Access to European Union law
<a href="https://eur-lex.europa.eu/content/help/eurlex-content/experimental-features.html" target="_blank">More about the experimental features corner</a>
Choose the experimental features you want to try
EUR-Lex
Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

You are here
Use quotation marks to search for an "exact phrase". Append an asterisk (*) to a search term to find variations of it (transp*, 32019R*). Use a question mark (?) instead of a single character in your search term to find variations of it (ca?e finds case, cane, care).
Search tips
Need more search options? Use the Advanced search

Document 52024AE0987

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto – Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle yhdeksännestä koheesiokertomuksesta (COM[2024] 149 final)

    EESC 2024/00987

    EUVL C, C/2024/4668, 9.8.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4668/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

    ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4668/oj

    Date of document:
    31/05/2024; Äänestyspäivä
    Date of vote:
    31/05/2024
    Date lodged:
    29/05/2024
    Author:
    Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
    Responsible body:
    Section for Economic and Monetary Union and Economic and Social Cohesion, EESC_ECO
    Rapporteur:
    Matteo Carlo BORSANI
    Form:
    Lausunto
    Term of office:
    2015-2020
    Internal reference:
    ECO/646, AVIS-SECTION 2024/0987 FIN
    Session:
    588
    Treaty:
    Sopimus Euroopan unionin toiminnasta
    Legal basis:
    Link
    Link
    Link
    Select all documents mentioning this document
    Earlier related instruments:
    Instruments cited:
    European flag

    Euroopan unionin
    virallinen lehti

    FI

    C-sarja

    C/2024/4668

    9.8.2024

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto

    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle yhdeksännestä koheesiokertomuksesta

    (COM[2024] 149 final)

    (C/2024/4668)

    Esittelijä:

    Matteo Carlo BORSANI

    Neuvonantaja

    Eleonora TRENTO (esittelijän neuvonantaja)

    Lausuntopyyntö

    Euroopan komissio, 29.5.2024

    Oikeusperusta

    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla

    Vastaava jaosto

    ”talous- ja rahaliitto, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus”

    Hyväksyminen jaostossa

    17.5.2024

    Hyväksyminen täysistunnossa

    31.5.2024

    Täysistunnon numero

    588

    Äänestystulos

    (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)

    179/1/2

    1   Päätelmät ja suositukset

    1.1

    		 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on tyytyväinen yhdeksännen koheesiokertomuksen esittämiseen ja pitää siinä esitettyä tulosten kuvausta kattavana. Kertomus tarjoaa hyödyllisen lähtökohdan saaduista kokemuksista opiksi ottamiselle sekä pohdinnoille koheesiopolitiikan tulevaisuudesta ja mahdollisesta muodosta ennen EU:n kaavailtuja laajentumisia.

    1.2

    		 ETSK suosittaa, että investoinnit ja politiikkatoimet kohdennetaan nimenomaan tuotantopohjan vahvistamiseen, jotta saataisiin lujitettua alueellista yhteenkuuluvuutta. Komitea korostaa, että ainoaksi erityyppisten alueiden kasvun yhteiseksi nimittäjäksi on osoittautunut positiivinen korrelaatio tuottavuuden kasvun ja asukaskohtaisen BKT:n nousun välillä.

    1.3

    		 ETSK painottaa kilpailukyvyn merkitystä taloudellisen yhteenkuuluvuuden edistäjänä ja tuotannollisten investointien tärkeää piristävää vaikutusta kilpailukykyyn ja talouskasvuun, joilla puolestaan on myönteinen heijastusvaikutus alueelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. ETSK tähdentää tässä yhteydessä lisäksi sitä, että myös suurten yritysten, jotka kuuluvat pk-yritysten ekosysteemiin, on tärkeää voida hyödyntää tuotannollisissa investoinneissaan koheesiopolitiikan varoja. Tälle on asetettava tiettyjä ehtoja, jotka koskevat alueellisia ja yhteiskunnallisia kerrannaisvaikutuksia. Taloudellisen yhteenkuuluvuuden tuloksia ei pitäisi mitata vain tietyllä alueella tehtyjen taloudellisten investointien määrän vaan myös alueellisten ja sosiaalisten tulosten perusteella, sillä ne ovat tärkeimmät kestävää ja oikeudenmukaista kasvua vauhdittavat tekijät.

