EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 26.6.2024

COM(2024) 276 final

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Pitkän aikavälin ennuste EU:n talousarviovarojen tulevista sisään- ja ulosvirtauksista (2025–2029)

{SWD(2024) 163 final}

Sisällys

Sisällys    

1.    Johdanto    

2.    Ennuste EU:n talousarvion ulosvirtauksista vuosina 2025–2029    

2.1.    Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut    

2.2.    Maksattamatta olevien sitoumusten päättämiseen liittyvät maksut    

2.3.    Vapautetut sitoumukset    

2.4.    NextGenerationEU-väline    

2.5.    Maksattamatta olevien sitoumusten määrän kehitys    

3.    EU:n talousarvion sisäänvirtauksia koskeva ennuste 2025–2029    

4.    Päätelmät    

Liite II – Ennusteen tulokset    

Taulukko 1.1 – Pitkän aikavälin ennuste monivuotisen rahoituskehyksen tulevista ulosvirtauksista vuosina 2025–2029        

Taulukko 1.2 – Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut    

Taulukko 1.3 – Vuotta 2021 edeltävien sitoumusten loppuun saattamiseen liittyvät maksut    

Taulukko 2 – Vapautettujen sitoumusten ennuste 2025–2027    

Taulukko 3 – NextGenerationEU-välineen ulosvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste    

Taulukko 4 – Maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärän muutos vuosina 2025–2027    

Taulukko 5 – EU:n talousarvion tulevia sisäänvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste vuosina 2025–2029        

1.Johdanto

Tässä kertomuksessa arvioidaan EU:n talousarvion sisään- ja ulosvirtauksia viiden seuraavan vuoden aikana varainhoitoasetuksen I 247 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Tässä neljännessä II kertomuksessa ennustetaan monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 III ja NextGenerationEU-välineen IV tuloja ja menoja vuosina 2025–2029. V Vuosien 2028–2029 osalta ennuste sisältää ainoastaan vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen liittyvät menot, koska seuraavaa monivuotista rahoituskehystä ei ole vielä vahvistettu.

EU:n talousarviosta suoritettavat maksut perustuvat sitoumuksiin. Tässä kertomuksessa esitetyt maksujen ennakkoarviot perustuvat tarkistettuihin menojen enimmäismääriin (vuotta 2025 koskeva monivuotisen rahoituskehyksen tekninen mukautus) VI ja vuoden 2025 talousarvioesitykseen liitetyn rahoitussuunnitelman VII maksusitoumuksiin, mukaan lukien monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen VIII , jäljempänä ’rahoituskehysasetus’, 5 artiklasta IX johtuvat ohjelmakohtaiset mukautukset sekä varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan X mukaisesti vapautettujen sitoumusten uudelleenkäyttö.

Tässä asiakirjassa on otettu huomioon monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin vaikutukset. Väliarvioinnista aikaansaadussa yhteisymmärryksessä tunnustettiin komission ehdotuksessa esitettyjen painopisteiden merkitys. Niiden pohjalta maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärään tehtiin 3,4 miljardin euron nettolisäys (käypinä hintoina) XI . Lisäksi tehtiin muutoksia rahoituskehysasetuksen 5 artiklan ja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisiin kokonaismäärärahoihin XII ja lisättiin erityisrahoitusvälineiden määrärahoja ylittämällä menojen enimmäismäärät.

Lisäksi on perustettu kaksi uutta erityisrahoitusvälinettä XIII : Ukraina-varaus, joka jää menojen enimmäismäärien ulkopuolelle ja johon sisältyy enintään 17 miljardin euron tuki, jota ei makseta takaisin, ja sitä täydentävät talousarviosta katettavat enintään 33 miljardin euron lainat, sekä Euroopan unionin elpymisväline, joka ei sisälly monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriin ja joka tarjoaa kestävän ratkaisun NextGenerationEU-välineen rahoituskustannusten rahoittamiseen. Euroopan unionin elpymisvälineen kolmannessa vaiheessa välineestä olisi ensin käytettävä määrä, joka vastaa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen alusta lähtien vapautettuja määrärahoja, jotka eivät ole ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Voimassa olevien asiaa koskevien säännösten mukaisesti uudelleen saataville asetettuja vapautettuja määrärahoja ei pitäisi ottaa huomioon.

Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälinettä (STEP-kehysväline) koskevassa asetuksessa XIV säädetään useista joustomahdollisuuksista, jotka koskevat STEP-kehysvälineen tavoitteiden mukaisia koheesio-ohjelmien toimintalinjoja. STEP-kehysvälineen toimintalinjoille voidaan myöntää 100 prosentin EU:n yhteisrahoitusosuus ja ylimääräinen ennakkomaksu, mikä nopeuttaa osaltaan hankkeiden toteutusta nykyisellä rahoituskaudella. STEP-asetuksen hyväksymisen jälkeen jäsenvaltioille maksettiin maaliskuussa 2024 poikkeuksellinen kertaluonteinen ennakkomaksu, joka oli 30 prosenttia oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) kokonaismäärärahoista (5,9 miljardia euroa). Lisäksi kauden 2014–2020 viimeistä tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen jättämisen määräaikaa on pidennetty 31. heinäkuuta 2025 saakka. Muista varoista kuin REACT-EU-välineestä saatavat määrät, jotka komissio maksaa välimaksuina kauden 2014–2020 ohjelmiin vuonna 2025, saavat olla enintään yksi prosentti kyseisen ohjelman kokonaismäärärahoista rahastoa kohden, REACT-EU-välineen varat pois luettuina.

Väliarviointiin sisältyi myös rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 3 kohdassa mainitun, yhden ainoan liikkumavaravälineen puitteissa tehtävän vuotuisen mukautuksen enimmäismäärän korottaminen vuoden 2026 osalta määrällä, joka vastaa vuoden 2025 enimmäismäärän käyttämätöntä osuutta.

Tulojen osalta ennuste perustuu omia varoja koskevan päätöksen XV tulojärjestelmään. Tuloennusteissa otetaan huomioon myös sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä XVI , jäljempänä ’erosopimus’.

Tässä ennusteessa esitetään monivuotisen rahoituskehyksen arvioiden ohella kaikkien NextGenerationEU-välineen mukaisten ohjelmien maksuennusteet. Nämä menot tulevat monivuotisen rahoituskehyksen menojen lisäksi, ja ne rahoitetaan pääomamarkkinoilta otettujen lainojen tuotoilla.

Tässä ennusteessa arvioidaan maksattamatta olevat maksut, jotka johtuvat vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja sitä aiempien vuosien ohjelmissa tehdyistä sitoumuksista. Vuoden 2027 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin liittyvät maksut eivät kuulu tämän ennusteen piiriin.

