa käyttää, siitä huolimatta, että tuottajat ovat sitä aiemminkin käyttäneet joko vilpittömässä mielessä tai ainakin 10 vuoden ajan ennen 15.4.1994 ja että se ilmaisee selvästi sen maan, seudun tai alueen, jolta viini on peräisin, kun kuluttajia ei näin johdeta harhaan.

116   Tämä vastaus huomioon ottaen viidenteen kysymykseen ei enää ole syytä vastata, koska viimeksi mainittu on esitetty olettaen, että viinien nimityksistä tehty sopimus on siltä osin kuin siinä suljetaan pois sanan ”Tocai” käyttäminen tiettyjen italialaisten tma-laatuviinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa 31.3.2007 päättyvän siirtymäajan jälkeen ristiriidassa TRIPS-sopimuksen 22–24 kohdan kanssa sen vuoksi, että näissä artikloissa edellytetään, että homonyymisyyden ollessa kyseessä kutakin nimityksistä voidaan edelleen käyttää tulevaisuudessa.

117   Kuudenteen kysymykseen annetusta vastauksesta nimittäin johtuu, ettei tällainen oletus ole toteutunut pääasiassa, jossa on kyse siitä, että kolmannen maan maantieteellinen merkintä on homonyyminen tiettyjen yhteisön viinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa käytetyn viiniköynnöslajikkeen nimen sisältävän nimityksen kanssa.

 Seitsemäs kysymys

118   Seitsemännessä kysymyksessään kansallinen tuomoistuin kysyy, kattaako Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa olevassa 1 artiklassa tarkoitettu omaisuudensuoja, joka on sisällytetty perusoikeuskirjan 17 artiklaan, myös viinien alkuperänimityksiin liittyvät immateriaalioikeudet ja niiden käytön ja jos kattaa, estääkö näiden oikeuksien suoja sen, että Friuli-Venezia Giulian autonomisen alueen asianomaisia toimijoita kielletään viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen liitteenä olevasta, Tocaita koskevasta kirjeenvaihdosta ilmenevin tavoin, mikä ei kuitenkaan ilmene tästä sopimuksesta, käyttämästä sanaa ”Tocai” maininnassa ”Tocai friulano” tai ”Tocai italico” tiettyjen italialaisten tma-laatuviinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa 31.3.2007 päättyvän siirtymäajan jälkeen, kun otetaan huomioon muun muassa se, etteivät Friulin viininviljelijät saa minkäänlaista korvausta tästä oikeudenmenetyksestä, se, ettei tätä oikeudenmenetystä voida perustella yleisellä edulla, ja se, ettei suhteellisuusperiaatetta ole noudatettu.

119   Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan omaisuudensuoja on yksi yhteisön oikeuden yleisistä periaatteista. Tätä periaatetta ei kuitenkaan pidetä ehdottomana oikeutena, vaan se on otettava huomioon suhteessa sen tehtävään yhteiskunnassa. Tästä syystä omaisuudensuojana voidaan rajoittaa, kunhan rajoitukset tosiasiassa palvelevat yleisen edun mukaisia yhteisön tavoitteita eikä niillä puututa perusoikeuksiin tavoitellun päämäärän kannalta suhteettomasti ja tavalla, jota ei voida hyväksyä ja jolla loukattaisiin näin suojattujen oikeuksien keskeistä sisältöä (ks. vastaavasti mm. asia C-306/93, SMW Winzersekt, tuomio 13.12.1994, Kok. 1994, s. I‑5555, 22 kohta ja yhdistetyt asiat C‑37/02 ja C‑38/02, Di Lenardo ja Dilexport, tuomio 15.7.2004, 82 kohta ja siinä mainittu oikeuskäytäntö, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

120   Yhteisön oikeuden yleisiin periaatteisiin perusoikeutena kuuluvan omaisuudensuojan ulottuvuuden määrittämiseksi on syytä ottaa huomioon muun muassa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa oleva 1 artikla, jossa tämä sama oikeus tunnustetaan.