    1.4

    		 ETSK korostaa toimivien ja osallistavien työmarkkinoiden merkitystä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä. Tätä varten on varmistettava, että EU:n kansalaisilla ja työntekijöillä on mahdollisuudet hankkia työmarkkinoille pääsyn ja niillä liikkumisen edellyttämät taidot. ETSK katsoo, että työllisyyspolitiikkaa ja työllistyvyyttä edistävää politiikkaa pitäisi toteuttaa rinnakkain. Toimia tulee kohdentaa nimenomaan siihen osaan yhteiskuntaa, joka on vaarassa jäädä jälkeen, ja työmarkkinoiden ulkopuolella tällä hetkellä olevien ihmisten osallisuutta tulee parantaa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, joita varten tarvitaan erityisiä työllisyystoimia. Koheesiopolitiikan tulisi olla riittävän joustavaa, jotta nämä epäkohdat voidaan korjata.

    1.5

    		 ETSK kehottaa edistämään strategisia investointeja paikallis- ja aluehallintoon, jotta ohjelmien täytäntöönpanon kannalta keskeistä järjestelmää saataisiin vahvistettua. Sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta ei voida saavuttaa, ellei ensin saada yhtenäistettyä julkishallintojen valmiuksia. Samalla tavoin olisi vahvistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan valmiuksia, sillä niiden yhteistyö alalla on ratkaisevan tärkeää yhteenkuuluvuuden sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

    1.6

    		 ETSK katsoo, että alue- ja paikallisviranomaisten osallistumismahdollisuudet on taattava, kumppanuusperiaatetta on noudatettava ja työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatiot on otettava mukaan kaikkeen koheesiopolitiikan tulevaisuuden pohdintaan.

    1.7

    		 ETSK kehottaa lainsäätäjiä tekemään monivuotisesta rahoituskehyksestä kaiken kaikkiaan kunnianhimoisemman ja takaamaan koheesiopolitiikalle riittävän rahoituksen. Tässä tulee ottaa huomioon myös EU:n tulevat puolustusinvestointitarpeet sekä unionin jäsenvaltioiden määrän kasvu nykyisestä 27:stä. ETSK huomauttaa, että EU:n, sen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden sekä sen vaurauden ja kilpailukyvyn hyväksi tehtäviin investointeihin ei edellä mainituista syistä riitä yksi prosentti EU:n bruttokansantulosta.

    1.8

    		 ETSK kehottaa ottamaan tässä yhteydessä huomioon Euroopan unionin kaavailemat tulevat laajentumiset, sillä koheesiopolitiikan on oltava tehokasta ja toimivaa, jotta uusien jäsenvaltioiden sujuva yhdentyminen unioniin pystytään takaamaan vaarantamatta nykyisiin kehittyviin alueisiin kohdistuvia investointeja. (1)

    1.9

    		 ETSK korostaa, että tulevassa koheesiopolitiikassa on otettava huomioon EU:n itäisten ulkoraja-alueiden ja erityisesti sen Venäjään rajoittuvien alueiden heikentynyt tilanne. EU:n koheesiopolitiikalla voidaan lieventää haitallisia vaikutuksia, joita näihin alueisiin kohdistuu muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi.

    1.10

    		 ETSK suosittaa myös, että siirtymistä älykkäämpään ja vihreämpään Eurooppaan edistetään hyödyntämällä automaattisia ja käyttäjäystävällisiä investointivälineitä. Oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteet ja kunnianhimoiset siirtymätavoitteet edellyttävät nopeita toimia ja reagointivalmiutta. Jotta sosiaalinen yhteenkuuluvuus toteutuisi eikä kilpailu sisämarkkinoilla ja siten myös alueilla ja yhteiskunnassa olisi epäsymmetristä, kaikilla jäsenvaltioilla olisi oltava yhtenäiset ja samantasoiset valmiudet investoida kyseisille aloille. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n ilmasto- ja siirtymärahoituksen tulisi olla kunnianhimoisempaa ja kattaa nykyinen investointivaje.

    2   Yleistä

    2.1

    		 ETSK on tyytyväinen yhdeksännen koheesiokertomuksen esittämiseen ja pitää siinä esitettyä tulosten kuvausta kattavana ja faktapohjaisena.