2.Ennuste EU:n talousarvion ulosvirtauksista vuosina 2025–2029

Vuosina 2025–2029 maksujen arvioidaan olevan 947 miljardia euroa. Määrästä 799 miljardia euroa sisältyy monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärään ja 148 miljardia euroa on NextGenerationEU-välineen tukea, jota ei makseta takaisin. XVII

Ennuste sisältää rahoituskehysasetuksen 5 artiklaan perustuvat tulevat ohjelmakohtaiset mukautukset ja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisen vapautettujen sitoumusten uudelleenkäytön vuosina 2026–2027. Ohjelmakohtaisten mukautusten odotetaan johtavan monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärien mukauttamiseen automaattisesti ylöspäin 11,6 miljardilla eurolla XVIII vuosina 2022–2027. Vuotuisen mukautuksen tarkka määrä riippuu kilpailusakoista edellisenä vuonna saatujen tulojen määrästä, ja niiden kokonaismäärä vuoteen 2027 mennessä on 10 155 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina). Siihen sisältyvät myös Ukraina-varauksesta vuonna 2025 suoritettavat arvioidut maksut.

Kaavio 1 - Maksuennuste luokittain

EU:n talousarviosta maksettavat maksut eivät jakaudu tasaisesti kaudelle 2025–2029. Ennuste riippuu seuraavien kehityksestä: 1) vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetuista meno-ohjelmista suoritetut maksut (82 % maksujen kokonaismäärästä), 2) NextGenerationEU-välineestä suoritetut maksut (16 % maksuista) ja 3) vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen maksattamatta olevista sitoumuksista johtuvat maksut (2 % maksuista). EU:n talousarvion ulosvirtausten arvioitu vuotuinen keskiarvo on 189 miljardia euroa, josta keskimäärin 74 miljardia euroa rahoitetaan vuosien 2025–2026 osalta NextGenerationEU-ohjelmia varten pääomamarkkinoilta otetuilla lainoilla. Vuosia 2028–2029 koskeva ennuste vastaa maksattamatta olevia maksuja, jotka johtuvat vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja sitä aiempien vuosien ohjelmissa tehdyistä sitoumuksista, kun taas vuoden 2027 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin liittyvät maksut eivät kuulu tämän ennusteen soveltamisalaan.

Maksujen kokonaismäärän odotetaan kasvavan vuosina 2025 ja 2026 verrattuna vuoteen 2024. Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen maksuja koskevat ennusteet osoittavat, että maksut lisääntyvät asteittain vuosina 2025–2026, kun ohjelmien toteutus pääsee täyteen vauhtiin. NextGenerationEU-välineen maksujen odotetaan nopeutuvan vuosina 2025 ja 2026 verrattuna vuoteen 2024. Kun NextGenerationEU-välineen täytäntöönpano on saatettu päätökseen vuonna 2026, suurin osa vuosien 2026 ja 2027 maksuista vastaa vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmia.

Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja sitä edeltäneiden rahoituskehysten menojen osalta keskimääräinen vuotuinen maksuennuste on 160 miljardia euroa. Vuotta 2025 koskeva arvio on 153 miljardia euroa, minkä jälkeen maksuennuste kasvaa seuraavina vuosina ja on suurimmillaan vuonna 2027. Vaikka tämä suuntaus korostuu erityisesti tällä hetkellä täytäntöönpanon huomattavien viivästysten takia, se havaittiin myös aiempien monivuotisten rahoituskehysten yhteydessä, koska maksuja vähennettiin asteittain ja edellisen ohjelmakauden päättäminen ja uusien ohjelmien käyttöönotto aloitettiin vaiheittain niin, että täyteen vauhtiin päästiin vasta monivuotisen rahoituskehyksen jälkipuoliskolla tai myöhemmin.

Vuosien 2025–2027 maksumäärärahojen enimmäismääriin nähden jäävää kohdentamatonta liikkumavaraa koskeva ennuste on määritetty monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän mukaisten ennustettujen maksujen ja vuotuisessa teknisessä mukautuksessa vahvistetun maksujen enimmäismäärän erotukseksi, ja sen arvioidaan olevan 13 miljardia euroa. Positiivisten tai negatiivisten liikkumavarojen olemassaolo johtuu reaalisesti vakaasta maksujen enimmäismäärästä ja EU:n talousarviosta rahoitettavien ohjelmien vaihtelevasta urasta, joka on pääasiassa seurausta koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta. Rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun yhden ainoan liikkumavaravälineen puitteissa sovelletun automaattisen mukautusmekanismin mukaisesti käyttämättä jääneet määrät nostavat tulevia vuotuisia enimmäismääriä. Sen vuoksi positiiviset liikkumavarat ennen vuotta 2025 kasvattavat enimmäismääriä vuosina 2025–2027 rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 3 kohdassa asetetuissa rajoissa. Lisäksi rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 3 a kohdan mukaisesti vuoden 2025 käyttämätön liikkumavara siirretään vuodelle 2026. Ottaen huomioon nämä mukautukset sekä rahoituskehysasetuksen 5 artiklan mukaisen tulevan ohjelmakohtaisen mukautuksen (joka kasvattaa maksujen enimmäismääriä 5 miljardilla eurolla) vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen maksujen enimmäismäärän odotetaan kattavan odotetut kokonaismaksut. Erityisesti monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin seurauksena ei näytä olevan riskiä siitä, että monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevana voimassaoloaikana aiheutuisi maksujen epätavallista kertymää tämänhetkinen toteutumisennuste huomioon ottaen.

Kaavio 2 - Maksuennuste verrattuna monivuotisen rahoituskehyksen maksumäärärahojen enimmäismäärään kaudella 2025–2027

3.Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut

Koheesiopolitiikka ja yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) muodostavat yli puolet vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen arvioiduista maksuista. Näiden kahden politiikan täytäntöönpanon taustalla ovat pitkälti pitkän aikavälin maksuennusteen arviot.

Otsake 2a – Koheesiopolitiikka

Kun kaikki koheesio-ohjelmat oli hyväksytty vuoden 2022 loppuun mennessä, vuosien 2021–2027 ohjelmien täytäntöönpano aloitettiin samana vuonna maksamalla ennakkomaksut vuosille 2021 ja 2022 sekä ylimääräinen ennakkomaksu FAST-CARE-tukitoimelle. Vuosina 2023 ja 2024 suoritetaan lisää ennakko- ja välimaksuja, joskin hitaammassa tahdissa kuin edellisellä ohjelmakaudella. Vuoden 2025 talousarvioesityksen määrärahatarve on edelleen pienempi kuin viime vuoden ennusteessa ehdotettu keskiskenaario, ja se osoittaa, että koheesiopolitiikan täytäntöönpano on viivästynyt vuosien 2014–2020 vertailuarvoihin verrattuna. Otsakkeeseen 2a kuuluvien kolmen koheesiorahaston (Euroopan aluekehitysrahasto, koheesiorahasto ja Euroopan sosiaalirahasto plus) täytäntöönpano on viivästynyt verrattuna aiempiin vuosiin ja viime vuonna esitettyihin ennusteisiin XIX . Koheesiopolitiikkaan liittyvien maksujen odotetaan vuoden 2025 lopussa jäävän alle edellisen monivuotisen rahoituskehyksen (21 % edellisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä verrattuna nykyiseen 14 %:iin). Tämä johtuu suunnitelmien viivästyneestä hyväksymisestä, jäsenvaltioiden viranomaisten pyrkimyksistä saada päätöksen vuosien 2014–2020 ohjelmat sekä NextGenerationEU-välineen täytäntöönpanosta.

