52024PC0284

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 1.7.2024

COM(2024) 284 final

2024/0158(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 17 päivänä kesäkuuta 2022 annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) (ST 9728/22 INIT; ST 9728/22 ADD 1) muuttamisesta

{SWD(2024) 169 final}

2024/0158 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 17 päivänä kesäkuuta 2022 annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) (ST 9728/22 INIT; ST 9728/22 ADD 1) muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 1 ja erityisesti sen 20 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Puolan toimitettua kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelmansa 3 päivänä toukokuuta 2021 komissio esitti neuvostolle myönteisen arvionsa. Neuvosto hyväksyi myönteisen arvion 17 päivänä kesäkuuta 2022 annetulla neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2 . Kyseistä neuvoston täytäntöönpanopäätöstä on muutettu 8 päivänä joulukuuta 2023 3 .

(2)Puola esitti 30 päivänä huhtikuuta 2024 komissiolle perustellun pyynnön 17 päivänä kesäkuuta 2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen muuttamiseksi asetuksen (EU) 2021/241 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti, koska elpymis- ja palautumissuunnitelmaa ei objektiivisten olosuhteiden vuoksi enää voida kaikilta osin toteuttaa. Tällä perusteella Puola on toimittanut muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman.

Asetuksen (EU) 2021/241 21 artiklaan perustuvat muutokset

(3)Muutokset, joita Puola on esittänyt elpymis- ja palautumissuunnitelmaan objektiivisten olosuhteiden vuoksi, koskevat 50:tä toimenpidettä.

(4)Puola on selittänyt, että seitsemää toimenpidettä ei voida enää toteuttaa kokonaisuudessaan, koska toimitusketjun häiriöt ja korkea inflaatio / suuret rakennuskustannukset ovat aiheuttaneet täytäntöönpano-ongelmia, jotka vaikuttavat kyseisten toimenpiteiden välitavoitteisiin ja tavoitteisiin. Tämä koskee komponenttiin B (Vihreä energia ja energiaintensiteetin vähentäminen) sisältyvän toimenpiteen B3.2.1 (Investoinnit riskien neutralointiin sekä laajamittaisten ympäristövaurioalueiden ja Itämeren ennallistamiseen) tavoitetta B17L. Tämä koskee myös komponenttiin D (Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuus, saatavuus ja laatu) sisältyvän toimenpiteen D3.2. (Lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden alan potentiaalin kehittäminen) kuuluvan välitavoitteen D6L ja vastaavan investoinnin poistamista sekä toimenpiteeseen D3.2.1 (Lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden alan potentiaalin kehittäminen – vaikuttavien farmaseuttisten aineiden tuotantoon Puolassa liittyvät investoinnit) kuuluvien välitavoitteiden D7L ja D8L ja vastaavan investoinnin poistamista. Lisäksi tämä koskee toimenpiteeseen E2.1.2 (Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto) kuuluvan välitavoitteen E19G täytäntöönpanoaikataulua ja kuvausta sekä tavoitteiden E19aG ja E20G tavoitteita ja kuvausta, toimenpiteeseen E2.1.3 (Intermodaaliset hankkeet) kuuluvan välitavoitteen E21G kuvausta, toimenpiteeseen E1.2.1 (Kaupunkien päästöttömän joukkoliikenteen (raitiovaunut)) kuuluvan tavoitteen E4L nimeä, täytäntöönpanoaikataulua ja kuvausta sekä komponenttiin E (Vihreä ja älykäs liikkuvuus) sisältyvän toimenpiteen E2.2.2 (Liikenneturvallisuuden parantaminen) kuuluvien tavoitteiden E27G ja E28G nimeä, tavoitetta ja kuvausta. Tällä perusteella Puola on pyytänyt, että mainittujen välitavoitteiden, tavoitteiden tai toimenpiteiden kuvausta muutetaan ja että niiden täytäntöönpanoaikataulua pidennetään. Kesäkuun 17 päivänä 2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen liitettä olisi muutettava vastaavasti.

(5)Puolan mukaan 18 toimenpiteen alkuperäisen tavoitteen saavuttamiseksi on parempia toteutusvaihtoehtoja. Tämä koskee komponenttiin A (Talouden häiriönsietokyky ja kilpailukyky) sisältyvän toimenpiteen A1.3.1 (Maankäytön suunnittelua koskevan uudistuksen täytäntöönpano) välitavoitteen A13G kuvausta ja tavoitteen A16G tavoitetta ja kuvausta, toimenpiteen A2.4.1 (Investoinnit tutkimusvalmiuksien kehittämiseen) tavoitteen A40G tavoitetta ja kuvausta sekä vastaavan investoinnin kuvausta ja täytäntöönpanoaikataulua, toimenpiteen A2.5.1 (Kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden toimintaa tukeva ohjelma niiden kehityksen edistämiseksi) tavoitteiden A3L ja A4L tavoitetta ja kuvausta sekä toimenpiteen A4.1 (Tehokkaat työmarkkinaelimet) tavoitteisiin A51G ja A52G liittyvien investointien ja välitavoitteiden täytäntöönpanoaikataulua ja kuvausta, toimenpiteen A4.2 (Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla enintään kolmivuotiaiden lasten pääsyä laadukkaaseen lastenhoitoon) tavoitteeseen A57G liittyvän investoinnin ja välitavoitteen täytäntöönpanoaikataulua ja kuvausta sekä toimenpiteen A4.6 (Lisätään tiettyjen ryhmien osallistumista työmarkkinoille kehittämällä pitkäaikaishoitoa) tavoitteeseen numero A70G liittyvää investointia, välitavoitteen nimeä, indikaattoria, täytäntöönpanoaikataulua ja kuvausta. Tämä koskee myös komponenttiin B (Vihreä energia ja energiaintensiteetin vähentäminen) sisältyvän toimenpiteen B3.4.1 tavoitteen B26L nimeä ja kuvausta. Lisäksi tämä koskee komponenttiin C (Digitaalinen muutos) sisältyvän toimenpiteen C1.1 (Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi) välitavoitteen C3G nimeä ja kuvausta, toimenpiteen C2.1.2 (Tasapuoliset toimintaedellytykset kouluille, joissa käytetään kannettavia multimedialaitteita – vähimmäistason laitevaatimusten täyttämiseen liittyvät investoinnit) tavoitteiden C14G ja C15G tavoitetta, nimeä ja kuvausta sekä vastaavan investoinnin kuvausta ja täytäntöönpanoaikataulua, toimenpiteen C3.1 (Tietojärjestelmien kyberturvallisuuden parantaminen, tietojenkäsittelyinfrastruktuurin vahvistaminen ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi) välitavoitteiden C21G ja C22G nimeä, kuvausta ja täytäntöönpanoaikataulua sekä niihin liittyvän investoinnin kuvausta ja täytäntöönpanoaikataulua, ja toimenpiteen C3.1.1 (Kyberturvallisuus – CyberPL, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi) tavoitteen C25G nimeä ja kuvausta ja vastaavan investoinnin kuvausta. Tämä koskee myös komponenttiin D (Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuus, saatavuus ja laatu) sisältyvän toimenpiteen D1.1 (Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen) välitavoitteiden D1G, D2G, D3G, D4G, D5G ja D8G nimeä, indikaattoreita, täytäntöönpanoaikataulua ja kuvausta sekä vastaavan uudistuksen kuvausta, toimenpiteen D1.1.1 (Pitkälle erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen) välitavoitteiden D9G ja D10G nimeä, täytäntöönpanoaikataulua ja kuvausta sekä välitavoitteiden D11G, D12G, D13G ja D14G nimeä, tavoitetta, täytäntöönpanoaikataulua ja kuvausta sekä vastaavan investoinnin kuvausta ja täytäntöönpanoaikataulua, toimenpiteen D1.1.2 (Terveydenhuollon digitalisaation nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja) tavoitteiden D19G ja D20G mittayksikköä, tavoitetta ja kuvausta, toimenpiteen D2.1 (Oikeiden olosuhteiden luominen lääketieteellisen henkilökunnan määrän lisäämiselle) tavoitteen D21G kuvausta sekä välitavoitteiden D25G ja D27G kuvausta, toimenpiteen D3.1.1 (Tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen lääketieteen ja terveystieteiden alalla) välitavoitteen D34G nimeä ja indikaattoreita, välitavoitteen D35G poistamista, tavoitteiden D36G ja D37G nimeä, tavoitetta ja kuvausta sekä vastaavan investoinnin kuvausta. Tämä koskee myös komponenttiin E (Vihreä ja älykäs liikkuvuus) sisältyvän toimenpiteen E.1.1 (Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen) välitavoitteen E4G nimeä, täytäntöönpanoaikataulua ja kuvausta sekä uusien välitavoitteiden E4aG, E4bG ja E4cG käyttöönottoa ja vastaavan toimenpiteen kuvausta sekä toimenpiteen E.1.1.1 (Tuki vähähiiliselle taloudelle) välitavoitteen E9G ja tavoitteiden E10G, E11G ja E12G poistamista. Tämän perusteella Puola on pyytänyt, että edellä mainittuja välitavoitteita, tavoitteita ja toimenpiteitä muutetaan ja että niiden täytäntöönpanoaikataulua pidennetään. Kesäkuun 17 päivänä 2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen liitettä olisi muutettava vastaavasti.

(6)Puola on myös selittänyt, että 14 toimenpiteen osalta on olemassa parempi vaihtoehto, jonka avulla voidaan vähentää täytäntöönpanoon liittyvää hallinnollista rasitusta toimenpiteiden tavoitetasosta tinkimättä. Tämä koskee komponenttiin B (Kaupunkien vihreä siirtymä) sisältyvän toimenpiteen B1.2 (Energiayhtiöiden energiansäästövelvoitteen helpottaminen) kuvausta, toimenpiteen B1.1.2 (Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen asuinrakennuksissa) tavoitteiden B8G, B9G, B10G ja B11G indikaattoreita ja kuvausta sekä vastaavan investoinnin kuvausta, toimenpiteen B1.1 (Puhdas ilma ja energiatehokkuus) välitavoitteen B4G ja vastaavan investoinnin kuvausta, toimenpiteen B1.1.1 (Investoinnit kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteisiin) kuvausta, toimenpiteen B1.2.1 (Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää eniten) välitavoitteen B2L kuvausta, toimenpiteen B3.6 (Uusiutuvien energialähteiden kehittämisen edellytysten parantaminen) välitavoitteen B32L ja vastaavan investoinnin kuvausta sekä toimenpiteen B2.2.3 (Avomeriterminaali-infrastruktuurin rakentaminen) välitavoitteiden B37G ja B38G nimeä, indikaattoreita, kuvausta ja täytäntöönpanoaikataulua. Tämä koskee myös komponenttiin C (Digitaalinen muutos) sisältyvän toimenpiteen C1.2.3 (Tietotekninen osaaminen) välitavoitteen C16G kuvausta sekä toimenpiteen C2.2.1 (Koulujen/laitosten varustaminen riittäville TVT-laitteilla ja -infrastruktuurilla koulutusjärjestelmän yleisen tuloksellisuuden parantamiseksi) kuvausta ja siihen liittyvän välitavoitteen C14L kuvausta. Tämä koskee myös komponenttiin E (Vihreä ja älykäs liikkuvuus) sisältyvän toimenpiteen E1.1 (Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen) välitavoitteen E1G kuvausta sekä toimenpiteen E1.2 (Päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuuden lisääminen, liikenteen kielteisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen) välitavoitteita E1L ja E2L ja vastaavan toimenpiteen kuvausta. Tämä koskee myös komponenttiin E (Vihreä ja älykäs liikkuvuus) sisältyvän toimenpiteen E.1.1.2 (Päästötön ja vähäpäästöinen joukkoliikenne (linja-autot)) välitavoitteen E13G ja tavoitteen E14G kuvausta ja täytäntöönpanoaikataulua ja vastaavan investoinnin kuvausta sekä toimenpiteen E.2.1.1 (Radat) välitavoitteen E17G kuvausta, tavoitteen E18G nimeä, täytäntöönpanoaikataulua ja kuvausta sekä uuden tavoitteen E18aG käyttöönottoa. Tämä koskee myös komponenttiin F (Instituutioiden laadun ja elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon edellytysten parantaminen) sisältyvän toimenpiteen F2.1 (Lainsäädäntöprosessin parantaminen) välitavoitteen F4G ja vastaavan uudistuksen kuvausta. Tämä koskee myös komponenttiin G (REPowerEU) sisältyvän alakomponentin G3.1 (Uusiutuvan energian käyttöönoton, vihreän osaamisen ja energiatehokkuuden parantaminen) toimenpiteen G3.1.4 (Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energia-alan tukirahasto)) tavoitteen G15L kuvausta. Tämän perusteella Puola on pyytänyt, että edellä mainittuja välitavoitteita, tavoitteita ja toimenpiteitä muutetaan ja että niiden täytäntöönpanoaikataulua pidennetään. Kesäkuun 17 päivänä 2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen liitettä olisi muutettava vastaavasti.

(7)Puola on selittänyt, että viiden toimenpiteen yhteydessä on ilmennyt odottamattomia oikeudellisia tai teknisiä ongelmia, jotka ovat viivästyttäneet täytäntöönpanoa huomattavasti. Tämä heikentää mahdollisuuksia saavuttaa välitavoitteet ja tavoitteet kokonaisuudessaan niiden alkuperäisessä muodossa. Tämä koskee komponenttiin A (Talouden häiriönsietokyky ja kilpailukyky) sisältyvän toimenpiteen A4.1.1 (Investoinnit työmarkkinainstituutioiden uudistamisen tukemiseksi) tavoitteiden A55G ja A56G täytäntöönpanoaikataulua sekä vastaavan investoinnin kuvausta ja täytäntöönpanoaikataulua. Tämä koskee myös komponenttiin C (Digitaalinen muutos) sisältyvän toimenpiteen C1.1.1 (Erittäin nopeiden internetyhteyksien saatavuuden varmistaminen valkoisissa pisteissä) tavoitteiden C4G, C5G ja C6G nimeä, tavoitetta ja kuvausta ja vastaavan investoinnin kuvausta sekä toimenpiteen C2.1 (Digitaalisten sovellusten käytön lisääminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa) välitavoitteiden C7G, C8G, C9G ja C10G nimeä, indikaattoreita, täytäntöönpanoaikataulua ja kuvausta sekä vastaavan investoinnin kuvausta ja täytäntöönpanoaikataulua. Tämä koskee myös komponenttiin D (Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuus, saatavuus ja laatu) sisältyvän toimenpiteen D1.2.1 (Pitkäaikaishoidon kehittäminen nykyaikaistamalla terveydenhuollon yksiköiden infrastruktuuria piiritasolla) välitavoitteen D3L ja tavoitteiden D4L ja D5L sekä vastaavan investoinnin poistamista. Tämä koskee myös komponenttiin E (Vihreä ja älykäs liikkuvuus) sisältyvän toimenpiteen E2.1 (Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen) tavoitteen E16G täytäntöönpanoaikataulua. Tällä perusteella Puola on pyytänyt, että mainittujen välitavoitteiden, tavoitteiden tai toimenpiteiden kuvausta muutetaan ja että niiden täytäntöönpanoaikataulua pidennetään. Kesäkuun 17 päivänä 2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen liitettä olisi muutettava vastaavasti.

(8)Puola on lisäksi pyytänyt, että asetuksen (EU) 2021/241 21 artiklan mukaisen toimenpiteiden poistamisen ja niiden täytäntöönpanotason alentamisen seurauksena vapautuneet varat voitaisiin käyttää kolmen toimenpiteen täytäntöönpanotason nostamiseen ja kolmen uuden toimenpiteen käyttöönottoon. Tämä koskee komponenttiin A (Talouden häiriönsietokyky ja kilpailukyky) sisältyvän toimenpiteen A1.4.1 (Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuotantoketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä tuotantoketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi) tavoitteita A21G, A23G, A25G ja A26G sekä uutta tavoitetta A26aG sekä vastaavan investoinnin kuvausta ja täytäntöönpanoaikataulua. Tämä koskee myös komponenttiin B (Vihreä energia ja energiaintensiteetin vähentäminen) sisältyvää uutta toimenpidettä B1.1.5 (Moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen) ja sen tavoitteita B42G ja B43G. Tämä koskee myös komponenttiin C (Digitaalinen muutos) sisältyvän toimenpiteen C2.1.1 (Julkiset sähköiset palvelut, hallinnon ja talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniset ratkaisut) uusia tavoitteita C13bG, C13cG ja C13dG sekä tavoitteen C12G mukauttamista ja vastaavan investoinnin kuvausta. Tämä koskee myös komponenttiin D (Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuus, saatavuus ja laatu) sisältyvän uuden toimenpiteen D4.1.1 (Pitkäaikaishoidon kehittäminen nykyaikaistamalla terveydenhuollon yksiköiden infrastruktuuria piiritasolla) uutta välitavoitetta D38G ja uusia tavoitteita D39G ja D40G sekä vastaavan investoinnin kuvausta. Tämä koskee myös komponenttiin E (Vihreä ja älykäs liikkuvuus) sisältyvän toimenpiteen E2.1.1 (Radat) uutta tavoitetta E18aG. Tämä koskee myös uutta toimenpidettä E3.1.1 (Tukiväline vähähiiliselle taloudelle), uusia välitavoitteita E7L, E8L ja E9L sekä tavoitetta E10L. Tämän perusteella Puola on pyytänyt, että näiden tavoitteiden ja toimenpiteiden kuvauksia muutetaan ja niiden vaadittua täytäntöönpanotasoa nostetaan ja että käyttöön otetaan uusia toimenpiteitä, joihin liittyy eri välitavoitteita ja tavoitteita. Kesäkuun 17 päivänä 2022 annetun neuvoston täytäntöönpanopäätöksen liitettä olisi muutettava vastaavasti.

(9)Komissio katsoo, että Puolan esittämien syiden vuoksi asetuksen (EU) 2021/241 21 artiklan 2 kohdan mukainen päivittäminen on perusteltua ja että 17 päivänä kesäkuuta 2022 annettua neuvoston täytäntöönpanopäätöstä olisi muutettava vastaavasti.

Välitavoitteiden ja tavoitteiden jakautuminen

(10)Välitavoitteiden ja tavoitteiden jakautumista maksueriin olisi muutettava Puolan esittämien, suunnitelmaan tehtävien muutosten ja viitteellisen aikataulun huomioon ottamiseksi.

Kirjoitus- tai laskuvirheiden korjaaminen

(11)Neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä on havaittu 16 kirjoitus- tai laskuvirhettä, jotka vaikuttavat toimenpiteen A1.1 (Julkisen talouden kehyksen uudistaminen) välitavoitteen A2G kuvaukseen, toimenpiteen A1.3.1 (Maankäytön suunnittelua koskevan uudistuksen täytäntöönpano) tavoitteen A16G nimeen, tavoitteeseen ja kuvaukseen ja tavoitteen A17G lähtötasoon, toimenpiteen A2.1.1 (Investoinnit robotisaation ja digitalisaation tukemiseen yrityksissä) tavoitteeseen A28G, toimenpiteen A4.1 (Tehokkaat työmarkkinaelimet) välitavoitteeseen A52G sekä toimenpiteen A4.6 (Lisätään tiettyjen ryhmien osallistumista työmarkkinoille kehittämällä pitkäaikaishoitoa) välitavoitteen A69G indikaattoriin ja kuvaukseen. Tämä koskee myös komponenttiin B sisältyvän toimenpiteen B3.1.1 (Investoinnit jätevedenkäsittelyjärjestelmiin ja vesihuoltoon maaseutualueilla) välitavoitteen B41G kuvaukseen, toimenpiteen B1.1.3 (Koulujen lämmityksen nykyaikaistaminen) ja sen tavoitteiden B12G ja B13G sekä toimenpiteiden B1.1.4 (Paikallisten sosiaalisen toiminnan laitosten energiatehokkuuden parantaminen), B1.2.1 (Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä), B2.1.1 (Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen), B3.1 (Kestävän vesi- ja jätevesihuollon tukeminen maaseutualueilla) kuvaukseen sekä toimenpiteen B3.4 (Vihreään siirtymään kaupunkialueilla tehtävien investointien mahdollistava kehys) välitavoitteen B24L kuvaukseen sekä toimenpiteen B3.5.1 (Investoinnit energiatehokkaaseen asumiseen pieni- ja keskituloisissa kotitalouksissa) välitavoitteiden B29L ja B30L kuvaukseen. Tämä vaikuttaa myös komponenttiin C (Digitaalinen muutos) sisältyvää toimenpidettä C4.1.1 koskevan investoinnin kuvauksessa mainitun rahamäärän korjaamiseen. Neuvoston täytäntöönpanopäätöstä olisi muutettava niiden virheiden korjaamiseksi, jotka eivät vastaa komissiolle 3 päivänä toukokuuta 2021 toimitetun elpymis- ja palautumissuunnitelman sisältöä sellaisena kuin komissio ja Puola ovat sen hyväksyneet. Nämä korjaukset eivät vaikuta kyseisten toimenpiteiden täytäntöönpanoon.

Komission arvio

(12)Komissio on arvioinut REPowerEU-luvun sisältävän muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa vahvistettujen arviointikriteerien perusteella.

(13)Komissio katsoo, että Puolan esittämät muutokset eivät vaikuta myönteiseen arvioon, joka Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 17 päivänä heinäkuuta 2022 annetussa neuvoston täytäntöönpanopäätöksessä ST-15835-2023-REV-1 esitettiin elpymis- ja palautumissuunnitelman merkityksellisyydestä, vaikuttavuudesta, tehokkuudesta ja johdonmukaisuudesta 19 artiklan 3 kohdan a, b, c, d, da, db, e, f, g, h, i, j ja k alakohdassa vahvistettuihin arviointikriteereihin nähden.

Vihreän siirtymän edistäminen, luonnon monimuotoisuus mukaan lukien

(14)REPowerEU-luvun sisältävä muutettu elpymis- ja palautumissuunnitelma sisältää asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan e alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.5 mukaisesti toimenpiteitä, jotka suuressa määrin (luokitus A) edistävät vihreää siirtymää, luonnon monimuotoisuus mukaan luettuna, tai siitä johtuviin haasteisiin vastaamista. Ilmastotavoitteita tukevat toimenpiteet ovat määrältään 45 prosenttia elpymis- ja palautumissuunnitelman kokonaismäärärahoista mainitun asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti laskettuna. Kuten asetuksen (EU) 2021/241 17 artiklassa edellytetään, REPowerEU-luvun sisältävä muutettu elpymis- ja palautumissuunnitelma on johdonmukainen niiden tietojen kanssa, jotka on sisällytetty kansalliseen energia- ja ilmastosuunnitelmaan vuosiksi 2021–2030.

(15)Poistetut tai supistetut toimenpiteet eivät merkittävästi vaikuta suunnitelman yleisiin tavoitteisiin vihreän siirtymän osalta. Muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman ilmastorahoitusosuus on supistunut 46,6 prosentista 45 prosenttiin verrattuna muutettuun arvioon.

Kustannukset

(16)REPowerEU-luvun sisältävän muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut ovat jossakin määrin (luokitus B) asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdan i alakohdan ja liitteessä V olevan kriteerin 2.9 mukaisesti kohtuulliset ja uskottavat ja kustannustehokkuusperiaatteen mukaiset sekä oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

(17)Alkuperäisessä arvioinnissa todettiin, että Puola oli toimittanut kustannusarviot kustakin elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sisältyvästä investoinnista. Puolan esittämät elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrän perustelut olivat jossain määrin kohtuullisia, uskottavia, kustannustehokkuusperiaatteen mukaisia ja oikeassa suhteessa odotettuihin kansallisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin.

(18)Tarkistettujen toimenpiteiden kustannusarvioiden arviointi osoittaa toimitettujen tietojen perusteella, että kustannusarviot ovat yleisesti kohtuulliset ja uskottavat, vaikka näyttö osoittaa, että laskelmien yksityiskohtaisuus ja perusteellisuus vaihtelevat. Joissain tapauksissa yksityiskohtaiset tiedot kustannusarvioiden taustalla olevista menetelmistä ja oletuksista olivat niukkoja, osittain toimenpiteiden uutuuden vuoksi, tai epäselviä, mikä esti luokituksen A antamisen tästä arviointikriteeristä. Lisäksi muutettujen toimenpiteiden kustannusarvioiden muutokset olivat perusteltuja ja oikeasuhteisia, ja näin ollen näiden kustannusarvioiden kohtuullisuus ja uskottavuus ei muuttunut verrattuna alkuperäiseen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan. Muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat kustannustehokkuusperiaatteen mukaisia ja oikeassa suhteessa odotettuun kansalliseen taloudelliseen ja sosiaaliseen vaikutukseen.

Myönteinen arvio

(19)Koska komissio on antanut REPowerEU-luvun sisältävästä muutetusta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta myönteisen arvion todeten, että suunnitelma täyttää tyydyttävästi asetuksessa (EU) 2021/241 vahvistetut arviointikriteerit, mainitun asetuksen 20 artiklan 2 kohdan ja liitteen V mukaisesti olisi vahvistettava REPowerEU-luvun sisältävän muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanemiseksi tarvittavat uudistukset ja investointihankkeet, asiaankuuluvat välitavoitteet, tavoitteet ja indikaattorit sekä määrä, jonka unioni asettaa saataville muutetun suunnitelman ja REPowerEU-luvun täytäntöönpanoa varten tukena, jota ei makseta takaisin, ja lainatukena.

Rahoitusosuus

(20)Puolan muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioidut kokonaiskustannukset ovat 59 818 157 236 euroa eli 266 282 978 035 zlotya, kun muuntamisen perustana käytetään 3 päivänä toukokuuta 2021 voimassa ollutta EKP:n EUR/PLN-viitekurssia, 31 päivänä elokuuta 2023 voimassa ollutta EKP:n EUR/PLN-viitekurssia ja 30 päivänä huhtikuuta 2024 käytettyä EKP:n EUR/PLN-viitekurssia. Toimenpiteiden kuvauksissa ja vastaavissa välitavoitteissa ja tavoitteissa esitetyt euroina ilmaistut määrä on laskettu samaa perustaa käyttämällä, ja tämä olisi otettava huomioon niiden arvioinnissa.

(21)Koska muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelman arvioitujen kokonaiskustannusten määrä on suurempi kuin Puolan käytettävissä oleva päivitetty enimmäisrahoitusosuus, Puolan muutettua elpymis- ja palautumissuunnitelmaa varten myönnettävän kokonaisrahoitusosuuden, joka lasketaan 20 artiklan 4 kohdan, 21 a artiklan 6 kohdan ja 21 b artiklan 2 kohdan mukaisesti, olisi oltava 25 276 853 716 euroa.

Lainat

(22)Puolalle myönnetty lainatuki, jonka määrä on 34 541 303 518 euroa, säilyy ennallaan.

(23)Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 17 päivänä kesäkuuta 2022 annettua neuvoston täytäntöönpanopäätöstä olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti. Selkeyden vuoksi kyseisen täytäntöönpanopäätöksen liite olisi korvattava kokonaan,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Hyväksytään asetuksen (EU) 2021/241 19 artiklan 3 kohdassa säädettyjen kriteerien perusteella arvio Puolan muutetusta elpymis- ja palautumissuunnitelmasta. Tämän päätöksen liitteessä esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmaan kuuluvat uudistukset ja investointihankkeet, elpymis- ja palautumissuunnitelman seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat järjestelyt ja aikataulu, asiaankuuluvat välitavoitteet ja tavoitteet sekä rahoitustuen, jota ei makseta takaisin, ja lainan maksamiseen liittyvät täydentävät välitavoitteet ja tavoitteet, indikaattorit, jotka liittyvät suunniteltujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, sekä järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa rajoittamattomasti käyttöönsä merkitykselliset taustatiedot.

2 artikla

Muutetaan Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 17 päivänä kesäkuuta 2022 annettu neuvoston täytäntöönpanopäätös seuraavasti:

Korvataan liite tämän päätöksen liitteessä olevalla tekstillä.

3 artikla
Osoitus

Tämä päätös on osoitettu Puolan tasavallalle.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(2) ST 9728 2022 INIT; ST 9728 2022 ADD 1.

(3) ST 15835 2023 REV; ST 15835 2023 ADD 1.

Top

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 1.7.2024

COM(2024) 284 final

LIITE

asiakirjaan

ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tehdyn arvion hyväksymisestä 17 päivänä kesäkuuta 2022 annetun täytäntöönpanopäätöksen (EU) (ST 9728/22 INIT; ST 9728/22 ADD 1) muuttamisesta

{SWD(2024) 169 final}

LIITE

1 JAKSO: ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN MUKAISET UUDISTUKSET JA INVESTOINNIT

1. Uudistusten ja investointien kuvaus

A. OSA A: ”TALOUDEN HÄIRIÖNSIETOKYKY JA KILPAILUKYKY”

Tämä Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman osa-alue auttaa vastaamaan useisiin Puolan talouden palautumiskykyyn ja kilpailukykyyn liittyviin haasteisiin. Ensimmäinen yleinen haaste liittyy investointiympäristöön ja liiketoimintaympäristöön, joita ovat viime vuosina haitanneet sääntelyn puutteet, raskaat hallinnolliset vaatimukset ja menettelyt sekä keskeisten lakien toistuvat muutokset. Toiseksi Puola ei ole vielä lisännyt innovointivalmiuksiaan parantaakseen kasvumalliaan kustannuskilpailukyvystä kohti kestävyyttä ja suuremman lisäarvon toimintoja. Tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaismenot pysyivät vuonna 2020 alhaisina 1,4 prosentissa suhteessa BKT:hen, kun ne EU:ssa olivat 2,3 prosenttia. Vaikka yritysten T & K-menot ovat yli nelinkertaistuneet kymmenen viime vuoden aikana, ne jäävät alle EU:n keskiarvon. Kolmanneksi digitalisaatio ja muut talouden siirtymät edellyttävät toimia osaamisen työmarkkinarelevanssin parantamiseksi ja ammatillisen koulutuksen nykyaikaistamiseksi. Neljänneksi naiset, ikääntyneet, vammaiset ja heikommin koulutetut osallistuvat työmarkkinoille paljon vähemmän kuin monissa muissa EU-maissa. Tämä johtuu useista tekijöistä, kuten lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon rajallisesta saatavuudesta sekä alhaisesta lakisääteisestä ja todellisesta eläkeiästä. Lisäksi työmarkkinoiden joustavuutta rajoittavat erityiset eläkejärjestelmät ja työaikajärjestelyjen joustamattomuus. Määräaikaisten työsopimusten osuus on edelleen suuri, vaikka se on jatkuvasti pienentynyt.

Komponentin päätavoitteena on lisätä investointeja, lisätä tuottavuutta sekä parantaa Puolan talouden kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. Tätä varten osa-alueella pyritään seuraaviin tavoitteisiin: I) vahvistaa finanssipoliittisen kehyksen kestävyyttä ja riittävyyttä; II) keventää yrityksiin ja yrittäjiin kohdistuvaa sääntely- ja hallintotaakkaa; III) digitaalisen ja vihreän siirtymän sekä talouden keskeisten alojen, myös maatalouselintarvikealan, häiriönsietokyvyn tukeminen; IV) innovaatioekosysteemin parantaminen; edistää taitojen työmarkkinarelevanssia ja parantaa elinikäistä oppimista; lisätään työmarkkinoille osallistumista ja todellista eläkkeellesiirtymisikää; VII) parannetaan alle 3- ja viii-vuotiaiden lasten lastenhoitopalvelujen saatavuutta ja laatua) parannetaan julkisten työvoimapalvelujen tehokkuutta.

Osa-alueella käsitellään seuraavia Puolalle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2019 ja 2020 annettuja maakohtaisia suosituksia: Maakohtaiset suositukset 3, 2019 ja 4, 2020, jotka liittyvät investointi-ympäristön ja sääntely-ympäristön parantamiseen erityisesti vahvistamalla julkisten kuulemisten roolia lainsäädäntöprosessissa. Komponentissa käsitellään lisäksi seuraavia seikkoja: Maakohtaiset suositukset 1, 2019 ja 1, 2020, jotka koskevat julkisten menojen ja talousarviomenettelyn tehostamista sekä talouden elpymisen tukemista julkisin toimenpitein; Maakohtainen suositus 2, 2019, joka liittyy tulevien eläke-etuuksien riittävyyteen ja eläkejärjestelmän kestävyyteen, erityisesti toteuttamalla toimenpiteitä todellisen eläkeiän nostamiseksi, toteuttamalla toimia työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi, muun muassa parantamalla lastenhoidon ja pitkäaikaishoidon saatavuutta ja poistamalla jäljellä olevat esteet pysyvämmiltä työsuhteilta, ja lopuksi toteuttamalla toimenpiteitä, joilla lisätään taitojen työmarkkinarelevanssia ja parannetaan elinikäistä oppimista; Maakohtainen suositus 3, 2019 vahvistamalla talouden innovointivalmiuksia muun muassa tukemalla tutkimuslaitoksia ja niiden tiiviimpää yhteistyötä yritysten kanssa.

On odotettavissa, että mikään tämän komponentin toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ”ei merkittävää haittaa” (2021/C 58/01) esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventämistoimet.

A.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Osa-alue A1 – Covid-19-pandemian yrityksiin kohdistuvien vaikutusten vähentäminen

A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on lisätä julkisten menojen avoimuutta ja tehokkuutta. Tätä varten uudistuksella pyritään I) mahdollistetaan julkisten varojen tehokkaampi hallinnointi; II) lisätään vastuuvelvollisuutta julkisten varojen hallinnoinnissa; III) julkisen talouden kestävyyden parantaminen ja menojen kestämättömän kasvun estäminen.

Uudistus koostuu kahden lainsäädäntötoimenpiteen täytäntöönpanosta. Ensinnäkin julkista taloutta koskevaa lakia on muutettava siten, että siihen sisällytetään uusi luokittelujärjestelmä, uusi talousarviohallintomalli ja uusi keskipitkän aikavälin talousarviokehys. Muutoksen seurauksena perustetaan uusi talousarviojärjestelmä. Toiseksi julkista taloutta koskevaa lakia muutetaan laajentamalla vakauttamismenoja koskevan säännön soveltamisalaa useampiin julkisyhteisöjen yksiköihin, erityisesti erityisrahastoihin.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2025 mennessä.

A1.2 Sääntely- ja hallintotaakan keventäminen edelleen

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on keventää yrityksiin Puolassa kohdistuvaa hallinnollista ja sääntelytaakkaa sekä edistää yksityisiä investointeja erityisesti pk-yrityksiin. Tätä varten uudistuksella pyritään i) yksinkertaistamaan hallinnollisia ja oikeudellisia menettelyjä, ii) minimoimaan yrityksiä ja yrittäjiä koskevat oikeudelliset vaatimukset ja iii) nopeuttamaan päätöksentekoa.

Uudistus koostuu yhdestä lainsäädäntöpaketista. ”Oikeudellinen suoja”(Tarcza prawna) sisältää seuraavat säännökset: I) tekemään sähköisistä menettelyistä hallitsevan kanavan vähintään kahdeksan hallinnollisen ja oikeudellisen menettelyn käsittelyyn, mukaan lukien matkailijoiden ja yrittäjien ilmoitukset vakuutustakuurahastoon; II) yksinkertaistaa hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät erityisesti merenkulkijan ammatteihin ja alkoholijuomien kauppaan; III) vähentää kaksivaiheisen menettelyn käyttöä vähintään kymmenessä menettelyssä, jotka liittyvät erityisesti geologisiin luonnonvaroihin; IV) rajoitetaan esimerkiksi aluesuunnittelun ja rakennusprosessien hallinnollisissa menettelyissä vaadittavien asiakirjojen ja muodollisuuksien määrää; ja v) pidentää määräaikoja tiettyjen hallinnollisten menettelyjen osalta, esimerkiksi toisessa jäsenvaltiossa ostetun auton rekisteröimiseksi.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2023 mennessä.

A1.2.1 Toiminnan monipuolistamiseen liittyvät yritysten investoinnit työntekijöiden ja henkilöstön tuotteisiin, palveluihin ja osaamiseen

Näiden investointien yleisenä tavoitteena on tukea pk-yritysten ja mikroyritysten häiriönsietokykyä aloilla, joihin covid-19-pandemia on vaikuttanut eniten Puolassa, erityisesti hotelli- ja ravintola-alalla, matkailussa ja kulttuurissa. Tätä varten investoinneilla on pyrittävä lisäämään ja monipuolistamaan pk-yritysten ja mikroyritysten toimintaa näillä aloilla.

Investointi koostuu seuraavien kolmentyyppisen toiminnan toteuttamisesta:

-Investoinnit tavaroiden ja palvelujen suunnitteluun ja tuotantoon, kuten I) uusien tuotteiden/palvelujen markkinoille saattamiseen tarvittavien koneiden ja laitteiden hankinta; II) rakennustyöt, mukaan lukien uusien tuotantolinjojen rakentaminen; III) vihreään siirtymään liittyvät investoinnit, joilla edistetään jätteen syntymisen ehkäisemistä suunnittelemalla, kierrättämällä/uudelleenkäyttämällä jätettä ja otetaan käyttöön uusiutuvan energian ratkaisuja;

-Hankkeiden toteuttamiseen liittyvät konsultointipalvelut;

-Työntekijöiden täydennyskoulutus/uudelleenkoulutus tarjoamalla koulutusta uusista tietoteknisistä ratkaisuista, uusista teknologioista, asiakastarpeiden analysoinnista, tiedon- ja tiedonhallinnasta sekä riskinhallinnasta.

Toimenpiteellä on varmistettava kaikentyyppisten kuvattujen hankkeiden tasapainoinen täytäntöönpano ottaen huomioon sekä tuensaajien erityistarpeet että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tavoitteet.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

A1.3 Maankäytön suunnittelun uudistus

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on luoda vakaa ja ennakoitavissa oleva investointiympäristö rakennusalalle sekä torjua rakennusten hallitsematonta leviämistä kaupunkien lähialueille, erityisesti suurimmissa kaupungeissa. Tätä varten uudistuksen tavoitteena on i) virtaviivaistaa voimassa olevaa lainsäädäntöä ja parantaa maankäytön suunnittelun oikeudellista kehystä kuntatasolla; II) laaditaan avoimet ja selkeät säännöt kuntatason maankäyttöä varten erityisesti tarjoamalla mahdollisuus saada selkeää, digitaalista ja luotettavaa tietoa maankäytöstä kunnissa; III) lisätä sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumista kunnallisten yleissuunnitelmien laatimiseen.

Uudistuksessa hyväksytään uusi aluesuunnittelulaki. Laissa säädetään seuraavaa: I) velvoittamaan kaikki kunnat laatimaan ja hyväksymään yleisiä aluekehityssuunnitelmia, jotka muunnetaan paikalliseksi laiksi ja joissa vahvistetaan kunnallisen alueen rakentamista koskevat yleiset säännöt; II) otetaan käyttöön vaatimus, jonka mukaan investoijien on uusien rakennushankkeiden yhteydessä toteutettava kunnan hyväksi toteutettavia lisähankkeita, joilla pyritään muun muassa vähentämään asuntojen kehittämistä ilman riittävää palvelujen tarjoamista; III) määritellä prosessi, jossa sidosryhmät voivat osallistua strategioiden ja yleisten suunnitelmien laatimiseen kunnissa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen toteuttaminen

Investoinnilla tuetaan osa-alueen A.1.3 uudistuksessa esitetyn uuden aluesuunnitteluuudistuksen täytäntöönpanoa. Investoinnilla tuetaan kuntia yleisten aluekehityssuunnitelmien laatimisessa tavoitteena, että 80 prosenttia Puolan kunnista hyväksyy uudet yleiset aluekehityssuunnitelmat. Investointi koostuu kolmentyyppisistä toimista: I) teknisen tuen antaminen yleisten aluekehityssuunnitelmien laatimista varten; II) kunnille tarjotaan opetusmateriaalia (kuten verkkoseminaareja ja käsikirjoja); III) tarjotaan kohdennettua koulutusta suunnittelijoille, jotka osallistuvat yleisten suunnitelmien laatimiseen kunnissa vähintään 1700 työntekijän kouluttamiseksi.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

A1.4 Uudistus tuottajien/kuluttajien kilpailukyvyn ja suojelun parantamiseksi maatalousalalla

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on vahvistaa kuluttajien ja tuottajien asemaa maatalouselintarvikkeiden toimitusketjussa, jotta voidaan lisätä kaikkien maatalouselintarvikealan toimijoiden, erityisesti pk-yritysten ja pientuottajien, investointeja ja häiriönsietokykyä. Tätä varten uudistuksella pyritään I) luodaan periaatteet ja hyvät käytännöt vertikaalisille suhteille maatalouselintarvikkeiden toimitusketjussa; II) maatalouselintarvikealan sopimusten täytäntöönpanojärjestelmän parantaminen sopimusetujen hyödyntämisen estämiseksi; ja iii) markkinoiden avoimuuden lisääminen.

Uudistus koostuu uudesta laista, jolla torjutaan sopimusetujen epäoikeudenmukaista käyttöä maatalouselintarvikealalla ja joka menee hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevaa direktiiviä 2019/633 pidemmälle. Uudistus koostuu seuraavista osista:

I.Direktiivissä 2019/633 vahvistetun hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen luettelon lisäksi uudistuksessa on otettava käyttöön hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen avoin määritelmä. Kilpailu- ja kuluttajansuojavirasto (UOKiK) toteaa tällaiset uudet kaupan käytännöt sopimattomiksi, jos i) ne ovat hyvän kauppatavan vastaisia; II) ja ne vääristävät tai ovat omiaan vääristämään olennaisesti muiden sopimuspuolten etuja.

II.Uudistuksella suojellaan kaikkia kaupan alan toimijoita, myös maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ostajia.

Uudistukseen sisältyy myös uuden lain väliarviointi, johon sisältyy arvio siitä, onko tavoitteet saavutettu, ja yksilöidään toimintatavat mahdollisten täytäntöönpanoon liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2025 mennessä.

A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi

Näiden investointien yleisenä tavoitteena on parantaa Puolan maatalouselintarvike- ja kalastusalan kilpailukykyä ja häiriönsietokykyä. Tätä varten investoinnilla pyritään i) tukemaan vihreää ja digitaalista siirtymää maatalouselintarvike- ja kalastusalalla; II) lyhentää ja kehittää elintarvike-, kalastus- ja vesiviljelyalan toimitusketjua erityisesti tukemalla paikallisia pk-yrityksiä, pientuottajia ja kalastajia; III) vältetään elintarvikejätettä ja puututaan elintarvikkeiden uudelleenjakeluun liittyviin valkoisiin kohtiin ja teknisiin esteisiin.

Investointi koostuu seuraavista aloitteista:

-Paikallisten varastointi- ja jakelukeskusten, tukkumarkkinoiden, paikallisten elintarvikemarkkinoiden ja osuuskuntien rakentaminen ja nykyaikaistaminen, mukaan lukien logistiikan ja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin nykyaikaistaminen.

-Tuki pk-yrityksille ja mikroyrityksille maatalouselintarvikkeiden jalostuksen alalla, myös kalastus- ja vesiviljelyalalla, mihin sisältyy koneiden ja laitteiden, mukaan lukien kuljetusvälineiden, hankinta sekä kasviinfrastruktuurin laajentaminen ja nykyaikaistaminen.

-Tuki viljelijöille ja kalastajille maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostamiseen ja kaupan pitämiseen, mukaan lukien infrastruktuurin rakentaminen ja nykyaikaistaminen, sekä uusien koneiden ja laitteiden hankinta tuotteiden jalostusta, kuljetusta ja varastointia varten. Tukeen sisältyy myös maatalouselintarvikkeiden myynnin järjestäminen internetissä sekä toimitusten järjestäminen.

-Tuki maatalouselintarvikealan hyväntekeväisyysjärjestöille rakennusten, infrastruktuurin ja laitteiden, myös kuljetusvälineiden, nykyaikaistamiseen. Tukeen sisältyy tietoteknisten järjestelmien ja digitaalisten sovellusten kehittäminen.

-Tuki maataloustuottajille maatalous 4.0 -ratkaisujen toteuttamiseksi. Tähän sisältyy antureiden, pöytien ja digitaalisten laitteiden hankinta sekä digitaalisten ratkaisujen, kuten sovellusten ja ohjelmistojen, hankinta ja ylläpito.

-Tuki maatalous-, kalastus- ja vesiviljelytuottajille, jotka liittyvät vihreään siirtymään. Tähän sisältyy tuottajien infrastruktuurin kunnostaminen, mukaan lukien terveydelle tai ympäristölle haitallisia materiaaleja sisältävien kattojen korvaaminen, rakennusten lämpöuudistaminen, sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmien korvaaminen energiatehokkailla järjestelmillä sekä humalaviljelmillä kyllästettyjen pylvästojen korvaaminen kreosootilla.

-Tuki maatalouden neuvontayksiköille ja maatalouskouluille opetus- ja esittelyperustan nykyaikaistamiseksi maatalouden koulutustarpeita varten 4.0.

On odotettavissa, että tämä toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja lieventämistoimet, jotka esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti.

Tähän sisältyvät seuraavat seikat:

-Ostetut kuorma-autot ja muut raskaat hyötyajoneuvot saavat olla ainoastaan päästöttömiä 1 , vähäpäästöisiä 2 tai nesteytettyä maakaasua tai paineistettua maakaasua käyttäviä trukkeja, joissa käytetään biokaasua/biometaania. Erillisyhtiöiden on noudatettava samoja sääntöjä kuin edellä. Biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita käyttävien ajoneuvojen osalta seuraavien edellytysten on täytyttävä: I) täyttää kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit, jotka vahvistetaan uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (direktiivi (EU) 2018/2001 (RED II)29–31 artiklassa, ja niihin liittyvissä täytäntöönpanosäädöksissä ja delegoiduissa säädöksissä vahvistetut elintarvike- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevat säännöt; ja ii) antaa varmuuden siitä, että elpymis- ja palautumistukivälineen järjestelmätuen puitteissa ostetut ajoneuvot käyttävät yksinomaan RED II -direktiivin mukaisia biopolttoaineita, bionesteitä ja biomassapolttoaineita; ja iii) niitä täydennetään liitännäistoimenpiteillä, jotka osoittavat, että biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden osuus kansallisesta yhdistelmästä kasvaa ajan mittaan.

-Kaikki rakennusten peruskorjaukset on tehtävä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin(direktiivi (EU) 2018/844) mukaisesti.

-Biokaasun energiantuotantolaitosten on täytettävä 29–31 artiklassa vahvistetut kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit ja uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin(direktiivi (EU) 2018/2001 (REDII)) 26 artiklassa vahvistetut elintarvike- ja rehupohjaisia biopolttoaineita koskevat säännöt sekäniihin liittyvät täytäntöönpanosäädökset ja delegoidut säädökset.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

Osa-alue A2 – Kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen: koordinoinnin vahvistaminen, innovointivalmiuksien ja yhteistyön edistäminen yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä, myös ympäristöteknologian alalla

A2.1 Robotisaation ja digitalisaation sekä innovointiprosessien nopeuttaminen

Uudistuksella pyritään vahvistamaan osaamisen ja innovoinnin kysyntää ja niiden tehokasta käyttöönottoa yrityksissä digitaalitaloudessa.

Uudistuksessa otetaan käyttöön verojärjestelmäetuuksia yrityksille, jotka toteuttavat digitointiprosessia robotisaatioon ja digitalisaatioon tehtävien investointien avulla. Verohelpotus myönnetään ylimääräisenä verovähennyksenä robottien hankinnan tukemiseksi.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2022 mennessä.

A2.1.1 Investoinnit, joilla tuetaan robotisaatiota ja digitalisaatiota yrityksissä

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea hankkeita, joihin liittyy digitalisaatioon tähtäävien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa.

Investointi koostuu liiketoimintaprosessien digitalisoinnista, jolla tuetaan siirtymistä teollisuus 4.0:aan keskittyen erityisesti robotisaatioon ja operatiivisiin teknologioihin. Investoinnilla tuetaan pilvipalveluteknologioiden ja tekoälyn käyttöä valmistus- ja liiketoimintaprosessien integroinnissa ja hallinnassa; älykkäiden tuotantolinjojen käyttöönotto, älykkäiden tehtaiden rakentaminen; sellaisten nykyaikaisten digitaaliteknologioiden käyttöönotto, joilla tuetaan siirtymistä ympäristöpäästöjen (erityisesti kasvihuonekaasujen) vähentämiseen ja luonnonvarojen käytön sekä valmistus- ja liiketoimintaprosessien ympäristövaikutusten vähentämiseen.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

A2.2 Kiertotalousmalliin siirtymisen edellytysten luominen

Uudistuksen tavoitteena on luoda asianmukaiset oikeudelliset puitteet uusioraaka-aineiden kaupan toiminnalle. Uudistuksella otetaan käyttöön jätevaiheen päättymistä koskevat säännökset keskeiselle teollisuusjätteelle (jolla on suurin taloudellinen potentiaali) ja otetaan käyttöön uusioraaka-aineen määritelmä, joka helpottaisi jätteen liikkumista ja käyttöä uusioraaka-aineena.

Uudistus koostuu uusioraaka-ainemarkkinoiden kehittämistä koskevasta kehyksestä, jolla helpotetaan näiden raaka-aineiden hallintaa, mikä johtaa luonnonvarojen hyödyntämisen vähenemiseen korvaamalla luonnonmateriaalit ja -tuotteet. Uudistuksen on johdettava jätekasojen jätevarastojen vähenemiseen.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä.

A2.2.1 Investoinnit ympäristöteknologioiden ja -innovaatioiden käyttöönottoon, mukaan lukien kiertotalouteen liittyvät

Tämän investoinnin tavoitteena on tukea uusioraaka-aineiden käyttöä muun muassa rahoittamalla muun muassa tutkimuksen ja kehittämisen (T & K) infrastruktuuria, jotta voidaan kehittää teknologioita jätteen käyttämiseksi uusioraaka-aineena tehokkaamman talouden luomiseksi.

Investointi koostuu kahdesta toimesta. Ensimmäisellä toimella tuetaan pk-yrityksille myönnettyjä hankkeita kiertotalouteen liittyvän vihreän teknologian kehittämiseksi ja toteuttamiseksi, mikä parantaa materiaalihallintaa, parantaa energiatehokkuutta ja muuttaa yritysten filosofiaa kohti nollajätettä.

Toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2025 mennessä.

Toisessa toimessa rahoitetaan hankkeita, joilla tuetaan uusioraaka-aineiden markkinoiden luomista edistävien teknologioiden kehittämistä.

Toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2025 mennessä.

Tuensaajat valitaan tiettyjen valintaperusteiden mukaisesti syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita noudattaen. Hankkeiden on liityttävä sellaisten vihreiden teollisuusratkaisujen kehittämiseen, täytäntöönpanoon tai soveltamiseen, joilla pyritään lisäämään tuotanto- ja toimintaprosessien energiatehokkuutta tai vähentämään tuotanto- ja toimintaprosesseista peräisin olevaa jätettä tai jätteen uudelleenkäyttöä tai kierrätystä tai vähentämään tuotanto- ja toimintaprosesseista aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä on suljettava pois seuraava toimien luettelo: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 3 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 4 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 5 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 6 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle.

A2.3 Institutionaalisen ja oikeudellisen perustan tarjoaminen miehittämättömien ilma-alusten kehittämiselle

Uudistuksen tavoitteena on perustaa yksikkö tukemaan uusien miehittämättömiin ilma-aluksiin perustuvien ratkaisujen testausta ja täytäntöönpanoa erityisesti kaupunkialueilla.

Uudistuksella annetaan Puolan lennonvarmistuspalveluvirastolle oikeus omistaa pääomaa kaupallisissa yhtiöissä ja annetaan sille tai sen tytäryhtiöille lupa toteuttaa pilottihankkeita, joilla tuetaan miehittämättömiin ilma-aluksiin perustuvien liiketoimintamallien ja palvelujen toteuttamista. Puolan lennonvarmistuspalveluvirasto toimii myös miehittämättömien ilma-alusten erityispalvelujen tarjoajana suunnitellussa osaamiskeskusten verkostossa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2023 mennessä.

A2.3.1 Osaamiskeskusten (asiantuntijakoulutuskeskukset, täytäntöönpanon tukikeskukset, seurantakeskukset) ja miehittämättömän ajoneuvoteollisuuden hallintainfrastruktuurin kehittäminen ja varustaminen innovoinnin ekosysteeminä

Tämän investoinnin tavoitteena on perustaa yhdennetty järjestelmä miehittämättömiä ajoneuvoja varten osaamiskeskuksia ja infrastruktuuria varten.

Investointi koostuu sellaisten paikallisten keskusten toteuttamisesta, jotka on varustettu miehittämättömien ajoneuvojen infrastruktuurilla. Paikallisia keskuksia ja/tai infrastruktuureja on toteutettava kymmenessä paikassa. Ensimmäisessä osaamiskeskuksessa (välivaihe A36G) kehitetty palvelu muodostaa perustan yhdeksässä muussa osaamiskeskuksessa välitavoitteiden A34G ja A35G mukaisesti suoritettaville tehtäville. Tuetun hankkeen keskeisiä osatekijöitä ovat maanpäällinen infrastruktuuri, paikalliset data- ja liikenteenhallintakeskukset sekä digitaaliset palvelut ja tuottajat.

Investoinnin toinen osa muodostuu sellaisten miehittämättömien ajoneuvojen palvelujen toteuttamisesta, joiden tavoitteena on mahdollistaa miehittämättömien ilma-alusten edistykselliset lennot massamittakaavassa kullekin osaamiskeskukselle osoitetulla alueella.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen

Uudistus koostuu kahdesta toimesta. Ensimmäisen toimen tavoitteena on mahdollistaa se, että yliopistoista ja tutkimuslaitoksista tulee yhtiöosakkaita. Tavoitteena on lisätä teknologian siirron tieteidenvälistä ja joustavuutta.

Uudistuksen ensimmäisessä toimessa laajennetaan niiden yksiköiden luokkia, joiden kanssa yliopistot voivat perustaa erillisyhtiöitä. Nämä ovat tutkimuslaitoksia, Puolan tiedeakatemian laitoksia ja Łukasiewiczin tutkimusverkoston laitoksia. Uudistuksen on mahdollistettava sellaisten erillisyhtiöiden perustaminen, jotka on suunniteltu erityisesti T & K-tulosten kaupallistamiseen.

Uudistuksen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. maaliskuuta 2022 mennessä.

Uudistuksen toisessa toimessa vahvistetaan maatalous- ja maaseudun kehittämisministeriön valvonnassa olevia tutkimuslaitoksia ja niiden alaisia yksiköitä koskevat säännöt laboratorioiden käytöstä, tutkimusinfrastruktuurista ja tietämyksen siirrosta tieteen ja tieteen ja yritysten yhteistyön puitteissa. Tuen myöntämistä koskevissa säännöissä on noudatettava syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.

Uudistuksen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. maaliskuuta 2022 mennessä.

A2.4.1 Investoinnit tutkimusvalmiuksien kehittämiseen

Tämän investoinnin tavoitteena on varmistaa tiiviimpi yhteistyö tutkimus- ja innovointilaitosten välillä sekä tieteellisten laitosten ja liike-elämän välillä. Se edistää sellaisten korkealaatuisten T & K-tulosten lisäämistä, joilla on suuri kaupallistamispotentiaali.

Investointi koostuu tutkimusinfrastruktuurin rahoittamisesta Łukasiewicz-tutkimusverkostossa, Puolan tutkimusinfrastruktuurien etenemissuunnitelmassa sekä maatalouselintarvikelaitoksissa ja niiden alaisuudessa toimivissa yksiköissä maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön valvonnassa.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä on suljettava pois seuraava toimien luettelo: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 7 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 8 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 9 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 10 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

Osa-alue A3 – Uuden talouden koulutus

A3.1 Nykyisen talouden työvoima: osaamisen ja pätevyyksien yhteensovittaminen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa, mikä johtuu uusien teknologioiden käyttöönotosta taloudessa sekä vihreästä ja digitaalisesta muutoksesta

Uudistuksen päätavoitteena on valmistaa työvoimaa nykyaikaiseen talouteen ja parantaa osaamisen ja tutkintojen vastaavuutta työmarkkinoiden vaatimusten kanssa, mikä liittyy uusien teknologioiden käyttöönottoon taloudessa sekä vihreään ja digitaaliseen muutokseen.

Uudistuksella pyritään perustamaan alakohtaisia osaamiskeskuksia ja muuttamaan asiaa koskevaa lainsäädäntöä kohdennettujen täydennys- ja uudelleenkoulutuspalvelujen tarjoamiseksi. Uudistuksen tavoitteena on tukea työnantajien yhteistyötä ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa, edistää innovatiivisten ratkaisujen levittämistä ja tukea innovointia ammatillisessa koulutuksessa. Myös vammaisten henkilöiden osallistaminen on otettava huomioon. Osaamiskeskukset täydentävät olemassa olevaa toisen ja korkea-asteen ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen tarjontaa.

Uudistukseen sisältyy koulutuslain ja opettajien peruskirjan muutos. Tämä seuraa tarkistusprosessia tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, alueviranomaisten, alojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Koulutuslain muutoksessa vahvistetaan osaamiskeskusten verkoston kehittämissuunnitelma, määritetään osaamiskeskusten asema ja rooli koulutusjärjestelmässä, määritetään edellytykset henkilöstön palkkaamiselle osaamiskeskuksiin, vahvistetaan kausikatsauksia koskevat säännökset, joilla varmistetaan niiden hallinnoinnin ja kestävyyden valvonta vuoden 2026 jälkeen, ja mukautetaan olemassa olevaa hallintojärjestelmää, johon sisältyy räätälöityjä säännöksiä osaamiskeskusten hallinnosta, mukaan lukien työnantajat (myös pk-yritysten edustajat), työmarkkinaosapuolet ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät, alue- ja paikallisviranomaiset mukaan luettuina. Siihen sisältyy myös rahoitusjärjestelyjen perustaminen (myös EU:n tuen päättymisen jälkeen), koulutusehdot, uraohjausta koskevat säännökset ja opetussuunnitelmat, ja siinä yksilöidään tarjottavan koulutuksen tyypit, kohderyhmät, tutkintojen ja standardien tyypit, laadunvarmistus- ja varmennusmekanismit sekä se, miten alat liitetään osaamiskeskuksiin. Opettajien peruskirjan muutoksella mahdollistetaan osaamiskeskusten jatkuva ammatillinen koulutus nykyisille ammatillisen koulutuksen opettajille.

Uudistuksella pyritään myös mukauttamaan ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen koordinointia alueilla, jotta voidaan luoda kestäviä ja tehokkaita yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä eri sidosryhmien välille osaamisen kehittämisen alalla, joka on osa erilaisia hallintorakenteita (kuten oppilaitoksia, työmarkkinalaitoksia, yrityksiä ja työnantajajärjestöjä sekä paikallisviranomaisia).

Tähän päästään tekemällä muutoksia useisiin säädöksiin nykyisten koordinointimekanismien uudelleentarkastelun jälkeen ja tiiviissä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Uudistuksessa yksilöidään alueiden oikeudet ja vastuut osaamispolitiikkojen koordinoinnissa ja vaikutetaan elinikäisen oppimisen oppilaitosten täydennyskoulutustarjouksiin, jotka perustuvat vuoteen 2030 ulottuvan (kansallisen) yhdennetyn osaamisstrategian täytäntöönpano-ohjelmiin aluetasolla. Näihin muutoksiin sisältyy sellaisten alueellisten koordinointiryhmien (yksi kustakin puolalaisesta ”voivodikunnassa”) oikeudellinen perustaminen, jotka koordinoivat ammatillista koulutusta, korkea-asteen koulutusta ja elinikäistä oppimista; hallintorakenne, jossa otetaan huomioon alueiden ja työmarkkinaosapuolten vastuualueet; velvoite hyväksyä vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen yhdennetyn osaamisstrategian täytäntöönpano-ohjelmia alueellisella tasolla (yksi kustakin ”voivodikunnasta”) ja saattaa ohjelma ajan tasalle viiden vuoden välein ja varmistaa, että oppimistarjonta mukautetaan diagnosoituihin taitotarpeisiin. Muutoksiin on sisällyttävä säännöksiä koordinointitoimiston toiminnasta (palvelujen tarjoaminen alueellisille koordinointiryhmille) sekä seurantaa ja arviointia koskeva täytäntöönpanosuunnitelma.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2025 mennessä.

A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen

Uudistukseen A3.1 liittyvällä investoinnilla pyritään perustamaan alakohtaisten osaamiskeskusten verkosto ja toimimaan täysimääräisesti nykyaikaisen ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen kehittämisen tukemiseksi. Tähän sisältyy osaamiskeskusten perustaminen ja ammatillisen koulutuksen kurssien ja opetussuunnitelmien tarjoaminen myös aikuisille, opiskelijoille, nuorille, ammatillisen koulutuksen opettajille ja työntekijöille. Investointi ei sisällä maan hankintaa.

Täydennys- ja uudelleenkoulutus- ja koulutusohjelmien tarjoamiseksi osaamiskeskuksissa, mukaan lukien oppimistulosten sertifiointi, 24000 opiskelijaa saa koulutusta kaikissa keskuksissa. Näistä oppijoista vähintään 60 prosentin on oltava aikuisia (vähintään 25-vuotiaita, lukuun ottamatta ammatillisen koulutuksen opettajia); vähintään 20 prosentin oppijoista on oltava nuoria (14–24-vuotiaita); vähintään 10 prosentin oppijoista on oltava nykyisiä ammatillisen koulutuksen opettajia, jotka osallistuvat koulutukseen osaamiskeskusten kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana (opettajia koskevan lain uudistuksen jälkeen). Lisäksi jokaiseen täydennyskoulutusohjelmaan on sisällyttävä vähintään digitaalinen ja vihreä ulottuvuus, jotka perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon ja tieteeseen. Osaamiskeskuksiin on kuuluttava vähintään 90 alakohtaista organisaatiota (joita varten on tarjottava koulutusta).

Investoinnilla on myös perustettava vähintään 14 toimivaa alueellista koordinointiryhmää, joiden yleisenä tavoitteena on saavuttaa 16 alueellista koordinointiryhmää (yksi kutakin ”voivodikuntaa kohden”). Nämä ryhmät koordinoivat ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevaa politiikkaa. Investointiin sisältyy koordinointimekanismien tukeminen ja kehittäminen keskus- ja aluetasolla sekä tuki alueellisten ryhmien toimille niiden tehtävien suorittamiseksi.

Lisäksi perustettujen alueellisten koordinointiryhmien on kehitettävä vähintään 14 toimivaa alueellista täytäntöönpano-ohjelmaa, joiden yleisenä tavoitteena on kehittää 16 toiminnallista täytäntöönpano-ohjelmaa alueellisella tasolla (yksi kutakin ”voivodikuntaa” kohden). Nämä ovat vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen yhdennetyn osaamisstrategian täytäntöönpano-ohjelmia alueellisella tasolla.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

Osa-alue A4 – Työmarkkinoiden rakenteellisen vastaavuuden, tehokkuuden ja kriisinsietokyvyn parantaminen

A4.1 Tehokkaat työmarkkinalaitokset

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on lisätä osallistumista työmarkkinoille, jotta voidaan parantaa Puolan talouden tuottavuutta, kriisinkestävyyttä ja maailmanlaajuista kilpailukykyä. Toisena tavoitteena on lisätä joustavuutta ja turvallisuutta Puolan työmarkkinoilla. Tätä varten uudistuksella pyritään I) julkisten työvoimapalvelujen toimintatavan uudistaminen ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan tehostaminen; II) helpottaa ulkomaalaisten työntekijöiden työhönottoa; III) helpottaa palvelukseenottomenettelyjä panemalla täytäntöön sähköisiä sopimuksia koskevat uudet säännökset; ja iv) tutkia tapoja tehostaa työehtosopimusten ja yhden ainoan työsopimuksen käyttöä.

Uudistus koostuu julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työllistämistä ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevan uuden lainsäädännön voimaantulosta. Lisäksi uudistuksessa hyväksytään julkisten työvoimapalvelujen toimintaa ja koordinointia koskevat uudet standardit ja tuloskehys. On toteutettava työmarkkinaosapuolten kuuleminen työehtosopimusten mahdollisuuksista ja kattava tutkimus yhden ainoan työsopimuksen mahdollisesta roolista. Kuulemisessa ja tutkimuksessa yksilöidyt uudistusten painopisteet on pantava täytäntöön saattamalla voimaan asiaa koskevien lakien muutos.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

A4.1.1 Investoinnit työmarkkinalaitosten uudistamisen tukemiseen

Tämän investoinnin yleisenä tavoitteena on lisätä julkisten työvoimapalvelujen valmiuksia tukea työmarkkinoiden toimintaa. Tätä varten investoinnilla pyritään digitalisoimaan julkisten työvoimapalvelujen käyttämät palvelut ja välineet, kouluttamaan julkisten työvoimapalvelujen henkilöstöä ja toteuttamaan tiedotuskampanja julkisten työvoimapalvelujen tarjoamista uusista palveluista, myös ensimmäisille tuleville käyttäjille.

Investoinnit koostuvat i) julkisten työvoimapalvelujen prosessien digitalisoinnista ja ii) julkisten työvoimapalvelujen henkilöstön koulutuksesta.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla enintään kolmivuotiaiden lasten pääsyä laadukkaaseen lastenhoitoon

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on helpottaa lastenhoitopalvelujen saatavuutta alle kolmivuotiaille lapsille ja varmistaa lastenhoitopalvelujen korkea koulutus ja laatuvaatimukset. Tätä varten uudistuksen tavoitteena on i) virtaviivaistaa lastenhoitopalvelujen perustamiseen ja toimintaan tarkoitettujen kotimaisten ja ulkoisten varojen hallinnointia, II) ottaa käyttöön pysyvän pitkäaikaisen kotimaisen rahoituksen alle kolmivuotiaille lapsille tarjottaville lastenhoitopalveluille; lisäksi iii) on pantava täytäntöön lastenhoitopalveluja koskevat sitovat vähimmäiskoulutus- ja laatuvaatimukset.

Uudistuksessa hyväksytään muutos enintään kolmivuotiaiden lasten hoitoa koskevaan lakiin ja perustetaan erityinen monivuotinen ohjelma lastenhoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten. Muutoksella kootaan yhteen muun muassa kolmen erillisen rahoituslähteen hallinnointi lastenhoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten: kotimainen rahoitus, Euroopan sosiaalirahasto plus ja elpymis- ja palautumistukiväline. Uudistuksessa on myös suunniteltava asiaankuuluva järjestelmä ja varmistettava riittävät varat, jotta voidaan luoda vakaa pitkän aikavälin kotimainen rahoitus alle kolmivuotiaille lapsille tarjottaville lastenhoitopalveluille. Lisäksi uudistuksessa on tarkasteltava strategisesti alle kolmivuotiaiden lasten hoito- ja koulutusvaatimuksia, kehitettävä asiaankuuluvaa koulutusneuvontaa ja tukea lastenhoitopalveluja varten ja pantava täytäntöön asiaankuuluvat lainsäädännölliset muutokset, jotta lastenhoitopalveluja varten voidaan vahvistaa sitovat vähimmäiskoulutus- ja laatuvaatimukset, joilla tuetaan koulutuksen ja hoidon korkeaa laatua varhaisesta iästä alkaen.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä.

A4.2.1 Tuki enintään kolmivuotiaille lapsille (lastentarhat, lastenkerhot) Maluch+:n puitteissa

Investoinnin yleisenä tavoitteena on lisätä lastenhoitopalvelujen saatavuutta enintään kolmevuotiaille tukemalla lastenhoitopalvelujen rakennuskustannuksia ja perustamalla rahoitusjärjestelmä enintään kolmevuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen rahoittamiseksi. Tätä varten investoinnilla pyritään i) ottamaan käyttöön tietotekninen järjestelmä, jolla hallinnoidaan enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen rahoitusta ja perustamista, ja ii) luomaan uusia paikkoja lastenhoitopalveluihin (lastentarhoihin, lastenkerhoihin) enintään kolmevuotiaille lapsille.

Investointi koostuu sellaisen tietojärjestelmän kehittämisestä ja käyttöönotosta, jolla hallinnoidaan enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen rahoitusta ja perustamista. Järjestelmässä on yhdistettävä lastenhoidon eri rahoituslähteet (EU:n rahastot, kansallinen rahoitus valtion talousarviosta, paikallishallinnon rahoitus).

Investointi koostuu myös 47500 uuden paikan perustamisesta lastentarhoihin ja lastenkerhoihin rakentamalla uusia tiloja ja kunnostamalla (kunnostamalla ja mukauttamalla) olemassa olevia tiloja. Poikkeuksellisesti tähän voi tarvittaessa sisältyä kiinteistöjen ja infrastruktuurien ostaminen (maan tai tilojen hankinta).

Elpymis- ja palautumistukivälineen rahoituksen ja muun EU:n rahoituksen välistä selkeää rajaa on noudatettava. Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

A4.3 Yhteisötalouden kehittämistä koskevan oikeudellisen kehyksen täytäntöönpano

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on lisätä sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien henkilöiden ammatillista aktiivisuutta ja tukea sosiaalipalvelujen laitoshoidosta luopumista. Tätä varten uudistuksen tavoitteena on määritellä lainsäädännössä yhteisötalouden toimijoiden toimintakehys.

Uudistus koostuu osuus- ja yhteisötaloutta koskevan lain hyväksymisestä. Laissa määritellään alaa koskevat perussäännöt, mukaan lukien erityisesti yhteiskunnallisen yrityksen toiminnan ja tukemisen periaatteet, yhteisötalouden toimijoiden ja paikallishallinnon väliset uudet yhteistyömuodot sosiaalipalvelujen täytäntöönpanossa sekä yhteisötalouden kehittämiseen liittyvän politiikan yhteensovittamisen periaatteet.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2022 mennessä.

A4.3.1 Investointitukiohjelmat, joiden avulla voidaan erityisesti kehittää toimia, lisätä osallistumista sosiaalipalvelujen tarjontaan ja parantaa yhteisötalouden yksiköihin paluun laatua

Tämän investoinnin yleisenä tavoitteena on maksimoida yhteisötalouden toimijoiden vaikutus sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien henkilöiden yhteiskuntaan ja ammatilliseen uudelleenintegroitumiseen ja tukea sosiaalipalvelujen laitoshoidosta luopumista. Tätä varten investoinnilla on pyrittävä auttamaan yhteisöjä saamaan yhteiskunnallisen yrityksen asema ja säilyttämään työpaikat yhteisötalouden yhteisöissä.

Investointi koostuu sellaisten ohjelmien valmistelusta ja toteuttamisesta, joista myönnetään avustuksia tukikelpoisille yhteisöille. Investoinnin saavuttamisen mittaamisen tavoitteena on i) myöntää yhteiskunnallisen yrityksen asema 1400 yksikölle ja ii) antaa taloudellista tukea vähintään 1000 yhteiskunnalliselle toimijalle.

Tuensaajat on valittava noudattaen määriteltyjä valintaperusteita, joissa on noudatettava syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

A4.4 Työllisyyden muotojen joustavoittaminen ja etätyön käyttöönotto

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on helpottaa perhe- ja työelämän velvollisuuksien yhteensovittamista ja auttaa matalamman työvoimaosuuden omaaviin ryhmiin kuuluvia henkilöitä löytämään säännönmukainen työpaikka. Tätä varten työlakiin on sisällytettävä etätyö ja joustavat työajan järjestämistä koskevat muodot.

Uudistuksessa hyväksytään työlain muutos. Muutoksella sallitaan etätyö milloin tahansa, ei ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja siinä on otettava käyttöön joustavia työaikajärjestelyjä. Muutoksessa määritellään myös useita etätyöhön ja joustavaan työhön liittyviä operatiivisia järjestelyjä, joita ovat muun muassa seuraavat: I) mahdollisuus tehdä etätyötä asemapaikan ulkopuolella työntekijän ja työnantajan välisten järjestelyjen perusteella, ii) työnantajan tarjoamia työvälineitä koskevien sääntöjen määrittely ja iii) puitteiden luominen etätyöhön sovellettaville terveys- ja turvallisuusperiaatteille.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.