    2.2

    		 Yhdeksäs koheesiokertomus julkaistaan poikkeuksellisena aikana. Viime vuodet ovat jättäneet EU:n talouteen, yhteiskuntaan ja lainsäädäntötoimintaan vahvan jäljen, sillä näinä vuosina koheesiopolitiikka on pitänyt kohdentaa paitsi EU:n tämänhetkisiin rakenteellisiin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi väestön väheneminen, vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä tarve lisätä strategista riippumattomuutta, myös lyhyen aikavälin tarpeisiin, jotka liittyvät pandemiasta ja energiakriisistä toipumiseen.

    2.3

    		 Koheesiopolitiikkaa on itse asiassa käytetty useammankin kerran kriisien välittömimpien seurausten lievittämiseen. Esimerkkeinä voidaan mainita asetus (EU) 2020/0101 (REACT-EU) ja asetus (EU) 2023/435 (2) (REPowerEU), joiden nojalla jäsenvaltiot saivat hyödyntää ohjelmakaudella 2014–2020 käyttämättä jääneitä ja sitomattomia rakennerahastovaroja.

    2.4

    		 Koheesiokertomuksessa esitettyjen tulosten perusteella voidaan esittää arvio saaduista kokemuksista ja pohdintoja koheesiopolitiikan tulevaisuudesta.

    3   Keskeiset havainnot ja saadut kokemukset

    3.1   Tuotantopohjan merkitys alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa

    3.1.1

    		 Alueellinen yhteenkuuluvuus tarkoittaa EU:n hyvin moninaisten alueiden sopusointuisen kehityksen varmistamista ja sen takaamista, että taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistumista haittaavasta eriarvoisuudesta päästään eroon kaikilla tasoilla Euroopan joka kolkassa. Koheesiokertomuksen mukaan Euroopan sisäiset taloudelliset erot ovat edelleen suuria eikä kasvu ole kaikilla alueilla yhtä vauhdikasta myöskään jäsenvaltioiden sisällä (esim. kehitysloukut). Kaupunkialueiden tulokset ovat yleisesti ottaen paremmat lähes kaikilla indikaattoreilla mitattuina aihealueesta riippumatta: kaupungit ovat edellä talouskehityksessä, työllisyydessä ja koulutuksessa ja niillä on paremmat yhteydet, minkä ansiosta asukkailla on paremmat mahdollisuudet, enemmän sosiaalista elämää ja yleisesti parempi elintaso. Kertomuksessa korostetaan silti tarvetta tasapainottaa aluekehitystä, jotta kahtiajako toisaalta pääkaupunkialueiden ja suurkaupunkien sekä toisaalta harvaan asuttujen alueiden kasvutekijöiden välillä ei olisi niin jyrkkä.

    3.1.2

    		 ETSK pitää alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta erityisen tärkeänä sitä koheesiokertomuksessa esitettyä keskeistä havaintoa, että tuottavuus ja talouskasvu korreloivat toistensa kanssa. Kaikentyyppisten alueiden kasvun yhteisenä piirteenä on nimenomaan se, että asukaskohtaisen BKT:n nousu EU:ssa vuosina 2001–2021 yhdistyi pitkälti tuottavuuden kasvuun. Tuottavuuden kasvua olisikin edistettävä räätälöidyillä politiikoilla antaen pk-yritysten tai suurten yritysten tuotannollisille investoinneille piristysruiskeita tietyin ehdoin, jotta saadaan aikaan kerrannaisvaikutuksia koko alueella, niin että taloudellisen toiminnan keskuksen kehitys ja kasvu tuottaa laajempaa hyötyä työpaikkojen lisääntymisen, vaurauden karttumisen, suuremman alueellisen lisäarvon sekä koulutusmahdollisuuksien ja ylipäätään elintason paranemisen muodossa. Alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvät politiikat olisikin suunniteltava ja toteutettava siten, että ne edistävät tätä prosessia ja auttavat vähentämään alueiden välistä ja sisäistä eriarvoisuutta.

    3.2   Kilpailukyvyn merkitys taloudellisen yhteenkuuluvuuden edistämisessä

    3.2.1

    		 EU:n kaikkien alueiden sopusointuiseen talouskehitykseen tähtäävällä koheesiopolitiikalla on ollut viime vuosina kaksoisrooli: sen avulla on yhtäältä vahvistettu talouden pitkän aikavälin kehitystä ja häiriönsietokykyä ja toisaalta suojeltu EU:n taloutta samanaikaisten kriisien välittömimmiltä seurauksilta, jotka ovat uhanneet sen kehitystä pitkällä aikavälillä.

