52023PC0369

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Digitalisaatio ja uudet teknologiat muokkaavat yhä enemmän eurooppalaisten elämää ja Euroopan taloutta. Euroopan talouden muuttuessa yhä digitaalisemmaksi eurooppalaiset myös käyttävät yhä useammin yksityisiä digitaalisia maksuvälineitä.

Setelit ja metallirahat ovat toistaiseksi ainoa suuren yleisön (kansalaisten, viranomaisten ja yritysten) saatavilla oleva keskuspankkirahan muoto, joka kelpaa laillisena maksuvälineenä, mutta digitaalisella aikakaudella ne eivät yksinään riitä EU:n talouden tarpeisiin. Seteleillä ja metallirahoilla maksaminen vähenee sitä mukaa, kun verkko-ostaminen lisääntyy ja suuri yleisö alkaa suosia maksamisessa yhä enemmän yksityisiä digitaalisia maksuvälineitä, joita on EU:ssa tarjolla laaja valikoima. Tämä vaarantaa tavoitteena olevan tasapainon keskuspankkirahan ja yksityisten digitaalisten maksuvälineiden välillä. Tämä suuntaus voi tulevaisuudessa voimistua entisestään kolmansien maiden keskuspankkien digitaalisen keskuspankkirahan ja yksityisten yritysten liikkeeseen laskemien stablecoin-valuuttojen 1 myötä, jotka voivat haastaa euron asemaa maksamisessa EU:ssa ja sen ulkopuolella.

Ilman laajasti saatavilla olevaa käyttökelpoista ja digitaaliseen aikakauteen teknologisesti mukautettua keskuspankkirahaa vaarana on myös luottamuksen heikkeneminen liikepankkirahaan ja viime kädessä itse euroon. Luottamus liikepankkirahaan perustuu siihen, että tallettajat voivat muuttaa talletuksensa nimellisarvon mukaisesti laillisen maksuvälineen asemassa olevaksi keskuspankkirahaksi, jota on tällä hetkellä saatavilla vain käteisenä. Jos keskuspankkirahaa ei ole saatavilla sellaisessa muodossa, jota voidaan käyttää digitaalitaloudessa ja johon liikepankkitalletuksia voidaan muuttaa nimellisarvon mukaisesti, keskuspankkirahan asema raha-ankkurina voi heikentyä, mikä puolestaan horjuttaisi rahoitusvakautta ja heikentäisi EU:n rahapoliittista suvereniteettia.

Vähittäismaksamiseen tarkoitetun digitaalisen keskuspankkirahan liikkeeseenlasku on tässä yhteydessä noussut viime vuosina tärkeäksi keskustelunaiheeksi ja saanut huomattavaa kannatusta. 2 Vähittäismaksamiseen tarkoitettu digitaalinen keskuspankkiraha olisi käteisen tavoin virallinen keskuspankkirahan muoto, joka olisi suoraan suuren yleisön saatavilla ja jolla olisi laillisen maksuvälineen asema. Näin eurovaluutan viralliset muodot vastaisivat teknologista kehitystä, ja uusi virallinen muoto täydentäisi käteistä.

Vähittäismaksamiseen tarkoitetun digitaalisen keskuspankkirahan eli digitaalisen euron käyttöönotto euroalueella on tarpeen käteisrahan täydentämiseksi ja eurovaluutan virallisten muotojen mukauttamiseksi teknologiseen kehitykseen, jotta euroa voidaan käyttää yhteisenä rahana yhdenmukaisesti ja tehokkaasti kaikkialla euroalueella. Digitaalista euroa on myös tarkoitus tarjota julkisena digitaalisena maksuvälineenä nykyisten yksityisten digitaalisten maksuvälineiden rinnalla. Siten se vahvistaa osaltaan eurooppalaisia vähittäismaksumarkkinoita ja digitaalisen rahoituksen alaa, tehostaa niiden toimintaa sekä lisää niiden kilpailukykyä ja innovatiivisuutta ja parantaa lisäksi Euroopan vähittäismaksumarkkinoiden häiriönsietokykyä. Siten digitaalinen euro mahdollistaa koko Euroopan laajuisten ja yhteentoimivien vähittäismaksuratkaisujen kehittämisen, pikamaksujen laaja käyttöönotto mukaan lukien.

Tämän ehdotuksen tavoitteena on varmistaa, että suurella yleisöllä on jatkossakin mahdollisuus käyttää keskuspankkirahaa laillisena maksuvälineenä, tarjoten käyttöön uusimpia ja kustannustehokkaita maksuvälineitä, sekä varmistaa korkeatasoinen yksityisyyden suoja digitaalisten maksujen yhteydessä, ylläpitää rahoitusvakautta ja edistää saavutettavuutta ja taloudellista osallisuutta. Tätä varten ehdotuksella otetaan käyttöön Euroopan keskuspankin (EKP) ja rahayksikkönään euroa käyttävien jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien liikkeeseenlaskema digitaalinen euro osana eurojärjestelmää sekä luodaan tarvittava sääntelykehys, jonka pitäisi varmistaa, että digitaalista euroa voidaan käyttää tehokkaasti yhteisenä rahana kaikkialla euroalueella. Siten vastataan käyttäjien tarpeisiin digitaalisella aikakaudella, edistetään kilpailua ja innovointia EU:n digitalisoituvassa taloudessa sekä tehostetaan talouden toimintaa ja parannetaan sen häiriönsietokykyä. Digitaalisen euron ei ole tarkoitus olla ohjelmoitava raha, eikä sen käyttöä tiettyihin tavaroihin tai palveluihin näin ollen voida rajoittaa tai kohdistaa sen käyttöä niihin, vaan sen on tarkoitus olla yhteisen rahan digitaalinen muoto ja täysin vaihdettavissa.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Perussopimusten asiaa koskevat määräykset (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 3 artiklan 1 kohdan c alakohta ja 127–133 artikla), euroseteleiden ja metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista 22 päivänä maaliskuuta 2010 annettu komission suositus 3 sekä (yhdessä tämän ehdotuksen kanssa hyväksytty) ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi euroseteleiden ja metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista sekä niiden saatavuudesta 4 ovat ainoat säännökset tällä politiikan alalla eli euroalueen rahapolitiikkaan kuuluvassa rahalainsäädännössä.

Tämä ehdotus on yhdenmukainen edellä mainittujen primaarioikeuden säännösten kanssa. Keskuspankkirahan kahden muodon (digitaalisen euron ja eurokäteisen) keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi laillisen maksuvälineen asemassa olevaa käteisrahaa säännellään samalla tavalla kuin laillisen maksuvälineen asemassa olevaa digitaalista euroa ottaen kuitenkin huomioon näiden muotojen väliset erot.

Tämä ehdotus perustuu vapauteen tarjota maksupalveluja sisämarkkinoilla riippumatta siitä, minne maksupalveluntarjoaja on sijoittautunut. Jotta varmistetaan, että kaikki EU:n maksupalveluntarjoajat voivat jaella digitaalista euroa kaikkialla euroalueella, tämän aloitteen yhteydessä on laadittu myös toinen asetusehdotus [lisätään viite – ehdotus asetukseksi maksupalveluntarjoajien, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö ei ole euro, tarjoamista digitaalisen euron palveluista – COM/2023/368 final].

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Komission syyskuussa 2020 hyväksymissä digitaalisen rahoituksen strategiassa ja vähittäismaksustrategiassa 5 tuetaan koko Euroopan laajuisten kilpailukykyisten maksuratkaisujen kehittämistä sekä työtä, jossa selvitetään, voisiko eurokäteistä täydentää yksityisten digitaalisten maksuvälineiden rinnalla tarjottava digitaalinen euro.

Digitaalisen euron käyttöönotto olisi ratkaisevan tärkeä osa parhaillaan meneillään olevia ponnisteluja, joilla pyritään vähentämään Euroopan vähittäismaksumarkkinoiden pirstoutuneisuutta, edistämään kilpailua ja innovointia näillä markkinoilla ja parantamaan niiden tehokkuutta ja häiriönsietokykyä sekä saamaan alalla aikaan aloitteita koko Euroopan laajuisten maksupalvelujen tarjoamiseksi tukien erityisesti pikamaksujen laajaa käyttöönottoa.

Digitaalinen euro tukee unionin keskeisten politiikkojen tavoitteita, erityisesti henkilötietojen suojaa, esteettömyyttä ja taloudellista osallisuutta.

–Tämä aloite tukee tavoitetta, joka koskee korkeatasoisen yksityisyyden suojan varmistamista maksujen yhteydessä, ja se on yhdenmukainen unionin tietosuojalainsäädännön kanssa: digitaalisen euron jakeluun ja käyttöön liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä sovelletaan erityisesti asetusta (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 6 ja asetusta (EU) 2018/1715 (EU:n tietosuoja-asetus) 7 . Digitaalinen euro suunnitellaan siten, että maksupalveluntarjoajien ja Euroopan keskuspankin suorittama henkilötietojen käsittely rajataan siihen, mikä on tarpeen digitaalisen euron moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Digitaalinen euro on käytettävissä myös verkon ulkopuolella, jolloin sen tarjoama yksityisyyden suoja maksupalveluntarjoajiin nähden on verrattavissa setelien nostamiseen pankkiautomaateilla ja käteisen käyttöön. Digitaalisissa euroissa suoritettavien maksutapahtumien selvittäminen suunnitellaan siten, että Euroopan keskuspankki tai kansalliset keskuspankit eivät voi yhdistää tietoja tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan digitaalisen euron käyttäjään.

–Myös yhdenmukaisuus direktiivin (EU) 2019/882 (eurooppalaisen esteettömyyssäädöksen) 8 kanssa varmistetaan suunnittelemalla digitaalinen euro siten, että vammaisten tai toimintarajoitteisten henkilöiden, rajalliset digitaaliset taidot omaavien henkilöiden ja ikääntyneiden voidaan ennakoida pystyvän käyttämään digitaalista euroa mahdollisimman laajalti.

–Taloudellisen osallisuuden osalta aloitteessa on käytetty lähtökohtana direktiivissä 2014/92/EU (maksutilidirektiivi) 9 esitettyä lähestymistapaa, jonka tavoitteena on varmistaa, että kaikilla kuluttajilla, myös taloudellisesti syrjäytyneillä, on mahdollisuus käyttää perusmaksutilejä. Digitaalista euroa on tarkoitus tarjota samaa lähestymistapaa noudattaen (toki tarvittavin mukautuksin), jotta varmistetaan digitaalisen euron perusmaksupalvelujen saatavuus kaikille. Ensinnäkin kaikkien maksutilipalveluja tarjoavien luottolaitosten olisi asiakkaidensa pyynnöstä tarjottava digitaalisen euron perusmaksupalveluja. Toiseksi kuluttajiin, jotka eivät ole luottolaitoksen asiakkaita, sovellettaisiin digitaalisen euron perustilin käyttömahdollisuuden osalta maksutilidirektiivin IV lukua, joka koskee mahdollisuutta käyttää perusmaksutiliä, mikä tarkoittaa muun muassa, että digitaalisen euron perusmaksupalvelut tarjotaan luonnollisille henkilöille maksutta. Kolmanneksi tällä aloitteella varmistetaan, että julkisyhteisöt (paikalliset ja alueelliset viranomaiset ja postitoimistot) jakelevat digitaalista euroa myös sellaisille luonnollisille henkilöille, jotka eivät halua avata digitaalisen euron tiliä luottolaitoksessa tai muun maksupalveluntarjoajan palvelussa. Lisäksi tässä aloitteessa annetaan Euroopan pankkiviranomaisen ja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen tehtäväksi laatia yhdessä suuntaviivat, joissa täsmennetään, miten oikeus käyttää digitaalisien euron perusmaksupalveluja sovitetaan yhteen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyvien vaatimusten kanssa.