Kun otetaan huomioon viimeisimmät täytäntöönpanotiedot, oletetaan, että jäsenvaltiot nopeuttavat täytäntöönpanoa vuonna 2026 vuoteen 2025 verrattuna kuroakseen umpeen viivästykset ja vähentääkseen tällä tavoin sitoumusten vapauttamisen riskiä. Maksupyyntöjen esittämisen oletetaan pääsevän aiemmalle tasolle vuonna 2027 ja täyteen vauhtiin vuosina 2028 ja 2029. Ennusteessa katsotaan myös, että STEP-kehysvälineen vaikutus vastaa 2,5 prosentin lisäystä. Ennakkomaksujen määrän arvioidaan olevan 2,7 miljardia euroa (30 % STEP-kehysvälineen suunnitelluista määrärahoista) vuonna 2025. Ennusteessa oletetaan, että STEP-kehysvälineellä on vaikutusta Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussaan (ESR) ja koheesiorahastoon ja että kehysvälinettä varten suunniteltu kokonaisrahoitus pannaan kokonaisuudessaan täytäntöön näiden rahastojen aiempaan profiiliin verrattuna lyhyemmässä ajassa eli viidessä vuodessa (vuosina 2026–2030).

Tässä ennusteessa oletetaan, että jäsenvaltiot käyttävät kaikkia käytettävissä olevia keinoja välttääkseen sitoumusten vapauttamisen, koska viiveet ovat pitkittyneet verrattuna viime vuoden kertomukseen. Ennusteen mukaan jäsenvaltiot toimittavat huomattavan määrän maksupyyntöjä vuoden loppuun mennessä, ja pyynnöt käsitellään seuraavana vuonna. Maksupyyntöjen esittäminen vähentäisi sitoumusten vapauttamisen riskiä. Tässä ennusteessa esitetyn skenaarion mukaisten vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan ohjelmien ennustetut maksut ovat 278 miljardia euroa vuosina 2025–2029, kun taas viime vuoden ennuste kaudelle 2024–2028 oli arviolta 220 miljardia euroa. Kun verrataan samaa ajanjaksoa eli vuosia 2024–2028, tämän vuoden ennusteessa maksujen määräksi arvioidaan 216 miljardia euroa, mikä vahvistaa täytäntöönpanon viivästymisen STEP-kehysvälineen lieventävästä vaikutuksesta huolimatta.

Tämän ennusteen mukaan sitoumuksia vapautetaan huomattavasti vuodesta 2027 alkaen, elleivät jäsenvaltiot toteuta lisätoimia täytäntöönpanovajeen kuromiseksi umpeen (ks. vapautettuja sitoumuksia koskeva 2.3 jakso, jossa otetaan huomioon myös STEP-kehysvälineen täytäntöönpanon vaikutus). Tämän riskin välttämiseksi jäsenvaltioiden on tehostettava täytäntöönpanoa tulevina vuosina paljon nopeammaksi kuin vuosina 2014–2020.

Otsake 3 – Yhteinen maatalouspolitiikka (YMP) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

YMP:n ensimmäisen pilarin (markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet) maksuennuste on 122 miljardia euroa vuosina 2025–2027, mikä vastaa viimeisintä rahoitussuunnitelmaa.

Kaikkien YMP:n strategiasuunnitelmien toimittamisen ja hyväksymisen jälkeen pilarin II (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto eli maaseuturahasto) täytäntöönpano vuosien 2023–2027 YMP:n mukaisesti alkoi ajoissa. Kauden 2014–2020 ohjelmien jatkamista vuoteen 2022 koskevat siirtymäsäännökset mahdollistivat ohjelmien täytäntöönpanon jatkamisen n + 3 -säännön mukaisesti.

Vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva maksuennuste sisältää vuosien 2023–2027 YMP-suunnitelmien maksut sekä maksut, jotka liittyvät maaseudun kehittämisohjelmien jatkamiseen vuosiksi 2021 ja 2022 (ks. kohta 2.2, joka koskee vuotta 2021 edeltäviin sitoumuksiin liittyviä maksuja). Nämä ohjelmat saadaan päätökseen vuoteen 2026 mennessä, ja niiden osalta on vuonna 2027 odotettavissa vain pieni määrä maksuja. Tässä ennusteessa otetaan huomioon myös jäsenvaltioiden ilmoittamat YMP:n pilarien väliset siirrot XX , jotka johtivat 3,7 miljardin euron nettosiirtoon pilarista I (maataloustukirahasto) pilariin II (maaseuturahasto) vuosiksi 2025–2027.

Vuosien 2014–2022 maaseudun kehittämisohjelmien lähetessä loppuaan ja uusien YMP-suunnitelmien täytäntöönpanon edetessä maksujen ennustetaan jatkuvan tasaisesti tulevina vuosina ja olevan huipussaan vuonna 2026. Tämä johtuu vuosien 2014–2020 ohjelmien ja siirtymäkauden vuosien 2021–2022 maksattamatta oleviin sitoumuksiin liittyvien maksujen (joihin molempiin sovelletaan sitoumusten vapauttamista koskevaa n + 3 -sääntöä) päällekkäisyyksistä sekä YMP:n vuosien 2023–2027 suunnitelmien vaiheittaisesta käyttöönotosta, jossa noudatetaan sitoumusten vapauttamista koskevaa n + 2 -sääntöä.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle ei ole suunnitteilla monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien mukaisia maksuja (lukuun ottamatta hallintomenoihin liittyviä vähäisiä määriä) vuoden 2024 talousarviossa eikä vuoden 2025 talousarvioesityksessä, koska etusijalle asetetaan vuoteen 2026 asti käytettävissä olevan NextGenerationEU-rahoituksen käyttö. STEP-kehysvälineeseen liittyvät ennakkomaksut on jo maksettu NextGenerationEU-välineestä vuonna 2024, ja vuonna 2025 on odotettavissa lisämaksuja myös NextGenerationEU-välineen rahoituksesta. Tämän vuoden ennusteessa ehdotetaan, että jäsenvaltiot hyödyntäisivät kaiken NextGenerationEU-välineestä vuoteen 2026 asti saatavilla olevan rahoituksen. Vuodesta 2027 lähtien jäsenvaltiot keskittyvät monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa tarjolla olevan rahoituksen käyttöön.

Muut ohjelmat ja otsakkeet

Maksuennustetta nostetaan viime vuoteen verrattuna erityisesti otsakkeessa 1 ”Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous” ja otsakkeessa 5 ”Turvallisuus ja puolustus”. Otsakkeen 1 lippulaivaohjelmat ovat kuromassa umpeen täytäntöönpanovajetta, ja niiden toteuttamisen odotetaan pääsevän vähitellen täyteen vauhtiin. Otsakkeessa 5 on odotettavissa lisämaksuja monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä tehtyjen määrärahalisäysten johdosta. Vajeita todennäköisesti kurotaan umpeen vuosina 2026–2027.