    3.2.2

    		 Koheesiokertomuksen mukaan pandemian ja energiakriisin seuraukset EU:n taloudelle ovat itse asiassa olleet hyvin erilaiset kuin vuoden 2009 finanssikriisin seuraukset. Tämä juontuu siitä, miten kriiseihin on vastattu ja millaisiin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty: kahdessa ensin mainitussa tapauksessa EU ryhtyi toimiin ripeästi, kun sen sijaan vuoden 2009 kriisin aikana jäsenvaltioiden välittömimmät toimenpiteet olivat irrallisia ja koordinoimattomia ja johtivat epäsymmetriaan alueiden ja yhteiskuntien sisällä ja niiden välillä. Niissä ei myöskään otettu huomioon yhteiskunnan tilaa eikä sosiaalimenojen hillitsemiseen tähdänneistä politiikoista seurannutta köyhyyden lisääntymistä. Tämä on täsmälleen päinvastoin kuin pandemian aikana, jolloin sosiaalimenoja lisättiin elpymis- ja palautumistukivälineen avulla sen varmistamiseksi, ettei ketään jätetä jälkeen, toisin kuin vuonna 2009.

    3.2.3

    		 Koheesiopolitiikan joustavuus onkin osoittautunut tehokkaaksi ja oleellisen tärkeäksi ominaisuudeksi talouskehityksen turvaamisen sekä lyhytaikaisista taloushäiriöistä selviämisen kannalta. Jotta voidaan vähentää alttiutta näille samoille talouden häiriöille, talouden ja yhteiskunnan häiriönsietokykyä on kuitenkin parannettava, ja tähän päästään vain lisäämällä taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, missä EU:n alueiden ylöspäin tapahtuva lähentyminen on keskeisellä sijalla. Tässä prosessissa on kiinnitettävä erityistä huomiota kehitysloukussa oleviin alueisiin. Nykyisen koheesiopolitiikan työkalupakissa ei itse asiassa ole oikeanlaisia välineitä tällaisiin tilanteisiin puuttumiseksi tai niiden välttämiseksi. Uudessa koheesiopolitiikassa olisi otettava tämä näkökulma huomioon ja varmistettava ennakoivasti, että tarjolla on resurssit ja välineet, joiden avulla kehitysloukut voidaan välttää.

    3.2.4

    		 Yhdeksännessä koheesiokertomuksessa korostetaan tasoltaan yhtenäisen kilpailukyvyn merkitystä keinona saavuttaa täysi taloudellinen yhdentyminen ja yhteenkuuluvuus. Kilpailukykyerot henkilöiden ja tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen perustuvilla sisämarkkinoilla lisäävät alueiden välisiä eroja ja siten sisämarkkinoiden hajanaisuutta. Alueilla, joiden tuotantopohja on kilpailukyvyltään muita heikompi, ei myöskään investoida riittävästi infrastruktuuriin, innovointiin, koulutukseen, sosiaaliturvaan tai muille keskeisille aloille.

    3.2.5

    		 Tuotannollisilla investoinneilla on siis tärkeä piristävä vaikutus kilpailukykyyn ja talouskasvuun ja näillä puolestaan myönteinen heijastusvaikutus alueelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen. ETSK tähdentää tässä yhteydessä, että myös suurten yritysten, jotka kuuluvat pk-yritysten ekosysteemiin, on tärkeää voida hyödyntää tuotannollisissa investoinneissaan koheesiopolitiikan varoja koheesiopolitiikan sosiaalisten tavoitteiden mukaisesti ja ottaen erityisesti huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ryhmät. Suuren yrityksen kasvu saa nimittäin alueella aikaan kerrannaisvaikutuksia yrityksen koko toimitusketjussa, mikä luo kasvua myös yrityksen ekosysteemiin kuuluville pk-yrityksille.

    3.3   Toimivien ja osallistavien työmarkkinoiden merkitys sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä

    3.3.1

    		 Sosiaalista yhteenkuuluvuutta voidaan mitata kolmella pääindikaattorilla: työllisyys, osaamisen kehitys ja köyhyyden väheneminen. Nämä kolme osatekijää liittyvät läheisesti toisiinsa ja ovat osa samaa ketjua. Niitä on tarkasteltava yhdessä muiden sellaisten tekijöiden kanssa, joiden vaikutus on myönteinen, jos niistä on huolehdittu asianmukaisesti: näitä ovat yhtäläiset mahdollisuudet, sukupuolten tasa-arvo sekä maahanmuuttajien ja muiden vähemmistöjen osallisuus.