A4.5 Työurien pidentäminen ja työnteon edistäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on lisätä työntekijöiden kykyä ja motivaatiota pysyä työmarkkinoilla eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Tätä varten on otettava käyttöön verokannustin niille, jotka ovat saavuttaneet lakisääteisen eläkeiän mutta eivät jää eläkkeelle ja jatkavat työskentelyä. Kahden vuoden kuluessa verokannustimen täytäntöönpanosta on julkaistava kertomus, jossa arvioidaan sen vaikutusta tosiasialliseen eläkeikään.

Uudistus koostuu luonnollisten henkilöiden tuloverolain muutoksen hyväksymisestä ja tämän toimenpiteen arvioinnista. Muutoksella alennetaan vuodesta 2023 alkaen niiden henkilöiden tuloveroa, jotka ovat saavuttaneet lakisääteisen eläkeiän mutta jotka eivät halua jäädä eläkkeelle ja jatkaa työskentelyä. Työntekijät, jotka kuuluvat ensimmäiseen tuloveroluokkaan (85528 Puolan zlotya vuonna 2021) ja jotka ansaitsevat Puolan kansantalouden keskimääräisen bruttopalkan, vapautetaan tuloverosta. Luonnollisten henkilöiden tuloverokantaa alennetaan sellaisten muiden työntekijöiden osalta, joilla on suurempi ansiotulo ja jotka ovat saavuttaneet lakisääteisen eläkeiän mutta jotka eivät jää eläkkeelle ja jatkavat työskentelyä. Tämän verokannustimen ansiosta verovelvollisten on ansaittava maksamattomien tuloverojen määrää vastaavia lisämääriä, joiden tarkoituksena on kannustaa heitä jatkamaan uraansa. Kahden vuoden kuluessa edellä mainitun toimenpiteen käyttöönotosta on laadittava kertomus, jossa arvioidaan henkilökohtaiseen tuloveroon tehtyjen muutosten vaikutusta tosiasialliseen eläkeikään. Tässä analysoidaan vaikutuksia työmarkkinoille osallistumiseen, eläkejärjestelmän kestävyyteen, julkiseen talouteen ja sukupuolten tasa-arvoon.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

A4.6 Tiettyjen ryhmien työmarkkinoille osallistumisen lisääminen kehittämällä pitkäaikaishoitoa

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on lisätä tiettyjen ryhmien, erityisesti naisten, osallistumista työmarkkinoille kehittämällä Puolan pitkäaikaishoitojärjestelmää. Tätä varten on toteutettava pitkäaikaishoitojärjestelmän strateginen uudelleentarkastelu, jonka jälkeen tehdään asiaankuuluvat lainsäädännölliset muutokset.

Uudistuksessa julkaistaan ensin analyysi Puolan pitkäaikaishoitojärjestelmästä. Analyysissa on erityisesti tutkittava mahdollisia tapoja integroida pitkäaikaishoito ja terveydenhuolto, näiden palvelujen laitoshoidosta luopuminen, niiden asettaminen yhteen viranomaiseen, hoidon tarjonnan hajanaisuuden vähentäminen, pitkäaikaishoitopalvelujen, erityisesti yhteisö- ja kotihoidon, asianmukaisen rahoituksen vakaa järjestelmä ja pitkäaikaishoitopalvelujen laatupuitteiden käyttöönotto. Analyysissa on myös tutkittava tapoja tarkistaa hoitoon liittyviä etuuksia työn jatkamisen mahdollistamiseksi. Analyysi on tehtävä kuullen asiaankuuluvia sidosryhmiä, myös pitkäaikaishoitoa koskevia säännöksiä käsitteleviä työmarkkinaosapuolia, ja paikallisviranomaisia.

Toiseksi uudistus koostuu asiaa koskevien lakien muuttamisesta ja julkisten menojen uudelleentarkastelun julkaisemisesta pitkäaikaishoidon julkisen talouden tehokkuuden arvioimiseksi sekä sellaisen asiakirjan hyväksymisestä, jossa ehdotetaan pitkäaikaishoidon laadun yhdenmukaista määritelmää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmissä sekä integroitua laadunseuranta- ja arviointijärjestelmää, tiedonkeruuta ja käyttöä analyysissa yksilöityjen uudistusten ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on rajoittaa työmarkkinoiden segmentoitumista ja parantaa tiettyjen työntekijöiden sosiaaliturvaa. Tätä varten kaikista siviilioikeudellisista työsopimuksista peritään sosiaaliturvamaksuja, lukuun ottamatta keskiasteen opiskelijoiden ja opiskelijoiden kanssa 26-vuotiaita tehtäviä valtuutussopimuksia.

Uudistus pannaan täytäntöön säädöksellä, jolla varmistetaan, että siviilioikeudellisiin sopimuksiin perustuvista työsuhteista peritään sosiaaliturvamaksuja: eläkettä, työkyvyttömyyttä, tapaturmaa ja ammattitautia sekä sairausetuuksia, lukuun ottamatta erityistehtäviä koskevia sopimuksia, joiden osalta ne ovat vapaaehtoisia. Lisäksi poistetaan sääntö, jonka mukaan sosiaaliturvamaksut maksetaan vähimmäispalkan perusteella siviilioikeudellisissa sopimuksissa.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2023 mennessä.

A.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

A1 – LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
A1G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Talousarvion luokitteluun integroitua standarditaulukkoa koskevan periaatemuistion laatiminen	Julkaiseminen valtiovarainministeriön verkkosivustolla				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Valtiovarainministeriön Biuletyn Informacji Publicznej -sivustoa koskevan periaatemuistion julkaiseminen. Periaatehuomautuksessa on esitettävä uuden luokitusjärjestelmän kuvaus ja rakenne.
A2G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Valtiovarainministeriön laatiman julkista taloutta koskevan lain muutoksen voimaantulo, jolla pannaan täytäntöön uusi talousarviojärjestelmä, mukaan lukien uusi luokittelujärjestelmä, uusi talousarviohallintomalli ja uudelleen määritelty keskipitkän aikavälin talousarviokehys	Julkisesta taloudesta annetun lain muutoksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Julkista taloutta koskevan lain muutoksen voimaantulo uuden talousarviojärjestelmän täytäntöönpanemiseksi, mukaan lukien uusi luokittelujärjestelmä, uusi talousarviohallintomalli ja uudelleenmääritelty keskipitkän aikavälin talousarviokehys. Uudessa luokittelujärjestelmässä yhdistetään olemassa oleva talousarvioluokitus ja tulosluokitus ja yhdistetään se vakiokirjanpitoon. Taloustoimet kirjataan samoin perustein, millä pyritään parantamaan talousarvio-, rahoitus- ja tilastoraportoinnin tietojen laatua. Uuteen järjestelmään on sisällyttävä useita erillisiä segmenttejä sekä näiden segmenttien tietojen koodausrakenteita, joilla vastataan järjestelmän eri käyttäjien tietotarpeisiin.
A3G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Julkista taloutta koskevaan lakiin tehdyn muutoksen voimaantulo, jolla laajennetaan vakauttavan menosäännön soveltamisalaa siten, että siihen sisällytetään valtion erityisrahastot	Julkisesta taloudesta annetun lain muutoksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q3	2021	Julkista taloutta koskevaan lakiin tehdyn muutoksen voimaantulo vakauttavan menosäännön soveltamisalan laajentamiseksi. Muutosten oletettuna vaikutuksena on kattaa suurempi määrä julkisyhteisöjen yksiköitä (valtiollisia erityisrahastoja), jotka kuuluvat SER:n soveltamisalaan, mikä mahdollistaa julkisen varainhoidon avoimuuden ja tehokkuuden lisäämisen. Valtiovarainministeriö vastaa muutoksen valmistelusta.
A4G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Tarkistetaan vakauttavan menosäännön toimivuutta vuosina 2019–2023, jotta voidaan — säännön tehokkuuden arviointi, mukaan lukien poistumislausekkeen ja palauttamislausekkeen soveltaminen — analysoidaan, miten EU:n sääntöihin tehdyt muutokset vaikuttavat vakauttavan menosäännön kaavaan	Julkaiseminen valtiovarainministeriön verkkosivustolla Biuletyn Informacji Publicznej				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Julkaistaan viiden toimintavuoden jälkeen vakauttavan menosäännön toimivuutta koskeva tarkastelu, jossa viitataan erityisesti sen soveltamisalaan (vuosien 2019–2023 uudelleentarkastelu). Uudelleentarkastelu julkaistaan valtiovarainministeriön verkkosivustolla. SER otettiin käyttöön vuonna 2013 finanssipolitiikan harjoittamista tukevana välineenä. Vuonna 2018 tarkistettiin SER:n toimintaa viiden ensimmäisen vuoden ajalta. Seuraava uudelleentarkastelu kattaa vuodet 2019–2023. SER:n toimintaa analysoitaessa on voitava laatia suosituksia, jotka koskevat muun muassa SER-kaavan tavoitteiden ja parametrien saavuttamista ja sen soveltamisalaa.
A5G	A1.2 Sääntely- ja hallintotaakan keventäminen edelleen	Välitavoite	Yritysten ja kansalaisten hallinnollisen taakan keventämistä koskevan lainsäädäntöpaketin voimaantulo	Lainsäädäntöpaketin säännökset, joista käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Sellaisen lainsäädäntöpaketin voimaantulo, jolla pyritään poistamaan investointi-ilmapiiriin vaikuttavia oikeudellisia esteitä, erityisesti 1) Hallinnollisten menettelyjen ja hiljaisen hyväksynnän menettelyjen yksinkertaistaminen vähintään 12 menettelyssä, jotka liittyvät erityisesti merenkulkijoiden ammatteihin ja alkoholijuomien kauppaan; 2) kaksivaiheisen menettelyn käytön vähentäminen vähintään kymmenessä menettelyssä, jotka liittyvät erityisesti geologisiin luonnonvaroihin; 3) digitalisoidaan pyyntöjen käsittelytapa vähintään kahdeksassa hallinnollisessa menettelyssä, jotka liittyvät esimerkiksi matkailijoiden ja yrittäjien vakuutustakuurahastoon jättämiin ilmoituksiin, opiskelijoiden sosiaalietuuksia koskevien hakemusten jättämiseen sekä geodeettisiin menettelyihin; 4) otetaan käyttöön muita hallintomenettelyjen järkeistämistoimia (kuten asiakirjojen määrän rajoittaminen tai vähemmän muodollisuuksia), jotka liittyvät erityisesti aluesuunnittelun, rakennusprosessin ja tilusjärjestelyjen parantamiseen; 5) Tietyissä hallinnollisia menettelyjä koskevissa tapauksissa yrittäjien ja luonnollisten henkilöiden velvollisuuksien täyttämistä koskevan määräajan pidentäminen hallintoa kohtaan, esimerkiksi pidentämällä muista jäsenvaltioista ostetun auton rekisteröinnin määräaikaa 30 päivästä 60 päivään tai matkailusetelin käytön määräajan pidentäminen 31 päivästä maaliskuuta 2022 30 päivään syyskuuta 2022.
A7G	A1.2.1 Toiminnan monipuolistamiseen liittyvät yritysten investoinnit työntekijöiden ja henkilöstön tuotteisiin, palveluihin ja osaamiseen	Kohde	T1 – Niiden hotelli- ja ravintola-, kulttuuri- ja matkailualojen pk-yritysten ja mikroyritysten lukumäärä, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksia hankkeista, joiden tarkoituksena on nykyaikaistaa niiden liiketoimintaa		Määrä	0	1214	Q4	2024	Ainakin 1214 hotelli- ja ravintola-, kulttuuri- ja matkailualan pk-yritystä ja mikroyritystä on allekirjoittanut sopimuksia hankkeista, joiden tarkoituksena on nykyaikaistaa niiden liiketoimintaa. Hankkeisiin sisältyy seuraavanlaisia toimia: 1) Investoinnit tavaroidensa ja palvelujensa suunnitteluun ja tuotantoon, kuten: I) uusien tuotteiden/palvelujen markkinoille saattamiseen tarvittavien koneiden ja laitteiden hankinta; II) rakennustyöt, mukaan lukien uusien tuotantolinjojen rakentaminen; investoinnit, jotka liittyvät vihreään siirtymään, erityisesti jätteen syntymisen ehkäisemisen, jätteen kierrätyksen/uudelleenkäytön edistämiseksi ja uusiutuvaan energiaan liittyvien ratkaisujen toteuttamiseksi; 2) Hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvät konsultointipalvelut; 3) Työntekijöiden täydennyskoulutus/uudelleenkoulutus tarjoamalla koulutusta uusista tietoteknisistä ratkaisuista, uusista teknologioista, asiakastarpeiden analysoinnista, tiedon- ja tiedonhallinnasta sekä riskinhallinnasta. Investoinnilla on varmistettava kaikkien tavoitteessa kuvattujen hanketyyppien tasapainoinen täytäntöönpano ottaen huomioon sekä tuensaajien erityistarpeet että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tavoitteet. Tämän toimenpiteen mukaisten investointien on oltava täysin ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01).
A8G	A1.2.1 Toiminnan monipuolistamiseen liittyvät yritysten investoinnit työntekijöiden ja henkilöstön tuotteisiin, palveluihin ja osaamiseen	Kohde	T2 – Niiden HoReCa-, kulttuuri- ja matkailualojen pk-yritysten ja mikroyritysten lukumäärä, jotka ovat nykyaikaistaneet liiketoimintaansa		Määrä	0	2510	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Ainakin 2510 hotelli- ja ravintola-, kulttuuri- ja matkailualan pk-yritystä ja mikroyritystä on saanut päätökseen hankkeita, joiden tarkoituksena on nykyaikaistaa niiden liiketoimintaa. Hankkeisiin sisältyy seuraavanlaisia toimia: 1) Investoinnit tavaroidensa ja palvelujensa suunnitteluun ja tuotantoon, kuten: I) uusien tuotteiden/palvelujen markkinoille saattamiseen tarvittavien koneiden ja laitteiden hankinta; II) rakennustyöt, mukaan lukien uusien tuotantolinjojen rakentaminen; investoinnit, jotka liittyvät vihreään siirtymään, erityisesti jätteen syntymisen ehkäisemisen, jätteen kierrätyksen/uudelleenkäytön edistämiseksi ja uusiutuvaan energiaan liittyvien ratkaisujen toteuttamiseksi; 2) Hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvät konsultointipalvelut; 3) Työntekijöiden täydennyskoulutus/uudelleenkoulutus tarjoamalla koulutusta uusista tietoteknisistä ratkaisuista, uusista teknologioista, asiakastarpeiden analysoinnista, tiedon- ja tiedonhallinnasta sekä riskinhallinnasta. Investoinnilla on varmistettava kaikkien tavoitteessa kuvattujen hanketyyppien tasapainoinen täytäntöönpano ottaen huomioon sekä tuensaajien erityistarpeet että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tavoitteet. Tämän toimenpiteen mukaisten investointien on oltava täysin ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01).
A12G	A1.3 Maankäytön suunnittelun uudistus	Välitavoite	Aluesuunnittelua koskevan uuden säädöksen voimaantulo	Aluesuunnittelulain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Julkisen kuulemisenjälkeen tulee voimaan uusi aluesuunnittelusäädös, jolla 1) velvoittamaan kaikki kunnat laatimaan ja hyväksymään yleisiä aluekehityssuunnitelmia, jotka muunnetaan paikalliseksi laiksi ja joissa vahvistetaan kunnallisen alueen rakentamista koskevat yleiset säännöt; Otetaan käyttöön vaatimus, jonka mukaan investoijien on uusien rakennushankkeiden yhteydessä toteutettava kunnan hyväksi toteutettavia lisähankkeita, joilla pyritään muun muassa vähentämään asuntojen kehittämistä ilman riittävää palvelujen tarjoamista; 3) määritellään prosessi, jossa sidosryhmät voivat osallistua strategioiden ja yleisten suunnitelmien laatimiseen kunnissa.
A13G	A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen toteuttaminen	Välitavoite	Sellaisen asiakirjan julkaiseminen, jossa määritetään jakomekanismi ja kullekin Puolan kunnalle maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpanoa varten myönnettävän tuen ohjeellinen määrä	Julkaisu talouskehitys- ja teknologiaministeriön verkkosivustolla				Q3	2022	Julkisen kuulemisen jälkeen julkaistaan asiakirja, jossa määritetään jakomekanismi ja tuen ohjeellinen määrä, jota kukin kunta saa välitavoitteessa A12G esitetyn maankäytön suunnittelun uudistuksen toteuttamiseksi. Asiakirjassa on erityisesti ilmoitettava kullekin kunnalle myönnettävän tuen määrä ja selitettävä, minkä tyyppisiin toimiin tukea käytetään. Kaikki Puolan kunnat saavat tukea tämän toimenpiteen täytäntöönpanoon. Kullekin kunnalle myönnettävän tuen määrässä on otettava huomioon kunnan asukasmäärä ja pinta-ala (lisätukea myönnetään enemmän asutuille/laajalle asutuille kunnille).
A14G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen toteuttaminen	Kohde	Uutta aluesuunnittelulakia koskevan kurssin päättäneiden paikallisviranomaisten ja aluesuunnittelijoiden henkilöstö		Määrä	0	850	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Vähintään 850 paikallisviranomaisten ja aluesuunnittelijoiden työntekijää on saanut päätökseen kurssin ja/tai jatko-opintoja koskevan tutkimuksen välitavoitteessa A12G esitetystä uudesta aluesuunnittelulaista.
A15G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen toteuttaminen	Kohde	Uutta aluesuunnittelulakia koskevan kurssin päättäneiden paikallisviranomaisten ja aluesuunnittelijoiden henkilöstö		Määrä	850	1700	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 1700 henkilöä paikallisviranomaisista ja aluesuunnittelijoista, jotka ovat suorittaneet kurssin ja/tai jatko-opintoja koskevan tutkimuksen välitavoitteessa A12G esitetystä uudesta aluesuunnittelulaista.
A16G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen toteuttaminen	Kohde	Niiden kuntien osuus, jotka ovat aloittaneet yleisten aluekehityssuunnitelmien laatimisen		% (prosenttiosuus)	0	50	Q4	2024	Vähintään 50 prosenttia kunnista on aloittanut yleisen aluekehityssuunnitelman valmistelun, kuten välitavoitteessa A12G esitetyssä uudessa laissa edellytetään. Se on tehtävä rekisteröimällä paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalvelujen rekisteriin.
A17G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen toteuttaminen	Kohde	Yleisiä aluekehityssuunnitelmia hyväksyneiden kuntien osuus		% (prosenttiosuus)	0	80	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	80 prosenttia kunnista on laatinut ja hyväksynyt yleisen aluekehityssuunnitelman, kuten välitavoitteessa A12G esitetyssä uudessa laissa edellytetään.
A18G	A1.4 Uudistus tuottajien/kuluttajien kilpailukyvyn ja suojelun parantamiseksi maatalousalalla	Välitavoite	Sopimusetujen epäoikeudenmukaista käyttöä maatalous- ja elintarvikealalla koskevan uuden lain voimaantulo	Uuden lain säännös sopimusetujen epäreilun käytön torjumiseksi maatalous- ja elintarvikealalla, ja sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Julkisen kuulemisenjälkeen tulee voimaan uusi laki, jolla torjutaan sopimusetujen epäoikeudenmukaista käyttöä maatalous- ja elintarvikealalla ja jolla 1) luoda perusta elintarvikeketjun toiminnan parantamiselle ja vahvistaa elintarvikeketjun vertikaalisten suhteiden hyviä käytäntöjä koskevat periaatteet sekä varmistaa standardien vähimmäistason yhdenmukaistaminen direktiivin (EU) 2019/633 mukaisesti; 2) suojella kaikkia maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kauppaa epäterveiltä kaupan käytännöiltä; 3) menee pidemmälle kuin hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisissä suhteissa maatalous- ja elintarvikeketjussa 17. huhtikuuta 2019 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/633. Tämä laki menee hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevaa direktiiviä pidemmälle seuraavasti: a) Vaikka direktiivissä esitetään tyhjentävä luettelo sopimattomista kaupankäyntitavoista, uudessa laissa on tämän luettelon lisäksi otettava käyttöön hyvän kauppatavan vastaisten käytäntöjen avoin määritelmä. Kilpailu- ja kuluttajansuojavirasto (UOKiK) toteaa tällaiset uudet kaupan käytännöt sopimattomiksi, jos i) ne ovat hyvän kauppatavan vastaisia; II) ja ne vääristävät tai ovat omiaan vääristämään olennaisesti toisen sopimuspuolen etua; b) Vaikka direktiivillä suojellaan ainoastaan maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimittajia, uudella lailla on suojeltava kaikkia kaupan toimijoita, myös maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden ostajia. Uudistuksen ansiosta kilpailu- ja kuluttajansuojavirasto voi tutkia paitsi markkinatoimijoiden esittämiä tapauksia myös suorittaa omia tutkimuksiaan.
A19G	A1.4 Uudistus tuottajien/kuluttajien kilpailukyvyn ja suojelun parantamiseksi maatalousalalla	Välitavoite	Sopimusetujen epäreilun käytön torjumista maatalous- ja elintarvikealalla koskevan uuden lain väliarvioinnin hyväksyminen	Julkaisu kilpailu- ja kuluttajansuojaviraston verkkosivustolla				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Uudelleentarkasteluun on sisällyttävä arvio siitä, onko maatalouselintarvikealan hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä koskevan uudistuksen tavoitteet saavutettu, ja kartoitettava toimintamahdollisuuksia mahdollisten täytäntöönpano-ongelmien ratkaisemiseksi.
A20G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Välitavoite	Tuensaajien valintaperusteiden hyväksyminen kaikkien tämän investoinnin piiriin kuuluvien hankkeiden osalta	Tuensaajien valintaperusteet julkaistaan maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministeriön ja maatalouden rakenneuudistus- ja nykyaikaistamisviraston verkkosivustolla				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Julkisen kuulemisenjälkeen kaikkien tämän investoinnin piiriin kuuluvien hankkeiden tuensaajien valintaperusteiden hyväksyminen. Valintaperusteissa on noudatettava syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita. Valintaperusteissa on asetettava etusijalle seuraavat alat: I) digitalisaatio; II) työpaikkojen luominen; III) ympäristönsuojelu ja kestävät elintarvikkeiden tuotantokäytännöt; IV) kiertotalous, mukaan lukien elintarvikejätteen syntymisen ehkäisemiseen liittyvät toimet. Hakemus- ja todentamisprosessin toteuttaa maatalouden rakenneuudistus- ja nykyaikaistamisvirasto (ARMA) johdonmukaisuuden ja avoimuuden varmistamiseksi ja päällekkäisen rahoituksen estämiseksi.
A21G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Rakennetut tai nykyaikaistetut jakelu- ja varastointikeskukset ja nykyaikaistetut tukkumarkkinat		Määrä	0	166	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 166 jakelu- ja varastointikeskusta ja tukkumarkkinoita (osuuskunnat mukaan luettuina) on rakennettu tai uudistettu. Tavoitteena on perustaa paikallistasolla riippumattomia jakelu- ja varastointikeskuksia elintarvikeketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä edistää kestävämpiä tuotantokäytäntöjä maatalouselintarvikealalla erityisesti ehkäisemällä elintarvikejätettä. Investointiin on sisällyttävä: (I)Rakennusten ja niihin liittyvän infrastruktuurin, kuten varastointi-, pakkaus-, lastaus- ja myyntitilojen, sosiaalisten palvelujen ja laboratorioiden, rakentaminen tai nykyaikaistaminen. Lisäksi investointeihin on sisällyttävä aurinkopaneelien hankinta sekä sellaisten lämmön talteenottolaitosten, biomassauunien ja kylmäaineiden rakentaminen, joilla on vähemmän tai neutraalia vaikutusta ympäristöön. Rakennusten nykyaikaistamiseen on sisällyttävä myös investointeja rakennusten lämpöuudistukseen, jätteenkäsittelylaitosten rakentamiseen sekä vettä ja energiaa säästävien laitosten rakentamiseen. (II)Maatalouselintarvikkeiden varastointiin, myyntiin, pakkaamiseen ja kuljetukseen tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankinta ja asennus (III)Tietoteknisten järjestelmien hankinta ja asentaminen elintarvikkeiden tukemiseksi, varastoimiseksi ja markkinoimiseksi, mukaan lukien hallintoon ja kirjanpitoon liittyvät järjestelmät. (IV)Uusien erikoistuneiden kuljetusvälineiden (kuten haarukkatrukkien) ja maatalouselintarvikkeiden (kuten säiliöiden, siilojen, kylmävarastojen ja isotermien) kuljetusta varten tapahtuva hankinta. Kuljetusvälineet on hankittava noudattaen täysin ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C58/01). (V)Sertifioitujen laadunhallintajärjestelmien noudattamiseen liittyvät investoinnit (VI)Patenteista ja lisensseistä perittävät ennakkomaksut. Investoinnilla on varmistettava kaikkien tavoitteessa kuvattujen hanketyyppien tasapainoinen täytäntöönpano ottaen huomioon sekä tuensaajien erityistarpeet että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tavoitteet. Investoinnit on tehtävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti, erityisesti energiatehokkuuteen, kuljetusvälineisiin, uusiutuvaan energiaan ja jätehuoltoon liittyvien vaatimusten osalta.
A22G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Maatalouselintarvikealan pk-yritykset, jotka ovat saaneet päätökseen infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamishankkeet		Määrä	0	400	Q4	2024	Vähintään 400 maatalouselintarvike- ja kalatalousalan pk-yritystä sai päätökseen infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamiseen tähtäävät hankkeet. Investointeihin on sisällyttävä seuraavan tyyppisiä toimia: 1) rakennusten ja niihin liittyvän infrastruktuurin, kuten tuotanto- ja varastointitilojen ja laboratorioiden, rakentaminen tai nykyaikaistaminen. Tuen on katettava myös vihreät investoinnit, kuten jätteen varastointi- ja jätehuoltolaitosten, jätevedenpuhdistamojen ja biokaasulaitosten rakentaminen. Lisäksi investointeihin on sisällytettävä aurinkopaneelien hankinta sekä sellaisten lämmön talteenottolaitosten, biomassauunien ja kylmäaineiden rakentaminen, joilla on vähemmän tai neutraalia vaikutusta ympäristöön. 2) Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelytuotteiden varastointiin, jalostukseen ja myyntiin tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankinta ja asennus. 3) Tuotanto-, varastointi- ja myyntiprosesseja tukevien tietojärjestelmien hankinta ja asentaminen, mukaan lukien hallinto ja kirjanpito. 4) Uusien päästöttömien tai vähäpäästöisten erikoistuneiden kuljetusvälineiden (kuten haarukkatrukkien) ja maatalouselintarvikkeiden sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden (kuten säiliöiden, siilojen, kylmävarastojen ja isotermien) kuljettaminen. 5) sertifioitujen laadunhallintajärjestelmien noudattamiseen liittyvät investoinnit. Patenteista ja lisensseistä perittävät ennakkomaksut. Investoinnilla on varmistettava kaikkien tavoitteessa kuvattujen hanketyyppien tasapainoinen täytäntöönpano ottaen huomioon sekä tuensaajien erityistarpeet että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tavoitteet. Investointi on toteutettava noudattaen täysimääräisesti ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01), erityisesti energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, jätehuoltoon ja kuljetusvälineisiin liittyvien vaatimusten osalta.
A23G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Maatalouselintarvikealan pk-yritykset, jotka ovat saaneet päätökseen infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamishankkeet		Määrä	400	830	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 830 maatalouselintarvike- ja kalatalousalan pk-yritystä sai päätökseen infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamiseen tähtäävät hankkeet. Investointiin on sisällyttävä seuraavantyyppiset hankkeet: 1) rakennusten ja niihin liittyvän infrastruktuurin, kuten tuotanto- ja varastointitilojen ja laboratorioiden, rakentaminen tai nykyaikaistaminen. Tuen on katettava myös vihreät investoinnit, kuten jätteen varastointi- ja jätehuoltolaitosten, jätevedenpuhdistamojen ja biokaasulaitosten rakentaminen. Lisäksi investointeihin on sisällytettävä aurinkopaneelien hankinta sekä sellaisten lämmön talteenottolaitosten, biomassauunien ja kylmäaineiden rakentaminen, joilla on vähemmän tai neutraalia vaikutusta ympäristöön. 2) Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelytuotteiden varastointiin, jalostukseen ja myyntiin tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankinta ja asennus. 3) Tuotanto-, varastointi- ja myyntiprosesseja tukevien tietojärjestelmien hankinta ja asentaminen, mukaan lukien hallinto ja kirjanpito. 4) Uusien päästöttömien tai vähäpäästöisten erikoistuneiden kuljetusvälineiden (kuten haarukkatrukkien) ja maatalouselintarvikkeiden sekä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden (kuten säiliöiden, siilojen, kylmävarastojen ja isotermien) kuljettaminen. 5) sertifioitujen laadunhallintajärjestelmien noudattamiseen liittyvät investoinnit. Patenteista ja lisensseistä perittävät ennakkomaksut. Investoinnilla on varmistettava kaikkien tavoitteessa kuvattujen hanketyyppien tasapainoinen täytäntöönpano ottaen huomioon sekä tuensaajien erityistarpeet että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tavoitteet. Investointi on toteutettava noudattaen täysimääräisesti ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01), erityisesti energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, jätehuoltoon ja kuljetusvälineisiin liittyvien vaatimusten osalta.
A24G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Elintarvikealan hyväntekeväisyysjärjestöt, jotka ovat saattaneet päätökseen infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamishankkeet		Määrä	0	50	Q4	2025	Vähintään 50 elintarvikealan hyväntekeväisyysjärjestöä saattoi päätökseen hankkeet infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamiseksi, jotta voidaan edistää kestävämpiä elintarvikkeiden kulutustottumuksia erityisesti ehkäisemällä ruokahävikkiä. Investoinneilla tuetaan hyväntekeväisyysjärjestöjen infrastruktuurin nykyaikaistamista, mukaan lukien 1) olemassa olevien rakennusten rakentaminen ja mukauttaminen elintarvikkeiden varastointia, valmistusta ja jakelua varten. 2) Kylmäsäiliöiden, jääkaappien, pakastimien ja sähkögeneraattorien hankinta. Elintarvikkeiden ja aterioiden jalostukseen, varastointiin, pakkaamiseen ja jakeluun tarkoitettujen koneiden, laitteiden ja laitteiden hankinta. 5) Laitteiden ja tietoteknisten sovellusten hankinta elintarvikkeiden jakeluun liittyvien logististen prosessien hallintaa varten. 6) Elintarvikkeiden keräämisessä ja kuljetuksessa tarvittavien erikoistuneiden kuljetusvälineiden hankinta sekä varastonhallinta (kuten elintarviketrukit, isotermit, haarukatrukit ja hissit). Investoinnilla on varmistettava kaikkien tavoitteessa kuvattujen hanketyyppien tasapainoinen täytäntöönpano ottaen huomioon sekä tuensaajien erityistarpeet että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tavoitteet. Investointi on toteutettava noudattaen täysimääräisesti ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01), erityisesti energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, jätehuoltoon ja kuljetusvälineisiin liittyvien vaatimusten osalta.
A25G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Viljelijät ja kalastajat, jotka ovat saaneet päätökseen hankkeet infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamiseksi, elintarvikeketjun lyhentämiseksi ja maatalouden 4,0-ratkaisujen toteuttamiseksi tuotantoprosesseissa		Määrä	0	12000	Q4	2023	Vähintään 12000 viljelijää ja kalastajaa sai päätökseen infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamiseen tähtäävät hankkeet, joiden tarkoituksena oli parantaa heidän kykyään selviytyä tulevista kriiseistä ja parantaa kestäviä tuotantomalleja, lyhentää toimitusketjuja ja tukea maatalous 4.0 -teknologioita. Investointeihin on sisällyttävä: 1) rakennusten ja infrastruktuurin rakentaminen ja nykyaikaistaminen maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan sekä elintarvikkeiden jalostusta ja varastointia varten viljelijöiden toimesta. Tukeen sisältyy myös ympäristölle ja terveydelle haitallisten materiaalien korvaaminen maataloustuotannossa käytetyissä rakennuksissa tai maataloustuotannossa käytetyllä maalla; 2) Lämmön talteenottolaitosten, biomassauunien ja sellaisten kylmäaineiden rakentaminen, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät tai neutraalit. Tukeen sisältyy myös rakennusten lämpöuudistaminen, jätteen varastointi- ja jätehuoltolaitosten, jätevedenpuhdistamojen ja biokaasulaitosten rakentaminen sekä aurinkosähkön ja aurinkopaneelien hankinta. 3) Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotantoon, jalostukseen ja varastointiin tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankinta ja asennus. Paikallisten elintarvikkeiden suoramyyntipaikkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen. Tähän sisältyy tilojen kehittäminen, mukauttaminen ja rakentaminen suoramyyntiä varten sekä asiaankuuluvien laitteiden, kuten jääkaappien, pakastimien sekä käsittelykoneiden ja -laitteiden, hankinta. 5) Maatalouteen liittyvien tietotekniikkajärjestelmien ja digitaalisten ratkaisujen hankinta ja asentaminen 4.0 maatalouselintarvikkeiden tuotanto-, varastointi- ja myyntiprosessien tukemiseksi. Tähän sisältyy koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen hankinta näitä tarkoituksia varten, mukaan lukien anturit, tietotekniset laitteet ja ohjelmistosovellukset. Päästöttömien/vähäpäästöisten erikoiskuljetusajoneuvojen, kuten jääkaappiautojen, säiliöautojen ja isotermisten trukkien,hankinta ovelta ovelle -myynnin tai -kuljetusten tukemiseksi. 7) Verkkotyökalujen luominen maatalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikkeiden myyntiä varten sekä toimitusten järjestämisen tukeminen. 8) Patenteista ja lisensseistä perittävät ennakkomaksut. Investoinnilla on varmistettava kaikkien tavoitteessa kuvattujen hanketyyppien tasapainoinen täytäntöönpano ottaen huomioon sekä tuensaajien erityistarpeet että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tavoitteet. Investointi on toteutettava noudattaen täysimääräisesti ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01), erityisesti energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, jätehuoltoon ja kuljetusvälineisiin liittyvien vaatimusten osalta.
A26G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Viljelijät ja kalastajat, jotka ovat saaneet päätökseen hankkeet infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamiseksi, elintarvikeketjun lyhentämiseksi ja maatalouden 4,0-ratkaisujen toteuttamiseksi tuotantoprosesseissa		Määrä	12000	42641	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 42 641 viljelijää ja kalastajaa sai päätökseen infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamiseen tähtäävät hankkeet, joiden tarkoituksena oli parantaa heidän kykyään selviytyä tulevista kriiseistä ja parantaa kestäviä tuotantomalleja, lyhentää toimitusketjuja ja tukea maatalous 4.0 -teknologioita. Investointeihin on sisällyttävä: 1) rakennusten ja infrastruktuurin rakentaminen ja nykyaikaistaminen maatalous-, kalastus- ja vesiviljelyalan sekä elintarvikkeiden jalostusta ja varastointia varten viljelijöiden toimesta. Tukeen sisältyy myös ympäristölle ja terveydelle haitallisten materiaalien korvaaminen maataloustuotannossa käytetyissä rakennuksissa tai maataloustuotannossa käytetyllä maalla; 2) Sellaisten lämmön talteenottolaitosten, biomassauunien ja kylmäaineiden rakentaminen, joiden ympäristövaikutukset ovat vähäisemmät tai neutraalit. Tukeen sisältyy myös rakennusten lämpöuudistaminen, jätteen varastointi- ja jätehuoltolaitosten, jätevedenpuhdistamojen ja biokaasulaitosten rakentaminen sekä aurinkosähkön ja aurinkopaneelien hankinta. 3) Maatalous-, kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotantoon, jalostukseen ja varastointiin tarkoitettujen koneiden ja laitteiden hankinta ja asennus. Paikallisten elintarvikkeiden suoramyyntipaikkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen. Tähän sisältyy tilojen kehittäminen, mukauttaminen ja rakentaminen suoramyyntiä varten sekä asiaankuuluvien laitteiden, kuten jääkaappien, pakastimien sekä käsittelykoneiden ja -laitteiden, hankinta. 5) Maatalouteen liittyvien tietotekniikkajärjestelmien ja digitaalisten ratkaisujen hankinta ja asentaminen 4.0 maatalouselintarvikkeiden tuotanto-, varastointi- ja myyntiprosessien tukemiseksi. Tähän sisältyy koneiden, laitteiden ja ohjelmistojen hankinta näitä tarkoituksia varten, mukaan lukien anturit, tietotekniset laitteet ja ohjelmistosovellukset. Päästöttömien/vähäpäästöisten erikoiskuljetusajoneuvojen, kuten jääkaappiautojen, säiliöautojen ja isotermisten trukkien, hankinta ovelta ovelle -myynnin tai -kuljetusten tukemiseksi. 7) Verkkotyökalujen luominen maatalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikkeiden myyntiä varten sekä toimitusten järjestämisen tukeminen. 8) Patenteista ja lisensseistä perittävät ennakkomaksut. Investoinnilla on varmistettava kaikkien tavoitteessa kuvattujen hanketyyppien tasapainoinen täytäntöönpano ottaen huomioon sekä tuensaajien erityistarpeet että elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen tavoitteet. Investointi on toteutettava noudattaen täysimääräisesti ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01), erityisesti energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, jätehuoltoon ja kuljetusvälineisiin liittyvien vaatimusten osalta.
A26aG	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Toteutettiin hankkeita maatalousalan koulutuksen opetus- ja esittelyperustan nykyaikaistamiseksi 4.0		Määrä	0	50	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Maatalouden neuvontayksiköiden ja maatalouskoulujen on toteutettava vähintään 50 hanketta, joilla nykyaikaistetaan maatalouden opetus- ja esittelyperustaa 4.0. Hankkeisiin sisältyy laitteiden, tietojärjestelmien ja digitaalisten ratkaisujen hankinta, kokoaminen ja käyttöönotto maatalouden alalla 4.0.

A2 – INNOVOINTI

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
A27G	A2.1 Robotisaation ja digitalisaation sekä innovointiprosessien nopeuttaminen	Välitavoite	Voimaan tulee uusi laki, jolla tuetaan yritysten automatisointia, digitalisointia ja innovointia ottamalla käyttöön verohelpotus robotisaatiota varten	Uuden lain säännös, jolla tuetaan yritysten automatisointia, digitalisointia ja innovointia ja joka ilmoittaa sen voimaantulosta				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Uudessa laissa otetaan käyttöön verohelpotus, jotta yrittäjällä on oikeus siihen, että osa robotisaatiokustannuksista poistetaan veropohjasta verovuoden lopussa. Verohuojennuksen on oltava kaikkien yrittäjien käytettävissä heidän koostaan ja liiketoimintapaikastaan riippumatta. Seuraavat kustannukset katsotaan tukikelpoisiksi: • uusien robottien hankintakustannukset, • niihin toiminnallisesti liittyvien robottien koneet ja oheislaitteet • koneet, laitteet ja muut robotteihin toiminnallisesti liittyvät esineet, joita käytetään ergonomian ja työturvallisuuden varmistamiseen • koneet, laitteet tai järjestelmät robottien etähallintaa, diagnosointia, seurantaa tai huoltoa varten • kobottien tai erittäin herkkien robottien vuorovaikutuslaitteet ihmisen ja koneen välillä • edellä mainittujen käyttöomaisuuteen liittyvien aineettomien hyödykkeiden kustannukset • robotteja koskevien koulutuspalvelujen kustannukset • edellä mainittua käyttöomaisuutta koskevaan leasingsopimukseen liittyvät maksut, jos käyttöomaisuuden omistusoikeus siirtyy leasingsopimuksen peruskauden päätyttyä verovelvolliselle. On odotettavissa, että tämä toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteen kuvaus ja lieventämistoimet, jotka esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti. Uudistuksella tuetaan erityisesti vähävaikutteisia investointeja, jotka ovat teknologisesti neutraaleja niiden soveltamisen tasolla.
A28G	A2.1.1 Investoinnit, joilla tuetaan robotisaatiota ja digitalisaatiota yrityksissä	Kohde	T1 – Robotisaatioon, tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin liittyvien hankkeiden toteuttaminen		Määrä	0	6	Q4	2024	Niiden kokonaan toteutettujen hankkeidenlukumäärä, jotka liittyvät robotisaatioon, tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin. Hankkeiden on katettava vähintään yksi seuraavista aiheista: — innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen täysimääräinen täytäntöönpano, mukaan lukien liiketoimintaprosessien digitalisointi, — tuetaan siirtymistä teollisuus 4.0:aan painottaen erityisesti robotisaatiota ja käyttöteknologioita, — pilvipalveluteknologian ja tekoälyn käyttö tuotanto- ja liiketoimintaprosessien integroinnissa ja hallinnassa, — liiketoimintaprosessien tiettyjen osatekijöiden integrointi, — M2M-viestintätekniikan täysimääräinen käyttöönotto, teollisen esineiden internetin (IoT) käyttö kehittyneillä tietojenkäsittelymenetelmillä, — älykkäiden tuotantolinjojen täysimääräinen käyttöönotto, älykkäiden tehtaiden rakentaminen (äly tehdas), — digitaalisten alustojen luominen ja olemassa olevien aluejärjestelmien integrointi, — sellaisten erityisten järjestelmien täysimääräinen täytäntöönpano, joilla automatisoidaan digitaalisen turvallisuuden alan prosesseja käyttämällä pilviteknologioita ja tekoälyä, — nykyaikaisten digitaalisten työpaikkojen täysimääräinen täytäntöönpano. Hankkeet on suunnattu pääasiassa suurille yrityksille ja niiden työntekijöille.
A29G	A2.1.1 Investoinnit, joilla tuetaan robotisaatiota ja digitalisaatiota yrityksissä	Kohde	T2 – Robotisaatioon, tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin liittyvien hankkeiden toteuttaminen		Määrä	6	40	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lisäksi vähintään 34 täysin toteutettua hanketta, jotka liittyvät toimenpiteelle A28G asetetut vaatimukset täyttävien prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen robotisaatioon, tekoälyyn tai digitalisointiin.
A30G	A2.2 Kiertotalousmalliin siirtymisen edellytysten luominen	Välitavoite	Sellaisen uuden lainsäädännön voimaantulo, jolla muutetaan lainsäädäntökehystä uusioraaka-aineiden kaupan mahdollistamiseksi	Uuden lainsäädännön säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Uudella lainsäädännöllä mahdollistetaan tiettyjen uusioraaka-aineiden kauppa. Lainsäädännön on mahdollistettava näiden materiaalien käytön helpottaminen, mikä vähentää luonnonvarojen hyödyntämistä ja korvaa luonnonmateriaalit ja -tuotteet, ja vähentää jätekasojen jätteen varastointia.
A31G	A2.2.1 Investoinnit ympäristöteknologioiden ja -innovaatioiden käyttöönottoon, mukaan lukien kiertotalouteen liittyvät	Kohde	Allekirjoitetut avustussopimukset hankkeille, jotka on myönnetty pk-yrityksille, joilla on ratkaisuja vihreän teknologian kehittämiseen ja edistämiseen tai soveltamiseen (jotka liittyvät kiertotalouteen)		Määrä	0	100	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Allekirjoitettujen avustussopimustenlukumäärä. Valinnassa on noudatettava tiettyjä valintaperusteita syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita noudattaen. Rahoituksella rahoitetaan pk-yritysten hankkeita, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja jotka liittyvät vihreiden teollisuusratkaisujen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon tai soveltamiseen ja jotka valitaan sen perusteella, mikä on suurin vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen (mitattavissa olevilla ja luotettavilla indikaattoreilla) johonkin seuraavista luokista: —materiaalin hallinnan parantaminen — energiatehokkuuden parantaminen tuotanto- ja toimintaprosesseissa — tuotanto- ja toimintaprosesseissa syntyvän jätteen vähentäminen — jätteen uudelleenkäyttö tai kierrätys — tuotanto- ja toimintaprosesseista aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen.
A32G	A2.2.1 Investoinnit ympäristöteknologioiden ja -innovaatioiden käyttöönottoon, mukaan lukien kiertotalouteen liittyvät	Kohde	Allekirjoitetut avustussopimukset hankkeille, joilla tuetaan uusioraaka-aineiden markkinoiden luomista edistävän teknologian kehittämistä		Määrä	0	5	Q3	2025	Allekirjoitettujen avustussopimusten lukumäärä. Valinnassa on noudatettava tiettyjä valintaperusteita syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita noudattaen. Rahoituksella rahoitetaan hankkeita, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01) käyttämällä poissulkemisluetteloa ja jotka liittyvät uusioraaka-aineiden käyttöön ja jotka valitaan sen perusteella, mikä on suurin vaikutus seuraavien tavoitteiden saavuttamiseen (mitattavissa olevilla ja luotettavilla indikaattoreilla): a) jätteen muuntamistekniikoiden kehittäminen, b) innovatiivisten teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto jätteen käytön alalla uusioraaka-aineena, c) kierrätettävien materiaalien määrän lisääminen ja tuotantoprosesseissa käytettävien primaarimateriaalien määrän vähentäminen, d) keskeisten kierrätysprosessien tukeminen, e) tuotteiden käyttöiän pidentäminen, f) kaatopaikoille sijoitettavan jätteen määrän vähentäminen.
A33G	A2.3 Institutionaalisen ja oikeudellisen perustan luominen miehittämättömien ilma-alusten kehittämiselle	Välitavoite	Puolan lennonvarmistuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo	Puolan lennonvarmistuspalveluvirastosta annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Muutossäädöksellä annetaan Puolan lennonvarmistuspalveluvirastolle (PANSA) oikeus omistaa pääomaa kaupallisissa yhtiöissä ja annetaan PANSA:lle tai sen tytäryhtiöille lupa toteuttaa pilottihankkeita, joilla tuetaan miehittämättömiin ilma-aluksiin perustuvien liiketoimintamallien ja palvelujen toteuttamista.
A34G	A2.3.1 Osaamiskeskusten (asiantuntijakoulutuskeskukset, täytäntöönpanon tukikeskukset, seurantakeskukset) ja miehittämättömän ajoneuvoteollisuuden hallintainfrastruktuurin kehittäminen ja varustaminen innovoinnin ekosysteeminä	Kohde	T2 – Paikalliset keskukset ja infrastruktuuri miehittämättömiä ajoneuvoja varten, jotka paikallishallinto tai nimetty yksikkö on valmistanut toimimaan paikallisesti		Määrä	1	3	Q3	2025	Paikallisia keskuksia ja/tai infrastruktuuria on toteutettava kahdessa muussa paikassa (käyttöönotto). Miehittämättömien ajoneuvojen digitaalisen infrastruktuurin käyttöönotto koko maassa mahdollistaa miehittämättömien ajoneuvosovellusten vakaan, kestävän ja turvallisen kehittämisen maan eri osissa ja edistää osaltaan maan alueellisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen varmistamista. Infrastruktuurin keskeisiä osia ovat maanpäällinen infrastruktuuri, paikalliset data- ja liikenteenhallintakeskukset sekä käyttöön otetut digitaaliset palvelut ja menettelyt.
A35G	A2.3.1 Osaamiskeskusten (asiantuntijakoulutuskeskukset, täytäntöönpanon tukikeskukset, seurantakeskukset) ja miehittämättömän ajoneuvoteollisuuden hallintainfrastruktuurin kehittäminen ja varustaminen innovoinnin ekosysteeminä	Kohde	T3 – Paikalliset keskukset ja infrastruktuuri miehittämättömiä ajoneuvoja varten, jotka paikallishallinto tai nimetty yksikkö on valmistanut toimimaan paikallisesti		Määrä	3	10	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Paikallisia keskuksia ja/tai infrastruktuuria on toteutettava seitsemässä muussa paikassa (käyttöönotto). Miehittämättömien ajoneuvojen digitaalisen infrastruktuurin käyttöönotto koko maassa mahdollistaa miehittämättömien ajoneuvosovellusten vakaan, kestävän ja turvallisen kehittämisen maan eri osissa ja edistää osaltaan maan alueellisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen varmistamista. Infrastruktuurin keskeisiä osia ovat maanpäällinen infrastruktuuri, paikalliset data- ja liikenteenhallintakeskukset sekä käyttöön otetut digitaaliset palvelut ja menettelyt.
A36G	A2.3.1 Osaamiskeskusten (asiantuntijakoulutuskeskukset, täytäntöönpanon tukikeskukset, seurantakeskukset) ja miehittämättömän ajoneuvoteollisuuden hallintainfrastruktuurin kehittäminen ja varustaminen innovoinnin ekosysteeminä	Kohde	T1 – Paikalliset keskukset ja infrastruktuuri miehittämättömiä ajoneuvoja varten, jotka paikallishallinto tai nimetty yksikkö on valmistanut toimimaan paikallisesti		Määrä	0	1	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Paikalliset keskukset ja/tai infrastruktuuri on toteutettava ensimmäisessä paikassa (käyttöönotto). Miehittämättömien ajoneuvojen digitaalisen infrastruktuurin käyttöönotto koko maassa mahdollistaa miehittämättömien ajoneuvosovellusten vakaan, kestävän ja turvallisen kehittämisen maan eri osissa ja edistää osaltaan maan alueellisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen varmistamista. Infrastruktuurin keskeisiä osia ovat maanpäällinen infrastruktuuri, paikalliset data- ja liikenteenhallintakeskukset sekä käyttöön otetut digitaaliset palvelut ja menettelyt. Palvelun on tarjottava autonominen liikenteen koordinointi (painottaen erityisesti satamia ja energiainfrastruktuuria) — yleisen järjestyksen palvelut (turvallisuus ja pelastuspalvelu) Palvelun tarjoamiseen osoitettujen alojen valinta kaikissa osaamiskeskuksissa riippuu kyseisen osaamiskeskuksen sijainnista ja erityispiirteistä. Käyttöön otettavien palvelujen on mahdollistettava teknologian standardointi ja saatava sosiaalinen hyväksyntä miehittämättömien ajoneuvojen käytölle. Testatuilla ja toteutetuilla miehittämättömien ajoneuvojen palveluilla tarkoitetaan laitteistoihin ja ohjelmistoihin perustuvia täysin toimintakykyisiä palveluja, jotka täyttävät vastaanottajan (käyttäjän) liiketoimintatarpeet.
A38G	A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen	Välitavoite	Sellaisen lain voimaantulo, jolla muutetaan korkea-asteen koulutusta ja tiedettä koskevaa lakia niiden yksiköiden luettelon osalta, jotka voivat perustaa erillisyhtiöitä yhdessä yliopistojen kanssa	Korkea-asteen koulutusta ja tiedettä koskevan lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Muutossäädöksen on mahdollistettava sellaisten erillisyhtiöiden perustaminen, jotka on suunniteltu erityisesti T & K-tulosten kaupallistamiseen. Tämän odotetaan mahdollistavan tieteidenvälisen ja joustavamman teknologian siirron.
A39G	A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen	Välitavoite	Laboratorioiden käyttöä ja tietämyksen siirtoa koskevien sääntöjen vahvistaminen maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministerin valvomissa laitoksissa	Asiakirja, joka sisältää vahvistetut säännöt				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Laboratorioiden käyttöä ja tietämyksen siirtoa koskevissa säännöissä määritetään menettelyt, jotka koskevat tutkimusinfrastruktuurin käyttöä tieteen ja tieteen sekä yritysten välisessä yhteistyössä. Säännöksissä on noudatettava syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.
A40G	A2.4.1 Investoinnit tutkimusvalmiuksien kehittämiseen	Kohde	Laboratoriot, joilla on nykyaikainen tutkimus- ja analyysiinfrastruktuuri tiede- ja korkeakouluministeriön ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen ministeriön valvomissa ja/tai alaisissa laitoksissa		Määrä	0	48	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Laboratorioiden rakentaminen ja nykyaikaistaminen sekä liikkuvien laboratorioiden hankinta tieteestä ja korkea-asteen koulutuksesta vastaavan ministeriön, maatalouden ja maaseudun kehittämisen ministeriön ja maatalouden ja elintarvikkeiden laadun päätarkastuslaitoksen valvonnassa ja/tai alaisuudessa.

A3 – KOULUTUS

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
A41G	A3.1 Nykyisen talouden työvoima: osaamisen ja pätevyyksien yhteensovittaminen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa, mikä johtuu uusien teknologioiden käyttöönotosta taloudessa sekä vihreästä ja digitaalisesta muutoksesta	Välitavoite	Laki, jolla muutetaan koulutuslakia, vahvistetaan oikeudellinen kehys alakohtaisten osaamiskeskusten verkostolle ja tarjotaan kohdennettua täydennys- ja uudelleenkoulutusta, joka on erittäin merkityksellistä työmarkkinoiden tarpeiden kannalta.	Koulutuslain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q3	2023	Koulutuslain uudistuksella luodaan toteutettavuustutkimusten ja tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, alueviranomaisten, alojen ja muiden sidosryhmien kanssa oikeudellinen kehys alakohtaisten osaamiskeskusten verkostolle, joka tarjoaa työmarkkinoiden tarpeiden kannalta erittäin tärkeää kohdennettua täydennys- ja uudelleenkoulutusta. Tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää kohdennetummilla alakohtaisilla koulutuskeskuksilla ja kytkeä koulutus paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin. Koulutuslaissa, sellaisena kuin se on muutettuna muutoslailla, säädetään seuraavaa: — Laaditaan kehittämissuunnitelma osaamiskeskusten verkostoa varten; — Määritellä osaamiskeskusten asema ja rooli koulutusjärjestelmässä — Määrittää osaamiskeskusten henkilöstön palvelukseen ottamista koskevat ehdot; — Laaditaan säännöksiä suhdannekatsauksia varten, jotta voidaan varmistaa niiden hallinnoinnin ja kestävyyden valvonta vuoden 2026 jälkeen; — Mukautetaan nykyistä hallintojärjestelmää osaamiskeskusten hallintoa koskevilla räätälöidyillä säännöksillä, mukaan lukien työnantajat (myös pk-yritysten edustajat), työmarkkinaosapuolet ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät, kuten alue- ja paikallisviranomaiset; — Vahvistetaan rahoitusjärjestelyt (myös EU:n tuen päätyttyä), koulutusehdot, ammatinvalinnanohjausta ja opetussuunnitelmia koskevat säännökset; ja — Yksilöitävä tarjottavan koulutuksen tyypit, kohderyhmät, tutkintojen ja standardien tyypit, laadunvarmistus- ja varmennusmekanismit sekä se, miten alat liitetään osaamiskeskuksiin.
A42G	A3.1 Nykyisen talouden työvoima: osaamisen ja pätevyyksien yhteensovittaminen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa, mikä johtuu uusien teknologioiden käyttöönotosta taloudessa sekä vihreästä ja digitaalisesta muutoksesta	Välitavoite	Opettajia koskevan lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo, jotta ammatillinen täydennyskoulutus voidaan toteuttaa alakohtaisissa osaamiskeskuksissa	Opettajalain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q3	2023	Opettajia koskevan lain uudistuksen myötä alakohtaiset osaamiskeskukset voivat tarjota ammatillista täydennyskoulutusta. Opettajista annetussa laissa, sellaisena kuin se on muutettuna muutossäädöksellä, säädetään seuraavaa: — määrittää puitteet opettajien koulutukselle osaamiskeskuksissa — sisältää säännöksiä opettajien kouluttamisesta uuden teknologian käyttöön.
A43G	A3.1 Nykyisen talouden työvoima: osaamisen ja pätevyyksien yhteensovittaminen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa, mikä johtuu uusien teknologioiden käyttöönotosta taloudessa sekä vihreästä ja digitaalisesta muutoksesta	Välitavoite	Alueellista itsehallintoa koskevan lain, työmarkkinainstituutioista annetun lain, läänin itsehallintolain ja muiden alueiden ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen yhteensovittamisen kannalta merkityksellisten säädösten voimaantulo	Alueellista itsehallintoa koskevan lain, työmarkkinainstituutioista annetun lain, läänin itsehallintolain ja muiden asiaankuuluvien säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Muutetuissa säädöksissä (mukaan lukien alueellisesta itsehallinnosta annettu laki, työmarkkinainstituutioista annettu laki, lääninhallinnosta annettu laki ja muut asiaankuuluvat säädökset) määritellään uudelleentarkastelun jälkeen ja tiiviissä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa alueiden oikeudet ja velvollisuudet osaamispolitiikkojen koordinoinnissa ja vaikutetaan elinikäisen oppimisen laitosten täydennyskoulutustarjouksiin, jotka perustuvat vuoteen 2030 ulottuvan Puolan kansallisen yhdennetyn osaamisstrategian täytäntöönpano-ohjelmiin aluetasolla. Muutoksiin on sisällyttävä: alueellisten koordinointiryhmien oikeudellinen rakenne ja tehtävät ammatillista koulutusta, korkea-asteen koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevan politiikan alueellisen koordinoinnin kestävää toimintaa varten; b) Alueellisten osaamispolitiikkojen hallintorakenne, mukaan lukien alueiden ja työmarkkinaosapuolten vastuualueet; C) velvoite hyväksyä vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen yhdennetyn osaamisstrategian toiminnalliset täytäntöönpano-ohjelmat alueellisella tasolla, mukaan lukien i) velvoite päivittää täytäntöönpano-ohjelmaa viiden vuoden välein; ja ii) velvoite varmistaa, että ammatillisen koulutuksen ja muiden koulutuksen tarjoajien oppimistarjontaa mukautetaan diagnosoitujen taitotarpeiden mukaisesti; d) koordinointitoimiston toimintaa koskevat määräykset (palvelujen tarjoaminen alueellisille koordinointiryhmille); ja e) Säännökset, joissa vahvistetaan seuranta- ja arviointivelvoitteet. Vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen yhdennetyn osaamisstrategian täytäntöönpano-ohjelmat alueellisella tasolla eivät saa vaikuttaa korkeakoulujen institutionaaliseen riippumattomuuteen.
A44G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T1 – Perustetaan toimivien alakohtaisten osaamiskeskusten verkosto, joka tarjoaa työmarkkinoiden tarpeiden kannalta erittäin tärkeää kohdennettua täydennys- ja uudelleenkoulutusta		Määrä	0	10	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Kymmenen alakohtaisen osaamiskeskuksen täysi toiminta sekä ammatillisen koulutuksen kurssien ja opetussuunnitelmien tarjoaminen aikuisille, opiskelijoille, nuorille, ammatillisen koulutuksen opettajille ja työntekijöille. Tietoihin on sisällyttävä — osaamiskeskusten rakentaminen — laitteiden hankinta (siltä osin kuin se on olennaista keskusten toiminnan kannalta); — keskusten institutionaalinen rakenne, johon osallistuu 90 alakohtaista järjestöä; Henkilöstön palkkaaminen; ja — Täysin toimivat osaamiskeskukset. Investointi on toteutettava täysin ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti. Uusien rakennusten rakentamisen on erityisesti oltava rakennusten energiatehokkuudesta annetussa direktiivissä vahvistetun lähes nollaenergiarakennuksia koskevan standardin mukaista.
A45G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T2 – Perustetaan toimivien alakohtaisten osaamiskeskusten verkosto, joka tarjoaa työmarkkinoiden tarpeiden kannalta erittäin tärkeää kohdennettua täydennys- ja uudelleenkoulutusta		Määrä	10	120	Q3	2025	120 alakohtaisen osaamiskeskuksentäysi toiminta ja ammatillisen koulutuksen kurssien ja opetussuunnitelmien tarjoaminen aikuisille, opiskelijoille, nuorille, ammatillisen koulutuksen opettajille ja työntekijöille. Tietoihin on sisällyttävä — osaamiskeskusten rakentaminen — laitteiden hankinta (siltä osin kuin se on olennaista keskusten toiminnan kannalta); — 120 keskuksen institutionaalinen rakenne, johon osallistuu 90 alakohtaista järjestöä; Henkilöstön palkkaaminen; ja — Täysin toimivat 120 osaamiskeskusta. Investointi on toteutettava täysin ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti. Uusien rakennusten rakentamisen on erityisesti oltava rakennusten energiatehokkuudesta annetussa direktiivissä vahvistetun lähes nollaenergiarakennuksia koskevan standardin mukaista.
A46G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T1 – Alakohtaisten osaamiskeskusten oppijoille tarjottavat taidot, mukaan lukien alan myöntämien ja tunnustamien oppimistulosten (taitojen) sertifiointi		Määrä	0	2000	Q3	2024	2 000:lla henkilöllä on oltava koulutus alakohtaisissa osaamiskeskuksissa. Kunkin koulutetun oppijan on saatava alakohtaisen organisaation antama vahvistus hankituista oppimistuloksista (taidot ja tutkinnot), jotka alakohtainen organisaatio on tunnustanut.
A47G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T2 – Alakohtaisten osaamiskeskusten oppijoille tarjottavat taidot, mukaan lukien alan myöntämien ja tunnustamien oppimistulosten (taitojen) sertifiointi		Määrä	2000	16000	Q3	2025	16000 henkilöä on saanut koulutusta alakohtaisissa osaamiskeskuksissa. Kunkin koulutetun oppijan on saatava alakohtaisen organisaation antama vahvistus hankituista oppimistuloksista (taidot ja tutkinnot), jotka alakohtainen organisaatio on tunnustanut.
A48G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T3 – Alakohtaisten osaamiskeskusten oppijoille tarjottavat taidot, mukaan lukien alan myöntämien ja tunnustamien oppimistulosten (taitojen) sertifiointi		Määrä	16000	24000	TOINEN VUOSINELJÄNNES		24000 henkilöä on saanut koulutusta alakohtaisissa osaamiskeskuksissa. Kunkin koulutetun oppijan on saatava alakohtaisen organisaation antama vahvistus hankituista oppimistuloksista (taidot ja tutkinnot), jotka alakohtainen organisaatio on tunnustanut.
A49G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	Perustetaan toimivia alueellisia koordinointiryhmiä, jotka koordinoivat ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevaa politiikkaa		Määrä	0	14	Q3	2022	Perustetaan vähintään 14 alueellista koordinointiryhmää, joiden yleistavoitteena on 16 alueellista koordinointiryhmää (yksi kutakin ”voivodikuntaa kohden”). Keskeisistä sidosryhmistä koostuvat alueelliset koordinointiryhmät koordinoivat ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevia politiikkoja ja tekevät tarvittaessa yhteistyötä korkea-asteen koulutuksen kanssa, jos siitä sovitaan asianomaisten korkeakoulujen kanssa.
A50G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	Ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen alueelliset koordinointiryhmät kehittävät yhdennettyyn osaamisstrategiaan liittyviä toiminnallisia täytäntöönpano-ohjelmia alueellisella tasolla		Määrä	0	14	Q3	2023	On kehitettävä vähintään 14 toiminnallista alueellista täytäntöönpano-ohjelmaa, joiden yleistavoite on 16 alueellista toiminnallista täytäntöönpano-ohjelmaa (yksi kutakin ”voivodikuntaa kohden”). Vuoteen 2030 ulottuvan kansallisen yhdennetyn osaamisstrategian täytäntöönpano-ohjelmien on katettava kaikki oppimisen muodot, mukaan lukien ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen koordinointi. Niihin on sisällyttävä etenemissuunnitelmia ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi alueilla, joissa otetaan huomioon digitaalinen ja vihreä siirtymä ja edistetään innovointia. Niihin on sisällyttävä seuranta- ja arviointimekanismeja. Toiminnalliset täytäntöönpano-ohjelmat eivät saa vaikuttaa korkeakoulujen institutionaaliseen riippumattomuuteen.