Euroopan unionin elpymisvälineen korkoja koskevan budjettikohdan tarkistuksessa otetaan huomioon vuoden 2025 talousarvioesitys. Budjettikohta kattaa lainanotto- ja lainanantotoimien rahoittamiseksi tarvittavien varojen kasvaneet rahoituskustannukset. Rahoituskustannusten nousu johtuu aiemmin arvioitua huomattavasti korkeammasta korkotasosta, joka johtaa kustannusten ylityksiin. Nämä puolestaan riippuvat pääasiassa maksuprofiilista. Näin ollen ennuste, joka koskee kustannusten ylityksiä vuosina 2026 ja 2027, ei ole riittävän vakaa, jotta se voitaisiin sisällyttää sellaisenaan rahoitussuunnitelmaan, eikä sitä ole otettu huomioon myöskään tässä kertomuksessa.

Ukraina-varaus on temaattinen erityisrahoitusväline, jonka avulla voidaan ottaa käyttöön muuta tukea kuin Ukrainan tukivälineestä myönnettäviä lainoja. Tällainen tuki, jota ei makseta takaisin, koskee Ukrainan tukivälineen kaikkia kolmea pilaria, ja tukimenot ovat yhteensä enintään 17 miljardia euroa vuosina 2024–2027. Euroopan parlamentti ja neuvosto ottavat Ukraina-varauksesta vuosittain käyttöön maksusitoumusmäärärahoja ja vastaavia maksumäärärahoja vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä ottaen huomioon, että muun kuin lainojen muodossa annettavan tuen vuotuinen enimmäismäärä on 5 miljardia euroa. Koska parlamentti ja neuvosto tekevät maksujen määristä vuosittain päätökset vuotuisen talousarviomenettelyn yhteydessä Ukrainan tukivälineestä annetun asetuksen XXI mukaisesti eikä tämän äskettäin hyväksytyn välineen täytäntöönpanomallista ole vielä riittävästi tietoa, maksuennustetta ei esitetä.

4.Maksattamatta olevien sitoumusten päättämiseen liittyvät maksut

Maksattamatta oleviin sitoumuksiin liittyvien maksujen ennustetaan olevan 24 miljardia euroa vuosina 2025–2029.

Otsake 2a – Koheesiopolitiikka

Suurin osa vuotta 2021 edeltävistä sitoumuksista johtuvista maksuista liittyy koheesiopolitiikan ohjelmiin, jotka päätetään piakkoin. Maksuennusteet perustuvat jäsenvaltioiden viimeisimpiin ennusteisiin (tammikuu 2024) ja käytännön toteutuksesta saatuihin tietoihin.

STEP-kehysvälineen yhteydessä ehdotettujen muutosten seurauksena viimeistä tilivuotta koskevan lopullisen välimaksatushakemuksen jättämisen määräaikaa pidennettiin 12 kuukaudella, 31. heinäkuuta 2025 saakka. Vuonna 2025 ja sen jälkeen on kuitenkin odotettavissa jonkin verran maksuja, kun otetaan huomioon pidätettävä osuus ja ennakkomaksujen selvittäminen.

Otsake 3 – Yhteinen maatalouspolitiikka

Kuten edellisessä ennusteessa todettiin, maaseudun kehittämistä koskevien, vuosien 2014–2022 toimenpideohjelmien odotetaan valmistuvan vuonna 2026, ja maksuja suoritetaan vain vähän vuonna 2027. Suurin osa välimaksuista on tarkoitus maksaa vuonna 2025, ja maksujen määrän odotetaan kasvavan vuonna 2026 maaseuturahaston ohjelmien päättämisen yhteydessä odotettavissa olevien maksujen vuoksi.

Muut ohjelmat ja otsakkeet

Suurin osa muun talousarvion maksattamatta olevista maksuista jakautuu otsakkeelle 1 ”Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous” ja otsakkeelle 6 ”Naapurialueet ja muu maailma”. Otsakkeen 1 ohjelmien päätökseen saattamisen odotetaan tuoreimpien täytäntöönpanotietojen perusteella aikaistuvan aiempiin arvioihin verrattuna.

5.Vapautetut sitoumukset

Nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen ja aiempien monivuotisten rahoituskehysten ohjelmista johtuvien sitoumusten vapauttamista vuosina 2025–2027 koskeva ennuste on 8,8 miljardia euroa, joka on suurempi kuin viime vuonna esitetty ennuste vuosiksi 2024–2027. Kasvu johtuu pääasiassa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen koheesio-ohjelmista ja maaseuturahastosta. Suurin osa vapautetuista sitoumuksista XXII voi saada tukea Euroopan unionin elpymisvälineestä, jotta voidaan kattaa talousarviosta käytettävissä olevia määrärahoja suuremmat kustannusten ylitykset.

Otsake 2a – Koheesiopolitiikka

Jäsenvaltioiden esittämien ennusteiden perusteella määrät, joita koskee sitoumusten vapauttamisen riski vuosien 2014–2020 ohjelmien loppuun saattamisen vuoksi, kasvavat verrattuna edellisessä kertomuksessa esitettyyn arvioon.

Vuosien 2021–2027 koheesio-ohjelmiin ennustetaan liittyvän huomattavia riskejä vuodesta 2027 alkaen, kun sovelletaan vuonna 2023 tehtyjen sitoumusten vapauttamistavoitteita. Arvioiden mukaan maksupyyntöjen esittämisvauhti jää edelleen jälkeen vuosien 2014–2020 tasosta ohjelmien viivästyneen hyväksymisen ja vuosien 2023 ja 2024 talousarvioiden ja vuoden 2025 talousarvioesityksen vähäisen hyödyntämisen vuoksi. Vapauttamisriski voisi pienentyä vain, jos täytäntöönpano nopeutuu vuosina 2026 ja 2027 tässä ennusteessa esitettyä skenaariota enemmän. Jos täytäntöönpano ei kuitenkaan nopeudu ja täytäntöönpanovauhti pysyy suhteellisen tasaisena, maksusitoumusten vapauttamisen riski olisi huomattavasti suurempi, vaikka STEP-kehysvälineen odotetut vaikutukset koheesiopolitiikkaan otettaisiin huomioon.

Otsake 3 – Yhteinen maatalouspolitiikka ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto

Maaseuturahaston vuosien 2014–2022 ohjelmiin liittyvien sitoumusten vapauttamista koskevat ennusteet kasvavat viime vuoden ennusteisiin verrattuna ja vastaavat vuosien 2007–2013 profiilia. Nämä sitoumukset vapautetaan todennäköisesti ohjelmien päättyessä vuonna 2026. Vapautettujen sitoumusten odotettavissa olevan määrän kasvu johtuu viimeaikaisesta täytäntöönpanosta ja jäsenvaltioiden ennusteista. Mahdollinen vuosien 2023–2027 YMP:n strategiasuunnitelmiin liittyvien sitoumusten vapauttaminen tapahtuisi suunnitelmien päättyessä (eli vuonna 2030), ja näin ollen se ei kuulu tämän kertomuksen soveltamisalaan.

Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osalta vuonna 2024 suoritettiin NextGenerationEU-välineestä maksuja, joihin sisältyivät poikkeukselliset STEP-ennakkomaksut, säännölliset vuotuiset ennakkomaksut sekä pieni määrä välimaksuja. Vuosiksi 2024 ja 2025 on suunnitteilla lisää maksuja, mikä vähentää edelleen sitoumusten vapauttamisen riskiä.