    3.3.2

    		 ETSK muistuttaa, että Euroopan sosiaalinen yhteenkuuluvuus on vahvasti riippuvainen eurooppalaisten työmarkkinoiden toimivuudesta, sillä hyvinvoivat työmarkkinat lisäävät vaurautta ja osallisuutta ja vähentävät alueiden välisiä eroja. Huolehtimalla sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta turvataan myös jokaisen eurooppalaisen oikeus pysyä asuinsijoillaan. Tämä edellyttää mahdollisuuksien luomista ja kehityksen edistämistä kaikkialla Euroopassa. Väestökehityksen haasteet, kuten aivovuoto ja työikäisen väestön väheneminen, saattavat sitä vastoin kiristää työmarkkinoiden jännitteitä ja pahentaa esimerkiksi NEET-ilmiötä (työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat) ja muita osaaja- ja työvoimapulaan liittyviä ilmiöitä, jotka uhkaavat syventää olemassa olevaa epätasapainoa tai aiheuttaa uudenlaisia epätasapainotiloja.

    3.3.3

    		 Työllistyminen on siis keskeinen kysymys, ja sitä on edistettävä erityistoimin pyrkien varmistamaan, että EU:n kansalaisilla ja työntekijöillä on mahdollisuudet hankkia työmarkkinoille pääsyn ja niillä liikkumisen edellyttämät taidot. ETSK painottaa tässä yhteydessä, että työllisyyspolitiikkaa ja työllistyvyyttä edistävää politiikkaa pitäisi toteuttaa rinnakkain. Toimia tulee kohdentaa nimenomaan siihen osaan yhteiskuntaa, joka on vaarassa jäädä jälkeen, ja työmarkkinoiden ulkopuolella tällä hetkellä olevien ihmisten osallisuutta tulee edistää esimerkiksi aktiivisella uudelleenkoulutuspolitiikalla. Koheesiopolitiikan olisi oltava riittävän joustavaa, jotta sen avulla voidaan korjata työmarkkinoiden puutteita realistiselta pohjalta ja niin, että myös työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat tässä työssä aktiivisesti mukana. On myös otettava huomioon kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ryhmät, joiden kohdalla työllisyyspoliittiset toimenpiteet eivät ole tehokkaita, koska kyseisiä ryhmiä varten tarvitaan aktiivisia erityistoimenpiteitä.

    3.3.3.1

    		 Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin ryhmiin, joita varten tarvitaan erityisiä työllisyystoimia. Koheesiopolitiikan tulisi olla riittävän joustavaa, jotta sen avulla voidaan korjata nämä epäkohdat ja mukautua tähän todellisuuteen.

    3.3.4

    		 ETSK kehottaa lisäksi harkitsemaan sitä, että sosiaalista yhteenkuuluvuutta mitattaisiin paitsi alueiden välisesti myös alueiden ja yhteiskuntien sisällä. Tämä tarkoittaa sellaisten aloitteiden painottamista, joiden avulla taataan oikeudenmukaiset työllistymismahdollisuudet myös naisille, maahanmuuttajille ja vähemmistöihin kuuluville, jotta luotaisiin kaikkialle edellytykset vähentää eriarvoisuutta ja epätasapainoa. Köyhyyden väheneminen, kunnolliset työpaikat ja laadukas koulutus takaavat korkeamman elintason ja tuottavat myönteisiä vaikutuksia kasvavissa elinkeinokeskuksissa. Muita heikommassa asemassa olevien ryhmien integroituminen edellyttää erityisiä aktiivisia työllisyystoimia ja alan keskeisten toimijoiden eli työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tosiasiallista osallistumista.

    3.3.5

    		 ETSK pitää lisäksi erityisen tärkeänä, että koheesiopolitiikan hankkeiden tehokkuutta arvioitaessa otetaan investointien ohella huomioon myös sosiaaliset ja taloudelliset tulokset. Komitea korostaa niin ikään tarvetta parantaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista kaikilla tasoilla koheesiopolitiikan tehostamiseksi.