A4 – TYÖMARKKINAT

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
A51G	A4.1 Tehokkaat työmarkkinalaitokset	Välitavoite	Julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työllistymistä ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevan uuden lainsäädännön voimaantulo: julkisten työvoimapalvelujen ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan muuttaminen työvoimaosuuden lisäämiseksi — ulkomaalaisten työllistämisen hallinnollisten esteiden vähentäminen — yksinkertaistaa tiettyjen sopimusten tekemistä	Julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työntekoa ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskeva lainsäädäntö, josta käy ilmi voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Voimaan tulee kolme uutta lakia, joilla otetaan käyttöön uusia säännöksiä: 1. Julkisista työvoimapalveluista ja aktiivisesta työmarkkinapolitiikasta työelämään osallistumisen lisäämiseksi I) työvoimatoimistojen asiakasryhmän laajentaminen kattamaan työelämän ulkopuolella olevat henkilöt; II) sellaisten työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden tunnistaminen ja tavoittaminen, jotka voivat mahdollisesti harjoittaa ammattitoimintaa, iii) asetetaan julkisen ja yksityisen sektorin työnantajille (julkisia varoja esimerkiksi osallistumalla tarjouskilpailuihin) työnantajille velvollisuus toimittaa työtarjouksia keskitettyyn työpaikkatarjoustietokantaan; IV) parannetaan työnhakijoiden mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen rahoittamalla koulutuskustannuksia työvoimarahastosta ja sertifioimalla tietojen ja taitojen, myös ammattipätevyyden, hankkiminen; v) otetaan käyttöön uusi tukimuoto (jatkokoulutuskuponki) sekä työssäkäyville että työttömille. 2. Vähennetään hallinnollisia esteitä ja virtaviivaistetaan ulkomaalaisten työllistämiseen liittyviä menettelyjä: I) julkiset työvoimapalvelut voivat luoda julkisten työvoimapalvelujen yhteyteen erikoistuneita palveluja (ei erillistä toimistoa) ulkomaalaisten tukemiseksi työmarkkinoilla sekä työssäkäyville että työttömille; II) julkisten työvoimapalvelujen on lisättävä työlupien myöntämisprosessia ulkomaalaisille, mikä tehostaa sitä; III) säännökset, joissa vahvistetaan puitteet ulkomaalaisten työluvan saamiseen liittyvien menettelyjen täydelliselle digitalisoinnille, tulevat voimaan; IV) kotouttamista koskevat säännökset ja määräykset, joilla vahvistetaan työn laillisuuden valvontaan tarkoitettuja valvontayksiköitä, tulevat voimaan. 3. Tiettyjen sopimusten tekeminen sähköisesti palvelukseenottoprosessin yksinkertaistamiseksi. Lainsäädännössä säädetään mahdollisuudesta tehdä ja sopia tietyistä työsopimuksista sähköisesti sosiaaliturva- ja verojärjestelmiin yhdistettynä. Tämä helpottaa työsuhteen solmimista.
A52G	A4.1 Tehokkaat työmarkkinalaitokset	Välitavoite	Julkisten työvoimapalvelujen toimintaa ja koordinointia koskevat uudet standardit ja tuloskehys	Hyväksyminen perhe-, työ- ja sosiaaliministeriössä (MRiPS)				Q4	2024	Uudet tulosstandardit ja hallinnon tuloskehys, mukaan lukien seuraavat: — Muutokset julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työllistämistä ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskeviin uusiin lakeihin, — Perustetaan tulosjohtamisjärjestelmä hajautettuja julkisten työvoimapalvelujen elimiä varten, — Kehitetään uusia työmenetelmiä ja standardeja julkisten työvoimapalvelujen toimintaa ja koordinointia varten hyväksyttyjen uusien asetusten pohjalta (niiden toteuttamiseksi ja optimoimiseksi; uusia asiakaspalvelustandardeja kehitetään ESR+:n osarahoituksella.
A53G	A4.1 Tehokkaat työmarkkinalaitokset	Välitavoite	Toteutetaan työmarkkinaosapuolten kuulemisprosessi työehtosopimusten mahdollisuuksista ja tehdään kattava tutkimus yksittäisen työsopimuksen mahdollisesta roolista uuden joustavuuden ja turvallisuuden lisäämisessä Puolan työmarkkinoille.	Perhe- ja sosiaaliministeriö (MRiPS) julkaisee raportin työmarkkinaosapuolten kuulemisesta				Q4	2022	Työmarkkinaosapuolten kuulemisen tavoitteena on kartoittaa työehtosopimusten roolia ja potentiaalia Puolan työmarkkinoilla uusien ja nopeasti muuttuvien realiteettien mukaisesti. On tehtävä tutkimus, jossa tarkastellaan mahdollisuutta tehdä mahdollinen yksittäinen työsopimus, tarjotaan analyyttistä ja oikeudellista tukea ja käytetään vertailevaa analyysia. Sitä voidaan kehittää kansainvälisten järjestöjen tuella ja/tai erityisen teknisen avun avulla.
A54G	A4.1 Tehokkaat työmarkkinalaitokset	Välitavoite	Voimaan tulee asiaa koskevien lakien muutos, jolla pannaan täytäntöön työehtosopimuksia koskevassa kuulemisessa ja yhtä ainoaa työsopimusta Puolassa koskevassa tutkimuksessa määritetyt uudistusprioriteetit	Asiaa koskevien lakien muutoksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q3	2024	Sellaisen asiaankuuluvan lainsäädännön muutoksen voimaantulo, jolla pannaan täytäntöön uudistuksen painopisteet, jotka on yksilöity yhden työsopimuksen mahdollista roolia koskevassa tutkimuksessa ja työehtosopimuksia koskevassa kuulemisessa.
A55G	A4.1.1 Investoinnit työmarkkinalaitosten uudistamisen tukemiseen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut, joilla toteutetaan nykyaikaistettuja tietotekniikkajärjestelmiä		% (prosenttiosuus)	0	100	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Niiden julkisten työvoimapalvelujen (toimistojen)osuus, joissa tietojärjestelmät otetaan käyttöön. Täytäntöönpano koostuu seuraavista osista: — Tietojärjestelmän nykyaikaistaminen (nykyisen tietojärjestelmän uusien toimintojen toteuttaminen, sen mukauttaminen uusiin tehtäviin uuden lain mukaisesti, kuten ulkomaalaisten uudet palvelutehtävät), jotta voidaan hallinnoida tehokkaasti aktiivisen työmarkkinapolitiikan ja julkisten työvoimapalvelujen menettelyjä ja digitaalisia välineitä julkisissa työvoimapalveluissa ja integroidaan asiaankuuluville aloille muista täydentävistä tietojärjestelmistä (kuten sosiaaliturva- ja verorekistereistä) saatuihin tietoihin; — Julkisten työvoimapalvelujen käyttämien prosessien ja välineiden digitalisointi — Julkisten työvoimapalvelujen käytössä olevien tietoteknisten ratkaisujen nykyaikaistaminen tai uusien tietoteknisten ratkaisujen käyttöönotto ja julkisten työvoimapalvelujen asiakkaiden tukeminen — Julkisten työvoimapalvelujen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin laajentaminen — Uusien viestintävälineiden (myös tietotekniikan) käyttöönotto asiakkaiden kanssa.
A56G	A4.1.1 Investoinnit työmarkkinalaitosten uudistamisen tukemiseen	Kohde	Julkisten työvoimapalvelujen henkilöstö on saanut koulutusta uusien menettelyjen soveltamisesta ja tietoteknisten välineiden käytöstä, jotka on otettu käyttöön julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työllistämistä ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevien uusien lakien seurauksena		% (prosenttiosuus)	0	50	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Julkisten työvoimapalvelujen työntekijöiden on suoritettava koulutus uusista menettelyistä ja standardeista, joista säädetään julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työllistämistä ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevissa uusissa laeissa sekä näitä uusia välineitä ja menettelyjä käyttävissä tietoteknisissä välineissä ja tietotekniikkajärjestelmissä. Tavoite koskee koulutettujen julkisten työvoimapalvelujen henkilöstön prosentuaalista osuutta.
A57G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla enintään kolmivuotiaiden lasten pääsyä laadukkaaseen lastenhoitoon	Välitavoite	Lastenhoitoa koskevien laatustandardien hyväksyminen, mukaan lukien koulutusta koskevat ohjeet ja alle kolmivuotiaiden lasten hoitopalveluja koskevat vaatimukset	Asiaa koskevissa laeissa oleva säännös, josta käy ilmi voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Enintään kolmivuotiaiden lasten hoitoa ja koulutusta koskevien nykyisten normien riippumaton analyysi sekä laadukkaiden ja kohtuuhintaisten varhaiskasvatusjärjestelmien saatavuus. Analyysissä on otettava huomioon laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä 22 päivänä toukokuuta 2019 annettu neuvoston suositus (2019/C 189/02), ja se on esitettävä perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön julkaisemassa raportissa. Analyysin perusteella perhe-, työ- ja sosiaaliministeriö kuulee julkisesti lastenhoidon laatustandardeja, joihin sisältyvät koulutusta koskevat ohjeet ja alle kolmivuotiaiden lasten hoitopalvelut, ja ne tulevat voimaan. Enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annetun lain muutoksen voimaantulo tekee vähimmäisvaatimuksista sitovia lastenhoitopalvelujen tarjoajille. Laissa säädetään, että perhe-, työ- ja sosiaaliministeriö laatii kuntien laadunvalvontaa koskevat suuntaviivat.
A58G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla enintään kolmivuotiaiden lasten pääsyä laadukkaaseen lastenhoitoon	Välitavoite	Laki, jolla muutetaan enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta annettua lakia ja jolla varmistetaan enintään kolmivuotiaiden lasten lastenhoitopalvelujen vakaa pitkäaikainen kotimainen rahoitus	Enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Voimaan tulee laki, jolla muutetaan enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annettua lakia, jolla varmistetaan, että kansallisista varoista saadaan vakaata pitkäaikaista rahoitusta enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten.
A59G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi lisäämällä lastenhoitopalvelujen saatavuutta alle kolmivuotiaille lapsille	Välitavoite	Laki, jolla muutetaan enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta annettua lakia ja jonka tarkoituksena on muuttaa enintään kolmivuotiaiden lastenhoidon rahoitusjärjestelmää, jotta voidaan ottaa käyttöön yhtenäinen rahoituksenhallintajärjestelmä enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten	Enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Lainvoimaantulolla, jolla muutetaan enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta 4 päivänä helmikuuta 2011 annettua lakia, on virtaviivaistettava lastenhoitopalvelujen perustamisen ja toiminnan rahoituksen hallinnointia seuraavasti: — otetaan käyttöön yhtenäinen ja johdonmukainen rahoituksenhallintajärjestelmä enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten; — Maluch±ohjelman eri rahoituslähteistä peräisin olevien varojen hallinnointi.
A60G	A4.2.1 Tuki enintään kolmivuotiaille lapsille (lastentarhat, lastenkerhot) Maluch+:n puitteissa	Välitavoite	Sellaisen tietoteknisen järjestelmän luominen, joka hallinnoi enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen rahoitusta ja perustamista ja jossa yhdistetään lastenhoidon eri rahoituslähteet	Täysin toimiva tietojärjestelmä				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Sellaisen operatiivisen tietojärjestelmän luominen ja käyttöönotto (tai yhden olemassa olevan järjestelmän laajentaminen), jota käytetään rahoitustuen lopullisten saajien eli lastenhoitolaitoksia perustavien ja hoitavien yhteisöjen hankkeiden tukemiseen kaikissa täytäntöönpanovaiheissa. Järjestelmää käyttävät myös uudistusta valvovat ja toteuttavat laitokset.
A61G	A4.2.1 Tuki enintään kolmivuotiaille lapsille (lastentarhat, lastenkerhot) Maluch+:n puitteissa	Kohde	Uusien lastenhoitopaikkojen (lastentarhojen, lastenkerhojen) perustaminen alle kolmevuotiaille lapsille		Määrä	0	47500	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Enintään kolmen vuoden ikäisten lastenhoitopalvelujen infrastruktuurin luominen ja kehittäminen koostuu seuraavista: — lastentarhojen ja lapsikerhojen rakentaminen tai kunnostaminen (yleisen suunnittelun periaatteiden mukaisesti); — kiinteistöjen ja infrastruktuurien hankinta (maan tai tilojen hankinta). Tavoite koskee lastentarhoja ja lastenkerhoja. Tavoite koskee uusien tilojen rakentamista sekä olemassa olevien tilojen kunnostamista ja mukauttamista yhteensä vähintään 47500 uuteen lastenhoitopaikkaan.
A62G	A4.3 Yhteisötalouden toimijoita koskevan oikeudellisen kehyksen täytäntöönpano	Välitavoite	Yhteisötaloutta koskevan lain voimaantulo	Osuus- ja yhteisötaloutta koskevan lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Sellaisen osuus- ja yhteisötaloutta koskevan lain voimaantulo, jolla säännellään tähän alaan liittyviä peruskysymyksiä, mukaan lukien erityisesti seuraavat: yhteiskunnallisen yrityksen määritelmä, yhteisötalouden yritysten toiminnan ja tukemisen periaatteet, yhteisötalouden yritysten ja paikallishallinnon väliset uudet yhteistyömallit sosiaalipalvelujen toteuttamisessa sekä yhteisötalouden kehittämiseen liittyvän politiikan koordinoinnin periaatteet.
A63G	A4.3.1 Investointitukiohjelmat, jotka mahdollistavat erityisesti toimien kehittämisen, sosiaalipalvelujen täytäntöönpanoon osallistumisen lisäämisen ja yhteisötalouden toimijoihin integroitumisen laadun parantamisen	Kohde	Yhteiskunnallisen yrityksen aseman saaneiden yhteisöjen lukumäärä		Määrä	0	1400	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Yhteiskunnallisen yrityksen aseman myöntäminen 1400 toimijalle.
A64G	A4.3.1 Investointitukiohjelmat, jotka mahdollistavat erityisesti toimien kehittämisen, sosiaalipalvelujen täytäntöönpanoon osallistumisen lisäämisen ja yhteisötalouden toimijoihin integroitumisen laadun parantamisen	Kohde	Niiden yhteisötalouden toimijoiden lukumäärä, yhteiskunnalliset yritykset mukaan luettuina, jotka kuuluvat rahoitustuen piiriin		Määrä	0	1000	Q4	2025	Avustusten myöntäminen vähintään 1000 yhteisötalouden toimijalle, mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset, joiden on johdettava työpaikkojen säilyttämiseen, taloudellisen liikevaihdon kasvuun tai taloudellisen toiminnan muuttamiseen (laajennus, toiminnan muoto tai toimialan muutos). Työpaikkoja avustusta saavissa yksiköissä on säilytettävä vähintään 12 kuukautta avustuksen myöntämispäivästä. Tuensaajat valitaan tiettyjen valintaperusteiden mukaisesti syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita noudattaen.
A65G	A4.4 Työllisyyden muotojen joustavoittaminen ja etätyön käyttöönotto	Välitavoite	Työlain muuttamisesta annetun lain, jolla otetaan käyttöön pysyvä etätyölaitos työlain säännösten ja joustavien työaikajärjestelyjen kanssa, voimaantulo	Työlain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q3	2022	Voimaan tulee työlakia muuttava laki, joka auttaa sovittamaan paremmin yhteen ammatilliset ja yksityiset vastuut, reagoimaan kriisiin ja tukemaan työelämän ulkopuolella olevia, joiden taloudellinen toiminta on vähäisempää, löytämään pysyvä työpaikka. Uudistus koostuu seuraavista osista: — otetaan käyttöön mahdollisuus etätyöhön (kokonaan tai osittain) työpaikan ulkopuolella työntekijän ja työnantajan välillä työsopimuksen tekemisen yhteydessä tai työsuhteen aikana tehtyjen sopimusten perusteella vahvistetaan etätyötä koskevat säännöt työnantajan ja työntekijöiden edustajien välisellä sopimuksella; mukaan lukien erityistapaukset, joissa etätyötä voitaisiin tehdä työnantajan pyynnöstä (esimerkiksi poikkeuksellisissa olosuhteissa); työnantajan velvoittaminen toimittamaan etätyön tekemiseen ja/tai työntekijöiden yksityisten laitteiden käyttöön tarvittavat materiaalit ja välineet; — joustavien työaikajärjestelyjen käyttöönotto.
A67G	A4.5 Työurien pidentäminen ja työnteon edistäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen	Välitavoite	Luonnollisten henkilöiden tuloverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulo, jolla otetaan vuodesta 2023 alkaen käyttöön eläkeiän saavuttaneille mutta edelleen työskenteleville henkilöille myönnettävä tuloveron alennus	Luonnollisten henkilöiden tuloverolain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2022	Luonnollisten henkilöiden tuloverolain muuttamisesta annetun lainvoimaantulo, jolla pannaan täytäntöön seuraavat muutokset: henkilökohtaisen tuloveron alennus myönnetään verovelvollisille, jotka saavuttavat lakisääteisen eläkeiän ja jotka eivät päätä jäädä eläkkeelle mutta jatkavat työskentelyä. Nämä työntekijät vapautetaan tuloverosta tiettyyn tulorajaan asti (enintään ensimmäinen tuloveroluokka, 85 528 PLN vuonna 2021 ja enintään keskimääräinen bruttopalkka Puolan kansantaloudessa). Ensimmäisessä palkkaluokassa olevien henkilöiden tuloverokantaa alennetaan. Tämän verokannustimen ansiosta verovelvollisten on ansaittava maksamattomien tuloverojen määrää vastaavia lisämääriä, joiden tarkoituksena on kannustaa heitä jatkamaan uraansa.
A68G	A4.5 Työurien pidentäminen ja työnteon edistäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen	Välitavoite	Kertomus todellisen eläkeiän nostamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi	Perhe- ja sosiaaliministeriön (MRiPS) arviointiraportin julkaiseminen				Q4	2024	Tämän kertomuksen tavoitteena on arvioida henkilökohtaiseen tuloveroon tehtyjen muutosten vaikutusta tosiasialliseen eläkeikään kahden vuoden kuluessa niiden käyttöönotosta. Tässä analysoidaan vaikutuksia työmarkkinoille osallistumiseen, eläkejärjestelmän kestävyyteen, julkiseen talouteen ja sukupuolten tasa-arvoon.
A69G	A4.6 Tiettyjen ryhmien työmarkkinoille osallistumisen lisääminen kehittämällä pitkäaikaishoitoa	Välitavoite	Puolan pitkäaikaishoidon strateginen uudelleentarkastelu uudistusten painopisteiden määrittämiseksi	Perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön (MRiPS) ja terveysministeriön strategisen analyysin julkaiseminen				Q4	2023	Puolan pitkäaikaishoitojärjestelmää koskevan analyysinloppuun saattaminen sen uudistamiseksi tulevaisuudessa ja asiaa koskevan raportin julkaiseminen perhe-, työ- ja sosiaaliministeriön verkkosivustolla Biuletyn Informacji Publicznej ja terveysministeriön verkkosivustolla Biuletyn Informacji Publicznej. Analyysissa tarkastellaan erityisesti mahdollisia tapoja — integroimaan pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon, — nopeutetaan näiden palvelujen laitoshoidosta luopumista, — ne asetetaan yhden ainoan viranomaisen alaisuuteen — vähentää hoitopalvelujen hajanaisuutta, — tarkistetaan hoitoon liittyviä etuuksia työllistymisen mahdollistamiseksi, — luodaan vakaa järjestelmä pitkäaikaishoitopalvelujen, erityisesti yhteisö- ja kotihoidon, riittävää rahoitusta varten, — otetaan käyttöön pitkäaikaishoitopalvelujen laatupuitteet (henkilöstöä koskevat vaatimukset, laitteet, pitkäaikaishoidon tarjoajien pääsy markkinoille). Analyysi on tehtävä kuullen asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten pitkäaikaishoidon tarjoamista käsitteleviä työmarkkinaosapuolia, omaishoitajia, hoitoa saavia henkilöitä, niitä, jotka eivät saa hoitoa mutta joiden olisi saatava sitä, sekä paikallisviranomaisia.
A70G	A4.6 Tiettyjen ryhmien työmarkkinoille osallistumisen lisääminen kehittämällä pitkäaikaishoitoa	Välitavoite	Puolan pitkäaikaishoidon strategisessa uudelleentarkastelussa yksilöityjen uudistusten painopisteiden täytäntöönpano (välitavoitteen A69G täytäntöönpanon päätelmien perusteella)	Asiaa koskevia lakeja muuttaviin lakeihin sisältyvä säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo ja julkisten menojen uudelleentarkasteluun ja pitkäaikaishoidon laatukehykseen liittyvien asiakirjojen julkaiseminen				Q4	2025	Sellaisten lakien (säädösten ja säädösten) voimaantulo, joilla muutetaan asiaankuuluvia lakeja ja joilla pannaan täytäntöön Puolan pitkäaikaishoidon strategisessa uudelleentarkastelussa määritetyt uudistusprioriteetit. Erityisesti: ·määritellään ’pitkäaikaishoito’ tavalla, joka on johdonmukainen koko maan hoitojärjestelmässä (eli sekä terveys- että sosiaaliavustuksessa) ·määritellään käsitteet ”epäviralliset hoitajat” ja ”epävirallinen hoito”; ·lisätään pitkäaikaishoitojärjestelmän rahoitusta ottamalla käyttöön ylempi arvoseteli; ·muuttaa säännöksiä tai antaa uusia säännöksiä pitkäaikaishoidon laatuvaatimuksista sosiaaliavustus- ja terveydenhuoltojärjestelmässä tehdyn analyysin tulosten mukaisesti; ·määritellään elimet, jotka vastaavat pitkäaikaishoitojärjestelmän koordinoinnista sekä laadun ja tiedotuksen yleisestä seurannasta ja arvioinnista. Oikeudelliseen kehykseen tehtyjen muutosten lisäksi Puolan on toteutettava seuraavat toimenpiteet: ·hyväksymään julkisten menojen uudelleentarkastelun, jotta voidaan arvioida julkisen talouden tehokkuutta pitkäaikaishoidossa ja ehdottaa talousarvioratkaisuja järjestelmän julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi; ·hyväksymään asiakirjan, jossa ehdotetaan pitkäaikaishoidon laadun yhdenmukaista määritelmää sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmissä sekä integroitua laadun seuranta- ja arviointijärjestelmää, tietojen keräämistä ja käyttöä varten.
A71G	A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen	Välitavoite	Sellaisen lain voimaantulo, jolla muutetaan sosiaalivakuutusjärjestelmästä annettua lakia, jolla rajoitetaan työmarkkinoiden segmentoitumista ja lisätään kaikkien yksityisoikeudellisten sopimusten perusteella työskentelevien henkilöiden sosiaaliturvamaksuja.	Sosiaalivakuutusjärjestelmästä annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2023	Sellaisen lain voimaantulo, jolla muutetaan sosiaalivakuutusjärjestelmästä annettua lakia ja jolla I) varmistettava, että kaikista siviilioikeudellisista sopimuksista peritään sosiaaliturvamaksuja (eläkkeet, työkyvyttömyys, tapaturma ja ammattitauti, ja lukuun ottamatta erityistehtäviä koskevia sopimuksia, joiden osalta ne ovat vapaaehtoisia) ansiotuloista riippumatta, lukuun ottamatta sopimuksia alle 26-vuotiaiden opiskelijoiden kanssa; II) poistaa sääntö, jonka mukaan sosiaaliturvamaksut maksetaan vähimmäispalkan perusteella siviilioikeudellisissa sopimuksissa.

A.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

A2.5 Kulttuurialan ja kulttuuriteollisuuden taloudellisen kehityksen mahdollisuuksien vahvistaminen

Uudistuksen yleisenä tavoitteena on laatia ja luoda puitteet kulttuurialan ja luovien toimialojen sekä toimialojen tukemiseksi covid-19-pandemian jälkeen. Uudistus koostuu toimintapoliittisen asiakirjan hyväksymisestä, jossa käsitellään seuraavia kysymyksiä: I) määrittämään keskeiset keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteet yhteiskunta- ja sosiaalistrategiassa; II) varmistaa, että EU:n horisontaalisia periaatteita, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä, noudatetaan; III) määrittää vihreiden ja digitaalisten välineiden ja alustojen mahdollisuudet vastata näihin haasteisiin; IV) kehittää toimintamalleja yhteistyölle ja tiedon ja taitojen siirtämiselle kulttuurialan ja luovien toimialojen välillä sekä tieteen, koulutuksen, teknologian ja liike-elämän kanssa keskittyen EU:n yleisiin periaatteisiin, kuten sukupuolten tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen; v) määritetään parhaat vaihtoehdot julkisen tuen antamiseksi kulttuurialan ja luovien toimialojen toimille.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

A2.5.1 Ohjelma, jolla tuetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toimintaa niiden kehityksen edistämiseksi

Näiden investointien tavoitteena on ehkäistä covid-19-pandemian pitkän aikavälin kielteisiä vaikutuksia ja edistää vihreää ja digitaalista siirtymää kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Tätä varten investoinnilla annetaan taloudellista tukea ja teknistä apua kulttuurialan ja luovien toimialojen kulttuurilaitoksille, kansalaisjärjestöille, taiteilijoille, mikroyrityksille ja pk-yrityksille.

Investointi koostuu kahdesta pääosasta. Ensinnäkin investoinnilla perustetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen kulttuurilaitoksille, kansalaisjärjestöille, pk-yrityksille ja mikroyrityksille tarkoitettu avustusohjelma, jolla tuetaan seuraavien hankkeiden toteuttamista: I) digitaalisten ja vihreiden taitojen parantaminen kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla; II) kulttuuri- ja luovan toiminnan kehittäminen, kuten konsertit, esitykset ja näyttelyt, myös virtuaalimuodossa; III) luodaan arkkitehtuuria, muotoilua ja luovia taiteita käsitteleviä koulutusohjelmia ja työpajoja, joilla autetaan taiteilijoita ja suunnittelijoita kehittämään vihreitä ja digitaalisia taitojaan; IV) järjestetään työpajoja, joilla tuetaan yhteistyötä sekä tietojen ja taitojen vaihtoa kulttuurialan ja luovien toimialojen välillä sekä tieteen, teknologian ja liike-elämän kanssa; v) kehitetään uusia tuotteita ja palveluja, joissa käytetään murroksellista teknologiaa, kuten tekoälyä, lohkoketjua ja esineiden internetiä CCS:ssä. Kaikissa hankkeissa on otettava huomioon EU:n yleiset periaatteet, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys.

Toiseksi investoinnilla perustetaan apurahaohjelma, jolla tuetaan luovan työn tekijöitä, taiteilijoita, animaattoreita, kouluttajia ja tutkijoita kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Apurahaohjelmasta myönnetään rahoitustukea erityisesti: I) tarjota taiteilijoille kursseja taiteellisten, digitaalisten tai vihreiden taitojensa kehittämiseksi; II) tarjottava taiteilijoille yksilöllistä ammatillista koulutusta; III) luodaan taiteilijoille mahdollisuuksia tavata virtuaalisissa tai fyysisissä muodoissa paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä taidealan ammattilaisia työpajojen ja keskustelusarjojen avulla; IV) luodaan taiteilijoille mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä virtuaalisissa tai fyysisissä muodoissa muiden alojen, kuten tieteen, teknologian ja liike-elämän, ammattilaisten kanssa. Apurahat myönnetään noudattaen EU:n yleisiä periaatteita, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. CSS:n taiteilijoille tarkoitettuja apurahoja koskevien hakemusten valintaperusteisiin, jotka vastaavat jotakin Eurostatin määrittelemää NACE-toimialaa, sisältyvät seuraavat: a) vakuuttava taiteellinen salkku viimeksi kuluneiden 24 kuukauden aikana; b) vakuuttava taiteellinen suunnitelma seuraaviksi 24 kuukaudeksi.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

A2.6 Uudistus – Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla

Uudistuksen tavoitteena on lisätä satelliittidatan käyttöä julkisissa ja yksityisissä elimissä. Avaruustoimintaa koskevalla uudella lailla helpotetaan satelliittitietojen käyttöä julkishallinnossa.

Lailla perustetaan satelliittitietojen kansallinen hallinnoija. Se on myös velvollinen edistämään satelliittidatan käyttöä yksityisissä yrityksissä muun muassa järjestämällä koulutusta kaikille asiasta kiinnostuneille tahoille. Laissa vahvistetaan myös avaruustoiminnan toteuttamista ja valvontaa koskevat säännöt ja edellytykset, vastuu avaruusesineen aiheuttamista vahingoista sekä kansallisen avaruusesineiden rekisterin toimintaa koskevat säännöt.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2024 mennessä.

A2.6.1 Investoinnit – Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla

Investoinneilla pyritään lisäämään merkittävästi maanhavainnoinnin käytön tehokkuutta Puolassa ja varmistamaan käyttäjien tarpeisiin räätälöityjen käsiteltyjen maanhavainnointitietojen tehokas ja jatkuva tuotanto ja tarjonta. Tavoitteena on parantaa maan hallintoa (tarkempaan ja ajantasaisempaan tietoon perustuvat päätökset), saada aikaan merkittävä digitaalinen muutos hallinnossa ja luoda kysyntää maanhavainnointituotteille, mukaan lukien yksityinen ja julkinen lisäkysyntä jo olemassa olevalle EU:n Copernicus-järjestelmälle.

Investointi koostuu kahdesta investoinnista. Ensimmäiseen investointiin kuuluu kansallisen satelliittitietojärjestelmän (NSIS) perustaminen. Järjestelmätarjoaa seurantapalveluja käyttäen satelliittimaanhavainnointitietoja. Ensimmäisten palvelujen on oltava loppukäyttäjien saatavilla viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.

Toiseen investointiin kuuluu neljän satelliittin laukaiseminen. Eurooppalaisen avaruusalan standardointiyhteistyön standardien (ECSS-vaihe 0/A/B/C) mukaisesti tehtävä valmistelutyö on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2024 mennessä. Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

A.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

A2 – INNOVOINTI

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
A1L	A2.5 Kulttuurialan ja kulttuuriteollisuuden taloudellisen kehityksen mahdollisuuksien vahvistaminen	Välitavoite	Toimintapoliittisen asiakirjan hyväksyminen vihreiden ja digitaalisten toimien tukemiseksi kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla	Toimintapoliittisen asiakirjan julkaiseminen				Q4	2022	Julkisen kuulemisen jälkeen kulttuuriasioista vastaava ministeri hyväksyi kulttuurialaa ja luovia toimialoja tukevan toimintapoliittisen asiakirjan. Asiakirjassa käsitellään erityisesti seuraavia seikkoja: 1.Määritetään kulttuurialan ja luovien toimialojen keskeiset keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteet, mukaan lukien covid-19-kriisistä saadut kokemukset; 2.Varmistaa, että tuettavissa hankkeissa noudatetaan EU:n yleisiä periaatteita, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä; 3.Kartoitetaan vihreiden ja digitaalisten välineiden ja alustojen mahdollisuudet vastata näihin haasteisiin; 4.Kehitetään toimintamalleja yhteistyölle ja tiedon ja taitojen siirtämiselle kulttuurialan ja luovien toimialojen välillä sekä tieteen, koulutuksen, teknologian ja liike-elämän kanssa keskittyen EU:n yleisiin periaatteisiin, kuten sukupuolten tasa-arvoon ja syrjimättömyyteen sekä vihreään ja digitaaliseen talouteen. Kartoitetaan parhaiksi arvioituja vaihtoehtoja julkisen tuen antamiseksi kulttuurialan ja luovien toimialojen toimille.
A2L	A2.5.1 Ohjelma, jolla tuetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toimintaa niiden kehityksen edistämiseksi	Välitavoite	Valintaperusteet kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeiden tukemiseksi	Valintaperusteiden julkaiseminen ja riippumattoman valintalautakunnan perustaminen				Q4	2022	Kulttuuri- ja kansallisperintöministeriö hyväksyy ja julkaisee valintaperusteet, joilla tuetaan pk-yrityksiä, kulttuurilaitoksia ja kansalaisjärjestöjä hankkeiden luomisessa kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Lisäksi perustetaan riippumaton valintalautakunta, jossa on asiantuntijoita eri tieteenaloilta, mukaan lukien riippumattomien kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioiden ja instituutioiden edustajat. Valintalautakunta päättää avustuksista ja apurahoista. Kulttuurialan ja luovien toimialojen kulttuurilaitosten, kansalaisjärjestöjen, pk-yritysten ja mikroyritysten hanke-avustuksia koskevien hakemusten valintaperusteiden, jotka vastaavat jotakin Eurostatin määrittelemää NACE-alaa, on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) asetettava etusijalle hankkeet, joilla on todennäköisesti pysyviä vaikutuksia kulttuurialan ja luovien toimialojen digitaaliseen ja vihreään siirtymään; b) asetettava etusijalle tuensaajat, joilla on liiketoimintasuunnitelma siitä, miten avustukset käytetään hankkeen kustannusten rahoittamiseen; C) etusijalle asetetaan edunsaajat, joilla on kokemusta toimista tai hankkeista hanke-ehdotukseen liittyvien viimeisten 24 kuukauden aikana. Kaikissa hankkeissa on otettava huomioon EU:n yleiset periaatteet, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys.
A3L	A2.5.1 Ohjelma, jolla tuetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toimintaa niiden kehityksen edistämiseksi	Kohde	Kulttuurilaitosten, kansalaisjärjestöjen, pk-yritysten ja mikroyritysten hankkeita koskevien allekirjoitettujen sopimusten lukumäärä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla (CCS)		Määrä	0	2755	Q4	2025	Tämän toimenpiteen tavoitteena on vahvistaa kulttuurialaa ja luovia toimialoja tukemalla sellaisten hankkeiden toteuttamista, joilla levitetään kulttuurisaavutuksia ja lisätään kulttuurin osuutta sosiaalisessa elämässä verkkotyökalujen ja -resurssien avulla. Hankkeet valitaan avoimilla ehdotuspyynnöillä. Hankkeiden piiriin kuuluvat uudelleen- ja täydennyskoulutus sekä digitaalisten taitojen edistäminen kulttuurialan toimijoiden (sekä yksityisten että kulttuurilaitosten työntekijöiden) keskuudessa. Tuetaan 2755:n CCS-hankkeen toteuttamista, jotka valitaan välitavoitteen A2L yhteydessä julkaistujen kriteerien perusteella.
A4L	A2.5.1 Ohjelma, jolla tuetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toimintaa niiden kehityksen edistämiseksi	Kohde	Kulttuurialalle ja luoville toimialoille myönnettyjen apurahojen määrä		Määrä	0	1390	Q4	2025	Tällä investoinnilla perustetaan stipendiohjelma, jolla tuetaan luovan työn tekijöitä, taiteilijoita, animaattoreita ja kasvattajia sekä tutkijoita, jotka haluavat löytää uusia tapoja esittää kulttuuriesineitä suorana ja internetin kautta. Taiteilijoille myönnetään 1390 apurahaa heidän toimintansa kehittämiseen. Apurahaohjelmalla pyritään tukemaan taiteilijoita, jotta voidaan edistää luovaa toimintaa covid-19-pandemian jälkeisessä elpymisessä. Apurahaohjelmasta myönnetään rahoitustukea erityisesti: -Tarjota taiteilijoille kursseja, joiden avulla he voivat kehittää taiteellisia, digitaalisia tai vihreitä taitojaan; -Tarjota taiteilijoille yksilöllistä ammatillista koulutusta; -Luodaan taiteilijoille mahdollisuuksia tavata virtuaalisissa tai fyysisissä muodoissa paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä taidealan ammattilaisia työpajojen ja keskustelusarjojen avulla; -Luodaan taiteilijoille mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä virtuaalisissa tai fyysisissä muodoissa muiden alojen, kuten tieteen, teknologian ja liike-elämän, ammattilaisten kanssa. Apurahat myönnetään noudattaen EU:n yleisiä periaatteita, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä. CSS:n taiteilijoille tarkoitettuja apurahoja koskevien hakemusten valintaperusteisiin, jotka vastaavat jotakin Eurostatin määrittelemää NACE-toimialaa, sisältyvät seuraavat: a)vakuuttava taiteellinen salkku viimeksi kuluneiden 24 kuukauden aikana; b)vakuuttava taiteellinen suunnitelma seuraaviksi 24 kuukaudeksi. Välitavoitteessa A2L mainittu valintalautakunta päättää stipendiaattien valinnasta.
A7L	A2.6 Uudistus – Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla	Välitavoite	Parlamentin hyväksyttävän avaruustoimintaa koskevan lain voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q3	2024	Uudella lailla helpotetaan muun muassa satelliittitietojen käyttöä julkishallinnossa. Lailla perustetaan satelliittitietojen kansallinen hallinnoija. Laissa säädetään kansallisen valvojan velvollisuudesta edistää satelliittitietojen käyttöä yksityisissä yrityksissä muun muassa järjestämällä koulutusta kaikille asiasta kiinnostuneille tahoille.
A8L	A2.6.1 Investoinnit – Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla	Kohde	Tarvittavan infrastruktuurin kehittäminen: kansallinen satelliittitietojärjestelmä (NSIS), joka tarjoaa seurantapalveluja käyttäen satelliittimaanhavainnointitietoja		Määrä	0	1	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Kansallinen satelliittitietojärjestelmä (NSIS) otetaan käyttöön. Alustavien palvelujen käynnistäminen yhteistyössä käyttäjien kanssa kahdella Puolan talouden ja turvallisuuden kannalta erittäin tärkeällä sähköisen tietojenkeruun (EDC) alalla, jotka on valittu seuraavilta aloilta: aluesuunnittelu, kriisinhallinta, maa- ja metsätalous, vesihuolto, Itämeren ympäristön seuranta.
A9L	A2.6.1 Investoinnit – Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla	Välitavoite	Valmistelutyöt ensimmäisen puolalaisen satelliitin laukaisemiseksi: ECS-vaihe 0/A/B/C (matka-analyysi/tarpeiden tunnistaminen, toteutettavuus ja määritelmä)	Kertomusten julkaiseminen				Q3	2024	Indikaattori viittaa kolmeen julkaistuun raporttiin (missiomääritelmän tarkastelu, alustava vaatimusten uudelleentarkastelu, kriittinen suunnittelukatsaus). Avaruussegmenttiin kuuluvat mikro- ja antureiden satelliittijärjestelmät, joiden avulla voidaan hankkia optoelektronista dataa, joka on varustettu muun muassa kompressiomoduulilla, sekä salatut nousevan/laskevan siirtotien radioyhteydet. Valmistelutyöt on toteutettava eurooppalaisen avaruusalan standardointiyhteistyön (ECSS) standardien mukaisesti.
A10L	A2.6.1 Investoinnit – Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla	Kohde	T1 – Ensimmäisen puolalaisen satelliitin laukaisu		Määrä	0	1	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Laukaistujen satelliittien lukumäärä, joka koostuu lentolaitteistojen/ohjelmistojen valmistuksesta, kokoamisesta ja testauksesta, mukaan lukien siihen liittyvä maanpäällinen tuki ja ensimmäinen satelliitti kiertoradalle.
A11L	A2.6.1 Investoinnit – Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla	Kohde	T2 – Kolmen seuraavan puolalaisen satelliittin laukaisu		Määrä	1	4	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tavoite liittyy laukaistujen satelliittien määrään (edellä toimenpiteelle A10L asetettujen vaatimusten mukaisesti). Lentolaitteistojen ja -ohjelmistojen valmistus, kokoaminen ja testaus, mukaan lukien niihin liittyvä maatuki, joka johtaa kolmen seuraavan satelliittin laukaisuun kiertoradalle.

B. OSA B: ”VIHREÄN ENERGIAN JA ENERGIAINTENSITEETIN VÄHENTÄMINEN”

Uudistuksen neljäs osa on ilmasto- ja ympäristöministerin muutettu asetus, jossa asetetaan standardit kiinteille polttoaineille. Sen lisäksi, että vuonna 2018 kiellettiin heikkolaatuinen hiili kotitalouksien lämmityksessä, tarkistuksessa asetetaan myös kiinteitä polttoaineita koskevat vähimmäisvaatimukset ja kielletään tuottajia käyttämästä harhaanjohtavaa tuotemerkkiä.

B1.1.1 Investoinnit kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteisiin

Investoinnin tavoitteena on nykyaikaistaa kaukolämpöä ja vähentää sen kasvihuonekaasupäästöjä. Merkittävää osaa Puolan kaukolämpöoperaattoreista on nykyaikaistettava korvaamalla lähteet, joiden tekninen kunto ei vastaa tehokkaan kaukolämpöjärjestelmän määritelmää. Lämmönlähteen korvaamisen tarve liittyy myös uusiutuvien energialähteiden vähäiseen osuuteen lämmitysjärjestelmässä, joka on tällä hetkellä noin 9,5 prosenttia. Tavoitteena on näin ollen vähentää lämmöntuotannon energiaintensiteettiä ja päästöjä. Tässä toimenpiteessä tehdään ainoastaan investointeja vähähiilisiin laitoksiin ja uusiutuviin energialähteisiin. Tukea annetaan laitoksille, jotka käyttävät lämpöä: uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia; kaasumaiset polttoaineet yhteistuotannossa, lukuun ottamatta hiiltä; lämpöpumput ja geotermiset lähteet, hukkalämpö, vähähiiliset kaasupolttoaineet, sekoitetut kaasut, synteettinen kaasu sekä vähähiilinen ja uusiutuva vety hiilen korvaamiseksi järjestelmälämmityksessä. Jätteistä peräisin olevan polttoaineen käyttö ei ole sallittua. Raja-arvoa 250 ghiilidioksidia tuotettua energiaa kohti ei saa ylittää maakaasukäyttöisten laitosten osalta. Tuensaajiin kuuluvat yhteisöt, joiden tavoitteena on tuottaa lämpöä kunnallisiin ja asuintarkoituksiin. Hankkeet valitaan avoimen kilpailun perusteella ottaen huomioon seuraavat perusteet: I) hankkeen valmius ja toteutusvalmius; II) hiilidioksidi- ja/tai PM2,5- ja PM10-päästöjen vähennysaste hankkeen tuloksena; III) uusiutuvien energialähteiden käyttö; IV) sijainti alueilla, joilla on suurimmat vuotuiset PM 2,5- ja PM10-päästöt.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yksittäisperheen asuinrakennuksissa

Tällä investoinnilla pyritään parantamaan ilmanlaatua muun muassa vähentämällä hiukkaspäästöjä korvaamalla paljon päästöjä aiheuttavat lämmönlähteet ja parantamalla yksittäisten perheasuntojen energiatehokkuutta. Investointi kanavoidaan puhtaan ilman prioriteettiohjelman kautta, jonka parantaminen rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin mukaisen pitkän aikavälin peruskorjausstrategian mukaisesti on yksi uudistuksen B1.1 keskeisistä toimenpiteistä, kuten edellä on kuvattu. Investoinnit koostuvat i) tehottomien tilojen ja veden lämmityksen lähteiden korvaamisesta; ja/tai ii) asuinrakennusten lämpöuudistaminen; ja/tai iii) uusiutuvan energian tuotantolaitokset (pääasiassa aurinkosähköpaneelit, aurinkokeräimet). Tuen taso mukautetaan lopullisten tuensaajien ostovoimaan.

Tämän investoinnin mukaisten toimien on johdettava keskimäärin vähintään 30 prosentin primäärienergian säästöihin. Jos kaasukäyttöisiä kattiloita tuetaan, ne on otettava käyttöön ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien komission teknisten ohjeiden (2021/C58/021) liitteen III mukaisesti, ja niiden on johdettava kasvihuonekaasupäästöjen merkittävään vähenemiseen, jotta voidaan parantaa merkittävästi ympäristöä ja kansanterveyttä erityisesti pilaantumisen vähenemisen vuoksi, erityisesti alueilla, joilla direktiivissä 2008/50/EU vahvistetut EU:n ilmanlaatunormit ylittyvät tai uhkaavat ylittyä. Lisäksi on varmistettava, että kaasukäyttöisten kattiloiden osuus on enintään 40 prosenttia tämän toimenpiteen mukaisten lämmönlähteiden korvaavien laitteiden kokonaismäärästä.

Tämän investoinnin puitteissa toteutettavissa rakennusten peruskorjaamistoimissa, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, on edellytettävä, että talouden toimijat varmistavat, että vähintään 70 painoprosenttia rakennusjätteestä (lukuun ottamatta komission päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun eurooppalaisen jäteluettelon luokassa 170504 määriteltyä luontaista materiaalia) valmistellaan uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja muuta materiaalien hyödyntämistä varten, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa jätettä käytetään korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittelyprotokollan mukaisesti.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

B1.1.3 Koulujen lämpöuudistus

Tällä investoinnilla pyritään parantamaan oppilaitosten energiatehokkuutta ja korvaamaan paljon päästöjä aiheuttavat lämmönlähteet puhtaammilla vaihtoehdoilla. Tämän investoinnin mukaisiin toimiin voivat kuulua muun muassa uusiutuvat energialähteet sekä rakennusten toimintojen, laitteistojen ja teknisten järjestelmien mukauttaminen voimassa olevan lainsäädännön nykyisiin vaatimuksiin; pitkälle menevät perusparannukset; tilojen ja veden lämmitysjärjestelmien nykyaikaistaminen; tehokkaan valaistuksen asentaminen. Elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettujen investointien on johdettava keskimäärin vähintään 30 prosentin primäärienergian säästöihin. Hankkeet valitaan avoimen kilpailun perusteella ottaen huomioon seuraavat perusteet: I) valmius – hankkeen toteutusvalmius; II) CO2- ja/tai PM2,5- ja/tai PM10-päästöjen vähennysaste; III) primäärienergian kulutuksen vähenemisen aste; IV) uusiutuvien energialähteiden käyttö.

Täydentäviin toimiin voi sisältyä myös koulutustoimintaa, opettajien, opiskelijoiden ja paikallisyhteisöjen tietoisuuden lisäämistä ilmansaasteista, ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja uusiutuvien energialähteiden käytöstä.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

B1.1.4 Sosiaalisen toiminnan paikallisten laitosten energiatehokkuuden parantaminen

Investoinnin tavoitteena on parantaa paikallisten sosiaalisen toiminnan laitosten energiatehokkuutta ja korvata paljon päästöjä aiheuttavat lämmönlähteet puhtaammilla vaihtoehdoilla. Tämän investoinnin mukaisiin toimiin voivat kuulua muun muassa uusiutuvat energialähteet sekä rakennusten toimintojen, laitteistojen ja teknisten järjestelmien mukauttaminen voimassa olevan lainsäädännön nykyisiin vaatimuksiin; pitkälle menevät perusparannukset; tilojen ja veden lämmitysjärjestelmien nykyaikaistaminen; tehokkaan valaistuksen asentaminen. Investointien on johdettava keskimäärin vähintään 30 prosentin primäärienergian säästöihin kohteena olevissa rakennuksissa. Hankkeet valitaan avoimen kilpailun perusteella ottaen huomioon seuraavat perusteet: I) valmius – hankkeen toteutusvalmius; II) CO2- ja/tai PM2,5- ja/tai PM10-päästöjen vähennysaste; III) primäärienergian kulutuksen vähenemisen aste; IV) käyttää uusiutuvia energialähteitä.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

B1.1.5 Moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen

Tällä investoinnilla pyritään parantamaan moniasuntoisten rakennusten energiatehokkuutta. Investointi kanavoidaan TERMO-tukijärjestelmän kautta, ja se koostuu i) moniasuntoisten asuinrakennusten lämpöuudistuksesta; ja/tai ii) uusiutuvien energialähteiden asentaminen tällaisiin rakennuksiin, mukaan lukien lämmön ja sähkön lähteet.

Tämän investoinnin puitteissa toteutettavissa rakennusten peruskorjaamistoimissa, joilla parannetaan rakennusten energiatehokkuutta, on edellytettävä, että talouden toimijat varmistavat, että vähintään 70 painoprosenttia rakennusjätteestä (lukuun ottamatta komission päätöksellä 2000/532/EY vahvistetun eurooppalaisen jäteluettelon luokassa 170504 määriteltyä luonnonmateriaalia) valmistellaan uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja muuta materiaalien hyödyntämistä varten, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa jätettä käytetään korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittelyprotokollan mukaisesti.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on kehittää markkinat uusiutuvalle ja vähähiiliselle vedylle ja muille vaihtoehtoisille polttoaineille.

Toimenpide koostuu kahdesta toimesta. Ensimmäisellä pyritään luomaan sääntelykehys vedyn toiminnalle vaihtoehtoisena liikenteen polttoaineena ottamalla käyttöön säännöksiä vetyasemien rakentamisesta, turvallisesta käytöstä ja parantamisesta sekä vetyasemien käytön sallimisesta ja niiden tarvittavista teknisistä tarkastuksista vastaavista viranomaisista. Siinä on myös perustettava järjestelmä, jolla seurataan ja valvotaan ajoneuvojen käyttövoimana käytettävien vetypolttoaineiden laatua. Toimen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 30. joulukuuta 2021 mennessä.

Toisen toimen tavoitteena on luoda vetyinfrastruktuuri ja markkinarakenne, jolla pyritään tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa markkinoilla, vedyn tuotannon integrointia muille energiamarkkinoille sekä olemassa olevaa ja erityistä infrastruktuuria, jolla pyritään luomaan sääntelyn ennustettavuutta investoijille ja tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa. Uudistusten on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01), joilla varmistetaan, että uudistus ei tee uusiutuvan vedyn käytöstä ja markkinoinnista vaikeampaa kuin muut vedyn lähteet. Uudistuksella pyritään kehittämään uusiutuvaa vetyä tai elektrolyysilaitteista tuotettua vetyä ja edistämään vähähiilistä vetyä, joka on EU:n vetystrategian mukaista.

Tämän toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen

Investoinnin tavoitteena on luoda vetyteollisuus Puolaan ja lisätä uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöä. Hankkeiden on oltava osa yhdennettyä poliittista lähestymistapaa, jossa asetetaan etusijalle uusiutuva vety. Investointi koostuu useista hankkeista.

Ensimmäiseen hankkeeseen sisältyy investointeja vetytankkausasemiin, myös vedyn tankkaamiseen. Tankkauslaitosten on oltava avoimia kaikille vetylähteille, mutta täytetyn harmaan vedyn määrän on pienennettävä ajan mittaan.

Hankkeen toisella osalla tuetaan vähintään innovatiivisten vetykäyttöisten liikenneyksiköiden kehittämistä, rakentamista ja toteuttamista. Investoinnissa keskitytään edistämään, testaamaan ja demonstroimaan erityyppisiä vetypolttokennojen kuljetusyksiköitä, jotta voidaan tukea Puolan pyrkimyksiä irrottaa liikkuvuus hiilestä. Vetykäyttöisten liikenneyksiköiden innovatiivisten tyyppien on edistettävä sellaisten kuljetusten hiilestä irtautumista, joiden päästöjä on vaikea vähentää. Se kattaa sekä uusien yksiköiden rakentamisen että olemassa olevien yksiköiden jälkiasennuksen. Kuljetusyksiköitä ei saa käyttää fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen.

Kolmas osa hankkeesta koostuu julkisesta investoinnista tukijärjestelmään, jolla kannustetaan yksityisiä investointeja ja parannetaan rahoituksen saantia Puolan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantosektorilla. Tukivälineen ja lopullisten tuensaajien välisten tukisopimusten tavoitteena on, että uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn kokonaistuotantokapasiteetti on vähintään 315 MW. Järjestelmä toimii myöntämällä tukia suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella järjestelmän tavoitteena on alun perin myöntää vähintään 640000000 euroa tukia. 11

Ohjelmaa hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK).

Järjestelmän on sisällettävä seuraava tuotelinja:

·Suorat tuet vastaavanlaista toimintaa harjoittaville yksityisille yhteisöille tai julkisyhteisöille uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantokapasiteettiin tehtävien investointien rahoittamiseksi, mukaan lukien elektrolyysilaitteet, ja niihin liittyvään infrastruktuuriin.

Jotta investointi voidaan toteuttaa järjestelmään, Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

1.Järjestelmän päätöksentekoprosessin kuvaus: Lopullisen päätöksen järjestelmän myöntämisestä tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2. Asiaan liittyvän tukipolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin kuuluvat:

a.Kuvaus myönnetyistä tuista ja tukikelpoisista lopullisista tuensaajista ottaen huomioon tavoite, jonka mukaan järjestelmän ja lopullisten tuensaajien välillä tehtyjen tukisopimusten ansiosta uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn tuotantokapasiteetti on vähintään 315 MW.

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa”-periaatteenmukaisesti. Sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 12 ii) EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 13 iii) jätteen kaatopaikkoihin, jätteenpolttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 14 ja varat sekä 15 iv) kaivostoimintaan liittyvä toiminta ja omaisuus.

d.Vaatimus, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus käyttää järjestelmän käyttämättömät tulot, myös vuoden 2026 jälkeen, samoihin toimintapoliittisiin tarkoituksiin.

4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista tuista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen tuen myöntämistä toimelle.

d.Velvoite tehdä riskiperusteisia jälkitarkastuksia BGK:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen eli valtiontukisääntöjen noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan järjestelmän lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja tukisopimusten ehtoja noudatetaan.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

B2.2.3 Meriterminaali-infrastruktuurin rakentaminen

Tämän investoinnin tavoitteena on vähentää merituulipuistohankkeiden viivästymisen riskiä ja varmistaa merituulipuistojen asianmukainen toiminta ja turvallisuus.

Investointi koostuu kahdesta hankkeesta. Ensimmäiseen hankkeeseen kuuluu uuden syvänmeren terminaalin rakentaminen erityisesti merituulivoiman asentamista varten. Terminaalissa on oltava vähintään kaksi toiminnassa olevaa laituripaikkaa: yksi ulospäin suuntautuva kiinnityspaikka merituulivoimalaitosten aluksille (joissa on vähintään kaksi tunkkerialuksia) ja yksi saapuva laituri lo-Lo- ja ro-ro-aluksille, jotka toimittavat merituulivoimakomponentteja. Toiseen hankkeeseen kuuluu satamien jälleenrakentaminen ja pääsy niihin mereltä (mukaan lukien aallonmurtajan nykyaikaistaminen). Łeban, Ustkan ja Darłowon satamissa on parannettava ja/tai laajennettava kolmea merituulivoiman palveluterminaalia, jotka muodostavat keskeisen infrastruktuurin avomerilaitosten kunnossapidolle.

Investointi Łeban, Ustkan ja Darłowon offshore-palveluterminaaleihin on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä, ja offshore-laitteistoterminaali on saatettava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

B3.1 Kestävän vesi- ja jätevesihuollon tukeminen maaseutualueilla

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että vaihtoehtoisia veden- ja jätevedenkäsittelyratkaisuja, kuten yksittäisiä puhdistamoja tai sakokaivoja, seurataan, ylläpidetään ja valvotaan asianmukaisesti huononemisen estämiseksi.

Uudistuksessa otetaan käyttöön kuntien velvollisuus käyttää välineitä, joilla estetään jäteveden epäasianmukainen hävittäminen, ja niin sanottua korvaavaa suoritusmekanismia eli sitä, että kunta tyhjentää sakokatankkeja, joita sovelletaan kiinteistönomistajiin, jotka eivät ole tehneet sopimuksia sakokaivojen tyhjentämisestä. Siinä otetaan myös käyttöön velvollisuus suorittaa säännöllisiä tarkastuksia ja otetaan käyttöön tehokas täytäntöönpanomekanismi.

Tämän toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

Uudistuksessa vahvistetaan myös alueelliset perusteet, joiden mukaisesti maaseutualueiden vesihuoltoon tai jätevesi-investointeihin myönnettävän tuen saajat valitaan. Valintaperusteissa on asetettava etusijalle kunnat, joilla on vähiten valmiuksia rahoittaa investointeja omista varoistaan, ja hankkeet, joilla on suurimmat mahdollisuudet lieventää olemassa olevia kielteisiä ympäristövaikutuksia.

Tämän toimen täytäntöönpano oli määrä saada päätökseen 31. joulukuuta 2021 mennessä.

B3.1.1 Investoinnit kestävään vesi- ja jätevesihuoltoon maaseutualueilla

Investoinnin tavoitteena on parantaa vesi- ja viemäri-infrastruktuurin saatavuutta maaseutualueilla, joilla on suurimmat alijäämät, ja parantaa elämänlaatua maaseutualueilla kehittämällä vesi- ja viemäri-infrastruktuuria. Investoinnilla pyritään myös lisäämään maaseutualueiden investointipotentiaalia.

Investoinnilla tuetaan maaseutualueiden vesihuolto- tai jätevedenkäsittelyjärjestelmien rakentamista, laajentamista tai nykyaikaistamista, ja sen on johdettava maaseutuväestön kasvuun käyttäen vesihuolto- ja jätevedenkäsittelyinfrastruktuuria. Lisäksi tuetaan toimia, jotka liittyvät järkiperäisen vesihuollon ja jätevesihuollon edistämiseen. Osana investointia on voitava yhteisrahoittaa infrastruktuuria käyttämällä digitaalisia ratkaisuja, kuten kaukolukituslaitteiden vesimittareiden asentamista tai korvaamista sekä sähköisten vesi- ja kanavien hallintajärjestelmien luomista. On harkittava vaihtoehtoisia ratkaisuja maaseutualueiden vesihuolto- ja jätevedenkäsittelyinfrastruktuurille (kuten kollektiivisten järjestelmien yhdistäminen sakokaivoihin tai yksittäisiin laitoksiin).

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

B.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
B1G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Välitavoite	Energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta annetun säädöksen voimaantulo	Säännös säädöksessä, jolla muutetaan energiatehokkuuslakia ja siihen liittyviä säädöksiä, joista käy ilmi sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta annetun lain voimaantulo (laki lämpöuudistamisen ja perusparannusten tukemisesta ja rakennusten keskitetystä päästörekisteristä; laki vuokrallisten asuintilojen perustamiseen myönnettävästä taloudellisesta tuesta; tietyntyyppistä asumistukea koskeva laki; ja uusiutuvia energialähteitä koskeva laki), jonka avulla energiatehokkuusvelvoitejärjestelmän piiriin kuuluvat yksiköt voivat täyttää energiansäästövelvoitteita niin sanottujen tukiohjelmien puitteissa. Siinä selvennetään mahdollisuuksia käyttää energiatehokkuussopimuksia julkisella sektorilla. Sen on mahdollistettava energiapalveluyritysten osallistuminen energiatehokkuusvelvoitejärjestelmiin.
B2G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Välitavoite	”Puhdasta ilmaa” koskevan ensisijaisen ohjelman päivittäminen	Hyväksytään muutokset kansallisen ympäristönsuojelurahaston ”Puhdasta ilmaa” -prioriteettiohjelmaan, mukaan lukien säännökset a) suurituloisille kotitalouksille suunnatusta tuesta erityisesti siten, että pankkisektori myöntää lainoja yhdistettynä avustuksiin; b) pienituloiset kotitaloudet; C) pienituloisimmat kotitaloudet.				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Kansallisen ympäristönsuojelurahaston on hyväksyttävä muutoksia ”Puhdasta ilmaa” koskevaan ensisijaiseen ohjelmaan rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin mukaisen pitkän aikavälin peruskorjausstrategian mukaisesti, mukaan lukien a) suurituloisille kotitalouksille kohdennettu erityistuki, johon osallistuvat erityisesti pankkiala, joka myöntää lainoja yhdistettynä avustuksiin; b) pienituloiset kotitaloudet; C) pienituloisimmat kotitaloudet (puhdasta ilmaa koskevassa ensisijaisessa ohjelmassa sovellettavien määritelmien mukaisesti). Säännösten, joilla annetaan kohdennettua tukea mainituille ryhmille, on oltava täysin toimintakykyisiä 31 päivään maaliskuuta 2023 mennessä, ja vastaanottajilla on oltava mahdollisuus saada tätä tukea.
B3G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Välitavoite	Kansallisen ilmansuojeluohjelman päivitys	Ilmasto- ja ympäristöministeri hyväksyy päivitetyn kansallisen ilmansuojeluohjelman				Q4	2021	Kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa määritellään uudet tehtävät, jotka on määrä toteuttaa vuoteen 2025, 2030 ja 2040 mennessä kansallisella, maakunnallisella ja kunnallisella tasolla: 1) Vähäpäästöisiä vyöhykkeitä koskevien normien vahvistaminen kunnille, joissa sallitut typpidioksiditasot ovat ylittyneet; 2) ” voivodikuntien”sitoumus hyväksyä savun vastaisia päätöslauselmia kaupungeissa, joissa tiettyjä ilmanlaatunormeja ei noudateta; 3) taloudellinen tuki alue- ja paikallisviranomaisille savuntorjuntaa koskevissa päätöslauselmissa määriteltyjen toimien täytäntöönpanon edistämiseksi ja tiedotuspisteiden valmistelemiseksi asukkaille, jotka hakevat rahoitusta puhdasta ilmaa koskevasta ohjelmasta; 4) Valvontajärjestelmää koskevien säännösten vahvistaminen savuntorjuntaa koskevissa päätöslauselmissa määriteltyjen tehtävien täytäntöönpanon valvomiseksi; (5) Uusien hiilipohjaisten lämmittimien jättäminen julkisten tukiohjelmien ulkopuolelle 1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen.
B4G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Välitavoite	Kiinteiden polttoaineiden laatunormeja koskevan ilmasto- ja ympäristöministerin asetuksen muutoksen voimaantulo	Kiinteän polttoaineen laatustandardeja koskevan asetuksen muutoksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2022	Hiilipohjaisia kiinteitä polttoaineita koskevan asetuksen muutos tulee voimaan ministeriöiden välisen ryhmän laatimien, tarvittavia tai suositeltuja lainsäädäntömuutoksia koskevien suositusten perusteella ja sen jälkeen kansalaisjärjestöjen ja hiilialan kauppakamarien kuulemisen jälkeen. Siinä kielletään kiinteiden hiilipolttoaineiden tuottajia käyttämästä harhaanjohtavaa tuotemerkkiä.
B5G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Välitavoite	Kiinteiden biomassapolttoaineiden laatuvaatimuksia koskevan asetuksen voimaantulo	Kiinteiden biomassapolttoaineiden laatustandardeja koskevan asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q3	2023	Asetuksessa vahvistetaan laatuvaatimukset kiinteille biomassapolttoaineille, mukaan lukien puupelletit. Asetuksella kielletään kiinteiden biomassapolttoaineiden tuottajia käyttämästä harhaanjohtavaa tuotemerkkiä.
B6G	B1.1.1 Investoinnit kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteisiin	Kohde	T1 – Lämpölähteet kaukolämpöjärjestelmissä		Määrä	0	45	Q4	2024	Sellaisten allekirjoitettujen sopimusten alaisten lämmönlähteiden määrä, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset vaatimukset. Tuettuihin teknologioihin kuuluvat maakaasun yhteistuotantoyksiköt, uusiutuvat energialähteet (aurinko, maalämpö, bioenergia) ja lämpöpumput. Raja-arvoa 250 g CO2/kWh tuotettua energiaa ei saa ylittää minkään tuetun laitoksen osalta. Bioenergiaa käyttävien laitosten osalta on varmistettava uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin 2018/2001 noudattaminen. On myös varmistettava, että putkistossa käytettävä biokaasu/biometaani täyttää kestävän kehityksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kriteerit (uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin mukaisesti).
B7G	B1.1.1 Investoinnit kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteisiin	Kohde	T2 – Lämpölähteet kaukolämpöjärjestelmissä		Määrä	45	90	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tavoite koskee sellaisten allekirjoitettujen sopimusten alaisten lämmönlähteiden määrää, jotka täyttävät B6G kohdan vaatimukset.
B8G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yksittäisperheen asuinrakennuksissa	Kohde	T1 – Lämpölähteen korvaaminen omakotirakennuksissa		Määrä	0	250000	Q3	2023	Asennettujen lämmönlähteidenlukumäärä toimenpiteen kuvauksessa esitettyjen ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti (allekirjoitettujen yhteyksien alla). Investointeja on tuettava puhtaan ilman prioriteettiohjelmasta rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin mukaisen pitkän aikavälin peruskorjausstrategian mukaisesti. On varmistettava, että primäärienergian säästöt ovat ohjelman tasolla vähintään 30 prosenttia.
B9G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yksittäisperheen asuinrakennuksissa	Kohde	T2 – Lämpölähteen korvaaminen omakotirakennuksissa		Määrä	250000	513000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Niiden asennettujen lämmönlähteiden lukumäärä, jotka täyttävät B8G kohdan vaatimukset.
B10G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yksittäisperheen asuinrakennuksissa	Kohde	T1 – Uusiutuvien energialähteiden nykyaikaistaminen ja asentaminen yhden perheen asuinrakennuksiin		Määrä	0	190000	Q3	2023	Niiden lämpömodernoitujen omakotitalojen lukumäärä, jotka täyttävät energiatehokkuusvaatimukset tuetuissa hankkeissa. Investointeja tuetaan Puhdasta ilmaa koskevasta painopisteohjelmasta. On varmistettava, että primäärienergian säästöt ovat ohjelman tasolla vähintään 30 prosenttia. On varmistettava, että vähintään 70 prosenttia ohjelman puitteissa tuotetusta rakennusjätteestä käytetään uudelleen tai kierrätetään.
B11G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yksittäisperheen asuinrakennuksissa	Kohde	T2 – Uusiutuvien energialähteiden nykyaikaistaminen ja asentaminen yhden perheen asuinrakennuksiin		Määrä	190000	379000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Niiden lämpömodernoitujen omakotitalojen lukumäärä, jotka täyttävät kohdan B10G vaatimukset.
B12G	B1.1.3 Koulutuslaitosten lämpöuudistus	Kohde	Nykyaikaistetut tai vaihdetut lämmönlähteet, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -vaatimukset oppilaitosten rakennuksissa (allekirjoitettujen sopimusten nojalla)		Määrä	0	70	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Korvattujen tai uudistettujen lämmönlähteiden määrä oppilaitosten rakennuksissa (allekirjoitettujen sopimusten nojalla). On varmistettava, että primäärienergian säästöt ovat ohjelman tasolla vähintään 30 prosenttia. Kaasukäyttöisiä kattiloita on tuettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien komission teknisten ohjeiden (2021/C58/021) mukaisesti. Lisäksi on varmistettava, että kaasukäyttöisten kattiloiden osuus on enintään 20 prosenttia tämän toimenpiteen mukaisten lämmönlähteiden korvaavien laitteiden kokonaismäärästä.
B13G	B1.1.3 Koulutuslaitosten lämpöuudistus	Kohde	Oppilaitosten lämpöuudistetut rakennukset (allekirjoitettujen sopimusten nojalla)		Määrä	0	250	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Niiden oppilaitosten rakennusten lukumäärä, joita tuetaan energia-alan nykyaikaistamiseen ja/tai nykyaikaisten asennusratkaisujen soveltamiseen tehtäviin investointeihin, mukaan lukien uusiutuvat energialähteet sekä rakennusten toimintojen, laitteistojen ja teknisten järjestelmien mukauttaminen sovellettavan lainsäädännön nykyisiin vaatimuksiin. Toteutettujen investointien on mahdollistettava vähintään 30 prosentin energiansäästö koko investointiohjelman tasolla.
B14G	B1.1.4 Sosiaalisen toiminnan paikallisten laitosten energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Sosiaalisen toiminnan laitokset, joissa on korvattu tehottomia kiinteän polttoaineen lämmönlähteitä nykyaikaisiin lämmönlähteisiin, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen vaatimukset		Määrä	0	21	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Niiden sosiaalialan laitosten lukumäärä, jotka ovat korvanneet tehottomia kiinteän polttoaineen lämmönlähteitä nykyaikaisilla lämmönlähteillä, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaiset vaatimukset (allekirjoitettujen sopimusten nojalla). Toteutetuilla investoinneilla on varmistettava vähintään 30 prosentin energiansäästö koko investointiohjelman tasolla. Lisäksi on varmistettava, että kaasukäyttöisten kattiloiden osuus on enintään 20 prosenttia tämän toimenpiteen mukaisten lämmönlähteiden korvaavien laitteiden kokonaismäärästä.
B15G	B1.1.4 Sosiaalisen toiminnan paikallisten laitosten energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Lämpömodernoidut sosiaalisen toiminnan muodot		Määrä	0	85	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lämpömodernoituneiden yhteisölaitosten (kirjastot ja yhteisökeskukset) lukumäärä. Toteutetuilla investoinneilla on varmistettava vähintään 30 prosentin energiansäästö koko investointiohjelman tasolla. Kaasukäyttöisiä kattiloita on tuettava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien komission teknisten ohjeiden (2021/C58/021) mukaisesti. Lisäksi on varmistettava, että kaasukäyttöisten kattiloiden osuus on enintään 20 prosenttia tämän toimenpiteen mukaisten lämmönlähteiden korvaavien laitteiden kokonaismäärästä.
B16G	B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla muutetaan vetyä liikenteen vaihtoehtoisena polttoaineena koskevia säädöksiä	Muutossäädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				Q4	2021	1. Sähköistä liikkuvuutta koskevan lain muuttaminen (11. tammikuuta 2018; Dz. U. z 2018 r. poz. 317) on otettava käyttöön vetytankkausinfrastruktuurin määritelmät; vahvistetaan tankkausasemia koskevat yleiset turvallisuus- ja tekniset vaatimukset (vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria koskevan direktiivin mukaisesti) ja määritetään infrastruktuurin tarkastuksen kannalta merkitykselliset menettelyt ja toimivaltaiset viranomaiset. 2. Polttoaineiden laadun seuranta- ja valvontajärjestelmästä annetun lain muuttaminen (25. elokuuta 2006; Dz.U. Nr 169, poz. 1200) otetaan käyttöön vedyn käsite yhdistetyn nimikkeistön CN 2804 10 00 -koodin mukaisesti; vahvistetaan menettelyt vedyn laadun seuraamiseksi ja valvomiseksi; määrittää asiaankuuluvat viranomaiset. Vedyn käsitteen on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen. Uudistus ei saa vaikeuttaa uusiutuvan vedyn käyttöä ja markkinointia kuin muut vetylähteet. Uudistuksella pyritään ensisijaisesti kehittämään uusiutuvaa vetyä tai elektrolyysilaitteista tuotettua vetyä.
B17G	B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Vetyä koskevista säännöistä annetun lain voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2023	Sellaisen lain voimaantulo, jolla perustetaan vetyinfrastruktuuri ja markkinarakenne, jolla pyritään tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa markkinoilla, vedyn tuotannon integrointia muille energiamarkkinoille sekä olemassa olevaa ja erityistä infrastruktuuria, jolla pyritään luomaan sääntelyn ennustettavuutta investoijille ja tukemaan uusiutuvan ja vähähiilisen vedyn käyttöönottoa. Lain on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen (2021/C 58/01). Uudistus ei saa vaikeuttaa uusiutuvan vedyn käyttöä ja markkinointia kuin muut vetylähteet. Uudistuksella pyritään ensisijaisesti kehittämään uusiutuvaa vetyä tai elektrolyysilaitteista tuotettua vetyä. Uudistuksen on oltava EU:n vetystrategian mukainen.
B18G	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Vetytankkausasemille myönnetyt ympäristöluvat		Määrä	0	10	Q3	2023	Vetytankkausasemille myönnettyjen ympäristölupien lukumäärä.
B19G	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Vetytankkausasemien käyttöönotto		Määrä	0	14	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Yleisölle avointen vetytankkausasemien, mukaan lukien vedyn tankkaus, lukumäärä osana yhdennettyä poliittista lähestymistapaa, jossa asetetaan etusijalle uusiutuva vety. Polttoainetäydennyksen on oltava avoin kaikille vetylähteille, ja tankatun harmaan vedyn määrä vähenee ajan mittaan.
B20G	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Innovatiivisia vetykäyttöisiä kuljetusyksiköitä koskevat tutkimus- ja innovointihankkeet		Määrä	0	3	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	On kehitettäväkolme vetykäyttöisiä kuljetusyksiköitä koskevaa innovatiivista hanketta. Hankkeilla on tuettava vähintään innovatiivisten vetykäyttöisten liikenneyksiköiden (kuten pääasiassa ajoneuvojen, alusten/junien ja muiden rautateitä, linja-autoja/lentokoneita käyttävien yksiköiden) kehittämistä, rakentamista ja toteuttamista. Investoinnin piiriin kuuluu monenlaisia toimia, joilla edistetään, testataan ja demonstroidaan erityyppisiä vetypolttokennojen kuljetusyksiköitä. Sen on katettava sekä uusien yksiköiden rakentaminen että olemassa olevien yksiköiden jälkiasennus. Kuljetusyksiköitä ei saa käyttää fossiilisten polttoaineiden kuljetukseen.
B21aG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.
B21bG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Prosenttia		50 %	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	BGK on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia tukisopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta vähintään 50 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää järjestelmään (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
B21cG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Välitavoite	Ministeriö on toteuttanut 50 % investoinnista	Siirtotodistus				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Puolan on siirrettävä 320 miljoonaa euroa BGK:lle ohjelmaa varten.
B21dG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Prosenttia	50	100 %	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	BGK on tehnyt lopullisten tuensaajien kanssa oikeudellisia tukisopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta kaikki elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnit voidaan käyttää järjestelmään (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
B21eG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen	Siirtotodistus				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Puolan on siirrettävä 320 miljoonaa euroa BGK:hon välitavoitteen B21cG puitteissa jo siirrettyjen 320 miljoonan euron lisäksi.
B37G	B2.2.3 Meriterminaali-infrastruktuurin rakentaminen	Välitavoite	Uuden terminaalin rakentaminen merituulivoiman asentamista varten	Rakennustöiden loppuun saattaminen ja terminaalin alustava vuokrasopimus				Q3	2026	Merituulivoiman uuden terminaalin rakennustyöt on saatettava päätökseen. Terminaalissa on oltava vähintään kaksi toiminnassa olevaa laituripaikkaa: yksi ulospäin suuntautuva kiinnityspaikka merituulivoimalaitosten aluksille (joissa on vähintään kaksi tunkkerialuksia) ja yksi saapuva laituri lo-Lo- ja ro-ro-aluksille, jotka toimittavat merituulivoimakomponentteja. Uutta terminaalia koskeva oikeudellisesti sitova alustava vuokrasopimus (-sopimukset) on allekirjoitettava pohjakiinnitetyn ja kelluvan merituulivoiman asentamiseen tarkoitetun terminaalin pääkäyttöä varten.
B38G	B2.2.3 Meriterminaali-infrastruktuurin rakentaminen	Kohde	Łeban, Ustkan ja Darłowon satamien kunnostus- ja laajennuslaitteet offsore-tuulivoimaloiden huoltoa ja ylläpitoa varten		Määrä	0	3	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Łeban, Ustkan ja Darłowon satamien laitteistojenparantaminen ja/tai laajentaminen on saatettava päätökseen. Ustkassa tehtävät työt koostuvat sisäsataman aallonmurtajan nykyaikaistamisesta ja vesiväylän radan syventämisestä. Łeban rakennustöiden on koostuttava vähintään 3,5 metrin syvyisen lähestymisväylän rakentamisesta. Investointi Darłowoon koostuu aallonmurtajan jälleenrakentamisesta, urakoiden rakentamisesta sekä laiturien rakentamisesta ja kunnostamisesta. On allekirjoitettava oikeudellisesti sitovat toimilupasopimukset, jotka koskevat satamalaitosten (kuten terminaalien tai laituripaikkojen) käyttöä merituulivoimalaitosten huoltoon.
B39G	B3.1 Tuki kestävälle vesi- ja jätevesihuollolle maaseutualueilla	Välitavoite	Maaseutualueiden vesi- ja viemäri-investointien tuen alueellistamista koskevien sääntöjen laatiminen	Maatalous- ja maaseudun kehittämisministeri hyväksyy suuntaviivat.				Q4	2021	Tuensaajien valintaa koskevien alueellisten perusteiden hyväksyminen. Valintaperusteissa asetetaan etusijalle kunnat, joilla on vähiten valmiuksia rahoittaa investointeja omista varoistaan. Voivodikunnan itsehallintoviranomaiset osallistuvat edunsaajien valintaperusteiden määrittelyyn.
B40G	B3.1 Tuki kestävälle vesi- ja jätevesihuollolle maaseutualueilla	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jossa säädetään velvollisuudesta seurata ja valvoa säännöllisesti asianmukaisia yksittäisiä järjestelmiä	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Tulee voimaan säädös, jonka mukaan kunnilla on velvollisuus seurata ja valvoa jäteveden hävittämistä ja käyttää välineitä epäasianmukaisen hävittämisen estämiseksi, mukaan lukien niin sanottu korvaava suoritusmekanismi eli se, että kunta tyhjentää sakokatankit niille kiinteistönomistajille, jotka eivät ole tehneet sopimuksia sakokaivojen tyhjentämisestä.
B41G	B3.1.1 Investoinnit jätevedenpuhdistusjärjestelmiin ja vesihuoltoon maaseutualueilla	Kohde	Uusi tai uudistettu jätevesi- ja vesihuoltoinfrastruktuuri maaseutuväestölle		Määrä	0	27522	Q4	2025	Uusi ja uudistettu infrastruktuuri, joka mahdollistaa maaseutuväestön lisäyhteydet vedenjakelu- ja jätevedenkäsittelyinfrastruktuuriin tai olemassa olevan infrastruktuurin kapasiteetin ennallistaminen tai laajentaminen kunnissa, jotka noudattavat täysin jätevesien käsittelyä koskevia muutettuja sääntöjä. Tuki suunnataan alueille, joiden investointikapasiteetti on covid-19-pandemian vuoksi rajoitettu vesilain 86 §:ssä tarkoitettujen taajamien ulkopuolella, sekä jätevedenkäsittelyinfrastruktuurihankkeisiin, joilla on parhaat mahdollisuudet vähentää olemassa olevia kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tuensaajat valitaan avoimella ja läpinäkyvällä kilpailulla. On harkittava vaihtoehtoisia ratkaisuja maaseutualueiden vesihuolto- ja jätevedenkäsittelyinfrastruktuurille (kuten kollektiivisten järjestelmien yhdistäminen sakokaivoihin tai yksittäisiin laitoksiin). Vedenottoa on vältettävä, jos asianomaisten vesimuodostumien (pinta- tai pohjavesien) tila tai sen ennustetaan olevan huonompi kuin hyvä tila tai potentiaali (ilmastonmuutoksen voimistumisen yhteydessä).
B42G	B1.1.5 Moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	T1 – Uusiutuvan energian tuotantolaitokset ja lämpömodernointi moniasuntoisissa rakennuksissa		Määrä	0	40456	Q3	2023	Sellaisten moniasuntoisissa rakennuksissa olevien asuntojen lukumäärä, jotka ovat lämpömodernisoituja tai varustettu uusiutuvan energian tuotantolaitoksilla. Investointeja tuetaan TERMO-ohjelmasta.
B43G	B1.1.5 Moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	T2 – Uusiutuvan energian tuotantolaitokset ja lämpömodernointi moniasuntoisissa rakennuksissa		Määrä	40456	788086	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Moniasuntoisissa rakennuksissa olevien asuntojen lukumäärä, jotka täyttävät B11aG kohdan vaatimukset.

B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Investoinnilla pyritään vähentämään yritysten energian loppukulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Vihreiden ratkaisujentäytäntöönpanossa yrityksissä pyritään keskittymään teollisuus- ja energiaprosessien parantamiseen energiatehokkuuden parantamiseksi ja energiaintensiteetin vähentämiseksi, mikä johtaa energiankulutuksen vähenemiseen ja parempaan tehokkuuteen sekä uusiutuviin ja vähähiilisiin energialähteisiin yrityksissä tehtäviin investointeihin. Investoinnilla tuetaan erityisesti i) olemassa olevien teollisuus- ja tuotantolaitosten, teollisuuslaitteiden ja sähkölaitosten rakentamista, laajentamista tai nykyaikaistamista niiden energiatehokkuuden parantamiseksi; II) omien uusiutuvien energialähteiden rakentaminen ja asentaminen yrityksissä, mukaan lukien tuuliturbiinit, aurinkokeräimet, aurinkosähköpaneelit, maalämpöjärjestelmät ja lämpöpumput; III) energiavarastojen rakentaminen yrityksiin uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotannon yhteydessä; IV) omien (sisäisten) vähähiilisten energialähteiden rakentaminen/parantaminen, yhteistuotanto mukaan luettuna; v) lisätään vähäpäästöisten tai päästöttömien polttoaineiden osuutta valmistusprosesseissa tiukimpia päästönormeja noudattaen; VI) vähäenergiaisten lämmönlähteiden korvaaminen polttoaineilla (kiinteä, nestemäinen, kaasu) tai sähköllä energiatehokkaammilla energialähteillä; VII) teollisuusprosesseissa käytettävien rakennusten ja tilojen lämpömodernointi. Hankkeet valitaanavoimen kilpailun perusteella ottaen huomioon seuraavat perusteet: I) valmius – hankkeen toteutusvalmius; II) johdonmukaisuus nykyisten ilmastoneutraaliutta koskevien suunnitelmien kanssa; III) CO2-, PM2,5- ja PM10-päästöjen vähennysaste; IV) primäärienergian kulutuksen vähenemisen aste.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen, tulevien hankepyyntöjen tehtävänmääritykseen sisältyvissä tukikelpoisuuskriteereissä on suljettava pois seuraava toimien luettelo: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 16 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 17 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 18 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 19 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa on lisäksi edellytettävä, että valitaan ainoastaan toimet, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Investoinnin toteutus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2023 mennessä.