Muut ohjelmat ja otsakkeet

Komission suoraan hallinnoimien ohjelmien osalta sitoumusten vapauttamista koskeva ennuste perustuu uusimpiin hanketason tietoihin. Edellisen kertomuksen tavoin vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmiin liittyvien sitoumusten vapauttamista koskevat ennusteet perustuvat edeltävien ohjelmien sitoumusten vapauttamisasteisiin. Tänä vuonna ennuste sisältää tietoja vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen tähänastisesta täytäntöönpanoprofiilista. Sitoumusten vapauttamisen tarkka vuosi riippuu yksittäisten hankkeiden ja toimien päättämisestä, eikä sitä voida ennustaa tarkasti.

6.    NextGenerationEU-väline

NextGenerationEU XXIII on tilapäinen hätäapuväline kriisi-, elpymis- ja palautumistoimenpiteitä varten covid-19-kriisin seurauksena. Se osuus NextGenerationEU-välineestä myönnettävästä tuesta, jota ei tarvitse maksaa takaisin, katsotaan ulkoisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi, ja sillä rahoitetaan uudistusten ja investointien painopisteitä erityisesti elpymis- ja palautumistukivälineen kautta. Lisäksi sillä annetaan lisätukea useille elpymisen kannalta keskeisille ohjelmille. Jotta NextGenerationEU-välineen vaikutukset voidaan esittää avoimesti, arviot ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen odotetusta toteutumisesta esitetään erikseen kunkin ohjelman osalta (ks. taulukko 3). Ennuste perustuu vuoden 2025 talousarvioesitykseen liittyvässä rahoitussuunnitelmassa esitettyihin sitoumusten vuotuisiin eriin.

NextGenerationEU-välineen keskeinen osa on elpymis- ja palautumistukiväline. Sen osuus määrärahoista, joita ei makseta takaisin, on 80 prosenttia. XXIV NextGenerationEU-välineen ulosvirtaukset riippuvat suurelta osin elpymis- ja palautumistukivälineen maksuaikataulusta. Elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano on puolivälissä, ja edistyminen on oikeassa suhteessa sellaisten välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseen, jotka liittyvät jäsenvaltioiden uudistuksiin ja investointeihin.

Toukokuuhun 2024 mennessä kaikki 27 jäsenvaltiota olivat päivittäneet kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmansa, jotta niissä voitiin ottaa huomioon elpymis- ja palautumistukivälineen määrärahoja koskeva tarkistus. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiinsa erityiset REPowerEU-luvut sen jälkeen, kun komissio julkisti REPowerEU-suunnitelman, jolla lisätään energiaomavaraisuutta ja edistetään energiasiirtymää kohti kestäviä ja uusiutuvia energialähteitä. Lisäksi komissio arvioi parhaillaan Irlannin ja Saksan toimittamia REPowerEU-lukuja, jotka on tarkoitus hyväksyä lähikuukausina. Elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa sidotun tuen, jota ei makseta takaisin, ja lainatuen yhteenlaskettu määrä oli noin 648 miljardia euroa, josta maksettiin sekä elpymis- ja palautumistukivälineen että REPowerEU-suunnitelman osalta 232 miljardia euroa (148 mrd. euroa tukena, jota ei makseta takaisin, ja 84 mrd. euroa lainoina). Tähän sisältyvät 56,5 miljardin euron ennakkomaksut elpymis- ja palautumistukivälineen osalta sekä 10,5 miljardin euron ennakkomaksut REPowerEU-suunnitelman osalta (takaisin maksettava tuki sekä tuki, jota ei makseta takaisin). Tämä ennuste perustuu yksittäisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien maksusuunnitelmiin, joissa on otettu huomioon jo hyväksytyt muutokset. Kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon edistymisestä riippuen elpymis- ja palautumistukivälineestä vuosittain myönnettävän tuen, jota ei makseta takaisin, odotetaan kasvavan 65 miljardiin euroon vuonna 2025 ja noin 70 miljardiin euroon vuonna 2026. XXV Viime vuoden ennusteeseen verrattuna maksuprofiili on päivitettyjen elpymis- ja palautumissuunnitelmien perusteella jonkin verran takapainotteinen. Jäsenvaltioiden nykyisten suunnitelmien perusteella tämä ennuste ei sisällä sitoumusten vapauttamista.

Jäsenvaltiot suosivat investointien ja uudistusten rahoittamisessa lainatuen sijasta vahvasti tukea, jota ei makseta takaisin. Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevan tarkistetun asetuksen 14 artiklan 6 mukaisesti yhteensä 13 jäsenvaltiota on pyytänyt lainatukea, ja ylimääräistä lainatukea koskevien sitoumusten määrä on yhteensä 291 miljardia euroa.

REACT-EU on NextGenerationEU-välineen toiseksi suurin väline. Sen osuus tuesta, jota ei makseta takaisin, on 12 prosenttia, ja sen avulla jaettiin lisävaroja vuosina 2021 ja 2022 joidenkin nykyisten koheesiopolitiikan rahastojen (EAKR, ESR ja FEAD) kautta. REACT-EU-sitoumukset toteutettiin vuosina 2021–2022. Jäsenvaltiot voivat käyttää REACT-EU-välineen rahoitusta puuttuakseen pakolaisvirtoihin Venäjän Ukrainaa vastaan käynnistämän hyökkäyssodan seurauksena. Kansallisiin talousarvioihin kohdistuvan paineen lieventämiseksi ja kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseen liittyvien toimenpiteiden nopeamman ja helpomman täytäntöönpanon mahdollistamiseksi komissio ehdotti vuonna 2022 lisää ennakkomaksuja ja yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja. XXVI Tähän ennusteeseen sisältyvät väli- ja loppumaksut keskittyvät vuosille 2022–2024 REACT-EU-välineen tavoitteen mukaisesti. Tavoitteena on nopeuttaa toteutusta hyödyntämällä olemassa olevia ohjelmia ja varmistamalla täytäntöönpanosääntöjen täysi joustavuus. REACT-EU-välineen maksujen odotetaan vuonna 2024 kasvavan verrattuna viime vuoden ennusteeseen, koska maksupyyntöjen esittämiselle asetettua määräaikaa on pidennetty STEP-asetuksen mukaisesti. Sekä ESR:stä että EAKR:stä odotetaan maksettavan joitakin viimeisiä ohjelmien päättämiseen liittyviä maksuja vuoden 2025 loppuun mennessä.

Loput kahdeksan prosenttia tuesta, jota ei makseta takaisin, osoitetaan viiteen muuhun ohjelmaan, joita tuetaan NextGenerationEU-välineestä. Maksuennusteessa huomioidaan edeltävistä ohjelmista saadut kokemukset ottaen huomioon lyhyempi sitoumussykli ja keskittyminen välittömiin elvytystarpeisiin. Oikeudenmukaisen siirtymän rahastoon ovat vaikuttaneet viivästykset, joita on esiintynyt monivuotisen rahoituskehyksen ja ohjelmakohtaisen lainsäädännön hyväksymisessä. Kaikki oikeudenmukaisen siirtymän rahaston ohjelmat hyväksyttiin vuoden 2022 loppuun mennessä lukuun ottamatta Bulgariaa koskevaa ohjelmaa, joka hyväksyttiin vuonna 2023. Täytäntöönpanovaihe alkoi heti ohjelmien hyväksymisen jälkeen, ja kaikki maksut ennakoidaan maksettavan vuosina 2023–2026. InvestEU-ohjelman osalta ennuste vastaa talousarviotakuun odotettua rahoitusaikataulua, neuvontakeskuksen menoja ja tukimenoja.