    4   Monitasoinen hallinto sekä hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan valmiudet

    4.1

    		 Jäsenvaltioiden julkishallintojen suorituskyvyssä ja valmiuksissa on eroja. Tätä ilmentää yksi koheesiopolitiikan suurimmista paradokseista eli se, että enemmän varoja tarvitsevilla ja saavilla alueilla on myös enemmän vaikeuksia saada myönnetyt varat hyödynnettyä ohjelmakauden aikana. Koheesiorahastojen hallinnoinnista vastaavien hallintorakenteiden toimintaa on siis tehostettava, sillä niiltä puuttuu useimmiten henkilöresursseja ja asiantuntemusta.

    4.2

    		 Tehostamista tehdään jo joissakin tapauksissa osana elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa tuettavia uudistuksia. Jotta julkishallinnon työntekijöiden kouluttamiseen ja digitaitojen kehittämiseen saataisiin uutta puhtia, tarvitaan kuitenkin myös muita merkittäviä toimia. ETSK korostaa tätä taustaa vasten, ettei sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta voida saavuttaa, ellei ensin saada yhtenäistettyä julkishallintojen valmiuksia.

    4.3

    		 Lisäksi on tarpeen vahvistaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden roolia ja valmiuksia kaikilla tasoilla soveltamalla monitasoisen hallinnon periaatetta, sillä kyse on keskeisistä toimijoista, jotka tuntevat käytännön todellisuuden. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, on myös olennaisen tärkeää kehittää ja parantaa työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintakykyä.

    4.4

    		 On niin ikään ratkaisevan tärkeää sovittaa kansallisten ja EU-tason politiikkojen tavoitteet yhteen, jotta koheesiopolitiikan sosiaaliset tavoitteet saavutettaisiin. Yhteenkuuluvuuden edistäminen ei kuulu pelkästään koheesiopolitiikan tehtäviin. Näin on erityisesti silloin, kun suunniteltuihin ja meneillään oleviin EU:n toimiin tarvitaan lisätukea, jotta ne saadaan toteutettua. Kaikkien EU:n alueiden taloudellisen potentiaalin valjastaminen käyttöön niin, että samalla vähennetään sosioekonomista eriarvoisuutta, edellyttää yhteisiä toimia. Tämän pitäisi olla yhteisenä tavoitteena sekä EU- että jäsenvaltiotason investointipolitiikassa, jota harjoitetaan yleisesti esimerkiksi sosiaali-, ympäristö-, vero- ja kilpailupolitiikan alalla, sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa.

    5   Elpymis- ja palautumistukiväline kokeiluna ja uudet tavat edistää yhteenkuuluvuutta

    5.1

    		 Koheesiorahastojen ohjelmakauden 2021–2027 ja elpymis- ja palautumistukivälineen vertailusta on saatu viime vuosina kimmoke pohtia uudelleen eräitä EU:n aluepolitiikan vakiintuneita toimintamalleja.

    5.2

    		 Elpymis- ja palautumistukivälineessä noudatetun toimintamallin ja koheesiopolitiikan tuloksia voidaan vertailla järjestelmällisesti vasta koheesiopolitiikan väliarvioinnin jälkeen, mutta ETSK painottaa, että koheesiopolitiikan tietyt peruspilarit on tärkeää säilyttää, pohdittiinpa tulevaisuuden koheesiopolitiikkaa mistä kulmasta tahansa.

    5.3

    		 ETSK korostaa tässä yhteydessä sen merkitystä, että alue- ja paikallisviranomaisten osallistumismahdollisuudet säilytetään, kumppanuusperiaatetta noudatetaan ja työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatiot otetaan mukaan. ETSK pitää tarpeellisena, että yhteyksiä kasvun esteiden poistamiseen tähtääviin räätälöityihin uudistuksiin vahvistetaan, ja katsoo, että toteutustapaa voidaan tehostaa ja yksinkertaistaa koheesiopolitiikassa jo käyttöön otetuista unionin välineistä ja yksinkertaistamistoimenpiteistä saatujen kokemusten pohjalta.

    6   Tulevan koheesiopolitiikan tavoitteenasettelu

    6.1

    		 Koheesiopolitiikan tulevaisuutta käsitelleen korkean tason työryhmän raportissa esitetään kattava luettelo suosituksia pohjaksi seuraavasta ohjelmakaudesta ja koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käytävälle keskustelulle. ETSK nostaa joitakin suosituksia erityisesti esille ja tuo keskusteluun tiettyjä kommentteja ja lisäpohdintoja:

    —

    Koheesion avulla olisi varmistettava, ettei ketään jätetä jälkeen.