–Direktiivillä (EU) 2015/2366 (tarkistettu maksupalveludirektiivi) 10 säännellään sitä, miten maksupalveluntarjoajat (muun muassa luottolaitokset, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijat ja maksulaitokset) tarjoavat maksupalveluja, sekä maksutapahtumaan osallistuvien osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia. Komissio on ehdottanut uutta lainsäädäntöpakettia, joka koostuu 28. kesäkuuta 2023 annetuista uudesta sisämarkkinoilla tarjottavia maksupalveluja koskevasta direktiivistä sekä asetuksesta. 11 Tällä paketilla laajennetaan varojen määritelmää kattamaan kaikki vähittäiskäyttöä varten liikkeeseen lasketut keskuspankkirahan muodot (setelit, metallirahat ja digitaalisen keskuspankkirahan). Lisäksi komissio hyväksyi 22. lokakuuta 2022 lainsäädäntöehdotuksen, jolla on tarkoitus mahdollistaa euromääräiset pikamaksut kaikille kansalaisille ja yrityksille, joilla on pankkitili EU- tai ETA-maassa.

–Tässä aloitteessa noudatetaan riskiperusteista lähestymistapaa, johon myös rahanpesun torjuntaa koskeva unionin kehys perustuu, eikä siinä mahdollisteta täyttä anonymiteettiä, ja siten se on yhdenmukainen komission heinäkuussa 2021 hyväksymän rahanpesuntorjuntapaketin 12 tavoitteiden kanssa. Samaan aikaan aloitteella kuitenkin taataan korkeatasoinen yksityisyyden suoja maksettaessa digitaalisilla euroilla verkon ulkopuolella, jolloin kyseessä on ikään kuin käteisellä tapahtuva lähimaksaminen. Maksettaessa digitaalisilla euroilla verkossa noudatettaisiin samoja tietosuoja- ja yksityisyyssääntöjä sekä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia sääntöjä kuin maksettaessa yksityisillä digitaalisilla maksuvälineillä, mikä on linjassa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevan EU:n kehyksen, tarkistetun maksupalveludirektiivin, yleisen tietosuoja-asetuksen sekä komission avointa dataa koskevan strategian kanssa.

–EU:n laajuisen yhteentoimivan eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon 13 avulla käyttäjät voivat maksaessaan käyttää vapaaehtoisesti vahvaa tunnistautumista, jota edellytetään tarkistetun maksupalveludirektiivin 97 artiklassa. Tämä sama toiminto olisi tarjottava myös digitaalisen euron käyttäjille.

Digitaalinen euro on myös määritetty osaksi komission strategiaa, jolla tuetaan EU:n avointa strategista riippumattomuutta. Ehdotus on yhdenmukainen erityisesti seuraavien komission tiedonantojen kanssa: Euron kansainvälisen aseman vahvistaminen 14 ja Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä 15 .

Syyskuussa 2022 annetulla digimarkkinasäädöksellä 16 pyritään parantamaan digitaalialan markkinoiden kilpailullisuutta. Tätä varten siinä asetetaan useita velvoitteita yrityksille, jotka Euroopan komissio on nimennyt lueteltuja ydinalustapalveluja tarjoaviksi portinvartijoiksi, tavoitteena edistää käyttäjien valinnanvaraa ja tarjota mahdollisuuksia yrityskäyttäjille. Kun digitaalinen euro (jolla voidaan maksaa myös verkon ulkopuolella) otetaan käyttöön, portinvartijoihin sovellettavien digimarkkinasäädöksen erityissäännösten lisäksi on varmistettava tehokas yhteentoimivuus sekä pääsy mobiililaitteiden laitteisto- ja ohjelmistokomponentteihin oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin, jotta digitaalisen euron käyttäjillä on mahdollisuus käyttää palveluja sisämarkkinoilla.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Digitaalinen euro eli keskuspankkirahan uusi muoto, joka tulee yleisön saataville euroseteleiden ja metallirahojen rinnalle, otetaan käyttöön ja sitä säännellään SEUT-sopimuksen 133 artiklaan perustuvalla EU:n asetuksella. SEUT-sopimuksen 133 artiklassa määrätään seuraavaa: ”Euroopan parlamentti ja neuvosto säätävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen euron käytössä yhteisenä rahana, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankin toimivaltuuksia. Näistä toimenpiteistä säädetään, kun Euroopan keskuspankkia on kuultu.”

Kuten edellä selitetään ja kuten selostetaan tarkemmin 3 jaksossa, digitaalisen euron käyttöönotto ja sääntely ovat tarpeellisia toimenpiteitä, jotta varmistetaan, että euroa voidaan käyttää yhteisenä rahana digitaalisella aikakaudella. Tällä asetuksella on varmistettava, että digitaalista euroa voidaan käyttää kaikkialla euroalueella samalla tavalla ja samojen sääntöjen ja edellytysten mukaisesti ilman pirstoutuneisuutta.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta aloilla, jotka kuuluvat unionin yksinomaiseen toimivaltaan. SEUT-sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan unionilla on yksinomainen toimivalta niiden jäsenvaltioiden rahapolitiikan alalla, joiden rahayksikkö on euro. Tällä alalla euroalueen jäsenvaltioiden toimet eivät ole mahdollisia, joten toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

•Suhteellisuusperiaate

Suhteellisuusperiaatteen noudattamista tarkastellaan yksityiskohtaisesti ehdotukseen liittyvässä vaikutustenarvioinnissa, ja kaikkia ehdotettuja vaihtoehtoja on arvioitu tämän tavoitteen näkökulmasta.

Tässä yhteydessä todetaan erityisesti, että mikroyritykset, jotka eivät hyväksy sähköisiä maksuvälineitä, voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit sekä muun kuin kaupallisen toiminnan puitteissa toimivat yksityishenkilöt vapautetaan velvoitteesta hyväksyä digitaalinen euro maksuvälineenä.

Digitaalisen euron jakelun osalta todetaan, että kaikki maksupalveluntarjoajat voivat jakaa digitaalista euroa, mutta vain sellaiset luottolaitokset, jotka hoitavat maksutilejä, velvoitetaan tarjoamaan asiakkaidensa pyynnöstä digitaalisen euron tilejä. Kaikkien maksupalveluntarjoajien velvoittaminen jakelemaan digitaalista euroa ei olisi ollut oikeassa suhteessa tavoitteeseen, jolla pyritään varmistamaan digitaalisen euron tehokas käyttö laillisena maksuvälineenä.

•Toimintatavan valinta

Asetus on asianmukainen väline yhtenäisen säännöstön luomiseksi, koska sitä sovelletaan yleisesti, se on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa euroalueen jäsenvaltioissa, jolloin jäsenvaltioiden välille ei synny eroja säännöstön soveltamisessa. Siten mahdollistetaan euron käyttö yhteisenä rahana SEUT-sopimuksen 133 artiklassa määrätyn tavoitteen mukaisesti.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Euroopan keskuspankki julkaisi 2. lokakuuta 2020 digitaalista euroa koskevan kertomuksen, jossa selvitettiin digitaalisen euron hyötyjä ja siihen liittyviä haasteita sekä tarkasteltiin erilaisia vaihtoehtoja digitaalisen euron toteuttamiseksi, tavoitteena kuulla suuren yleisön laajempia näkemyksiä näistä kysymyksistä. Kertomuksen julkaisemisen jälkeen Euroopan keskuspankki käynnisti 12. lokakuuta 2020 digitaalista euroa koskevan julkisen kuulemisen, joka kesti 12. tammikuuta 2021 asti. Kuuleminen sisälsi 18 kysymystä, joiden avulla pyrittiin keräämään yksityishenkilöiden ja ammattilaisten näkemyksiä aiheesta. Kuulemisen ensimmäinen osa oli suunnattu pääasiassa yksityishenkilöille vähittäismaksujen käyttäjinä, kun taas toisen osan kohderyhmänä olivat pääasiassa rahoitus-, maksu- ja teknologia-alan ammattilaiset, joilla on erikoisosaamista talouden, sääntelyn tai (vähittäis)maksujen alalta. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan näkemyksensä kaikkien kysymysten aiheista. Kuulemisessa sekä kansalaiset että ammattilaiset pitivät yksityisyyden suojaa digitaalisen euron tärkeimpänä ominaisuutena. Euroopan keskuspankki tilasi myöhemmin lisätutkimuksia kuluttajien käyttämistä digitaalisista maksuvälineistä ja lompakoista.

Komission tämän ehdotuksen laadinnan yhteydessä käyttämä kuulemisstrategia sisälsi useita aloitteita:

–Komissio järjesti digitaalista euroa koskevan kannanottopyynnön ja kohdennetun kuulemisen 5. huhtikuuta ja 16. kesäkuuta 2022 välisenä aikana. EKP:n järjestämää julkista kuulemista täydentävässä kohdennetussa kuulemisessa kerättiin lisätietoja alan asiantuntijoilta, maksupalveluntarjoajilta (kuten luottolaitoksilta, maksulaitoksilta ja sähköisen rahan liikkeeseenlaskijoilta), maksuinfrastruktuurin tarjoajilta, maksuratkaisujen kehittäjiltä, kauppiailta, kauppiasjärjestöiltä, vähittäismaksujen sääntelyviranomaisilta ja valvojilta, rahanpesun torjunnan valvojilta, rahanpesun selvittelykeskuksilta, Euroopan tietosuojaneuvostolta ja muilta asiaankuuluvilta viranomaisilta ja asiantuntijoilta sekä kuluttajajärjestöiltä. Tietoja hyödynnettiin komission digitaalista euroa koskevaa asetusehdotusta varten laatimassa vaikutustenarvioinnissa. Kohdennetun kuulemisen tärkeimmät tulokset ovat seuraavat: EU:n kansalaiset kannattivat pyrkimystä tarjota kaikille, myös pankkijärjestelmän ulkopuolella oleville, mahdollisuus käyttää digitaalisessa muodossa olevaa julkista maksuvälinettä. Ammattilaisen roolissa vastanneet uskoivat, että digitaalinen euro voisi hyödyttää yrityksiä/kauppiaita kaikissa maksutilanteissa. Vastanneiden mielestä digitaalisen euron olisi tarjottava nopea maksutapa ja sen olisi taattava yksityisyyden suoja sekä oltava maksuton ja laajasti saatavilla. Useimmat ammattilaisen roolissa vastanneet pitivät suuren yleisön kannalta tärkeimpinä seikkoina laajaa saatavuutta, helppoa käyttöönottoa ja helppokäyttöisyyttä, mahdollisuutta suorittaa maksuja missä, milloin ja kenelle tahansa sekä maksujen välitöntä selvittämistä. Vastaajat katsoivat laajasti saatavilla olevan digitaalisen euron tukevan EU:n avointa strategista riippumattomuutta. Suurin osa ammattilaisen roolissa vastanneista kannatti laillisen maksuvälineaseman myöntämistä digitaaliselle eurolle. Lisäksi useimmat vastaajat olivat sitä mieltä, että digitaalisen euron olisi oltava pääasiassa euroalueella asuvien kansalaisten ja sille sijoittautuneiden yritysten saatavilla sekä käytettävissä euroalueen sisäisiin maksutapahtumiin.