B2.3 Merituulipuistoihin tehtävien investointien tukeminen

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa merituulivoiman tehokas täytäntöönpano ja kehittäminen.

Uudistuksessa otetaan käyttöön yksityiskohtaiset vaatimukset, jotka koskevat voimalaitoksen komponentteja ja merellä sijaitsevien voimalaitosten komponentteja, sekä merellä sijaitsevien voimalaitosten komponenttien rakentamista koskevia vaatimuksia ottaen samalla huomioon merellä sijaitsevan antotehon ja voimalaitoksen kokoonpanon turvallisuus ja luotettavuus. Voimaan tulee asetus, jossa vahvistetaan enimmäishinta yhtä megawattituntia kohti (joka ilmaistaan Puolan zlotyina), joka voidaan ilmoittaa tuottajien huutokaupassa tekemissä tarjouksissa. Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä.

Uudistuksen tavoitteena on myös vähentää jakorajoitusten vaikutusta sähkömarkkinoiden tuloksiin. Uudistus koostuu siitä, että siirtoverkonhaltija toteuttaa nimenomaisesti tasehallintakapasiteetin (varauksien) hankinnan ennen yhteenkytkemistä (SDAC) ACERin suosituksen mukaisesti, jossa ehdotetaan sovellettavien jakorajoitusten tason alentamista. Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2023 mennessä.

Uudistukseen on liitettävä huutokauppoja, jotka koskevat sähköntuotantoa merituulipuistoista. Huutokaupat on järjestettävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025.

B2.4 Energiavarastojen kehittämistä koskeva oikeudellinen kehys

Uudistuksen tavoitteena on poistaa varastointiteknologian kehittämisen nykyiset oikeudelliset esteet ja luoda vakaa oikeudellinen ympäristö varastointitoiminnan toiminnalle.

Uudistuksella muun muassa vapautetaan sähkön varastointi tariffivelvoitteesta ja poistetaan verkkomaksujen kaksinkertainen veloittaminen. Sen on asetettava toimilupaa/rekisteriin merkitsemistä koskeva velvoite riippuvaiseksi asennetusta kokonaissähkönvarastointikapasiteetista sen kapasiteetista riippumatta. Ehdotettujen varastointitariffipuitteiden on oltava syrjimättömiä ja kustannusvastaavia.

Uudistuksen toteutus oli määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2021 mennessä.

B3.2 Tuki ympäristön ennallistamiselle ja vaarallisilta aineilta suojautumiselle

Uudistuksen tavoitteena on vähentää laajamittaisen huonontuneen maan kielteisiä ympäristövaikutuksia ja mahdollistaa uhkien koordinoitu neutralointi Puolan merialueilla.

Uudistukseen sisältyy organisatoristen ja oikeudellisten esteiden poistaminen laajamittaisten jälkiteollisuusalueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavalta poistamiselta. Siinä keskitytään neljään itsenäiseen kenttäkomponenttiin (eri paikat ja töiden laajuus): 1) entinen Tarnowskie Góryn kemiantehdas Tarnowskie Góryssa; 2) entinen Zachem-kemikaalitehdas Bydgoszczissa; 3) ”Organika-Azot”-tehdas Jaworznossa; 4) Zgierzissä sijaitseva entinen ”Boruta” Dyes Industrytehdas.

Nämä muutokset sisältävä lainsäädäntö tulee voimaan 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

Uudistuksen toisessa osassa määritellään säännöt, jotka koskevat Itämereen upotettuja vaarallisia materiaaleja ja joiden tarkoituksena on parantaa ihmisten terveyttä ja ympäristön tilaa. Siinä on kuvattava viranomaisten toimivalta lainsäännöksissä; määrittää johtavat ja yhteistyössä toimivat tahot asioissa, jotka liittyvät vaarallisten aineiden laskeumiseen merialueille; laadittava yksityiskohtainen toimintasuunnitelma julkishallinnolle sekä valvotuille ja alaisille yksiköille merialueille sijoitetuista vaarallisista materiaaleista sekä maininta yksittäisten tehtävien täytäntöönpanosta vastaavista yksiköistä; ja tehdä oikeudellisia muutoksia vaarallisten materiaalien seurannan, tunnistamisen ja mahdollisen talteenoton ja hävittämisen mahdollistamiseksi.

Nämä muutokset sisältävä lainsäädäntö tulee voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025.

B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin ja suurten ympäristövaurioalueiden ja Itämeren ennallistamiseen

Investoinnin tavoitteena on poistaa suurten ympäristövaurioalueiden ihmisten terveydelle ja elämälle aiheuttama uhka, minimoida niiden kielteiset vaikutukset luonnonympäristöön ja ottaa ne talteen uudelleenkäyttöä varten noudattaen saastuttaja maksaa -periaatetta ja ympäristövastuudirektiiviä 2004/35/EY. Investoinnilla pyritään myös puuttumaan saastumisesta ja vaarallisista materiaaleista Puolan merialueilla aiheutuviin riskeihin.

Investointi koostuu sellaisten tutkimusten ja tutkimusten kehittämisestä, joiden perusteella laaditaan täydelliset investointiasiakirjat ennalta määritellyistä paikoista, joissa esiintyy merkittäviä ongelmia epäpuhtauksien tai vaarallisten aineiden esiintymisessä laajassa mittakaavassa. Siihen sisältyy kenttätutkimuksen, selvitysten ja maakartoituksen kehittäminen alustavana mutta perustavanlaatuisena askeleena, joka johtaa kattavien investointiasiakirjojen laatimiseen ohjelman seuraavissa vaiheissa.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

Investoinnilla tuetaan myös tiedustelu- ja mittauskampanjoita Itämerellä sekä saatujen tietojen analysointia välttämättömänä vaiheena neutralointisuunnitelmia koskevan täydellisen asiakirja-aineiston laatimiseksi.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

B3.3 Tuki vesivarojen kestävään hoitoon maataloudessa ja maaseutualueilla

Uudistuksen tavoitteena on parantaa maaseutualueiden vesihuollon ja resurssitehokkuuden investointien edellytyksiä. Uudistuksella parannetaan maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; parannetaan vedenkäytön tehokkuutta sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; ja vedenpidätyskyvyn lisääminen.

Uudistus koostuu kansalliseen lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista, jotka ovat tarpeen maatalouden ja maaseudun joustavan vesihuollon edellytysten parantamiseksi. Muutoksilla on helpotettava vedenpidätystä koskevien investointien valmistelua ja toteuttamista ja niiden kuivatuksen pysäyttämistä maatalousmaalta, mukaan lukien erityisesti kuivatuslaitteiden jälleenrakentamiseen ja jälleenrakentamiseen liittyvät investoinnit, jotta ne täyttävät pidättämistehtävän ja siten suojaavat maatalousmaata kuivuudelta ja vähentävät tulvariskiä.

Uudistuksen on oltava ”ei merkittävää haittaa” -työryhmän teknisissä ohjeissa (2021/C 58/01) vahvistettujen vaatimusten mukainen, ja siinä on erityisesti varmistettava EU:n ympäristölainsäädännön noudattaminen, mukaan lukien YVA-direktiivi (2011/92/EU) ja vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY).

Muutokset eivät saa johtaa EU:n ympäristölainsäädännön noudattamisen tason heikkenemiseen etenkään sellaisten investointien osalta, joita pidetään merkittävinä tai mahdollisesti merkittävinä investointeina hankkeista, joilla todennäköisesti on merkittävä vaikutus ympäristöön, annetun ministerineuvoston asetuksen mukaisesti, eikä Natura 2000 -alueisiin tehtävien tai niihin vaikuttavien investointien osalta. Muutokset eivät myöskään saa muuttaa vedenottoa koskevia tällä hetkellä sitovia sääntöjä.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2022 mennessä.

B3.3.1 Investoinnit kestävän vesihuollon mahdollisuuksien lisäämiseen maaseutualueilla

Investoinnin tavoitteena on tukea maaseutualueilla tehtäviä investointeja vesienhoidon ja resurssitehokkuuden parantamiseksi.

Investoinnilla parannetaan maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; parannetaan vedenkäytön tehokkuutta sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; ja vedenpidätyskyvyn lisääminen edellyttäen, että veden tarve ja luonne ovat asianmukaisesti perusteltuja. Etusijalle on asetettava ilmastonmuutokseen sopeutuvat ja luontoon perustuvat ratkaisut. Tämän toimenpiteen mukaisista hankkeista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, ja niiden on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen soveltamista koskevissa teknisissä ohjeissa (C(2023) 6454 final) vahvistettujen vaatimusten mukaisia. EU:n ympäristölainsäädännön, mukaan lukien YVA-direktiivi (2011/92/EU) ja vesipolitiikan puitedirektiivin 2000/60/EY,noudattaminen on varmistettava. Kaikkien tästä osasta rahoitettavien investointihankkeiden, jotka edellyttävät YVA-päätöstä, on oltava direktiivin 2011/92/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/52/EU, mukaisia. Erityisesti kaikki uudet hankkeet, jotka edellyttävät ympäristövaikutusten arviointia, on hyväksyttävä ympäristötiedon antamisesta ja sen suojelusta, yleisön osallistumisesta ympäristönsuojeluun ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna kyseisen lain ja tiettyjen muiden lakien muuttamisesta 30 päivänä maaliskuuta 2021 annetulla lailla. Puolalle 23. helmikuuta 2021 toimitettujen, EU:n rahastoista osarahoitettujen hankkeiden korjaavia toimia koskevien suuntaviivojen 2016/2046 (viite Ares(2021)1423319) säännökset otetaan huomioon kaikkien sellaisten investointihankkeiden täytäntöönpanossa, joille on haettu ympäristöpäätöstä tai rakennus- tai rakennuslupaa tai myönnetty ennen 30 päivänä maaliskuuta 2021 annetun lain voimaantuloa. Tukea myönnetään ainoastaan hankkeille, jotka eivät heikennä pinta- ja pohjavesien tilaa eivätkä estä asianomaisten vesimuodostumien ekologisen tilan tai potentiaalin parantamista.

Investoinnit, joilla on kielteisiä vaikutuksia luontoon, jätetään tuen ulkopuolelle. Jos vettä otetaan, asianomaisen viranomaisen on myönnettävä asiaa koskeva lupa, jolla varmistetaan, että asianomaisten vesimuodostumien ekologinen tila on hyvä, ja täsmennetään olosuhteet veden huononemisen välttämiseksi direktiivin 2000/60/EY vaatimusten ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamista koskevien teknisten ohjeiden mukaisesti, ja siitä on esitettävä uusimmat asiaa tukevat tiedot. Vedenottoa on vältettävä, jos asianomaisten vesimuodostumien (pinta- tai pohjavesien) tila tai sen ennustetaan olevan huonompi kuin hyvä tila tai potentiaali (ilmastonmuutoksen voimistumisen yhteydessä). Toimenpiteiden on myös oltava luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun direktiivin 2009/147/EY (lintudirektiivi) ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun direktiivin 92/43/ETY (luontotyyppidirektiivi) säännösten mukaisia.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

B3.4 Puitteet vihreään siirtymään kaupunkialueilla tehtäviä investointeja varten

Uudistuksen tavoitteena on tukea kaupunkien valmiuksia priorisoida, suunnitella, toteuttaa ja rahoittaa investointihankkeita, joilla pyritään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Uudistuksella ja siihen liittyvillä investoinneilla pyritään erityisesti lisäämään viheralueiden osuutta kaupungeissa.

Lainsäädäntömuutoksilla on varmistettava, että kestävyysnäkökohdat sisällytetään kaupunkisuunnittelumenettelyihin ja että sidosryhmiä kuullaan osana näitä menettelyjä. Lisäksi on varmistettava, että paikallisviranomaiset saavat asianmukaista tukea ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien hankkeiden priorisoimiseksi, suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Näitä sääntelyyn ja valmiuksien kehittämiseen liittyviä osatekijöitä täydennetään perustamalla erityinen väline, jonka tarkoituksena on tarjota rahoitusta vihreään siirtymään kaupunkialueilla tehtäviin investointeihin.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukainen, hankkeiden tukikelpoisuuskriteereissä on suljettava pois seuraava toimien luettelo: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 20 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 21 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 22 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 23 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Vihreään kaupunkiin tehtävien investointien helpottamiseen tähtäävät lainsäädäntömuutokset tulevat voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023. Vihreän kaupunkisiirtymän rahasto perustetaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2022.

B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään

Investoinnin tavoitteena on lieventää kaupunkien vaikutusta ilmastonmuutokseen ja niiden asukkaiden terveyteen vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja muita epäpuhtauspäästöjä sekä parantaa kaupunkien energiakestävyyttä ja torjua energiaköyhyyttä. Tavoitteena on myös sopeuttaa kaupunkeja ilmastonmuutokseen liittyviin kasvaviin äärimmäisiin sääoloihin, kuten kuivuuteen, helleaaltoihin ja tulviin.

Investointeja, joilla pyritään lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä energianlähteenä kaupungissa, lisäämään energiatehokkuutta, rakennusten kunnostaminen mukaan lukien, kehittämään päästötöntä liikenneinfrastruktuuria (jalankulkija, pyöräily) yhdistettynä joukkoliikenteeseen, parantamaan koulutusta ja lisäämään kansalaisten tietoisuutta tarpeesta muuttaa kaupunkeja kohti ilmastoneutraaliutta ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Toimenpiteeseen sisältyy myös investointeja hankkeisiin, joilla pyritään lisäämään biologisesti aktiivisia pintoja kaupunki- ja toiminnallisilla alueilla ja vähentämään maaperän sulkemista ja luontoon perustuvia kaupunkiinvestointeja niihin liittyvine kasvillisuusratkaisuineen.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (C(2023) 6454 final) mukainen, hankkeiden tukikelpoisuuskriteereissä on suljettava pois seuraava toimien luettelo: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien loppupään käyttö 24 ; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja 25 ; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin 26 ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet 27 ; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

B3.5 Pieni- ja keskituloisten asuntojen uudistaminen ottaen huomioon rakennusten parempi energiatehokkuus

Uudistuksen tavoitteena on lisätä energiatehokkaiden asuntojen tarjontaa pieni- ja keskituloisille kotitalouksille.

Tämä tavoite saavutetaan lisäämällä sellaisten rakennusten julkista yhteisrahoitusosuutta, jotka täyttävät energiatehokkuusnormit 20 prosenttia kunnianhimoisemmin kuin Puolassa voimassa oleva energiatehokkuutta koskeva vähimmäisvaatimus (lähes nollaenergiarakennuksia koskeva standardi, lähes nollaenergiarakennuksia koskeva standardi).

Uudistus on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

B3.5.1 Investoinnit pieni- ja keskituloisten kotitalouksien energiatehokkaaseen asumiseen

Investoinnin tavoitteena on lisätä energiatehokkaiden asuntojen tarjontaa pieni- ja keskituloisille kotitalouksille.

Investoinneilla tuetaan kunnalliseen asuntokantaan kuuluvien asuntojen, suoja-asuntojen, majoitustilojen, asunnottomien suojien, lämmityksen ja tilapäismajoituksen luomista sekä kunnan tai kuntienvälisen yhdistyksen osallistumista toisen sijoittajan hankkeeseen, jossa perustetaan vuokra-asuntoja pienituloisille henkilöille, joilla ei ole varaa majoitukseen yksityisillä markkinoilla.

Investointeja on tehtävä vähäpäästöisten moniasuntoisten asuinrakennusten rakentamiseen käyttämällä uusiutuvia energialähteitä käyttäviä laitteistoja (erityisesti aurinkosähköpaneeleja ja aurinkokeräimiä) ja muita ”vihreitä” ratkaisuja, jotka parantavat rakennusten energiatehokkuutta. Tuettujen rakennusten energiankulutuksen on oltava 20 prosenttia alhaisempi kuin uusien rakennusten energiatehokkuutta koskeva vähimmäisvaatimus (lähes nollaenergiarakentaminen).

Investointi on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa hajautetun energian ja tuottajakuluttajaenergian sääntely-ympäristöä, kehittää merituulivoiman toimitusketjua, ottaa käyttöön energianhallintajärjestelmiä, lisätä uusiutuvien energialähteiden asennettua kapasiteettia ja lisätä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian osuutta.

Uudistus koostuu uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin tehtävistä muutoksista, kuten energiaklusterien toiminnan edellytysten parantamisesta, tuottajakuluttajien kollektiivisten mallien täytäntöönpanosta, uusia uusiutuvan energian yhteisöjä koskevien säännösten täytäntöönpanosta, yhden uusiutuvan energian yhteisömallin toimintaperiaatteita täsmentävien säännösten käyttöönotosta ja biometaanialan liiketoiminnan harjoittamista koskevien periaatteiden hyväksymisestä.

Toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään maaliskuuta 2023 mennessä.

Uudistuksella muutetaan myös maatuulivoimainvestoinneista annettua lakia, jotta helpotetaan mahdollisuutta investoida maatuulivoimaan kunnissa, jotka haluavat sijoittaa tällaisia laitoksia, antamalla kunnille enemmän valtaa määrittää yksittäisten investointien sijainti ja mahdollistaa laitoksen sijainti lähempänä asuinrakennuksia kuin nykyinen vähimmäisetäisyys, joka on 10 kertaa laitoksen korkeus.

Toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

Edellä mainitun uudistuksen yhteydessä tulee voimaan asetus, jossa esitetään suunnitelma uusiutuvan energian huutokaupoista teknologiakohtaisesti (mukaan lukien uudet maatuulipuistot). Suunnitelmassa on vahvistettava talousarvio ja sähkömäärä, jonka on oltava käytettävissä kutakin kilpailuun perustuvaa huutokauppaa varten vuosiksi 2022–2027. Asetus julkaistaan viimeistään 30. syyskuuta 2022.

Lisäksi Puolan on asteittain lisättävä maatuulipuistojen ja aurinkosähkölaitosten asennettua kapasiteettia vihreän siirtymän edistämiseksi. Maalla asennetun tuuli- ja aurinkosähkökapasiteetin on oltava 23,5 GW 30 päivään syyskuuta 2023 mennessä.

Merituulipuistojen kehittämisen osalta uudistuksessa otetaan käyttöön yksityiskohtaiset säännöt toimilupamaksun maksamisesta energia-alan sääntelyviraston pääjohtajalle merituulipuistojen sähköntuotantoon osallistuville tahoille.

Tämän toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

Lisäksi uudistuksella säännellään kassavirtojen tyyppejä, jotka on otettava huomioon oikaistua hintaa laskettaessa, sekä oikaistun hinnan yksityiskohtaista laskentamenetelmää.

Tämän toimen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

B.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
B1L	B1.2 Energiayhtiöiden energiansäästövelvoitteen täytäntöönpanon helpottaminen	Välitavoite	Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo	Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetus, jossa vahvistetaan energiansäästöjen viitearvo energiatehokkuutta parantaville hankkeille, tulee voimaan; ja vahvistetaan menetelmä, jolla lasketaan energiasäästöt liikennealan hankkeissa.
B2L	B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä	Välitavoite	Rahoitusohjeet (mukaan lukien tukikelpoisuus- ja valintaperusteet) tukijärjestelmää varten, joka kohdistuu energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin yrityksissä, mukaan lukien EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat yritykset	Tukijärjestelmän julkaiseminen				Q4	2022	Järjestelmän investointipolitiikkaan on sisällyttävä vähintään seuraavat tukikelpoisuus- ja hankkeiden valintaperusteet: I) tavoite, joka koskee säästetyn kasvihuonekaasutonnin alhaisinta hintaa; II) varmistetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattaminen käyttämällä poissulkemisluetteloa ja noudattamalla EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä ja iii) täsmennetään hiilestä irtautumista koskevat tavoitteet.
B3L	B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä	Kohde	Kaikkien energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien sopimusten tekeminen yrityksissä		Määrä	0	43	Q4	2023	Niiden sopimusten lukumäärä, jotka on tehty investointihankkeisiin, jotka liittyvät teollisuus- ja energiaprosessien parantamiseen energiatehokkuuden parantamiseksi ja energiaintensiteetin vähentämiseksi, mikä johtaa energiankulutuksen vähentämiseen ja järkeistämiseen investoimalla uusiutuviin ja vähähiilisiin energialähteisiin yrityksissä. Järjestelmää on käytettävä B2L-kohdassa kuvattujen rahoitusohjeidensa mukaisesti. Järjestelmä on otettava käyttöön syrjimättömällä, läpinäkyvällä ja avoimella prosessilla, joka on avoin kaikille teollisuudenaloille.
B4L	B2.3 Merituulipuistoihin tehtävien investointien tukeminen	Välitavoite	Merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä annettuun lakiin perustuvien täytäntöönpanoasetusten voimaantulo	Asetusten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Voimaan tulee kaksi täytäntöönpanoasetusta: 1. Ilmasto- ja ympäristöministerin asetus sähkön evakuoinnissa käytettävien laitteiden ja offshore-asemien osien vaatimuksista – Säännöksellä on lisäksi taattava infrastruktuurin asianmukainen laatu, kun se mahdollisesti integroidaan sähköverkkoon merituulipuistoista, kuten merituulivoimalalain 58–60 §:ssä säädetään. 2. Ilmasto- ja ympäristöministerin asetus enimmäishinnasta Puolan zlotyina 1 megawattitunnilta, joka voidaan ilmoittaa tuottajien huutokaupassa tekemissä tarjouksissa.
B5L	B2.3 Merituulipuistoihin tehtävien investointien tukeminen	Välitavoite	Merituulipuistoista saatavan sähkön huutokauppojen järjestäminen	Huutokaupan tulosten julkaiseminen				Q4	2025	Sähköntuotannon edistämisestä merituulipuistoissa 17. joulukuuta 2020 annetun lain (Puolan virallinen lehti 2021, 234 kohta) 29 §:llä otettiin käyttöön energia-alan sääntelyviraston pääjohtajan velvoite järjestää huutokauppa vuonna 2025. Merituulipuistojen asennettu enimmäissähkökapasiteetti, jolle voidaan myöntää oikeus kattaa negatiivinen saldo huutokaupalla vuonna 2025, on 2,5 GW.
B6L	B2.3 Merituulipuistoihin tehtävien investointien tukeminen	Välitavoite	Sähköjärjestelmän toiminnan yksityiskohtaisista edellytyksistä annetun asetuksen muutos, jolla muutetaan kansallisia tasehallintasääntöjä jakorajoitusten vaikutuksen vähentämiseksi mahdollisimman paljon	Asetuksen muutoksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2023	Osana energiamarkkinoiden uudistusta tasehallintamarkkinoiden sääntöjä on muutettava siten, että niihin sisällytetään nimenomainen reservien hankinta ennen yhteenkytkemistä (SDAC). ACER ehdotti tätä ratkaisua CORE CCM -menetelmässä (ACERin päätös 02/2019) yhtenä mahdollisena ratkaisuna jakorajoitusten vaikutuksen vähentämiseksi mahdollisimman paljon. Tämän uudistuksen toteuttamiseksi energia-asioista vastaava ministeri muuttaa voimajärjestelmän toiminnan yksityiskohtaisista edellytyksistä 4 päivänä toukokuuta 2007 annettua talousministerin asetusta. Energia-alan sääntelyviranomaisen on seurattava jakorajoituksia sovellettavien EU:n sääntöjen mukaisesti. Sääntelyviranomaisen on tehtävä tutkimus Puolan sähköjärjestelmän jakorajoitusten rajoittamiseksi ehdotettujen toimenpiteiden optimoinnista, ja sen suositukset on otettava asianmukaisesti huomioon jatkotyössä.
B10L	B2.4 Energiavarastojen kehittämistä koskeva oikeudellinen kehys	Välitavoite	Energialain muutosten voimaantulo energian varastoinnin osalta	Energialakiin tehtyjen muutosten säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2021	Muutoksilla on helpotettava sähkön varastoinnin kehittämistä, mukaan lukien erityisesti vapautus tariffivelvoitteesta, kaksinkertaisen verkkomaksun välttäminen, osittainen vapautus maksuista, jotka peritään varastojen liittämisestä verkkoon, vapautus alkuperätodistusten esittämistä koskevista velvoitteista ja tietyistä varastoidun sähkön maksuista. Ehdotettujen varastointitariffipuitteiden on oltava syrjimättömiä ja kustannusvastaavia.
B14L	B3.2 Tuki ympäristön ennallistamiselle ja vaarallisilta aineilta suojautumiselle	Välitavoite	Voimaan tulee laki, jolla helpotetaan laajamittaisten jälkiteollisuusalueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavaa poistamista.	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2022	Sellaisen lainvoimaantulo, jonka tarkoituksena on parantaa ihmisten terveyttä ja ympäristön tilaa. Lailla poistetaan organisatoriset ja oikeudelliset esteet, jotka haittaavat laajamittaisten jälkiteollisuusalueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavaa poistamista. Se on luotsin muoto ennalta määritellyissä paikoissa. Laissa säädetään neljästä itsenäisestä kenttäkomponentista (työpaikkojen ja -alojen erot): 1) entinen Tarnowskie Góryn kemiantehdas Tarnowskie Góryssa; 2) entinen Zachem-kemikaalitehdas Bydgoszczissa; 3) ”Organika-Azot”-tehdas Jaworznossa; 4) Zgierzissä sijaitseva entinen ”Boruta” Dyes Industrytehdas. Hankkeen piiriin kuuluu tutkimus ja alueiden kartoitus, suurten ympäristövaurioalueiden ympäristövaikutusten vähentämiseen liittyvien ongelmien laajuuden valmistelu ja arviointi sekä näitä alueita koskevien kattavien investointiasiakirjojen laatiminen.
B15L	B3.2 Tuki ympäristön ennallistamiselle ja vaarallisilta aineilta suojautumiselle	Välitavoite	Itämerellä viipyviä vaarallisia materiaaleja koskevan säädöksen voimaantulo	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jonka tarkoituksena on lisätä ihmisten terveyttä ja ympäristön tilaa; esittäkää seuraavat: — tarkka kuvaus viranomaisten toimivallasta oikeussäännöksissä; — vaarallisten aineiden hävittämiseen Puolan tasavallan merialueilla liittyvissä asioissa johtavien ja yhteistyötä tekevien tahojen yksilöinti; — laaditaan yksityiskohtainen toimintasuunnitelma julkishallinnolle sekä valvotuille ja alaisille yksiköille merialueille sijoitetuista vaarallisista materiaaleista sekä maininta yksittäisten tehtävien täytäntöönpanosta vastaavista yksiköistä; — tehdään lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka mahdollistavat vaarallisten materiaalien seurannan, tunnistamisen ja mahdollisen talteenoton ja hävittämisen koordinoidulla ja suunnitellulla tavalla.
B16L	B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin ja suurten ympäristövaurioalueiden ja Itämeren ennallistamiseen	Kohde	Valikoitujen suurten ympäristövaurioalueiden ja Itämeren pohjalle uponneiden vaarallisten materiaalien kielteisiin ympäristövaikutuksiin liittyviä investointeja varten laaditut asiakirjakokonaisuudet		Määrä	0	9	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Täydelliset investointiasiakirjat koskevat yhdeksää ennalta määriteltyä paikkaa, jotka sijaitsevat maalla ja merellä ohjelman toisena osana ja joiden osalta on merkittäviä ongelmia epäpuhtauksien tai vaarallisten aineiden esiintymisessä laajassa mittakaavassa.
B17L	B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin ja suurten ympäristövaurioalueiden ja Itämeren ennallistamiseen	Kohde	Maa-alueet, joilla tehtiin pilaavien aineiden ja vaarallisten materiaalien esiintymiseen liittyvää kenttätutkimusta		Määrä	0	5	Q4	2025	Kenttätutkimuksen, selvitysten ja maakartoituksen kehittäminen alustavana mutta perustavanlaatuisena askeleena, joka johtaa kattavien investointiasiakirjojen laatimiseen ohjelman seuraavissa vaiheissa.
B18L	B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin ja suurten ympäristövaurioalueiden ja Itämeren ennallistamiseen	Kohde	Puolan merialueilla sijaitsevat paikat (myös hylkyt), joissa on tehty vaarallisten materiaalien esiintymiseen liittyvä inventointi ja kenttätutkimus		Määrä	0	4	Q4	2025	Yksityiskohtaiset tiedustelu- ja mittauskampanjat merellä sekä saatujen tietojen analysointi välttämättömänä askeleena, joka johtaa täydellisen dokumentaation laatimiseen neutralointisuunnitelmia varten.
B21L	B3.3 Tuki vesivarojen kestävään hoitoon maataloudessa ja maaseutualueilla	Välitavoite	Maatalouden ja maaseutualueiden joustavan vesihuollon edellytysten parantamiseksi tarvittavien kansalliseen lainsäädäntöön tehtävien muutosten voimaantulo	Voimaantulon osoittavien muutosten määräys				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Sellaisten muutosten voimaantulo, joilla parannetaan maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; parannetaan vedenkäytön tehokkuutta sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; ja vedenpidätyskyvyn lisääminen. Muutosten on oltava ”ei merkittävää haittaa” -työryhmän teknisissä ohjeissa (2021/C 58/01) vahvistettujen vaatimusten mukaisia, ja niillä on erityisesti varmistettava, että EU:n ympäristölainsäädäntöä, mukaan lukien YVA-direktiivi ja vesipuitedirektiivi, noudatetaan. Muutokset eivät saa johtaa EU:n ympäristölainsäädännön noudattamisen tason heikkenemiseen sellaisten investointien osalta, joita pidetään merkittävinä tai mahdollisesti merkittävinä investointeina hankkeista, joilla todennäköisesti on merkittävä vaikutus ympäristöön, koskevan ministerineuvoston asetuksen mukaisesti, eikä Natura 2000 -alueisiin tehtävien tai niihin vaikuttavien investointien osalta. Muutokset eivät myöskään saa muuttaa vedenottoa koskevia tällä hetkellä sitovia sääntöjä.
B22L	B3.3.1 Investoinnit kestävän vesihuollon mahdollisuuksien lisäämiseen maaseutualueilla	Välitavoite	Ehdotuspyyntöjen valintaperusteiden hyväksyminen	Perusteiden hyväksyminen maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaava ministeriössä				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Investoinnit on valittava kohdennetuilla ehdotuspyynnöillä ympäristökriteerien perusteella. Hankkeella edistetään maatalouden kykyä sietää kuivuutta ja tulvien ehkäisyä maatalousalueilla; parannetaan vedenkäytön tehokkuutta sääntelemällä asianmukaisesti vesisuhteita maatalousalueilla ja vähentämällä valumia; ja vedenpidätyskyvyn lisääminen edellyttäen, että veden tarve ja luonne ovat asianmukaisesti perusteltuja. Etusijalle on asetettava luontoon perustuvat tai muut ilmastonmuutokseen sopeutuvat ratkaisut. Tukea myönnetään ainoastaan hankkeille, jotka eivät heikennä pinta- ja pohjavesien tilaa eivätkä estä asianomaisten vesimuodostumien ekologisen tilan tai potentiaalin parantamista.
B23L	B3.3.1 Investoinnit kestävän vesihuollon mahdollisuuksien lisäämiseen maaseutualueilla	Kohde	Maatalousmaan/metsän pinta-ala (hehtaareina), joka hyötyy paremmasta vedenpidätyskyvystä		Määrä	0	858568	Q4	2025	Vähintään 858568 hehtaaria maatalousmaata tai metsää, joka hyötyy todistetusti vedenpidätyskyvyn paranemisesta toimilla, joilla parannetaan maatalousalan pitkän aikavälin kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kuten kuivuutta ja tulvia, ja tuetaan luonnon monimuotoisuutta. Investoinnin on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisissa teknisissä ohjeissa (2021/C 58/01) vahvistettujen vaatimusten mukainen. Kaikki uudet hankkeet, joista on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, saavat luvan ympäristötiedon antamisesta ja sen suojelusta, yleisön osallistumisesta ympäristönsuojeluun ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna kyseisen lain ja tiettyjen muiden lakien muuttamisesta 30 päivänä maaliskuuta 2021 annetulla lailla. Puolalle 23. helmikuuta 2021 toimitettujen, EU:n rahastoista osarahoitettujen hankkeiden korjaavia toimia koskevien suuntaviivojen 2016/2046 (viite Ares(2021)1423319) säännökset otetaan huomioon kaikkien sellaisten investointihankkeiden täytäntöönpanossa, joille on haettu ympäristöpäätöstä tai rakennus- tai rakennuslupaa tai myönnetty ennen 30 päivänä maaliskuuta 2021 annetun lain voimaantuloa. Tukea myönnetään ainoastaan hankkeille, jotka eivät heikennä pinta- ja pohjavesien tilaa eivätkä estä asianomaisten vesimuodostumien ekologisen tilan tai potentiaalin parantamista. Jos vettä otetaan, asianomaisen viranomaisen on myönnettävä asiaa koskeva lupa, jossa täsmennetään edellytykset huononemisen välttämiseksi ja sen varmistamiseksi, että asianomaisten vesimuodostumien ekologinen tila on hyvä, direktiivin 2000/60/EY vaatimusten mukaisesti ja viimeisimpien asiaa tukevien tietojen perusteella. Vedenottoa on vältettävä, jos asianomaisten vesimuodostumien (pinta- tai pohjavesien) tila tai sen ennustetaan olevan huonompi kuin hyvä tila tai potentiaali (ilmastonmuutoksen voimistumisen yhteydessä).
B24L	B3.4 Puitteet vihreään siirtymään kaupunkialueilla tehtäviä investointeja varten	Välitavoite	Kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskevan lain voimaantulo, jossa asetetaan kaupunkien vihreää siirtymää koskevat tavoitteet, suuntaviivat, täytäntöönpanosäännöt ja koordinointimekanismit	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2023	Sellaisen lain voimaantulo, jolla pyritään tukemaan kaupunkialueiden valmiuksia investoida vihreään siirtymään. Sillä on varmistettava, että kestävyysnäkökohdat sisällytetään kaupunkisuunnittelumenettelyihin. Se varmistaa, että sidosryhmiä kuullaan osana näitä menettelyjä. Se tarjoaa paikallishallinnolle valmiuksia toteuttaa tällaisia hankkeita.
B25L	B3.4 Puitteet vihreään siirtymään kaupunkialueilla tehtäviä investointeja varten	Välitavoite	Vihreän kaupunkimuutoksen väline	Vihreän kaupunkimuutoksen välineen perustaminen ja sen yksityiskohtaisten sääntöjen ja menettelyjen hyväksyminen kaikkia sidosryhmiä kuullen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Perustetaan vihreän kaupunkisiirtymän väline, jolla tuetaan a) kaupunkien vihreää siirtymää; ja b) investoinnit kaupunkien vihreään digitalisointiin hyväksytyin menettelyin. Vihreän kaupunkisiirtymän välineen on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukainen teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen. Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen, hankkeiden tukikelpoisuuskriteereissä on suljettava pois seuraava toimien luettelo: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien jatkojalostus; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia. Vihreän kaupunkimuutoksen välineellä varmistetaan, että tähän välineeseen liittyvät takaisin saadut varat (eli lainan korot, oman pääoman tuotto tai takaisin maksettu pääoma, josta on vähennetty niihin liittyvät kustannukset) käytetään samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, myös vuoden 2026 jälkeen, tai elpymis- ja palautumistukivälineen lainan takaisinmaksuun.
B26L	B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään	Kohde	T1 – Vihreän kaupunkikehityksen hankkeisiin tehtäviä investointeja koskevien lainasopimusten allekirjoittaminen		Määrä	0	201	Q4	2024	Tavoite liittyy vastaanottajien kanssa allekirjoitettujen sopimusten määrään. Tuki kanavoidaan vihreän kaupunkisiirtymän välineen kautta ja sen on oltava hyväksyttyjen menettelyjen mukaista. Edunsaajayhteisöt valitaan kaikkia kaupunkeja koskeville hankkeille avoimilla läpinäkyvillä ja kilpailuun perustuvilla ehdotuspyynnöillä. Edunsaajayhteisöjen valintaperusteissa on erityisesti otettava huomioon tarve lieventää kaupunkien vaikutusta ilmastonmuutokseen ja niiden asukkaiden terveyteen vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja muita epäpuhtauspäästöjä. Tulosindikaattorit määritellään tuettujen hankkeiden erityispiirteiden mukaan. Tukikelpoisia hanketyyppejä ovat muun muassa seuraavat: I) biologisesti aktiivisten pintojen lisääminen kaupunki- ja toiminnallisilla alueilla ja maaperän sulkemisen vähentäminen; II) luontoon perustuvat kaupunkiinvestoinnit ja niihin liittyvät kasvillisuusratkaisut; III) kestävät sadeveden hallintajärjestelmät, joissa käytetään vihreää sinistä infrastruktuuria ja luontopohjaisia ratkaisuja; IV) kaupunkien ilmanlaadun parantaminen, mukaan lukien hajautetun energian ja kansalaisenergian kehittäminen; v) vähäpäästöisten vyöhykkeiden, kestävän multimodaalisen kaupunkiliikenteen, tehokkaiden liikennesuunnitelmien ja kaupunkialueiden viheralueiden perustaminen; VI) energiaklusterin ja osuuskuntien kehittäminen (vii) uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen energianlähteenä kaupungissa; VIII) joukkoliikenteeseen integroidun päästöttömän liikenneinfrastruktuurin (jalankulkijat, pyöräily) kehittäminen; IX) energiatehokkaiden valaistusteknologioiden käyttöönotto teillä ja julkisissa tiloissa; (X) kansalaisille suunnattu koulutus ja tietoisuuden lisääminen tarpeesta muuttaa kaupunkeja kohti ilmastoneutraaliutta ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja xi) rakennusten ja kaupunkitilojen elvyttämistä. X:n kustannukset saavat olla enintään 10 prosenttia investoinnin B3.4.1 kustannuksista. Etusija annetaan kaupungeille, joissa tällaisia hanketyyppejä on otettu käyttöön tai aiotaan ottaa käyttöön. Hankkeiden kohdentamisella edunsaajayhteisöille on varmistettava yhteisöjen tasapuolinen jakautuminen eri maiden välillä väestömäärän ja maantieteellisen kattavuuden perusteella. Lainan takaisinmaksukustannukset eivät edellytä paikallishallintojen rahoitusosuuksia. Tätä säännöstä ei sovelleta investointihankkeisiin, jotka tuottavat asiaankuuluvia tuloja tai kustannussäästöjä.
B27L	B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään	Kohde	T2 – Vihreän kaupunkikehityksen hankkeisiin tehtäviä investointeja koskevien lainasopimusten allekirjoittaminen		Määrä	0	438	Q4	2025	Tarkistettujen talousarviomäärärahojen perusteella sellaisten lisäsopimusten määrä, jotka on allekirjoitettu tuensaajien kanssa sellaisten investointien osalta, jotka täyttävät alamomentille B26L esitetyt perusteet.
B27aL	B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään	Kohde	T3 – Vihreän kaupunkikehityksen hankkeisiin tehtäviä investointeja tukevat loppuun saatetut hankkeet		Määrä	0	390	Q3	2026	Niiden hankkeiden lukumäärä, jotka vihreän kaupunkisiirtymän välineestä myönnetyn tuen saajat ovat saattaneet päätökseen tarkistettujen talousarviomäärärahojen jälkeen.
B28L	B3.5 Pieni- ja keskituloisten asuntorakentamisen uudistaminen rakennusten paremman energiatehokkuuden huomioon ottaminen	Välitavoite	Vuokra-asuntojen, suoja-asuntojen, yösuojien, kodittomien, lämmityslaitosten ja tilapäisten tilojen perustamiseen myönnettävästä taloudellisesta tuesta 8 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo ja siitä johtuvat muutokset muihin lakeihin	Säännös rahoitustuesta vuokra-asuntojen, suoja-asuntojen, yömajoitusten, kodittomien, lämmityslaitosten ja tilapäisten tilojen perustamiseen 8 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain muuttamisesta, ja siitä johtuvat muutokset muihin lakeihin, joista käy ilmi lain voimaantulo.				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Säädöksen muutoksella lisätään tukea sellaisten rakennusten rakentamiseen tehtäviin investointeihin, joiden energianormi on lähes nollaenergiarakennuksia korkeampi 20 prosenttia. Tukea on korotettava verrattuna tavanomaiseen asumiseen 80 prosentista 95 prosenttiin pienituloisten kotitalouksien osalta ja 35 prosentista 60 prosenttiin keskituloisten kotitalouksien osalta. Näitä säännöksiä sovelletaan kaikkiin julkisen tuen lähteisiin.
B29L	B3.5.1 Investoinnit pieni- ja keskituloisten kotitalouksien energiatehokkaaseen asumiseen	Kohde	T1 – Niiden asuntojen lukumäärä, joille voidaan myöntää rahoitusta pieni- ja keskituloisille kotitalouksille		Määrä	0	7820	Q4	2024	Rahoitukseen soveltuvien asuntojen määrä (pieni- ja keskituloisille kotitalouksille). Investoinnit toteuttavat paikallisviranomaiset ja sosiaalisen asuntotuotannon sijoittajat (lähinnä sosiaalisen asuntotuotannon järjestöt ja sosiaalista asuntotuotantoa koskevat aloitteet). Edunsaajayhteisöjen (paikallisviranomaisten ja sosiaalisen asuntotuotannon sijoittajien (lähinnä sosiaalisen asuntotuotannon järjestöt ja sosiaalista asuntotuotantoa koskevat aloitteet) kanssa allekirjoitetuissa sopimuksissa on täsmennettävä, että -vähintään 75 prosenttia näistä asunnoista myönnetään niille huoneistojen hakijoille, jotka kuuluvat hakijoiden tulojen perusteella laaditun hakijaluettelon alapuoliskoon, alenevassa järjestyksessä, ja -asunnot on rakennettava energiatehokkuusstandardin mukaisesti, joka on 20 prosenttia kunnianhimoisempi kuin Puolassa voimassa oleva energiatehokkuutta koskeva vähimmäisvaatimus (lähes nollaenergiarakennuksia koskeva standardi/NZEB-standardi). Edunsaajayhteisöt valitaan läpinäkyvillä ja kilpailuun perustuvilla ehdotuspyynnöillä, jotka ovat avoimia kaikille paikallisviranomaisille ja sosiaalisen asuntotuotannon sijoittajille (lähinnä sosiaalisen asuntotuotannon järjestöt ja sosiaalista asuntotuotantoa koskevat aloitteet). Edunsaajayhteisöjen valintaperusteissa on erityisesti otettava huomioon tarve lisätä energiatehokkaiden asuntojen tarjontaa pieni- ja keskituloisissa kotitalouksissa. Jos uusia rakennustoimia toteutetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja keskeiset luonnon monimuotoisuuden alueet sekä muut suojelualueet), edellytetään luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan ja lintudirektiivin 5 artiklan noudattamista, ja ympäristövaikutusten arviointi tai seulonta on tehtävä, jos YVA-direktiivissä sitä edellytetään. Kaikkien tästä osasta rahoitettavien investointihankkeiden, jotka edellyttävät YVA-päätöstä, on oltava direktiivin 2011/92/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/52/EU, mukaisia. Erityisesti kaikki uudet hankkeet, jotka edellyttävät ympäristövaikutusten arviointia, saavat luvan ympäristötiedon antamisesta ja sen suojelusta, yleisön osallistumisesta ympäristönsuojeluun ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna kyseisen lain ja tiettyjen muiden lakien muuttamisesta 30 päivänä maaliskuuta annetulla lailla. Puolalle 23. helmikuuta 2021 toimitettujen, EU:n rahastoista osarahoitettujen hankkeiden korjaavia toimia koskevien suuntaviivojen 2016/2046 (viite Ares(2021)1423319) säännökset otetaan huomioon kaikkien sellaisten investointihankkeiden täytäntöönpanossa, joille on haettu ympäristöpäätöstä tai rakennus- tai rakennuslupaa tai myönnetty ennen 30 päivänä maaliskuuta 2021 annetun lain voimaantuloa.
B30L	B3.5.1 Investoinnit pieni- ja keskituloisten kotitalouksien energiatehokkaaseen asumiseen	Kohde	T2 – Matala- ja keskituloisissa kotitalouksissa valmistuneiden asuntojen määrä		Määrä	0	7820	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Valmistuneiden asuntojen määrä (pieni- ja keskituloisille kotitalouksille). Investoinnit toteuttavat paikallisviranomaiset ja sosiaalisen asuntotuotannon sijoittajat (pääasiassa asuntoyhdistykset ja sosiaalista asuntotuotantoa koskevat aloitteet). Edunsaajayhteisöt valitaan läpinäkyvillä ja kilpailuun perustuvilla ehdotuspyynnöillä, jotka ovat avoimia kaikille paikallisviranomaisille ja paikallisille asunto-osuuskunnille. Edunsaajayhteisöjen valintaperusteissa on erityisesti otettava huomioon tarve lisätä energiatehokkaiden asuntojen tarjontaa pieni- ja keskituloisissa kotitalouksissa. Jos uusia rakennustoimia toteutetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä (mukaan lukien suojelualueiden Natura 2000 -verkosto, Unescon maailmanperintökohteet ja keskeiset luonnon monimuotoisuuden alueet sekä muut suojelualueet), edellytetään luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan ja lintudirektiivin 5 artiklan noudattamista, ja ympäristövaikutusten arviointi tai seulonta on tehtävä, jos YVA-direktiivissä sitä edellytetään. Kaikkien tästä osasta rahoitettavien investointihankkeiden, jotka edellyttävät YVA-päätöstä, on oltava direktiivin 2011/92/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2014/52/EU, mukaisia. Erityisesti kaikki uudet hankkeet, jotka edellyttävät ympäristövaikutusten arviointia, saavat luvan ympäristötiedon antamisesta ja sen suojelusta, yleisön osallistumisesta ympäristönsuojeluun ja ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain nojalla, sellaisena kuin se on muutettuna kyseisen lain ja tiettyjen muiden lakien muuttamisesta 30 päivänä maaliskuuta annetulla lailla. Puolalle 23. helmikuuta 2021 toimitettujen, EU:n rahastoista osarahoitettujen hankkeiden korjaavia toimia koskevien suuntaviivojen 2016/2046 (viite Ares(2021)1423319) säännökset otetaan huomioon kaikkien sellaisten investointihankkeiden täytäntöönpanossa, joille on haettu ympäristöpäätöstä tai rakennus- tai rakennuslupaa tai myönnetty ennen 30 päivänä maaliskuuta 2021 annetun lain voimaantuloa.
B32L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Uusiutuvaa energiaa tuottavia yhteisöjä ja biometaania koskevaa lainsäädäntökehystä muuttavien säädösten voimaantulo: Uusiutuvia energialähteitä koskevan lain muutokset, energiamarkkinoita koskevan lainsäädännön muutokset ja uusiutuvia energialähteitä koskevan lain asetuksen voimaantulo	Muutossäädösten ja asetuksen säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Muun muassa seuraavien muutossäädösten ja -asetusten hyväksyminen ja voimaantulo: 1. Uusiutuvista energialähteistä 20 päivänä helmikuuta 2015 annettuun lakiin (uusiutuvia energialähteitä koskeva laki) tehtävillä muutoksilla muotoillaan uudelleen energiaklusterien toimintaperiaatteet (paremmat edellytykset tällaisten yksiköiden perustamiselle) säätämällä säännöt, määritelmät tai käsitteet, jotka koskevat soveltamisala, sopimukset, energiaklusterin aihe, energiaklusterin rekisteri tai energiaklusterin yksittäisten jäsenten ja verkonhaltijoiden välinen yhteistyö. 2. Uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin tehtävillä muutoksilla on otettava käyttöön energian tuottajakuluttajien kollektiivisia malleja. Energian tuottajakuluttajien kollektiivisia malleja koskevien säännösten voimaantulo saattaa viivästyä. 3. Energiamarkkinoita koskeviin säädöksiin tehtävillä muutoksilla on pantava täytäntöön uusia uusiutuvan energian yhteisöjä koskevat säännökset, joilla varmistetaan, että loppuasiakkailla, erityisesti kotitalousasiakkailla, on oikeus osallistua uusiutuvan energian yhteisöön. 4. Uusiutuvista energialähteistä annetun lain sääntelyllä energiaosuuskuntien energiatilinpidon periaatteista otetaan käyttöön säännöksiä, joissa täsmennetään toimintaperiaatteet yhdelle uusiutuvan energian yhteisön mallille. 5. Muutokset uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin, jossa säädetään biometaanin alan liiketoiminnan harjoittamista koskevista säännöistä.
B33L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Maatuulipuistoihin tehtävistä investoinneista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo	Maatuulivoimaloista annetun lain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Voimaan tulee muutossäädös, jolla poistetaan maainfrastruktuuriin tehtävien investointien muodolliset esteet. Muutoksella joustavoitetaan etäisyyttä koskevaa sääntöä (vähimmäisetäisyys tuulivoimaloiden ja asuinrakennusten välillä 10 kertaa tuulikilometrin korkeudella, 10H) antamalla enemmän valtaa määrittää vähimmäisetäisyydet kunnille osana alueellista/aluekohtaista menettelyä ja alueellisille ympäristönsuojeluvirastoille osana ympäristöolosuhteita koskevien päätösten tekomenettelyä. Yleinen 10H:n etäisyyssääntö on säilytettävä, mutta siitä poikkeaminen on sallittava, ja yksittäisille kunnille on annettava enemmän valtaa määrittää tuulipuistojen sijainti osana paikallista suunnittelumenettelyä (alue-/aluekohtainen menettely). Paikallisessa suunnitelmassa on voitava määritellä tuulipuiston lyhyempi etäisyys asuinrakennuksesta ottaen huomioon tuulipuistojen vaikutusten laajuus tällaisen suunnitelman ympäristövaikutusennusteen perusteella.
B34L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Uusiutuvan energian huutokauppoja koskevasta suunnitelmasta vuosiksi 2022–2027 annetun asetuksen voimaantulo	Asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q3	2022	Voimaan tulee asetus, jossa vahvistetaan suunnitelma uusiutuvan energian huutokaupoista teknologiakohtaisesti (mukaan lukien uudet maatuulipuistot). Suunnitelmassa on vahvistettava talousarvio ja sähkömäärä, joka on saatavilla kilpailuun perustuvissa huutokaupoissa vuosiksi 2022–2027.
B35L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Kohde	T1 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Määrä	11,2	18	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
B36L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Kohde	T2 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Määrä	18	20	Q3	2022	Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
B37L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Kohde	T3 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Määrä	20	23	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
B38L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Kohde	T4 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Määrä	23	23,5	Q3	2023	Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
B39L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo	Asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Seuraava täytäntöönpanoasetus tulee voimaan: Toimilupamaksua koskeva ministerineuvoston asetus – Energialain 34 §:n 2a momentin mukaan velvollisuus maksaa toimilupamaksu energia-alan sääntelyviraston pääjohtajalle ulotettiin myös merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä 17 päivänä joulukuuta 2020 annetussa laissa tarkoitettuihin energiayrityksiin, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa sähköntuotannon alalla merituulipuistoissa. Lisäksi 15 päivänä huhtikuuta 2021 annetun energialain muuttamisen yhteydessä toimilupamaksu kattaa myös sähkön varastoinnin.
B40L	B3.6 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo	Asetuksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2022	Ilmasto- ja ympäristöministerin asetus kassavirtojen tyypeistä, jotka on otettava huomioon oikaistua hintaa laskettaessa, ja oikaistun hinnan yksityiskohtaisesta laskentamenetelmästä. Asetuksessa täsmennetään kassavirtojen tyypit, jotka on otettava huomioon oikaistua hintaa laskettaessa, sekä oikaistun hinnan yksityiskohtainen laskentamenetelmä. Prosessin aikana on otettava huomioon sellaiset tekijät kuin investointituki, investointituen myöntämispäivä sekä ympäristö- ja energia-alan julkisen tuen myöntämistä koskevat säännöt. Tavoitteena on helpottaa edellä mainittua menettelyä merituulipuistojen investoijien kannalta.

C. OSA C: DIGITALISAATIO

Tämän investoinnin tavoitteena on edellä mainitun uudistuksen mukaisesti lisätä kiinteän laajakaistaverkon piiriin kuuluvien kotitalouksien määrää 814635 yksiköllä keskittyen seuraavan sukupolven valkoisiin liityntäalueisiin, joilla ei tällä hetkellä ole suuren kapasiteetin laajakaistainfrastruktuuria ja joilla markkinat eivät todennäköisesti tarjoa loppukäyttäjille lähitulevaisuudessa 100 Mbit/s siirtonopeutta verkosta käyttäjälle.

Investoinnilla tuetaan myös paikallisten lähiverkkojen nykyaikaistamista kouluissa ja tarjotaan mahdollisuus käyttää erittäin nopeaa internetiä (eli yli 100 Mbit/s:n vähimmäisvaatimukset) vähintään 100000 luokkahuoneessa.

Hankepyyntöjen ehdoissa on määrättävä, että kaikissa infrastruktuuri-investoinneissa vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä on käytettävä uudelleen tai kierrätettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti 28 .

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa

Tämä laaja uudistus kattaa useita osa-alueita, joilla edistetään Puolan yhteiskunnan digitalisaatiota. Ne ulottuvat digitaalisista julkisista palveluista kansalaisten ja työntekijöiden digitaaliseen koulutukseen.

Digitaalisten sovellusten laajentamista julkisella sektorilla tuetaan lainsäädäntömuutoksilla, joilla edistetään sähköistä viestintää julkisten laitosten, yritysten ja kansalaisten välillä. Ensimmäinen koskee julkisten elinten suorittamien toimintojen tietokoneistamisesta julkisten asiakirjojen ja prosessien digitalisoimiseksi 17 päivänä helmikuuta 2005 annetun lain muuttamista. Toisella lailla muutetaan tavaroista ja palveluista kannettavasta verosta 11 päivänä maaliskuuta 2004 annettua lakia sähköisten laskujen strukturoitujen tietojen käytön osalta ja otetaan käyttöön velvollisuus laatia ja vastaanottaa sähköisiä laskuja kansallisen sähköisten laskujen järjestelmän kautta.

Digitaalisten taitojen osalta perustetaan ja pannaan täytäntöön digitaalisten taitojen kehittämisohjelma. Ohjelmassa on määriteltävä kattavat pitkän aikavälin vaatimukset, joilla tuetaan digitaalisten taitojen kehittämistä ja seurantaa virallisessa, epävirallisessa ja arkioppimisessa. Digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksen perustaminen ja toiminta on muotoiltava selkeästi ohjelmassa. Asiakirja on laadittava käyttäen usean sidosryhmän lähestymistapaa.

Koulutuksen alalla on määriteltävä sitovat vähimmäisvaatimukset koulujen varustamiseksi digitaalisilla infrastruktuureilla. Pakolliset ohjeet laaditaan yhteistyössä paikallishallinnon kanssa ja kuullen laajaa sidosryhmien joukkoa, ja niissä on varmistettava tieto- ja tietotekniikkalaitteiden vähimmäistaso jokaisessa Puolan koulussa.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, hallintojen ja talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniset ratkaisut

Julkisten sähköisten palvelujen käytön lisäämiseksi tämän investoinnin puitteissa toteutetaan seuraavat hankkeet:

·uusien sähköisten palvelujen loppuun saattaminen tai olemassa olevien julkishallinnon palvelujen päivittäminen, jotta kansalaiset voivat käsitellä hallinnollisia asioita verkossa;

·uusien tietojärjestelmien valmiiksi saattaminen tai olemassa olevien järjestelmien päivittäminen julkishallinnossa;

·maksuttoman sähköisen asiakirjahallintajärjestelmän (EZD-järjestelmä) käyttöönotto ja konfigurointi vuonna 2000 julkisten tehtävien hoitamisessa ja SaaS2 EZD RP -pilvipalvelun tarjoamisessa;

·strukturoitujen sähköisten laskujen käyttöönotto liiketoimissa (kansallinen sähköinen laskutusjärjestelmä) yhtenäisen digitaalisen kehyksen avulla;

·uusien sähköisten palvelujen loppuun saattaminen tai olemassa olevien palvelujen päivittäminen e-Tax Office -palvelussa.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

C2.1.2 Yhdenvertaiset toimintaedellytykset kouluille, joissa on mobiilimultimedialaitteita – laitteistoa koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseen liittyvät investoinnit

Tieto- ja viestintäteknisiä laitteita koskevien sitovien vähimmäisvaatimusten mukaisesti tällä investoinnilla pyritään tarjoamaan kaikille Puolan kouluille huipputason multimedialaitteita, joita opettajat ja opiskelijat voivat käyttää. Tavoitteena on mahdollistaa digitaaliteknologian käyttö samantasoisessa oppimisessa jokaisessa peruskoulussa ja keskiasteen koulussa eri puolilla Puolaa. Tavoitteena on tarjota opettajille tietokoneita ja ohjelmistoja arvosetelijärjestelmän kautta ja tavoittaa enintään kuusi oppilasta yhtä kannettavaa tietokonetta, selaintietokonetta tai tablettia kohti yhteensä vähintään 1288336 kannettavaa tietokonetta, selaintietokonetta ja tablettia.

Jotta tieto- ja viestintätekniikan laitteet olisivat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisia, niiden on täytettävä direktiivin 2009/125/EY mukaisesti kannettavalle tietokoneelle, selaimelle kannettavalle tietokoneelle ja tabletille asetetut energiaan liittyvät vaatimukset ja materiaalitehokkuusvaatimukset. Tieto- ja viestintätekniset laitteet eivät myöskään saa sisältää direktiivin 2011/65/EU liitteessä II lueteltuja rajoitettuja aineita.

Käytössä on oltava jätehuoltosuunnitelma, jolla varmistetaan sähkö- ja elektroniikkalaitteiden mahdollisimman suuri kierrätys käyttöiän lopussa, muun muassa kierrätyskumppaneiden kanssa tehtävien sopimusten avulla, ottamalla huomioon taloudelliset ennusteet tai viralliset hankeasiakirjat. Laitteen käyttöiän päättyessä se on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten, hyödynnettävä tai kierrätettävä tai käsiteltävä asianmukaisesti.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

C2.1.3 Sähköiset kompetenssit

Kouluttamalla vähintään 323000 ihmistä Puola pyrkii nostamaan digitaalisten taitojen yleistä tasoa yhteiskunnassa ja parantamaan maan digitalisaatioprosessia. Näistä 40 prosenttia on digitaalisia perustaitoja tarvitsevia kansalaisia, 20 prosenttia on virkamiehiä, 20 prosenttia on syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia ja loput 20 prosenttia koostuu perus- ja keskitason koulutuksen saavista opettajista ja opettajista.

Osana investointia perustetaan digitalisaatiosta vastaavan ministerin yhteyteen digitaalisten taitojen kehittämiskeskus, joka koostuu digitaalipolitiikan täytäntöönpanoa tukevista asiantuntijoista, neuvonantajista ja digitaalialan asiantuntijoista.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

C3.1 Tietojärjestelmien kyberturvallisuuden parantaminen, tietojenkäsittelyinfrastruktuurin vahvistaminen ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi

Uudistuksessa keskitytään kolmeen erityistavoitteeseen, jotka mahdollistavat tietojärjestelmien turvallisuusratkaisujen toteuttamisen: I) kansallisen kyberturvallisuusjärjestelmän kehittäminen; II) kyky ehkäistä tehokkaasti poikkeamia ja reagoida niihin; III) kyberturvallisuutta koskevan sosiaalisen tietoisuuden lisääminen. Nämä tavoitteet saavutetaan muuttamalla 5 päivänä heinäkuuta 2018 annettua kansallista kyberturvallisuusjärjestelmää koskevaa säädöstä ja 11 päivänä syyskuuta 2018 annettua valtioneuvoston asetusta keskeisistä palveluista.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2025 mennessä.

C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontapalvelujen infrastruktuurin optimointi

Investointi koostuu neljästä eri osatekijästä: I) kyberturvallisuus; II) tietojenkäsittelyinfrastruktuuri; III) lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi ja iv) pilvipalvelu- ja reunalaskentaratkaisut.

Kyberturvallisuuden osalta toteutetaan neljä hanketta:

-Perustetaan verkosto, johon kuuluu vähintään viisi alakohtaista tietoturvaloukkauksiin reagoivaa ryhmää (CSIRT) kansallisesta kyberturvallisuusjärjestelmästä annetussa säädöksessä tarkoitetuilla keskeisillä aloilla: energia-, liikenne-, terveydenhuolto-, pankki- ja rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurit, digitaalinen infrastruktuuri, vesihuolto ja sähköisen viestinnän yritykset;

-Yhdistetään 385 kansallista kyberturvallisuustoimijaa integroituun kyberturvallisuuden hallintajärjestelmään;

-Tuki 500 toimijalle kyberturvallisuusinfrastruktuurien päivittämisessä ja laajentamisessa, mukaan lukien tuki toimijoille, jotka käyttävät tietotekniikkaa ja operatiivista teknologiaa (OT) teollisuuden valvontajärjestelmissä (ICS);

-Perustetaan voivodikunnan tason kyberturvallisuusasiantuntijoiden verkosto tukemaan julkisia toimijoita poikkeamien käsittelyssä ja tietojen keräämisessä ja kyberturvallisuutta koskevan tietoisuuden lisäämisessä.

Ii) datainfrastruktuuria varten on perustettava kolme standardoitua datankäsittelykeskusta, jotka tarjoavat energiatehokasta ja skaalattavaa kriittistä infrastruktuuria, jotta tieto- ja viestintäteknisille järjestelmille on esteetön digitaalinen palvelu ja turvallinen infrastruktuuri. Keskusten on noudatettava datakeskusten energiatehokkuutta koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä erityisesti seuraavilla aloilla:

-3.2.8 Kestävä energiankäyttö: datakeskuksiin tarvittava energia on hankittava uusiutuvista energialähteistä;

-3.2.11 Vaihtoehtoiset sähköntuotantoteknologiat: uusiutuvien energialähteiden asentaminen datakeskusten tiloihin;

-3.3.2 Pohditaan useita sietokyvyn tasoja: datakeskusten odotetaan parantavan virransyöttöjärjestelmän luotettavuutta rakentamalla uusia varasähkönsyöttömenetelmiä.

”Ei merkittävää haittaa” -periaatteennoudattamiseksi on tehtävä ympäristöriskien ja haavoittuvuuden arviointi datakeskusten rakentamisesta ja kunnostamisesta sekä tarvittavista sopeutumisratkaisuista. Kaikissa infrastruktuuri-investoinneissa vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä on käytettävä uudelleen tai kierrätettävä ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C58/01) mukaisesti.

III) Turvallisuudesta vastaavien valtion yksiköiden infrastruktuurin optimointiin on sisällyttävä neljä hanketta, joilla pyritään integroimaan erilaisia hälytys- ja varoitusjärjestelmiä ja parantamaan valtion yksiköiden, kuten poliisin, palomiesten ja paikallisviranomaisten, välistä yhteistyötä.