    —

    Koheesiopolitiikasta olisi tehtävä järjestelmällistä ja dynaamista, ja sen avulla olisi saatava erityisesti vähemmän kehittyneiden ja haavoittuvien EU:n alueiden vielä hyödyntämätön taloudellinen potentiaali valjastettua käyttöön, edistettävä kehitystä ja kilpailukykyä koko Euroopassa sekä kannustettava taloudelliseen toimintaan ja sen lisäämiseen.

    —

    Koheesiopolitiikalla olisi ratkottava EU:n keskeisiä rakenteellisia haasteita, jotka liittyvät matalaan kehitystasoon, talouden pitkäaikaiseen stagnaatioon ja mahdollisuuksien puutteeseen eri alueilla sekä alueiden ja yhteiskuntien sisäisiin ja välisiin eroihin.

    —

    Koheesiopolitiikan toimintatapaa olisi muutettava, jotta siihen liittyviä hallinnollisia menettelyjä saataisiin virtaviivaistettua ja paperityötä vähennettyä ja jotta prosesseja saataisiin todella yksinkertaistettua ja niiden käyttäjäystävällisyyttä parannettua.

    —

    Alueille, työmarkkinaosapuolille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille on annettava vastaisuudessa yhä keskeisempi asema koheesiorahastoa koskevissa neuvotteluissa ja rahastotoimien täytäntöönpanossa vahvistamalla kumppanuuksien roolia. Myös kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen ja seurantakomiteoiden asemaa tulee vahvistaa, jotta kansalaisyhteiskunta pääsee osallistumaan asianmukaisesti.

    —

    Koheesiopolitiikan kohteeksi on otettava erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset tai ryhmät, ja tämä on otettava huomioon myös rahoituksessa.

    —

    Koheesiopolitiikka ja sen tavoitteet olisi otettava huomioon talouspolitiikan eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Uudessa talousohjausjärjestelmässä esitetään tähän liittyen, että menorajoitukset eivät koske EU:n ohjelmiin liittyvästä kansallisesta osarahoituksesta aiheutuvia menoja.

    —

    Tulevan koheesiopolitiikan avulla olisi pystyttävä vastaamaan suuremman, yli 27 jäsenvaltion unionin mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin ja mahdollistamaan tuleva toiminta.

    —

    ETSK korostaa, että tulevassa koheesiopolitiikassa on otettava huomioon EU:n itäisten ulkoraja-alueiden ja erityisesti sen Venäjään rajoittuvien alueiden heikentynyt tilanne. EU:n koheesiopolitiikalla voidaan lieventää haitallisia vaikutuksia, joita näihin alueisiin kohdistuu muuttuneen geopoliittisen tilanteen vuoksi.

    7   Koheesio seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä

    7.1

    		 Koheesiopolitiikan tulevaisuus on tiukasti sidoksissa sen rahoitukseen, joka määritellään uudelleen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. ETSK suosittaakin, että monivuotisesta rahoituskehyksestä tehdään kaiken kaikkiaan kunnianhimoisempi. Tässä tulee ottaa huomioon myös EU:n tulevat puolustusinvestointitarpeet sekä unionin jäsenvaltioiden määrän kasvu nykyisestä 27:stä. ETSK huomauttaa, että EU:n ja sen yhteenkuuluvuuden, vaurauden ja kilpailukyvyn hyväksi tehtäviin investointeihin ei edellä mainituista syistä riitä yksi prosentti EU:n bruttokansantulosta.

    7.2

    		 Keskusteluissa on käsiteltävä lisäksi kahta uutta näkökohtaa: suuremman, yli 27 jäsenvaltion unionin mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin vastaaminen koheesiopolitiikan avulla ja vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvien välineiden käytön helpottaminen.

    7.3   Suuremman, yli 27 jäsenvaltion unionin mukanaan tuomiin uusiin haasteisiin vastaaminen koheesiopolitiikan avulla

    7.3.1

    		 Koheesiopolitiikan on oltava tehokasta ja toimivaa, jotta Euroopan unionin kaavailemien tulevien laajentumisten yhteydessä pystytään takaamaan tulevien jäsenvaltioiden sujuva yhdentyminen unioniin vaarantamatta nykyisiin alueisiin kohdistuvia investointeja. Tätä varten on analysoitava yksityiskohtaisesti tulevien laajentumisten taloudelliset ja politiikkakohtaiset vaikutukset.