–Jäsenvaltioiden ja kansallisten keskuspankkien asiantuntijoilla sekä Euroopan keskuspankin edustajilla oli mahdollisuus esittää näkemyksensä komission perustamassa pankki-, maksu- ja vakuutusasioita käsittelevässä asiantuntijaryhmässä (EGBPI), joka oli toiminnassa syyskuusta 2022 helmikuuhun 2023. Ryhmässä käytyjen keskustelujen tueksi järjestettiin jäsenvaltioille suunnattuja kohdennettuja kuulemisia. Jäsenvaltiot ovat tuoneet vuodesta 2021 lähtien näkemyksiään esiin myös euroryhmän kokouksissa. Jäsenvaltioiden asiantuntijoiden pankki-, maksu- ja vakuutusasioita käsittelevän asiantuntijaryhmän kokouksissa esittämät näkemykset olivat vain alustavia, mutta useimmat heistä kuitenkin kannattivat digitaalisen euron mahdollista liikkeeseenlaskua euroalueella ja laillisen maksuvälineaseman myöntämistä sille.

–Komissio järjesti 7. marraskuuta 2022 korkean tason konferenssin, johon osallistui kansallisten ja EU:n viranomaisten edustajia, Euroopan parlamentin jäseniä, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan edustajia ja tiedeyhteisön jäseniä.

–Helmi-maaliskuussa 2023 komissio järjesti pyöreän pöydän kokouksia, joihin osallistui kauppiaiden/yritysten, kuluttajien ja maksupalveluntarjoajien edustajia.

–Huhtikuussa 2023 komissio osallistui Euroopan parlamentin täysistuntokeskusteluun, ja lisäksi se osallistui tammi- ja maaliskuussa 2023 Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan järjestämiin poliittisiin keskusteluihin.

Tammikuusta 2021 alkaen Euroopan keskuspankki ja komission yksiköt ovat tarkastelleet yhdessä teknisellä tasolla useita poliittisia, oikeudellisia ja teknisiä kysymyksiä, jotka liittyvät digitaalisen euron mahdolliseen käyttöönottoon, ottaen huomioon niiden unionin perussopimuksissa määrätyn tehtävänannon ja riippumattomuuden.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Aloitteen valmistelussa käytettiin useita tieto- ja asiantuntijalähteitä, joihin kuuluivat muun muassa seuraavat:

–edellä lueteltujen kuulemisten kautta toimitettu näyttö

–EKP:n vuosina 2021, 2022 ja 2023 toteuttamat kohderyhmäanalyysit

–Kantarin tutkimus ”Study on New Digital Payment Methods”, maaliskuu 2022

–komission yksiköiden saamat tiedot sen osallistuessa tarkkailijan asemassa EKP:n digitaalisen euron markkinoiden neuvoa-antavaan ryhmään ja euromaksualueen vähittäismaksuneuvostoon

–EKP:n työasiakirjat, komission yksiköiden valmisteluasiakirjat, kyselyt ja tilastot

–komission ja Yhteisen tutkimuskeskuksen simulaatiot ja tutkimukset.

•Vaikutustenarviointi

Tähän ehdotukseen liittyy vaikutustenarviointi. Vaikutustenarviointiraportti toimitettiin sääntelyntarkastelulautakunnalle ensimmäisen kerran 14. lokakuuta 2022. Sääntelyntarkastelulautakunta tarkasteli vaikutustenarviointia 16. marraskuuta 2022 ja antoi kielteisen lausunnon 18. marraskuuta 2022. Vaikutustenarviointiraportti toimitettiin uudelleen sääntelyntarkastelulautakunnalle 23. maaliskuuta 2023, ja 25. huhtikuuta 2023 lautakunta antoi siitä myönteisen lausunnon. Lautakunta antoi raportista kaksi lausuntoa. Ensimmäisessä lausunnossa pyydettiin parantamaan ongelman määrittelyä ja erityistavoitteita sekä tekemään toimenpidelogiikasta johdonmukaisempi. Lisäksi sääntelyntarkastelulautakunta pyysi lisäselvityksiä digitaalisen euron tiettyjen olennaisten vaatimusten ja tiettyjen ominaisuuksien toiminnasta ja vaikutuksista, muun muassa rajoituksista, jotka koskevat digitaalisen euron käyttöä arvon säilyttäjänä, kauppiailta veloitettavien maksujen sääntelystä, kyberturvallisuusriskeistä sekä turvallisuusnäkökohdista laajemmin. Toisessa lausunnossa pyydettiin arvioimaan tarkemmin mahdollisia hyötyjä ja kustannuksia kauppiailta veloitettavien maksujen osalta sekä analysoimaan yksityiskohtaisemmin parhaiksi arvioitujen vaihtoehtojen odotettuja vaikutuksia nykyisiin markkinoihin ja markkinatoimijoihin. Lopullisessa vaikutustenarviointiraportissa otettiin huomioon sääntelyntarkastelulautakunnan huomautukset ja parannettiin analyyseja ja kuvauksia näiden huomautusten mukaisesti.

Vaikutustenarvioinnissa keskisimmäksi ongelmaksi ja samalla tärkeimmäksi syyksi digitaalisen euron käyttöönoton välttämättömyydelle mainitaan se, että pelkästään fyysisessä muodossa oleva keskuspankkiraha eli käteinen ei yksinään riitä Euroopan talouden tarpeisiin digitaalisella aikakaudella.

Vaikutustenarvioinnissa yksilöitiin kaksi ongelman taustalla olevaa tekijää:

–Nopeasti digitalisoituvassa taloudessa fyysisessä muodossa olevaa keskuspankkirahaa eli käteistä ei voi käyttää maksamiseen kasvavassa osassa taloutta, erityisesti sähköisessä kaupankäynnissä, eikä käteinen pysty vastaamaan tuleviin tarpeisiin, joita Teollisuus 4.0 tuo mukanaan (esimerkiksi koneiden väliset maksut ja ehdolliset maksut).

–Kolmansien maiden digitaaliset keskuspankkirahat ja muut innovatiiviset maksuvälineet (stablecoin-valuutat), jotka eivät ole euromääräisiä, voivat vähitellen kasvattaa markkinaosuuttaan euroalueen maksumarkkinoilla ja heikentää euron asemaa.

Digitaalisen euron keskeisten ominaisuuksien sääntelemiseksi harkittiin useita vaihtoehtoja. Vaihtoehdoissa tarkasteltiin, miten digitaalista euroa voitaisiin säännellä siten, että saavutettaisiin toimintapolitiikan tavoitteet ja saataisiin samalla aikaan tasapainoinen kompromissi seuraavien keskeisten näkökohtien välillä: i) laajan käytön mahdollistaminen samalla, kun varmistetaan reilu kilpailu yksityisten maksuratkaisujen kanssa, ii) yksityisyyden suojaaminen samalla, kun varmistetaan jäljitettävyys, iii) laajan käytön varmistaminen samalla, kun suojellaan rahoitusvakautta ja luotonantoa, ja iv) kansainvälisen käytön tukeminen samalla, kun vähennetään euroalueen ulkopuolisiin maihin ja eurojärjestelmään kohdistuvia riskejä.

Vaikutustenarvioinnissa esitetään seuraavaa parhaiksi arvioitujen vaihtoehtojen pakettia:

–Myönnetään digitaaliselle eurolle laillinen maksuvälineasema ja velvoitetaan kaikki maksunsaajat hyväksymään se soveltaen kuitenkin perusteltuja ja oikeasuhteisia poikkeuksia sekä jakelujärjestelyjä. Keskuspankkirahan kaikkien muotojen keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi ehdotetaan lisäksi käteisen laillisen maksuvälineaseman sääntelemistä rinnakkaisella lainsäädäntöehdotuksella.

–EKP:n olisi julkaistava yläraja maksuille ja maksupalveluntarjoajien välisille maksuille.

–Varmistetaan korkeatasoinen yksityisyyden ja henkilötietojen suoja verkon ulkopuolella suoritettavien vähäisten lähimaksujen yhteydessä siten, että käyttäjien henkilöllisyyteen liittyviä henkilötietoja käsitellään ainoastaan avattaessa maksupalveluntarjoajan tarjoama digitaalisen euron maksutili eikä luovuteta tapahtumatietoja maksupalveluntarjoajille. Verkkomaksuja puolestaan kohdeltaisiin yksityisten digitaalisten maksuvälineiden tavoin noudattaen nykyisiä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan liittyviä vaatimuksia.

–Vähennetään rahoituksen disintermediaatioon liittyviä ja rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä sallimalla Euroopan keskuspankin määritellä ja ottaa käyttöön välineitä, joilla digitaalisen euron käyttö arvon säilyttäjänä pidetään kohtuullisissa rajoissa.

–Asetetaan digitaalinen euro ensin euroalueella oleskelevien tai sinne sijoittautuneiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden sekä vierailijoiden saataville mutta laajennetaan mahdollisesti sen käyttöä myöhemmässä vaiheessa euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin sopimusten ja/tai järjestelyjen mukaisesti, jotta voidaan lieventää rahoitusvakauteen ja rahapoliittiseen riippumattomuuteen kohdistuvia riskejä.

Tämä vaihtoehtojen yhdistelmä toisi mukanaan useita hyötyjä, joiden perusteella on tarpeen ottaa käyttöön digitaalinen euro, jotta varmistetaan, että euroa käytetään jatkossakin yhteisenä rahana digitaalisella aikakaudella. 17 Suuri yleisö pääsisi hyötymään laajemmasta valinnanvarasta voidessaan käyttää liikepankkirahaan perustuvien digitaalisten maksuvälineiden lisäksi laillisen maksuvälineen asemassa olevaa keskuspankkirahaa kaikkialla euroalueella. Suurelle yleisölle koituisi hyötyä myös siksi, että digitaalinen raha-ankkuri lisäisi luottamusta rahajärjestelmään. Helppokäyttöinen ja laajasti saatavilla oleva digitaalinen euro myös tukisi taloudellista osallisuutta digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Myös kauppiaat saisivat enemmän valinnanvaraa maksujen vastaanottamisessa, ja ne hyötyisivät kilpailun lisääntymisestä yleiseurooppalaisilla maksumarkkinoilla, mikä lisäisi tehokkuutta.

