62000O0086

Ennakkoratkaisukysymykset - Asian saattaminen yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi - EY 234 artiklassa tarkoitetun kansallisen tuomioistuimen käsite - Amtsgericht, joka on kaupparekisterin pitämisestä vastaava tuomioistuin ja jonka ratkaistavana ei ole oikeudellista riitaa, ei kuulu tämän käsitteen alaan

(EY 234 artikla)

$$Kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua EY 234 artiklan perusteella ainoastaan silloin, kun niissä on vireillä oikeusriita ja kun niissä vireillä olevan menettelyn tarkoituksena on ratkaisun antaminen tuomiovaltaa käyttäen.

Amtsgericht Heidelberg (Saksa) ei näin ollen voi saattaa asiaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi kaupparekisterin pitämisestä vastaavana viranomaisena kaupparekisteriin merkitsemistä koskevassa asiassa silloin, kun mistään ei ilmene, että Amtsgerichtin ratkaistavana olisi oikeusriita, kun se on ensimmäinen viranomainen, joka on käsitellyt kaupparekisteriin merkitsemistä koskevaa ilmoitusta, josta ei ole tehty sellaista päätöstä, josta oli nostettu kanne Amtsgerichtissä.

( ks. 11 ja 14-15 kohta )

Asiassa C-86/00,

jonka Amtsgericht Heidelberg (Saksa) on saattanut EY 234 artiklan nojalla yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saadakseen käsiteltävänään olevaa kaupparekisteriin kirjaamista koskevassa asiassa, jossa ilmoituksen on tehnyt

HSB-Wohnbau GmbH,

ennakkoratkaisun EY 43 ja EY 48 artiklan tulkinnasta,

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto),

toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja A. La Pergola sekä tuomarit M. Wathelet (esittelevä tuomari), P. Jann, L. Sevón ja S. von Bahr,

julkisasiamies: D. Ruiz-Jarabo Colomer,

kirjaaja: R. Grass,

kuultuaan julkisasiamiestä,

on antanut seuraavan

määräyksen

1 Amtsgericht Heidelberg on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle 3.3.2000 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut yhteisöjen tuomioistuimeen 7.3.2000, EY 234 artiklan nojalla kaksi ennakkoratkaisukysymystä, jotka koskevat EY 43 ja EY 48 artiklan tulkintaa.

2 Kysymykset ovat tulleet esille asiassa, jossa Saksan oikeuden mukaan perustettu yhtiö HSB-Wohnbau GmbH (jäljempänä HSB-Wohnbau) on tehnyt Saksan kaupparekisteriin ilmoituksen, joka koskee yhtiön kotipaikan siirtoa Espanjaan yhtiön oikeushenkilöllisyyttä muuttamatta.

Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

3 HSB-Wohnbau on Saksan oikeuden mukaan vuonna 1988 perustettu yhtiö, joka tavoittelee voittoa ja joka on asianmukaisesti merkitty Amtsgericht Heidelbergin pitämään kaupparekisteriin. Yhtiön kotipaikka on Sinsheim (Saksa).

4 Elokuussa 1999 HSB-Wohnbaun kaikki osuudet siirrettiin espanjalaiselle Paradies-Sonne-Meer SL -yhtiölle, joka oli tällä välin merkitty Espanjan kaupparekisteriin ja joka oli tästä lähtien HSB-Wohnbaun ainoa osakas. Samanaikaisesti HSB-Wohnbaun osakkaiden yhtiökokous päätti lopettaa yhtiön kaiken toiminnan Saksassa ja jatkaa sitä vastedes Espanjassa sekä siirtää yhtiön tosiasiallisen ja sääntömääräisen kotipaikan Orihuela Costaan (Espanja).

5 HSB-Wohnbau toimitti joulukuussa 1999 Amtsgericht Heidelbergille Saksan lainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen asianmukaisesti muutetun yhtiösopimuksen ja teki Saksan kaupparekisteriin ilmoituksen siitä, että yhtiön kotipaikka oli siirretty Espanjaan.

6 Amtsgericht Heidelberg kysyy, voidaanko Saksan oikeuden mukaan perustetun yhtiön kotipaikan siirto ulkomaille merkitä Saksan kaupparekisteriin ja onko HSB-Wohnbaun ilmoitus näin ollen hyväksyttävä.