    7.3.2

    		 Lisäksi oikeudenmukaisen vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamiseen on otettava mukaan uusia toimijoita ja digitalisaatiota ja hiilestä irtautumista on nopeutettava. Näihin siirtymiin liittyvä etenemissuunnitelma on kunnianhimoinen niillekin maille, jotka ovat siirtymiä ehdottaneet ja jotka ovat ehtineet valmistautua niihin nyt jo yli viiden vuoden ajan.

    7.3.3

    		 Kaikkien näiden nykyisten ja tulevien haasteiden valossa on selvää, että seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa ei voida tinkiä koheesiorahastomäärärahoista vaan varoja on pikemminkin lisättävä. Myös uusista omista varoista on tarpeen keskustella.

    7.4   Vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvien välineiden käytön helpottaminen

    7.4.1

    		 Siirtyminen älykkäämpään ja vihreämpään Eurooppaan edellyttää koko yhteiskunnalta valtavia ponnisteluja ja ennennäkemättömiä investointeja.

    7.4.2

    		 Jotta kukaan ei jäisi jälkeen eikä sisämarkkinakilpailu olisi epäsymmetristä, kaikilla jäsenvaltioilla olisi oltava yhtenäiset ja samantasoiset valmiudet investoida kyseisille aloille. Koheesiopolitiikalla olisi parannettava myös kykyä sietää ilmastonmuutosta, sillä ilmastonmuutoksen väistämättömät vaikutukset tulevat koettelemaan joidenkin alueiden taloutta ja yhteiskuntaa muita kovemmin. Nämä tavoitteet kuuluvat jo nykyisellään koheesiopolitiikan piiriin, mutta siirtymäprosessin yhdenmukaisuutta ja yhtenäisyyttä uhkaavat hidas byrokratia ja tehoton julkishallinto.

    7.4.3

    		 Vihreän ja digitaalisen siirtymän haasteet ja kunnianhimoiset siirtymätavoitteet edellyttävät nopeita toimia ja reagointivalmiutta. Tästä syystä on olennaisen tärkeää helpottaa erilaisten välineiden käyttöä. Kuten ETSK on todennut aiemmassa lausunnossaan (3), tämä voitaisiin toteuttaa käyttämällä vihreään ja digitaaliseen siirtymään liittyvien talouden rakenneuudistusten kustannusten kattamiseen automaattisia ja käyttäjäystävällisiä välineitä. Tällaisten välineiden yhteydessä tulee myös ottaa käyttöön keinoja väärinkäytön ja petosten havaitsemiseksi ja ehkäisemiseksi.

    7.4.4

    		 ETSK korostaa lisäksi, että ratkaisujen käytännön soveltamista on helpotettava ottamalla alueelliset erot huomioon, ja katsoo, että kumppanuuksilla on suuri merkitys ratkaisujen räätälöinnissä kullekin alueelle parhaiten soveltuviksi. Esimerkkinä voidaan mainita maiden rajoilla olevat alueet, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä niillä on kaikkein vaikeinta poistaa eroja.

    Bryssel 31. toukokuuta 2024.

    Puheenjohtaja

    Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

    Oliver RÖPKE

    (1)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto - Koheesiopolitiikan rooli EU:n seuraavilla laajentumiskierroksilla (valmisteleva lausunto) (EUVL C, C/2024/4660, 9.8.2024, ELI: https://data.europa.eu/eli/C/2024/4660/oj).

    (2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/435, annettu 27 päivänä helmikuuta 2023, asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetusten (EU) 1303/2013, (EU) 2021/1060 ja (EU) 2021/1755 ja direktiivin 2003/87/EY muuttamisesta (EUVL L 63, 28/02/2023, s. 1).

    (3)  Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (”STEP-kehysväline”) perustamisesta ja direktiivin 2003/87/EY sekä asetusten (EU) 2021/1058, (EU) 2021/1056, (EU) 2021/1057, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) 2021/1060, (EU) 2021/523, (EU) 2021/695, (EU) 2021/697 ja (EU) 2021/241 muuttamisesta” (COM(2023) 335 final – 2023/0199 (COD)) (EUVL C, C/2023/866, 8.12.2023, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2023/866/oj).

    ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/4668/oj

    ISSN 1977-1053 (electronic edition)

    Top