Maksupalveluntarjoajat vastaisivat digitaalisen euron jakelusta asiakkailleen, minkä lisäksi ne voisivat periä maksuja digitaalisiin euroihin ja muihin palveluihin liittyvistä innovatiivisista lisäpalveluista.

Digitaalinen euro myös tukisi avointa strategista riippumattomuutta luomalla uuden maksujärjestelmän, joka olisi sietokykyinen mahdollisia ulkoisia häiriöitä vastaan. Digitaalinen euro voisi myös tukea eurooppalaisia yrityksiä tulevaisuuden käyttötapauksissa Teollisuus 4.0- ja Web3-ympäristöissä (hajautetussa internetissä) tarjoamalla ohjelmoitaville maksuille julkisen vaihtoehdon, jollaisia tarjotaan mahdollisesti myös kolmansien maiden digitaalisen keskuspankkirahan ja teknologiayritysten stablecoin-valuuttojen muodossa. Aloitteen täytäntöönpanokustannuksista vastaisivat pääasiassa Euroopan keskuspankki, kauppiaat ja maksupalveluntarjoajat. Oikeasuhteisuuden varmistamiseksi parhaaksi katsotussa vaihtoehdossa joillekin maksunsaajaryhmille sallitaan poikkeus velvoitteesta hyväksyä digitaalinen euro maksuvälineeksi edellyttäen, että yksityisiä sähköisiä maksuvälineitä hyväksyvien kauppiaiden olisi hyväksyttävä myös digitaalisissa euroissa suoritettavat maksut. Kuluttajille voi myös aiheutua joitakin käytön opetteluun liittyviä kustannuksia, samalla tavoin kuin verkkopankin tai uusien sovellusten käytön opetteluun liittyy kustannuksia. Lisäksi aloitteesta aiheutuisi joitakin (toistuvia) toimintakustannuksia. Ihmiset voisivat käyttää digitaalisen euron perusmaksupalveluja maksutta, kun taas muista digitaalisen euron maksupalveluista veloitettaisiin maksuja, joiden odotetaan olevan kilpailukykyisiä ja verrattavissa nykyisten maksuvälineiden maksuihin. Digitaalisen euron käyttöönotolla odotetaan olevan vaikutuksia sekä EU:n vähittäismaksumarkkinoihin että talletuksiin. Toisaalta digitaalinen euro voisi pienentää olemassa olevien yksityisten sähköisten maksuvälineiden markkinaosuutta, mikä pienentäisi tiettyjen maksupalveluntarjoajien tuloja. Toisaalta digitaalisen euron jakelu myös toisi tuloja sekä jakelusta että hankkimisesta vastaaville maksupalveluntarjoajille. Lisäksi maksupalveluntarjoajien (erityisesti luottolaitosten) säilyttämien varojen mahdollinen muuttaminen digitaalisiksi euroiksi voi heikentää maksupalveluntarjoajan maksuvalmiustilannetta ja korkotuloja ja vaikuttaa luotonantoon.

Koska digitaalinen euro käyttäisi verkossa todennäköisesti samanlaista infrastruktuuria kuin tällä hetkellä käytettävissä olevat maksuvälineet, energiankulutuksen ja siten ympäristövaikutusten odotetaan asettuvan samalle tasolle kuin nykyisissä maksuissa. Sosiaalisten vaikutusten osalta digitaalinen euro lisäisi taloudellista osallisuutta varmistamalla, että pankkijärjestelmän ulkopuolella olevat henkilöt voivat käyttää digitaalisen euron maksupalveluja käteisen käyttömahdollisuuksien vähentyessä digitalisoituneessa taloudessa.

Arvioinnissa todetaan kaiken kaikkiaan, että hyvin suunnitellun digitaalisen euron – johon liitetään asianmukaiset suojatoimet – pitkän aikavälin hyödyt ovat sen kustannuksia suuremmat. Lisäksi toimien toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat kustannukset voivat olla hyvin suuria.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Tämä aloite ei ole REFIT-aloite. Se koskee laillisena maksuvälineenä kelpaavaa keskuspankkirahan uutta muotoa, joka tulee yleisön saataville euroseteleiden ja metallirahojen rinnalle. Tämä keskuspankkirahan uusi muoto otetaan käyttöön ja sen keskeisiä ominaisuuksia säännellään uudella EU:n asetuksella, joka perustuu SEUT-sopimuksen 133 artiklaan. Näin ollen tämä aloite ei perustu minkään voimassa olevan asetuksen arviointiin.

Yksi sisään, yksi ulos periaatteen näkökulmasta aloite on pääosin neutraali. Digitaaliselle eurolle ei ole tällä hetkellä olemassa kehystä, joten tällä alalla ei ole hallinnollisia kustannuksia, joissa voitaisiin säästää.

Aloitteeseen liittyy mukautumiskustannuksia, jotka pidettäisiin mahdollisimman pieninä ja korvattaisiin hyödyillä. Aloitteesta ei kuitenkaan aiheudu merkittäviä uusia hallinnollisia kustannuksia (erityisiä merkintä-, raportointi- tai rekisteröintivaatimuksia), jotka olisi korvattava kustannussäästöillä.

•Perusoikeudet

Aloitteessa kunnioitetaan kaikkia Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja perusoikeuksia. Siinä kunnioitetaan asianmukaisesti myös oikeutta vapauteen (perusoikeuskirjan 6 artikla), elinkeinovapautta (perusoikeuskirjan 16 artikla), omistusoikeutta (perusoikeuskirjan 17 artikla), ikääntyneiden henkilöiden oikeuksia (perusoikeuskirjan 25 artikla), vammaisten mahdollisuutta sopeutua yhteiskuntaan (perusoikeuskirjan 26 artikla) ja korkeatasoista kuluttajansuojaa (perusoikeuskirjan 38 artikla).

Henkilötietojen käsittely voi olla tarpeen digitaalisen euron käytön ja jakelun kannalta välttämättömien tehtävien suorittamiseksi. Tämä vaikuttaa perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa säädettyihin, yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin oikeuksiin. Perusoikeuskirjan 52 artiklan mukaisesti henkilötietojen ja yksityisyyden suojaan voidaan soveltaa rajoituksia ainoastaan siinä määrin kuin on ehdottoman välttämätöntä. Tarkemmin sanottuna henkilötietojen käsittely on tarpeen ainoastaan tässä asetuksessa säädettyjen, digitaalisen euron jakeluun ja käyttöön liittyvien tehtävien suorittamiseksi sekä nykyisten yleistä etua koskevien tehtävien suorittamiseksi tai direktiivissä (EU) 2015/2366 määriteltyihin varoihin sovellettavan, unionin lainsäädännössä vahvistetun oikeudellisen velvoitteen noudattamiseksi. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa petosten torjunta ja havaitseminen, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta, verotukseen ja veronkiertoon liittyvien velvoitteiden täyttäminen sekä operatiivisten ja turvallisuusriskien hallinta. Tässä ehdotuksessa varmistetaan, että käsittelytoimien osalta noudatetaan unionin tietosuojalainsäädännön vaatimuksia määrittämällä tietosuojaan liittyvän rekisterinpitäjän eli Euroopan keskuspankin, kansallisten keskuspankkien ja maksupalveluntarjoajien vastuut. Silloin kun Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit määrittävät käsittelyn keinot rekisterinpitäjinä, ne käyttävät viimeisintä kehitystä edustavia turvallisuustoimenpiteitä ja yksityisyyden suojan säilyttäviä toimenpiteitä, joilla varmistetaan henkilötietojen pseudonymisointi tai salaus siten, että käsiteltyjä henkilötietoja ei voida suoraan yhdistää tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan digitaalisen euron käyttäjään. Lisäksi ehdotuksessa vahvistetaan menettely sen tarkistamiseksi, ovatko maksupalveluntarjoajien asiakkaat nimettyjä henkilöitä tai yhteisöjä, joihin sovelletaan EU:n pakotteita. Siinä vahvistetaan selvät säännöt tällaisten tarkistusten tiheydestä ja vastuusta. Aloitteella varmistetaan, että kaikki tällaisten tarkistusten tekemiseen tarvittavat henkilötiedot ovat riittäviä ja merkityksellisiä ja rajoittuvat siihen, mikä on tarpeellista.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Tällä asetuksella ei ole talousarviovaikutuksia.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Tavoitetta, jolla pyritään varmistamaan, että keskuspankin liikkeeseen laskema digitaalinen euro voi tukea EU:ta täyttämällä maksutarpeet digitaalisella aikakaudella, voidaan seurata jatkuvasti maksupalveluntarjoajilta, kauppiailta ja EKP:ltä saatujen tietojen perusteella. Seurattaessa digitaalisen euron käyttöä EU:n digitalisoituneessa taloudessa pääasiallisina indikaattoreina voitaisiin käyttää liikkeessä olevien digitaalisten eurojen määrää, digitaalisilla euroilla suoritettujen vähittäismaksujen kokonaismäärää ja arvoa sekä niiden suhteellista osuutta muihin maksuvälineisiin verrattuna.

Maksupalveluntarjoajille asetetaan vain joitakin uusia raportointivaatimuksia.

Ehdotukseen sisältyy yleinen suunnitelma yksittäisten tavoitteiden vaikutusten seuraamiseksi ja arvioimiseksi, ja siinä edellytetään, että komissio toteuttaa ensimmäisen uudelleentarkastelun kolmen vuoden kuluttua asetuksen soveltamispäivästä (sekä tämän jälkeen joka kolmas vuosi) ja kertoo Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskeisistä havainnoistaan. Uudelleentarkastelu on määrä toteuttaa komission paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaisesti.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Kohde sekä digitaalisen euron käyttöönotto ja liikkeeseenlasku (1–4 artikla)

Tämän asetuksen tarkoituksena on ottaa käyttöön digitaalinen euro ja säännellä sen keskeisiä ominaisuuksia, jotta varmistetaan, että euroa voidaan käyttää yhteisenä rahana kaikkialla euroalueella. Digitaalista euroa voivat käyttää luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt vähittäismaksamista varten. Euroopan keskuspankki vastaa luvan antamisesta Euroopan keskuspankille tai euroalueen jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille digitaalisen euron liikkeeseenlaskemiseksi.

Sovellettava laki ja toimivaltaiset viranomaiset (5 ja 6 artikla)

Asetuksen 5 artiklassa selvennetään, että maksupalveluista sisämarkkinoilla 25 päivänä marraskuuta 2015 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2015/2366, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) [lisätään viite – ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maksupalveluista ja sähköisen rahan palveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 98/26/EY muuttamisesta ja direktiivien (EU) 2015/2366 ja 2009/110/EY kumoamisesta, COM(2023) 366 final], sovelletaan digitaaliseen euroon. Direktiivissä laajennetaan varojen määritelmää kattamaan vähittäismaksamiseen tarkoitetun keskuspankkirahan, mukaan lukien digitaalinen keskuspankkiraha.