Lopuksi iv) pilvipalvelu- ja reunalaskentaratkaisujen käyttöönoton osalta Puolan on osallistuttava mahdolliseen seuraavan sukupolven pilvipalveluinfrastruktuuria ja reunapalveluja koskevaan Euroopan yhteistä etua koskevaan tärkeään hankkeeseen (IPCEI), jolla tuetaan edistyneiden T & K-hankkeiden kehittämistä ja ensimmäistä teollista käyttöönottoa kohti datankäsittelyn tulevaisuutta pilvessä jatkumossa.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

C.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
C1G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Pääministerin kanslian laatima kehys laajakaistahankkeiden yhteisrahoittamiseksi valkoisilla seuraavan sukupolven liityntäalueilla, joilla ei tällä hetkellä ole NGA-verkkoa	Kehyksen julkaiseminen pääministerin kanslian ja Digital Poland -projektikeskuksen verkkosivuilla				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Puitteiden luominen seuraavan ehdotuspyynnön pohjaksi. Kehykseen on sisällyttävä säännöksiä, joilla varmistetaan, että tämän toimenpiteen nojalla tuetuissa hankkeissa noudatetaan täysimääräisesti ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01) käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta.
C2G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Televiestintäinfrastruktuurien ja -palvelujen vuotuista inventointia koskevan digitoinnista vastaavan ministerin asetuksen muuttaminen	Asetuksen muuttamista koskeva säännös, josta käy ilmi voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Televiestintäinfrastruktuurien ja -palvelujen kansallisesta inventaariosta annetun asetuksen muutos tulee voimaan, jotta voidaan tunnistaa paremmin alat, jotka tarvitsevat lisätukea julkisista toimista.
C3G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Keskitettyä tietopistettä koskevan asetuksen muuttaminen	Asetuksen muutoksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2022	Keskitetystä tietopisteestä annetun asetuksen muutos tulee voimaan, jotta operaattoreille voidaan antaa tietoa televiestintäinvestointien infrastruktuurista ja suunnitteluvälineistä.
C4G	C1.1.1 Erittäin nopeiden internetyhteyksien varmistaminen valkoisilla pisteillä	Kohde	T1 – Lisäkotitaloudet (asuinhuoneistot), joilla on laajakaistainen internetyhteys		Määrä	0	79500	Q4	2024	Vähintään 79500 kotitaloutta valkoisilla seuraavan sukupolven liityntäalueilla, joilla on laajakaistainternetyhteys. Tarjouspyynnöissä on määrättävä, että tarjottavan laajakaistayhteyden kapasiteetin on oltava vähintään 100 Mbit/s (ja sitä voidaan lisätä gigabittikapasiteettiin).
C5G	C1.1.1 Erittäin nopeiden internetyhteyksien varmistaminen valkoisilla pisteillä	Kohde	T2 – Lisäkotitaloudet (asuinhuoneistot), joilla on laajakaistainen internetyhteys		Määrä	79500	185500	Q4	2025	Yhteensä vähintään 185500 kotitaloutta valkoisilla seuraavan sukupolven liityntäalueilla, joilla on laajakaistainternetyhteys. Tarjouspyynnöissä on määrättävä, että tarjottavan laajakaistayhteyden kapasiteetin on oltava vähintään 100 Mbit/s (ja sitä voidaan lisätä gigabittikapasiteettiin).
C6G	C1.1.1 Erittäin nopeiden internetyhteyksien varmistaminen valkoisilla pisteillä	Kohde	T3 – Lisäkotitaloudet (asuinhuoneistot), joilla on laajakaistainen internetyhteys		Määrä	185500	814635	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Yhteensä vähintään 814635 kotitaloutta valkoisilla seuraavan sukupolven liityntäalueilla, joilla on laajakaistainternetyhteys. Tarjouspyynnöissä on määrättävä, että tarjottavan braodbandin kapasiteetin on oltava vähintään 100 Mbit/s (mahdollisesti se voidaan nostaa gigabittikapasiteettiin).
C6aG	C1.1.1 Erittäin nopeiden internetyhteyksien varmistaminen valkoisilla pisteillä	Kohde	Luokkahuoneet kouluissa, joissa on lähiverkkoyhteys		Määrä	0	100000	Q3	2025	Sellaisten ammattikoulujen ja yleisten oppilaitosten luokkahuoneiden lukumäärä, joissa on LAN-yhteys, jossa internetyhteys ylittää 100 Mbit/s:n vähimmäisvaatimukset. Verkkoinfrastruktuuria tarjoavien tahojen valinta on tehtävä oikeudenmukaisella, kilpailukykyisellä ja avoimella tavalla välitavoitteen C10L mukaisesti.
C7G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Välitavoite	Julkisia tehtäviä hoitavien yksiköiden toimintojen tietokoneistamisesta 17 päivänä helmikuuta 2005 annetun lain muuttaminen	Voimaantuloon viittaavan säädöksen muutoksen säännös				Q4	2024	Julkisia tehtäviä hoitavien yksiköiden toimintojen tietokoneistamisesta 17 päivänä helmikuuta 2005 annetun lain muutos tulee voimaan.
C8G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Välitavoite	Muutos tavaroista ja palveluista kannettavasta verosta 11 päivänä maaliskuuta 2004 annettuun lakiin (strukturoitujen laskujen käyttö)	Voimaantuloon viittaavan säädöksen muutoksen säännös				Q4	2025	Tavaroista ja palveluista kannettavasta verosta (strukturoitujen laskujen käyttö) 11 päivänä maaliskuuta 2004 annetun lain muutos tulee voimaan. Siirtymäkautta voidaan soveltaa siten, että sähköisten laskujen käyttö on pakollista 30 päivästä kesäkuuta 2026.
C9G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Välitavoite	Sitovat vähimmäisvaatimukset kaikkien koulujen varustamiseksi digitaalisella infrastruktuurilla, joka mahdollistaa digitaaliteknologian käytön samantasoisessa oppimisessa kussakin koulussa	Standardien hyväksyminen				Q3	2022	Sellaisten sitovien standardien hyväksyminen koulujen varustamiseksi digitaalisella infrastruktuurilla, jotka ovat kouluille pakollisia, jotta saavutetaan sama digitaalisen infrastruktuurin taso. Standardien kehittämisestä on kuultava sidosryhmiä ja paikallishallintoa.
C10G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Välitavoite	Digitaalisten taitojen kehittämisohjelmasta annetun ministerineuvoston päätöslauselman voimaantulo	Määräys ministerineuvoston päätöslauselmassa, jossa ilmoitetaan sen voimaantulosta				Q3	2022	Digitaalisten taitojen kehittämisohjelmasta (joka on vuoteen 2030 ulottuva monivuotinen ohjelma) annetun ministerineuvoston päätöslauselman voimaantulo, mukaan lukien kehitysyhteistyöpolitiikan periaatteita koskevan säädöksen mukaiset täytäntöönpanosuunnitelma, arviointi- ja seurantatoimenpiteet. Ohjelma laaditaan siten, että noudatetaan useiden sidosryhmien välistä lähestymistapaa. Ohjelmassa perustetaan muun muassa digitaalisten taitojen kehittämiskeskus ja digitaalisten taitojen kehittämispolitiikka.
C11G	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, hallintojen ja talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniset ratkaisut	Kohde	T1 – Uusien sähköisten palvelujen loppuun saattaminen tai olemassa olevien palvelujen päivittäminen		Määrä	0	20	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Hiljattain valmistuneiden sähköisten palvelujen tai olemassa olevien palvelujen päivitysten lukumäärä, mukaan lukien mobiilikanavassa mObywatel-sovelluksen osana saatavilla olevat palvelut. Hiljattain valmistuneilla tai parannetuilla sähköisillä palveluilla parannetaan kansalaisten ja yritysten ja julkishallinnon välistä digitaalista vuorovaikutusta muun muassa seuraavilla osatekijöillä: -menettelyjen täydellinen digitalisointi, -sähköinen allekirjoitus ja liitteiden toimittaminen, -verkkomaksut. Vähintään 40 prosenttia vasta valmistuneista tai parannetuista sähköisistä palveluista on asetettava saataville mObywatel-sovelluksessa.
C12G	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, hallintojen ja talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniset ratkaisut	Kohde	T2 – Uusien sähköisten palvelujen loppuun saattaminen tai olemassa olevien palvelujen päivittäminen		Määrä	20	69	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Hiljattain valmistuneiden sähköisten palvelujen tai olemassa olevien palvelujen päivitysten lukumäärä, mukaan lukien mobiilikanavassa mObywatel-sovelluksen osana saatavilla olevat palvelut. Hiljattain valmistuneilla tai parannetuilla sähköisillä palveluilla parannetaan kansalaisten ja yritysten ja julkishallinnon välistä digitaalista vuorovaikutusta muun muassa seuraavilla osatekijöillä: — menettelyjen täydellinen digitalisointi — sähköinen allekirjoitus ja liitteiden toimittaminen, — verkkomaksut. Vähintään 40 prosenttia vasta valmistuneista tai parannetuista sähköisistä palveluista on asetettava saataville mObywatel-sovelluksessa.
C13aG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, hallintojen ja talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniset ratkaisut	Kohde	Uusien julkisten tietojärjestelmien loppuun saattaminen tai olemassa olevien järjestelmien laajentaminen		Määrä	0	4	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään neljä julkista tietojärjestelmää on saatettava päätökseen (uusien julkisten tietojärjestelmien tapauksessa) tai laajennettava (olemassa olevien julkisten tietojärjestelmien osalta) ja edistettävä uusien julkisten sähköisten palvelujen luomista tai olemassa olevien sähköisten palvelujen laadun (käyttäjäkokemuksen) parantamista.
C13bG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, hallintojen ja talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniset ratkaisut	Kohde	Julkishallinnon tukitoimintojen digitalisointi		Määrä	0	2000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vuonna 2000 on otettava käyttöön ja konfiguroitava sähköinen asiakirjahallintajärjestelmä, joka täyttää lainsäädännön vaatimukset ja mahdollistaa toimisto- ja asiakirjatoimintojen suorittamisen sähköisessä muodossa. Lisäksi yhden SaaS2 EZD RP -pilvipalvelun, jonka avulla voidaan yhdistää noin 300,000 käyttäjää, jotka työskentelevät julkisia tehtäviä hoitavissa yksiköissä, on oltava toiminnassa ja asetettava saataville.
C13cG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, hallintojen ja talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniset ratkaisut	Välitavoite	Kansallinen sähköinen laskutusjärjestelmä on toiminnassa	Valtiovarainministeriön loppuraportti				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kansallisen sähköisen laskujärjestelmän on oltava toiminnassa, ja sillä otetaan käyttöön yhtenäinen digitaalinen kehys, joka liittyy C8G-välitavoitteen mukaisten strukturoitujen laskujen laatimiseen ja jakamiseen.
C13dG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, hallintojen ja talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniset ratkaisut	Kohde	Uusien sähköisten palvelujen loppuun saattaminen tai olemassa olevien palvelujen päivittäminen		Määrä	0	33	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	27 uuden sähköisen palvelun on oltava toiminnassa ja kuusi olemassa olevaa palvelua on päivitettävä sähköisen verotoimiston palvelussa, jotta verovelvollisia voidaan auttaa täyttämään verovelvoitteensa sähköisesti.
C14G	C2.1.2 Yhdenvertaiset toimintaedellytykset kouluille, joissa on mobiilimultimedialaitteita – laitteistoa koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseen liittyvät investoinnit	Kohde	Uudet kannettavat tietokoneet opettajien käytössä		Määrä	0	553336	Q4	2025	Opettajille on tarjottava vähintään 553336 arvoseteliä kannettaville tietokoneille, joissa on tarvittavat ohjelmistot. Kaikilla opettajilla on oikeus arvoseteliin ja arvosetelit on asetettava saataville vuoden 2023 viimeisestä neljänneksestä alkaen.
C15G	C2.1.2 Yhdenvertaiset toimintaedellytykset kouluille, joissa on mobiilimultimedialaitteita – laitteistoa koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseen liittyvät investoinnit	Kohde	Uudet kannettavat tietokoneet (kannettavat tietokoneet ja kannettavat tietokoneet) ja tabletit oppilaille		Määrä	0	735000	Q3	2025	Kouluille on tarjottava vähintään 735000 muuta kannettavaa tietokonetta, kannettavaa tietokonetta ja tablettia, joissa on tarvittavat ohjelmistot, jotta oppilaat voivat käyttää niitä. Kannettavien tietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden, joissa molemmissa on tarvittavat ohjelmistot, osuuden on oltava vähintään 55 prosenttia ja 15 prosenttia kokonaismäärästä. Yhteistyössä paikallishallinnon kanssa otetaan käyttöön oikeudenmukainen ja avoin menettely kannettavien tietokoneiden, selaintietokoneiden ja tablettien, joissa on ohjelmisto, jolla varmistetaan kaikkien koulujen ja oppilaitosten yhdenvertainen kohtelu.
C16G	C2.1.3 Sähköiset kompetenssit	Välitavoite	Digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksen perustaminen	Raportti tasa-arvokeskuksen organisaatiorakenteesta ja toiminnasta				Q4	2022	Digitalisaatiosta vastaavan ministerin yhteyteen perustetaan digitaalisten taitojen kehittämiskeskus (DCDC). DCDC:n päätavoitteena on tehostaa ja parantaa digitaalisten taitojen kehittämisen koordinointijärjestelmää Puolassa toteuttamalla seuraavat osatehtävät: — Tutkimus- ja analyysitehtävät Tähän toimintoon kuuluu digitaalisia taitoja koskevia tutkimus- ja seurantatoimia yhdistettynä seurantakeskukseen, joka kerää ja jäsentää tietoa tältä osin. Tämän perusteella laaditaan suosituksia ja ehdotuksia asiaankuuluviksi toimiksi. — Testaus- ja toteutustoiminto Tähän toimintoon kuuluu kokeilutoimien muodossa tehtäviä testejä ja pilottitoimista sekä tutkimus- ja analyysitoiminnon toteuttamisesta saatujen arvokkaimpien ja lupaavimpien ratkaisujen, suositusten ja ehdotusten täytäntöönpanoa. — Koulutus- ja suosimistehtävät. Tähän toimintoon kuuluvat muun muassa neuvonta, mentorointi, seminaarit, koulutus ja kurssit sekä keskuksen toimien tulosten levittäminen tiedotusportaalin kautta.
C19G	C2.1.3 Sähköiset kompetenssit	Kohde	T1 – Digitaalisten taitojen, myös digitaalisen lukutaidon, parissa koulutettujen henkilöiden määrän lisääminen		Määrä	0	161500	Q3	2024	Vähintään 161500 henkilöä on suorittanut koulutuksen osana hankkeita, joilla pyritään kehittämään (hankkimaan tai kehittämään) digitaalisia taitoja. Digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden on kuuluttava enemmän tai vähemmän tasaisesti seuraaviin ryhmiin: — 40 prosenttia kansalaisia, jotka tarvitsevat digitaalisia perustaitoja — 20 prosenttia virkamiehiä; — 20 prosenttia opettajia ja opettajia; — 20 prosenttia syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista ihmisistä.
C20G	C2.1.3 Sähköiset kompetenssit	Kohde	T2 – Digitaalisten taitojen, myös digitaalisen lukutaidon, parissa koulutettujen henkilöiden määrän lisääminen		Määrä	161500	323000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Vähintään 323000 henkilöä on suorittanut koulutuksen osana hankkeita, joilla pyritään kehittämään (hankkimaan tai kehittämään) digitaalisia taitoja. Digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen piiriin kuuluvien henkilöiden on kuuluttava enemmän tai vähemmän tasaisesti seuraaviin ryhmiin: — 40 prosenttia kansalaisia, jotka tarvitsevat digitaalisia perustaitoja — 20 prosenttia virkamiehiä; — 20 prosenttia opettajia ja opettajia; — 20 prosenttia syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista ihmisistä.
C21G	C3.1 Tietojärjestelmien kyberturvallisuuden parantaminen, tietojenkäsittelyinfrastruktuurin vahvistaminen ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Välitavoite	Kansallisesta kyberturvallisuusjärjestelmästä 5. heinäkuuta 2018 annetun säädöksen muuttaminen	Lain muutoksen säännös, josta käy ilmi voimaantulo				Q4	2024	Kansallista kyberturvallisuusjärjestelmää koskevaan säädökseen tehdyn muutoksen voimaantulo. Tämä mahdollistaa muun muassa toimenpiteistä yhteisen korkean kyberturvatason varmistamiseksi koko unionissa, asetuksen (EU) N:o 910/2014 ja direktiivin (EU) 2018/1972 muuttamisesta sekä direktiivin (EU) 2016/1148 kumoamisesta 14 päivänä joulukuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2022/2555 täytäntöönpanon.
C22G	C3.1 Tietojärjestelmien kyberturvallisuuden parantaminen, tietojenkäsittelyinfrastruktuurin vahvistaminen ja lainvalvontaviranomaisten infrastruktuurin optimointi	Välitavoite	Keskeisten palvelujen luettelosta ja keskeisten palvelujen tarjoamiseen liittyvän poikkeaman haittavaikutusten kynnysarvoista 11. syyskuuta 2018 annetun ministerineuvoston asetuksen muuttaminen	Asetuksen muuttamista koskeva säännös, josta käy ilmi voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Keskeisten palvelujen luettelosta ja keskeisten palvelujen tarjoamiseen liittyvän poikkeaman haittavaikutusten kynnysarvoista 11. syyskuuta 2018 annetun ministerineuvoston asetuksen muutoksen voimaantulo. Raja-arvoja/perusteita keskeisten palvelujen tarjoajien tunnistamiseksi, pääasiassa terveydenhuoltoalalla, on muutettava nykyisten laatukriteerien parantamiseksi, jotta terveydenhuoltoalan keskeiset toimijat/sairaalat voidaan tunnistaa.
C23G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontapalvelujen infrastruktuurin optimointi	Kohde	Kyberturvallisuushankkeet (CyberPL) ohjelma kansallisen kyberturvallisuusjärjestelmän tehokkuuden parantamiseksi (KSC-PL)		Määrä	0	4	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kyberturvallisuuden alalla päätökseen saatettujen hankkeiden lukumäärä, joka koostuu seuraavista: — Perustetaan viiden alakohtaisen tietoturvaloukkauksiin reagoivan ryhmän (CSIRT) verkosto; — Yhdistetään 385 kansallista kyberturvallisuustoimijaa integroituun kyberturvallisuuden hallintajärjestelmään; — Tuki 500 toimijalle kyberturvallisuusinfrastruktuurien päivittämisessä ja laajentamisessa käyttäen tietotekniikkaa ja operatiivista teknologiaa; — Perustetaan voivodikunnan tason kyberturvallisuusasiantuntijoiden verkosto, joka tukee julkisia toimijoita poikkeamien käsittelyssä ja tietojen palauttamisessa sekä kyberturvallisuustietoisuutta lisääviä toimia.
C24G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontapalvelujen infrastruktuurin optimointi	Välitavoite	Standardoitujen datakeskusten rakennusten rakennuslupien vastaanottaminen	Rakennuslupien vastaanottaminen				Q4	2024	Rakennusluvat, jotka mahdollistavat rakennusten rakentamisen kolmea standardoitua datakeskusta varten, on oltava saatu.
C25G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontapalvelujen infrastruktuurin optimointi	Kohde	Standardoitujen datankäsittelykeskusten perustaminen		Määrä	0	3	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Käytössä on oltava kolme standardoitua datakeskusta, joissa käytetään uusiutuvaa energiaa ja jotka on liitetty rakennettuun valokuitupiiriin ja jotka tarjoavat kaksi riippumatonta viestintäreittiä minkä tahansa valitun datankäsittelykeskusparin välillä. Datakeskusten on noudatettava datakeskusten energiatehokkuutta koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä. Investointi on toteutettava noudattaen täysimääräisesti ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevia teknisiä ohjeita (2021/C 58/01), erityisesti energiatehokkuuteen, jätehuoltoon ja ympäristöriskien arviointiin liittyvien vaatimusten osalta.
C26G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontapalvelujen infrastruktuurin optimointi	Kohde	Kriisinhallintajärjestelmän liikkuva infrastruktuuri		Määrä	0	17721	Q4	2025	Indikaattorin arvo koostuu seuraavista osista: — 4060 nykyaikaistettua väestöä koskevaa hälytys- ja varoitusjärjestelmää, johon kuuluu analogisten hälytyssireenien korvaaminen digitaalisilla paikoilla, valittujen pisteiden varustaminen yhteensopivilla laitteistoilla ja ohjelmistoilla, radiolähetysten ja IP-lähetysten salauksen mahdollistavien laitteiden ostaminen; — 13630 korkealaatuista liikkuvaa dataterminaalia, jotka on mukautettu poliisien uusiin järjestelmätoimintoihin (laitteiden, ohjelmistojen ja lisenssien hankinta); — 30 mobiilipistettä, jotka on luotu turvallisen yhteyden mahdollistamiseksi lainvalvontaviranomaisten sisällä ja välillä — yksi itseään ylläpitävä liikkuva lääkintäpiste lääketieteellisiä, biokemiallisia, säteily- ja luonnonkatastrofiriskejä varten.
C27G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontapalvelujen infrastruktuurin optimointi	Välitavoite	Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Seuraavan sukupolven pilvipalveluhankkeiden valinta ja sopimusten allekirjoittaminen	Sopimusten allekirjoittaminen valittujen yhteisöjen kanssa				Q3	2023	Hankkeiden valinta ja sopimusten allekirjoittaminen hanke-ehdotuksen julkaisemisen jälkeen seuraavan sukupolven pilvipalveluratkaisujen kehittämisen tukemiseksi Puolassa.
C28G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontapalvelujen infrastruktuurin optimointi	Kohde	Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Kehitetyt kansalliset infrastruktuuri-/palveludatankäsittelyratkaisut		Määrä	0	5	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään viisi uutta kansallista infrastruktuuri-/palveludatankäsittelyratkaisua, jotka valitut yritykset ovat kehittäneet ja käynnistävät kunkin hankkeen toteuttamisvaiheen.

C.3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

C1.2 Nykyisen ja langattoman viestinnän saavutettavuuden ja käytön parantaminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten

Uudistuksella parannetaan matkaviestinverkkojen kehittämisen lainsäädännöllistä ympäristöä poistamalla 5G:n käyttöönoton nykyiset esteet ottaen huomioon EU:n yhteenliitettävyysvälineistö.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2023 mennessä.

C2.2 Koulutusjärjestelmän digitalisoinnin perustan uudistaminen

Uudistuksella luodaan perusta koulutusjärjestelmän digitalisoinnille hyväksymällä koulutusalan digitalisointipolitiikka, jotta lapsia ja nuoria voidaan valmistaa tietoyhteiskuntaan. Tämän strategia-asiakirjan tavoitteissa keskitytään uusien teknologioiden tehokkaaseen ja mielekkääseen integroimiseen opetukseen, oppimiseen ja arviointiin, ja niitä kehitetään osallistavan lähestymistavan mukaisesti.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.

C2.2.1 Kouluissa/laitoksissa, joissa on asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja infrastruktuuri koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi

Investoinnilla pyritään lisäämään digitaalisten tieto- ja viestintätekniikan laitteiden ja infrastruktuurin tasoa kouluissa vähimmäisvaatimuksia pidemmälle.

Toimenpiteeseen on sisällyttävä:

·tietoteknisen paketin tarjoaminen etäopetusta varten 100000 luokkahuoneelle;

·tekoälyn ja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) laboratorioiden tarjoaminen 16000 koululle, sekä perus- että keskiasteen koululle;

·tutkimusjärjestelmän digitalisointi, erityisesti keskus- ja aluetason tutkintakomiteoiden päivittäminen, sekä e IT-koulutuskeskuksen digitalisointi.

Etäopetuksen tietotekniset paketit sekä tekoäly- ja STEM-laboratoriot jaetaan tasapuolisesti koulujen kesken väestötiheyden ja maantieteellisen kattavuuden perusteella.

Verkkoinfrastruktuuria tai ITC-laitteita tarjoavien tahojen valinnassa on noudatettava avointa, oikeudenmukaista ja läpinäkyvää menettelyä.

”Ei merkittävää haittaa” -periaatteen noudattamiseksi tieto- ja viestintätekniikan laitteiden on täytettävä direktiivin 2009/125/EY mukaisesti palvelimille ja tiedontallistukselle tai tietokoneille ja tietokonepalvelimille tai elektronisille näytöille asetetut energiaan liittyvät vaatimukset ja materiaalitehokkuusvaatimukset. Tieto- ja viestintätekniset laitteet eivät myöskään saa sisältää direktiivin 2011/65/EU liitteessä II lueteltuja rajoitettuja aineita.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

C4.1.1 Yritysten digitalisaation tukeminen pilvipalvelujen avulla

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista välineeseen, Puolan pilvipalvelujen tukirahastoon, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia, jotta voidaan tukea digitalisaatiota ja Puolan yritysten strategista riippumattomuutta. Lainajärjestely toimii myöntämällä lainoja suoraan yksityiselle sektorille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on alun perin tarkoitus myöntää rahoitusta vähintään 650000000 euroa.

Järjestelyä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK). Tukivälineen on sisällettävä seuraava tuotelinja:

·BGK:n suora rahoitus: tästä budjettikohdasta myönnetään suoria lainoja useille erikokoisille yrityksille pilvipalveluinfrastruktuurin ja -palvelujen kustannusten kattamiseksi, millä tuetaan digitalisaatiota ja yritysten strategista riippumattomuutta Puolassa.

Lainatukea voidaan myöntää ainoastaan digitalisaatiohankkeisiin, joissa vähintään 30 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista kattaa pilvi-infrastruktuurin ja -palvelut. Jäljelle jäävät kustannukset liittyvät myös suoraan taloudellisen toiminnan digitaaliseen muutokseen, esimerkiksi muiden älykkäiden ratkaisujen käyttöönottoon, mukaan lukien esineiden internet, tekoäly, virtuaalitodellisuus/AR, lohkoketju, 3D, digitaalinen kaksonenlaskenta, reunalaskenta, runkoverkot, HPC/5G jne. Enintään 5 prosenttia tukivälineestä myönnettävästä kokonaisrahoituksesta voidaan osoittaa yhdelle tuensaajalle. Kukin tuensaaja voi saada lainajärjestelyn puitteissa vain yhden lainan.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

1.Tukivälineen päätöksentekoprosessin kuvaus: Investointikehyksen lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin on sisällyttävä

a.Rahoitustuotteen ja tukikelpoisten lopullisten edunsaajien kuvaus.

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se on esitetty ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (2021/C58/01). Sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 29 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 30 iii) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät. Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että tukivälineen lopulliset edunsaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

d.Vaatimus, jonka mukaan lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

3.Täytäntöönpanosopimuksen kattama määrä, toteutuskumppanin maksurakenne ja vaatimus investoida takaisin maksetut määrät tukivälineen investointipolitiikan mukaisesti, paitsi jos niitä käytetään elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksuun.

4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

a.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista investoinneista.

b.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

c.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

d.Velvollisuus suorittaa riskiperusteisia jälkitarkastuksia BGK:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja digitaalisia tavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ehtoja noudatetaan.

Toimenpiteeseen sisältyy myös pilvipalveluja käyttävien yritysten digitalisaatiota koskevan oppaan julkaiseminen. Tämä opas on kooste tietämyksestä (myös usein kysyttyjä kysymyksiä), ohjeita ja esimerkkejä nykyaikaisen teknologian, erityisesti pilvipalvelujen, käytöstä yritysten digitalisaatiossa. Oppaassa on käsiteltävä muun muassa seuraavia seikkoja: oikeudelliset näkökohdat, jotka liittyvät pilvipalveluja ja pilvipohjaisia nykyaikaisia teknologioita käyttävän yrityksen muutokseen, kyberturvallisuuteen, energiatehokkuuteen ja erityisesti digitaalisten taitojen ja pilvipalvelutaitojen kehittämiseen. Oppaalla tuetaan myös lainajärjestelyn edistämistä ja annetaan yrityksille tiedot, joita ne tarvitsevat voidakseen valmistautua lainatuen hakemiseen tukivälineestä. Oppaassa on kuvattava mekanismit asiaankuuluvan tietämyksen ja taitotiedon siirtämiseksi myös sellaisille yrittäjille, jotka eivät ole oikeutettuja lainatukeen tukivälineestä, ja pienyrityksille.

C.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
C1L	C1.2 Nykyisen ja langattoman viestinnän saavutettavuuden ja käytön parantaminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten	Välitavoite	Sähkömagneettisten kenttien seurannasta ympäristöön 17 päivänä helmikuuta 2020 annetun asetuksen muuttaminen	Asetuksen muuttamista koskeva säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Sähkömagneettisten kenttien mittausmenetelmistä ympäristöön 17 päivänä helmikuuta 2020 annetun asetuksen muutos tulee voimaan.
C2L	C1.2 Nykyisen ja langattoman viestinnän saavutettavuuden ja käytön parantaminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten	Välitavoite	Ympäristövaikutusten arvioinnista 10. syyskuuta 2019 annetun ministerineuvoston asetuksen muuttaminen	Asetuksen muutoksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Asetuksen muutos, joka koskee hankkeita, joilla voi olla merkittäviä ympäristövaikutuksia, tulee voimaan. Muutoksella jätetään radioviestintään tehtävät investoinnit ympäristövaikutusten arviointia edellyttävien hankkeiden luettelon ulkopuolelle.
C3L	C1.2 Nykyisen ja langattoman viestinnän saavutettavuuden ja käytön parantaminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten	Välitavoite	Uudet säädökset, joilla poistetaan 5G-verkon täytäntöönpanon esteitä	Säädöksen (säädösten) säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2023	5G-verkkojen toteuttamisen esteet poistavan säädöksen (säädösten) voimaantulo.
C8L	C2.2 Koulutusjärjestelmän digitalisoinnin perustan uudistaminen	Välitavoite	Hyväksytään uusi koulutusalan digitalisointipolitiikka, joka muodostaa perustan koulutusjärjestelmän muutoksille ja tieto- ja viestintätekniikkaan tehtävien investointien toteuttamiselle ja jossa määritellään koulutusjärjestelmän digitalisoinnin suunta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä	Politiikan hyväksyminen				Q3	2022	Ministerineuvosto hyväksyy koulutusalan digitalisointipolitiikkaa koskevan päätöslauselman, joka on luonteeltaan ohjelma ja strategia-asiakirja ja jossa vahvistetaan puitteet valtion politiikalle ja toimille koulutuksen digitalisoinnin alalla lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tämä asiakirja muodostaa perustan sidosryhmien ja toimijoiden toimille, ja siinä määritellään välineet täysin digitalisoidun koulutusjärjestelmän saavuttamiseksi, joka on mukautettu esikoulu- ja yleissivistävän koulutusympäristön nykyisiin haasteisiin. Toimintapolitiikkaan on sisällyttävä täytäntöönpanosuunnitelma, arviointi- ja seurantatoimenpiteet, ja sitä on kehitettävä osallistavaa lähestymistapaa noudattaen.
C9L	C2.2.1 Kouluissa/laitoksissa, joissa on asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja infrastruktuuri koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Välitavoite	Julkinen kuuleminen: Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelumenettelyjen määrittely ja infrastruktuurin tarjoaminen kouluille	Raportti, jossa esitetään yhteenveto julkisen kuulemisen tuloksista ja seuraavista hallitusten vastauksista				Q3	2022	Julkinen kuuleminen, johon osallistui eri sidosryhmiä ja työmarkkinaosapuolia tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelua (etäopetusta varten tarkoitettu tietotekniikkapaketti) ja infrastruktuurin (LAN-yhteydet, STEM-aineet ja tekoälylaboratoriot) tarjoamista kouluille. Kuulemisen tuloksista on esitettävä yhteenveto raportissa, joka sisältää sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten tärkeimmät huomautukset sekä näiden kommenttien johdosta toteutetut hallituksen jatkotoimet.
C10L	C2.2.1 Kouluissa/laitoksissa, joissa on asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja infrastruktuuri koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Välitavoite	Kehys, jossa määritellään menettelyt tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelua ja infrastruktuurin tarjoamista kouluille varten	Hyväksyminen opetus- ja tiedeministeriössä				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Kehyksessä vahvistetaan tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelua ja infrastruktuurin tarjoamista edunsaajakouluille koskevat vähimmäisedellytykset, jotka perustuvat eri sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten ennakkokuulemiseen. Kehyksessä vahvistetaan edunsaajakoulujen valintaa koskevat selkeät kriteerit, joissa otetaan huomioon tieto- ja viestintäteknisten laitteiden ja infrastruktuurin, kuten laboratorioiden, tarpeet ja niiden mahdollinen vaikutus koulujen koulutustulokseen. Seuraavan infrastruktuurin ja tieto- ja viestintäteknisten laitteiden tarjoamista koskevan tarjouskilpailun on oltava tasavertainen, avoin, läpinäkyvä ja oikeudenmukainen ottaen huomioon edunsaajakoulujen tarpeet, ja siinä on varmistettava tasapuolinen jakautuminen koulujen kesken sekä väestön että maantieteellisen kattavuuden perusteella.
C12L	C2.2.1 Kouluissa/laitoksissa, joissa on asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja infrastruktuuri koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Kohde	Luokkahuoneet ammatillisissa kouluissa ja yleisissä oppilaitoksissa, joissa on tietotekniset välineet etäopetuksen mahdollistamiseksi		Määrä	0	100000	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Niiden ammattikoulujen ja yleisten oppilaitosten luokkahuoneiden lukumäärä, joissa on useita tietoteknisiä välineitä, jotta opettajat voivat antaa etäopetusta tiloista. Tähän sisältyvät tietokoneiden oheislaitteet ja mobiililaitteet, mutta ei kannettavia tietokoneita. Myyjät on valittava oikeudenmukaisella, kilpailukykyisellä ja avoimella tavalla välitavoitteen C10L mukaisesti. Lopulliset tuensaajat tai paikallishallinnot eivät saa maksaa tukea Puolan hallitukselle missään muodossa.
C13L	C2.2.1 Kouluissa/laitoksissa, joissa on asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja infrastruktuuri koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Kohde	Kouluihin perustetut tekoälyn ja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) laboratoriot		Määrä	0	16000	Q3	2025	Niiden koulujen lukumäärä, joissa on tekoälyä ja/tai luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) laboratorioita. Erityisesti 4000 keskiasteen oppilaitoksessa on oltava STEM-laboratoriot, ja 12000 koulua on varustettava tekoälylaboratorioilla, joista 8000 peruskoulua ja 4000 keskiasteen koulua. On varattava riittävä määrä päteviä tietotekniikan opettajia toimimaan tekoäly- ja STEM-laboratorioiden avulla. Toimitukset on jaettava paikallishallinnon kanssa sovitulla oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla, eikä loppukäyttäjät tai paikallishallinto saa maksaa niitä takaisin Puolan hallitukselle missään muodossa.
C14L	C2.2.1 Kouluissa/laitoksissa, joissa on asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja infrastruktuuri koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Välitavoite	Tutkintajärjestelmän digitalisointi	Raportti tutkintajärjestelmän digitalisoinnin onnistuneesta päätökseen saattamisesta				Q4	2025	Tutkimusjärjestelmää on parannettava digitaalialalla sen kapasiteetin ja turvallisuuden lisäämiseksi, jotta voidaan parantaa tutkintaprosessin laatua. Nykyisen tutkintajärjestelmän digitalisoinnilla päivitetään keskus- ja alueellisia tutkintakomiteoita sekä IT-koulutuskeskusta.
C15L	C4.1.1 Yritysten digitalisaation tukeminen pilvipalvelujen avulla	Välitavoite	Opas pilvipalveluja käyttävien yrittäjien digitalisaatioon	Julkaiseminen tietokoneistamisesta vastaavan ministeriön verkkosivustolla				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Pilvipalveluja käyttävien yritysten digitalisaatiota käsittelevän oppaanjulkaiseminen asiasta vastaavan ministeriön verkkosivustolla. Tämä opas on kooste tietämyksestä (myös usein kysyttyjä kysymyksiä), ohjeita ja esimerkkejä nykyaikaisen teknologian, erityisesti pilvipalvelujen, käytöstä yritysten digitalisaatiossa. Tietokoneistamisesta vastaava ministeri vastaa asiakirjojen valmistelusta.
C16L	C4.1.1 Yritysten digitalisaation tukeminen pilvipalvelujen avulla	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus	Tietokoneista vastaavan ministerin ja Bank Gospodarstwa Krajowegon välisen täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Tietokoneista vastaavan ministerin ja Bank Gospodarstwa Krajowegon välisen täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.
C17L	C4.1.1 Yritysten digitalisaation tukeminen pilvipalvelujen avulla	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		%	0	100 %	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Bank Gospodarstwa Krajowego on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta kaikki elpymis- ja palautumistukivälineen investoinnit voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
C18L	C4.1.1 Yritysten digitalisaation tukeminen pilvipalvelujen avulla	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen	Siirtotodistus				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Puolan on siirrettävä 650000000 euroa Bank Gospodarstwa Krajowegolle järjestelyä varten.

D.KOMPONENTTI D: ”TERVEYSJÄRJESTELMÄN TEHOKKUUS, SAATAVUUS JA LAATU”

Komponentin tavoitteet ovat moniulotteisia: uudistetaan ja tuetaan sairaala-alan investointeja terveydenhuollon pyramidin järkeistämistarpeen mukaisesti, nopeutetaan terveydenhuollon digitalisaatiota, luodaan suotuisat olosuhteet lääkintähenkilöstön määrän lisäämiselle ja tuetaan lääketieteen ja terveystieteiden alan tutkimuksen kehittämistä.

Komponentilla edistetään terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokyvyn, saavutettavuuden ja tehokkuuden parantamista koskevan maakohtaisen suosituksen täytäntöönpanoa muun muassa tarjoamalla riittävästi resursseja ja nopeuttamalla sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoa (maakohtainen suositus 1 2020).

On odotettavissa, että mikään tämän komponentin toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon elpymis- ja palautumissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden kuvaus ja lieventämistoimet ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukaisesti.

D.1 Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön laaja-alaisia toimenpiteitä, jotka käsittävät julkisten sairaaloiden rakenneuudistuksen. Uudistuksen tavoitteena on parantaa pysyvästi terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon selviytymiskykyä, tehokkuutta, laatua ja saatavuutta, julkisten sairaaloiden taloudellista tilannetta sekä näiden yksiköiden valvonta- ja johtamisprosesseja. Uudistus koskee koko sairaalasektoria, joka tarjoaa julkisista lähteistä rahoitettavia terveydenhuoltopalveluja.

Uudistuksessa esitetään myös perusteet terveydenhuollon pyramidin järkeistämiselle muun muassa ottamalla käyttöön perusterveydenhuoltoa koskevan lain uusia säännöksiä.

Sairaala-alan uudistus otetaan käyttöön säädöksillä ja säädöksillä, joilla voidaan muuttaa voimassa olevia säädöksiä, kuten lääkinnällistä toimintaa koskevaa lakia tai julkisista varoista rahoitettuja terveydenhuoltopalveluja koskevaa lakia. Uudistuksen keskeisiä osatekijöitä ovat seuraavat:

— sairaalasektorin rakenneuudistus lujittamalla ja/tai profiloimalla uudelleen ja/tai muuttamalla sairaaloiden tarjoamien terveydenhuoltopalvelujen laajuutta ja/tai rakennetta kansallisten ja alueellisten muutossuunnitelmien ja terveystarpeita koskevan kartan perusteella sekä päivittämällä sairaalaverkostoa vastaavasti. Uudelleenjärjestelyprosessissa otetaan huomioon puolustusministerin tai sisäministerin valvomien sairaaloiden tarpeet, jotka liittyvät Ukrainan sodan vaikutuksiin;

— perusta toimille, joilla järkeistetään terveydenhuollon pyramidia siirtämällä tietyt terveydenhuoltopalvelut sairaaloista alemmalle tasolle (perushoito, avohoito) asiaa koskevan lainsäädännön säännöksillä, joilla säännellään hinnoittelua ja vastaavasti tarkistettuja kansallisen terveysrahaston (NFZ) rahoitussuunnitelmia;

— puututaan sairaalavelan uudelleenjärjestelyyn kestävällä tavalla, joka perustuu avoimiin ja näyttöön perustuviin kriteereihin ja vakaaseen sairaaloiden rahoitusjärjestelmään ja

— kansallisen terveysrahaston valvontatehtävän vahvistaminen julkisiin sairaaloihin nähden ja johtohenkilöstön ammattimaisuuden lisääminen ottamalla käyttöön vaatimus erityiskoulutuksesta, joka koskee sairaaloiden rakenneuudistusta ja hoitomenetelmiä terveydenhuollossa.

Sairaala-alan uudistusta on tarkoitus täydentää kansallisen syöpäverkoston ja kansallisen kardiologisen verkoston uudistuksilla sekä terveydenhuollon ja potilasturvallisuuden laadulla. Uudistusten tavoitteena on parantaa onkologisen ja kardiologisen hoidon saatavuutta ja laatua. Terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta koskevan uudistuksen tavoitteena on ottaa käyttöön systeemisiä ratkaisuja terveydenhuollon laatustandardeihin ja seurata uudistuksen kestäviä tuloksia.

Uudistus koostuu myös lainsäädäntöpaketista, joka koskee kansallisten sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoa ja niiden integroimista olemassa oleviin/käytettävissä oleviin sähköisen terveydenhuollon järjestelmiin kansallisella ja alueellisella tasolla.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen

Investoinnin tavoitteena on tukea sairaaloita uudistusprosesseista johtuvissa investointitarpeissa, mukaan lukien konsolidointi ja uudelleenprofilointi. Investoinnilla tuetaan sairaaloita vain, jos on havaittu investointitarpeita uudistuksen D.1.1 mukaisten uudistusprosessien tuloksena. Tukikelpoisia lääkintäyksiköitä ovat 15 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa lääkinnällisestä toiminnasta annetussa laissa tarkoitetut sairaalat. Tukikelpoisia ovat myös täydentävät investoinnit avohoitokeskuksiin, jotka tekevät yhteistyötä kansalliseen syöpätautiverkostoon kuuluvien sairaaloiden kanssa. Tuki kattaa ainoastaan kansallisesta terveysrahastosta rahoitettavien terveyspalvelujen tarjoamiseen liittyvän toiminnan eikä kaupallisen toiminnan. Rahoitustuen perusteet on sovitettava yhteen uudistuksen keskeisten toiminta-alojen kanssa, joita ovat muun muassa seuraavat: I) kattavuus (kuten vakuutettu väestö, soveltamisalaan kuuluvat etuudet ja hoidon oikea-aikainen saatavuus), ii) tasapuolisuus (kuten jakelun ja käytön tasapuolisuus), iii) tehokkuus (kuten moitteetonta varainhoitoa harjoittavat sairaalat tai uudelleenjärjestelyn kohteena olevat sairaalat velan hoitamiseksi kestävällä tavalla), iv) hoidon laatu ja v) resurssien (kuten henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien) saatavuus.

Tärkeimmät investointiluokat koostuvat investoinneista uusiin lääkinnällisiin laitteisiin tai infrastruktuuri- tai rakennustöihin.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja

Investoinnin tavoitteena on nopeuttaa terveydenhuollon digitalisaatiota ottamalla käyttöön uusia digitaalisia terveyspalveluja ja kehittämällä edelleen olemassa olevia digitaalisia palveluja. Investointi koostuu uusien sähköisten palvelujen käyttöönotosta, mukaan lukien seuraavat:

-potilaan terveysanalyysiväline, joka tukee potilaan terveydentilan analysointia,

-tekoälyalgoritmeihin perustuva päätöksenteon tukiväline lääkäreille ja muihin keskeisiin terveydenhuoltojärjestelmiin integroitujen lääketieteellisten tietojen keskustietokanta, ja

-terveystietojen keskusrekisteri, joka on yhdistetty muihin keskeisiin terveydenhuoltojärjestelmiin.

Sähköisen terveydenhuollon keskukseen perustetaan myös turvaoperaatiokeskus. Keskus osallistuu sähköisten terveyspalvelujen keskuksen tietoteknisten resurssien vahvistamiseen ja niiden mukauttamiseen kyberturvallisuuden kasvaviin tarpeisiin.

Investoinnin toteutus on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2026 mennessä.

D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi

Uudistuksen tavoitteena on auttaa sovittamaan paremmin yhteen lääketieteen ammattilaisten tarpeet ja saatavuus Puolassa.

Uudistus koostuu aloitteista, joiden tarkoituksena on kannustaa nuoria opiskelemaan ja jatkamaan lääketieteellistä tutkimusta ja sen jälkeen harjoittamaan lääketiedettä Puolassa. Siihen sisältyy i) lääketieteen opiskelijoille myönnettäviä lainoja koskevan järjestelmän käyttöönotto, mukaan lukien taloudelliset kannustimet harjoittaa ammattiaan Puolassa opintojen päättymisen jälkeen, ja ii) ensiapulääkäreille tarkoitettujen toisen asteen opintojen perustaminen, mikä lisää asianomaisten ammattilaisten pätevyyttä ja tuloja.

Uudistuksessa otetaan myös käyttöön lainsäädäntöä, jolla parannetaan terveydenhuollon ammattien houkuttelevuutta ja lääketieteen ammattilaisten työoloja. Tällä lainsäädännöllä lisätään jatkokoulutuksen joustavuutta muun muassa antamalla lääkäreille mahdollisuus saada uusi todistus eri erikoisalojen ammatillisesta pätevyydestä. Lisäksi sillä korotetaan monien lääketieteen ammattilaisten alinta peruspalkkaa ja järjestetään uudelleen tiettyjen pätevyyksien osoittaminen lääkäreiden ja erikoislääkäreiden, ensiapulääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden lääkäreiden välillä asianmukaisen koulutuksen jälkeen.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät opetuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin lääketieteellisten opintojen pääsyrajojen nostamiseksi

Investoinnin tavoitteena on lisätä lääketieteellisten opetuslaitosten kapasiteettia ja tukea lääketieteen opintoihin osallistuvia opiskelijoita.

Se koostuu täydentävistä alainvestoinneista, joilla pyritään i) luomaan väliaikainen kannustinjärjestelmä, jolla kannustetaan osallistumaan ja jatkamaan opiskelua valituilla lääketieteen kursseilla, ii) nykyaikaistamaan prekliinisen koulutuksen opetuspohjaa, iii) toteuttamaan digitaaliteknologiaan perustuvia uusia oppimisjärjestelyjä, iv) mukauttamaan ja parantamaan kliinisten keskussairaaloiden opetuksen kliinistä perustaa, v) toteuttamaan opetushenkilöstöä koskevia koulutusohjelmia ja kannustinjärjestelmiä, vi) nykyaikaistamaan lääketieteellisten yliopistojen kirjastoja, opiskelijoiden majoitusta ja tietotekniikkajärjestelmiä ja vii) digitalisoimaan lääketieteellisten yliopistojen hallintoprosesseja.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla

Uudistuksen tavoitteena on parantaa terveydenhuoltojärjestelmän laatua ja tehokkuutta tukemalla tutkimusta ja kehittämistä lääketieteen ja terveydenhuollon aloilla.

Uudistus koostuu ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisiä lääketutkimuksia koskevasta uudesta lainsäädännöstä, mukaan lukien avoin järjestelmä ja hallinnollisten ja oikeudellisten esteiden vähentäminen. Se koostuu myös Puolan biolääketieteen alan kehittämistä koskevan strategisen suunnitelman laatimisesta ja täytäntöönpanosta, joka perustuu arvioon Puolan biolääketieteen alan tarpeista, sen kehityksen nykyisistä esteistä ja alueista, joilla on potentiaalista kilpailuetua.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

D3.1.1 Lääkintätieteiden ja terveystieteiden alan tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen

Investoinnin tavoitteena on vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmän häiriönsietokykyä tukemalla tutkimusta ja kehittämistä lääketieteen ja terveydenhuollon aloilla.

Investointi koostuu seuraavista toiminnoista:

-Myöntää kilpailuja sellaisten tutkimus- ja kehitystoimien rahoittamiseksi, joissa keskitytään tuoteinnovaatioihin, kuten huumeisiin, lääkinnällisten laitteiden kehittämiseen, erityisesti mobiilikäyttöön, sekä lääketieteellisiin ja terveydellisiin tarkoituksiin käytettäviin tieto- ja viestintäteknisiin välineisiin,

-Kliinisten tutkimusten tutkimustoimintaa hoitavien kliinisten lääketutkimusten tukikeskusten kehittäminen,

-Sähköisen viestintäalustan luominen Puolan kliinisten tutkimusten verkostoa varten ja hakukoneen luominen kliinisiä lääketutkimuksia varten

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

D4.1.1 Pitkäaikaishoidon kehittäminen nykyaikaistamalla terveydenhuoltoyksiköiden infrastruktuuria piiritasolla

Investoinnilla tuetaan hankkeita, jotka koskevat tarvittavia rakennus- tai kunnostustöitä ja laitteiden hankintaa paikallissairaaloille, jotka perustavat muutossuunnitelmien puitteissa pitkäaikaishoito- ja geriatrianhoitoyksiköitä tai -keskuksia. Investointisopimukset on osoitettava avoimilla ja selkeillä määräyksillä uudistuksen D.1.2 tavoitteiden mukaisesti. (lainaosasta).

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

D.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
D1G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Sairaaloiden nykyaikaistamista ja tehokkuuden parantamista koskevan uudistuksen voimaantulo	Säädösten ja säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				Q4	2024	Sairaaloiden nykyaikaistamista ja tehokkuuden parantamista koskevan lainsäädäntöpaketin (lainsäädäntö- ja säädöspaketin)voimaantulo. Paketin on sisällettävä seuraavat säännökset: — sairaalasektorin rakenneuudistus lujittamalla ja/tai profiloimalla uudelleen ja/tai muuttamalla sairaaloiden tarjoamien terveydenhuoltopalvelujen laajuutta ja/tai rakennetta kansallisten ja alueellisten muutossuunnitelmien ja terveystarpeita koskevan kartan pohjalta sekä päivittämällä sairaalaverkostoa vastaavasti. Rakenneuudistusprosessissa otetaan huomioon puolustusministerin tai sisäministerin valvomien sairaaloiden tarpeet, jotka liittyvät Ukrainan sodan vaikutuksiin; — perusta toimille, joilla järkeistetään terveydenhuollon pyramidia ja uudistetaan terveydenhuoltopalvelujen rahoitusjärjestelmää siten, että tietyt terveydenhuoltopalvelut siirretään sairaaloista matalampaan hoitotasoon (perushoito, avohoito) asiaa koskevan lainsäädännön säännöksillä, joilla säännellään hinnoittelua ja vastaavasti tarkistettuja vuosittaisia NFZ:n (kansallisen terveysrahaston) rahoitussuunnitelmia; — puututaan sairaalavelan uudelleenjärjestelyyn kestävällä tavalla avointen ja näyttöön perustuvien kriteerien perusteella; — kansallisen terveysrahaston valvontatehtävän vahvistaminen sairaaloiden osalta ja johtohenkilöstön profesionalisoitumisen tehostaminen ottamalla käyttöön vaatimus erityiskoulutuksesta, joka koskee sairaaloiden rakenneuudistusta ja hoitomenetelmiä terveydenhuollossa.
D2G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Kansallisen terveysrahaston (NFZ) puheenjohtajan määräyksen ja perusterveydenhuollon ja koordinoidun hoidon vahvistamista koskevien säädösten voimaantulo sekä rahoitussäännökset (mukaan lukien sopimusten muutokset), jotka mahdollistavat kansallisen täytäntöönpanon	Voimaantulon osoittavan määräyksen säännökset				Q3	2022	Kansallisen terveysrahaston (NFZ) puheenjohtajan määräyksen ja vastaavien säädösten, joilla vahvistetaan perusterveydenhuoltoa ja koordinoitua hoitoa, voimaantulo, mikä mahdollistaa koko maan kattavan täytäntöönpanon ja kattaa seuraavat: — ennaltaehkäisevä terveydenhuolto (tehtävämaksu) odotetut terveystulokset ja hoidon laatu (kannustimet) ja — kroonisten sairauksien hallintaohjelma ja hoidon koordinaattori. Määräyksessä otetaan käyttöön rahoitusjärjestelyt, jotka tarjoavat lisävaroja perusterveydenhuoltoa koskeviin sopimuksiin, yö- ja lomaterveydenhuoltoa lukuun ottamatta.
D3G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta annetun lain voimaantulo sekä tarvittavat täytäntöönpanosäännökset	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q3	2022	Terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta annetun lainvoimaantulo; lain on sisällettävä säännökset seuraavista seikoista: 1) lupa: järjestelmä, jolla arvioidaan lääketieteellistä toimintaa, kuten sairaalapalveluja, sen perusteella, täyttävätkö ne terveysministeriön ja kansallisen terveysrahaston vaatimukset (nk. korivaatimukset); 2) akkreditointi: puitteet sairaaloiden terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden ulkoiselle arvioinnille; 3) haittatapahtumien seuranta: puitteet lääketieteellisten yksiköiden toteuttamille toimille, erityisesti haittatapahtumien järjestelmälliselle analysoinnille samanlaisten haittatapahtumien ehkäisemiseksi; 4) terveysrekisterit: määritellään terveysrekisterien perustamista ja rahoitusta koskevat säännöt ja vahvistetaan niiden roolia terveydenhuollon laadun varmistamisessa; 5) potilaiden kokemus: luodaan puitteet potilaiden kokemusten mittaamiseksi kansallisen terveysrahaston (NFZ) sopimussäännöksistä; ja 6) uudelleensairaanhoito: kehys, jolla seurataan ja analysoidaan 30 päivän takaisinottoasteita, jotka liittyvät NFZ:n sopimusmääräyksiin (täytäntöönpanoasetuksen avulla).
D4G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Kansallisesta syöpäverkostosta annetun lain ja asiaa koskevien säädösten, joissa vahvistetaan verkoston toimintaa koskevat säännöt ottamalla käyttöön uusi syöpähoidon hallintarakenne ja uusi malli, voimaantulo	Voimaantuloon viittaavan säädöksen säännös				Q3	2022	Kansallisesta syöpäverkostosta annetun lain ja sen kannalta merkityksellisten säädöstenvoimaantulo, joilla varmistetaan, että kaikki potilaat saavat asuinpaikastaan riippumatta onkologista hoitoa samojen diagnostisten ja hoitovaatimusten mukaisesti. Näissä säädöksissä keskitytään seuraaviin: — parannetaan syöpähoitojärjestelmän organisointia tarjoamalla potilaille mahdollisuus saada laadukkaita diagnoosi- ja hoitoprosesseja ja kattavaa hoitoa koko ”potilaspolun” ajan perusterveydenhuollon, erikoistuneen avohoidon, sairaalahoidon ja kuntoutuksen aloilla — Luodaan uusi organisaatiorakenne ja uusi syövänhoidon hallintamalli, seurantakeskukset mukaan luettuina; — potilaiden elämänlaadun parantaminen syöpähoidon aikana ja sen jälkeen.
D5G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Kansallisesta kardiologiaverkostosta annetun lain voimaantulo, jossa vahvistetaan verkoston toimintaa koskevat säännöt ottamalla käyttöön uusi rakenne ja uusi kardiologisen hoidon malli	Voimaantuloon viittaavan säädöksen säännös				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Tulee voimaan laki kansallisesta kardiologiaverkostosta, jolla varmistetaan, että kaikki potilaat saavat asuinpaikastaan riippumatta kardiologista hoitoa samojen diagnostisten ja hoitovaatimusten eli yhtenäisesti määriteltyjen reittien perusteella ja että järjestelmä vastaa joustavasti heidän tarpeisiinsa. Uudistuksessa keskitytään seuraaviin: — parannetaan kardiologisen hoitojärjestelmän organisointia tarjoamalla potilaille mahdollisuus saada laadukkaimpia diagnoosi- ja hoitoprosesseja ja kattavaa hoitoa koko ”potilaspolun” ajan perusterveydenhuollon, erikoistuneen avohoidon, sairaalahoidon ja kuntoutuksen aloilla Uuden organisaatiorakenteen ja kardiologisen hoidon uuden mallin luominen — potilaiden elämänlaadun parantaminen kardiologisen hoidon aikana ja sen jälkeen.
D6G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Kansallisten sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoa ja niiden integroimista nykyisiin/käytettävissä oleviin sähköisen terveydenhuollon järjestelmiin kansallisella ja alueellisella tasolla koskevan lainsäädäntöpaketin voimaantulo	Säädöspaketin säännös, josta käy ilmi voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Sellaisen lainsäädäntöpaketin voimaantulo, joka tarjoaa asianmukaisen oikeudellisen ja hallinnollisen ympäristön kansallisten sähköisten terveyspalvelujen (potilaiden terveyden analysointivälineet, tekoälyalgoritmeihin perustuva päätöksenteon tukiväline lääkäreille, lääketieteellisten tietojen keskusrekisteri) käyttöönotolle ja niiden integroimiseksi olemassa oleviin/käytettävissä oleviin sähköisen terveydenhuollon järjestelmiin kansallisella ja alueellisella tasolla.
D7G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Onkologisen verkoston voivodikuntien seurantakeskusten luetteloa koskevan asetuksen voimaantulo	Voimaantuloon viittaava asetuksen säännös				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Asetus tulee voimaan ja siinä säädetään voivodikuntien seurantakeskusten perustamisesta. Ne ovat kunkin 16 voivodikunnan syöpäverkostosta valittuja lääkintäyksiköitä, jotka ovat erikoistuneet syöpähoitoon ja tarjoavat kattavaa syöpähoitoa ja seurantaa.
D8G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Syöpähoitoverkoston arviointi	Kertomuksen julkaiseminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Raportti onkologisen hoidon verkoston arvioinnista, mukaan lukien onkologisen hoidon laatuindikaattorit.
D9G	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Välitavoite	Laki, joka koskee luetteloa sairaaloiden kelpoisuusvaatimuksista syöpähoidon kunkin tason osalta, tulee voimaan	Voimaantulon osoittavan säädöksen säännös				Q4	2022	Tulee voimaan terveysministerin säädös, joka koskee luetteloa kriteereistä, joiden perusteella syöpäsairaalat jaetaan kansallisen syöpäverkoston eri luokkiin tai tasoihin. Nämä luokat/tasot auttavat tunnistamaan uudistuksesta D4G johtuvat investointitarpeet. Luokitteluperusteiden on perustuttava seuraaviin seikkoihin: — kattavuus (kuten katettu väestö; katetut etuudet; hoidon oikea-aikainen saatavuus) — pääoma (kuten jakelu- ja käyttöpääoma) —tehokkuus; — hoidon laatu ja — resurssien (kuten henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien) saatavuus.
D10aG	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Välitavoite	Ensimmäinen ehdotuspyyntö, joka koskee niiden kanssa yhteistyötä tekeviä sairaaloita (kansallisen syöpäverkoston puitteissa) ja avohoitokeskuksia (AOS)	Ensimmäisen ehdotuspyynnön julkaiseminen				Q3	2024	Käynnistetään ensimmäinen ehdotuspyyntö, joka koskee sairaaloita (kansallisen syöpäverkoston puitteissa) ja avohoitokeskuksia, jotka tekevät yhteistyötä niiden kanssa laitteiden hankkimiseksi tai parantamiseksi tai infrastruktuuriin investoimiseksi. Ehdotuspyynnön on perustuttava luokitteluperusteisiin (jotka esitetään D9G-asiakirjassa) sekä selkeisiin ja avoimiin menettelyihin. Infrastruktuuri-investoinneilla tai lääkinnällisten laitteiden hankinnoilla on osaltaan parannettava hoidon laatua ja varmistettava sairaalahoidon oikea-aikainen ja kattava saatavuus. Elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisen ehdotuspyynnön valintaperusteissa on vahvistettava, että -tuki kattaa yksinomaan kansallisen onkologisen verkoston piiriin kuuluvat sairaalat ja yhteistyökeskukset, jotka kuuluvat näiden sairaaloiden rakenteisiin; -valittuja investointeja, mukaan lukien yhteistyössä toimineisiin avohoitokeskuksiin kohdistuvat investoinnit, ei saa tukea muista EU:n varoista kuin elpymis- ja palautumistukivälineestä. Tuki kattaa ainoastaan kansallisesta terveysrahastosta rahoitettavien terveyspalvelujen tarjoamiseen liittyvän toiminnan eikä kaupallisen toiminnan.
D10bG	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Välitavoite	Rahoitusta hakevia sairaaloita koskeva ehdotuspyyntö (kansallisen kardiologisen verkoston puitteissa)	Ensimmäisen ehdotuspyynnön julkaiseminen				Q4	2024	Ensimmäinen ehdotuspyyntö, joka koskee sairaaloita (kansallisen kardiologisen verkoston puitteissa), jotka koskevat infrastruktuuri-investointeja tai lääkinnällisten laitteiden hankintaa tai parantamista, käynnistetään. Ehdotuspyynnön on perustuttava jäljempänä esitettyihin kriteereihin sekä selkeisiin ja avoimiin menettelyihin. Ehdotuspyyntö valitaan seuraavien kriteerien perusteella: - kattavuus (kuten katettu väestö; katetut etuudet; hoidon oikea-aikainen saatavuus) — tasapuolisuus (kuten tasavertainen pääsy jakeluun ja käyttöön); — tehokkuus (kuten moitteetonta varainhoitoa harjoittavat sairaalat tai uudelleenjärjestelyn kohteena olevat sairaalat, jotta velka voidaan hoitaa kestävällä tavalla); — hoidon laatu ja — resurssien (kuten henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien) saatavuus. Tuki kattaa ainoastaan kansallisesta terveysrahastosta rahoitettavien terveyspalvelujen tarjoamiseen liittyvän toiminnan eikä kaupallisen toiminnan.
D10cG	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Välitavoite	Rahoitusta hakevia sairaaloita koskeva ehdotuspyyntö	Ensimmäisen ehdotuspyynnön julkaiseminen				Q4	2024	Käynnistetään ensimmäinen ehdotuspyyntö, joka koskee sairaaloita, joiden rakenneuudistusprosessit ovat käynnissä välitavoitteessa D1G kuvatulla tavalla infrastruktuuri-investointien tai lääkinnällisten laitteiden hankinnan tai parantamisen osalta. Ehdotuspyynnön on perustuttava jäljempänä esitettyihin kriteereihin sekä selkeisiin ja avoimiin menettelyihin. Ehdotuspyyntö valitaan seuraavien kriteerien perusteella: - kattavuus (kuten katettu väestö; katetut etuudet; hoidon oikea-aikainen saatavuus) — tasapuolisuus (kuten tasavertainen pääsy jakeluun ja käyttöön); — tehokkuus (kuten moitteetonta varainhoitoa harjoittavat sairaalat tai uudelleenjärjestelyn kohteena olevat sairaalat, jotta velka voidaan hoitaa kestävällä tavalla); hoidon laatu; ja — resurssien (kuten henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien) saatavuus. Tuki kattaa ainoastaan kansallisesta terveysrahastosta rahoitettavien terveyspalvelujen tarjoamiseen liittyvän toiminnan eikä kaupallisen toiminnan.
D11G	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Kohde	T1 – Sopimukset sairaaloiden ja terveysministeriön välillä terveydenhuollon laitteiden hankinnasta tai infrastruktuuri-investoinneista		Määrä	0	59	Q4	2024	Sairaaloiden ja terveysministeriön (tai muun ministeriön ilmoittaman laitoksen) välillä allekirjoitettujen sopimusten lukumäärä, jotka koskevat ostettuja lääkinnällisiä laitteita tai infrastruktuuri-investointeja.
D12G	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Kohde	T2 – Sopimukset sairaaloiden ja terveysministeriön välillä terveydenhuollon laitteiden hankinnasta tai infrastruktuuri-investoinneista		Määrä	59	133	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Sairaalan ja terveysministeriön (tai muun ministeriön ilmoittaman laitoksen) välillä allekirjoitettujen sopimusten lukumäärä, jotka koskevat ostettuja lääkinnällisiä laitteita tai infrastruktuuri-investointeja.
D13G	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Kohde	Sairaalat, joilla on infrastruktuuri-investointeja tai lääkinnällisiä laitteita, jotka on hankittu niiden rakenneuudistuksen tai kansalliseen onkologiseen verkostoon sisällyttämisen yhteydessä		Määrä	0	59	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Niiden sairaaloiden lukumäärä, joilla on valmiit infrastruktuuri-investoinnit tai terveydenhuollon laitteita tai laitteita, jotka on ostettu tai parannettu saatettaessa ne osaksi kansallista onkologista verkostoa. Infrastruktuuri-investointeihin ja laitteiden hankintaan tai parantamiseen, jotka liittyvät sairaaloiden saattamiseen osaksi kansallista syöpäverkostoa, voivat sisältää täydentäviä investointeja avohoitokeskuksiin, jotka tekevät yhteistyötä näiden sairaaloiden kanssa.
D14G	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Kohde	Sairaalat, joilla on infrastruktuuri-investointeja tai lääkinnällisiä laitteita, jotka on hankittu niiden rakenneuudistuksen tai kansalliseen kardiologiaverkostoon sisällyttämisen yhteydessä		Määrä	0	74	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Niiden sairaaloiden lukumäärä, joilla on loppuun saatettuja infrastruktuuri-investointeja tai lääkinnällisiä laitteita, jotka on ostettu tai parannettu niiden rakenneuudistuksen tai kansalliseen kardiologiseen verkostoon sisällyttämisen yhteydessä.
D15G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Välitavoite	Uusien sähköisten palvelujenkäynnistäminen, mukaan lukien — potilaiden terveyden analysointivälineet; — tekoälyalgoritmeihin perustuva päätöksenteon tukiväline lääkäreille; ja — muihin keskeisiin terveydenhuoltojärjestelmiin yhdistettyjen terveystietojen keskusrekisteri	Täysimittainen toiminta käynnistyy				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	On käynnistettävä ja otettava käyttöönpalveluja, joilla lisätään nykyaikaisen teknologian käyttöä ja kehitetään edelleen sähköisiä terveyspalveluja. Näitä ovat seuraavat: — potilaan terveydentilan analysointia tukevat välineet — välineet, joiden tarkoituksena on koota yhteen tietoja eri laitteista, jotka suorittavat potilaan elämäntapaan liittyviä lääketieteellisiä mittauksia tai mittauksia ja jotka sitten siirretään potilaan internettilille (IKP) sekä toteuttamalla hanke, jonka tavoitteena on kehittää tekoälyalgoritmeja; ja — lääkärin päätöksentekoprosessin tukeminen. Siihen sisältyy myös lääketieteellisten tietojen keskusrekisterin perustaminen sekä lääketieteellisten tietojen sähköisen pankin (rekisterin) perustaminen ja tarjoaminen (lääketieteelliset asiakirjat).
D16G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Välitavoite	Turvallisuusoperaatiokeskus (SOC) perustettuun sähköisen terveydenhuollon keskukseen	Täysimittainen toiminta käynnistyy				Q4	2025	Toimella vahvistetaan sähköisen terveydenhuollon keskuksen tietoteknisiä resursseja ja mukautetaan niitä kyberturvallisuuden kasvaviin tarpeisiin — yhdennetyn hallintojärjestelmän täytäntöönpano, turvajärjestelmien laajentaminen, — tietojärjestelmien suunnittelu- ja kehittämistyön turvallisuusohjelman toteuttaminen, — turvaoperaatiokeskuksen rakentaminen sähköisen terveydenhuollon keskukseen.
D17G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Välitavoite	Digitaalisten lääketieteellisten asiakirjojen keskus	Täysimittainen toiminta käynnistyy				Q3	2025	Perustetaan lääketieteellisten asiakirjojen digitointikeskus, jonka keskeisenä tehtävänä on jäsentää ja siirtää lääketieteelliset asiakirjat käyttökelpoiseen sähköiseen terveysrekisteriin (HER).
D18G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Kohde	Historia potilaiden vuorovaikutuksesta terveydenhuollon kanssa terveydenhuollon kanssa digitoituna		% (prosenttiosuus)	0	30	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Potilaiden ja terveydenhuollon välisen vuorovaikutuksen historian osuus säilytetään terveydenhuollon yksiköissä digitoituna, jotta asiakirjat voidaan esittää digitaalisesti henkilökohtaisessa sähköisessä terveysrekisterissä (EHR) siten, että tiedot esitetään jäsennellysti, jotta niitä voidaan käsitellä edelleen. Kohde liittyy terveydenhuollon laitosten tallentamiin paperiasiakirjoihin.
D19G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Kohde	T1 – digitoidut lääketieteelliset asiakirjat		Määrä	9	12	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Uudet lääketieteelliset asiakirjat on digitalisoitava, mukaan lukien syöpähoitoa koskevat asiakirjat ja potilaita koskevat tiedot.
D20G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Kohde	T2 – digitoidut lääketieteelliset asiakirjat		Määrä	12	18	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Uudet lääketieteelliset asiakirjat on digitalisoitava, mukaan lukien syöpähoitoa koskevat asiakirjat ja potilaita koskevat tiedot.
D21G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Kohde	Keskus-/alueelliset terveydenhuollon tarjoajat, jotka ovat yhteydessä terveystietojen keskusrekisteriin, ja keskitetyt/alueelliset terveydenhuollon tarjoajat, jotka on varustettu tekoälypohjaisella päätöksenteon tukivälineellä		% (prosenttiosuus)	0	30	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	30 prosenttia terveydenhuollon tarjoajista (keskus- tai aluetasolla) on liitetty terveystietojen sähköiseen keskusrekisteriin. Terveydenhuollon tarjoajista 30 prosentilla (keskus- tai aluetasolla) on oltava tekoälyyn perustuva päätöksenteon tukiväline.
D22G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Kohde	Potilasterveysanalyysityökalun kattamat aikuispotilaat		% (prosenttiosuus)	0	70	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Potilaiden terveysanalyysityökalun on katettava 70 prosenttia aikuispotilaista.
D23G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Välitavoite	Korkeakoulutuksesta ja tieteestä sekä fysikon ja hammaslääkärin ammateista annetun lain muuttaminen, jotta voidaan tarjota oikeusperusta Puolan lääketieteen alan opiskelijoille lukuvuodesta 2021/2022 annettavalle taloudelliselle tuelle	Korkea-asteen koulutusta ja tiedettä sekä fysikon ja hammaslääkäreiden ammatteja koskevan lain muutoksen säännös, jonka mukaan Puolan lääketieteen alan opiskelijoille (mukaan lukien opiskelijat, jotka aloittivat opintonsa ennen lukuvuotta 2021–2022) oikeusavun oikeusperustaksi lukuvuodesta 2021/2022 alkaen annettavalle taloudelliselle tuelle Puolassa yliopistotasolla (mukaan lukien opiskelijat, jotka aloittivat opintonsa ennen lukuvuotta 2021/2022)				Q4	2021	Laki tulee voimaan, ja siinä säädetään mahdollisuudesta myöntää lainaa lääketieteen alan opiskelijoille yliopistotasolla. Opiskelijan on voitava hakea lainan ennenaikaista takaisinmaksua tai sen takaisinmaksuajan pidentämistä. Täytettyään tietyt laissa säädetyt edellytykset opiskelija voi hakea lainan osittaista tai täydellistä peruuttamista lääketieteen opintoja varten. Tukea saavien opiskelijoiden on voitava hakea lainan peruuttamista kokonaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: — vähintään kymmenen vuoden ajan 12 peräkkäisen vuoden aikana valmistumisen jälkeen Puolan tasavallan alueella lääketieteellistä toimintaa suorittavissa yksiköissä, jotka tarjoavat julkisista varoista rahoitettavia terveydenhuoltopalveluja, ja — hankkia edellä mainittuna aikana erikoislääkärin ammattinimike lääketieteen alalla, joka on tunnustettu ensisijaiseksi sinä päivänä, jona lääkäri aloittaa erikoistumiskoulutuksen. Henkilön, joka täyttää nämä kaksi edellytystä, ei tarvitse maksaa lainaa takaisin lääketieteellisiin tutkimuksiin. Lainan peruuttamista koskevat yksityiskohtaiset ehdot ja menettely määritellään säädöksessä.
D24G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Kohde	Niiden lääketieteen yliopistojen lukumäärä, jotka ovat saaneet taloudellista tukea korkea-asteen koulutusta ja tiedettä sekä fysikon ja hammaslääkärin ammatteja koskevan lain mukaisesti		Määrä	0	9947	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	9947 opiskelijaa on saanut lainaa lääketieteen alalla puolankielisille palkallisille opiskelijoille korkea-asteen koulutusta ja tiedettä sekä fysikon ja hammaslääkärin ammatteja koskevan lain muutoksen perusteella.
D25G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Välitavoite	Ensilääkäreiden ammatista ja itsehallinnosta annetun lain voimaantulo; laissa säädetään mahdollisuudesta perustaa toisen asteen ohjelmia ensihoitajan ammattiin valmistautumisen alalla.	Ensilääkäreiden ammatista ja itsehallinnosta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q3	2022	Ensihoitajien pätevyyden parantamiseksi tulee voimaan säädös, joka mahdollistaa toisen syklin ohjelmien luomisen ensihoitoalalla, joka määritellään kaksivuotisiksi opinnoiksi, jotka päättyvät maisterintutkintoon. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen on mahdollistettava se, että ensihoitajat saavat lisäpätevyyttä, jonka tarkoituksena on johtaa palkkaluokan ylemmälle sijalle.
D26G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Kohde	Maisterintutkinnon suorittaneiden ensihoitajien lukumäärä		Määrä	0	1250	Q4	2025	1250 ensihoitajan on täytynyt suorittaa toisen asteen opintonsa ensihoitopalveluissa.
D27G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Välitavoite	Lääkintäalan työpaikkojen ja lääkintätyöntekijöiden työolojen houkuttelevuuden lisäämiseen tähtäävien säädösten voimaantulo	Niiden voimaantuloa osoittavien säädösten säännökset				Q4	2022	Säädöspaketti tulee voimaan, ja se koostuu lääkäreiden ja hammaslääkäreiden ammatillista pätevyyttä koskevasta asetuksesta, lääkärin ja hammaslääkärin ammattia koskevan lain muuttamisesta, lääkäreiden ja hammaslääkäreiden jatko-opintoja koskevan asetuksen muuttamisesta, ammattikoulutuksen perusopetusta koskevan asetuksen muuttamisesta, tiettyjen terveydenhuollon yksiköissä työskentelevien työntekijöiden alimman peruspalkan määrittämismenetelmästä annetun lain muuttamisesta, mukaan lukien säännökset seuraavista: 1) korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeisen lääketieteellisen koulutuksen joustavuuden lisääminen ottamalla käyttöön sertifioidut lääketieteelliset pätevyydet, mahdollistamalla erikoistumiskokeen suorittamisen toiseksi viimeisen vuoden jälkeen ja muuttamalla jatko-opintoja koskevaa harjoitteluohjelmaa, 2) otetaan käyttöön keskitetty järjestelmä erikoistumispaikkojen kelpuuttamista ja jakamista varten, Lääkäreiden vapauttaminen käynnistämällä sairaanhoitajien ja ensihoitajien toimintatukea koskevia erikoiskursseja, Päivitetään terveydenhuollon yksiköissä työskentelevien työntekijöiden alinta peruspalkkaa nostamalla kaikkien 8 päivänä kesäkuuta 2017 annetussa laissa tarkoitettujen ammattiryhmien työskentelyastetta ja aikaistamalla puolella vuodella vaatimusta, jonka mukaan kaikkien terveydenhuoltolaitosten on saavutettava terveydenhuollon työntekijöiden lakisääteisesti taatut peruspalkat: lääkärit, hammaslääkärit, lääkäriharjoittelijat ja hammaslääkärit, sairaanhoitajat, kätilöt, laboratoriodiagnostiikan asiantuntijat, fysioterapeutit, proviisorit ja muut lääketieteen ammattilaiset, ja 5) joidenkin valtuuksien siirtäminen sairaanhoitajilta sairaanhoitajille.
D28G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Kohde	Niiden lääkäreiden ja hammaslääkäreiden lukumäärä, jotka ovat saaneet lääkärin ammatillisen pätevyytensä vahvistavan todistuksen		Määrä	0	54000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	54000 lääkärille ja hammaslääkärille on annettava todistus, joka vahvistaa heidän lääketieteellisen lisäpätevyytensä. Ammattipätevyystodistuksen myöntää kansallinen tiedeyhteisö tai valtion tutkimuslaitos, joka soveltuu tiettyyn ammattitaitoon, ja se merkitään jatkokoulutuksen lääketieteellisen keskuksen johtajan ylläpitämään rekisteriin.
D29G	D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät opetuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin lääketieteellisten opintojen pääsyrajojen nostamiseksi	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan kannustinjärjestelmä opiskelun aloittamiseksi ja jatkamiseksi tietyissä lääketieteen tiedekunnissa apurahoilla, opintorahoituksella ja mentoroinnilla	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Säädökseen, jolla otetaan käyttöön tilapäinen kannustinjärjestelmä lääketieteellisten tutkimusten houkuttelevuuden lisäämiseksi, sisältyy mahdollisuus — apurahojen myöntäminen, maksettujen opintojen yhteisrahoitus ja hoito-, kätilö- ja ensihoitopalvelujen opiskelijoiden mentoroinnin rahoittaminen ja — apurahojen myöntäminen opiskelijoille lääketieteen, lääketieteen ja hammaslääketieteen, lääketieteellisen analyysin sekä farmasian ja fysioterapian aloilla. Järjestelmän käyttöönottoa koskevaan säädökseen sisältyy velvoite tarkastella järjestelmän suorituskykyä elpymis- ja palautumistukivälineen kauden lopussa ja analysoida käyttöön otetun kannustinjärjestelmän vaikutusta koulutuksessa olevien opiskelijoiden määrään, jotta voidaan päättää järjestelmän mahdollisesta jatkamisesta.
D30G	D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät opetuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin lääketieteellisten opintojen pääsyrajojen nostamiseksi	Kohde	Apurahan saaneiden sairaanhoitajien, kätilöiden, ensihoitopalvelujen, lääketieteen, hammaslääkärin, lääketieteellisen analytiikan, fysioterapian ja farmasian opiskelijoiden lukumäärä sekä sairaanhoidosta, kätilöistä, ensiapupalveluista, joihin myönnetään apuraha, opintorahoitus tai mentorointi		Määrä	0	25400	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	25400 opiskelijaa ja vastavalmistunutta on saanut tukea stipendeillä, opintojen rahoittamisella ja mentoroinnilla valikoiduissa lääketieteellisissä tiedekunnissa suoritettavia opintoja ja jatko-opintoja koskevan kannustinjärjestelmän perusteella vähintään yhden seuraavista muodoista: — sairaanhoitajan, kätilön ja ensiapuopiskelijoiden stipendiaatti, — mentorin osoittaminen sairaanhoidosta, kätilöistä ja ensihoitajista valmistuneille tai — apuraha lääketieteen, hammaslääketieteen, lääketieteellisen analyytikon, fysioterapian ja farmasian opiskelijoille kolmen vuoden opintojaksolle. 4400 opiskelijaa saa osarahoitusta opintoihin edellä esitetyn mukaisesti. 6000 opiskelijaa saa edellä mainitun mukaisen apurahan. Vähintään 15000 opiskelijaa tai vastavalmistunutta nimitetään mentoriksi edellä esitetyn mukaisesti.
D31G	D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät opetuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin lääketieteellisten opintojen pääsyrajojen nostamiseksi	Kohde	Prekliinisen opetuksen nykyaikaistettujen opetustilojen määrä (mukaan lukien lääketieteelliset simulaatiokeskukset), kliinisen keskussairaaloiden opetuksessa käytettävän kliinisen perustan mukautetut tilat, nykyaikaistetut kirjastoinfrastruktuurit ja lääketieteen yliopistojen opiskelijoiden asuntolokerot		Määrä	0	212	Q4	2025	212 hanketta on saatettava päätökseen, mukaan lukien seuraavat: — esikliiniseen koulutukseen käytetyn oppilaitoksen peruskorjaus, jälkiasennus ja uusien tilojen (myös lääketieteellisten simulaatiokeskusten) perustaminen. Tukea myönnetään 140 laitokseen (mukaan lukien uusien tilojen rakentaminen); — sellaisen kliinisen perustan nykyaikaistaminen tai luominen, jolla koulutetaan opiskelijoita kliinisissä keskussairaaloissa (tämän perustan toiminnan mukauttaminen epidemiologisiin riskiolosuhteisiin, muiden lääketieteellisten yksiköiden klinikoiden ja kliinisten keskussairaaloiden yhdistäminen, tarvittavien klinikoiden kehittäminen alijäämäalueilla, kuten tartuntataudet ja syöpäsairaudet). Tukea annetaan 42 laitokselle; — lääketieteen yliopistojen kirjastojen kunnostaminen, jotta varmistetaan kirjastoresurssien ja turvallisten itseopiskelupaikkojen käyttö ilman kontakteja. Tuetaan kolmea kirjastojen peruskorjaushanketta; ja — lääketieteen yliopistojen opiskelijakotien kunnostaminen terveysvaatimuksista johtuviin tarpeisiin mukautumiseksi. Tukea myönnetään 27 hankkeelle, jotka koskevat opiskelijoiden asuntoloiden kunnostamista. Maan hankintaa ei kateta. Hankkeet toteutetaan tarjouspyyntöjen tai avointen avustuskilpailujen perusteella. Vastaanottajat on valittava avoimella ja objektiivisella tavalla. Kussakin avustussopimuksessa on mainittava saatu rahoitus ja hanketta koskevat tiedot.
D32G	D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla	Välitavoite	Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annetun lain voimaantulo	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2022	Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annettulaki tulee voimaan ja sisältää: — avoimet säännöt ja — Lisälaitteet ja -mekanismit, joilla kannustetaan kliinisiä lääketutkimuksia Puolassa ja parannetaan kliinisten tutkimusten laatua ja sujuvoittamista Puolassa. Tällä lailla saatetaan myös ajan tasalle lainsäädäntökehys, joka koskee yleisesti biolääketieteen alaa Puolassa, tutkimus- ja kehitystoiminta mukaan lukien, siltä osin kuin tällainen päivitys katsotaan tarpeelliseksi Puolan biolääketieteellisen sektorin kehittämistä koskevassa hallituksen strategisessa suunnitelmassa.
D33G	D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla	Välitavoite	Hallituksen biolääketieteellisen sektorin kehittämistä koskevassa strategisessa suunnitelmassa määriteltyjen keskeisten toimien voimaantulo tai täytäntöönpano strategisessa suunnitelmassa vahvistetun aikataulun mukaisesti	Tausta-asiakirjojen määräykset, joista käy ilmi niiden voimaantulo tai täytäntöönpano strategiasuunnitelmassa yksilöityjen keskeisten toimien tyypin mukaan				Q4	2022	Strategisessa suunnitelmassa ”keskeisiksi toimiksi” määritellyt toimet tulevat voimaan tai ne pannaan täytäntöön strategiasuunnitelmaan sisältyvän aikataulun mukaisesti ja strategisessa suunnitelmassa määritellyssä laajuudessa. Strategiasuunnitelma hyväksytään ministerineuvoston päätöslauselman muodossa vuonna 2022. Keskeisiä toimia ovat muun muassa alan kehittämisen hallintajärjestelmän suunnittelu, ensimmäiset avustukset ensisijaisilla aloilla sekä Puolan biolääketieteellisten markkinoiden jatkuva seuranta.
D34G	D3.1.1 Lääkintätieteiden ja terveystieteiden alan tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen	Välitavoite	Puolan kliinisten tutkimusten verkoston sähköisen alustan käyttöönotto	Puolan kliinisten kokeiden verkoston alustan käyttöönotto				Q4	2022	Sähköinen alusta otetaan käyttöön. Alustaan on sisällyttävä välineitä, joilla koordinoidaan verkon toimintaa, hakukone, jonka avulla voidaan tunnistaa kliiniset lääketutkimukset, verkkosivusto, jolla käytetään edellä mainittua hakukonetta, joka on tarkoitettu potilaille, jotka etsivät mahdollisuutta osallistua kliinisiin tutkimuksiin, ja hakukone, joka on tarkoitettu kliinisten tutkimusten kehittämiseen tai suorittamiseen osallistuville ammattilaisille.
D36G	D3.1.1 Lääkintätieteiden ja terveystieteiden alan tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen	Kohde	Biolääketieteen alan tutkimusyksiköille ja yrittäjille suunnattujen rahoitettujen hankkeiden lukumäärä		Määrä	0	60	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Loppuraportit vähintään 60 tuetusta hankkeesta on hyväksyttävä. Tukea annetaan tutkimusyksiköille ja yrittäjille farmaseuttisten innovaatioiden, lääkinnällisten laitteiden ja tietotekniikkaratkaisujen alalla Puolan biolääketieteen alan strategisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Kilpailujen aiheessa keskitytään tuoteinnovaatioita, kuten huumeita, koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen, lääkinnällisten laitteiden kehittämiseen ja/tai parantamiseen, myös mobiilikäyttöön, sekä lääketieteellisiin ja terveydellisiin tarkoituksiin käytettävien tieto- ja viestintäteknisten välineiden kehittämiseen. Hankkeet valitaan avoimilla avustuskilpailuilla. Kussakin avustussopimuksessa on ilmoitettava myönnetyn rahoituksen määrä ja hanketta koskevat yksityiskohdat.
D37G	D3.1.1 Lääkintätieteiden ja terveystieteiden alan tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen	Kohde	Jo perustettujen kliinisten tutkimusten tukikeskusten lukumäärä sekä niiden kehittäminen ja nykyaikaistaminen		Määrä	0	28	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kymmenen uuden kliinisten tutkimusten tukikeskuksen perustaminen saatetaan päätökseen ja annetaan tukea 18:lle olemassa olevalle CTSC:lle. Niiden on sijaittava terveydenhuollon yksiköiden rakenteessa, ja niillä on keskeinen rooli ammatillisen tuen tarjoamisessa (sairaaloiden puolelta) kliinisten tutkimusorganisaatioiden ja kliinisten tutkimusten toimeksiantajille (lääkealan yritykset) neuvottelujen, sopimusten tekemisen ja kliinisten tutkimusten aloittamisen edistämiseksi. Lisäksi olemassa olevalle CTSC:lle on annettava mahdollisuus hakea rahoitusta valituille toimille, jotka liittyvät - koulutus vähintään yhdelle kolmesta vastaanottajaryhmästä: johtoryhmät, tutkijat ja potilaat, — CTSC:n valmistelu hajautetun tutkimuksen toteuttamiseksi (potilaskeskeisen lähestymistavan mukaisesti), — kliinisten lääketutkimusten edistäminen yhteiskunnassa — tietotekniikkajärjestelmien kehittäminen, — olemassa olevan infrastruktuurin nykyaikaistaminen tai mukauttaminen, — suunnitella uusia prosesseja ja menettelyjä sekä muuttaa laitosten organisaatiorakennetta ja työntekijöiden palkkoja ja palkkioita. Kussakin avustussopimuksessa on ilmoitettava myönnetyn rahoituksen määrä ja hanketta koskevat yksityiskohdat.
D38G	D4.1.1 Pitkäaikaishoidon kehittäminen nykyaikaistamalla terveydenhuoltoyksiköiden infrastruktuuria piiritasolla	Välitavoite	Luettelo alueellisista sairaaloista, jotka on valittu pitkäaikaisten ja geriatristen vuoteiden luomiseen myönnettävään lisätukeen erityisten valintaperusteiden perusteella	Valittujen sairaaloiden luettelon julkaiseminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	On toimitettava luettelo paikallissairaaloista, jotka on valittu lisätukea pitkäaikaisten ja geriatristen vuoteiden luomiseen. Valinnan on perustuttava selkeisiin ja avoimiin kriteereihin. Näihin perusteisiin on sisällyttävä paikalliset olosuhteet, jotka koskevat — demografiset suuntaukset, — asukastiheys, pitkäaikaishoidon tarpeet, — pitkäaikaishoidon/geriatristen palvelujen kyllästyminen, — hoidon laatu ja — tiettyä sairaalaa koskevien rakenneuudistussuunnitelmien tai vastaavien asiakirjojen noudattaminen. Vastaavan asiakirjan on sisällettävä vähintään: tiedot toimenpiteistä, joilla varmistetaan moitteeton taloudellinen tilanne asianomainen sairaala, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot näiden toimenpiteiden luonteesta, aikataulusta, kustannuksista ja odotetuista kustannuksista taloudelliset tulokset, näiden toimenpiteiden täytäntöönpanosta vastaava elin ja seurantajärjestelyt.
D39G	D4.1.1 Pitkäaikaishoidon kehittäminen nykyaikaistamalla terveydenhuoltoyksiköiden infrastruktuuria piiritasolla	Kohde	Alueellisten sairaaloiden ja terveysministeriön (tai muun ministeriön ilmoittaman laitoksen) välillä allekirjoitetut sopimukset investointituesta pitkäaikaishoidon ja geriatrisen hoidon yksiköiden/keskusten perustamiseen		Määrä	0	76	Q4	2024	Investointitoimia koskevat sopimukset allekirjoitetaan sairaalan ja terveysministeriön (tai muun ministeriön ilmoittaman laitoksen) välillä. Sopimusten on perustuttava avoimiin ja selkeisiin määräyksiin, ja niillä on edistettävä pitkäaikaishoito- ja geriatrista hoitoa koskevien palvelujen kehittämistavoitetta. Investoinnilla on tuettava tarvittavia rakennus- tai kunnostustöitä ja asiaankuuluvien laitteiden hankintaa.
D40G	D4.1.1 Pitkäaikaishoidon kehittäminen nykyaikaistamalla terveydenhuoltoyksiköiden infrastruktuuria piiritasolla	Kohde	Päätökseen saatetut hankkeet pitkäaikaishoidon ja geriatrisen hoidon kehittämiseksi piirisairaaloissa		Määrä	0	76	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Allekirjoitettujen sopimusten perusteella toteutettavat investointihankkeet on saatettava päätökseen. Hankkeilla edistetään tavoitetta kehittää pitkäaikaishoitoa ja geriatrista hoitoa piirisairaaloissa lisäämällä sen saatavuutta, edistämällä kattavaa saatavuutta ja parantamalla laatua. Hankkeilla on tuettava tarvittavia rakennus- tai kunnostustöitä ja asiaankuuluvien laitteiden hankintaa.