7 Amtsgericht Heidelberg toteaa ensinnäkin, että saksalaisen oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden mukaan yhtiöiden tunnustamiseen sovelletaan niin sanottua kotipaikkateoriaa. Tällä tarkoitetaan sitä, että yhtiön katsotaan olevan saksalaisen oikeuskäytännön mukaan oikeudellisesti olemassa vain, jos sen tosiasiallinen kotipaikka on siinä valtiossa, jonka oikeuden mukaan se on perustettu. Yhtiön kotipaikan siirtäminen ulkomaille johtaa näin ollen väistämättä siihen, että yhtiö puretaan ja asetetaan selvitystilaan eli erityisesti että yhtiö menettää oikeushenkilöllisyytensä Saksassa ja että ulkomailla perustetaan uusi yhtiö. Saksassa sovellettavien kirjoittamattomien kansainvälistä yhtiöoikeutta koskevien sääntöjen mukaan yhtiön kotipaikkaa ei voida siirtää ulkomaille yhtiön oikeushenkilöllisyyttä muuttamatta, ja näin ollen HSB-Wohnbaun Saksan kaupparekisteriin tekemä ilmoitus, joka koskee yhtiön kotipaikan siirtoa Espanjaan, olisi hylättävä.

8 Amtsgericht Heidelberg esittää toiseksi kysymyksen yhteisön oikeuden vaikutuksesta Saksassa sovellettavaan kansainväliseen yhtiöoikeuteen. EY 43 artiklan mukaiset yhtiöiden sijoittautumisoikeutta koskevat määräykset tätä artiklaa yhdessä EY 48 artiklan kanssa tulkittaessa ovat tältä osin merkityksellisiä. Amtsgericht Heidelberg katsoo, että Saksan oikeuskäytäntö, jonka mukaan on kiellettyä siirtää yhtiön kotipaikkaa Saksan ulkopuolelle yhtiön oikeushenkilöllisyyttä muuttamatta ja jonka mukaan yhtiö on tällaisessa tilanteessa purettava ja perustettava uudelleen ulkomailla, voi olla ristiriidassa EY 43 ja EY 48 artiklan määräysten kanssa.

9 Amtsgericht Heidelberg katsoo, että sen käsiteltävänä olevan asian ratkaisu edellyttää yhteisöjen tuomioistuimen tulkintaa sen arvioimiseksi, ovatko kotipaikkateorian soveltamiseen perustuvien menettelytapojen kaltaiset kansalliset menettelytavat ristiriidassa EY 43 ja EY 48 artiklan kanssa. Koska Amtsgericht Heidelbergin mielestä tähän kysymykseen ei voida vastata yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön ja erityisesti asiassa 81/87, Daily Mail ja General Trust, 27.9.1988 annetun tuomion (Kok. 1988, s. 5483; Kok. Ep. IX, s. 713) ja asiassa C-212/97, Centros, 9.3.1999 annetun tuomion (Kok. 1999, s. I-1459) perusteella, se päätti esittää yhteisöjen tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:

"1) Kuuluuko Saksan oikeuden mukaan pätevästi perustetun ja Saksan kaupparekisteriin merkityn Gesellschaft mit beschränkter Haftungin (GmbH - rajavastuuyhtiö), jonka ainoa osakas on espanjalainen yhtiö, kotipaikan siirtäminen Espanjaan yhtiön oikeushenkilöllisyyttä muuttamatta EY 43 ja EY 48 artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin?

2) Onko EY 43 ja EY 48 artiklan kanssa ristiriidassa sellainen järjestelmä, jolla kielletään Saksan oikeuden mukaan pätevästi perustetun ja Saksan kaupparekisteriin merkityn Gesellschaft mit beschränkter Haftungin (GmbH - rajavastuuyhtiö), jonka ainoa osakas on espanjalainen yhtiö, kotipaikan siirtäminen Espanjaan yhtiön oikeushenkilöllisyyttä muuttamatta?"

Yhteisöjen tuomioistuimen toimivalta

10 Yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 92 artiklan 1 kohdan mukaan yhteisöjen tuomioistuin voi jatkamatta asian käsittelyä ratkaista asian perustellulla määräyksellä julkisasiamiestä kuultuaan, jos yhteisöjen tuomioistuin ei selvästi ole toimivaltainen ratkaisemaan kannetta tai jos kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

11 Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää yhteisöjen tuomioistuimelta ennakkoratkaisua EY 234 artiklan perusteella ainoastaan silloin, kun niissä on vireillä oikeusriita ja kun niissä vireillä olevan menettelyn tarkoituksena on ratkaisun antaminen tuomiovaltaa käyttäen (asia 318/85, Greis Unterweger, määräys 5.3.1986, Kok. 1986, s. 955, 4 kohta; asia C-111/94, Job Centre, jäljempänä Job Centre I, tuomio 19.10.1995, Kok. 1995, s. I-3361, 9 kohta; asia C-134/97, Victoria Film, tuomio 12.11.1998, Kok. 1998, s. I-7023, 14 kohta ja asia C-178/99, Salzmann, tuomio 14.6.2001, Kok. 2001, s. I-4421, 14 kohta).