121   On siis tutkittava, puututaanko Tocaita koskevasta kirjeenvaihdosta ilmenevällä kiellolla käyttää sanaa ”Tocai” tiettyjen italialaisten tma-laatuviinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa 31.3.2007 päättyvän siirtymäajan jälkeen perusoikeuksiin tavoitellun päämäärän kannalta suhteettomasti ja tavalla, jota ei voida hyväksyä, ja loukataanko sillä asianomaisille taloudellisille toimijoille perusoikeutena kuuluvan omaisuudensuojan keskeistä sisältöä.

122   Koska tällä kiellolla ei tehdä mahdottomaksi kyseisten italialaisten viinien kaikkia kohtuullisia markkinoillesaattamistapoja, sillä ei riistetä omaisuutta Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuin tavoin.

123   Tästä syystä se, etteivät oikeudenmenetyksen kohteena olevat Friulin viininviljelijät ole kansallisen tuomioistuimen mainitsemin tavoin saaneet korvausta, ei ole yksinään sellainen seikka, joka osoittaisi pääasiassa riidanalaisena olevan kieltotoimen olevan yhteen soveltumaton omaisuudensuojan kanssa.

124   Lisäksi ja ilman, että olisi tarpeen tutkia, onko kyseinen toimenpide, joka on omaisuuden käytön säätelyä koskeva toimenpide, sellaista omaisuudensuojaan puuttumista, joka kuuluisi Euroopan ihmisoikeussopimuksen ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artiklan toisen kohdan soveltamisalaan, ja rajoitetaanko sillä tästä syystä omaisuudensuojaa perusoikeutena, on todettava, että tuon oikeuden rajoittaminen, olettaen, että se on toteen näytetty, saattaa olla perusteltua.

125   Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että omaisuuden käytön säätelyä koskevan toimenpiteen on, ollakseen perusteltu, oltava laillisuusperiaatteen mukainen ja että sillä on pyrittävä lailliseen tavoitteeseen keinoin, jotka ovat oikeassa suhteessa tähän tavoitteeseen (ks. mm. asia Jokela v. Suomi, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio 21.5.2002, Recueil des arrêts et décisions 2002‑IV, 48 kohta).

126   Pääasiassa riidanalaisena olevan kieltotoimenpiteen laillisuuden osalta on selvää, että viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen liitteenä olevassa Tocaita koskevassa kirjeenvaihdossa määrätään nimenomaisesti tästä kiellosta ja että tämä toimenpide on hyväksytty yhteisön puolesta päätöksellä 93/724. Kyse on siis toimenpiteestä, joka on toteutettu, kuten edellä tämän tuomion 77–81 kohdassa todetaan, kyseistä sopimusta tehtäessä voimassa olleen viinikaupan yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa.

127   Pääasiassa riidanalaisena olevalla toimenpiteellä tavoitellusta yleisen edun mukaisesta päämäärästä on tämän tuomion 80 ja 81 kohdassa jo todettu, että viinien nimityksistä tehdyllä sopimuksella, jonka osa tämä toimenpide on, pyritään toimeenpanemaan viinikaupan yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvä politiikka, jonka pääasiallisena tavoitteena on sopimuspuolten välisen kaupan edistäminen suosimalla vastavuoroisesti sellaisten kolmansista maista peräisin olevien viinien markkinoille saattamista, joita kuvataan maantieteellisellä merkinnällä tai joiden tarjontamuodossa on tällainen merkintä, varmistamalla näille viineille sama suoja kuin yhteisöstä peräisin oleville tma-laatuviineille, ja yhteisöstä peräisin olevien viinien markkinoille saattamista näissä kolmansissa maissa.

128   Asetuksen N:o 2392/89 kolmannesta ja viidennestä perustelukappaleesta ilmenee muun muassa, että viinien kuvausta ja tarjontamuotoa koskevan yhteisön lainsäädännön tavoitteena on sovittaa yhteen tarve antaa kuluttajalle paikkansapitäviä ja täsmällisiä tietoja ja tarve suojella niiden alueiden tuottajia kilpailun vääristymiltä.

129   Pääasiassa riidanalaisena olevalla toimenpiteellä näin tavoiteltu päämäärä on yleisen edun mukainen laillinen tavoite (ks. em. asia SMW Winzersekt, tuomion 25 kohta).