D.3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen piiritasolla

Uudistuksen tavoitteena on tukea piirisairaaloiden muuttamista pitkäaikais- ja geriatrisen hoidon yksiköiksi tai keskuksi. Uudistuksen on perustuttava oikeudellisesti erityiseen säädökseen, joka perustuu päätelmiin mahdollisuudesta perustaa pitkäaikaishoidon ja geriatrisen hoidon yksiköitä/keskuksia Puolan piirisairaaloihin. Uudistuksen on myös oltava linjassa terveysministeriön laatiman laitoshoidosta luopumista koskevan strategian kanssa (Puolan terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä vuosina 2021–2027 koskevan strategisen kehyksen liite – Terveellinen tulevaisuus).

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2022 mennessä.

D.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
D1L	D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen piiritasolla	Välitavoite	Arvio mahdollisuuksista perustaa pitkäaikaishoidon ja geriatrisen hoidon yksiköitä/keskuksia piirisairaaloihin Puolassa	Julkaiseminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Osana komponentissa A suunniteltua Puolan pitkäaikaishoidon yleistä strategista analyysia arviointi, joka koskee mahdollisuuksia perustaa pitkäaikaishoidon ja geriatrisen hoidon yksiköitä/keskuksia piirisairaaloihin (mukaan lukien piirisairaaloiden osien muuttaminen). Uudelleentarkastelussa tarkastellaan erityisesti mahdollisia tapoja — lisätään pitkäaikaisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuutta puuttumalla pitkäaikaishoidon tarjonnassa havaittuihin puutteisiin erityisesti piiritasolla; — Poistaa eriarvoisuutta pitkäaikaisten terveydenhuoltopalvelujen saatavuudessa — parannetaan lääkintähenkilöstön työoloja ja — pitkäaikaishoidon laadun parantaminen.
D2L	D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen piiritasolla	Välitavoite	Pitkäaikaishoidon ja geriatrisen hoidon yksiköiden/keskusten perustamisen tukemisesta piirisairaaloihin annetun säädöksen voimaantulo uudelleentarkastelun tulosten perusteella	Voimaantulopäivän osoittavan säädöksen säännös				Q3	2022	Voimaan tulee säädös, joka perustuu Puolan piirisairaaloiden pitkäaikais- ja geriatristen hoitoyksiköiden/keskusten perustamisen mahdollisuuksia koskevan tarkastelun tuloksiin. Laissa täsmennetään, miten tuki pitkäaikaishoitoyksiköiden ja geriatristen yksiköiden ja/tai keskusten perustamiselle aluesairaaloihin parantaa muun muassa ikääntyneiden hoitoa paikallisella tasolla. Säädöksen on oltava Puolan terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä koskevan strategisen kehyksen 2021–2027 mukainen – Terve tulevaisuus.

E. OSA E: VIHREÄ, ÄLYKÄS LIIKKUVUUS

Ensinnäkin tämä tavoite on saavutettava asettamalla julkisen liikenteen harjoittajille ja järjestäjille velvoite ostaa 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen yksinomaan päästöttömiä linja-autoja yli 100,000 asukkaan kaupungeista.

Toiseksi ympäristöystävällisen liikenteen käyttöä on edistettävä toimenpiteillä, joilla tuetaan paikallisviranomaisia kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimisessa ja täytäntöönpanossa. On perustettava asianmukainen hallinnollinen rakenne, joka tarjoaa teknistä ja taloudellista tukea paikallisten kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämiseen. Edistymistä on seurattava selkeästi määriteltyyn tavoitteeseen nähden.

Uudistuksen kolmas osa on rekisteröintimaksun ja päästöihin liittyvien ajoneuvojen ympäristömaksun käyttöönotto saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti. Tämän uudistuksen vaikutusta puhtaiden ajoneuvojen käyttöönottoon yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa on mitattava suhteessa erityiseen tavoitteeseen lisätä sähköajoneuvojen osuutta.

Julkisen linja-autoliikenteen rahastosta tuettavien linja-autolinjojen määrää koskeva erityistavoite on myös asetettava julkisen liikenteen saatavuuden edistämiseksi.

Tämän toimenpiteen investointielementti on avustusohjelma, jolla tuetaan päästöttömien ajoneuvojen hankintaa (M1-luokka). Tukea voivat saada luonnolliset henkilöt ja yksityiset elinkeinonharjoittajat. Ohjelman budjetti on 373,750,000 euroa, ja sillä tuetaan vähintään 40,000 hankintaa.

E1.1.1 Vähähiilisen talouden tukeminen

Investoinnin yleisenä tavoitteena on edistää vähähiilisen ja hiilettömän talouden kehittämistä tukemalla teollisuutta puhtaan liikkuvuuden ja energia-alan aloilla. Investoinnin erityistavoitteena on lisätä valittujen alojen mahdollisuuksia kehittää päästöttömiä ja vähähiilisiä tuoteratkaisuja.

Näihin tavoitteisiin pyritään perustamalla erityinen rahoitusväline edellä mainittuja teollisuushankkeita varten. Tuettuihin tuotteisiin ja teknologioihin voi sisältyä erityisesti tutkimus- ja innovointiprosesseja, teknologian siirtoa ja yritysten välistä yhteistyötä, jossa keskitytään vähäpäästöiseen ja päästöttömiin innovatiivisiin ratkaisuihin kestävän liikkuvuuden sekä päästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden alalla.

Kyseinen rahasto ja sen sijoitusstrategia on perustettava 30 päivään kesäkuuta 2022 mennessä.

Sen varmistamiseksi, että toimenpide on ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) mukainen, rahoitusvälineen valintaperusteissa on suljettava pois seuraava toimien luettelo: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toimet, mukaan lukien jatkojalostus; II) EU:n päästökauppajärjestelmän mukaiset toimet, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja; III) jätteen kaatopaikkoihin, polttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toimet; ja iv) toiminnot, joissa jätteiden pitkän aikavälin loppukäsittely voi aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tehtävänkuvauksessa edellytetään lisäksi, että voidaan valita ainoastaan toimintoja, jotka ovat asiaa koskevan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön mukaisia.

Tätä toimenpidettä täydennetään toimenpiteellä E3.1.1 vähähiilisen talouden tukemiseksi.

E1.1.2 Päästötön ja vähäpäästöinen joukkoliikenne (linja-autot)

Investoinnin tavoitteena on tehdä julkisesta liikenteestä puhtaampaa ja lisätä sen houkuttelevuutta yksityisautoihin nähden.

Investointi koostuu 579 päästöttömän ja vähäpäästöisen linja-auton ostamisesta kaupunkien väliseen liikenteeseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

Ostettujen ajoneuvojen on mahdollistettava joukkoliikenne kaupunkien ulkopuolisilla alueilla, jotka on tähän mennessä jätetty liikenteen ulkopuolelle. Päästöttömien ja vähäpäästöisten linja-autojen käyttöön on suunniteltu erityyppisiä teknologioita (sähköakut, perinteiset hybridit ja ladattavat, kaasua varten: mukaan lukien nesteytetty maakaasu, nestekaasu, paineistettu maakaasu ja muut tyypit, jotka kaikki täyttävät EURO VI -standardin).

E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen

Rautateiden parantaminen toteutetaan uudistusten ja investointien yhdistelmällä. Uudistuksen tavoitteena on parantaa rautatieliikenteen harjoittajien häiriönsietokykyä ja parantaa rautatiealan kilpailukykyä ja tehokkuutta Puolan liikennealalla.

Tähän päästään vahvistamalla intermodaaliliikenteen painopisteet ja parantamalla rautatieliikennehankkeiden suunnittelu- ja käyttöönottovalmiuksia. Se saavutetaan myös antamalla rataverkon haltijoille mahdollisuus alentaa infrastruktuurin käyttöoikeuksista perittäviä maksuja ja korvata rataverkon haltijoille näiden maksujen alennukset.

Uudistus on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2022 mennessä.

Rautateiden elinkelpoisuutta muihin liikennemuotoihin verrattuna on myös parannettava laajentamalla tietullijärjestelmä 1400 kilometriin moottoriteitä ja moottoriliikenneteitä.

E2.1.1 Rautatieradat

Tämän investoinnin tavoitteena on lisätä sekä rahti- että matkustajaliikenteen kapasiteettia ja nopeutta.

Investointi koostuu töiden loppuun saattamisesta 500 kilometrin rataosuuksilla, joista 250 kilometriä on elvytettävä.

E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto

Investoinnilla pyritään lisäämään rautatieliikenteen houkuttelevuutta ja elinkelpoisuutta.

Se on toteutettava ostamalla liikkuvan kaluston yksiköitä kauko- ja aluekäyttöön. Liikkuvan kaluston on oltava päästötöntä/sähköistä, ja se on varustettava Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmällä: 77 yksikköä alueratoja varten ja 304 yksikköä (56 uutta veturia ja 248 uudistettua vaunua) kaukoyhteyksiä varten (julkisia palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa).

E2.1.3 Intermodaaliset hankkeet

Investoinnilla pyritään tukemaan intermodaaliliikennettä asianmukaisin investoinnein.

Investointi koostuu intermodaalisten uudelleenlastausterminaalien kapasiteetin lisäämisestä keskittyen rautatie-/maantieterminaaleihin ja liikkuvan kaluston toimittamiseen. Vastaavat rahoitussopimukset allekirjoitetaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Investoinnin vaikutusta mitataan suhteessa tavoitteeseen, joka on muotoiltu elpymis- ja palautumissuunnitelmasta tuettujen terminaalien jälleenlaivauskapasiteetin suhteellisena lisäyksenä.

E2.2 Liikenteen turvallisuuden parantaminen

Uudistuksella pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta keskittyen haavoittuvassa asemassa olevien liikenteen käyttäjien turvallisuuteen.

Uudistus koostuu lainsäädäntömuutoksista, joilla asetetaan etusijalle jalankulkijat risteyksissä, yhdenmukainen nopeus taajamissa ja ajoneuvojen välinen vähimmäisetäisyys. Näiden lainsäädäntömuutosten oli määrä tulla voimaan 31. joulukuuta 2021 mennessä. Uudistuksen edistymistä on seurattava suhteessa liikenneturvallisuustavoitteeseen, joka koskee kuolonuhrien ja vakavasti loukkaantuneiden suhteellista vähentämistä liikenneturvallisuutta koskevien EU:n tavoitteiden mukaisesti.

E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit

Investoinnilla pyritään parantamaan tieliikenteen turvallisuutta.

Investointi koostuu 305 vaarallisen tien musta-/hotspot-alueen nykyaikaistamisesta, 90 km:n pituisesta kehäteistä, jotka on rakennettu suojaavien mustien/hotspot-alueiden poistamiseksi, ja 128 automaattisen tienvalvontalaitteen nykyaikaistamisesta.

Investoinnit on saatettava päätökseen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

E2.2.2 Liikenteen digitalisointi

Toimenpiteellä pyritään lisäämään rautateiden ja julkisen liikenteen houkuttelevuutta ja tehokkuutta ottamalla käyttöön digitaalisia ratkaisuja.

Toimenpiteeseen on sisällyttävä investointeja seuraaviin:

·144 ERTMS-veturilaitteiston hankinta ja asennus;

·asennetut automaattisen ohjauksen laitteet, jotka mahdollistavat tiettyjen rautatiealueiden hallinnan paikallisliikenteen hallintakeskuksista 43 rautatieasemalla;

·rautatiejärjestelmien nykyaikaistaminen 102 paikassa (mukaan lukien portit, äänen ja valon turvajärjestelmät);

·rakennetaan 42 SDIP-palvelua (Dynamic Passenger Information Systems).

Toimenpide on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

E.2 Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
E1G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Välitavoite	Sellaisen lain voimaantulo, jossa julkisen liikenteen harjoittajat ja järjestäjät velvoitetaan ostamaan yksinomaan päästöttömiä linja-autoja yli 100,000 asukkaan kaupungeista 1. tammikuuta 2026 alkaen	Lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Laissa asetetaan julkisen liikenteen harjoittajille ja järjestäjille yli 100,000 asukkaan kaupungeissa lakisääteinen velvoite ostaa yksinomaan päästöttömiä linja-autoja 1 päivästä tammikuuta 2026 alkaen.
E2G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Välitavoite	Toimenpiteet kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämisen tukemiseksi ja sellaisten kannustimien hyväksyminen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanoa varten, joilla infrastruktuuriministeriö antaa teknistä ja taloudellista tukea kaikille toiminnallisille kaupunkialueille	Voimaantuloa koskeva säännös				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2023	Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämistä ja täytäntöönpanoa tukevien toimenpiteiden käyttöönotto, Näihin toimiin sisältyvät: -kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanon tukemisen uusi rakenne yhdessä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien ohjauskomitean kanssa kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämisen ja täytäntöönpanon edistämiseksi. -infrastruktuuriministeriöön kuuluva kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun osaamiskeskus, joka antaa neuvontaa ja taloudellista tukea paikallishallinnon yksiköille. -kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelun täysivaltainen edustaja infrastruktuuriministeriössä. Uuden kehyksen on mahdollistettava riittävän teknisen ja taloudellisen tuen antaminen yhteisöille, jotka ovat kiinnostuneita kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien laatimisesta, ja parannettava keskushallinnon tällä alalla toteuttamia toimia.
E3G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla otetaan käyttöön päästöihin liittyvien ajoneuvojen rekisteröintimaksu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				Q4	2024	Säädöksellä otetaan käyttöön taloudellisia ja verotuksellisia toimenpiteitä, joilla edistetään puhtaampien ajoneuvojen kysyntää, mukaan lukien polttoajoneuvojen rekisteröintimaksujen korottaminen ja sähköajoneuvojen nopeutettua poistoa koskevien toimenpiteiden tehostaminen. Maksu riippuu CO2- ja/tai NOx-päästöistä. Maksuista saatavat tulot käytetään liikenteen kielteisten ulkoisvaikutusten vähentämiseen ja vähäpäästöisen julkisen liikenteen kehittämiseen sekä kaupunki- että maaseutualueilla.
E4G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla otetaan käyttöön päästöihin liittyvien ajoneuvojen ympäristömaksu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Yrittäjille on otettava käyttöön polttoajoneuvoille (M1- ja N1-luokat) ympäristömaksu, joka korreloi ajoneuvon hiilidioksidi- ja NOx-päästöjen kanssa ja jossa on mahdollisuus käyttää sopivia korvaavia arvoja. Ympäristömaksua sovelletaan vuoden 2026 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Yrityksille, joilla on vain yksi ajoneuvo, voidaan myöntää de minimis -poikkeus. Maksusta saatavat tulot käytetään liikenteen kielteisten ulkoisvaikutusten vähentämiseen ja vähäpäästöisen julkisen liikenteen kehittämiseen sekä kaupunki- että maaseutualueilla.
E4aG	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Välitavoite	Avustusohjelman käynnistäminen	Avustusjärjestelmän toiminnan aloittaminen				Q4	2024	Käytössä on oltava avustusohjelma, jonka budjetti on 373750000 euroa ja jolla tuetaan luokan M1 päästöttömien sähköajoneuvojen ostoa, vuokrausta tai leasing-vuokrausta. Käytössä on oltava tarvittavat puitteet, joissa määritellään sovellettavat edellytykset ja menettelyt: ·Järjestelmää hallinnoi kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto. ·Tukea myönnetään avustuksina luonnollisille henkilöille ja yksityisille elinkeinonharjoittajille. ·Tuen määrä ei saa ylittää vuokrauksesta tai pitkäaikaisesta vuokrauksesta maksettavaa alkuperäistä maksua. ·Jos käytetyt ajoneuvot ovat tukikelpoisia, käytetyn päästöttömän ajoneuvon hankintaan myönnettävän tuen on katettava osa hinnasta. ·Tuki saa olla enintään 40000 zlotya yhdelle luonnolliselle henkilölle tai henkilölle, jolla on yksityinen elinkeinonharjoittaja. ·Tuettujen ajoneuvojen hintakynnys on määritettävä siten, että tukea voidaan myöntää ainoastaan kohtuuhintaisille ajoneuvoille. ·Jos käytetyt ajoneuvot ovat tukikelpoisia, tuettavien ajoneuvojen enimmäisikä on ilmoitettava. ·Järjestelmässä on lisättävä merkittävästi tukea (”bonus”) hakijoille, joilla on voimassa oleva romutustodistus, ja pienituloisista kotitalouksista tuleville hakijoille. Kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto käynnistää hakumenettelyn.
E4bG	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Osuus (%)	0	25 %	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto tai muut yksiköt, joille kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto siirtää varoja sopimuksen nojalla (esim. pankki- tai leasing-laitokset), ovat tehneet lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia avustussopimuksia, joiden määrä on tarpeen, jotta vähintään 25 prosenttia avustusjärjestelmän talousarviosta voidaan käyttää, ja vastaava tuki maksetaan edunsaajille.
E4cG	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Osuus (%)	25 %	100 %	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto tai muut yksiköt, joille kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto siirtää varoja sopimuksen nojalla (esim. pankki- tai leasing-laitokset), ovat tehneet lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia avustussopimuksia, joiden määrä on tarpeen, jotta tukijärjestelmän talousarviosta voidaan käyttää 100 prosenttia, ja vastaava tuki maksetaan edunsaajille.
E5G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Kaupungit, joiden uudet kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat on hyväksytty		Määrä	0	30	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Määrällinen tavoite viittaa niiden kaupunkien määrään, jotka hyväksyvät uuden kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman EU:n uudesta kaupunkiliikenteen kehyksestä vuonna 2021 annetussa tiedonannossa esitetyn SUMP-konseptin mukaisesti.
E6G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Joukkoliikenteen rahastosta tuetut linja-autolinjat		Määrä	0	4500	Q4	2024	Tavoite liittyy joukkoliikenteen rahastosta tuettujen linja-autolinjojen määrään. Rahastosta tuetaan julkista liikennettä, joka auttaa vähentämään henkilöliikennettä ja siten vähentämään liikenteen kielteisiä ympäristövaikutuksia.
E7G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Uudet päästöttömät ajoneuvot		% (prosenttiosuus)	0	100	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Tavoitteena on lisätä uusien päästöttömien ajoneuvojen (autot/linja-autot ja raskaat hyötyajoneuvot) osuutta markkinoilla vähintään 100 prosentilla. Vuoden 2020 lopussa Puolassa oli rekisteröity 10041 sähköajoneuvoa. Jos oletetaan edellä mainittu määrä, se tarkoittaa, että vuoden 2026 toisen neljänneksen lopussa sähkökäyttöisten ajoneuvojen määrän on oltava vähintään 20082.
E8G	E1.1.1 Vähähiilisen talouden tukeminen	Välitavoite	Rahoitusvälineen (rahaston) perustaminen päästötöntä/vähäpäästöistä liikkuvuutta ja energiaa varten	Rahaston hyväksyminen ja rekisteröinti, investointistrategian hyväksyminen rahaston hallintoelimissä				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2022	Perustetaan rahoitusväline, jäljempänä ’rahasto’, tukemaan vähäpäästöistä taloutta Puolassa, mukaan lukien siihen liittyvä investointistrategia/politiikka. Rahaston hallintoelimet hyväksyvät jälkimmäisen, noudattaen rahoitusvälineitä koskevaa 22 päivänä tammikuuta 2021 annettua komission ohjeasiakirjaa ja valintaperusteita, joilla varmistetaan, että tämän toimenpiteen nojalla tuettuja liiketoimia koskevien teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) noudattaminen varmistetaan käyttämällä kestävyysarviointia, poissulkemisluetteloa ja vaatimusta asiaankuuluvan EU:n ja kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisesta. Erityisesti on varmistettava, että tuetut investoinnit ovat luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan sekä lintudirektiivin 5 artiklan mukaisia, ja tarvittaessa on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi tai seulonta YVA-direktiivin mukaisesti. Rahastosta myönnetään rahoitusvälineitä (pääomaa tai velkaa) investointihankkeille, jotka liittyvät tutkimus- ja innovointiprosesseihin, teknologian siirtoon ja yritysten väliseen yhteistyöhön, joissa keskitytään vähähiiliseen talouteen, ilmastonmuutoksen sietokykyyn ja siihen sopeutumiseen keskittyen vähäpäästöisiin ja päästöttömiin innovatiivisiin ratkaisuihin kestävän liikkuvuuden ja päästöttömien/vähäpäästöisten energialähteiden alalla (paineistettua maakaasua ja nesteytettyä maakaasua lukuun ottamatta), joita toteuttavat pääasiassa pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset. Rahaston hallinnointi annetaan avoimella tarjouskilpailulla valitun rahastonhoitajan tehtäväksi. Perustetaan rahaston investointikomitea, joka vastaa rahastonhoitajan ehdottamien lopullisten saajien (sijoituskohteiden) hankkeiden hyväksymisestä markkinoiden tarpeiden perusteella avoimella ja markkinaehtoisella tavalla. Rahaston rakenteen on mahdollistettava yksityisten varojen vipuvaikutus. Taustalla olevilla säädöksillä on varmistettava, että näihin välineisiin liittyvät takaisin saadut varat (eli lainan korot, oman pääoman tuotto tai takaisin maksettu pääoma, josta on vähennetty niihin liittyvät kustannukset) käytetään samoihin toimintapoliittisiin tavoitteisiin, myös vuoden 2026 jälkeen, tai elpymis- ja palautumistukivälineen lainojen takaisinmaksuun.
E13G	E1.1.2 Päästötön ja vähäpäästöinen joukkoliikenne (linja-autot)	Välitavoite	Päästöttömät ja vähäpäästöiset ajoneuvot: tuensaajien valinta	Tehdyt sopimukset				Q3	2024	Valittujen edunsaajayhteisöjen (paikallisviranomaisten tai julkisen liikenteen harjoittajien) kanssa on allekirjoitettava sopimukset 579 uudesta päästöttömästä linja-autosta ja vähäpäästöisestä linja-autosta. Edunsaajayhteisöt valitaan kaikille paikallisviranomaisille ja julkisen liikenteen harjoittajille avoimilla läpinäkyvillä ja kilpailuun perustuvilla ehdotuspyynnöillä, jotka koskevat päästötöntä ja vähäpäästöistä liikennettä kaupunkialueilla. Tuensaajayhteisöjen valintaperusteissa on otettava huomioon erityisesti puhtaan julkisen liikenteen tarpeet ja vaikutus päästöjen vähentämiseen (erityisesti päästöttömään kaupunkiliikenteeseen) ja ruuhkiin, tuki soveltamisalan ulkopuolelle jätetyille liikennealueille sekä hankkeet, joilla tuetaan/varmistetaan liikenteen integrointia (rautatieliikenne, kaupunkiliikenne, muu kuin kaupunkiliikenne). Ajoneuvojen tasapuolista jakautumista maassa edistetään avoimilla ehdotuspyynnöillä, joissa kaikki tukikelpoiset viranomaiset voivat jättää hakemuksen.
E14G	E1.1.2 Päästötön ja vähäpäästöinen joukkoliikenne (linja-autot)	Kohde	Käytössä olevat uudet päästöttömät ja vähäpäästöiset ajoneuvot		Määrä	0	579	Q3	2026	Toimenpiteen kuvauksessa määritellyt uudet päästöttömät ja vähäpäästöiset linja-autot on toimitettava tällä investoinnilla rahoitettavien sopimusten mukaisesti, jotka koskevat julkista esikaupunki-/maaseutuliikennettä. Vähäpäästöisten linja-autojen määrä saa olla enintään 363 yksikköä.
E15G	E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen	Välitavoite	Rautatieliikenteen harjoittajien häiriönsietokyvyn varmistavan rautatieliikennelain muuttamisesta annetun lain voimaantulo. Ministerien päätös intermodaaliliikenteen painopisteiden vahvistamisesta ja pullonkaulojen poistamisesta rautateiden kapasiteetin lisäämiseksi	Rautatieliikennelain muuttamisesta annetun lain säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo, ja infrastruktuuriministerin päätös pullonkauloista.				Q4	2022	Rautatieliikennelakia muuttava säädös antaa rataverkon haltijoille mahdollisuuden alentaa infrastruktuurin käyttöoikeuksista perittäviä maksuja ja korvata rataverkon haltijoille maksujen alennuksia. Intermodaaliliikenteen kehittämistä edistetään seuraavin toimenpitein: suunnittelu, ohjelmien koordinointi, innovointi, investoinnit, jotka lisäävät intermodaalikapasiteettia, sekä intermodaaliyksikön perustaminen infrastruktuuriministeriöön. Verkon tilaa analysoidaan painottaen pullonkauloja, ja infrastruktuuriministeri tekee päätöksen prioriteeteista pullonkaulojen poistamiseksi, mikä lisää rautateiden kapasiteettia.
E16G	E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen	Kohde	Tietullijärjestelmän perustaminen uusille teille		kilometriä	0	1400	Q4	2024	Tietullijärjestelmän alaisten uusien teiden pituus, jotka kattavat sekä moottoritiet että moottoriliikennetiet.
E17G	E2.1.1 Rautatieradat	Välitavoite	Sopimusten allekirjoittaminen avointen ja kilpailuun perustuvien tarjouskilpailujen perusteella	Tehdyt sopimukset				Q4	2024	Sopimukset on allekirjoitettava töistä 500 kilometrin rataosuudella, joista 250 kilometriä elvytetään. Rautatieinfrastruktuurin nykyaikaistamisen urakoitsijat valitaan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti kilpailuun perustuvassa mallissa.
E18G	E2.1.1 Rautatieradat	Kohde	Työt 500 km:n rataosuudella, josta 250 km:n rataosuuden elvyttäminen		Määrä	0	500	Q3	2026	Työt 500 kilometrin rataosuudella on saatava päätökseen, ja niistä 250 kilometriä on elvytettävä.
E18aG	E2.1.1 Rautatieradat	Kohde	180 pullonkaulan poistaminen (tasoristeykset mukaan luettuina)		Määrä	0	180	Q3	2026	180 pullonkaulan, myös tasoristeysten, poistamiseen tähtäävät työt on saatettava päätökseen.
E19G	E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto	Välitavoite	Henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevien sopimusten allekirjoittaminen	Tehdyt sopimukset				Q4	2024	Hankkeet valitaan kilpailuun perustuvan ja avoimen ehdotuspyynnön perusteella. Ehdotuspyynnön jälkeen sopimukset valittujen edunsaajien kanssa on allekirjoitettava 77 päästöttömän/sähköisen ja ERTMS-varustetun liikkuvan kaluston yksikön toimittamisesta rautateiden alueelliseen henkilöliikenteeseen. Lisäksi 304 sähkökäyttöistä liikkuvaa kalustoyksikköä (56 uutta veturia ja 248 uudistettua vaunua) sovelletaan Puolan kansallisen rautatieyhtiön PKP IC:n (kaukojunien liikennöitsijä) kanssa allekirjoitettuja sopimuksia.
E19aG	E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto	Kohde	Sähkökäyttöinen ja ERTMS-varustettu liikkuva kalusto, joka toimitetaan kaukoradoille		Määrä	0	160	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Kymmenen uutta veturia ja 150 uudistettua pitkän matkan vaunua on toimitettava.
E20G	E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto	Kohde	Uusi sähkökäyttöinen ja ERTMS-varustettu liikkuva kalusto alue- ja kaukoratoja varten		Määrä	160	381	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Niiden uusien pitkän matkan ja alueellisen liikenteen liikkuvan kaluston yksiköiden lukumäärä, jotka on hyväksytty väliaikaisesti (tekninen hyväksyntä) niiden rakentamisen jälkeen. Liikkuvan kaluston on oltava päästötöntä/sähköistä, sen on oltava ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaista (esim. päästötön) ja varustettava ERTMS-järjestelmällä. Alueellisia linjoja varten on 77 yksikköä ja kaukoliikenteessä 304 yksikköä (56 uutta veturia ja 248 uudistettua vaunua) (julkisia palveluhankintoja koskevissa sopimuksissa). Julkisia palveluhankintoja koskevassa sopimuksessa on edellytettävä, että liikkuva kalusto siirretään toimivaltaiselle viranomaiselle tai seuraavalle liikenteenharjoittajalle (markkinahintaan ilman tukea) julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen päättyessä.
E21G	E2.1.3 Intermodaaliset hankkeet	Välitavoite	Intermodaaliliikennehankkeita koskevien sopimusten allekirjoittaminen	Tehdyt sopimukset				Q4	2024	Hankkeet valitaan kilpailuun perustuvan ja avoimen ehdotuspyynnön perusteella. Ehdotuspyynnön jälkeen sopimukset valittujen edunsaajien kanssa allekirjoitetaan viiden intermodaaliterminaalin tukemiseksi ja 200:n liikkuvan kaluston yksikön toimittamiseksi teknisten eritelmien ja ”ei merkittävää haittaa” -periaatteiden (esim. hiljaiset jarrut, päästöttömyys) ja maailmanlaajuisen matkaviestinjärjestelmän (veturit) mukaisesti.
E22G	E2.1.3 Intermodaaliset hankkeet	Kohde	Jälleenlaivauskapasiteetin lisääminen		% (prosenttiosuus)	Perustaso 9,1 milj. TEU/vuosi asennettu kapasiteetti (viite 2020) kaikille Puolan terminaaleille	5	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Elpymis- ja palautumistukivälineestä tuettujen terminaalien uudelleenlastauskapasiteetin lisääminen vähintään 5 prosenttia verrattuna perustasoon (2020).
E23G	E2.2 Liikenteen turvallisuuden parantaminen	Välitavoite	Seuraavien säädösten voimaantulo: etusija: jalankulkijat risteyksissä, yhdenmukainen nopeus rakennetuilla alueilla ajoneuvojen välinen vähimmäisetäisyys, liikenneturvallisuustavoitteet vuoteen 2030 mennessä (-50 % onnettomuuksissa kuolonuhreista)	Voimaantuloa osoittavien säädösten säännökset				Q4	2021	Otetaan käyttöön seuraavat tieliikenneturvallisuutta edistävät lainsäädäntömuutokset: jalankulkijoiden asettaminen etusijalle risteyksissä siten, että otetaan käyttöön yhtenäinen nopeusrajoitus kaupunkialueilla (50 km/h) ja ajoneuvojen välinen vähimmäisetäisyys moottoriteillä ja moottoriliikenneteillä (puolet nopeudesta metreinä). Liikenneturvallisuutta koskeva yleistavoite vahvistetaan kansallisessa tieliikenneturvallisuusohjelmassa, jonka tavoitteena on vähentää liikenneonnettomuuksien kuolonuhreja 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2019 mennessä EU:n sitoumuksen mukaisesti.
E24G	E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit	Kohde	Ohitusteiden rakentamisen loppuun saattaminen ja liikenneturvallisuuden mustien/hotspot-alueiden poistaminen		Määrä	0	10 km, 125 mustaa/hotspot-aluetta	Q4	2023	Päätökseen saatetut investoinnit seuraaviin: 125 vaarallista mustaa/hotspot-aluetta nykyaikaistettiin, 10 km pitkät rengastiet, jotka on rakennettu suojaavien mustien/hotspot-alueiden poistamiseksi.
E25G	E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit	Kohde	Ohitusteiden rakentamisen loppuun saattaminen, liikenneturvallisuuden mustien ja järjestelykeskusten poistaminen ja automaattisten tievalvontalaitteiden asentaminen		Määrä	0	90 km, 305 mustaa/hotspot-aluetta, 128 laitetta	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Päätökseen saatetut investoinnit seuraaviin: 305 vaarallista mustaa/hotspot-aluetta nykyaikaistettiin, 90 km pitkät rengastiet, joiden tarkoituksena on poistaa turvamustat/hotspot-alueet, asennettu 128 uutta automaattista valvontalaitetta.
E27G	E2.2.2 Liikenteen digitalisointi	Kohde	Loppuun saattaminen:10 SDIP-asemat, 10 kauko-ohjauspaikkaa ja 30 rautatien ylityspaikkaa		Määrä	0	SDIP: 10 paikkaa, tarkastus: 10 sijaintipaikkaa, tasoristeykset: 30 paikkaa	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Dynaamisen matkustajatietojärjestelmän (SDIP) asentaminen 10 paikkaan, 10 automaattiseen ohjaukseen, joka mahdollistaa tiettyjen rautatiealueiden hallinnan paikallisliikenteen hallintakeskuksista, 30 tasoristeystä automaattisten ohjattavien turvalaitteiden asentamisen osalta (ylitysportti-, ääni- ja merkkivalojärjestelmät).
E28G	E2.2.2 Liikenteen digitalisointi	Kohde	Automaattiohjauksen, tasoristeysten, 144 ERTMS-veturilaitteen asennus		Määrä	ERTMS: 0 SDIP:10 paikkaa, määräysvalta: 10 paikkaa, tasoristeykset: 30 paikkaa	144 ERTMS-veturilaitteistoa;42 SDIP 102 paikkaa tasoristeyksille; 43 paikkaa automaattista ohjausta varten	Q3	2026	Sellaisten töiden loppuun saattaminen, jotka liittyvät: 144 ERTMS-veturiyksikön asentaminen, 42 SDIP:n asentaminen, tasoristeysjärjestelmien nykyaikaistaminen 102 paikassa (mukaan lukien portit, melu- ja valoturvallisuusjärjestelmät) ja rautateiden valvontapisteiden automaattisen valvonnan käyttöönotto 43 paikassa.

E.3 Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

E1.2 Päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuuden lisääminen sekä liikenteen kielteisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen

Uudistuksella pyritään vähentämään liikenteen ympäristö- ja terveysvaikutuksia.

Uudistuksessa asetetaan velvoite perustaa vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä kaupunkeihin, joissa on yli 100000 asukasta ja joissa ilman pilaantumisen raja-arvot ylittyvät yleisen ympäristönsuojelun tarkastusviraston kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä laatiman ilmanlaaturaportin mukaisesti. Tällaiset vyöhykkeet perustetaan seuraavan vuoden 1 päivästä tammikuuta alkaen.

E1.2.1 Päästötön julkinen liikenne kaupungeissa (raitiovaunut)

Investoinnilla pyritään lisäämään puhtaan julkisen liikenteen tarjontaa kaupungeissa.

Tukea annetaan ensisijaisesti alueille, joilla on otettu tai aiotaan ottaa käyttöön vähäpäästöisiä vyöhykkeitä.

Investointi koostuu 88 päästöttömän rautateiden liikkuvan kaluston (ratavaunujen) ostamisesta kaupunkien julkista liikennettä varten. Ne on julistettava hyväksyttäviksi niiden valmistumisen jälkeen viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

E2.3 Liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden ja digitaalisten ratkaisujen parantaminen

Uudistuksella pyritään parantamaan liikenteen esteettömyyttä.

Se koostuu rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja liikkuvan kaluston mukauttamisesta liikuntarajoitteisiin matkustajiin annetun asetuksen (EY) N:o 1371/2007 täytäntöönpanon nopeuttamisesta. Uudistus tulee voimaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022.

Uudistukseen on sisällyttävä myös asiaankuuluvia säännöksiä, joilla parannetaan kansallista, kansainvälistä ja alueellista liikkuvaa kalustoa vammaisia matkustajia koskevin vaatimuksin. Uudistus tulee voimaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024.

E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline

Tämä investointi täydentää toimenpidettä E1.1.1 Tuki vähähiiliseen talouteen.

Investoinnin yleisenä tavoitteena on edistää vähähiilisen ja hiilettömän talouden kehittämistä tukemalla puhtaan liikkuvuuden ja energia-alan teollisuushankkeita. Investoinnin erityistavoitteena on lisätä valikoitujen alojen mahdollisuuksia kehittää päästöttömiä ja vähähiilisiä tuoteratkaisuja.

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista rahoitusvälineeseen, joka toimii tekemällä pääomasijoituksia suoraan yksityiselle sektorille ja vastaavaa toimintaa harjoittavalle julkiselle sektorille.

Tukivälineen tavoitteena on edistää uusien päästöttömien ajoneuvojen ja sähköisen liikkuvuuden kehittämiseen tarkoitetun infrastruktuurin sekä päästöttömän energian tuotantoon ja varastointiin tarkoitettujen teollisuuslaitosten ja innovatiivisten ratkaisujen tuotantokapasiteetin lisäämistä.

Tuettuihin tuotteisiin ja teknologioihin voi sisältyä erityisesti tutkimus- ja innovointiprosesseja, teknologian siirtoa ja yritysten välistä yhteistyötä, jossa keskitytään vähäpäästöiseen ja päästöttömiin innovatiivisiin ratkaisuihin kestävän liikkuvuuden sekä päästöttömien ja vähäpäästöisten energialähteiden alalla.

Tuensaajat ovat yrityksiä, jotka tarjoavat hiilettömiä ratkaisuja ja toimivat vaihtoehtoisten polttoaineiden markkinoilla, mukaan lukien pk-yritykset ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset. Syrjimättömyyden periaatteen mukaisesti myös sellaiset julkisyhteisöt, jotka harjoittavat samankaltaista toimintaa kuin rahoitusjärjestelmästä hyötyvät yksityiset yhteisöt, voitaisiin hyväksyä rahoitusjärjestelmän lopullisiksi edunsaajiksi.

Tukivälinettä hallinnoi kansallinen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahasto (NFOSZ).

Investointikehyksen lopullisen investointipäätöksen tekee investointikomitea tai muu vastaava hallintoelin, ja se hyväksytään hallituksesta riippumattomien jäsenten äänten enemmistöllä.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

E.4 Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
E1L	E1.2 Päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuuden lisääminen sekä liikenteen kielteisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla otetaan käyttöön vähäpäästöisiä alueita koskeva velvoite tietyille, eniten saastuneille kaupungeille	Säädöksen säännös, josta käy ilmi sen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Säädöksessä asetetaan velvoite luoda vuoden 2025 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä kaupunkeihin, joissa on yli 100000 asukasta ja joissa on liikaa haitallisia aineita verrattuna EU:n ilman pilaantumisen raja-arvoihin. Säädöksessä on täsmennettävä, että tätä velvoitetta sovelletaan kaikkiin kaupunkeihin, joissa on yli 100000 asukasta ja jotka ylittävät ilmanlaatua koskevat rajat, sellaisina kuin ne on määritelty yleisen ympäristönsuojelun tarkastusviraston kunkin vuoden 30 päivään huhtikuuta mennessä laatimassa ilmanlaaturaportissa, ja että vähäpäästöiset liikennealueet on perustettava tällaisiin kaupunkeihin seuraavan vuoden tammikuun 1 päivästä alkaen. Säädöksellä laajennetaan myös mahdollisuus ottaa käyttöön vähäpäästöisiä liikennevyöhykkeitä kaikkiin kaupunkialueisiin asukasmäärästä riippumatta. Ainoastaan vähäpäästöisten henkilöajoneuvojen sallitaan saapua vyöhykkeille.
E2L	E1.2 Päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuuden lisääminen sekä liikenteen kielteisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen	Välitavoite	Asiaankuuluvien kunnallisten viranomaisten täytäntöönpanemien vähäpäästöisten liikennevyöhykkeiden käyttöönotto	Vähäpäästöisten liikennevyöhykkeiden käyttöönotto				Q4	2025	Ensimmäiset vähäpäästöiset liikennevyöhykkeet on perustettava 1 päivään tammikuuta 2026 mennessä kaupungeissa, joissa on yli 100000 asukasta ja joissa ilmanlaatua koskevat kynnysarvot ylittyvät, kuten todetaan 30 päivään huhtikuuta 2025 mennessä saatavilla olevassa viimeisimmässä ilmanlaaturaportissa.
E3L	E1.2.1 Päästötön julkinen liikenne kaupungeissa (raitiovaunut)	Välitavoite	Uudet raitiovaunut: tuensaajien valinta	Edunsaajayhteisöjen kanssa allekirjoitetut sopimukset				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Edunsaajayhteisöjen (kunnat tai julkisen palvelun tarjoajat) kanssa allekirjoitetut sopimukset 88 raitiovaunun ostamisesta ja käyttöönotosta avointen ja läpinäkyvien tarjouskilpailujen perusteella. Edunsaajayhteisöt valitaan läpinäkyvillä ja kilpailuun perustuvilla ehdotuspyynnöillä, jotka ovat avoimia kaikille paikallisviranomaisille ja julkisen liikenteen harjoittajille. Edunsaajayhteisöjen valintaperusteissa on otettava huomioon erityisesti puhtaan julkisen liikenteen tarpeet sekä vaikutus päästöjen ja ruuhkien vähenemiseen sekä hankkeiden kypsyysaste. Etusijalle on asetettava alueet, joilla on otettu tai aiotaan ottaa käyttöön puhtaita liikennevyöhykkeitä. Varat on jaettava oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla paikallishallintoa kuullen, eivätkä lopulliset tuensaajat tai paikallishallinto saa maksaa niitä Puolan hallitukselle missään muodossa.
E4L	E1.2.1 Päästötön julkinen liikenne kaupungeissa (raitiovaunut)	Kohde	Julkisen kaupunkiliikenteen uudet raitiovaunut		Määrä	0	88	Q3	2026	Julkisessa liikenteessä käytettävän uuden päästöttömän liikkuvan kaluston (ratojen) lukumäärä kaupungeissa, jotka on ilmoitettu hyväksyttäviksi rakentamisen jälkeen. Raitiovaunujen hankinta toteutetaan avoimilla tarjouskilpailuilla, joita hallinnoivat tuensaajayhteisöt. Investoinnilla pyritään lisäämään puhtaan julkisen liikenteen tarjontaa kaupungeissa. Tukea myönnetään ensisijaisesti alueille, joilla on otettu tai aiotaan ottaa käyttöön puhtaita liikennevyöhykkeitä.
E5L	E2.3 Liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden ja digitaalisten ratkaisujen parantaminen	Välitavoite	Matkustajien oikeuksien parantamisesta liikkuvaa kalustoa koskevien vaatimusten alalla annetun säädöksen voimaantulo	Voimaantuloon viittaavien säädösten säännös				Q4	2022	Rautatieinvestointeja koskevat tekniset ja toiminnalliset standardit on otettava käyttöön säädöksellä, jotta voidaan varmistaa liikuntarajoitteisten matkustajien tarpeita vastaavat asianmukaiset infrastruktuuriratkaisut. Tätä varten säädöksellä kumotaan kansalliset säännökset, jotka koskevat poikkeamista rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista annetusta asetuksesta (EY) N:o 1371/2007.
E6L	E2.3 Liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden ja digitaalisten ratkaisujen parantaminen	Välitavoite	Velvollisuus parantaa kansallista, kansainvälistä ja alueellista liikkuvaa kalustoa vammaisia matkustajia koskevin vaatimuksin	Voimaantulon osoittavan säädöksen säännös				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Rautateiden liikkuvan kaluston mukauttamiseksi matkustajien oikeuksia koskeviin vaatimuksiin sovellettavien asiaankuuluvien säännösten voimaantulo ja mukauttaminen asetuksen (EU) 2021/782 9 artiklan 3 kohtaan (jossa nykyaikaistaminen on perusteltua ja järkevää liikkuvan kaluston odotetun käyttöiän osalta) alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen liikkuvan kaluston parantamiseksi vammaisten matkustajien kannalta ja matkustajien oikeuksien parantamiseksi. Alueellisen liikkuvan kaluston vaatimukset on hyväksyttävä vuoden 2024 toiseen neljännekseen mennessä ja kansainvälisen ja pitkän matkan liikkuvan kaluston osalta vuoden 2023 toisesta neljänneksestä alkaen.
E7L	E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline	Välitavoite	Investointipolitiikan muutokset	Investointipolitiikan muutosten voimaantulo				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Välitavoitteessa E8G tarkoitettujen rahaston investointipolitiikkaan tehtävien tarvittavien muutosten voimaantulo sen varmistamiseksi, että toimenpiteen E3.1.1 kuvausta vähähiilisen talouden tukemiseksi noudatetaan.
E8L	E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimuksen allekirjoittaminen	Täytäntöönpanosopimuksen allekirjoittaminen				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Täytäntöönpanosopimuksen allekirjoittaminen kansallisen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahaston kanssa.
E9L	E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline	Välitavoite	Allekirjoitus rahoitussopimukset	Rahoitussopimusten allekirjoittaminen				Q4	2025	Rahoitussopimusten allekirjoittaminen investointipolitiikan mukaisesti valittujen lopullisten tuensaajien kanssa.
E10L	E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline	Kohde	Pääomasijoitusten loppuun saattaminen	Toimitetut varat	EUR	0	1113750000	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Lopullisille edunsaajille toimitetaan yhteensä 1113750000 euroa.

F. OSA F: ”LAITOSTEN LAADUN JA ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMAN TÄYTÄNTÖÖNPANOEDELLYTYSTEN PARANTAMINEN”

Puolalla on useita investointiympäristöön liittyviä pitkäaikaisia haasteita, jotka liittyvät erityisesti Puolan oikeusjärjestelmään sekä päätöksenteko- ja lainsäädäntöprosesseihin.

Sen vuoksi tällä osa-alueella pyritään ensisijaisesti parantamaan investointiympäristöä ja luomaan edellytykset Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokkaalle täytäntöönpanolle. Tätä varten uudistuksilla pyritään vahvistaa tiettyjä tuomioistuinten riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen liittyviä näkökohtia; korjata niiden tuomareiden tilanne, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja oikeudellista koskemattomuutta koskevissa asioissa tekemät päätökset vaikuttavat, jotta heidät voidaan ottaa uudelleen käyttöön uuden jaoston suorittaman myönteisen uudelleentarkastelun jälkeen viipymättä; tehostetaan työmarkkinaosapuolten kuulemista lainsäädäntöprosessissa; lisätä vaikutustenarviointien käyttöä lainsäädäntöprosessissa; vähentää nopeutettujen menettelyjen käyttöä lainsäädäntöprosessissa; varmistetaan työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien asianmukainen kuuleminen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa muun muassa perustamalla seurantakomitea ja varmistetaan Arachne-riskinpisteytysvälineen soveltaminen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa.

Osa-alueella vastataan maakohtaiseen suositukseen, jonka mukaan ”parannetaan sääntely-ympäristöä erityisesti vahvistamalla työmarkkinaosapuolten kuulemisten ja julkisten kuulemisten roolia lainsäädäntöprosessissa” (maakohtainen suositus 3 vuodelta 2019) ja ”parannetaan investointiympäristöä erityisesti turvaamalla oikeuslaitoksen riippumattomuus” sekä ”varmistamalla tehokkaat julkiset kuulemiset ja työmarkkinaosapuolten osallistuminen päätöksentekoprosessiin” (maakohtainen suositus 4 vuodelta 2020).

F1 Oikeusjärjestelmä

Uudistusten päätavoitteena on parantaa oikeussuojan tasoa ja parantaa investointiympäristöä Puolassa sekä tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklassa tarkoitettua sisäisen valvonnan järjestelmää vahvistamalla takeita tuomioistuinten riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta.

Uudistuksella vahvistetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19 artiklan ja asiaa koskevan EU:n säännöstön mukaisesti laillisesti perustettujen tuomioistuinten ja tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki muut uudistukset on toteutettava heikentämättä tätä tulosta ja vaikuttamatta kielteisesti jäljempänä mainittuihin osatekijöihin.

F1.1 Uudistus tuomioistuinten riippumattomuuden ja puolueettomuuden vahvistamiseksi

Uudistuksella

a)kaikissa tuomareita koskevissa asioissa, mukaan lukien kurinpidollinen koskemattomuus ja oikeudellisen koskemattomuuden pidättäminen, määritetään muun korkeimman oikeuden jaoston kuin nykyisen kurinpitojaoston toimivalta, joka täyttää SEU 19 artiklan 1 kohdasta johtuvat vaatimukset. Näin varmistetaan, että edellä mainitut asiat tutkitaan laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, ja rajataan harkintavalta nimetä kurinpitotuomioistuin, joka on toimivaltainen ensimmäisenä oikeusasteena yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevissa asioissa,

b)selkeytetään tuomareiden kurinpidollisen vastuun soveltamisalaa varmistamalla, että Puolan tuomioistuinten oikeutta esittää ennakkoratkaisupyyntöjä unionin tuomioistuimelle ei rajoiteta. Tällainen pyyntö ei ole peruste aloittaa kurinpitomenettelyä tuomaria vastaan,

c)vaikka tuomareiden voidaan silti katsoa olevan vastuussa ammatin harjoittamiseen liittyvästä virheestä, mukaan lukien ilmeiset ja vakavat lainrikkomukset, päättää, että tuomioistuinratkaisujen sisältöä ei pidetä kurinpitorikkomuksena,

d)varmistamaan, että toimivaltainen tuomioistuin voi aloittaa SEU-sopimuksen 19 artiklan mukaisen tuomarin riippumattomuuden, puolueettomuuden ja ”lakisääteisen perustamisen” vaatimukset, jos tästä on vakavia epäilyjä, ja että tällaista tarkistamista ei pidetä kurinpitorikkomuksena,

e)vahvistaa prosessuaalisia takeita ja osapuolten valtuuksia tuomareita koskevissa kurinpitomenettelyissä

sen varmistaminen, että yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevat kurinpitomenettelyt tutkitaan kohtuullisessa ajassa,

II) annetaan tarkempia säännöksiä kurinpitoasioita käsittelevien tuomioistuinten alueellisesta toimivallasta sen varmistamiseksi, että asianomainen tuomioistuin voidaan määrittää suoraan säädöksen mukaisesti; ja

III) varmistetaan, että puolustusasianajaja nimitetään tuomaria koskeviin kurinpitomenettelyihin kohtuullisessa ajassa, ja annetaan aikaa puolustusasianajajan aineelliseen valmisteluun, jotta hän voi hoitaa tehtävänsä kyseisessä menettelyssä. Samanaikaisesti tuomioistuin keskeyttää menettelyn kulun, jos syytetty tuomari tai hänen avustajansa on poissa asianmukaisesti perustellusta poissaolosta.

Uudistus tulee voimaan vuoden 2022 toisen neljänneksen loppuun mennessä.

F1.2 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat

Uudistuksella varmistetaan, että tuomareilla, joita korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset koskevat, on mahdollisuus saattaa asiansa uudelleen tutkittavaksi. Kurinpitojaoston jo päättämät asiat tutkii SEU 19 artiklan 1 kohdan vaatimukset täyttävä tuomioistuin edellä mainitun uudistuksen perusteella annettavien sääntöjen mukaisesti. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyssä säädöksessä säädetään, että näitä asioita käsittelevän tuomioistuimen ensimmäinen kuuleminen järjestetään kolmen kuukauden kuluessa uudelleenkäsittelyä koskevan tuomarin pyynnön vastaanottamisesta ja että asiat ratkaistaan 12 kuukauden kuluessa tällaisen esityksen vastaanottamisesta. Kurinpitojaostossa edelleen vireillä olevat asiat saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi edellä mainitussa menettelyssä annettujen sääntöjen mukaisesti.

Uudistus tulee voimaan vuoden 2022 toisen neljänneksen loppuun mennessä.

Molemmat edellä luetellut uudistukset, joiden valmistumispäivä on vuoden 2022 toinen neljännes, on toteutettava ennen ensimmäisen maksupyynnön toimittamista komissiolle, ja ne ovat elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 24 artiklan mukaisten maksujen ennakkoedellytys.

F2.1 Lainsäädäntöprosessin parantaminen

Uudistuksen tavoitteena on hyväksyä muutos parlamentin alahuoneen, senaatin ja ministerineuvoston työjärjestykseen.

F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen

Jotta voidaan varmistaa työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien asianmukainen kuuleminen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanossa, uudistukseen on sisällyttävä sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvista sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista koostuva seurantakomitea. Seurantakomitean tehtävänä on valvoa elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävään säädökseen on sisällyttävä säännös seurantakomitean kuulemisesta elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana. Uudistukseen sisältyy myös sellaisten ohjeiden hyväksyminen, joissa vahvistetaan säännöt sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumiselle elpymis- ja palautumissuunnitelman ohjelmasuunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

Uudistukseen sisältyy myös asetuksen (EU) 2021/241 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukainen tallennusjärjestelmä, joka mahdollistaa välitavoitteita ja tavoitteita koskevien tietojen keräämisen, tallentamisen ja seurannan, myös lopullisten tuensaajien tasolla. Tästä tietovarastojärjestelmästä saatavat tiedot syötetään Arachne-järjestelmään, jota käytetään tarkastusten ja valvonnan aikana eturistiriitojen, petosten, korruption ja päällekkäisen rahoituksen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Tämä välitavoite on saavutettava ennen kuin ensimmäinen maksupyyntö toimitetaan komissiolle, ja se on elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 24 artiklan mukaisten maksujen ennakkoedellytys.

Uudistukseen sisältyy myös työmääräanalyysin laatiminen hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseksi elpymis- ja palautumissuunnitelman koordinoimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Tämän analyysin perusteella hallitus tekee päätöksen lisäviran myöntämisestä elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koordinoiville ja täytäntöönpaneville instituutioille.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä.

F.2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Seuraavat sivut: NRO

Toimenpide (uudistus tai investointi)

Välitavoite/tavoite

Nimi

Laadulliset indikaattorit
(välitavoitteiden osalta)

Määrälliset indikaattorit
(tavoitteiden osalta)

Alustava toteutusaikataulu

Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus

Mitta-yksikkö

Lähtötaso

Päämäärä

Neljännes

Vuosi

F1G

F1.1 Uudistus tuomioistuinten riippumattomuuden ja puolueettomuuden vahvistamiseksi

Välitavoite

Tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavan uudistuksen voimaantulo

Voimaantulon osoittavan säädöksen säännös

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2022

Tulee voimaan uudistus, jolla

e)vahvistaa prosessuaalisia takeita ja osapuolten valtuuksia tuomareita koskevissa kurinpitomenettelyissä

(I)varmistaa, että yleisten tuomioistuinten tuomareita koskevat kurinpitomenettelyt tutkitaan kohtuullisessa ajassa,

(II)annetaan tarkempia säännöksiä kurinpitoasioita käsittelevien tuomioistuinten alueellisesta toimivallasta sen varmistamiseksi, että asianomainen tuomioistuin voidaan määrittää suoraan säädöksen mukaisesti; ja

(III)sen varmistaminen, että puolustusasianajaja nimitetään tuomaria koskeviin kurinpitomenettelyihin kohtuullisessa ajassa, ja annetaan aikaa puolustusasianajajan aineelliseen valmisteluun, jotta hän voi hoitaa tehtävänsä kyseisessä menettelyssä. Samanaikaisesti tuomioistuin keskeyttää menettelyn kulun, jos syytetty tuomari tai hänen avustajansa on poissa asianmukaisesti perustellusta poissaolosta.

F2G

F1.2 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat

Välitavoite

Uudistuksen voimaantulo niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat

Voimaantulon osoittavan säädöksen säännös

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2022

Sellaisen uudistuksen voimaantulo, jolla varmistetaan, että tuomarit, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston päätökset vaikuttavat, voivat saattaa asiansa uudelleen tutkittavaksi. Kurinpitojaoston jo päättämät asiat tutkii SEU 19 artiklan 1 kohdan vaatimukset täyttävä tuomioistuin edellä mainitun välipäätöksen F1G perusteella annettavien sääntöjen mukaisesti. Lainsäätämisjärjestyksessä hyväksytyssä säädöksessä säädetään, että näitä asioita käsittelevän tuomioistuimen ensimmäinen kuuleminen järjestetään kolmen kuukauden kuluessa uudelleenkäsittelyä koskevan tuomarin pyynnön vastaanottamisesta ja että asiat ratkaistaan 12 kuukauden kuluessa tällaisen esityksen vastaanottamisesta. Kurinpitojaostossa edelleen vireillä olevat asiat saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi edellä mainitussa menettelyssä annettujen sääntöjen mukaisesti.

F3G

F1.2 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat

Välitavoite

Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat

Ratkaistut asiat

2023

Kaikki F2G:n mukaisesti käynnistetyt uudelleenkäsittelytapaukset ratkaistaan, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa.

F4G

F2.1 Lainsäädäntöprosessin parantaminen

Välitavoite

Parlamentin alahuoneen, senaatin ja ministerineuvoston työjärjestykseen tehtyjen muutosten voimaantulo

Voimaantuloa osoittavien säädösten säännökset

2022

Parlamentin alahuoneen työjärjestyksen muutokset, joilla rajoitetaan nopeutettujen menettelyjen käyttö perusteltuihin tapauksiin ja otetaan käyttöön varajäsenten ehdottamien lakiehdotusten osalta vaatimus, että perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta toteutetaan vaikutustenarviointi ja julkinen kuuleminen.

Sääntöjen muutosten voimaantulo

Ministerineuvoston menettely, jolla rajoitetaan nopeutettujen menettelyjen käyttö perusteltuihin tapauksiin.

Tulee voimaan senaatin työjärjestykseen tehtävät muutokset, joilla otetaan käyttöön senaatin ehdottamien lakiehdotusten osalta vaatimus, jonka mukaan vaikutustenarviointi on tehty, perusteltuja tapauksia lukuun ottamatta.

F5G

F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen

Välitavoite

Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan seurantakomitea ja jonka tehtävänä on valvoa elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa

Voimaantulon osoittavan säädöksen säännös

ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES

2022

Julkisen kuulemisenjälkeen tulee voimaan säädös, jolla
1) Perustetaan seurantakomitea, jonka tehtävänä on seurata elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa ja joka koostuu sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista, joihin elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano vaikuttaa, mukaan lukien kansalaisyhteiskuntaa edustavien ja perusoikeuksia ja syrjimättömyyttä edistävien elinten edustajat;
2) asetetaan lakisääteinen vaatimus kuulla seurantakomiteaa elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana.

F6G

F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen

Välitavoite

Aluekehitysministerin antamat ohjeet, joissa vahvistetaan säännöt sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumiselle elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon

Ohjeiden julkaiseminen kehitysrahastoista ja aluepolitiikasta vastaavan ministeriön verkkosivustolla

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2022

Julkisen kuulemisen jälkeen hyväksytään ohjeet, joilla varmistetaan sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten tehokas osallistuminen elpymis- ja palautumissuunnitelman suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

Ohjeissa yhdenmukaistetaan toimenpiteet, jotka elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisten uudistusten ja investointien täytäntöönpanosta vastaavien laitosten on toteutettava.

Ohjeisiin on sisällyttävä mekanismeja sidosryhmien ja työmarkkinaosapuolten osallistumisen seurantaa ja arviointia varten.

F7G

F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen

Välitavoite

Tehokkaan tarkastuksen ja valvonnan varmistaminen elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon yhteydessä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi

Tarkastuskertomus, jossa vahvistetaan tietovarastojärjestelmän toiminnot

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2022

Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon seurantaa varten on oltava käytössätoimiva tallennusjärjestelmä. Järjestelmässä on oltava vähintään seuraavat toiminnot:
a) tietojen kerääminen ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta;
b) elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 22 artiklan 2 kohdan d alakohdan i-iii alakohdassa vaadittujen tietojen kerääminen, säilyttäminen ja niihin pääsyn varmistaminen.

Pääsy näihin tietoihin on myönnettävä kaikille asiaankuuluville kansallisille ja eurooppalaisille elimille tarkastusta ja valvontaa varten. Tästä tietovarastojärjestelmästä saatavat tiedot syötetään Arachne-järjestelmään neljännesvuosittain. Arachne-järjestelmää on käytettävä tarkastusten ja valvonnan aikana eturistiriitojen, petosten, korruption ja päällekkäisen rahoituksen ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja korjaamiseksi.

F8G

F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen

Välitavoite

Lisävirkojen/-toimien kohdentaminen elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvissa toimielimissä

Kehitysrahasto- ja aluepolitiikan ministeriön laatima työmääräanalyysi ja hallituksen päätös lisävirkojen jakamisesta hyväksytty

TOINEN VUOSINELJÄNNES

2024

Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuville laitoksille on tehtävä työmääräanalyysi. Tämän analyysin perusteella hyväksytään hallituksen päätös lisävirkojen myöntämisestä elpymis- ja palautumissuunnitelmaa koordinoiville ja täytäntöönpaneville instituutioille.

G. AINESOSA G: ”REPOWEREU”

REPowerEU-komponentilla pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista Puolassa ja mahdollistamaan energiasiirtymä tukemalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa ja lisäämällä sähköverkkojen kapasiteettia integroida nämä energialähteet. Nämä tavoitteet mahdollistavat myös energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet, myös kodin osalta. Komponentilla pyritään myös parantamaan energian toimitusvarmuutta.

Tältä osin komponentin toimenpiteillä pyritään vastaamaan Puolalle talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä vuosina 2022 ja 2023 annettuihin maakohtaisiin suosituksiin. Suunnitellut toimenpiteet auttavat erityisesti nopeuttamaan siirtymistä puhtaaseen energiaan, erityisesti virtaviivaistamalla lupamenettelyjä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi, laajentamalla ja parantamalla verkkoja, jotta mahdollistetaan uusi uusiutuvan energian kapasiteetti, tukemalla sähkön varastointilaitoksia ja kannustamalla investointeja siirto- ja jakeluverkkoihin maaseutualueilla, jotta voidaan lisätä kapasiteettia liittää uusia uusiutuvia energialähteitä verkkoon, sekä tukemalla merituulipuistojen kehittämistä. Se auttaa myös poistamaan paikallisten uusiutuvan energian yhteisöjen kehittämisen esteitä ja tukemaan niiden käyttöönottoa. Näin vastataan tuloksellisesti suosituksiin, joilla nopeutetaan fossiilisista polttoaineista luopumista ja uusiutuvan energian käyttöönottoa, uudistetaan verkkoliitäntälupia ja uusiutuvia energialähteitä, myös energiayhteisöjä, biometaania ja uusiutuvaa vetyä, koskevaa oikeudellista kehystä (maakohtainen suositus 6.1–6.2 vuonna 2022, maakohtainen suositus 4.1–4.2 vuonna 2023). Jotta voidaan panna täytäntöön suositukset, joilla edistetään kestäviä julkisen liikenteen muotoja (maakohtainen suositus 4.4 vuonna 2023) ja sähköajoneuvojen käyttöönottoa (maakohtainen suositus 6.4 vuonna 2022), komponenttiin sisältyy toimenpiteitä liikennealan hiilestä irtautumiseksi erityisesti korvaamalla saastuttavat julkisen liikenteen ajoneuvot päästöttömillä ajoneuvoilla ja hyväksymällä vihreää liikennettä koskeva toimintasuunnitelma EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti. Lisäksi komponenttiin sisältyy toimenpiteitä, joilla tuetaan integroituja asuntojen perusparannuspalveluja ja poistetaan asteittain fossiilisista polttoaineista kotitalouksien lämmityksessä niiden suositusten mukaisesti, jotka koskevat energiansäästöjen edistämistä, rakennusten energiatehokkuuteen tehtävien investointien lisäämistä ja kaukolämmön lämmöntarjonnan hiilestä irtautumista energiaköyhyyden torjumiseksi (maakohtainen suositus 6.3). 2022 ja maakohtainen suositus 4.3. 2023). Komponentilla pyritään myös päivittämään vihreän siirtymän alakohtaisia tutkintojen viitekehyksiä, kuten kannustetaan suosituksissa tehostaa politiikkatoimia, joilla pyritään vihreän siirtymän edellyttämien taitojen ja osaamisen tarjoamiseen ja hankkimiseen (maakohtainen suositus 4.5 2023). Kaasuinfrastruktuuria koskevalla kohdennetulla investoinnilla pyritään vastaamaan Puolan välittömiin toimitusvarmuuteen liittyviin tarpeisiin oikeasuhteisella ja kohdennetulla tavalla. Energiatukirahastolla pyritään saamaan liikkeelle yksityisiä investointeja ja parantamaan rahoituksen saantia energiasiirtymän kannalta keskeisillä aloilla. Tämä auttaa vastaamaan suosituksiin lisätä julkisia investointeja digitaaliseen siirtymään ja energiaturvallisuuteen muun muassa hyödyntämällä elpymis- ja palautumistukivälinettä, REPowerEU-suunnitelmaa ja muita EU:n rahastoja. (Maakohtainen suositus 1.2 vuonna 2022 ja suositus 1.3 vuonna 2023).