12 Edellä mainitussa asiassa Job Centre I annetussa tuomiossa ennakkoratkaisupyynnön esitti Tribunale civile e penale di Milano (Italia), ja asia koski yhtiön perustamisasiakirjan hyväksymistä koskevaa hakemusta, jota käsitellään Italiassa giurisdizione volontaria -menettelyssä (hakemuslainkäyttö). Yhteisöjen tuomioistuin totesi tuomion 11 kohdassa, että sillä ei ollut toimivaltaa asiassa, koska kun Tribunale civile e penale käsittelee asiassa soveltuvien kansallisten säännösten mukaisesti giurisdizione volontaria -menettelyssä yhtiön perustamisasiakirjan hyväksymistä koskevaa hakemusta yhtiön rekisteröimiseksi, tämä tuomioistuin ei toimi tuomioistuimena vaan hoitaa sellaisia tehtäviä, joita muissa jäsenvaltioissa hoitavat hallintoviranomaiset. Yhteisöjen tuomioistuin katsoi, että edellä mainittu tuomioistuin toimi itse asiassa hallintoviranomaisena eikä samalla ratkaissut oikeudellista riitaa.

13 Yhteisöjen tuomioistuin täsmensi kyseisen tuomion 11 kohdassa lisäksi, että ainoastaan silloin, kun sellainen henkilö, joka voi kansallisen lainsäädännön mukaan tehdä hyväksymistä koskevan hakemuksen, hakee muutosta päätökseen, jolla tällainen hakemus on hylätty ja jolla rekisteröinti on evätty, muutoksenhakua käsittelevän tuomioistuimen voidaan katsoa toimivan tuomioistuimena 177 artiklassa (josta on tullut EY 234 artikla) edellytetyllä tavalla, koska tällöin kyseinen tuomioistuin käsittelee vaatimusta sellaisen päätöksen kumoamisesta, joka on hakijalle vastainen.

14 Käsiteltävänä olevassa asiassa on todettava, että ennakkoratkaisupyynnön perusteella Amtsgericht on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön kaupparekisterin pitämisestä vastaavana viranomaisena kaupparekisteriin merkitsemistä koskevassa asiassa. Asiakirjoista ei ilmene, että Amtsgerichtin ratkaistavana olisi ollut HSB-Wohnbaun ja mahdollisen vastaajan välinen oikeudellinen riita.

15 Yhteisöjen tuomioistuimelle esitetyistä asiakirjoista ei myöskään ilmene, että Amtsgerichtin yhteisöjen tuomioistuimelle esittämää ennakkoratkaisupyyntöä olisi edeltänyt HSB-Wohnbaun osalta tehty päätös, josta olisi nostettu kanne Amtsgerichtissa. Amtsgericht on näin ollen ensimmäinen viranomainen, joka on käsitellyt ilmoitusta, joka koskee HSB-Wohnbaun kotipaikkamuutoksen merkitsemistä kaupparekisteriin.

16 Edellä esitetystä seuraa, että Amtsgericht, joka on esittänyt yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön sen ratkaisemiseksi, onko päätös, joka sen on tehtävä Saksan oikeutta soveltamalla, yhteisön oikeuden mukainen vai ei, ei toimi vireillä olevassa asiassa tuomioistuimena.

17 Näin ollen on sovellettava yhteisöjen tuomioistuimen työjärjestyksen 92 artiklan 1 kohtaa ja todettava, että yhteisöjen tuomioistuin ei selvästi ole toimivaltainen vastaamaan Amtsgericht Heidelbergin esittämiin kysymyksiin.

Oikeudenkäyntikulut

18 Yhteisöjen tuomioistuimelle huomautuksensa esittäneille Saksan, Belgian, Italian, Itävallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksille ja komissiolle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja ei voida määrätä korvattaviksi. Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely yhteisöjen tuomioistuimessa on välivaihe Amtsgericht Heidelbergissa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi tämän asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.

Näillä perusteilla

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIN (viides jaosto)

on määrännyt seuraavaa:

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin ei selvästi ole toimivaltainen vastaamaan Amtsgericht Heidelbergin 3.3.2000 tekemällään päätöksellä esittämiin ennakkoratkaisukysymyksiin.