130   Lopuksi on tutkittava, onko kyseinen toimenpide oikeassa suhteessa tavoiteltuun yleisen edun mukaiseen päämäärään nähden.

131   Asiassa, joka koski viinikaupan yhteisen markkinajärjestelyn puitteissa toteutettua yhteisön toimenpidettä, jolla kiellettiin viiden vuoden pituisen siirtymäajan päätyttyä käyttämästä mainintaa ”méthode champenoise” sellaisista viineistä, joilla ei ollut oikeutta valvottuun nimitykseen ”champagne”, yhteisöjen tuomioistuin on muistuttanut, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan yhteisön lainsäätäjällä on yhteisen maatalouspolitiikan alalla laaja harkintavalta, joka perustuu siihen, että sille on EY 34 ja EY 37 artiklassa annettu poliittisluontoisia tehtäviä, ja että yhteisen maatalouspolitiikan alaan kuuluva toimenpide voidaan katsoa lainvastaiseksi ainoastaan, jos kyseinen toimenpide on ilmeisen soveltumaton toimivaltaisen toimielimen tavoittelemien päämäärien soveltamiseen (ks. em. asia SMW Winzersekt, tuomion 21 kohta).

132   Tältä osin on todettava, että kyseisiä italialaisia tma-laatuviinejä voidaan siirtymäajan päätyttyä edelleenkin valmistaa ”Tocai friulano”‑viiniköynnöslajikkeesta ja että niitä voidaan edelleenkin saattaa markkinoille vastaavilla maantieteellisillä nimityksillä, kunhan niihin ei lisätä sen viiniköynnöslajikkeen nimeä, josta ne valmistetaan.

133   Riidanalaisen toimenpiteen oikeasuhteisuutta ei nyt esillä olevassa asiassa voida kiistää, koska Tocaita koskevassa kirjeenvaihdossa on määrätty 13 vuoden pituisesta siirtymäajasta ja koska, kuten komissio on istunnossa todennut, käytettävissä on vaihtoehtoisia mainintoja, joilla nimitykset ”Tocai friulano” ja sen synonyymi ”Tocai italico” voidaan korvata, eli muun muassa ”Trebbianello” ja ”Sauvignonasse”.

134   Seitsemänteen kysymykseen on näin ollen vastattava siten, että omaisuudensuoja ei estä sitä, että Friuli-Venezia Giulian autonomisen alueen asianomaisia toimijoita kielletään viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen liitteenä olevasta Tocaita koskevasta kirjeenvaihdosta ilmenevin mutta sopimuksesta ilmenemättömin tavoin käyttämästä sanaa ”Tocai” maininnassa ”Tocai friulano” tai ”Tocai italico” tiettyjen italialaisten tma-laatuviinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa 31.3.2007 päättyvän siirtymäajan jälkeen.

 Kahdeksas kysymys

135   Kansallinen tuomioistuin kysyy kahdeksannessa kysymyksessään, ovatko asetuksen N:o 753/2002 19 artiklan 2 kohdan säännökset, joilla kielletään nimityksen ”Tocai friulano” käyttäminen 31.3.2007 jälkeen, pätemättömiä tai vähintäänkin vaikutuksettomia, jos viinien nimityksistä tehty sopimus ja/tai Tocaita koskeva kirjeenvaihto todetaan lainvastaisiksi edellisissä kysymyksissä tarkoitetuin osin.

136   Koska tämä kysymys on esitetty vain siinä tapauksessa, että edeltävää seitsemää kysymystä tutkittaessa olisi ilmennyt viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen ja/tai Tocaita koskevan kirjeenvaihdon olevan lainvastaisia edellisissä kysymyksissä tarkoitetuin osin, ja koska noihin kysymyksiin tällä tuomiolla annetuista vastauksista ilmenee, ettei näin ole asian laita, tähän kysymykseen ei ole syytä vastata.

137   Lisäksi on syytä muistuttaa, että lähtökohtaisesti yksin kansallisen tuomioistuimen tehtäviin kuuluu rajata niiden ennakkoratkaisukysymysten ulottuvuus, jotka sen omasta mielestään pitää esittää yhteisöjen tuomioistuimelle.