Useimmilla osa-alueen toimenpiteillä on rajatylittävä tai useita maita kattava ulottuvuus. Useat toimenpiteet turvaavat energiansaannin koko unionissa, erityisesti uudistukset, joilla pyritään helpottamaan uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa, myös energiayhteisöissä, ja tällaisten energialähteiden liittämistä sähköverkkoon. Lisäksi komponenttiin sisältyy investointeja, joilla pyritään hyötymään uusiutuvan energian hankkeista ja parantamaan uusiutuvan energian liittämistä verkkoon. Muilla uudistuksilla ja investoinneilla nopeutetaan rakennusten peruskorjaustahtia ja parannetaan energiatehokkuutta, mikä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja vähentää energian kysyntää. Näillä toimenpiteillä edistetään myös laajempia energia- ja ilmastotoimia EU:n tasolla.

On odotettavissa, että mikään tämän komponentin toimenpide ei aiheuta asetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa tarkoitettua merkittävää haittaa ympäristötavoitteille, kun otetaan huomioon toimenpiteiden kuvaus ja lieventämistoimet, jotka esitetään elpymis- ja palautumissuunnitelmassa ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (DNSH) teknisten ohjeiden (C(2023) 6454 final) mukaisesti, kun taas ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ei sovelleta toimenpiteeseen G3.2.1. ”Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiaturvallisuuden varmistamiseksi” asetuksen (EU) 2021/241 21 c artiklan 6 kohdan mukaisesti.

G1. Kuvaus uudistuksista ja investoinneista, joita rahoitetaan rahoitustuella, jota ei makseta takaisin

Osakomponentti G1.1 – Uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien edistäminen

Osakomponentilla pyritään kannustamaan energiayhteisöjen käyttämien uusiutuvan energian tuotantolaitosten kehittämistä erityisesti parantamalla puitteita, joilla kannustetaan tällaisten yhteisöjen nopeutettuun käyttöönottoon. Tähän osakomponenttiin sisältyy myös toimenpiteitä, joilla tuetaan sähkön varastointia uusiutuvien energialähteiden integroimiseksi verkkoon, sekä toimenpiteitä, joilla vahvistetaan REPowerEU-uudistusten ja -investointien täytäntöönpanoon ja uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden prosesseihin osallistuvien instituutioiden hallinnollisia ja organisatorisia valmiuksia.

G1.1.1 Paikallisten energiayhteisöjen kehittämisen edistäminen

Uudistuksen tavoitteena on parantaa Puolan energiayhteisöjen sääntely-ympäristöä ja parantaa kansalaisten, yritysten ja paikallisviranomaisten roolia maan energiasiirtymässä.

Uudistuksessa on tehtävä analyysi energiayhteisöjen kehittämisen lainsäädännöllisten ja hallinnollisten pullonkaulojen tunnistamiseksi. Analyysiin on erityisesti sisällyttävä kansallisen ja EU:n sääntelykehyksen välinen politiikan puutteiden arviointi sekä tunnistettava esteet, jotka haittaavat näiden yhteisöjen kehitystä ja jotka johtuvat i) energiayhteisöjen määritelmästä, ii) energiayhteisöjen perustamista ja toimintaa koskevista hallinnollisista menettelyistä ja iii) verkonhaltijoiden velvollisuuksista, käytännöistä ja rooleista. Analyysissa laaditaan myös toimintapoliittisia suosituksia, joiden tavoitteena on luoda energiayhteisöille suotuisat, yksinkertaiset ja kattavat puitteet.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä.

G1.1.2 Energiayhteisöjen täytäntöönpanemat uusiutuvien energialähteiden laitokset, mukaan lukien laajennettu osa

Tämän investoinnin tavoitteena on kannustaa kehittämään paikallisia uusiutuvia energialähteitä, joita toteuttavat energiayhteisöt, mukaan lukien energiaklusterit, energiaosuuskunnat ja muut energiayhteisöt, jotka ovat seurausta uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun direktiivin (EU) 2018/2001 (RED II) täytäntöönpanosta, kiinnittäen erityistä huomiota paikallishallinnon (erityisesti kuntien ja kuntien yhteenliittymien) rooliin tällaisten paikallisten energiayhteisöjen muodostamisessa.

Investointeja edeltävässä tukiohjelmassa on kehitettävä oikeudellinen ja organisatorinen muoto ja liiketoimintamalli energiayhteisön perustamista tai kehittämistä varten sekä tarvittavien analyysien ja asiakirjojen laatiminen investointia varten. Ohjelmasta tuetaan muun muassa paikallisia energiamarkkinoiden kehittämisstrategioita; paikallisen energiankysynnän ja -tarjonnan analyysit; luettelot paikallisista energiavaroista (infrastruktuurit) ja niiden mahdollisuuksista (kuten kyvystä tarjota energiayhteyksiä) toteutettavuustutkimukset, liiketoimintasuunnitelmat, due diligence -asiakirjat; tekniset asiakirjat ja rakennushankkeet.

Osana investointitukea rahoitus kattaa muun muassa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähköntuotannon uudet teknologiat; muiden teknologioiden kuin sähkön täydentävä infrastruktuuri; siihen liittyvä uusiutuvan energian infrastruktuuri (kuten verkkokomponentit ja mittarit); energiavarastot ja tietotekniset ohjelmistot energiayhteisön hallintaa ja energian optimointia varten. Investointiohjelmasta myönnettävä tuki myönnetään avoimen ja kilpailuun perustuvan ehdotuspyynnön perusteella, joka mahdollistaa investointeja edeltävään vaiheeseen osallistuvien energiayhteisöjen osallistumisen.

Investoinnin laajennettu osa koostuu investointeja edeltävän taloudellisen tuen tarjoamisesta 61 uudelle energiayhteisölle ja investointitukea kymmenelle uudelle energiayhteisölle.

Investointeja edeltävän tuen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2025 ja investointituen täytäntöönpano viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2026.

G1.1.3 Energian varastointijärjestelmät (tuki, jota ei makseta takaisin)

Tämän investoinnin tavoitteena on varmistaa sähkön toimitusten jatkuvuus asiakkaille ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käytön tehokkuutta investoimalla teknologioihin, joilla helpotetaan sähkön tasehallintaa sähköjärjestelmässä.

·Investointi koostuu laajamittaisen akkuenergian varastointijärjestelmän (BESS) käyttöönotosta ylijäämäenergian varastoimiseksi sähköjärjestelmään. Varastointijärjestelmällä pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden teknistä tasapainottamista.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

G1.1.4 Tuki laitoksille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja

Tämän investoinnin tavoitteena on vahvistaa REPowerEU-uudistusten ja -investointien täytäntöönpanoon osallistuvien keskeisten julkisten laitosten hallinnollisia ja organisatorisia valmiuksia. Sillä pyritään myös tukemaan Puolan energiajärjestelmää koskevia sääntely-, analyysi- ja koulutustoimenpiteitä, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden ja sähköverkkojen lupamenettelyjen hallinnollisten valmiuksien parantaminen ja/tai verkon kehittämisen ja sähköverkkoihin liittämisprosessin digitalisointi.

Investoinnilla tuetaan hallinnollisia valmiuksia keskus- ja paikallishallinnoille sekä valtiosta riippumattomille järjestöille.

Tukeen sisältyy RepowerEU:n täytäntöönpanossa työskentelevän henkilöstön määrän lisääminen. Keskushallintoon on osoitettava vähintään 106 uutta kokoaikavastaavaa REPowerEU-uudistusten ja -investointien toteuttamiseen, mukaan lukien uusiutuvia energialähteitä ja sähköverkkoja koskevien lupamenettelyjen digitalisointi sekä verkon kehittämisen ja sähköverkkoihin liittämisprosessin digitalisointi. Investointi sisältää myös tuen kansalaisjärjestöille, jotka työskentelevät vihreän siirtymän parissa ja joiden tehtävänä on toteuttaa valmiuksien kehittämishankkeita, mukaan lukien koulutus-, neuvonta- ja tutkimustoimet sekä sosiaaliset kampanjat.

Investointiin on sisällyttävä myös energia-alan sääntelyviraston tietoteknisen välineen valmiiksi saattaminen ja käyttöönotto toimenpiteessä G1.2.1 tarkoitetun uuden sääntelymallin soveltamiseksi.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

Osakomponentti G1.2 – Sähköverkkojen ylittäminen uusiutuvien energialähteiden integroinnin nopeuttamiseksi

Osa-alueen tavoitteena on ottaa käyttöön asianmukaiset välineet ja parannukset uusiutuvista energialähteistä sähköä tuottavien uusien laitosten nopeutettua kehittämistä varten. Tämä tarkoittaa verkkoon liittämisen esteiden poistamista, uuden infrastruktuurin rakentamista ja olemassa olevien verkkojen parantamista uusiutuvan energian tuomiseksi tuotantopaikasta sen käyttöpaikkaan.

G1.2.1 Sääntelyratkaisut uusiutuvien energialähteiden nopeutetuksi integroimiseksi jakeluverkkoihin

Uudistuksen tavoitteena on parantaa energia-alan sääntelyviraston valmiuksia arvioida jakeluverkonhaltijoiden verkon kehittämissuunnitelmia ja muotoilla tariffeja, jotta voidaan rahoittaa riittävästi tehokkaita ja kohdennettuja investointeja jakeluverkkojen kehittämiseen, jotta voidaan vähentää uusiutuvien energialähteiden kehittämisen esteitä.

Uudistus koostuu siitä, että kansallinen energia-alan sääntelyviranomainen, energia-alan sääntelyvirasto, hyväksyy uuden sääntelymallin. Uuden sääntelymallin on mahdollistettava se, että kansallinen energia-alan sääntelyviranomainen voi tarkemmin tunnistaa ja arvioida jakeluverkkojen kehittämiseen liittyvät investointitarpeet uusiutuvien energialähteiden nopean kasvun yhteydessä ja ottaa ne huomioon jakeluverkkotariffeissa.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään maaliskuuta 2025 mennessä.

G1.2.2 Uusiutuvien energialähteiden sähköverkkoihin liittämisen esteiden poistaminen

Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa uusien uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa poistamalla esteitä niiden liittämiseltä sähkön siirto- ja jakeluverkkoihin.

Uudistuksella pyritään ensinnäkin luomaan oikeudellinen kehys useiden uusiutuvien energialähteiden liittämiselle yhteen liitäntäpisteeseen (kaapelien yhdistäminen). Uusien sääntöjen mukaan uusiutuvan energian tuottajat, jotka tekevät sopimuksen energialaissa säädetyin edellytyksin, voivat jakaa yhteyden eli käyttää samaa liitäntäkapasiteettia yhdessä liittymispisteessä säilyttäen samalla mahdollisuuden tehdä sopimuksia tuotetun energian myynnistä. Tämän lisäksi muutetaan uusiutuvia energialähteitä koskevaa lakia. Muutoksilla annetaan uusiutuvien energialähteiden tukijärjestelmistä hyötyville yhteisöille mahdollisuus jakaa liitäntäkapasiteettinsa muiden samassa liittymispisteessä liitettyjen laitosten kanssa menettämättä kyseisessä laissa säädettyä oikeutta tukeen. Yhden yhteyspisteen jakavista laitoksista vain yksi voi hyötyä tukijärjestelmästä.

Toiseksi uudistuksella pyritään tehostamaan kapasiteetin varaamista ja uusiutuvien energialähteiden liittämistä sähköverkkoihin. Uudistus toteutetaan lainsäädännöllisinä ja tarvittaessa muina kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävinä säädöksinä, jotka koskevat sääntöjä, jotka koskevat laitosten liittämistä sähköverkkoihin, jotta voidaan lisätä liittymisprosessin avoimuutta ja ennustettavuutta.

Uudistuksen tämän osan täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä.

G1.2.3 Siirtoverkkojen ja älykkään sähköinfrastruktuurin kehittäminen, mukaan lukien laajennettu osa

Tämän investoinnin tavoitteena on laajentaa, nykyaikaistaa ja digitalisoida siirtoverkkoja useilla alueilla, mukaan lukien maan pohjois- ja eteläosien välisten yhteyksien laajentaminen, mikä helpottaa uusiutuvien energialähteiden integrointia sähköjärjestelmään.

Investointi koostuu 400 kV:n ja 220 kV:n siirtolinjojen kehittämisestä sekä asiaankuuluvien asemien rakentamisesta tai nykyaikaistamisesta. Investoinnilla otetaan käyttöön uusi keskitetty energiamarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (CSIRE), jossa on sähköinfrastruktuurin digitalisointia tukeva tehonlaadun analysaattorijärjestelmä. Lopuksi on kehitettävä kolme uutta, parannettua tai laajennettua tieto- ja viestintäteknistä järjestelmää tietojenkäsittelyä ja järjestelmien hallintaa varten, mikä tukee siirtoverkkojen ja datakeskusten toimintaa.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen maaseutualueilla uusien uusiutuvien energialähteiden liittämiseksi verkkoon

Investoinnin tavoitteena on tukea maaseutualueiden sähkönjakeluverkkojen rakentamista, nykyaikaistamista ja digitalisointia uusien uusiutuvien energialähteiden liittämisen mahdollistamiseksi näillä alueilla.

Investointi koostuu 880 kilometrin pituisen jakeluverkon rakentamisesta tai nykyaikaistamisesta, mukaan lukien tarvittavat asemat ja älykkäiden verkkojen toimintojen integrointi. Puolan viranomaisten on ensin yksilöitävä hankkeet, jotka muodostavat rakennetut tai nykyaikaistetut verkot.

Tämän toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

Osakomponentti G1.3 – Kestävän liikenteen kehittäminen

Osakomponentilla pyritään tukemaan kestävää liikennettä kasvihuonekaasupäästöjen ja ilman pilaantumisen vähentämiseksi Puolassa. Osakomponenttiin sisältyy erityisesti toimenpiteitä uusien sähköbussien ostamiseksi sekä toimintasuunnitelma liikennealan kestävää muutosta varten.

G1.3.1 Kestävän liikenteen tukeminen

Uudistuksen tavoitteena on edistää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen ja ilman epäpuhtauksien vähentämistä.

Tämä tavoite saavutetaan laatimalla kestävää liikennettä Puolassa koskeva toimintasuunnitelma, joka perustuu analyysiin toimenpiteistä, jotka sisältyvät jo olemassa oleviin strategia-asiakirjoihin kansallisella tasolla. Toimintasuunnitelmassa on yksilöitävä ensisijaiset uudistukset ja investoinnit, joita tarvitaan Puolan liikennealan kestävään muutokseen EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Uudistuksen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 30 päivään syyskuuta 2025 mennessä.

G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)

Investoinnin tavoitteena on tehdä julkisesta liikenteestä puhtaampaa ja lisätä sen houkuttelevuutta kaupunkialueilla.

Investointi koostuu 1159 päästöttömän (sähköisen) linja-auton ostamisesta kaupunkiliikennettä varten.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

G2. Seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu – rahoitustuki, jota ei makseta takaisin

Osakomponentti G1.1 – Uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien edistäminen

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
G1G	G1.1.1 Paikallisten energiayhteisöjen kehittämisen edistäminen	Välitavoite	Analyysi investointeja edeltävässä tukiohjelmassa havaituista energiayhteisöjen ja energiaosuuskuntien kehittämisen esteistä	Analyysin julkaiseminen				Q3	2024	Energiayhteisöjen kehittämisen oikeudellisista, organisatorisista ja hallinnollisista esteistä tehdyn analyysin julkaiseminen investointeja edeltävästä tuesta saatujen kokemusten pohjalta. Analyysissä on yksilöitävä energiayhteisöjen kehityksen suurimmat pullonkaulat ja ehdotettava toimintapoliittisia suosituksia sellaisten oikeudellisten muutosten tekemiseksi, joilla yhdenmukaistetaan niiden oikeudellinen kehys ja yksinkertaistetaan ja nopeutetaan niiden käyttöönottoa.
G2G	G1.1.2 Energiayhteisöjen toteuttamat uusiutuvien energialähteiden laitokset	Välitavoite	Investointitukiohjelmaa koskeva ehdotuspyyntö	Ehdotuspyynnön käynnistäminen energiayhteisöille, jotka ovat kiinnostuneita saamaan tukea investointiosiosta				Q4	2023	On käynnistettävä avoin, läpinäkyvä ja kilpailuun perustuva ehdotuspyyntö, joka on energiaosuuskuntien, energiayhteisöjen ja energiaklusterien saatavilla ja jonka tavoitteena on jakaa tukea tasapuolisesti erityyppisille vastaanottajille. Tehtävänkuvaukseen sisältyvillä tukikelpoisuuskriteereillä on varmistettava, että investoinnit noudattavat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, joka vahvistetaan ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisesti (C(2023) 6454 final).
G3G	G1.1.2 Energiayhteisöjen toteuttamat uusiutuvien energialähteiden laitokset	Kohde	Investointeja edeltävästä osasta tuetut yhteisöt		Määrä	0	200	ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Niiden tuensaajien kanssa tehtyjen avustussopimusten lukumäärä, jotka valitaan avoimella, kilpailuun perustuvalla ja läpinäkyvällä ehdotuspyynnöllä ja joiden tarkoituksena on jakaa tukea tasapuolisesti erityyppisille tuensaajille. Hankkeiden kohdentamisella vastaanottaville yhteisöille on varmistettava yhteisöjen tasapuolinen jakautuminen eri maiden välillä väestömäärä ja maantieteellinen kattavuus huomioon ottaen. Tukea annetaan uusiutuvista energialähteistä annetun lain nojalla perustetuille energiaosuuskunnille ja energialain nojalla perustetuille energiayhteisöille sekä yhteisöille, jotka ovat oikeudellisesti kykeneviä perustamaan tällaisia osuuskuntia ja yhteisöjä, kuten kunnille, sekä energiaklustereille.
G4G	G1.1.2 Energiayhteisöjen toteuttamat uusiutuvien energialähteiden laitokset	Kohde	Investointiosasta tuetut yhteisöt		Määrä	0	10	Q4	2025	Niiden avustussopimusten lukumäärä, jotka on allekirjoitettu tuensaajien kanssa välitavoitteen G2G mukaisen ehdotuspyynnön mukaisesti.
G5G	G1.1.2 Energiayhteisöjen toteuttamat uusiutuvien energialähteiden laitokset	Kohde	Investointiosasta tuetut yhteisöt		Määrä	10	20	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Niiden avustussopimusten lukumäärä, jotka on allekirjoitettu tuensaajien kanssa välitavoitteen G2G mukaisen ehdotuspyynnön mukaisesti.
G6G	G1.1.3 Energian varastointijärjestelmät (tuki, jota ei makseta takaisin)	Välitavoite	Laajamittaisen akkuenergian varastointijärjestelmän (BESS) käyttöönotto	Laajamittaisen akkusähkövaraston (BESS) käyttöönotto				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Suuren mittakaavan akkuenergian varastointijärjestelmän (BESS) käyttöönotto, jonka kapasiteetti on 0,9 GWhandin käyttöaika 4–5 tuntia. Tämä uusi varastointikapasiteetti on integroitava täysin sähköverkkoon.
G7G	G1.1.4 Tuki laitoksille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja	Kohde	Hallinnollisten valmiuksien lisääminen REPowerEU-uudistusten ja -investointien toteuttamiseksi		Määrä	0	106	Q4	2024	Keskushallintoon on osoitettava vähintään 106 uutta kokoaikavastaavaa REPowerEU-uudistusten ja -investointien toteuttamiseen, mukaan lukien uusiutuvia energialähteitä ja sähköverkkoja koskevien lupamenettelyjen digitalisointi ja/tai verkon kehittämisen ja sähköverkkoihin liittämisprosessin digitalisointi.
G8G	G1.1.4 Tuki laitoksille, jotka toteuttavat REPpowerEU-uudistuksia ja -investointeja	Kohde	Valmiuksien kehittämishankkeet, joilla tuetaan REPowerEU-uudistusten ja -investointien toteuttamista keskus- ja paikallishallintoa varten		Määrä	0	107	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Tukea on annettava vähintään 107 yhteisölle, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistusten ja -investointien täytäntöönpanoa tukevia valmiuksien kehittämishankkeita. Yhteisöjen on saatettava päätökseen hankkeita, kuten koulutusta, opintokäyntejä, tietoteknisiä välineitä, analyyseja ja tutkimuksia sekä keskus- ja paikallishallinnon ulkopuolista asiantuntija-apua. Vähintään 100 hankkeessa, jotka yhteisöt ovat saattaneet päätökseen, on keskityttävä lupamenettelyihin uusiutuvien energialähteiden ja jakeluverkkojen käyttöönottoa varten.
G9G	G1.1.4 Tuki laitoksille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja	Kohde	Valmiuksien kehittämishankkeet, joilla tuetaan REPowerEU-uudistusten täytäntöönpanoa ja kansalaisjärjestöjen toteuttamia investointeja		Määrä	0	10	Q4	2025	Vihreän siirtymän ja energiasiirtymän alalla toimivien kansalaisjärjestöjen on saatettava päätökseen vähintään kymmenen valmiuksien kehittämishanketta, joilla tuetaan REPowerEU-uudistusten ja -investointien toteuttamista. Hankkeilla tuetaan koulutusta, neuvonta- ja tutkimustoimintaa sekä sosiaalisia kampanjoita. Vähintään kahdessa hankkeessa on keskityttävä valmiuksien kehittämiseen uusiutuvien energialähteiden ja jakeluverkkojen käyttöönottoa koskevien lupamenettelyjen osalta.
G10G	G1.1.4 Tuki laitoksille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja	Välitavoite	Energia-alan sääntelyvirasto julkaisee uuden sääntelymallin soveltamiseen tarkoitetun tietoteknisen välineen teknisen eritelmän	Teknisen eritelmän julkaiseminen				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Energia-alan sääntelyvirasto laatii ja julkaisee virastolle uuden sääntelymallin soveltamista varten tarkoitetun tietoteknisen välineen teknisen eritelmän. Tietoteknisen välineen on avustettava jakeluverkonhaltijoiden verkon kehittämissuunnitelmien ja niiden täytäntöönpanon sekä uusiutuvien energialähteiden rekisteröinnin arvioinnissa ja seurannassa. Välineellä on oltava seuraavat toiminnot: -verkkojen toimintaa ja verkon kehittämissuunnitelmia sekä verkkoon liittämistä koskevia pyyntöjä koskevien tietojen kerääminen ja analysointi; -verkkojen rakentamiseen ja nykyaikaistamiseen liittyvien menojen tehokkuuden arvioinnin tukeminen; -seurata uusiutuvien energialähteiden integroinnin edistymistä jakeluverkoissa analysoimalla jakeluverkonhaltijoiden kehityssuunnitelmia, mukaan lukien verkon kehittämisen suunnat ja suunnitellut yhteydet; -sellaisten alueiden määrittäminen, joilla liittymästä kieltäydytään eniten; -uusiutuvien energialähteiden tuottajien rekisteröintiprosessin tukeminen kokonaisuudessaan; -interaktiivinen kartta uusiutuvia energialähteitä käyttävistä laitoksista integroituna maantieteelliseen tietojärjestelmään.
G11G	G1.1.4 Tuki laitoksille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja	Välitavoite	Tietoteknisen välineen käyttöönotto uuden sääntelymallin soveltamiseksi energia-alan sääntelyvirastossa	Uuden sääntelymallin soveltamiseen tarkoitetun tietoteknisen välineen on oltava toiminnassa ja energia-alan sääntelyviraston käytössä.				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Energia-alan sääntelyvirasto ottaa käyttöön tietoteknisen välineen uuden sääntelymallin soveltamiseksi.

Osakomponentti G1.2 – Sähköverkkojen ylittäminen uusiutuvien energialähteiden integroinnin nopeuttamiseksi

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
G12G	G1.2.1 Sääntelyratkaisut uusiutuvien energialähteiden nopeutetuksi integroimiseksi jakeluverkkoihin	Välitavoite	Energia-alan sääntelyviraston puheenjohtaja hyväksyy uuden sääntelymallin	Energia-alan sääntelyviraston puheenjohtajan ilmoituksen julkaiseminen jakeluverkonhaltijoiden uuden sääntelymallin käyttöönotosta				Q4	2024	Energia-alan sääntelyviraston pääjohtaja julkaisee ilmoituksen jakeluverkonhaltijoita koskevasta uudesta sitovasta sääntelymallista.
G13G	G1.2.2 Uusiutuvien energialähteiden sähköverkkoihin liittämisen esteiden poistaminen	Välitavoite	Kaapelien yhdistämisen mahdollistavan oikeudellisen kehyksen voimaantulo	Muutossäädöksen säännös voimaantulopäivän ilmoittaminen				Q4	2023	Muutokset uusiutuvia energialähteitä koskevaan lakiin ja energialakiin, jotka mahdollistavat useiden uusiutuvien energialähteiden liittämisen sähköverkkoon yhdessä liittymispisteessä.
G14G	G1.2.2 Uusiutuvien energialähteiden sähköverkkoihin liittämisen esteiden poistaminen	Välitavoite	Sellaisten säädösten ja tarvittaessa muiden säädösten voimaantulo, joilla lisätään sähköverkkoihin liittämistä koskevan prosessin avoimuutta ja helpotetaan tätä prosessia	Säädösten ja tarvittaessa muiden kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävien säädösten säännökset, joista käy ilmi niiden voimaantulo				Q4	2025	Lainsäädäntösäädökset ja tarvittaessa muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset, joilla lisätään sähköverkkoihin liittämistä koskevan prosessin avoimuutta ja ennustettavuutta ja helpotetaan tätä prosessia, tulevat voimaan. Säädöksissä vahvistetaan uudet tai muutetaan tähän liittymisprosessiin liittyviä sääntöjä, jotka kattavat siirto- ja jakeluverkonhaltijat, mukaan lukien seuraavat: a)Laaditaan yhteinen sääntökirja, jossa kuvataan menettelyt ja aikataulut sekä perusteet, joita käytetään arvioitaessa yhteyspyyntöjä ja yhteyspäätöksiä; b)Seuraavat ovat yleisön saatavilla verkossa: I) säännöllisesti päivitettävät tiedot käytettävissä olevasta verkkoyhteyskapasiteetista; II) tiedot hylätyistä yhteyspyynnöistä, mukaan lukien hylkäämisen perustelut, ja iii) yhteinen sääntökirja; c)Liitäntäpyyntöjen esittäminen ja pyynnön käsittely täysin sähköisesti.
G15G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Uuden pituuden pituus rakennetut tai nykyaikaistetut sähkönsiirto verkko (km)		Määrä	0	70	Q4	2024	Uusien tai uudistettujen sähkönsiirtoverkkohankkeiden kilometrimäärä (400 kV). Kunkin osan pituus lasketaan vain kerran (riippumatta siitä, onko kyseessä yksi vai kaksoispiiri).
G16G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Uuden pituuden pituus rakennetut tai nykyaikaistetut sähkönsiirto verkko (km)		Määrä	70	190	Q4	2025	Uusien tai uudistettujen sähkönsiirtoverkkohankkeiden kilometrimäärä (400 kV). Kunkin osan pituus lasketaan vain kerran (riippumatta siitä, onko kyseessä yksi vai kaksoispiiri).
G17G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Uuden pituuden pituus rakennetut tai nykyaikaistetut sähkönsiirto verkko (km)		Määrä	190	320	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Uusien tai uudistettujen sähkönsiirtoverkkohankkeiden kilometrimäärä (400 kV). Kunkin osan pituus lasketaan vain kerran (riippumatta siitä, onko kyseessä yksi vai kaksoispiiri).
G18G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Välitavoite	Avustussopimukset siirtoverkonhaltijan ja viranomaisten välillä siirtoverkon toteuttamisesta ja tukemisesta	Allekirjoitetut avustussopimukset				Q4	2024	Avustussopimusten allekirjoittaminen sellaisten sähkönsiirtoverkon osuuksien (220 kV) rakentamista tai nykyaikaistamista varten, jotka edustavat 50 km:n osuuksia ja viittä näihin osuuksiin liittyvää asemaa. Avustussopimuksista tuettavien hankkeiden on sisällettävä älykkäiden verkkojen toiminnot, joilla edistetään uusiutuvien energialähteiden kehittämistä.
G19G	G1.2.3. Siirtoverkkojen ja älykkään sähköinfrastruktuurin kehittäminen	Kohde	Uuden pituuden pituus rakennetut tai nykyaikaistetut sähkönsiirto verkko (km)		Määrä	0	50	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Uusien tai uudistettujen sähkönsiirtoverkkohankkeiden kilometrimäärä (220 kV). Kunkin osan pituus lasketaan vain kerran (riippumatta siitä, onko kyseessä yksi vai kaksoispiiri).
G20G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Siirtoverkkoon kuuluvat laajennetut tai parannetut voimalaitokset		Määrä	0	5	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Niiden sähkönsiirtoverkon laajennettujen tai parannettujen asemien lukumäärä, joiden on nopeutettava uuden uusiutuvan energian kapasiteetin integrointia.
G21G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Välitavoite	Sähkömarkkinoiden tietokeskuksen (OIRE/CSIRE) täytäntöönpano	Käyttöönotto				Q3	2025	Yhden datakeskuksen käyttöönotto ja tehonlaatuanalysaattorin asentaminen sähkömarkkinoille (OIRE/CSIRE).
G22G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien käyttöönotto siirtoverkossa (ratkaisujen lukumäärä)		Määrä	0	3	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Vähintään kolmen siirtoverkkoa digitalisoivan uuden, parannetun tai laajennetun tietojärjestelmän käyttöönotto.
G23G	G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen maaseutualueilla uusien uusiutuvien energialähteiden liittämiseksi verkkoon	Välitavoite	Hankkeiden yksilöinti ja määrittely	Lopullisen analyysiasiakirjan, jossa yksilöidään ja esitetään hankkeet, sisäinen hyväksyntä				Q4	2024	Maaseutualueilla toteutettavat jakeluverkkojen parantamiseen tähtäävät hankkeet on yksilöitävä ja esitettävä asianomaisen Puolan viranomaisen sisäisesti hyväksymässä lopullisessa analyysiasiakirjassa. Tässä asiakirjassa on myös ilmoitettava kunkin hankkeen osalta sen rahoituslähde, johon ei saa sisältyä muita EU:n rahoituslähteitä. Yhdessä yksilöityjen hankkeiden on johdettava vähintään 880 kilometrin pituiseen jakeluverkon rakentamiseen tai nykyaikaistamiseen (riippumatta jännitteestä), mukaan lukien tarvittavien asiaan liittyvien asemien rakentaminen tai nykyaikaistaminen (asematyypistä riippumatta). Yksilöityjen hankkeiden on yhdessä ja/tai yksilöityjen erityishankkeiden kautta sisällettävä tarvittavat toimet, joilla mahdollistetaan se, että vähintään 880 kilometrin pituiseen uuteen tai nykyaikaistettuun jakeluverkkoon integroidaan älykkään verkon toiminnot sisällyttämällä niihin laitteet ja laitteistot, jotka mahdollistavat kaksisuuntaisen digitaalisen viestinnän, reaaliaikaisen tai lähes reaaliaikaisen, interaktiivisen ja älykkään sähköntuotannon, -siirron ja -kulutuksen seurannan ja hallinnan sähköverkossa, ja siten, että edistetään uusiutuvien energialähteiden kehittämistä.
G24G	G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen maaseutualueilla uusien uusiutuvien energialähteiden liittämiseksi verkkoon	Kohde	Uusien tai uudistettujen ratojen pituus jakeluverkoissa (km)		Määrä	0	880	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Uusien rakennettujen kilometrien lukumäärä tai nykyaikaistetut jakeluverkot sekä niihin liittyvät asemat ja älykkäiden verkkojen toiminnot, jotka vastaavat tai täyttävät G26G:n välitavoitteessa G26G yksilöityjä hankkeita koskevat vaatimukset.

Osakomponentti G1.3 – Kestävän liikenteen kehittäminen

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
G25G	G1.3.1 Kestävän liikenteen tukeminen	Välitavoite	Kestävää liikennettä koskeva toimintasuunnitelma Puolassa	Liikenneasioista vastaavan ministeriön julkaisu				Q3	2025	Liikenteestä vastaava ministeriö laatii ja julkaisee kestävää liikennettä koskevan toimintasuunnitelman Puolassa. Siihen on liitettävä analyysi toimenpiteistä, jotka sisältyvät jo olemassa oleviin strategia-asiakirjoihin kansallisella tasolla. Toimintasuunnitelmassa on yksilöitävä ensisijaiset uudistukset ja investoinnit, joita tarvitaan Puolan liikennealan kestävään muutokseen EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti.
G26G	G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)	Välitavoite	Kaupunkiliikenteen päästöttömät ajoneuvot: tuensaajien valinta	Tehdyt sopimukset				Q3	2024	Valittujen edunsaajayhteisöjen (paikallisviranomaisten tai julkisen liikenteen harjoittajien) kanssa on allekirjoitettava sopimukset 1159 uudesta päästöttömästä linja-autosta. Edunsaajayhteisöt valitaan kaikille paikallisviranomaisille ja julkisen liikenteen harjoittajille avoimilla läpinäkyvillä ja kilpailuun perustuvilla ehdotuspyynnöillä päästötöntä liikennettä varten kaupunkialueilla. Ainoastaan sähkökäyttöisiä linja-autoja saa tukea.
G27G	G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)	Kohde	Käytössä olevat uudet päästöttömät ajoneuvot		Määrä	0	1159	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Uudet päästöttömät linja-autot, jotka toimitetaan tällä investoinnilla rahoitetuilla julkisen kaupunkiliikenteen sopimuksilla. Linja-autohankinnat on tehtävä avoimilla tarjouskilpailuilla. Ainoastaan sähkökäyttöisiä linja-autoja saa ostaa.

G3. Kuvaus lainamuotoisella tuella rahoitettavista uudistuksista ja investoinneista

Osakomponentti G3.1 – Uusiutuvan energian käyttöönoton, vihreiden taitojen ja energiatehokkuuden parantaminen

Osakomponentilla pyritään virtaviivaistamaan lupamenettelyjä uusiutuvan energian käyttöönoton nopeuttamiseksi, nopeuttamaan energiatehokkuutta parantavia perusparannuksia ja kannustamaan työvoiman uudelleenkoulutusta kohti vihreitä taitoja. Sen odotetaan myös kannustavan yksityisiä investointeja ja parantavan rahoituksen saatavuutta energia-alalla, merituulivoima mukaan luettuna.

G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevien lupien muuttaminen

Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa virtaviivaistamalla lupamenettelyjä ja mahdollistamalla aurinko- ja maatuulivoimalaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti 30 GW Puolassa.

Ensimmäinen osa koostuu aurinkosähkö- ja maatuulivoimalaitosten uusiutuvan energian potentiaalin kartoittamisesta. Tuloksena oleva resurssikartta on asetettava julkisesti saataville tällaisten laitosten suunnittelu- ja lupamenettelyjen helpottamiseksi.

Toisessa osassa nimetään uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet aurinkosähkö- ja maatuulivoimalaitoksille.

Uudistuksen kolmannessa osassa perustetaan yhteinen digitaalinen kehysalusta uusiutuvan energian lupamenettelyjä varten.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 30. kesäkuuta 2026 mennessä.

Puolassa sijaitsevien aurinkosähkö- ja maatuulivoimalaitosten 30 GW:n tavoite on saavutettava 30 päivään kesäkuuta 2026 mennessä.

G3.1.2. Vihreän siirtymän edellyttämät taidot

Uudistuksen tavoitteena on muuttaa alakohtaisia tutkintojen viitekehyksiä kriittisimmillä vihreän siirtymän aloilla, jotta voidaan vastata vihreiden työpaikkojen kasvavaan kysyntään työmarkkinoilla, jotta voidaan saavuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet ja ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Uudistuksessa muutetaan rakennusalan, vesihuollon ja jätehuollon nykyisiä alakohtaisia pätevyyskehyksiä sisällyttämällä niihin pätevyysvaatimukset, joilla varmistetaan tarvittavien taitojen hankkiminen näillä aloilla. Lisäksi energia-alan alakohtaista pätevyyskehystä on muutettava siten, että siinä otetaan huomioon uusiutuvia energialähteitä koskevat pätevyydet. Nämä tutkintojen viitekehykset laaditaan yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien, myös alakohtaisten osaamisneuvostojen, kanssa.

Edellä mainitut alakohtaiset tutkintojen viitekehykset sisällytetään yhdennettyyn tutkintojärjestelmään asetuksilla.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2025 mennessä.

G3.1.3. Energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisista polttoaineista luopumisen nopeuttaminen lämmityksessä

Uudistuksen tavoitteena on vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja niiden kulutusta nopeuttamalla asuntojen perusparannuksia ja asteittaista luopumista fossiilisista polttoaineista lämmityksessä samalla kun vähennetään energiaköyhyyttä.

Uudistuksessa päivitetään olemassa olevaa ensisijaista ohjelmaa tai hyväksytään uusi ensisijainen ohjelma, jolla tuetaan integroituja asuntojen perusparannuspalveluja. Uudistuksen on perustuttava kokemuksiin, joita on saatu kotien perusparannustoiminnan harjoittajien pilottitoteutuksesta, ja sen on tarjottava tukea asuntojen perusparannustoiminnan harjoittajille kaikkialla Puolassa.

Uudistuksen toteutus on määrä saattaa päätökseen 31. joulukuuta 2024 mennessä.

G3.1.4. Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista välineeseen, energiatukirahastoon, jotta voidaan kannustaa yksityisiä investointeja ja parantaa rahoituksen saantia Puolan talouden aloilla, jotka kantavat suoraan energiasiirtymän kustannukset. Lainajärjestely toimii myöntämällä lainoja yksityiselle sektorille ja kotitalouksille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille. Tukivälineestä tuettavien investointien on oltava elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen 21 c artiklan 3 kohdassa vahvistettujen asiaankuuluvien REPowerEU-tavoitteiden mukaisia, lukuun ottamatta 21 c artiklan 3 kohdan a alakohtaa. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on alun perin tarkoitus myöntää rahoitusta vähintään 16270261630 euroa.

Järjestelyä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK).

Lainajärjestelyn on sisällettävä seuraavat tuotelinjat:

·BGK:n suora rahoitus: tästä budjettikohdasta myönnetään suoria lainoja lopullisille tuensaajille vihreiden hankkeiden rahoittamiseksi. Lainat myöntää suoraan BGK, ja kukin hanke, jonka rahoittajana on kolmas yksityinen sijoittaja (kolmansina osapuolina olevat yksityiset sijoittajat) tai vastaavaa toimintaa harjoittava(t) julkisen sektorin yhteisö(t).

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin on sisällyttävä

a.Rahoitustuotteiden ja tukikelpoisten lopullisten tuensaajien kuvaus.

b.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

c.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se esitetään ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (C(2023) 6454 final). Erityisesti:

I.Sijoituspolitiikassa ei oteta huomioon seuraavaa luetteloa toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 31 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 32 iii) jätteen kaatopaikkoihin, jätteenpolttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 33 ja omaisuuserät sekä 34 iv) kaivostoimintaan liittyvä toiminta ja omaisuus.

II.Investointipolitiikalla tuetaan ainoastaan uusiutuvaa vetyä 11 päivänä joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 mukaisten asiaankuuluvien delegoitujen säädösten mukaisesti.

III.Investointipolitiikalla tuetaan ainoastaan kestävän biometaanin tuotantoa, siirtoa, jakelua ja varastointia 29–31 artiklassa säädettyjen kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevien kriteerien sekä tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (EU) 2018/2001 26 artiklassa vahvistettujen elintarvike- ja rehupohjaisten biopolttoaineiden sääntöjen sekä niihin liittyvien täytäntöönpanosäädösten ja delegoitujen säädösten mukaisesti. Kestävän biometaanin siirtoon ja jakeluun tehtävien investointien osalta on varmistettava, että investointipolitiikassa noudatetaan tarkistetussa TEN-E-asetuksessa (COM(2020) 824 final) määriteltyä älykkään kaasuverkon käsitettä, ja säännökset, joilla varmistetaan metaani- ja biometaanivuodon havaitsemista ja ehkäisemistä koskevat standardit, on sisällytettävä erottamattomana osana turvallisuusvaatimuksia.

IV.Investointipolitiikalla on tuettava ainoastaan sellaisten rakennusten energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia, joilla saavutetaan vähintään 30 prosentin primäärienergian säästö.

V.Lisäksi investointipolitiikassa on edellytettävä, että tukivälineen lopulliset edunsaajat noudattavat asiaankuuluvaa EU:n ja kansallista ympäristölainsäädäntöä.

d.Vaatimus, jonka mukaan lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista investoinneista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

4.Velvoite tehdä riskiperusteisia jälkitarkastuksia BGK:n tarkastussuunnitelman mukaisesti. Näillä tarkastuksilla todennetaan i) valvontajärjestelmien tehokkuus, mukaan lukien petosten, korruption ja eturistiriitojen havaitseminen; II) ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen, valtiontukisääntöjen ja ilmastotavoitteita koskevien vaatimusten noudattaminen; ja iii) noudatetaan vaatimusta, jonka mukaan tukivälineen lopulliset edunsaajat eivät ole saaneet tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi. Tarkastuksissa on myös todennettava toimien laillisuus ja se, että sovellettavan täytäntöönpanosopimuksen ja rahoitussopimusten ehtoja noudatetaan.

5.Toteutuskumppanin toteuttamia ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: vähintään 9087361627 eurolla elpymis- ja palautumistukivälineen investointivälineestä tukivälineeseen on edistettävä ilmastonmuutosta koskevia tavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 35

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (Offshore-tuulivoimarahasto)

Tämä toimenpide koostuu julkisesta investoinnista välineeseen, merituulivoimarahastoon, jolla kannustetaan yksityisiä investointeja ja parannetaan rahoituksen saatavuutta Puolan merituulivoima-alalla, ja lainajärjestelyn ja lopullisten tuensaajien välillä tehdyt rahoitussopimukset, joiden tavoitteena on vähintään kahden hankkeen tuottama merituulivoimakapasiteetti, joka on vähintään 3 GW. Lainajärjestely toimii myöntämällä lainoja suoraan yksityiselle sektorille sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille laitoksille. Elpymis- ja palautumistukivälineen investointien perusteella tukivälineestä on alun perin tarkoitus myöntää rahoitusta vähintään 4785000000 euroa.

Järjestelyä hallinnoi toteutuskumppanina toimiva Bank Gospodarstwa Krajowego (BGK).

Tukivälineen on sisällettävä seuraava tuotelinja:

·BGK:n suora rahoitus: tästä budjettikohdasta myönnetään suoria lainoja yksityisille yrityksille, jotka tuottavat tai aikovat tuottaa sähköä merituulivoimalla merituulivoimaloissa, sekä vastaavaa toimintaa harjoittaville julkisyhteisöille ja julkisoikeudellisille yhteisöille. Lainat myöntää suoraan BGK ja kukin kolmannen osapuolen yksityisen ja/tai julkisen sijoittajan osarahoittama hanke.

Investointivälineeseen tehtävän investoinnin toteuttamiseksi Puolan ja BGK:n on allekirjoitettava täytäntöönpanosopimus, jonka sisältö on seuraava:

2.Asiaan liittyvän sijoituspolitiikan keskeiset vaatimukset, joihin on sisällyttävä

1.Rahoitustuotteen ja tukikelpoisten lopullisten edunsaajien kuvaus.

2.Vaatimus, jonka mukaan kaikkien tuettujen investointien on oltava taloudellisesti kannattavia.

3.Vaatimus noudattaa ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta, sellaisena kuin se esitetään ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta (C(2023) 6454 final). Sijoituspolitiikan ulkopuolelle on jätettävä erityisesti seuraava luettelo toiminnoista ja omaisuuseristä: I) fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot ja omaisuuserät, mukaan lukien loppupään käyttö, 36 ii) EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat toiminnot ja omaisuuserät, joilla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät alita asiaankuuluvia vertailuarvoja, 37 iii) jätteen kaatopaikkoihin, jätteenpolttolaitoksiin ja mekaanisiin biologisiin käsittelylaitoksiin liittyvät toiminnot 38 ja omaisuuserät 39 .

4.Vaatimus, jonka mukaan lainajärjestelyn lopulliset edunsaajat eivät saa saada tukea muista unionin välineistä samojen kustannusten kattamiseksi.

4.Seuranta-, auditointi- ja valvontavaatimukset, mukaan lukien

1.Kuvaus toteutuskumppanin seurantajärjestelmästä, jolla raportoidaan käyttöön otetuista investoinneista.

2.Kuvaus toteutuskumppanin menettelyistä, joilla varmistetaan petosten, lahjonnan ja eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja korjaaminen.

3.Velvollisuus tarkistaa jokaisen toimen tukikelpoisuus täytäntöönpanosopimuksessa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti ennen kuin sitoudutaan rahoittamaan toimi.

5.Toteutuskumppanin toteuttamia ilmastoinvestointeja koskevat vaatimukset: Elpymis- ja palautumistukivälineestä tukivälineeseen tehtävällä investoinnilla 4785000000 eurolla edistetään ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamista elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteen VI mukaisesti. 40

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.

Osakomponentti G3.2 – Energiainfrastruktuurin ja -laitosten parantaminen kaasun toimitusvarmuuteen liittyvien välittömien tarpeiden täyttämiseksi

G3.2.1. Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi

Tämän investoinnin tavoitteena on parantaa energiainfrastruktuuria ja -laitoksia, jotta voidaan vastata kaasun, nesteytetty maakaasu mukaan luettuna, välittömiin toimitusvarmuuteen liittyviin tarpeisiin, erityisesti toimitusten monipuolistamisen mahdollistamiseksi koko unionin edun mukaisesti.

Investointi koostuu 250 kilometrin laajennuksen rakentamisesta Gdańskin ja Gustorzynin väliselle siirtoverkolle. Töiden valmistuttua uuden infrastruktuurin kaasunsiirtokapasiteetin on oltava 1 320 000 m³/h.

Toimenpiteen täytäntöönpano on saatettava päätökseen viimeistään 31 päivänä elokuuta 2026.

Osakomponentti G3.3 – Energian varastointijärjestelmät (takaisinmaksettava tuki)

G3.3.1 Energian varastointijärjestelmät (takaisinmaksettava tuki)

Investointi koostuu olemassa olevan pumppuvoimalaitoksen osittaisesta nykyaikaistamisesta, jonka tarkoituksena on mukauttaa tämä laitos nykyisiin ja tuleviin sääntely- ja markkinatarpeisiin laitoksen elinkelpoisuuden varmistamiseksi. Investointi koostuu myös ylemmän säiliön nykyaikaistamisesta (bitumipitoisen betonin yläpinnan kunnostaminen), ylemmän vedenotto- ja johdannaistunnelien nykyaikaistamisesta sekä vähintään yhdestä 135 MW:n vesigeneraattorista.

Investoinnin toteutus saatetaan päätökseen viimeistään 30. kesäkuuta 2026.

G4. Lainamuotoisen tuen seurantaa ja täytäntöönpanoa koskevat välitavoitteet, tavoitteet, indikaattorit ja aikataulu

Osakomponentti G3.1 – Uusiutuvan energian käyttöönoton, vihreiden taitojen ja energiatehokkuuden parantaminen

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
G1L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Välitavoite	Aurinkosähkö- ja maatuulivoimalaitosten uusiutuvan energian potentiaalin kartoitus	Aurinkoenergian ja maatuulivoiman uusiutuvan energian potentiaalia koskevien karttojen julkaiseminen asianmukaisen digitaalisen kanavan kautta				Q4	2024	Ilmasto- ja ympäristöministeriö teettää aurinkosähkö- ja maatuulivoimalaitosten uusiutuvan energian potentiaalin kartoituksen ja asettaa siitä seuraavan resurssikartan julkisesti saataville asianmukaisen digitaalisen kanavan, kuten verkkosivuston, kautta. Resurssikartan on katettava koko Puolan alue, ja sen on oltava saatavilla muodossa, joka mahdollistaa helpon integroinnin aluesuunnittelumenettelyihin uusiutuvan energian alueiden (määritelty 18 päivänä lokakuuta 2023 annetun direktiivin (EU) 2023/2413 (RED III) 15 b artiklassa) ja uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden (sellaisina kuin ne on määritelty RED III -direktiivin 2 artiklan 2 kohdan 9 a alakohdassa ja 15 c artiklassa) nimeämiseksi. Kartoitukseen on sisällyttävä analyysi aurinkosähkön ja maatuulivoiman energiatiheydestä sekä muista näkökohdista, jotka ovat merkityksellisiä aurinkosähkö- ja maatuulivoimalaitosten integroimiseksi aluesuunnitteluun, kuten ympäristö- ja luonnonsuojelurajoituksista tai verkkojen saavutettavuudesta, mukaan lukien kiihdytysalueiden nimeäminen,
G2L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Välitavoite	Lupamenettelyjen nopeuttaminen	Niiden voimaantuloa osoittavien säädösten säännös				Q4	2024	Tulee voimaan säädökset, joissa vahvistetaan oikeudellinen kehys uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämiseksi sekä maatuulivoima- että aurinkosähkölaitoksille. Tätä välitavoitetta sovellettaessa kiihdytysalueiden katsotaan tarkoittavan uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä III määriteltyjä ja säänneltyjä alueita (direktiivin (EU) 2018/2001, sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä lokakuuta 2023 annetulla direktiivillä (EU) 2023/2413, 2 artiklan 2 kohdan 9 a alakohta, 15 c artikla, 16 artiklan 2 kohta, 16 a artikla ja 16 c artiklan 2 kohdan 3 alakohta). Tässä oikeudellisessa kehyksessä on määriteltävä vähintään i) toimivaltaiset viranomaiset, jotka vastaavat uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeämisestä, ii) niiden velvoitteet, mukaan lukien sen varmistaminen, että uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueiden nimeäminen ei vaikuta haitallisesti luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojeluun; ja iii) maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten lupamenettelyt, joita sovelletaan uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueisiin.
G3L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Välitavoite	Lupamenettelyjen digitalisointi	Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyjen yhtenäistä digitaalista kehystä varten tarkoitettua tietoteknistä alustaa koskevien yleisten teknisten eritelmien viimeistely				Q3	2024	Asianomaisten Puolan viranomaisten on laadittava ja viimeistelty yleiset tekniset eritelmät, jotka ovat tarpeen uusiutuvia energialähteitä koskevien lupamenettelyjen yhteistä digitaalista kehystä koskevan tietoteknisen alustan kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi siten, että sitä voitaisiin tarvittaessa käyttää julkisissa hankintamenettelyissä. Verkkoalustan on katettava kaikki asiaankuuluvat hallinnolliset vaiheet, joita uusiutuvan energian tuotantolaitosten rakentamisen ja toiminnan salliminen edellyttää (lukuun ottamatta liittämistä verkkoon). Tämän verkkoalustan käyttöönotto ei vaikuta lupien myöntämiseen liittyvän toimivallan jakoon (eli se ei vaikuta siihen, mikä hallintoviranomainen on toimivaltainen tietyn luvan osalta). Tietotekninen alusta voidaan integroida olemassa olevaan digitaaliseen alustaan (esim. ePUAP) ja hyödyntää sitä. Verkkoalustan on tarjottava koontinäyttö, jossa on vähintään seuraavat ominaisuudet: (I)esitetään helposti saatavilla olevalla tavalla kattava yleiskatsaus uusiutuvan energian tuotantolaitosten rakentamista ja käyttöä koskevista vaatimuksista kaikkien asiaankuuluvien lupien (esim. kaavoitus, rakentaminen, käyttö), päätösten (esim. ympäristö), lupien, muiden asiakirjojen tai kuulemisten osalta; (II)yksilöidään a) asianomaiset toimivaltaiset hallintoviranomaiset, virastot, elimet tai muut yksiköt, jotka myöntävät asiakirjat tai osallistuvat niiden myöntämiseen tai jotka osallistuvat i alakohdassa tarkoitettuihin neuvotteluihin; b) näiden yksiköiden yhteystiedot; ja vaihtoehtoisesti c) kunkin yksikön käsittelijä tietylle hankkeelle; (III)luettelo kaikista asiaankuuluvista säädöksistä, säädösteksteistä, malleista ja hankkeiden valmistelua koskevista ohjeista ja niiden saataville asettamisesta; (IV)tarjotaan mahdollisuus toimittaa hakemuksia sähköisesti kaikille ii alakohdan a alakohdassa tarkoitetuille tahoille ja koko hakuprosessi käsitellään digitaalisesti verkkoalustan kautta; (V)toimivaltaisten tahojen valinnaiseen käyttöön tarkoitettu toiminto, joka mahdollistaa hakemuksen käsittelyn seurannan osoittamalla hakemuksen tilan ja mahdollistamalla yhteydenpidon asianomaisen tapauksen käsittelijän kanssa tietoteknisen alustan kautta; (VI)tarjotaan mahdollisuus ottaa yhteyttä keskusviranomaiseen (olemassa olevaan) kansalliseen elimeen, jotta se voi tuoda esiin huolenaiheita tai ehdottaa parannuksia lupamenettelyihin (tämä ei muodosta tai korvaa olemassa olevia hallinnollisia tai oikeudellisia muutoksenhakukeinoja); (VII) asettaa saataville (tai linkki asiaankuuluvalle olemassa olevalle aloitussivulle, jolta hakuprosessi voidaan aloittaa, tai verkkosovellukseen) tiedot, jotka voidaan jakaa yleisölle, ja §ne ovat seurausta välitavoitteissa G10G ja G11G tarkoitetun tietoteknisen välineen toiminnoista; §johon viitataan välitavoitteen G14G b kohdassa; §liittyy välitavoitteen G1L edellyttämään kartoitukseen; ja §liittyy välitavoitteessa G2L tarkoitettuihin uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueisiin.
G4L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Välitavoite	Lupamenettelyjen digitalisointi	Uusiutuvia energialähteitä koskevien lupien myöntämistä koskevan yhteisen digitaalisen kehyksen tietoteknisen alustan pilottiversion testaus saatu päätökseen				Q4	2025	On saatettava päätökseen välitavoitteen G3L vaatimukset täyttävän yhteisen digitaalisen kehyksen tietoteknisen alustan pilottiversion testaus uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyjä varten.
G5L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Välitavoite	Lupamenettelyjen digitalisointi	Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyjen yhtenäistä digitaalista kehystä koskevan tietoteknisen alustan käyttöönotto				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Uusiutuvien energialähteiden lupamenettelyjen yhteistä digitaalista kehystä koskevan tietoteknisen alustan käyttöönotto, joka täyttää välitavoitteen G3L vaatimukset.
G6L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Kohde	Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Määrä	23,5	28	Q4	2025	Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
G7L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Kohde	Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)		Määrä	28	30	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kokonaiskapasiteetti (GW).
G8L	G3.1.2 Taitoja vihreää siirtymää varten	Välitavoite	Kolmen vihreää siirtymää koskevan alakohtaisen tutkintojen viitekehyksen muuttaminen	Kertomusten julkaiseminen rakennusalaa, vesihuoltoa ja jätehuoltoa koskevien muutettujen alakohtaisten tutkintojen viitekehysten kanssa				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Rakennusalan, vesihuollon ja jätehuollon alakohtaista pätevyyskehystä on muutettava yhteistyössä alakohtaisten työmarkkinaosapuolten, myös alakohtaisten osaamisneuvostojen, kanssa siten, että siihen sisällytetään taidot, joilla edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä. Rakennusalaa, vesihuoltoa ja jätehuoltoa koskevat muutetut alakohtaiset kelpuuttamiskehykset on julkaistava.
G9L	G3.1.2 Taitoja vihreää siirtymää varten	Välitavoite	Energia-alan alakohtaisen pätevyyskehyksen muuttaminen	Raportin julkaiseminen ja muutettu energia-alan alakohtainen tutkintojen viitekehys				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Energia-alan alakohtaista pätevyyskehystä muutetaan yhteistyössä alakohtaisten työmarkkinaosapuolten, myös alakohtaisen osaamisneuvoston, kanssa sisällyttämällä siihen uusiutuvia energialähteitä koskevat tutkinnot, jotka kattavat taidot, joilla edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista ja ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Kertomus, joka sisältää muutetun alakohtaisen tutkintojen viitekehyksen, julkaistaan.
G10L	G3.1.2 Taitoja vihreää siirtymää varten	Välitavoite	Alakohtaiset tutkintojen viitekehykset kriittisimmillä vihreän siirtymän aloilla, jotka on sisällytetty integroituun tutkintojen järjestelmään	Asiaa koskevan säädöksen säännös voimaantulopäivän ilmoittaminen				Q4	2025	Rakentamista, vesihuoltoa, jätehuoltoa ja energiaa koskevat muutetut alakohtaiset kelpuuttamiskehykset sisällytetään yhdennettyyn tutkintojen järjestelmään asetuksella.
G11L	G3.1.3 Energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisista polttoaineista luopumisen nopeuttaminen lämmityksessä	Välitavoite	Hyväksytään päätöslauselma, jolla päivitetään tai otetaan käyttöön integroituja asuntojen perusparannuspalveluja koskeva uusi prioriteettiohjelma	Hyväksytty ja sovellettava päätöslauselma				Q4	2024	Kansallisen ympäristönsuojelu- ja vesihuoltorahaston hallintoneuvosto hyväksyy päätöslauselman, jolla saatetaan ajan tasalle olemassa oleva prioriteettiohjelma tai otetaan käyttöön uusi kansallisen ympäristö- ja vesihuoltorahaston ensisijainen ohjelma, jolla tuetaan integroituja kotien perusparannuspalveluja. Ohjelmalla on tuettava taloudellisesti integroitujen asuntojen peruskorjauspalvelujen tarjoajia energiaköyhyyden vähentämiseksi auttamalla energiaköyhyyden vaarassa olevia kiinteistönomistajia toteuttamaan asuntojen perusparannuksia.
G12L	G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.
G13L	G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Osuus (%)	0	30 %	Q3	2025	BGK on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta vähintään 30 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). BGK laatii elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti kertomuksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti ilmastotavoitteita edistävän rahoituksen prosenttiosuus.
G14L	G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Osuus (%)	30 %	100 %	Q3	2026	BGK on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot). Vähintään 56 prosentilla tästä rahoituksesta on edistettävä ilmastotavoitteita elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan asetuksen liitteessä VI esitetyn menetelmän mukaisesti.
G15L	G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen	Siirtotodistus				Q3	2026	Puolan on siirrettävä 16270261630 euroa BGK:hon lainajärjestelyä varten.
G16L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (Offshore-tuulivoimarahasto)	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo				Q3	2024	Täytäntöönpanosopimuksen voimaantulo.
G17L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (Offshore-tuulivoimarahasto)	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Osuus (%)	0	40 %	TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	BGK on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta vähintään 40 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
G18L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (Offshore-tuulivoimarahasto)	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset		Osuus (%)	40 %	100 %	Q3	2026	BGK on tehnyt lopullisten edunsaajien kanssa oikeudellisia rahoitussopimuksia määrästä, joka on tarpeen, jotta 100 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen investoinneista voidaan käyttää tukivälineeseen (ottaen huomioon hallinnointipalkkiot).
G19L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (Offshore-tuulivoimarahasto)	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen	Siirtotodistus				Q3	2026	Puolan on siirrettävä 4785000000 euroa BGK:hon lainajärjestelyä varten.

Osakomponentti G3.2 – Energiainfrastruktuurin ja -laitosten parantaminen kaasun toimitusvarmuuteen liittyvien välittömien tarpeiden täyttämiseksi

Seuraavat sivut: NRO	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi	Laadulliset indikaattorit (välitavoitteiden osalta)	Määrälliset indikaattorit (tavoitteiden osalta)			Alustava toteutusaikataulu		Kunkin välitavoitteen ja tavoitteen kuvaus
					Mitta-yksikkö	Lähtötaso	Päämäärä	Neljännes	Vuosi
G20L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Rakennuslupien myöntäminen	Rakennuslupien myöntäminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2024	Gdańskin ja Gustorzynin kaasuputken rakennusluvat, joiden pituus on 250 kilometriä, on myönnettävä.
G21L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Toimeksisaajan valinta	Ilmoitus sopimuksen tekemisestä				ENSIMMÄINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Ilmoitus Gdańsk-Gustorzyn-kaasuputken rakennustöitä koskevan sopimuksen tekemisestä.
G22L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Rakennustöiden aloittaminen	Toimivaltaisten viranomaisten edistymiskertomus, josta käy ilmi rakennustöiden aloittaminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2025	Rakennustyöt on täytynyt aloittaa vähintään yhdelle putken osalle.
G23L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Kaasuputken rakentamisen loppuun saattaminen	Kaasuputken tekninen hyväksyntä				Q3	2026	Gdańskin ja Gustorzynin kaasuputki, jonka pituus on vähintään 250 kilometriä, on rakennettava 31 päivään elokuuta 2026 mennessä.
G24L	G3.3.1 Energian varastointijärjestelmät (takaisinmaksettava tuki)	Välitavoite	Olemassa olevan pumppuvaraston nykyaikaistaminen	Nykyaikaistamisen loppuun saattaminen				TOINEN VUOSINELJÄNNES	2026	Yläsäiliön, ylemmän vedenotto- ja johdannaistunnelien sekä varaston ja pumppuvoimalaitoksen yhden vesigeneraattorin nykyaikaistamisen loppuun saattaminen. Hankkeen on johdettava voimalaitoksen käytettävyyden ja tehokkuuden lisääntymiseen tuotanto- ja pumpputilassa, ja nykyaikaistetun laitoksen tehon (turbiinitilan) on oltava vähintään 135 MW.