Vastaavasti digitaaliseen euroon sovelletaan myös rajatylittävistä maksuista unionissa 14 päivänä heinäkuuta 2021 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2021/1230, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [lisätään viite – ehdotus asetukseksi maksupalveluntarjoajien, jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö ei ole euro, tarjoamista digitaalisen euron palveluista – COM/2023/368 final], rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen 20 päivänä toukokuuta 2015 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2015/849 (pois lukien verkon ulkopuolella tehtävät maksut), sellaisena kuin se on korvattu [lisätään viite – ehdotus rahanpesunvastaiseksi asetukseksi – COM(2021) 421 final ja ehdotus rahanpesunvastaiseksi direktiiviksi – COM(2021) 423 final] sekä varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista 20 päivänä toukokuuta 2015 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/847.

Sen lisäksi, että direktiivin (EU) 2015/2366 ja direktiivin (EU) 2015/849 mukaiset toimivaltaiset viranomaiset olisivat vastuussa näissä unionin säädöksissä säädettyjen velvoitteiden valvonnasta ja täytäntöönpanon valvonnasta, SEUT-sopimuksen 114 artiklan perusteella samat toimivaltaiset viranomaiset olisivat vastuussa myös tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten noudattamisen varmistamisesta.

Kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisiä valvontajärjestelyjä, joista säädetään direktiivissä (EU) 2015/2366 ja direktiivissä (EU) 2015/849, olisi sovellettava myös digitaaliseen euroon.

Lisäksi jäsenvaltioiden olisi nimettävä toimivaltaiset viranomaiset seuraamaan tässä asetuksessa säädettyjä lailliseen maksuvälineeseen liittyviä velvoitteita ja valvomaan niiden täytäntöönpanoa.

Tässä asetuksessa säännellään ainoastaan toimivaltaisten viranomaisten suorittamaa valvontaa sekä seuraamusjärjestelmiä, jotka koskevat rahayksikkönään euroa käyttäviin jäsenvaltioihin sijoittautuneita maksupalveluntarjoajia. Jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö ei ole euro, sijoittautuneet maksupalveluntarjoajat voivat jaella digitaalista euroa niiden jäsenvaltioiden valvonta- ja seuraamusjärjestelmien mukaisesti, joiden rahayksikkö ei ole euro. Tätä varten tämän asetuksen yhteydessä annetaan myös toinen, SEUT-sopimuksen 114 artiklaan perustuva lainsäädäntöehdotus.

Laillinen maksuväline (7–12 artikla)

Digitaaliselle eurolle myönnetään laillisen maksuvälineen asema, mikä tarkoittaa muun muassa maksunsaajia koskevaa pakollista velvoitetta hyväksyä se (7 artikla), jollei asetuksessa toisin säädetä. Asetuksen 9 artiklassa määritellään joukko poikkeuksia velvoitteeseen hyväksyä digitaalinen euro. Näitä poikkeuksia ovat muun muassa mikroyritysten oikeus olla hyväksymättä digitaalista euroa, paitsi jos ne hyväksyvät myös muita, verrattavissa olevia digitaalisia maksuvälineitä. Myöskään luonnolliset henkilöt, jotka harjoittavat puhtaasti henkilökohtaista toimintaa, eivät ole velvollisia hyväksymään digitaalista euroa. Digitaalisen euron hyväksymistä koskeva velvoite kunnioittaa täysin osapuolten sopimusvapautta, sillä maksunsaajan ei myöskään tarvitse hyväksyä digitaalisissa euroissa suoritettavia maksuja, jos sekä maksunsaaja että maksaja ovat ennen maksua nimenomaisesti sopineet muusta maksutavasta. Maksunsaajat eivät kuitenkaan saa käyttää sopimusehtoja, joita ei ole neuvoteltu erikseen (10 artikla), sillä tämä vesittäisi maksunsaajille asetetun, pakollista hyväksyntää koskevan velvoitteen ja heikentäisi maksajien sopimusvapautta. Asetuksen 11 artiklassa määritellään lisäksi muita digitaalista euroa koskevia, luonteeltaan rahalainsäädännöllisiä poikkeuksia, jotka komissiolla on valta hyväksyä delegoidulla säädöksellä. Komission valta antaa delegoituja säädöksiä ei rajoita jäsenvaltioiden mahdollisuutta hyväksyä kansallista lainsäädäntöä, jolla otetaan käyttöön poikkeuksia laillisesta maksuvälineasemasta johtuvaan pakolliseen hyväksymiseen, Euroopan unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-422/19 ja C-423/19 antamassa tuomiossa vahvistamien edellytysten mukaisesti. Asetuksen 12 artiklassa edellytetään, että digitaalinen euro ja eurokäteinen voidaan vaihtaa toisiinsa nimellisarvon mukaisesti. Epäselvyyden välttämiseksi 12 artiklassa säädetään myös maksajan oikeudesta valita, maksaako hän digitaalisella eurolla vai käteisellä tilanteissa, joissa molempien niiden hyväksyminen on pakollista tämän asetuksen – erityisesti pakolliseen hyväksymiseen vaikuttavien säännösten (7, 8, 9, 10 ja 11 artikla) – sekä euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta annetun asetuksen mukaisesti.

Jakelu (13 ja 14 artikla)

Kaikki EU:ssa toimiluvan saaneet maksupalveluntarjoajat voivat tarjota digitaalisen euron maksupalveluja – digitaalisen euron perusmaksupalvelujen lisäksi myös digitaalisen euron lisämaksupalveluja – niille maksupalvelujen tarjoamiseen direktiivin (EU) 2015/2366 nojalla myönnetyn toimiluvan mukaisesti. Maksupalveluntarjoajat eivät tarvitse toimivaltaisilta viranomaisiltaan ylimääräistä toimilupaa digitaalisen euron maksupalvelujen tarjoamiseksi. Digitaalisen euron jakelemiseksi maksupalveluntarjoajien on solmittava sopimussuhde digitaalisen euron käyttäjien kanssa. Digitaalisen euron käyttäjien ja Euroopan keskuspankin välille ei synny sopimussuhdetta. Digitaalisen euron käyttäjillä voi olla yksi tai useampi digitaalisen euron maksutili, jotka voivat olla yhden tai useamman maksupalveluntarjoajan tarjoamia.

Maksupalveluntarjoajat voivat tarjota palveluja digitaalisissa euroissa ainoastaan i) luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka asuvat rahayksikkönään euroa käyttävässä jäsenvaltiossa tai ovat sijoittautuneet tällaiseen jäsenvaltioon, ii) luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka avasivat digitaalisen euron tilin asuessaan rahayksikkönään euroa käyttävässä jäsenvaltiossa tai ollessaan sijoittautuneina tällaiseen jäsenvaltioon mutta jotka eivät enää asu tällaisessa jäsenvaltiossa tai ole sijoittautuneena tällaiseen jäsenvaltioon, iii) vierailijoille, iv) luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö ei ole euro, tai jotka ovat sijoittautuneet tällaiseen jäsenvaltioon, 18 artiklassa säädetyin edellytyksin, ja v) luonnollisille henkilöille tai oikeushenkilöille, jotka asuvat kolmansissa maissa tai ovat sijoittautuneet kolmansiin maihin, mukaan lukien Euroopan unionin kanssa tehdyn valuuttasopimuksen alaiset alueet, 19 ja 20 artiklassa säädetyin edellytyksin. Euroalueen ulkopuolella toimiluvan saaneet maksupalveluntarjoajat voivat tarjota kyseisiä palveluja direktiivin (EU) 2015/2366 mukaisen sijoittautumisvapauden tai palvelujen tarjoamisen vapauden nojalla.

Lisäksi asetuksen 13 artiklassa säädetään erityistehtävistä, joita maksupalveluntarjoajan on suoritettava, jotta euroa voidaan käyttää yhteisenä rahana kaikkialla unionissa. Näitä tehtäviä ovat muun muassa tilille ja tililtä siirtämiseen liittyvien toimintojen saataville asettaminen sekä sen varmistaminen, että digitaalisen euron käyttäjien digitaalisten eurojen määräiset saldot, jotka ylittävät Euroopan keskuspankin mahdollisesti hyväksymät rajoitukset (esimerkiksi saldorajoitukset), siirretään automaattisesti muulle kuin digitaalisen euron maksutilille, kuten liikepankissa olevalle tilille, kun digitaalisissa euroissa suoritettava maksutapahtuma vastaanotetaan (ns. waterfall-lähestymistapa). Tähän sisältyy myös se, että digitaalisen euron käyttäjät voivat suorittaa maksutapahtuman digitaalisissa euroissa myös silloin, kun maksutapahtuman summa ylittää käyttäjällä käytössä olevan digitaalisten eurojen määrän (ns. käänteinen waterfall lähestymistapa).

Asetuksen 14 artiklassa edellytetään, että luottolaitokset, jotka hoitavat maksutiliä, tarjoavat asiakkaidensa pyynnöstä kaikki digitaalisen euron perusmaksupalvelut luonnollisille henkilöille, jotka asuvat jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro. Niille luonnollisille henkilöille, joilla ei ole muuta kuin digitaalisen euron maksutiliä luottolaitoksessa tai jotka eivät halua avata digitaalisen euron maksutiliä luottolaitokseen tai muihin digitaalista euroa jakeleviin maksupalveluntarjoajiin, jäsenvaltioiden olisi nimettävä erityisiä yhteisöjä (esimerkiksi paikallis- tai alueviranomaiset tai postitoimistot), joiden edellytetään tarjoavan digitaalisen euron perusmaksupalvelut. Lisäksi direktiivin 2014/92/EU (maksutilidirektiivi) mukaista mahdollisuutta käyttää perusmaksutiliä olisi sovellettava digitaalisen euron perusmaksupalveluihin siten, että digitaalisen euron peruspalvelut tarjotaan maksutta eikä ”maksutta tai kohtuullista maksua vastaan”, kuten maksutilidirektiivin 18 artiklan nojalla. Muut maksupalveluntarjoajat saisivat jaella digitaalista euroa omasta aloitteestaan. Kaikkien maksupalveluntarjoajien, joiden on tarjottava digitaalisen euron peruspalveluja 14 artiklan nojalla, olisi tarjottava digitaalista osallisuutta koskevaa tukea vammaisille, toimintarajoitteisille tai sellaisille henkilöille, joiden digitaaliset taidot ovat rajalliset, sekä ikääntyneille henkilöille.

Digitaalisen euron käyttöä arvon säilyttäjänä koskevat rajoitukset (16 artikla)

Euroopan keskuspankin olisi kehitettävä välineitä, joilla rajoitetaan digitaalisen euron käyttöä arvon säilyttäjänä, saldorajoitukset mukaan luettuna. Asetuksen 16 artiklassa määritellään joukko kriteerejä, jotka Euroopan keskuspankin kehittämien välineiden parametrien ja käytön olisi täytettävä rahoitusvakauden turvaamiseksi. Nämä välineet eivät etenkään saisi estää digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien hyväksymistä ja käynnistämistä. Asetuksen 16 artiklassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti Euroopan keskuspankin olisi tehtävä päätös siitä, käytetäänkö tällaisia välineitä ja milloin niitä käytetään, sekä niiden kalibroinnista. Tämän asetuksen puitteissa digitaaliselle eurolle ei tulisi maksaa korkoa.