7.    Maksattamatta olevien sitoumusten määrän kehitys

Vuosien 2021–2027 ja aiempien monivuotisten rahoituskehysten maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärän odotetaan vähenevän vuosina 2025–2027 asteittain 474 miljardista eurosta 365 miljardiin euroon. Viime vuoden ennusteeseen (322 miljardia euroa) verrattuna tämä merkitsee 43 miljardin euron lisäystä. Maksattamatta oleviin sitoumuksiin sisältyy tänä vuonna myös Ukrainan tukiväline. Koheesiopolitiikan osuus on suuri, ja tämän politiikan täytäntöönpano sitoumusten vapauttamista koskevan n + 3 -säännön mukaisesti määrittää maksattamatta olevien sitoumusten yleisen kehityksen maksujen painottuessa monivuotisen rahoituskehyksen loppuun ja sen jälkeiseen aikaan (ks. 2.1 kohta). NextGenerationEU-välineen osalta maksattamatta olevia sitoumuksia maksetaan asteittain vuoden 2026 loppuun asti, jolloin kaikki maksut on saatettava päätökseen, lukuun ottamatta hyvin pieniä hallintomenoihin liittyviä maksujen määriä.

Ennuste vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja aiempien monivuotisten rahoituskehysten (lukuun ottamatta NextGenerationEU-välinettä) maksattamatta olevien määrien kehityksestä suhteessa EU27:n BKTL:oon viittaa siihen, että osuus supistuu 2,4 prosentista 1,85 prosenttiin vuonna 2027. Tämä selittyy sillä, että EU27:n BKTL:n kasvu kompensoi maksattamatta olevia määriä entistä enemmän. Maksattamatta olevat sitoumukset kuvastavat talousarvion tähänastista toteutusta. Tässä on otettu huomioon koheesiopolitiikan ja maatalouden viivästykset, joiden arvioidaan jatkuvan ohjelmakauden loppuun asti.

Vuoden 2027 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevia ennusteita ei ole otettu huomioon. Koska vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys päättyy vuonna 2027, vuosien 2028–2029 osalta esitetyt ennusteet koskevat ainoastaan vuosina 2021–2027 tehtyjä sitoumuksia. Seuraava monivuotinen rahoituskehys vaikuttaa maksattamatta olevien sitoumusten maksatusasteeseen. Näin ollen maksattamatta olevia sitoumuksia koskeva ennuste kattaa ainoastaan ajanjakson vuoden 2027 loppuun.

Kaavio 3 – Maksattamatta olevien sitoumusten määrän kehitys vuosina 2025–2027 prosenttiosuutena unionin bruttokansantulosta

8.EU:n talousarvion sisäänvirtauksia
koskeva ennuste 2025–2029

EU:n talousarvio rahoitetaan omilla varoilla ja muilla tuloilla. Lisäksi unionilla on valtuudet lainata NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi varoja, jotka ohjataan talousarvioon ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kautta. Komissio ottaa varat käyttöön kansainvälisillä pääomamarkkinoilla toteutettavien toimien kautta NextGenerationEU-välineen rahoitusohjelmien rahoitustarpeiden mukaisesti (ks. kohta 2.4). Tätä varten komissio noudattaa monipuolista varainhankintastrategiaa XXVII ja julkaisee osana tätä strategiaa vuotuiset lainanottopäätökset ja puolivuosittain laadittavat varainhankintasuunnitelmat. Nykyisessä ennusteessa keskitytään tuloihin, joita tarvitaan monivuotisen rahoituskehyksen mukaisten talousarviomenojen rahoittamiseen (ilman NextGenerationEU-välineestä annettavaa tukea, jota ei makseta takaisin).

Talousarvion rahoittamiseksi tarvittavat omat varat riippuvat siitä, kuinka suurta osaa kokonaismenoista ei saada katettua muilla tuloilla. Näin ollen EU:n talousarviotuloja koskevat ennusteet vuosille 2025–2029 perustuvat periaatteeseen, jonka mukaan menojen on vastattava tuloja. Kokonaistulot ovat siis yhtä suuret kuin kokonaismenot.

Yhdistynyt kuningaskunta on vuodesta 2021 alkaen osallistunut erosopimuksen (V osa) mukaisesti EU:n talousarvioon aiempien monivuotisten rahoituskehysten maksattamatta olevien sitoumusten osalta. Tähän sisältyvät vuoden 2020 lopussa maksattamatta olleet sitoumukset sekä taloudellisessa selvitysratkaisussa vahvistetut eläkkeet ja muut vastuut. Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus on EU:n talousarvion ”muita tuloja”, eikä se ole osa unionin omia varoja. Siitä luovutaan asteittain, kun maksattamatta olevat sitoumukset suoritetaan.

Muiden sekalaisten tulojen, jotka eivät kuulu unionin omiin varoihin, oletetaan pysyvän nimellisesti muuttumattomina vuoden 2025 talousarvioesityksen tasolla.

Omat varat – kansalliset rahoitusosuudet ja tullit – muodostavat suurimman osan tuloista, joita tarvitaan talousarvion menojen rahoittamiseen. Ennusteet perustuvat voimassa olevaan omia varoja koskevaan päätökseen XXVIII . Niissä ei oteta huomioon komission 20. kesäkuuta 2023 XXIX esittämiä ehdotuksia uusista omista varoista. Kansallisten rahoitusosuuksien kehitys ennustejaksolla määräytyy ensisijaisesti menosyklin mukaan. Tärkeiden meno-ohjelmien hitaan käynnistymisen jälkeen ohjelmien nopeutuneesta täytäntöönpanosta johtuvat kasvavat menot johtavat kansallisten rahoitusosuuksien kasvuun vuosina 2025–2027. Kansallisten rahoitusosuuksien arvioidaan vuosina 2025–2027 olevan keskimäärin 153 miljardia euroa vuodessa eli 0,80 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon (BKTL).

Vuosien 2028 ja 2029 osalta ennuste koskee pelkästään nykyisestä monivuotisesta rahoituskehyksestä aiheutuvia menoja, eikä se sisällä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen menoja. Sen vuoksi tulotarpeita ja erityisesti BKTL-perusteisia omia varoja koskeva ennuste on puutteellinen.