2 JAKSO: TALOUDELLINEN TUKI

Rahoitusosuus

Päätöksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät muodostetaan seuraavasti:

2.1.1 Ensimmäinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A1G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Talousarvion luokitteluun integroitua standarditaulukkoa koskevan periaatemuistion laatiminen
A3G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Julkista taloutta koskevaan lakiin tehdyn muutoksen voimaantulo, jolla laajennetaan vakauttavan menosäännön soveltamisalaa siten, että siihen sisällytetään valtion erityisrahastot
A5G	A1.2 Sääntely- ja hallintotaakan keventäminen edelleen	Välitavoite	Yritysten ja kansalaisten hallinnollisen taakan keventämistä koskevan lainsäädäntöpaketin voimaantulo
A18G	A1.4 Uudistus tuottajien/kuluttajien kilpailukyvyn ja suojelun parantamiseksi maatalousalalla	Välitavoite	Sopimusetujen epäoikeudenmukaista käyttöä maatalous- ja elintarvikealalla koskevan uuden lain voimaantulo
A20G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Välitavoite	Tuensaajien valintaperusteiden hyväksyminen kaikkien tämän investoinnin piiriin kuuluvien hankkeiden osalta
A27G	A2.1 Robotisaation ja digitalisaation sekä innovointiprosessien nopeuttaminen	Välitavoite	Voimaan tulee uusi laki, jolla tuetaan yritysten automatisointia, digitalisointia ja innovointia ottamalla käyttöön verohelpotus robotisaatiota varten
A38G	A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen	Välitavoite	Sellaisen lain voimaantulo, jolla muutetaan korkea-asteen koulutusta ja tiedettä koskevaa lakia niiden yksiköiden luettelon osalta, jotka voivat perustaa erillisyhtiöitä yhdessä yliopistojen kanssa
A39G	A2.4 Tieteen ja teollisuuden välisten yhteistyömekanismien vahvistaminen	Välitavoite	Laboratorioiden käyttöä ja tietämyksen siirtoa koskevien sääntöjen vahvistaminen maataloudesta ja maaseudun kehittämisestä vastaavan ministerin valvomissa laitoksissa
A59G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi lisäämällä lastenhoitopalvelujen saatavuutta alle kolmivuotiaille lapsille	Välitavoite	Laki, jolla muutetaan enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta annettua lakia ja jonka tarkoituksena on muuttaa enintään kolmivuotiaiden lastenhoidon rahoitusjärjestelmää, jotta voidaan ottaa käyttöön yhtenäinen rahoituksenhallintajärjestelmä enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen perustamista ja toimintaa varten
A60G	A4.2.1 Tuki enintään kolmivuotiaille lapsille (lastentarhat, lastenkerhot) Maluch+:n puitteissa	Välitavoite	Sellaisen tietoteknisen järjestelmän luominen, joka hallinnoi enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettujen lastenhoitopalvelujen rahoitusta ja perustamista ja jossa yhdistetään lastenhoidon eri rahoituslähteet
A62G	A4.3 Yhteisötalouden toimijoita koskevan oikeudellisen kehyksen täytäntöönpano	Välitavoite	Yhteisötaloutta koskevan lain voimaantulo
B1G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Välitavoite	Energiatehokkuuslain ja siihen liittyvien säädösten muuttamisesta annetun säädöksen voimaantulo
B3G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Välitavoite	Kansallisen ilmansuojelujärjestelmän päivitys Ohjelma
B16G	B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Sellaisten säädösten voimaantulo, joilla muutetaan vetyä liikenteen vaihtoehtoisena polttoaineena koskevia säädöksiä
B39G	B3.1 Tuki kestävälle vesi- ja jätevesihuollolle maaseutualueilla	Välitavoite	Maaseutualueiden vesi- ja viemäri-investointien tuen alueellistamista koskevien sääntöjen laatiminen
B40G	B3.1 Tuki kestävälle vesi- ja jätevesihuollolle maaseutualueilla	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jossa säädetään velvollisuudesta seurata ja valvoa säännöllisesti asianmukaisia yksittäisiä järjestelmiä
C1G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Pääministerin kanslian laatima kehys laajakaistahankkeiden yhteisrahoittamiseksi valkoisilla seuraavan sukupolven liityntäalueilla, joilla ei tällä hetkellä ole NGA-verkkoa
D23G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Välitavoite	Korkeammasta lainsäädännöstä annetun lain muuttaminen Koulutus ja tiede sekä fysikon ja hammaslääkärin ammatteja koskeva oikeusperusta taloudellisen tuen myöntämiseksi lukuvuodesta 2021/2022 lääketieteen opiskelijoille Puolassa
D29G	D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät opetuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin lääketieteellisten opintojen pääsyrajojen nostamiseksi	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan kannustinjärjestelmä opiskelun aloittamiseksi ja jatkamiseksi tietyissä lääketieteen tiedekunnissa apurahoilla, opintorahoituksella ja mentoroinnilla
E8G	E1.1.1 Vähähiilisen talouden tukeminen	Välitavoite	Rahoitusvälineen (rahaston) perustaminen päästötöntä/vähäpäästöistä liikkuvuutta ja energiaa varten
E23G	E2.2 Liikenteen turvallisuuden parantaminen	Välitavoite	Seuraavien säädösten voimaantulo: etusija: jalankulkijat risteyksissä, yhdenmukainen nopeus rakennetuilla alueilla ajoneuvojen välinen vähimmäisetäisyys, liikenneturvallisuustavoitteet vuoteen 2030 mennessä (50 % onnettomuuksissa kuolonuhreista)
F1G	F1.1 Uudistus tuomioistuinten riippumattomuuden ja puolueettomuuden vahvistamiseksi	Välitavoite	Tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavan uudistuksen voimaantulo
F2G	F2.1 Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat	Välitavoite	Tuomioistuinten riippumattomuutta ja puolueettomuutta vahvistavan uudistuksen voimaantulo
F5G	F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla perustetaan seurantakomitea ja jonka tehtävänä on valvoa elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa
F6G	F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen	Välitavoite	Aluekehityksestä vastaavan ministerin antama ohjeistus, jossa vahvistetaan säännöt sidosryhmien ja yhteiskunnan osallistumisesta yhteistyökumppanit ELPYMIS- JA PALAUTUMISSUUNNITELMA
F7G	F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen	Välitavoite	Tehokkaan tarkastuksen ja valvonnan varmistaminen elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanon yhteydessä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 2758738902 EUROA

2.1.2 Toinen erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A13G	A1.3.1 Maankäytön suunnitteluuudistuksen toteuttaminen	Välitavoite	Sellaisen asiakirjan julkaiseminen, jossa määritetään jakomekanismi ja kullekin Puolan kunnalle maankäytön suunnittelun uudistuksen täytäntöönpanoa varten myönnettävän tuen ohjeellinen määrä
A49G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	Perustetaan toimivia alueellisia koordinointiryhmiä, jotka koordinoivat ammatillista koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevaa politiikkaa
A53G	A4.1 Tehokkaat työmarkkinalaitokset	Välitavoite	Toteutetaan työmarkkinaosapuolten kuulemisprosessi työehtosopimusten mahdollisuuksista ja tehdään kattava tutkimus yksittäisen työsopimuksen mahdollisesta roolista uuden joustavuuden ja turvallisuuden lisäämisessä Puolan työmarkkinoille.
A65G	A4.4 Työllisyyden muotojen joustavoittaminen ja etätyön käyttöönotto	Välitavoite	Pysyvän työlain muuttamisesta annetun lain voimaantulo etätyön järjestäminen työlain säännösten ja joustavien työajan muotojen mukaisesti järjestelyt
A67G	A4.5 Työurien pidentäminen ja työnteon edistäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen	Välitavoite	Luonnollisten henkilöiden tuloverolain muuttamisesta annetun lain voimaantulo, jolla otetaan vuodesta 2023 alkaen käyttöön eläkeiän saavuttaneille mutta edelleen työskenteleville henkilöille myönnettävä tuloveron alennus
B4G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Välitavoite	Kiinteiden polttoaineiden laatunormeja koskevan ilmasto- ja ympäristöministerin asetuksen muutoksen voimaantulo
C3G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Yksiköä koskevan asetuksen muuttaminen Tiedotuspiste
C9G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Välitavoite	Sitovat vähimmäisvaatimukset kaikkien koulujen varustamiseksi digitaalisella infrastruktuurilla, joka mahdollistaa digitaaliteknologian käytön samantasoisessa oppimisessa kussakin koulussa
C10G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Välitavoite	Päätöslauselman voimaantulo Digitalisaatiosta vastaava ministerineuvosto Pätevyyden kehittämisohjelma
C16G	C2.1.3 Sähköiset kompetenssit	Välitavoite	Digitaalisten taitojen kehittämiskeskuksen perustaminen
D2G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Ministeriön määräyksen voimaantulo Kansallisen terveysrahaston (NFZ) puheenjohtaja ja perusterveydenhuollon ja koordinoidun hoidon vahvistamista koskevat säädökset sekä rahoitussäännökset (mukaan lukien sopimusten muutokset), jotka mahdollistavat kansallisen täytäntöönpanon.
D3G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Terveydenhuollon laadusta ja potilasturvallisuudesta annetun lain voimaantulo sekä tarvittavat täytäntöönpanosäännökset
D4G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Kansallisesta syöpäverkostosta annetun lain ja asiaa koskevien säädösten, joissa vahvistetaan verkoston toimintaa koskevat säännöt ottamalla käyttöön uusi syöpähoidon hallintarakenne ja uusi malli, voimaantulo
D9G	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, joka koskee luetteloa tarkoista kriteereistä, joilla sairaalat voidaan luokitella tiettyihin luokkiin uudistuksesta johtuvien investointitarpeiden määrittelemiseksi
D25G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Välitavoite	Ensilääkäreiden ammatista ja itsehallinnosta annetun lain voimaantulo; laissa säädetään mahdollisuudesta perustaa toisen asteen ohjelmia ensihoitajan ammattiin valmistautumisen alalla.
D27G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Välitavoite	Lääkintäalan työpaikkojen ja lääkintätyöntekijöiden työolojen houkuttelevuuden lisäämiseen tähtäävien säädösten voimaantulo
D32G	D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla	Välitavoite	Ihmisille tarkoitettujen lääkkeiden kliinisistä lääketutkimuksista annetun lain voimaantulo
D33G	D3.1 Terveydenhuoltojärjestelmän tehokkuuden ja laadun parantaminen tukemalla Puolan tutkimus- ja kehityspotentiaalia lääketieteen ja terveystieteiden alalla	Välitavoite	Hallituksen biolääketieteellisen sektorin kehittämistä koskevassa strategisessa suunnitelmassa määriteltyjen keskeisten toimien voimaantulo tai täytäntöönpano strategisessa suunnitelmassa vahvistetun aikataulun mukaisesti
D34G	D3.1.1 Lääkintätieteiden ja terveystieteiden alan tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen	Välitavoite	Puolan kliinisten tutkimusten verkoston sähköisen alustan käyttöönotto
E15G	E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen	Välitavoite	Rautatieliikenteen harjoittajien häiriönsietokyvyn varmistavan rautatieliikennelain muuttamisesta annetun lain voimaantulo. Ministerien päätös intermodaaliliikenteen painopisteiden vahvistamisesta ja pullonkaulojen poistamisesta rautateiden kapasiteetin lisäämiseksi
F4G	F3.1 Lainsäädäntöprosessin parantaminen	Välitavoite	Parlamentin alahuoneen, senaatin ja ministerineuvoston työjärjestykseen tehtyjen muutosten voimaantulo
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 2416163752 EUROA

2.1.3 Kolmas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A12G	A1.3 Maankäytön suunnittelun uudistus	Välitavoite	Aluesuunnittelua koskevan uuden säädöksen voimaantulo
A33G	A2.3 Institutionaalisen ja oikeudellisen perustan luominen miehittämättömien ilma-alusten kehittämiselle	Välitavoite	Säädöksen, jolla muutetaan Laki Puolan lennonvarmistuspalveluvirastosta
B2G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Välitavoite	”Puhdasta ilmaa” -prioriteetin päivittäminen Ohjelma
C2G	C1.1 Verkkoinfrastruktuurin kehittämisen helpottaminen nopeiden internetyhteyksien yleisen saatavuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Televiestintäinfrastruktuurien ja -palvelujen vuotuista inventointia koskevan digitoinnista vastaavan ministerin asetuksen muuttaminen
D7G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Onkologisen verkoston voivodiseurantakeskusten luetteloa koskevan asetuksen voimaantulo
E2G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Välitavoite	Toimenpiteet, joilla tuetaan Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat (Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat) ja sellaisten kannustimien hyväksyminen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanoa varten, joilla infrastruktuuriministeriö antaa teknistä ja taloudellista tukea kaikille toiminnallisille kaupunkialueille.
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 1725649300 EUROA

2.1.4 Neljäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A25G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Viljelijät ja kalastajat, jotka ovat saaneet päätökseen hankkeet infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamiseksi, elintarvikeketjun lyhentämiseksi ja maatalouden 4,0-ratkaisujen toteuttamiseksi tuotantoprosesseissa
A41G	A3.1 Nykyisen talouden työvoima: osaamisen ja pätevyyksien yhteensovittaminen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa, mikä johtuu uusien teknologioiden käyttöönotosta taloudessa sekä vihreästä ja digitaalisesta muutoksesta	Välitavoite	Laki, jolla muutetaan koulutuslakia, vahvistetaan oikeudellinen kehys alakohtaisten osaamiskeskusten verkostolle ja tarjotaan kohdennettua täydennys- ja uudelleenkoulutusta, joka on erittäin merkityksellistä työmarkkinoiden tarpeiden kannalta.
A42G	A3.1 Nykyisen talouden työvoima: osaamisen ja pätevyyksien yhteensovittaminen työmarkkinoiden vaatimusten kanssa, mikä johtuu uusien teknologioiden käyttöönotosta taloudessa sekä vihreästä ja digitaalisesta muutoksesta	Välitavoite	Opettajia koskevan lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo, jotta ammatillinen täydennyskoulutus voidaan toteuttaa alakohtaisissa osaamiskeskuksissa
A50G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	Toimintavalmiiden täytäntöönpano-ohjelmien kehittäminen Ammatillisen koulutuksen ja elinikäisen oppimisen alueellisten koordinointiryhmien yhdennetty osaamisstrategia aluetasolla
A69G	A4.6 Tiettyjen ryhmien työmarkkinoille osallistumisen lisääminen kehittämällä pitkäaikaishoitoa	Välitavoite	Puolan pitkäaikaishoidon strateginen uudelleentarkastelu uudistusten painopisteiden määrittämiseksi
A71G	A4.7 Työmarkkinoiden segmentoitumisen rajoittaminen	Välitavoite	Sellaisen lain voimaantulo, jolla muutetaan sosiaalivakuutusjärjestelmästä annettua lakia, jolla rajoitetaan työmarkkinoiden segmentoitumista ja lisätään kaikkien yksityisoikeudellisten sopimusten perusteella työskentelevien sosiaaliturvaa määräämällä näistä sopimuksista sosiaaliturvamaksuja
B5G	B1.1 Puhdas ilma ja energiatehokkuus	Välitavoite	Kiinteiden biomassapolttoaineiden laatuvaatimuksia koskevan asetuksen voimaantulo
B8G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yksittäisperheen asuinrakennuksissa	Kohde	T1 – Lämpölähteen korvaaminen omakotirakennuksissa
B10G	B1.1.2 Lämpölähteen korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yksittäisperheen asuinrakennuksissa	Kohde	T1 – Uusiutuvien energialähteiden lämpömodernointi ja asentaminen yhden perheen asuinrakennuksiin
B17G	B2.1 Vetyteknologioiden ja muiden hiilettömien kaasujen kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Vetyä koskevista säännöistä annetun lain voimaantulo
B18G	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Vetytankkausasemille myönnetyt ympäristöluvat
B42G	B1.1.5 Moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	T1 – Uusiutuvan energian tuotantolaitokset ja lämpömodernointi moniasuntoisissa rakennuksissa
C27G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainsäädännön infrastruktuurin optimointi lainvalvontaviranomaiset	Välitavoite	Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Seuraavan sukupolven pilvipalveluhankkeiden valinta ja sopimusten allekirjoittaminen
D10aG	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Välitavoite	Ensimmäinen ehdotuspyyntö, joka koskee niiden kanssa yhteistyötä tekeviä sairaaloita (kansallisen syöpäverkoston puitteissa) ja avohoitokeskuksia (AOS)
E24G	E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit	Kohde	Ohitusteiden rakentamisen loppuun saattaminen ja liikenneturvallisuuden mustien/hotspot-alueiden poistaminen
F3G	F2.1 Niiden tuomareiden tilanteen korjaaminen, joihin kurinpitojaoston päätökset kurinpitoasioissa ja oikeudellista koskemattomuutta koskevissa asioissa vaikuttavat	Välitavoite	Uudistus niiden tuomareiden tilanteen korjaamiseksi, joihin korkeimman oikeuden kurinpitojaoston kurinpitoasioita ja lainkäytöllistä koskemattomuutta koskevat päätökset vaikuttavat
G2G	G1.1.2 Energiayhteisöjen toteuttamat uusiutuvien energialähteiden laitokset	Välitavoite	Investointitukiohjelmaa koskeva ehdotuspyyntö
G13G	G1.2.2 Uusiutuvien energialähteiden sähköverkkoihin liittämisen esteiden poistaminen	Välitavoite	Kaapelien yhdistämisen mahdollistavan oikeudellisen kehyksen voimaantulo
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 1966143053 EUROA

2.1.5 Viides erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A14G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen toteuttaminen	Kohde	Uutta aluesuunnittelulakia koskevan kurssin päättäneiden paikallisviranomaisten ja aluesuunnittelijoiden henkilöstö
A30G	A2.2 Kiertotalousmalliin siirtymisen edellytysten luominen	Välitavoite	Sellaisen uuden lainsäädännön voimaantulo, jolla muutetaan lainsäädäntökehystä uusioraaka-aineiden kaupan mahdollistamiseksi
A44G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T1 – Perustetaan toimivien alakohtaisten osaamiskeskusten verkosto, joka tarjoaa työmarkkinoiden tarpeiden kannalta erittäin tärkeää kohdennettua täydennys- ja uudelleenkoulutusta
A51G	A4.1 Tehokkaat työmarkkinalaitokset	Välitavoite	Julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työllistymistä ja tiettyjen työsopimusten sähköistä tekemistä koskevan uuden lainsäädännön voimaantulo: -julkisten työvoimapalvelujen ja aktiivisen työmarkkinapolitiikan muuttaminen työvoimaosuuden lisäämiseksi -ulkomaalaisten työllistämisen hallinnollisten esteiden vähentäminen -tiettyjen sopimusten tekoprosessin yksinkertaistaminen
A57G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla enintään kolmivuotiaiden lasten pääsyä laadukkaaseen lastenhoitoon	Välitavoite	Lastenhoitoa koskevien laatustandardien hyväksyminen, mukaan lukien koulutusta koskevat ohjeet ja alle kolmivuotiaiden lasten hoitopalveluja koskevat vaatimukset
A58G	A4.2 Uudistus vanhempien työmarkkinatilanteen parantamiseksi parantamalla enintään kolmivuotiaiden lasten pääsyä laadukkaaseen lastenhoitoon	Välitavoite	Laki, jolla muutetaan enintään kolmivuotiaiden lasten hoidosta annettua lakia ja jolla varmistetaan enintään kolmivuotiaiden lasten lastenhoitopalvelujen vakaa pitkäaikainen kotimainen rahoitus
B21aG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus
D1G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Sairaaloiden nykyaikaistamista ja tehokkuuden parantamista koskevan uudistuksen voimaantulo
D5G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Kansallisesta kardiologiaverkostosta annetun lain voimaantulo, jossa vahvistetaan verkoston toimintaa koskevat säännöt ottamalla käyttöön uusi rakenne ja uusi kardiologisen hoidon malli
D38G	D1.2.1 Pitkäaikaishoidon kehittäminen lääkintäyksiköiden infrastruktuurin nykyaikaistaminen piiritasolla	Välitavoite	Luettelo alueellisista sairaaloista, jotka on valittu pitkäaikaisten ja geriatristen vuoteiden luomiseen myönnettävään lisätukeen erityisten valintaperusteiden perusteella
F8G	F3.1 Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoedellytysten parantaminen	Välitavoite	Lisävirkojen/-toimien kohdentaminen Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpano
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 2332655951 EUROA

2.1.6 Kuudes erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A7G	A1.2.1 Toiminnan monipuolistamiseen liittyvät yritysten investoinnit työntekijöiden ja henkilöstön tuotteisiin, palveluihin ja osaamiseen	Kohde	T1 – Niiden HoReCa-, kulttuuri- ja matkailualojen pk-yritysten ja mikroyritysten lukumäärä, jotka ovat nykyaikaistaneet liiketoimintaansa
A16G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen toteuttaminen	Kohde	Yleisiä aluekehityssuunnitelmia hyväksyneiden kuntien osuus
A22G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Maatalouselintarvikealan pk-yritykset, jotka ovat saaneet päätökseen infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamishankkeet
A28G	A2.1.1 Investoinnit yritysten robotisaatioon ja digitalisointiin	Kohde	T1 – Robotisaatioon, tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin liittyvien hankkeiden toteuttaminen
A46G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaan ammatillinen koulutus, korkea-asteen koulutus ja elinikäinen oppiminen	Kohde	T1 – Alakohtaisten osaamiskeskusten oppijoille tarjottavat taidot, mukaan lukien alan myöntämien ja tunnustamien oppimistulosten (taitojen) sertifiointi
A52G	A4.1 Tehokkaat työmarkkinalaitokset	Välitavoite	Toimintaa koskevat uudet standardit ja tuloskehys ja julkisten työvoimapalvelujen koordinointi
A54G	A4.1 Tehokkaat työmarkkinalaitokset	Välitavoite	Voimaan tulee asiaa koskevien lakien muutos, jolla pannaan täytäntöön työehtosopimuksia koskevassa kuulemisessa ja yhtä ainoaa työsopimusta Puolassa koskevassa tutkimuksessa määritetyt uudistusprioriteetit
A68G	A4.5 Työurien pidentäminen ja työnteon edistäminen lakisääteisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen	Välitavoite	Kertomus todellisen eläkeiän nostamiseksi toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi
B6G	B1.1.1 Investoinnit kaukolämpöjärjestelmien lämmönlähteisiin	Kohde	T1 – Lämpölähteet kaukolämpöjärjestelmissä
C4G	C1.1.1 Erittäin nopeiden internetyhteyksien varmistaminen valkoisilla pisteillä	Kohde	T1 – Lisäkotitaloudet (asuinhuoneistot), joilla on laajakaistainen internetyhteys
C7G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Välitavoite	Julkisia tehtäviä hoitavien yksiköiden toimintojen tietokoneistamisesta 17 päivänä helmikuuta 2005 annetun lain muuttaminen
C19G	C2.1.3 Sähköiset kompetenssit	Kohde	T1 – Digitaalisten taitojen, myös digitaalisen lukutaidon, parissa koulutettujen henkilöiden määrän lisääminen
C21G	C3.1 Tietojärjestelmien kyberturvallisuuden parantaminen, tietojenkäsittelyinfrastruktuurin vahvistaminen ja turvallisuudesta vastaavien valtion yksiköiden infrastruktuurin optimointi.	Välitavoite	Kansallisesta kyberturvallisuusjärjestelmästä 5. heinäkuuta 2018 annetun säädöksen muuttaminen
C24G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainsäädännön infrastruktuurin optimointi lainvalvontaviranomaiset	Välitavoite	Datakeskuksen tilojen rakennuksia koskevien sopimusten allekirjoittaminen
D10bG	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Välitavoite	Rahoitusta hakevia sairaaloita koskeva ehdotuspyyntö (kansallisen kardiologisen verkoston puitteissa)
D10cG	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Välitavoite	Rahoitusta hakevia sairaaloita koskeva ehdotuspyyntö
D11G	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Kohde	T1 – Sopimukset sairaaloiden ja terveysministeriön välillä terveydenhuollon laitteiden hankinnasta tai infrastruktuuri-investoinneista
D39G	D1.2.1 Pitkäaikaishoidon kehittäminen nykyaikaistamalla terveydenhuoltoyksiköiden infrastruktuuria piiritasolla	Kohde	Alueellisten sairaaloiden ja terveysministeriön (tai muun ministeriön ilmoittaman laitoksen) välillä allekirjoitetut sopimukset investointituesta pitkäaikaishoidon ja geriatrisen hoidon yksiköiden/keskusten perustamiseen
E3G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla otetaan käyttöön päästöihin liittyvien ajoneuvojen rekisteröintimaksu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti
E4aG	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Välitavoite	Avustusohjelman käynnistäminen
E6G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Julkisen linja-autoliikenteen tukemat linja-autolinjat Liikennerahasto
E13G	E1.1.2 Päästötön ja vähäpäästöinen joukkoliikenne (linja-autot)	Välitavoite	Päästöttömät ja vähäpäästöiset ajoneuvot: tuensaajien valinta
E16G	E2.1 Rautatiealan kilpailukyvyn parantaminen	Kohde	Tietullijärjestelmän perustaminen uusille teille
E17G	E2.1.1 Rautatieradat	Välitavoite	Sopimusten allekirjoittaminen avointen ja kilpailuun perustuvien tarjouskilpailujen perusteella
E19G	E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto	Välitavoite	Henkilöliikenteen liikkuvaa kalustoa koskevien sopimusten allekirjoittaminen
E21G	E2.1.3 Intermodaaliset hankkeet	Välitavoite	Intermodaaliliikennehankkeita koskevien sopimusten allekirjoittaminen
G1G	G1.1.1 Paikallisten energiayhteisöjen kehittämisen edistäminen	Välitavoite	Analyysi investointeja edeltävässä tukiohjelmassa havaituista energiayhteisöjen ja energiaosuuskuntien kehittämisen esteistä
G7G	G1.1.4 Tuki laitoksille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja	Kohde	Hallinnollisten valmiuksien lisääminen REPowerEU-uudistusten ja -investointien toteuttamiseksi
G12G	G1.2.1 Sääntelyratkaisut uusiutuvien energialähteiden nopeutetuksi integroimiseksi jakeluverkkoihin	Välitavoite	Energia-alan sääntelyviraston puheenjohtaja hyväksyy uuden sääntelymallin
G15G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Vasta rakennetun tai nykyaikaistetun sähkönsiirtoverkon pituus (km)
G18G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Välitavoite	Avustussopimukset siirtoverkonhaltijan ja viranomaisten välillä siirtoverkon toteuttamisesta ja tukemisesta
G23G	G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen maaseutualueilla uusien uusiutuvien energialähteiden liittämiseksi verkkoon	Välitavoite	Hankkeiden yksilöinti ja määrittely
G26G	G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)	Välitavoite	Kaupunkiliikenteen päästöttömät ajoneuvot: tuensaajien valinta
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 3849409884 EUROA

2.1.7 Seitsemäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A2G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Valtiovarainministeriön laatiman julkista taloutta koskevan lain muutoksen voimaantulo, jolla pannaan täytäntöön uusi talousarviojärjestelmä, mukaan lukien uusi luokittelujärjestelmä, uusi talousarviohallintomalli ja uusi uusi keskipitkän aikavälin talousarviokehys
A4G	A1.1 Finanssipoliittisen kehyksen uudistaminen	Välitavoite	Tarkistetaan vakauttavan menosäännön toimivuutta vuosina 2019–2023, jotta voidaan -säännön tehokkuuden arviointi, mukaan lukien irtautumislausekkeen ja palauttamislausekkeen soveltaminen -analyysi EU:n sääntöihin tehtyjen muutosten vaikutuksesta vakauttavan menosäännön kaavaan
A19G	A1.4 Uudistus tuottajien/kuluttajien kilpailukyvyn ja suojelun parantamiseksi maatalousalalla	Välitavoite	Sopimusetujen epäreilun käytön torjumista maatalous- ja elintarvikealalla koskevan uuden lain väliarvioinnin hyväksyminen
A31G	A2.2.1 Investoinnit ympäristöteknologioiden ja -innovaatioiden käyttöönottoon, mukaan lukien kiertotalouteen liittyvät	Kohde	Allekirjoitetut avustussopimukset hankkeille, jotka on myönnetty pk-yrityksille, joilla on ratkaisuja vihreän teknologian kehittämiseen ja edistämiseen tai soveltamiseen (jotka liittyvät kiertotalouteen)
A36G	A2.3.1 Osaamiskeskusten (muun muassa erikoistuneiden koulutuskeskusten, täytäntöönpanon tukikeskusten, seurantakeskusten) ja miehittämättömän ajoneuvoteollisuuden hallintainfrastruktuurin kehittäminen ja varustaminen innovaatioekosysteeminä	Kohde	Toteutetut miehittämättömien ajoneuvojen palvelut, joita edeltävät pilottihankkeet
A63G	A4.3.1 Investointitukiohjelmat, jotka mahdollistavat erityisesti toimien kehittämisen, sosiaalipalvelujen täytäntöönpanoon osallistumisen lisäämisen ja yhteisötalouden toimijoihin integroitumisen laadun parantamisen	Kohde	Yhteiskunnallisen yrityksen aseman saaneiden yhteisöjen lukumäärä
B21bG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
B21cG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Välitavoite	Ministeriö on toteuttanut 50 % investoinnista
C11G	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniikkaratkaisut	Kohde	T1 – Hankkeet, joilla luodaan uusia sähköisiä palveluja ja päivitetään olemassa olevia palveluja
C22G	C3.1 Tietojärjestelmien kyberturvallisuuden parantaminen, tietojenkäsittelyinfrastruktuurin vahvistaminen ja lainsäädännön infrastruktuurin optimointi lainvalvontaviranomaiset	Välitavoite	Asetuksen muuttaminen Ministerineuvosto 11. syyskuuta 2018 keskeisten palvelujen luettelosta ja keskeisten palvelujen tarjoamiseen liittyvän poikkeaman haittavaikutusten kynnysarvoista
C28G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontapalvelujen infrastruktuurin optimointi	Kohde	Euroopan yhteistä etua koskeva tärkeä hanke (IPCEI): Kehitetyt kansalliset infrastruktuuri-/palveludatankäsittelyratkaisut
D8G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Syöpähoitoverkoston arviointi
D12G	D1.1.1 Kehittäminen ja nykyaikaistaminen pitkälle erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuuri	Kohde	T2 – Sopimukset sairaaloiden ja terveysministeriön välillä terveydenhuollon laitteiden hankinnasta tai infrastruktuuri-investoinneista
D19G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Kohde	T1 – digitoidut lääketieteelliset asiakirjat
E4bG	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
E5G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Kaupungit, joiden uudet kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat on hyväksytty
E19aG	E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto	Kohde	Sähkökäyttöinen ja ERTMS-varustettu liikkuva kalusto, joka toimitetaan kaukoradoille
E27G	E2.2.2 Liikenteen digitalisointi	Kohde	Asentaminen: Dynaaminen matkustajatietojärjestelmä (SDIP), valvontajärjestelmät ja tasoristeykset 55 alueella
G3G	G1.1.2 Energiayhteisöjen täytäntöönpanemat uusiutuvien energialähteiden laitokset, mukaan lukien laajennettu osa	Kohde	Investointeja edeltävästä osasta tuetut yhteisöt
G8G	G1.1.4 Tuki laitoksille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja	Kohde	Valmiuksien kehittämishankkeet, joilla tuetaan REPowerEU-uudistusten ja -investointien toteuttamista keskus- ja paikallishallintoa varten
G10G	G1.1.4 Tuki laitoksille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja	Välitavoite	Uuden tietoteknisen välineen teknisen eritelmän julkaiseminen energia-alan sääntelymalli Sääntelyvirasto
G22G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Tieto- ja viestintäteknisten järjestelmien käyttöönotto siirtoverkossa (ratkaisujen lukumäärä)
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 2974523602 EUROA

2.1.8 Kahdeksas erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A24G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Elintarvikealan hyväntekeväisyysjärjestöt, jotka ovat saattaneet päätökseen infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamishankkeet
A32G	A2.2.1 Investoinnit ympäristöteknologioiden ja -innovaatioiden käyttöönottoon, mukaan lukien kiertotalouteen liittyvät	Kohde	Allekirjoitetut avustussopimukset hankkeille, joilla tuetaan uusioraaka-aineiden markkinoiden luomista edistävän teknologian kehittämistä
A34G	A2.3.1 Osaamiskeskusten (muun muassa erikoistuneiden koulutuskeskusten, täytäntöönpanon tukikeskusten, seurantakeskusten) ja miehittämättömän ajoneuvoteollisuuden hallintainfrastruktuurin kehittäminen ja varustaminen ekosysteeminä Innovaatio	Kohde	T1 – Paikalliset keskukset ja infrastruktuuri miehittämättömiä ajoneuvoja varten, jotka paikallishallinto tai nimetty yksikkö on valmistanut toimimaan paikallisesti
A45G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T2 – Perustetaan toimivien alakohtaisten osaamiskeskusten verkosto, joka tarjoaa työmarkkinoiden tarpeiden kannalta erittäin tärkeää kohdennettua täydennys- ja uudelleenkoulutusta
A47G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T2 – Alakohtaisten osaamiskeskusten oppijoille tarjottavat taidot, mukaan lukien alan myöntämien ja tunnustamien oppimistulosten (taitojen) sertifiointi
A64G	A4.3.1 Investointitukiohjelmat, jotka mahdollistavat erityisesti toimien kehittämisen, sosiaalipalvelujen täytäntöönpanoon osallistumisen lisäämisen ja yhteisötalouden toimijoihin integroitumisen laadun parantamisen	Kohde	Niiden yhteisötalouden toimijoiden lukumäärä, yhteiskunnalliset yritykset mukaan luettuina, jotka kuuluvat rahoitustuen piiriin
A70G	A4.6 Tiettyjen ryhmien työmarkkinoille osallistumisen lisääminen kehittämällä pitkäaikaishoitoa	Välitavoite	Puolan pitkäaikaishoidon strategisessa uudelleentarkastelussa yksilöityjen uudistusten painopisteiden täytäntöönpano (välitavoitteen A69G täytäntöönpanon päätelmien perusteella)
B41G	B3.1.1 Investoinnit jätevedenpuhdistusjärjestelmiin ja vesihuoltoon maaseutualueilla	Kohde	Niiden käyttäjien lukumäärä, jotka ovat tai voivat olla yhteydessä uuteen tai nykyaikaistettuun vesihuolto- ja jätevesi-infrastruktuuriin
C5G	C1.1.1 Erittäin nopeiden internetyhteyksien varmistaminen valkoisilla pisteillä	Kohde	T2 – Lisäkotitaloudet (asuinhuoneistot), joilla on laajakaistainen internetyhteys
C6aG	C1.1.1 Erittäin nopeiden internetyhteyksien varmistaminen valkoisilla pisteillä	Kohde	Koulujen luokkahuoneet, joissa on Lähiverkkoyhteys (LAN)
C8G	C2.1 Digitaalisten sovellusten laajentaminen julkisella sektorilla, taloudessa ja yhteiskunnassa	Välitavoite	Muutos tavaroista ja palveluista kannettavasta verosta 11 päivänä maaliskuuta 2004 annettuun lakiin (strukturoitujen laskujen käyttö)
C15G	C2.1.2 Yhdenvertaiset toimintaedellytykset kouluille, joissa on mobiilimultimedialaitteita – laitteistoa koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseen liittyvät investoinnit	Kohde	Uudet kannettavat tietokoneet (kannettavat tietokoneet ja kannettavat tietokoneet) ja tabletit oppilaille
C14G	C2.1.2 Yhdenvertaiset toimintaedellytykset kouluille, joissa on mobiilimultimedialaitteita – laitteistoa koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseen liittyvät investoinnit	Kohde	Uudet kannettavat tietokoneet opettajien käytössä
C26G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainsäädännön infrastruktuurin optimointi lainvalvontaviranomaiset	Kohde	Kriisinhallintajärjestelmän liikkuva infrastruktuuri
D16G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Välitavoite	Turvallisuusoperaatiokeskus (SOC) perustettuun sähköisen terveydenhuollon keskukseen
D17G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Välitavoite	Digitaalisten lääketieteellisten asiakirjojen keskus
D26G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Kohde	Maisterintutkinnon suorittaneiden ensihoitajien lukumäärä
D31G	D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät opetuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin lääketieteellisten opintojen pääsyrajojen nostamiseksi	Kohde	Prekliinisen opetuksen nykyaikaistettujen opetustilojen määrä (mukaan lukien lääketieteelliset simulaatiokeskukset), kliinisen keskussairaaloiden opetuksessa käytettävän kliinisen perustan mukautetut tilat, nykyaikaistetut kirjastoinfrastruktuurit ja lääketieteen opiskelijoiden asuntolokerot yliopistot
G4G	G1.1.2 Energiayhteisöjen täytäntöönpanemat uusiutuvien energialähteiden laitokset, mukaan lukien laajennettu osa	Kohde	Investointiosasta tuetut yhteisöt
G9G	G1.1.4 Tuki laitoksille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja	Kohde	Valmiuksien kehittämishankkeet, joilla tuetaan REPowerEU-uudistusten täytäntöönpanoa ja kansalaisjärjestöjen toteuttamia investointeja
G14G	G1.2.2 Uusiutuvien energialähteiden sähköverkkoihin liittämisen esteiden poistaminen	Välitavoite	Sellaisten säädösten ja tarvittaessa muiden säädösten voimaantulo, joilla lisätään sähköverkkoihin liittämistä koskevan prosessin avoimuutta ja helpotetaan tätä prosessia
G16G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Vasta rakennetun tai nykyaikaistetun sähkönsiirtoverkon pituus (km)
G21G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Välitavoite	Sähkömarkkinoiden tietokeskuksen (OIRE/CSIRE) täytäntöönpano
G25G	G1.3.1 Kestävän liikenteen tukeminen	Välitavoite	Kestävää liikennettä koskeva toimintasuunnitelma Puolassa
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 2591962133 EUROA

2.1.9 Yhdeksäs erä (tuki, jota ei makseta takaisin):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A8G	A1.2.1 Toiminnan monipuolistamiseen liittyvät yritysten investoinnit työntekijöiden ja henkilöstön tuotteisiin, palveluihin ja osaamiseen	Kohde	T2 – Niiden hotelli- ja ravintola-, kulttuuri- ja matkailualojen pk-yritysten ja mikroyritysten lukumäärä, jotka ovat nykyaikaistaneet liiketoimintaansa
A15G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen toteuttaminen	Kohde	Uutta aluesuunnittelulakia koskevan kurssin päättäneiden paikallisviranomaisten ja aluesuunnittelijoiden henkilöstö
A17G	A1.3.1 Maankäytön suunnittelun uudistuksen toteuttaminen	Kohde	Yleisiä aluekehityssuunnitelmia hyväksyneiden kuntien osuus
A21G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Rakennetut tai nykyaikaistetut jakelu- ja varastointikeskukset ja nykyaikaistetut tukkumarkkinat
A23G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Maatalouselintarvikealan pk-yritykset, jotka ovat saaneet päätökseen infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamishankkeet
A26G	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Viljelijät ja kalastajat, jotka ovat saaneet päätökseen hankkeet infrastruktuurinsa ja laitteidensa nykyaikaistamiseksi, elintarvikeketjun lyhentämiseksi ja maatalouden 4,0-ratkaisujen toteuttamiseksi tuotantoprosesseissa
A26aG	A1.4.1 Investoinnit maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden toimitusketjun monipuolistamiseksi ja lyhentämiseksi sekä ketjun toimijoiden häiriönsietokyvyn parantamiseksi	Kohde	Toteutettiin hankkeita maatalousalan koulutuksen opetus- ja esittelyperustan nykyaikaistamiseksi 4.0
A29G	A2.1.1 Investoinnit yritysten robotisaatioon ja digitalisointiin	Kohde	T2 – Robotisaatioon, tekoälyyn tai prosessien, teknologioiden, tuotteiden tai palvelujen digitalisointiin liittyvien hankkeiden toteuttaminen
A35G	A2.3.1 Osaamiskeskusten (muun muassa erikoistuneiden koulutuskeskusten, täytäntöönpanon tukikeskusten, seurantakeskusten) ja miehittämättömän ajoneuvoteollisuuden hallintainfrastruktuurin kehittäminen ja varustaminen ekosysteeminä Innovaatio	Kohde	T1 – Paikalliset keskukset ja infrastruktuuri miehittämättömiä ajoneuvoja varten, jotka paikallishallinto tai nimetty yksikkö on valmistanut toimimaan paikallisesti
A40G	A2.4.1 Investoinnit tutkimusvalmiuksien kehittämiseen	Kohde	Laboratoriot, joilla on nykyaikainen tutkimus- ja analyysiinfrastruktuuri opetus- ja tiedeministeriön valvomissa ja/tai sen alaisuudessa toimivissa laitoksissa ja Maatalous- ja maaseutuministeriö Kehitys
A48G	A3.1.1 Investoinnit nykyaikaiseen ammatilliseen koulutukseen, korkea-asteen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen	Kohde	T3 – Alakohtaisten osaamiskeskusten oppijoille tarjottavat taidot, mukaan lukien alan myöntämien ja tunnustamien oppimistulosten (taitojen) sertifiointi
A55G	A4.1.1 Investoinnit työmarkkinalaitosten uudistamisen tukemiseen	Kohde	Julkiset työvoimapalvelut, joilla toteutetaan nykyaikaistettuja tietotekniikkajärjestelmiä
A56G	A4.1.1 Investoinnit työmarkkinalaitosten uudistamisen tukemiseen	Kohde	Julkisten työvoimapalvelujen henkilöstö, joka on saanut koulutusta uusien menettelyjen soveltamisesta ja tietoteknisten välineiden käytöstä, jotka on otettu käyttöön julkisia työvoimapalveluja, kolmansien maiden kansalaisten työllistämistä ja tiettyjen työnantajien työsopimusten sähköistä tekemistä koskevien uusien lakien seurauksena
A61G	A4.2.1 Tuki enintään kolmivuotiaille lapsille tarkoitettuihin lastenhoitopalveluihin (taimitarhat, lapsikerhot) Maluch+	Kohde	Uusien lastenhoitopaikkojen (lastentarhojen, lastenkerhojen) perustaminen alle kolmevuotiaille lapsille
B7G	B1.1.1 Investoinnit kaukolämmityksen lämmönlähteisiin	Kohde	T2 – Lämpölähteet kaukolämpöjärjestelmissä
B9G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yksittäisperheen asuinrakennuksissa	Kohde	T2 – Lämpölähteen korvaaminen yhden perheen rakennuksissa
B11G	B1.1.2 Lämmönlähteiden korvaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen yksittäisperheen asuinrakennuksissa	Kohde	T2 – Uusiutuvien energialähteiden lämpömodernointi ja asentaminen yksittäisperheen asuinrakennuksiin
B12G	B1.1.3 Koulujen lämpöuudistus	Kohde	Nykyaikaistetut tai vaihdetut lämmönlähteet, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -vaatimukset oppilaitosten rakennuksissa (allekirjoitetut sopimukset)
B13G	B1.1.3 Koulujen lämpöuudistus	Kohde	Oppilaitosten lämpöuudistetut rakennukset (allekirjoitettujen sopimusten nojalla)
B14G	B1.1.4 Sosiaalisen toiminnan paikallisten laitosten energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Sosiaalisen toiminnan laitokset, joissa on korvattu tehottomia kiinteän polttoaineen lämmönlähteitä nykyaikaisiin lämmönlähteisiin, jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen vaatimukset
B15G	B1.1.4 Sosiaalisen toiminnan paikallisten laitosten energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	Lämpömodernoidut sosiaalisen toiminnan muodot
B19G	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Vetytankkausasemien käyttöönotto
B20G	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Innovatiivisia vetykäyttöisiä kuljetusyksiköitä koskevat tutkimus- ja innovointihankkeet
B21dG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
B21eG	B2.1.1 Investoinnit vetyyn, vedyn valmistukseen, varastointiin ja kuljetukseen	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
B37G	B2.2.3 Meriterminaali-infrastruktuurin rakentaminen	Välitavoite	Uuden terminaalin rakentaminen merituulivoiman asentamista varten
B38G	B2.2.3 Meriterminaali-infrastruktuurin rakentaminen	Kohde	Łeban, Ustkan ja Darłowon satamien kunnostus- ja laajennuslaitteistojen huoltoa ja ylläpitoa varten.
B43G	B1.1.5 Moniasuntoisten asuinrakennusten energiatehokkuuden parantaminen	Kohde	T2 – Uusiutuvan energian tuotantolaitokset ja lämpömodernointi moniasuntoisissa rakennuksissa
C6G	C1.1.1 Erittäin nopeiden internetyhteyksien varmistaminen valkoisilla pisteillä	Kohde	T3 – Lisäkotitaloudet (asuinhuoneistot), joilla on laajakaistainen internetyhteys, jonka kapasiteetti on vähintään 100 Mb/s (mahdollisuus nostaa se gigabittikapasiteettiin)
C12G	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniikkaratkaisut	Kohde	T2 – Uusien sähköisten palvelujen loppuun saattaminen tai olemassa olevien palvelujen päivittäminen
C13aG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, hallintojen ja talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniset ratkaisut	Kohde	Uusien julkisten tietojärjestelmien loppuun saattaminen tai olemassa olevien järjestelmien laajentaminen
C13bG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, hallintojen ja talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniset ratkaisut	Kohde	Julkishallinnon tukitoimintojen digitalisointi
C13cG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniikkaratkaisut	Välitavoite	Kansallinen sähköinen laskutusjärjestelmä on toiminnassa
C13dG	C2.1.1 Julkiset sähköiset palvelut, talouden alojen toimintaa parantavat tietotekniikkaratkaisut	Kohde	Uusien sähköisten palvelujen loppuun saattaminen tai olemassa olevien palvelujen päivittäminen
C20G	C2.1.3 Sähköiset kompetenssit	Kohde	T2 – Digitaalisten taitojen, myös digitaalisen lukutaidon, parissa koulutettujen henkilöiden määrän lisääminen
C23G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainvalvontapalvelujen infrastruktuurin optimointi	Kohde	Kyberturvallisuushankkeet (CyberPL) ohjelma kansallisen kyberturvallisuusjärjestelmän tehokkuuden parantamiseksi (KSC-PL)
C25G	C3.1.1 Kyberturvallisuus – kyberlupakirja, tietojenkäsittelyinfrastruktuuri ja lainsäädännön infrastruktuurin optimointi lainvalvontaviranomaiset	Välitavoite	Standardoitujen datankäsittelykeskusten perustaminen
D6G	D1.1 Terveyspalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen	Välitavoite	Kansallisten sähköisten terveyspalvelujen käyttöönottoa ja niiden integrointia nykyisiin/käytettävissä oleviin sähköisen terveydenhuollon järjestelmiin kansallisella ja alueellisella tasolla koskevan lainsäädäntöpaketin voimaantulo
D13G	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Kohde	Sairaalat, joilla on infrastruktuuri-investointeja tai lääkinnällisiä laitteita, jotka on hankittu niiden rakenneuudistuksen tai kansalliseen onkologiseen verkostoon sisällyttämisen yhteydessä
D14G	D1.1.1 Korkeasti erikoistuneiden hoitokeskusten ja muiden terveydenhuollon tarjoajien infrastruktuurin kehittäminen ja nykyaikaistaminen	Kohde	Sairaalat, joilla on infrastruktuuri-investointeja tai lääkinnällisiä laitteita, jotka on hankittu niiden rakenneuudistuksen tai kansalliseen kardiologiaverkostoon sisällyttämisen yhteydessä
D15G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Välitavoite	Uusien sähköisten palvelujen käynnistäminen, mukaan lukien -potilaiden terveyden analysointivälineet; -tekoälyalgoritmeihin perustuva päätöksenteon tukiväline lääkäreille; ja muihin keskeisiin terveydenhuoltojärjestelmiin yhdistettyjen terveystietojen keskusrekisteri
D18G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Kohde	Historia potilaiden vuorovaikutuksesta terveydenhuollon kanssa terveydenhuollon kanssa digitoituna
D20G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Kohde	T2 – digitoidut lääketieteelliset asiakirjat
D21G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Kohde	Keskus-/alueelliset terveydenhuollon tarjoajat, jotka ovat yhteydessä terveystietojen keskusrekisteriin, ja keskitetyt/alueelliset terveydenhuollon tarjoajat, jotka on varustettu tekoälypohjaisella päätöksenteon tukivälineellä
D22G	D1.1.2 Terveyden digitalisaatiokehityksen nopeuttaminen kehittämällä edelleen digitaalisia terveyspalveluja	Kohde	Potilasterveysanalyysityökalun kattamat aikuispotilaat
D24G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Kohde	Niiden lääketieteen yliopistojen lukumäärä, jotka ovat saaneet taloudellista tukea korkea-asteen koulutusta ja tiedettä sekä fysikon ja hammaslääkärin ammatteja koskevan lain mukaisesti
D28G	D2.1 Oikeiden edellytysten luominen lääkintähenkilöstön määrän lisäämiseksi	Kohde	Niiden lääkäreiden ja hammaslääkäreiden lukumäärä, jotka ovat saaneet lääkärin ammatillisen pätevyytensä vahvistavan todistuksen
D30G	D2.1.1 Investoinnit, jotka liittyvät opetuslaitosten nykyaikaistamiseen ja jälkiasennuksiin lääketieteellisten opintojen pääsyrajojen nostamiseksi	Kohde	Apurahan saaneiden sairaanhoitajien, kätilöiden, ensihoitopalvelujen, lääketieteen, hammaslääkärin, lääketieteellisen analytiikan, fysioterapian ja farmasian opiskelijoiden lukumäärä sekä sairaanhoidon, kätilön, ensiapupalvelujen, opintojen yhteisrahoituksen tai mentoroinnin opiskelijoiden määrä
D36G	D3.1.1 Lääkintätieteiden ja terveystieteiden alan tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen	Kohde	Biolääketieteen alan tutkimusyksiköille ja yrittäjille suunnattujen rahoitettujen hankkeiden lukumäärä
D37G	D3.1.1 Lääkintätieteiden ja terveystieteiden alan tutkimuksen kokonaisvaltainen kehittäminen	Kohde	Jo perustettujen kliinisten tutkimusten tukikeskusten lukumäärä sekä niiden kehittäminen ja nykyaikaistaminen
D40G	D1.2.1 Pitkäaikaishoidon kehittäminen nykyaikaistamalla terveydenhuoltoyksiköiden infrastruktuuria piiritasolla	Kohde	Päätökseen saatetut hankkeet pitkäaikaishoidon ja geriatrisen hoidon kehittämiseksi piirisairaaloissa
E1G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Välitavoite	Sellaisen lain voimaantulo, jossa asetetaan velvoite ostaa yksinomaan päästöttömiä linja-autoja yli 100,000 asukkaan kaupungeissa vuodesta 2025 alkaen
E4G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla otetaan käyttöön päästöihin liittyvien ajoneuvojen ympäristömaksu aiheuttamisperiaatteen mukaisesti
E4cG	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
E7G	E1.1 Ympäristöystävällisen liikenteen käytön lisääminen	Kohde	Uudet päästöttömät ajoneuvot
E14G	E1.1.2 Päästötön ja vähäpäästöinen joukkoliikenne (linja-autot)	Kohde	Käytössä olevat uudet päästöttömät ja vähäpäästöiset ajoneuvot
E18G	E2.1.1 Rautatieradat	Kohde	478 km:n rautatieyhteyksien nykyaikaistaminen, mukaan lukien 300 km TEN-T-standardeilla
E18aG	E2.1.1 Rautatieradat	Kohde	180 pullonkaulan poistaminen (tasoristeykset mukaan luettuina)
E20G	E2.1.2 Rautateiden henkilöliikenteen liikkuva kalusto	Kohde	Sähkökäyttöinen ja ERTMS-varustettu liikkuva kalusto, joka on käytössä alue- ja kaukoradoilla
E22G	E2.1.3 Intermodaaliset hankkeet	Kohde	Jälleenlaivauskapasiteetin lisääminen
E25G	E2.2.1 Liikenteen turvallisuuteen tehtävät investoinnit	Kohde	Ohitusteiden rakentamisen loppuun saattaminen, liikenneturvallisuuden mustien ja järjestelykeskusten poistaminen ja automaattisten tievalvontalaitteiden asentaminen
E28G	E2.2.2 Liikenteen digitalisointi	Kohde	Automaattiohjauksen, tasoristeysten, 180 ERTMS-veturilaitteen asennus ja niihin liittyvä käyttöönotto
G5G	G1.1.2 Energiayhteisöjen täytäntöönpanemat uusiutuvien energialähteiden laitokset, mukaan lukien laajennettu osa	Kohde	Investointiosasta tuetut yhteisöt
G6G	G1.1.3 Energian varastointijärjestelmät	Välitavoite	Laajamittaisen akkuenergian varastointijärjestelmän (BESS) käyttöönotto
G11G	G1.1.4 Tuki laitoksille, jotka toteuttavat REPowerEU-uudistuksia ja -investointeja	Välitavoite	Tietoteknisen välineen käyttöönotto uuden sääntelymallin soveltamiseksi energia-alan sääntelyvirastossa
G17G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Vasta rakennetun tai nykyaikaistetun sähkönsiirtoverkon pituus (km)
G19G	G1.2.3. Siirtoverkkojen ja älykkään sähköinfrastruktuurin kehittäminen	Kohde	Vasta rakennetun tai nykyaikaistetun sähkönsiirtoverkon pituus (km)
G20G	G1.2.3 Siirtoverkkojen kehittäminen, älykäs sähköinfrastruktuuri	Kohde	Siirtoverkkoon kuuluvat laajennetut tai parannetut voimalaitokset
G24G	G1.2.4 Sähkönjakeluverkkojen rakentaminen tai nykyaikaistaminen maaseutualueilla uusien uusiutuvien energialähteiden liittämiseksi verkkoon	Kohde	Uusien tai uudistettujen ratojen pituus jakeluverkoissa (km)
G27G	G1.3.2 Päästötön joukkoliikenne (linja-autot)	Kohde	Käytössä olevat uudet päästöttömät ajoneuvot
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 4661607139 EUROA

2.2. Laina

Edellä 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut erät järjestetään seuraavasti:

2.2.1. Ensimmäinen erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
B1L	B1.2 Energiayhtiöiden energiansäästövelvoitteen täytäntöönpanon helpottaminen	Välitavoite	Energiatehokkuuslain täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
B10L	B2.4 Energiavarastojen kehittämistä koskeva oikeudellinen kehys	Välitavoite	Energialain muutosten voimaantulo energian varastoinnin osalta
B21L	B3.3 Tuki vesivarojen kestävään hoitoon maataloudessa ja maaseutualueilla	Välitavoite	Häiriönsietokykyisen veden edellytysten parantamiseksi tarvittavien kansalliseen lainsäädäntöön tehtävien muutosten voimaantulo maatalous- ja maaseutualueiden hoito
B22L	B3.3.1 Investoinnit kestävän vesihuollon mahdollisuuksien lisäämiseen maaseutualueilla	Välitavoite	Ehdotuspyyntöjen valintaperusteiden hyväksyminen
B25L	B3.4 Puitteet vihreään siirtymään kaupunkialueilla tehtäviä investointeja varten	Välitavoite	Vihreän kaupunkimuutoksen väline
B28L	B3.5 Pieni- ja keskituloisten asuntorakentamisen uudistaminen rakennusten paremman energiatehokkuuden huomioon ottaminen	Välitavoite	Vuokra-asuntojen, suoja-asuntojen, yösuojien, kodittomien, lämmityslaitosten ja tilapäisten tilojen perustamiseen myönnettävästä taloudellisesta tuesta 8 päivänä joulukuuta 2006 annetun lain muutoksen voimaantulo ja siitä johtuvat muutokset muihin lakeihin
B33L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Maatuulipuistoihin tehtävistä investoinneista annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulo
B35L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Kohde	T1 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
B39L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
C1L	C1.2 Nykyisen ja langattoman viestinnän saavutettavuuden ja käytön parantaminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten	Välitavoite	Sähkömagneettisten kenttien seurannasta ympäristöön 17 päivänä helmikuuta 2020 annetun asetuksen muuttaminen
C2L	C1.2 Nykyisen ja langattoman viestinnän saavutettavuuden ja käytön parantaminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten	Välitavoite	Asetuksen muuttaminen Ministerineuvosto, 10. syyskuuta 2019, ympäristövaikutusten arvioinnista
D1L	D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen piiritasolla	Välitavoite	Arvio mahdollisuuksista perustaa pitkäaikaishoito ja geriatrinen hoito yksiköt/keskukset piirisairaaloissa Puolassa
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 4178257125 EUROA

2.2.2. Toinen erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A1L	A2.5:n mahdollisuuksien vahvistaminen kulttuuriala ja kulttuuriteollisuus taloudellinen kehitys	Välitavoite	Toimintapoliittisen asiakirjan hyväksyminen vihreiden ja digitaalisten toimien tukemiseksi kulttuurialalla ja luovat alat
A2L	A2.5.1 Ohjelma, jolla tuetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toimintaa niiden kehityksen edistämiseksi	Välitavoite	Valintaperusteet kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeiden tukemiseksi
B2L	B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä	Välitavoite	Rahoitusohjeet (mukaan lukien tukikelpoisuus- ja valintaperusteet) tukijärjestelmää varten, joka kohdistuu energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin yrityksissä, myös EU:n soveltamisalaan kuuluvissa yrityksissä Päästökauppajärjestelmä
B14L	B3.2 Tuki ympäristön tilan parantamiseen ja vaarallisilta aineilta suojaamiseen	Välitavoite	Voimaan tulee laki, jolla helpotetaan laajamittaisten jälkiteollisuusalueiden kielteisten ympäristövaikutusten kattavaa poistamista.
B34L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Uusiutuvan energian huutokauppoja koskevasta suunnitelmasta vuosiksi 2022–2027 annetun asetuksen voimaantulo
B36L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Kohde	T2 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
B40L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Merituulipuistojen sähköntuotannon edistämisestä 17 päivänä joulukuuta 2020 annettuun lakiin perustuvan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulo
C8L	C2.2 Koulutusjärjestelmän digitalisoinnin perustan uudistaminen	Välitavoite	Hyväksytään uusi koulutusalan digitalisointipolitiikka, joka muodostaa perustan koulutusjärjestelmän muutoksille ja tieto- ja viestintätekniikkaan tehtävien investointien toteuttamiselle ja jossa määritellään koulutusjärjestelmän digitalisoinnin suunta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
C9L	C2.2.1 Kouluissa/laitoksissa, joissa on asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja infrastruktuuri koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Välitavoite	Julkinen kuuleminen: Tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelumenettelyjen määrittely ja infrastruktuurin tarjoaminen kouluille
D2L	D1.2 Terveydenhuollon tarjoajien pitkäaikaishoitopalvelujen tehokkuuden, saatavuuden ja laadun parantaminen piiritasolla	Välitavoite	Pitkäaikaishoidon ja geriatrisen hoidon yksiköiden/keskusten perustamisen tukemisesta piirisairaaloihin annetun säädöksen voimaantulo uudelleentarkastelun tulosten perusteella
E5L	E2.3 Liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden ja digitaalisten ratkaisujen parantaminen	Välitavoite	Matkustajien oikeuksien parantamisesta liikkuvaa kalustoa koskevien vaatimusten alalla annetun säädöksen voimaantulo
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 3309921717 EUROA

2.2.3 Kolmas erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
B32L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Välitavoite	Uusiutuvaa energiaa tuottavia yhteisöjä ja biometaania koskevaa lainsäädäntökehystä muuttavien säädösten voimaantulo: Uusiutuvia energialähteitä koskevan lain muuttaminen, Energiamarkkinoita koskevan lainsäädännön muuttaminen ja Uusiutuvia energialähteitä koskevan lain asetus
B37L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Kohde	T3 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
C10L	C2.2.1 Kouluissa/laitoksissa, joissa on asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja infrastruktuuri koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Välitavoite	Kehys, jossa määritellään menettelyt tieto- ja viestintäteknisten laitteiden jakelua ja infrastruktuurin tarjoamista kouluille varten
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 2815596004 EUROA

2.2.4 Neljäs erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
B3L	B1.2.1 Energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet yrityksissä – investoinnit, joilla on suurimmat mahdollisuudet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä	Kohde	Kaikkien sopimusten tekeminen energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto yrityksissä
B6L	B2.3 Merituulipuistoihin tehtävien investointien tukeminen	Välitavoite	Sähköjärjestelmän toiminnan yksityiskohtaisista edellytyksistä annetun asetuksen muutos, jolla muutetaan kansallisia tasehallintasääntöjä jakorajoitusten vaikutuksen vähentämiseksi mahdollisimman paljon
B24L	B3.4 Puitteet vihreään siirtymään kaupunkialueilla tehtäviä investointeja varten	Välitavoite	Kaupunkialueiden kestävää kehitystä koskevan lain voimaantulo, jossa asetetaan kaupunkien vihreää siirtymää koskevat tavoitteet, suuntaviivat, täytäntöönpanosäännöt ja koordinointimekanismit
B38L	B2.2 Uusiutuvien energialähteiden kehittämisedellytysten parantaminen	Kohde	T4 – Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
C3L	C1.2 Nykyisen ja langattoman viestinnän saavutettavuuden ja käytön parantaminen sosiaalisia ja taloudellisia tarpeita varten	Välitavoite	Uudet säädökset, joilla poistetaan 5G-verkon täytäntöönpanon esteitä
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 1558053583 EUROA

2.2.5. Viides erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
B4L	B2.3 Merituulipuistoihin tehtävien investointien tukeminen	Välitavoite	Sähköntuotannon edistämisestä annettuun lakiin perustuvien täytäntöönpanoasetusten voimaantulo merituulipuistot
C15L	C4.1.1 Digitalisaation tukeminen yritysten muutos pilvipalvelujen avulla	Välitavoite	Opas pilvipalveluja käyttävien yrittäjien digitalisaatioon
C16L	C4.1.1 Yritysten digitalisaation tukeminen pilvipalvelujen avulla	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus
E1L	E1.2 Päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuuden lisääminen sekä liikenteen kielteisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla otetaan käyttöön vähäpäästöisiä alueita koskeva velvoite tietyille, eniten saastuneille kaupungeille
E6L	E2.3 Liikenteen saavutettavuuden, turvallisuuden ja digitaalisten ratkaisujen parantaminen	Välitavoite	Velvollisuus parantaa kansallista, kansainvälistä ja alueellista liikkuvaa kalustoa vammaisia matkustajia koskevin vaatimuksin
G12L	G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus
G20L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Rakennuslupien myöntäminen
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 2004416305 EUROA

2.2.6. Kuudes erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A7L	A2.6.1 Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla	Välitavoite	Parlamentin hyväksyttävän avaruustoimintaa koskevan lain voimaantulo
A9L	A2.6.1 Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla	Välitavoite	Valmistelutyöt ensimmäisen puolalaisen satelliitin laukaisemiseksi: ECS-vaihe 0/A/B/C (matka-analyysi/tarpeiden tunnistaminen, toteutettavuus ja määritelmä)
B26L	B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään	Kohde	T1 – Kaikki vihreän kaupunkikehityksen hankkeisiin tehtäviä investointeja koskevien sopimusten allekirjoittaminen (laskettuna yhdistelmäperusteisesti)
B29L	B3.5.1 Investoinnit pieni- ja keskituloisten kotitalouksien energiatehokkaaseen asumiseen	Kohde	T1 – Pieni- ja keskituloisille kotitalouksille tarkoitettujen energiatehokkaiden asuntojen ensimmäisen erän valmistuminen
G1L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Välitavoite	Aurinkosähkö- ja maatuulivoimalaitosten uusiutuvan energian potentiaalin kartoitus
G2L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Välitavoite	Lupamenettelyjen nopeuttaminen
G3L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Välitavoite	Lupamenettelyjen digitalisointi
G11L	G3.1.3 Energiatehokkuuden parantaminen ja fossiilisista polttoaineista luopumisen nopeuttaminen lämmityksessä	Välitavoite	Sellaisen säädöksen voimaantulo, jolla pannaan täytäntöön integroitujen asuntojen perusparannuspalvelujen tarjoajien tukijärjestelmä
G16L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (Offshore-tuulivoimarahasto)	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimus
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 3209470155 EUROA

2.2.7 Seitsemäs erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A8L	A2.6.1 Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla	Kohde	Tarvittavan infrastruktuurin kehittäminen: kansallinen satelliittitietojärjestelmä (NSIS), joka tarjoaa seurantapalveluja satelliittimaasta saatuja tietoja käyttäen Havainto (EO)
A10L	A2.6.1 Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla	Kohde	T1 – Ensimmäisen puolalaisen satelliitin laukaisu
B15L	B3.2 Tuki ympäristön tilan parantamiseen ja vaarallisilta aineilta suojaamiseen	Välitavoite	Itämerellä viipyviä vaarallisia materiaaleja koskevan säädöksen voimaantulo
C12L	C2.2.1 Kouluissa/laitoksissa, joissa on asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja infrastruktuuri koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Kohde	Luokkahuoneet ammatillisissa kouluissa ja yleisissä oppilaitoksissa, joissa on tietotekniset välineet etäopetuksen mahdollistamiseksi
E3L	E1.2.1 Päästötön julkinen liikenne kaupungeissa (raitiovaunut)	Välitavoite	Uudet raitiovaunut: tuensaajien valinta
E7L	E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline	Välitavoite	Investointipolitiikan muutokset
E8L	E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline	Välitavoite	Täytäntöönpanosopimuksen allekirjoittaminen
G8L	G3.1.2 Taitoja vihreää siirtymää varten	Välitavoite	Kolmen vihreää siirtymää koskevan alakohtaisen tutkintojen viitekehyksen muuttaminen
G9L	G3.1.2 Taitoja vihreää siirtymää varten	Välitavoite	Energia-alan alakohtaisen pätevyyskehyksen muuttaminen
G13L	G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
G17L	G3.1.5 Merituulivoiman energiatuki Merituulipuistojen rakentaminen (Offshore-tuulivoimarahasto)	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
G21L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Toimeksisaajan valinta
G22L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Rakennustöiden aloittaminen
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 4376313884 EUROA

2.2.8 Kahdeksan erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A3L	A2.5.1 Ohjelma, jolla tuetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toimintaa niiden kehityksen edistämiseksi	Kohde	Kulttuurilaitosten, kansalaisjärjestöjen, pk-yritysten ja mikroyritysten hankkeita koskevien allekirjoitettujen sopimusten lukumäärä kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla (CCS)
A4L	A2.5.1 Ohjelma, jolla tuetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden toimintaa niiden kehityksen edistämiseksi	Kohde	Kulttuurialalle ja luoville toimialoille myönnettyjen apurahojen määrä
B5L	B2.3 Merituulipuistoihin tehtävien investointien tukeminen	Välitavoite	Merituulipuistoista saatavan sähkön huutokauppojen järjestäminen
B17L	B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin ja suurten ympäristövaurioalueiden ja Itämeren ennallistamiseen	Kohde	Maa-alueet, joilla tehtiin pilaavien aineiden ja vaarallisten materiaalien esiintymiseen liittyvää kenttätutkimusta
B18L	B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin ja suurten ympäristövaurioalueiden ja Itämeren ennallistamiseen	Kohde	Puolan merialueilla sijaitsevat paikat (myös hylkyt), joissa on tehty vaarallisten materiaalien esiintymiseen liittyvä inventointi ja kenttätutkimus
B23L	B3.3.1 Investoinnit kestävän vesihuollon mahdollisuuksien lisäämiseen maaseutualueilla	Kohde	Maatalousmaan/metsän pinta-ala (hehtaareina), joka hyötyy paremmasta vedenpidätyskyvystä
B27L	B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään	Kohde	T2 – Kaikki vihreän kaupunkikehityksen hankkeisiin tehtäviä investointeja koskevien sopimusten allekirjoittaminen (laskettuna yhdistelmäperusteisesti)
C13L	C2.2.1 Kouluissa/laitoksissa, joissa on asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja infrastruktuuri koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Kohde	Tekoäly ja tiede Teknologia, insinööritieteet ja Matematiikan (STEM-laboratorioiden) perustaminen kouluissa ja muissa oppilaitoksissa
C14L	C2.2.1 Kouluissa/laitoksissa, joissa on asianmukaiset tieto- ja viestintätekniset laitteet ja infrastruktuuri koulutusjärjestelmän yleisen suorituskyvyn parantamiseksi	Välitavoite	Tutkintajärjestelmän digitalisointi
E2L	E1.2 Päästöttömän ja vähäpäästöisen liikenteen osuuden lisääminen sekä liikenteen kielteisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen ja vähentäminen	Välitavoite	Asiaankuuluvien kunnallisten viranomaisten täytäntöönpanemien vähäpäästöisten liikennevyöhykkeiden käyttöönotto
E9L	E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline	Välitavoite	Rahoitussopimusten allekirjoittaminen
G4L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Välitavoite	Lupamenettelyjen digitalisointi
G6L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Kohde	Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
G7L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Kohde	Maatuulivoima- ja aurinkosähkölaitosten asennettu kapasiteetti (GW)
G10L	G3.1.2 Taitoja vihreää siirtymää varten	Välitavoite	Alakohtaiset tutkintojen viitekehykset kriittisimmillä vihreän siirtymän aloilla sisällytetty integroituun järjestelmään Tutkintojärjestelmä
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 6431581974 EUROA

2.2.9. Yhdeksäs erä (lainatuki):

Juokseva numero	Toimenpide (uudistus tai investointi)	Välitavoite/tavoite	Nimi
A11L	A2.6.1 Seurantapalveluja, -tuotteita, analyysivälineitä, -palveluja ja liitännäisinfrastruktuuria koskevan kansallisen järjestelmän kehittäminen satelliittidatan avulla	Kohde	T2 – Kolmen seuraavan puolalaisen satelliittin laukaisu
B16L	B3.2.1 Investoinnit riskien neutralointiin ja suurten ympäristövaurioalueiden ja Itämeren ennallistamiseen	Kohde	Valikoitujen suurten ympäristövaurioalueiden ja Itämeren pohjalle uponneiden vaarallisten materiaalien kielteisiin ympäristövaikutuksiin liittyviä investointeja varten laaditut asiakirjakokonaisuudet
B27aL	B3.4.1 Investoinnit kaupunkien vihreään siirtymään	Kohde	T3 – Vihreän kaupunkikehityksen hankkeisiin tehtäviä investointeja tukevat loppuun saatetut hankkeet
B30L	B3.5.1 Investoinnit pieni- ja keskituloisten kotitalouksien energiatehokkaaseen asumiseen	Kohde	T2 – Toisen energiaerän – pieni- ja keskituloisille kotitalouksille – valmistunut rakentaminen
C17L	C4.1.1 Yritysten digitalisaation tukeminen pilvipalvelujen avulla	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
C18L	C4.1.1 Digitalisaation tukeminen yritysten muutos pilvipalvelujen avulla	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
E4L	E1.2.1 Päästötön julkinen liikenne kaupungeissa (raitiovaunut)	Kohde	Julkisen kaupunkiliikenteen uudet raitiovaunut
E10L	E3.1.1 Vähähiilisen talouden tukiväline	Kohde	Pääomasijoitusten loppuun saattaminen
G5L	G3.1.1 Uusiutuvia energialähteitä koskevan lupamenettelyn virtaviivaistaminen	Välitavoite	Lupamenettelyjen digitalisointi
G14L	G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
G15L	G3.1.4 Tuki kansalliselle energiajärjestelmälle (energiatukirahasto)	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
G18L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (Offshore-tuulivoimarahasto)	Kohde	Lopullisten edunsaajien kanssa allekirjoitetut oikeudelliset sopimukset
G19L	G3.1.5 Merituulipuistojen rakentaminen (Offshore-tuulivoimarahasto)	Välitavoite	Ministeriö on saanut investoinnin päätökseen
G23L	G3.2.1 Maakaasuinfrastruktuurin rakentaminen energiavarmuuden varmistamiseksi	Välitavoite	Kaasuputken rakentamisen loppuun saattaminen
G24L	G3.3.1 Energian varastointijärjestelmät (takaisinmaksettava tuki)	Välitavoite	Olemassa olevan pumppuvaraston nykyaikaistaminen
		Erän suuruus	YHTEENSÄ 6657692771 EUROA

3 JAKSO: LISÄJÄRJESTELYT

1.Elpymis- ja palautumissuunnitelman seuranta- ja täytäntöönpanojärjestelyt

Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman seurannassa ja täytäntöönpanossa noudatetaan seuraavia järjestelyjä:

Elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon ja seurannan yleisestä koordinoinnista vastaa rahastoista ja aluepolitiikasta vastaava ministeriö. Tämä elin vastaa myös maksupyyntöjen, johdon vahvistuslausumien ja tarkastustiivistelmien laatimisesta ja toimii myös komission ja Puolan viranomaisten välisenä yhdyssiteenä. Uudistusten ja investointien täytäntöönpanosta vastaavien laitosten on todennettava, että toteutetut toimenpiteet ovat sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia ja miten määriteltyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty lopullisten tuensaajien tasolla. Näiden tarkastusten tiedot ja tulokset on toimitettava koordinointielimelle tietoteknisen järjestelmän kautta.

Lisäksi perustetaan säädöksellä seurantakomitea, joka koostuu elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanoon osallistuvista sidosryhmistä ja työmarkkinaosapuolista. Seurantakomitea valvoo elpymis- ja palautumissuunnitelman tehokasta täytäntöönpanoa. Säädöksessä on oltava säännös seurantakomitean kuulemisesta elpymis- ja palautumissuunnitelman täytäntöönpanon aikana.

Tarkastukset suorittaa kansallinen verohallinto, erityisesti valtiovarainministeriön julkisten varojen tarkastusosasto ja maan 16 verohallinnon kamaria (aluetoimistot). Tarkastuselimen on todennettava uudistusten ja investointien asianmukainen täytäntöönpano, määriteltyjen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttaminen, sellaisten mekanismien vaikuttavuus, joilla ehkäistään, havaitaan ja korjataan vakavia sääntöjenvastaisuuksia eli petoksia, korruptiota ja eturistiriitoja ja vältetään kaksinkertainen rahoitus sekä tietojärjestelmän luotettavuus ja turvallisuus.

2.Järjestelyt, joiden mukaisesti komissio saa täyden pääsyn perustana oleviin tietoihin

Varainhoito- ja aluepolitiikkaministeriö, joka on Puolan elpymis- ja palautumissuunnitelman ja sen täytäntöönpanon keskitetty koordinointielin, vastaa suunnitelman yleisestä koordinoinnista ja seurannasta. Se toimii erityisesti koordinointielimenä, joka seuraa edistymistä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa sekä raportoinnista ja maksupyynnöistä. Se koordinoi välitavoitteita ja tavoitteita koskevaa raportointia, asiaankuuluvia indikaattoreita mutta myös laadullisia taloudellisia tietoja ja muita tietoja, kuten tietoja lopullisista edunsaajista. Tietojen koodaus tapahtuu tietojärjestelmässä, jonka kautta uudistusten ja investointien täytäntöönpanosta vastaavien laitosten on raportoitava rahastoista ja aluepolitiikasta vastaavalle ministeriölle.

Kun tämän liitteen 2.1 jaksossa vahvistetut sovitut välitavoitteet ja tavoitteet on saavutettu, Puolan on asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimitettava komissiolle asianmukaisesti perusteltu pyyntö rahoitusosuuden ja tarvittaessa lainan maksamisesta. Puolan on varmistettava, että komissiolla on pyynnöstä täysi pääsy asiaankuuluviin taustatietoihin, jotka tukevat maksupyynnön asianmukaisia perusteluja, sekä asetuksen (EU) 2021/241 24 artiklan 3 kohdan mukaista maksupyynnön arviointia että tarkastus- ja valvontatarkoituksia varten.

(1) Asetuksen 2019/1242 3 artiklan 11 kohdan määritelmän mukaisesti: ajoneuvo, jossa ei ole polttomoottoria tai jossa on polttomoottori, jonka päästöt ovat alle 1 g CO2/km.

(2) Kuten asetuksen (EU) 2019/1242 3 artiklan 12 kohdassa määritellään: joiden CO2-päästöt ovat alle puolet kaikkien ajoneuvojen alaryhmään kuuluvien ajoneuvojen CO2-vertailupäästöistä; viitearvot vaihtelevat kuorma-autotyypin mukaan.

(3)

Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(4)

Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(5)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(6)

Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(7) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia.

(8) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(9) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(10)

(11) Tämä arvo ei sinällään ole kustannus vaan kohdennettu investointivolyymi. Tämä voi olla yhtä suuri kuin kustannukset riippuen välineen rakenteesta, siitä, saavutetaanko vipuvaikutus ja onko toteutuskumppanilla veloitettavat kustannukset/maksut.

(12) Lukuun ottamatta a) tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, b) ii alakohdassa tarkoitetut toiminnot ja omaisuuserät, joissa fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisia polttoaineita sisältämätöntä toimintaa; C) vähähiiliset vetylaitokset, jotka täyttävät elinkaarenaikaisia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevan vaatimuksen, joka on 73,4 prosenttia vedyn osalta ja joiden elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat alle 3 tCO2eq/tH2) ja 70 prosenttia vetypohjaisten synteettisten polttoaineiden osalta, kun fossiilinen vertailukohta on 94 g CO2e/MJ, mikä johtaa 2,56 tCO2eq/tH2:een direktiivin (EU) 2018/2001 25 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä V esitetyn lähestymistavan mukaisesti. Elinkaarenaikaiset kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset lasketaan käyttämällä direktiivin (EU) 2018/2001 28 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua menetelmää tai vaihtoehtoisesti ISO 14067:2018 tai ISO 14064–1:2018 -standardia.

(13) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi pienemmät kuinasiaankuuluville vertailuarvoille olisi annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vahvistetut vertailuarvotmaksutta jaettavien päästöoikeuksien myöntäminen päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille, sellaisina kuin komissio on ne määritellytTäytäntöönpanoasetus (EU) 2021/447.

(14) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(15) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; josta esitetään näyttöä laitoksen tasolla.

(16)

Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaisten teknisten ohjeiden (2021/C 58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia.

(17) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(18) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(19)

(20) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka täyttävät ”ei merkittävää haittaa” -periaatteesta annettujen teknisten ohjeiden (2021/C58/01) liitteessä III esitetyt ehdot.

(21) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(22) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(23) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(24) Lukuun ottamatta tämän toimenpiteen mukaisia hankkeita, jotka koskevat sähkön ja/tai lämmön tuotantoa sekä siihen liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria ja jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta koskevien teknisten ohjeiden C(2023) 6454 final liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia.

(25) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(26) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(27) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti.

(28) Toimenpiteessä edellytetään erityisesti, että rakennustöitä suorittavien talouden toimijoiden on varmistettava, että vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja purkujätteestä (lukuun ottamatta luonnossa esiintyviä aineita, jotka kuuluvat jätteistä annetun neuvoston direktiivin 75/442/ETY 1 artiklan a alakohdan mukaisen jäteluettelon laatimisesta tehdyn päätöksen 94/3/EY ja vaarallisista jätteistä annetun neuvoston direktiivin 91/689/ETY 1 artiklan 4 kohdan mukaisen vaarallisten jätteiden luettelon laatimisesta tehdyn neuvoston päätöksen 94/904/EY korvaamisesta 3 päivänä toukokuuta 2000 tehdyllä päätöksellä 2000/532/EY perustetun Euroopan jäteluettelon luokkaan 170504) on valmisteltava uudelleenkäyttöä varten, kierrätys ja muu materiaalien hyödyntäminen, mukaan lukien maantäyttötoimet, joissa jätettä käytetään korvaamaan muita materiaaleja, jätehierarkian ja EU:n rakennus- ja purkujätteen käsittelyprotokollan mukaisesti.

(29)

Lukuun ottamatta a) sähkön ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, jotka ovat ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen (2021/C58/01) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisia, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilitonta toimintaa.

(30) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(31) Lukuun ottamatta a) sähköntuotantoon ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, joka on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaista teknisten ohjeiden (C(2023) 6454 final) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaista, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(32) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(33) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(34) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(35) Tiettyihin hankkeisiin liittyvien lopullisten tuensaajien on toimitettava kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastovaikutuksen laskemista varten. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toiminnon täytäntöönpanosta.

(36) Lukuun ottamatta a) sähköntuotantoon ja/tai lämmön tuotantoon liittyviä omaisuuseriä ja toimintoja sekä niihin liittyvää maakaasua käyttävää siirto- ja jakeluinfrastruktuuria, joka on ”ei merkittävää haittaa” -periaatteen mukaista teknisten ohjeiden (C(2023) 6454 final) liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaista, ja b) ii alakohdassa tarkoitettuja toimintoja ja omaisuuseriä, joiden osalta fossiilisten polttoaineiden käyttö on väliaikaista ja teknisesti mahdotonta välttää, jotta voidaan siirtyä oikea-aikaisesti kohti fossiilisista polttoaineista vapaata toimintaa.

(37) Jos tuetulla toiminnalla saavutetaan ennustetut kasvihuonekaasupäästöt, jotka eivät ole merkittävästi vertailuarvoja pienemmät, on annettava selvitys syistä, joiden vuoksi tämä ei ole mahdollista. Vertailuarvot, jotka on vahvistettu maksutta jaettavia päästöoikeuksia varten päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluville toiminnoille komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2021/447 mukaisesti.

(38) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia laitoksissa, jotka on tarkoitettu yksinomaan kierrätettäväksi kelpaamattoman vaarallisen jätteen käsittelyyn, eikä olemassa olevissa laitoksissa, joissa tämän toimenpiteen mukaisilla toimilla pyritään lisäämään energiatehokkuutta, ottamaan talteen kaasuja varastointia tai käyttöä varten tai ottamaan talteen materiaalit polttotuhkasta, edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitoksen jätteenkäsittelykapasiteetin kasvuun tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(39) Tämä soveltamisalan ulkopuolelle jättäminen ei koske tämän toimenpiteen mukaisia toimia olemassa olevissa mekaanisissa biologisissa käsittelylaitoksissa, jos tämän toimenpiteen mukaisten toimien tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta tai uudistaa erotetun jätteen kierrätystoimia biojätteen kompostointia ja biojätteen anaerobista mädättämistä varten edellyttäen, että tällaiset tämän toimenpiteen mukaiset toimet eivät johda laitosten jätteenkäsittelykapasiteetin lisääntymiseen tai laitosten käyttöiän pidentämiseen; tästä toimitetaan näyttöä laitoskohtaisesti. 

(40) Tiettyihin hankkeisiin liittyvienlopullisten tuensaajien on toimitettava kunkin tuetun hankkeen osalta perustelut valitulle tukitoimialalle sekä kuvaus hankkeesta ilmastovaikutuksen laskemista varten. Toteutuskumppanin on myös toimitettava jäsenvaltiolle puolivuosittainen kertomus kunkin hankkeen/toiminnon täytäntöönpanosta.

Top

Choose the experimental features you want to try