138   Tästä seuraa, että kuten komissio on istunnossa perustellusti todennut, yhteisöjen tuomioistuin ei voi tutkia muun muassa alueen ja ERSA:n sekä Italian hallituksen istunnossa esittämiä, kahdeksatta ennakkoratkaisukysymystä koskevia tiettyjä kysymyksiä, toisin sanoen kysymyksiä siitä, vaikuttaako perusteluvelvollisuuden, suhteellisuusperiaatteen ja EY 34 artiklan 2 kohdassa määrätyn yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaaminen viinien nimityksistä tehdyn sopimuksen pätevyyteen, koska ne menevät selvästi pidemmälle kuin kansallisen tuomioistuimen esittämä kahdeksas kysymys.

 Oikeudenkäyntikulut

139   Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä yhteisöjen tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.

Näillä perusteilla yhteisöjen tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

1)      Euroopan yhteisöjen ja Unkarin tasavallan välinen assosiaatiosopimus ei ole Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen tekemisestä 23 päivänä marraskuuta 1993 tehdyn neuvoston päätöksen 93/724/EY oikeudellinen perusta.

2)      Päätöksen 93/724 johdanto-osassa mainittu EY 133 artikla on asianmukainen oikeudellinen perusta yhteisölle tehdä yksin viinien nimityksistä tehty sopimus.

3)      Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen 4 artiklaa koskevassa kirjeenvaihdossa määrätty kielto käyttää nimitystä ”Tocai” Italiasssa 31.3.2007 jälkeen ei ole saman sopimuksen 4 artiklan 5 kohdassa määrätyn, homonyymisiä nimityksiä koskevan järjestelmän vastainen.

4)      Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen 4 artiklan 5 kohtaa koskevassa yhteisessä julistuksessa, jonka ensimmäisestä kohdasta ilmenee, että sopimuspuolet ovat saman sopimuksen 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan osalta todenneet, ettei niiden tiedossa neuvotteluajankohtana ollut sellaisia yksittäistapauksia, joihin kyseisiä säännöksiä olisi voitu soveltaa, oleva tosiseikkoja koskeva kuvaus ei ole selvästi virheellinen.

5)      Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen liitteessä 1 C olevan teollis‑ ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyvistä näkökohdista tehdyn sopimuksen, joka on hyväksytty Euroopan yhteisön puolesta yhteisön toimivaltaan kuuluvissa asioissa 22 päivänä joulukuuta 1994 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/800/EY, 22–24 artiklaa on tulkittava siten, että pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa on kyse siitä, että kolmannen maan maantieteellinen merkintä on homonyyminen yhteisön tiettyjen viinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa käytettävän sellaisen viiniköynnöslajikkeen nimen sisältävän nimityksen kanssa, josta näitä viinejä valmistetaan, nämä määräykset eivät edellytä, että tätä nimitystä voitaisiin edelleen vastaisuudessa käyttää, siitä huolimatta, että tuottajat ovat sitä aiemminkin käyttäneet joko vilpittömässä mielessä tai ainakin 10 vuoden ajan ennen 15.4.1994 ja että se ilmaisee selvästi sen maan, seudun tai alueen, jolta viini on peräisin, kun kuluttajia ei näin johdeta harhaan.

6)      Omaisuudensuoja ei estä sitä, että Friuli-Venezia Giulian (Italia) autonomisen alueen asianomaisia toimijoita kielletään Euroopan yhteisön ja Unkarin tasavallan välisen viinien nimitysten vastavuoroista suojaa ja valvontaa koskevan sopimuksen 4 artiklaa koskevasta, tämän sopimuksen liitteenä olevasta kirjeenvaihdosta ilmenevin mutta sopimuksesta ilmenemättömin tavoin käyttämästä sanaa ”Tocai” maininnassa ”Tocai friulano” tai ”Tocai italico” tiettyjen italialaisten erityisesti määritetyillä alueilla tuotettujen laatuviinien kuvauksessa ja tarjontamuodossa 31.3.2007 päättyvän siirtymäajan jälkeen.

Allekirjoitukset

---

* Oikeudenkäyntikieli: italia.