Kaavio 4 – Monivuotisen rahoituskehyksen rahoittamiseksi tarvittavia tuloja koskeva ennuste 2025–2029

Unionin keräämien omien varojen kokonaismäärä ei saa minään vuonna ylittää omia varoja koskevassa päätöksessä vahvistettua omien varojen enimmäismäärää, joka on 1,4 prosenttia EU:n jäsenvaltioiden bruttokansantulosta. Enimmäismäärää kasvatetaan väliaikaisesti 0,6 prosenttia suhteessa EU:n bruttokansantuloon, jotta katetaan kaikki unionin pääomamarkkinoilta NextGenerationEU-välineen rahoittamiseksi ottamista lainoista aiheutuvat vastuut. Vaikka omien varojen ennustetaan kasvavan vuosina 2026 ja 2027, omien varojen enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran odotetaan pienenevän, koska maksujen ja tulojen arvioidaan kasvavan vuosina 2025 ja 2026 vuoteen 2024 verrattuna samalla kun unionin bruttokansantulon odotetaan kasvavan vain vähitellen samalla ajanjaksolla. XXX Pysyvään enimmäismäärään nähden jäävän liikkumavaran odotetaan supistuvan noin 115 miljardista eurosta vuonna 2025 noin 88 miljardiin euroon vuonna 2027, kun taas NextGenerationEU-välineen mukaiseen tilapäiseen enimmäismäärään nähden jäävä liikkumavara kasvaa 105,4 miljardista eurosta 113,3 miljardiin euroon NextGenerationEU-välineen lainakustannuksia varten suunniteltujen määrien pohjalta. Tähän ennusteeseen liittyy edelleen suuria epävarmuustekijöitä, sillä todelliset määrät riippuvat sekä NextGenerationEU-välineen maksujen ja niihin liittyvien lainanottotoimien aikataulusta että korkojen kehityksestä.

9.Päätelmät

Tämä ennuste on laadittu erittäin epävarmoissa olosuhteissa. Jäsenvaltioiden, EU:n ulkopuolisten maiden ja tiettyjen alojen tukemiseksi esitetyillä aloitteilla nopeutettiin käynnissä olevien ja uusien ohjelmien maksuja. Historiallisen väliarvioinnin seurauksena monivuotisesta rahoituskehyksestä ja ulkoisista rahoitusvälineistä osoitetaan enemmän rahoitusta Ukrainalle ja sen naapurimaille sekä muuttoliikkeeseen ja kilpailukykyyn.

Vuosien 2021–2027 koheesiopolitiikan ohjelmien viivästynyt täytäntöönpano lisää sitoumusten vapauttamisen riskejä. Kansallisten viranomaisten keskittyminen edellisen monivuotisen rahoituskehyksen ja NextGenerationEU-välineen ohjelmien päättämiseen on niiden lyhyempien aikataulujen vuoksi saattanut osaltaan myös pahentaa viivästyksiä yhdessä asiaankuuluvien perussäädösten myöhäisen hyväksymisen kanssa. Sitoumusten vapauttamisen ehkäisemiseksi jäsenvaltioiden on nopeutettava täytäntöönpanoa vuosina 2026 ja 2027, jotta vältetään varojen menetykset sitoumusten vapauttamista koskevien sääntöjen seurauksena. Vuosien 2014–2020 koheesiorahasto-ohjelmien ja maaseuturahaston kauden 2014–2022 ohjelmien loppuun saattamiseen liittyvät määrät, joihin kohdistuu sitoumusten vapauttamisen riski, kasvoivat edelliseen ennusteeseen verrattuna täytäntöönpanoa koskevan analyysin ja jäsenvaltioiden viimeisimmän ennusteen perusteella.

Monivuotisen rahoituskehyksen mukainen maksumäärärahojen enimmäismäärä riittää kattamaan ennakoidut maksut monivuotisen rahoituskehyksen loppuun asti. Maksujen odotetaan jäävän selvästi monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumusmäärärahojen enimmäismäärän alle vuosina 2024 ja 2025. Tämä mahdollistaa käyttämättä jääneiden määrien siirtämisen tietyin rajoituksin kauden loppupuolelle, jolloin määrärahatarve on suurempi. Erityisesti tarkistettu rahoituskehysasetuksen 11 artiklan 3 a kohta mahdollistaa vuoden 2025 liikkumavaran siirtämisen vuodelle 2026. Vuosien 2025–2027 yhteenlaskettu nettomarginaali, joka sisältää myös ohjelmakohtaiset mukautukset, on arviolta 17,6 miljardia euroa. Näin ollen toteutusta voidaan vielä nopeuttaa maksumäärärahojen enimmäismäärien puitteissa. Jos toteutusta ei kyetä nopeuttamaan, vaarana on, että kauden lopussa jää käyttämättä huomattava määrä liikkumavaroja.

NextGenerationEU-välineen investointien ja uudistusten kohdentaminen tukee edelleen EU:n taloutta ja siirtymistä puhtaaseen vihreään energiaan. Tulevina vuosina jäsenvaltioiden on pantava NextGenerationEU-rahoitus täytäntöön noudattaen vuodeksi 2026 vahvistettua maksujen määräaikaa ja nopeutettava samalla koheesiopolitiikan rahastojen täytäntöönpanoa, jotta pienennetään sitoumusten vapauttamisen riskiä.

Vaikka maksattamatta olevien sitoumusten määrä kasvaa monivuotisen rahoituskehyksen lopussa nimellisesti edellisvuoteen verrattuna, itse asiassa määrä vähenee, kun sitä tarkastellaan osuutena EU:n bruttokansantulosta. Tämä osoittaa, että EU:n talouden nimelliskasvu on suurempi kuin EU:n talousarviosta katettavien maksattamatta olevien sitoumusten kertymä. NextGenerationEU-välineellä on väliaikainen vaikutus EU:n maksattamatta olevien sitoumusten määrään. Kuten aiemmin on raportoitu, maksattamatta olevien sitoumusten määrä oli suurimmillaan vuoden 2023 lopussa, jolloin kyseisten sitoumusten kokonaisarvo oli 543 miljardia euroa. Tämä johtui pääasiassa NextGenerationEU-välineen vaikutuksesta. Tämän vaikutuksen osoitetaan vähenevän asteittain, ja maksattamatta olevien sitoumusten määrän odotetaan palaavan vuoden 2027 loppuun mennessä tasolle, joka vastaa monivuotisen rahoituskehyksen alkua. Se kuvastaa kuitenkin talousarvion tähänastista toteutusta, myös koheesiopolitiikan ja maatalousalan viivästyksiä, joiden arvioidaan jatkuvan ohjelmakauden loppuun asti.

Talousarvion rahoittamiseen tarvittavat EU:n omat varat sekä muut tulot vastaavat monivuotisen rahoituskehyksen menosykliä. Omien varojen enimmäismäärään nähden jäävä liikkumavara pysyy kuitenkin suhteellisen vakaana, koska tarvittavien tulojen kasvu vastaa EU:n talouden ennakoitua nimelliskasvua.

Liite II – Ennusteen tulokset

Kaikki arvot ovat miljardeja euroja, käypinä hintoina, ellei toisin mainita. Jotkin kokonaismäärät eivät välttämättä täsmää pyöristämisen vuoksi.

Taulukko 1.1 – Pitkän aikavälin ennuste monivuotisen rahoituskehyksen tulevista ulosvirtauksista vuosina 2025–2029

* Vuoden 2025 talousarvioesityksen mukaisesti, mukaan lukien Ukraina-varauksen määrärahat ja rahoituskehysasetuksen 5 artiklaan, varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohtaan ja varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohtaan perustuvat määrärahat. Kohdentamattomia liikkumavaroja ei oteta huomioon.