Digitaalisen euron maksupalveluista perittävät palkkiot (17 artikla)

Kauppiaalta veloitettavia palvelumaksuja tai maksupalveluntarjoajien välisiä palkkioita säännellään sen varmistamiseksi, että ne eivät ylitä pienintä seuraavista kahdesta määrästä: i) maksupalveluntarjoajille aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien kohtuullinen voittomarginaali, ja ii) vastaavista maksuvälineistä pyydetyt palkkiot tai maksut. Tätä varten Euroopan keskuspankin olisi seurattava säännöllisesti asiaan liittyviä kustannuksia, palkkioita ja maksuja sekä julkaistava kyseiset määrät ja tarkistettava niitä säännöllisesti. Jäsenvaltioiden nimeämät toimivaltaiset viranomaiset olisivat vastuussa tämän artiklan noudattamisen varmistamisesta.

Digitaalisen euron saatavuus ja käyttö euroalueen ulkopuolella (18–21 artikla)

Asetuksen V luvussa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat digitaalisen euron saatavuutta ja käyttöä euroalueen ulkopuolella. Niihin vaikuttaa se, asuvatko luonnolliset ja oikeushenkilöt euroalueen ulkopuolisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa maassa tai ovatko he sijoittautuneet euroalueen ulkopuoliseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan. Digitaalinen euro on saatavilla ja sen käyttö on mahdollista euroalueen ulkopuolisessa jäsenvaltiossa edellyttäen, että kaksi ehtoa täyttyy: 1) euroalueen ulkopuolinen jäsenvaltio esittää tätä koskevan pyynnön ja sitoutuu tiettyihin ehtoihin; 2) Euroopan keskuspankki ja euroalueen ulkopuolinen kansallinen keskuspankki sopivat järjestelystä, jossa määritetään tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet. Digitaalinen euro on saatavilla ja sen käyttö on mahdollista myös kolmannessa maassa edellyttäen, että kaksi ehtoa täyttyy: 1) unioni ja kolmas maa tekevät kansainvälisen sopimuksen ja kolmas maa sitoutuu tiettyihin ehtoihin; 2) Euroopan keskuspankki ja euroalueen ulkopuolinen kansallinen keskuspankki sopivat järjestelystä, jossa määritetään tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet. Digitaalinen euro on saatavilla ja sen käyttö on mahdollista erityisesti alueella, jolla on valuuttasopimus unionin kanssa, edellyttäen, että valuuttasopimuksessa säädetään siitä. V luvussa vahvistetaan myös säännöt, jotka koskevat digitaalisen euron ja paikallisten valuuttojen välillä suoritettavia valuuttojen välisiä maksuja, joihin olisi sovellettava Euroopan keskuspankin ja euroalueen ulkopuolisten kansallisten keskuspankkien etukäteisjärjestelyä.

Tekniset ominaisuudet (22–24 artikla)

Digitaalinen euro olisi suunniteltava tavalla, jonka ansiosta kansalaisten on helppo käyttää sitä, taloudellisesti syrjäytyneet tai taloudellisen syrjäytymisen vaarassa olevat henkilöt, vammaiset, toimintarajoitteiset tai sellaiset henkilöt, joiden digitaaliset taidot ovat rajalliset, sekä ikääntyneet henkilöt mukaan luettuina.

Digitaalisen euron käyttäjillä ei tarvitse olla muuta kuin digitaalisen euron maksutiliä. Joihinkin digitaalisen euron toimintoihin tarvitaan kuitenkin muu kuin digitaalisen euron maksutili. Digitaalisen euron käyttäjät voivat erityisesti nimetä yhden muun kuin digitaalisen euron maksutilin yhdistettäväksi digitaalisen euron maksutiliin, jotta digitaalisilla euroilla suoritettavissa verkkomaksutapahtumissa voidaan käyttää toimintoja, joissa varoja otetaan digitaalisen euron maksutililtä (waterfall functionality) tai muulta kuin digitaalisen euron maksutililtä (reverse waterfall functionality).

Digitaalisen euron olisi oltava käytettävissä digitaalisilla euroilla suoritettaviin maksutapahtumiin sekä verkossa että sen ulkopuolella digitaalisen euron ensimmäisestä liikkeeseenlaskusta lähtien, ja sen olisi mahdollistettava ehdolliset maksutapahtumat. Digitaalisen euron ei kuitenkaan pitäisi olla ohjelmoitavaa rahaa, jolla tarkoitetaan yksiköitä, joita voidaan käyttää sisäisesti määriteltyjen kulutusehtojen vuoksi vain tietyntyyppisten tavaroiden tai palvelujen ostamiseen tai joihin sovelletaan määräaikoja, joiden jälkeen niitä ei enää voi käyttää: digitaalisen euron on tarkoitus olla yhtenäisvaluutan digitaalinen muoto ja täysin vaihdettavissa.

Jakelutavat (25–33 artikla)

Käyttäjät voivat käyttää asetuksella [lisätään viite – ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta – COM(2021) 281 final] perustettuja eurooppalaisia digitaalisen identiteetin lompakoita maksujen käyttöönottoon ja suorittamiseen.

Euroopan keskuspankin olisi varmistettava, että digitaalinen euro on mahdollisuuksien mukaan yhteensopiva yksityisten digitaalisten maksuratkaisujen kanssa, jotta mahdollistetaan synergiat digitaalisen euron ja yksityisten digitaalisten maksuratkaisujen, myös jaettujen infrastruktuurien ja vuorovaikutuspisteessä olevien päätteiden, välillä.

Euroopan keskuspankin olisi tarjottava tukea digitaaliseen euroon liittyvien riitojen käsittelyyn, tekniset ja petoksiin liittyvät riita-asiat mukaan luettuina, euroalueen tasolla. Euroopan keskuspankin ei pitäisi toimia osapuolena missään näistä riita-asioista. Euroopan keskuspankki voi päättää antaa riidanratkaisumekanismia koskevan toiminnon ja petostentorjuntatoiminnon kehittämisen ja hallinnoinnin tukipalvelujen tarjoajien tehtäväksi.

Euroopan keskuspankki voi tarjota alkuvaiheen rajapinnan digitaalisen euron käyttäjien ja maksupalveluntarjoajien maksuinfrastruktuurien välille. Maksupalveluntarjoajat voivat kuitenkin kehittää omisteisia edustaratkaisujaan. Digitaalisen euron käyttäjillä olisi oltava mahdollisuus valita käytettävissä olevista ratkaisuista.

Digitaalisen euron olisi mahdollistettava se, että digitaalisen euron käyttäjät voivat siirtää digitaalisen euron maksutilinsä toiselle maksupalveluntarjoajalle digitaalisen euron käyttäjän pyynnöstä. Poikkeuksellisissa olosuhteissa, myös silloin, kun maksupalveluntarjoaja on menettänyt asiaankuuluvat tiedot, Euroopan keskuspankki voi tukea digitaalisen euron maksutilin siirtoa digitaalisen euron käyttäjän nimeämälle toiselle maksupalveluntarjoajalle.

Yksityisyyden suoja ja tietosuoja (34–36 artikla)

Asetuksen 35 artiklassa määritellään tarkasti tehtävät, joita varten Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit voivat käsitellä henkilötietoja. Yksi näistä on digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien toimitus. Henkilötietojen käsittelyn olisi perustuttava viimeisintä kehitystä edustavien turvallisuustoimenpiteiden ja yksityisyyden suojan säilyttävien toimenpiteiden, kuten pseudonymisoinnin tai salauksen, käyttöön sen varmistamiseksi, että Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit eivät voi yhdistää tietoja suoraan tunnistettuun digitaalisen euron käyttäjään. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä maksupalveluntarjoajien, Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien sekä tukipalvelujen tarjoajien käsittelemistä henkilötietoryhmistä.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntakehys (37 artikla)

Asetuksen 37 artiklassa säädetään mukautetusta rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntakehyksestä digitaalisilla euroilla suoritettavia verkon ulkopuolisia maksutapahtumia varten, joiden yksityisyyden suojan taso on verkkomaksujen tasoa korkeampi. Verkon ulkopuolisten maksutapahtumien yhteydessä Euroopan keskuspankki ja maksupalveluntarjoajat eivät saa käyttöönsä henkilökohtaisia maksutapahtumatietoja. Maksupalveluntarjoajat saavat käyttöönsä ainoastaan tilille ja tililtä siirtämistä koskevia tietoja, jotka liittyvät muun muassa käyttäjän henkilöllisyyteen sekä tilille tai tililtä siirrettyyn määrään. Tämä vastaa henkilötietoja, joita maksupalveluntarjoajat käsittelevät käyttäjän tallettaessa tai nostaessa käteistä rahaa. Maksupalveluntarjoajien olisi toimitettava nämä tilille ja tililtä siirtämistä koskevat tiedot pyynnöstä rahanpesun selvittelykeskuksille ja muille toimivaltaisille viranomaisille, kun käyttäjiä epäillään rahanpesusta tai terrorismin rahoituksesta. Komissiolle siirretään valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä saldo- ja maksutapahtumarajoitusten määrittämiseksi.

Loppusäännökset (38–42 artikla)

Euroopan keskuspankki raportoi digitaalisesta eurosta osana säännöllisiä raportointivelvoitteitaan. Lisäksi se nimenomaisesti raportoi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle välineistä, joilla rajoitetaan digitaalisen euron käyttöä arvon säilyttäjänä, ja niiden parametreista rahoitusvakauden turvaamista koskevan tavoitteen suhteen viimeistään kuusi kuukautta ennen digitaalisen euron suunniteltua liikkeeseenlaskua ja sen jälkeen säännöllisin väliajoin. Komission olisi myös raportoitava välineiden parametrien ja käytön vaikutuksesta erityisesti rahoituksen välittäjien rooliin talouden rahoittamisessa.

Tämän asetuksen on määrä tulla voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet tämän asetuksen, Euroopan keskuspankki päättää tämän asetuksen 4 artiklan nojalla, milloin ja minkä määrän osalta digitaalinen euro olisi laskettava liikkeeseen.

2023/0212 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

digitaalisen euron käyttöönotosta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 133 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon 18 ,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 19 ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Komissio korosti syyskuussa 2020 antamissaan digitaalisen rahoituksen strategiassa ja vähittäismaksustrategiassa 20 , että digitaalinen euro olisi keskuspankin digitaalivaluutta, joka toimisi maksuja, rahoitusta ja kaupankäyntiä koskevan jatkuvan innovoinnin liikkeellepanevana voimana sellaisten käynnissä olevien toimien yhteydessä, joilla vähennetään unionin vähittäismaksumarkkinoiden hajanaisuutta. Maaliskuun 2021 eurohuippukokouksessa kehotettiin vahvistamaan digitaalista rahoitusta ja tekemään siitä entistä innovatiivisempi sekä luomaan tehokkaampia ja kriisinkestävämpiä maksujärjestelmiä. Euroryhmä vahvisti myös 25 päivänä helmikuuta antamassaan lausunnossa digitaalisen euron potentiaalin rahoitusjärjestelmän innovoinnin edistämisessä. Tässä yhteydessä sekä Euroopan parlamentti 21 että talous- ja rahoitusasioiden neuvosto 22 panivat helmikuussa ja maaliskuussa 2022 tyytyväisenä merkille Euroopan keskuspankin päätöksen käynnistää lokakuussa 2021 kaksivuotinen tutkimusvaihe digitaalista euroa koskevasta hankkeesta.