** Sisältää arvioidun maksujen määrän Ukraina-varauksen osalta ainoastaan vuonna 2025.

*** Erityisrahoitusvälineitä koskevat määrät kattavat solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen, Euroopan globalisaatiorahaston, brexit-mukautusvarauksen, Ukraina-varauksen, Euroopan unionin elpymisvälineen ja joustovälineen. Seuraavissa taulukoissa joustovälineen ja Euroopan unionin elpymisvälineen varojen käyttöönottoon liittyvät maksut sisältyvät asianomaisiin otsakkeisiin.

Taulukko 1.2 – Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen sitoumuksiin liittyvät maksut

Taulukko 1.3 – Vuotta 2021 edeltävien sitoumusten loppuun saattamiseen liittyvät maksut

Taulukko 2 – Vapautettujen sitoumusten ennuste 2025–2027

Taulukko 3 – NextGenerationEU-välineen ulosvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste

Taulukko 4 – Maksattamatta olevien sitoumusten kokonaismäärän muutos vuosina 2025–2027

* Maksattamatta olevat sitoumukset vuoden 2025 alussa sisältävät 19,7 miljardia euroa, jotka on saatu ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista (pois lukien NextGenerationEU) ja joita ei ole sisällytetty taulukkoon.

* Sisäiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot eivät sisälly määrään.

Taulukko 5 – EU:n talousarvion tulevia sisäänvirtauksia koskeva pitkän aikavälin ennuste vuosina 2025–2029

* Omien varojen enimmäismäärä, laskettuna EU27:n BKTL:a koskevan kevään 2024 talousennusteen perusteella.

** Perinteiset omat varat on arvioitu sillä perusteella, että pidätysprosentti kantokulujen kattamiseksi on 25 prosenttia.

*** BKTL-perusteisten omien varojen määrät on vuosien 2028 ja 2029 osalta arvioitu todellista pienemmiksi, koska ennuste ei sisällä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen menoja. Seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen lisämenot olisi katettava ylimääräisillä BKTL-maksuosuuksilla, jotta voidaan varmistaa tasapainoinen talousarvio.

**** Perustuvat vuosien 2026 ja 2027 osalta nykyiseen rahoitussuunnitelmaan.

(I)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta, EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

(II)

COM(2021)343, 30.6.2021. Kyseinen asiakirja on ensimmäinen vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä koskeva tällainen kertomus.

(III)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093 vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11.

(IV)

Neuvoston asetus (EU) 2020/2094 Euroopan unionin elpymisvälineen perustamisesta covid-19-kriisin jälkeisen elpymisen tukemiseksi, EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 23 (’NextGenerationEU’).

(V)

Ellei toisin mainita, kaikki kertomuksessa esitetyt määrät ilmaistaan käypinä hintoina.

(VI)

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ”Vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 4 artiklan mukaisesti monivuotiseen rahoituskehykseen tehtävä tekninen mukautus vuodeksi 2025”. COM(2024) 120 final.

(VII)

Euroopan komission ennakkoarviot varainhoitovuodelle 2025. SEC(2024) 250.

(VIII)

Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2024/765, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta, EUVL L, 2024/765, 29.2.2024.

(IX)

Rahoituskehysasetuksen 5 artiklassa säädetään maksusitoumus- ja maksumäärärahojen lisämäärärahasta ennalta määritellylle ohjelmien luettelolle tietyntyyppisiä sakkoja vastaavan määrän osalta.

(X)

Varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdassa säädetään, että tutkimushankkeisiin liittyviä vapautettuja sitoumuksia vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa uudelleen käyttöön.

(XI)

Väliarvioinnin vaikutukset esitetään yksityiskohtaisesti vuoden 2025 talousarvioesityksessä.

(XII)

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus tutkimusohjelmaan liittyvien vapautettujen varojen uudelleenkäytöstä (C/2024/1972), EUVL C, C/2024/1972, 29.2.2024.

(XIII)

Lisätietoja näistä välineistä on saatavilla vuoden 2025 talousarvioesityksessä ja vuotta 2025 koskevassa monivuotisen rahoituskehyksen teknisessä mukautuksessa.

(XIV)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/795, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP-kehysväline) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta, EUVL L, 2024/795, 29.2.2024.

(XV)

 Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta, EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(XVI)

EUVL C 66 I, 19.2.2019, s. 1.    

(XVII)

Määrää täydentävät 20 miljardin euron REPowerEU-avustukset, jotka rahoitetaan päästökauppajärjestelmän puitteissa, ja 2,1 miljardin euron siirrot brexit-mukautusvarauksesta.

(XVIII)

Määrä sisältää 1 miljardin euron vähennyksen, joka sisältyi monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin jälkeen tarkistettuun rahoituskehysasetukseen.

(XIX)

Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ”Pitkän aikavälin ennuste EU:n talousarviovarojen tulevista sisään- ja ulosvirtauksista (2024–2028)”, COM(2023) 390 final.

(XX)

Jäsenvaltiot päättivät siirtää varoja suorien tukien ja maaseudun kehittämisen välillä. Tulokset esitettiin 8. helmikuuta 2023 annetussa komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2023/813.

(XXI)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/792, annettu 29 päivänä helmikuuta 2024, Ukrainan tukivälineen perustamisesta, EUVL L, 2024/792, 29.2.2024.

(XXII)

Lukuun ottamatta vapautettuja sitoumuksia, jotka sovellettavan lainsäädännön mukaisesti käytetään uudelleen alkuperäisiä ohjelmia varten (esim. Horisontti Eurooppa sekä Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline). Tästä määrästä on jätetty pois sellaisista ohjelmista johtuvat mahdolliset vapautetut sitoumukset, joihin sovelletaan automaattista uudelleenkäyttöä koskevia säännöksiä.

(XXIII)

NextGenerationEU-välinettä koskevien lukujen koontipäivä on 16. toukokuuta 2024.

(XXIV)

Elpymis- ja palautumistukivälineen lainaosuudesta ei ole saatavilla ennustetta sen kysyntälähtöisen toteutusmekanismin vuoksi (samoin kuin talousarvion ulkopuolella täytäntöön pannuista muista lainapohjaisista välineistä).

(XXV)

Elpymis- ja palautumistukivälineen tuki, jota ei makseta takaisin ja joka rahoitetaan NextGenerationEU-välineen määrärahoista, lukuun ottamatta päästökauppajärjestelmää ja brexit-mukautusvarausta. Kun otetaan huomioon REPowerEU-suunnitelman puitteissa päästökauppajärjestelmästä ja brexit-mukautusvarauksesta rahoitetut lisäavustukset, maksujen odotetaan kasvavan 69,4 miljardiin euroon vuonna 2025 ja 74,6 miljardiin euroon vuonna 2026.

(XXVI)

COM(2022) 145 final, 23.3.2022.

(XXVII)

COM(2021) 250 final, 14.4.2021.

(XXVIII)

Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(XXIX)

COM(2023) 330 final, 20.6.2023.

(XXX) Euroopan komissio, Euroopan talousennuste, kevät 2024.