(2)Euroopan keskuspankki julkaisi 2 päivänä lokakuuta 2020 digitaalista euroa käsittelevän raporttinsa ”Report on a digital euro” 23 . Raportti muodosti pohjan digitaalisen euron liikkeeseenlaskuun liittyviä hyötyjä ja haasteita sekä sen mahdollista mallia koskevien näkemysten selvittämiselle.

(3)Seteleiden ja metallirahojen muodossa olevaa keskuspankkirahaa ei voi käyttää verkkomaksuihin. Verkkomaksut perustuvat tällä hetkellä yksinomaan liikepankkirahaan. Liikepankkirahan hyväksyttävyys ja korvattavuus perustuvat siihen, että se on vaihdettavissa yksi yhteen -pohjalta raha-ankkurina toimivaan keskuspankkirahaan, joka on laillinen maksuväline. Tämä raha-ankkuri on valuutta- ja rahoitusjärjestelmän toiminnan ytimessä. Se tukee käyttäjien luottamusta liikepankkirahaan ja euroon valuuttana. Siksi on olennaisen tärkeää turvata valuuttajärjestelmän vakaus digitalisoituvassa taloudessa ja yhteiskunnassa. Koska fyysisessä muodossa oleva keskuspankkiraha ei yksin voi täyttää nopeasti digitalisoituvan talouden tarpeita, tällä tavoin voitaisiin asteittain poistaa liikepankkirahan raha-ankkuri. Siksi on tarpeen ottaa käyttöön uusi virallisen valuutan muoto, jolla on laillinen maksuvälineasema ja joka on riskitön ja auttaa hahmottamaan eri liikepankkien liikkeeseen laskeman rahan nimellisarvoon vaihdettavuuden.

(4)Nopeasti digitalisoituvan talouden tarpeeseen vastaamiseksi digitaalisen euron olisi tuettava monenlaisia vähittäismaksujen käyttötapauksia. Tällaisia ovat muun muassa maksut henkilöltä henkilölle, henkilöltä yritykselle, henkilöltä valtiolle, yritykseltä henkilölle, yritykseltä yritykselle, yritykseltä valtiolle, valtiolta henkilölle, valtiolta yritykselle ja valtiolta valtiolle. Lisäksi digitaalisen euron olisi kyettävä täyttämään tulevaisuuden maksutarpeet ja erityisesti tukemaan koneiden välisiä maksuja Teollisuus 4.0 -käsitteen yhteydessä sekä maksuja, jotka tehdään hajautetussa internetissä (Web3). Digitaalisen euron ei pitäisi kattaa rahoituksen välittäjien, maksupalveluntarjoajien ja muiden markkinatoimijoiden välisiä maksuja (eli tukkumaksuja), joita varten on olemassa keskuspankkirahaan liittyviä maksujärjestelmiä ja joiden osalta eurojärjestelmä selvittää tarkemmin eri teknologioiden käyttöä.

(5)Käteinen raha ei yksin kykene täyttämään kaikkia digitalisoituvan talouden tarpeita. Siksi on olennaisen tärkeää tukea taloudellista osallisuutta varmistamalla, että digitaalinen euro on euroalueen kansalaisten saatavilla yleisesti, kohtuuhintaisesti ja helposti ja että se hyväksytään laajasti maksuissa. Digitalisoituvassa taloudessa taloudellinen syrjäytyminen saattaa lisääntyä, koska yksityisiä digitaalisia maksuvälineitä ei välttämättä ole suunniteltu yhteiskunnan haavoittuville ryhmille eivätkä ne välttämättä sovellu maaseudulle tai syrjäisille alueille, joissa ei ole (vakaata) tietoliikenneverkkoa. Maailmanpankin ja Kansainvälisen järjestelypankin mukaan tehokkaat, helposti saatavilla olevat ja turvalliset vähittäismaksujärjestelmät ja -palvelut ovat kriittisiä taloudellisen osallisuuden edistämiseksi. 24 Tämä päätelmä vahvistettiin myös Euroopan keskuspankin tilaamassa uusia digitaalisia maksutapoja koskevassa tutkimuksessa, jossa todettiin, että pankkipalvelujen ulkopuolella olevan, niitä vähän käyttävän tai verkkoyhteydettömän väestön kannalta uuden maksutavan tärkeimmät ominaisuudet ovat helppokäyttöisyys, turvallisuus ja maksuttomuus sekä se, ettei se edellytä teknisiä taitoja. 25 Digitaalinen euro tarjoaisi julkisen vaihtoehdon yksityisille digitaalisille maksuvälineille ja tukisi taloudellista osallisuutta, koska se suunniteltaisiin näiden tavoitteiden mukaisesti ja se näin ollen olisi maksuton, helppokäyttöinen ja yleisesti saatavilla ja hyväksytty.

(6)Digitaalisen euron olisi täydennettävä euroseteleitä ja -metallirahoja, eikä sen pitäisi korvata yhtenäisvaluutan fyysisiä muotoja. Käteiseuro ja digitaalinen euro ovat laillisina maksuvälineinä yhtä tärkeitä. Asetuksella (EU) [lisätään viite – ehdotus asetukseksi euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta – COM(2023) 364] yhdenmukaistettaisiin käteisen rahan laillinen maksuvälineasema ja varmistettaisiin, että käteistä rahaa jaellaan laajasti ja käytetään tehokkaasti.

(7)Digitaalisten maksujen tuleva kehitys voi vaikuttaa euron rooliin vähittäismaksujen markkinoilla sekä Euroopan unionissa että kansainvälisesti. Monet keskuspankit eri puolilla maailmaa tutkivat parhaillaan mahdollisuutta laskea liikkeeseen digitaalista keskuspankkirahaa (CBDC), ja jotkin maat ovat jo laskeneet liikkeeseen digitaalisen keskuspankkirahan. Lisäksi niin kutsutut kolmansien maiden stablecoinit, jotka eivät ole euromääräisiä, voisivat syrjäyttää euromääräiset maksut unionin taloudessa, jos niiden käyttö maksuissa yleistyisi, vastaamalla ohjelmoitavia maksuja (joita kutsutaan tämän asetuksen yhteydessä myös ehdollisiksi maksuiksi) koskevaan kysyntään, myös sähköisessä kaupankäynnissä, pääomamarkkinoilla tai Teollisuus 4.0:n yhteydessä. Siksi digitaalinen euro olisi tärkeä euron roolin säilyttämiseksi digitaalisella aikakaudella.

(8)Siksi on tarpeen vahvistaa oikeudellinen kehys sellaisen euron digitaalisen muodon käyttöönotolle, jolla on laillinen maksuvälineasema, ihmisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön euroalueella. Digitaalisella eurolla, joka on uusi, suuren yleisön saatavilla oleva euron muoto, on tärkeitä yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Siksi digitaalinen euro on tarpeen ottaa käyttöön ja sen keskeisiä ominaisuuksia on tarpeen säännellä rahalainsäädännön toimenpiteenä. Euroopan keskuspankilla on toimivalta laskea liikkeeseen digitaalinen euro ja valtuuttaa niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kansalliset keskuspankit laskemaan liikkeeseen digitaalinen euro perussopimuksissa vahvistettujen toimivaltuuksiensa nojalla. Näiden valtuuksien perusteella ja tässä asetuksessa vahvistetun oikeudellisen kehyksen mukaisesti Euroopan keskuspankin olisi näin ollen voitava päättää, lasketaanko digitaalinen euro liikkeeseen, milloin ja millaisina määrinä se lasketaan liikkeeseen ja mitä muita sen liikkeeseenlaskuun olennaisesti liittyviä erityisiä toimenpiteitä toteutetaan, seteleiden ja metallirahojen lisäksi.

(9)Digitaalisen euron olisi, kuten euroseteleiden ja -metallirahojen, oltava Euroopan keskuspankin tai niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kansallisten keskuspankkien suoraa velkaa digitaalisen euron käyttäjiin nähden. Digitaalinen euro olisi laskettava liikkeeseen määrällä, joka vastaa Euroopan keskuspankin ja niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kansallisten keskuspankkien konsolidoidussa taseessa olevan vastaavan velan nimellisarvoa, erityisesti muuntamalla maksupalveluntarjoajien keskuspankkivarannot digitaalisen euron omistuksiksi digitaalisen euron käyttäjien kysynnän kattamiseksi. Jotta digitaalisen euron käyttäjät voivat pitää hallussa ja käyttää digitaalisia euroja, heidän tulisi voida avata digitaalisen euron maksutili luomalla sopimussuhde vain digitaalista euroa jakeleviin maksupalveluntarjoajiin. Digitaalisen euron käyttäjän ja Euroopan keskuspankin tai kansallisten keskuspankkien välille ei luoda tiliä eikä muuta sopimussuhdetta. Maksupalveluntarjoajien olisi hallinnoitava digitaalisen euron käyttäjien digitaalisen euron maksutilejä käyttäjien puolesta ja tarjottava heille digitaalisen euron maksupalveluja. Koska maksupalveluntarjoajat eivät ole osapuoli suorassa velassa, joka Euroopan keskuspankilla ja niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kansallisilla keskuspankeilla on digitaalisen euron käyttäjiin nähden ja koska ne toimivat digitaalisen euron käyttäjien puolesta, maksupalveluntarjoajien maksukyvyttömyys ei vaikuttaisi digitaalisen euron käyttäjiin.

(10)Digitaaliseen euroon olisi sovellettava tämän asetuksen säännöksiä. Niitä voidaan täydentää delegoiduilla säädöksillä, jotka komissiolle siirretään valta antaa 11, 34, 35, 36 ja 38 artiklan nojalla, sekä täytäntöönpanosäädöksillä, jotka komissiolle siirretään valta antaa 37 artiklan nojalla. Lisäksi Euroopan keskuspankki voi tämän asetuksen ja sen delegoitujen säädösten puitteissa hyväksyä yksityiskohtaisia toimenpiteitä, sääntöjä ja standardeja oman toimivaltansa mukaisesti. Jos tällaiset toimenpiteet, säännöt ja standardit vaikuttavat yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suojeluun henkilötietojen käsittelyssä, Euroopan keskuspankin olisi kuultava Euroopan tietosuojavaltuutettua. Oikeusvarmuuden varmistamiseksi asetuksessa selvennetään myös, että digitaaliseen euroon sovelletaan rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen 20 päivänä toukokuuta 2015 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2015/849 ja varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista 20 päivänä toukokuuta 2015 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/847, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tässä asetuksessa säädetyn digitaalisilla euroilla suoritettaviin verkon ulkopuolisiin maksutapahtumiin sovellettavan mukautetun rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntakehyksen soveltamista. Digitaalisilla euroilla suoritettaviin maksutapahtumiin ja niihin liittyviin maksupalveluihin sovelletaan myös 25 päivänä marraskuuta 2015 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2015/2366, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) [lisätään viite – ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maksupalveluista ja sähköisen rahan palveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 98/26/EY muuttamisesta ja direktiivien (EU) 2015/2366 ja 2009/110/EY kumoamisesta, COM(2023) 366 final], jossa on säädetty, että ’varoihin’ sisältyy vähittäismaksamiseen tarkoitettu keskuspankkiraha (eli setelit, metallirahat ja digitaalinen keskuspankkiraha), sekä rajatylittävistä maksuista unionissa annettua asetusta (EU) 2021/1230.

(11)Sen varmistamiseksi, että digitaalisen euron laillinen maksuvälineasema yhtenäisvaluuttana koko euroalueella suojataan tehokkaasti ja digitaalisilla euroilla suoritettavat maksut hyväksytään, jäsenvaltioissa olisi otettava käyttöön ja sovellettava sääntöjä, jotka koskevat rikkomuksista määrättäviä seuraamuksia.

(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366, sellaisena kuin se on korvattuna direktiivillä (EU) [lisätään viite – ehdotus direktiiviksi maksupalveluista ja sähköisen rahan palveluista sisämarkkinoilla ja direktiivin 98/26/EY muuttamisesta ja direktiivien (EU) 2015/2366 ja 2009/110/EY kumoamisesta, COM(2023) 366 final], direktiivin (EU) 2015/849, sellaisena kuin se on korvattuna direktiivillä (EU) [lisätään viite – ehdotus rahanpesun vastaiseksi direktiiviksi – COM(2021) 423 final] ja asetuksen (EU) 2016/679 asiaankuuluvia säännöksiä olisi sovellettava toimivaltaisten viranomaisten suorittamaan valvontaan sekä kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisiin seuraamus- ja valvontajärjestelyihin, jotka koskevat sellaisiin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden maksupalveluntarjoajien toimintoja, joiden rahayksikkö ei ole euro. Digitaalista euroa jakelevien maksupalveluntarjoajien tehokkaan valvonnan varmistamiseksi direktiivin (EU) 2015/2366 nojalla maksupalvelujen tarjoamisen valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten olisi myös tehtävä yhteistyötä Euroopan keskuspankin kanssa digitaalisen euron käyttöönotosta annetussa asetuksessa (EU) XXX/XXX vahvistettujen maksuihin liittyvien velvoitteiden soveltamisen valvontaa varten. Tämän asetuksen mukaisessa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava asetusta (EU) 2016/679 ja asetusta (EU) 2017/1725 siltä osin kuin käsittely kuuluu niiden soveltamisalaan. Näin ollen asetuksen (EU) 2016/679 ja asetuksen (EU) 2018/1725 mukaiset valvontaviranomaiset ovat vastuussa tämän asetuksen yhteydessä suoritetun henkilötietojen käsittelyn valvonnasta.

(13)Jäsenvaltioiden, jäsenvaltioiden asianomaisten viranomaisten ja maksupalveluntarjoajien olisi toteutettava tiedotus- ja koulutustoimia, joilla varmistetaan riittävä tietoisuus ja tietämys digitaaliseen euroon liittyvistä eri näkökohdista.

(14)Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön 26 mukaan maksuvälineen, jonka suuruus on ilmaistu tietyssä rahayksikössä, laillisen maksuvälineen aseman käsitteellä tarkoitetaan sen tavanomaisessa merkityksessä sitä, että tätä maksuvälinettä ei yleensä voida kieltäytyä ottamasta vastaan saman rahayksikön määräisen velan maksamiseksi maksuvälineen täydestä nimellisarvosta, jolloin maksulla on maksuvelvollisuudesta vapauttava vaikutus.

(15)Laillinen maksuvälineasema on keskuspankkirahan olennainen ominaisuus. Eurosetelit ja -metallirahat ovat tähän saakka olleet euroalueella ainoat maksuvälineet, joilla on laillinen maksuvälineasema Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 128 artiklan 1 kohdan ja euron käyttöönotosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 27 10 ja 11 artiklan nojalla. 28

(16)Digitaalinen euro olisi euromääräinen digitaalinen valuutta, jolla olisi laillisen maksuvälineen asema ja jonka laskisivat liikkeelle Euroopan keskuspankki ja niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, keskuspankit osana eurojärjestelmää, ja sen olisi oltava yleisesti saatavilla, käytettävissä ja hyväksytty maksuvälineenä. Antamalla digitaaliselle eurolle laillisen maksuvälineen asema pyritään tukemaan sen käytettävyyttä maksuissa koko euroalueella ja näin ollen myös toimia, joilla varmistetaan keskuspankkirahan jatkuva saatavuus ja käytettävyys raha-ankkurina, koska käteisellä rahalla ei yksin voida vastata nopeasti digitalisoituvan talouden tarpeisiin. Tekemällä digitaalisilla euroilla suoritettavien maksujen pakollisesta hyväksymisestä yksi laillisen maksuvälineaseman pääedellytyksistä varmistetaan myös, että ihmiset ja yritykset hyötyvät laajasta hyväksymisestä ja heillä on todellinen mahdollisuus maksaa keskuspankkirahalla digitaalisesti ja yhtenäisellä tavalla koko euroalueella.

(17)Digitaalisella eurolla olisi oltava laillinen maksuvälineasema euroalueella digitaalisilla euroilla suoritettavissa verkon ulkopuolisissa maksutapahtumissa samalla tavoin kuin euroseteleillä ja -metallirahoilla, joilla on laillinen maksuvälineasema euroalueella. Digitaalisella eurolla olisi myös oltava laillinen maksuvälineasema digitaalisilla euroilla suoritettavissa verkkomaksutapahtumissa, jotka toteutetaan euroalueella asuvalle tai euroalueelle sijoittautuneelle maksunsaajalle, kun myös maksaja asuu euroalueella tai on sijoittautunut sinne. Digitaalisella eurolla olisi vastaavasti oltava laillinen maksuvälineasema digitaalisilla euroilla suoritettavissa verkkomaksutapahtumissa, jotka toteutetaan euroalueella asuvalle tai euroalueelle sijoittautuneelle maksunsaajalle, kun maksaja ei asu euroalueella tai ole sijoittautunut sinne.

(18)Koska digitaalinen euro edellyttää valmiutta hyväksyä digitaalinen maksuväline, voisi olla kohtuutonta velvoittaa, että kaikkien maksunsaajien on pakollista hyväksyä digitaalisilla euroilla suoritettavat maksut. Tätä varten olisi säädettävä digitaalisilla euroilla suoritettavien maksujen pakolliseen hyväksymiseen sovellettavista poikkeuksista, jotka koskevat luonnollisia henkilöitä heidän harjoittaessaan yksinomaan henkilökohtaista tai kotitaloutta koskevaa toimintaa. Poikkeuksia pakolliseen hyväksymiseen olisi myönnettävä myös mikroyrityksille, jotka ovat erityisen tärkeitä euroalueella yrittäjyyteen liittyvän työpaikkojen luomisen ja innovoinnin kehityksen kannalta ja joilla on ratkaiseva tehtävä talouden muotoutumisessa. Unionin politiikoilla ja toimilla olisi vähennettävä tämänkokoisten yritysten sääntelytaakkaa. Poikkeuksia pakolliseen hyväksymiseen olisi myönnettävä myös voittoa tavoittelemattomille oikeussubjekteille, jotka edistävät ja ajavat yleistä etua viemällä eteenpäin erilaisia yhteiskunnallista etua edistäviä tavoitteita, yhdenvertaisuus, koulutus, terveys, ympäristönsuojelu ja ihmisoikeudet mukaan luettuina. Tarvittavan infrastruktuurin hankkiminen ja hyväksymisestä aiheutuvat kustannukset muodostaisivat kohtuuttoman rasitteen mikroyrityksille ja voittoa tavoittelemattomille oikeussubjekteille. Ne olisi sen vuoksi vapautettava velvoitteesta hyväksyä digitaalisilla euroilla suoritettavia maksuja. Tällaisissa tapauksissa käytettävissä olisi oltava muita keinoja rahamääräisten velkojen maksamiseen. Digitaalisilla euroilla suoritettavien maksujen pakollista hyväksymistä olisi kuitenkin sovellettava sellaisiin mikroyrityksiin ja voittoa tavoittelemattomiin oikeussubjekteihin, jotka hyväksyvät maksajilta vastaavat digitaaliset maksuvälineet. Vastaavien digitaalisten maksuvälineiden olisi sisällettävä pankkikorttimaksu tai pikamaksu taikka muut tulevat tekniset ratkaisut, joita käytetään vuorovaikutuspisteessä, mutta niiden ei pitäisi kattaa tilisiirtoja ja suoraveloituksia, joita ei käynnistetä vuorovaikutuspisteessä. Digitaalisilla euroilla suoritettavien maksujen pakollista hyväksymistä ei pitäisi soveltaa sellaisiin mikroyrityksiin ja voittoa tavoittelemattomiin oikeussubjekteihin, jotka eivät hyväksy velan maksamiseen vastaavia digitaalisia maksuvälineitä (vaan esimerkiksi vain eurosetelit ja -metallirahat) mutta jotka saattavat käyttää digitaalisia maksuja (esimerkiksi tilisiirtoja) velan maksamiseen maksunsaajilleen. Lisäksi maksunsaaja voi myös kieltäytyä digitaalisilla euroilla suoritettavasta maksusta, jos kieltäytyminen tehdään vilpittömässä mielessä ja jos maksunsaaja perustelee kieltäytymisen perustellulla ja tilapäisellä syyllä, joka on oikeassa suhteessa konkreettisiin olosuhteisiin, joihin se ei voi vaikuttaa ja jotka tekevät mahdottomaksi digitaalisilla euroilla suoritettavien maksujen hyväksymisen tapahtuman ajankohtana. Tällaisia ovat esimerkiksi sähkökatko, kun kyseessä ovat digitaalisilla euroilla suoritettavat verkkomaksutapahtumat, tai viallinen laite, kun kyseessä ovat digitaalisilla euroilla suoritettavat verkon ulkopuoliset maksutapahtumat tai digitaalisilla euroilla suoritettavat verkkomaksutapahtumat.

(19)Sen varmistamiseksi, että muita poikkeuksia digitaalisen euron pakolliseen hyväksymiseen voidaan ottaa käyttöön myöhemmässä vaiheessa, jos niitä tarvitaan, esimerkiksi tulevaisuudessa ilmenevien teknisten erityispiirteiden vuoksi, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä sellaisten muiden rahalainsäädäntöön liittyvien poikkeuksien käyttöönotosta, jotka koskevat velvoitetta hyväksyä digitaalisilla euroilla suoritettavat maksutapahtumat ja joita sovellettaisiin yhdenmukaisella tavalla koko euroalueella ottaen huomioon jäsenvaltioiden mahdolliset tähän liittyvät ehdotukset. Komissio voi hyväksyä tällaisia poikkeuksia ainoastaan, jos ne ovat välttämättömiä ja oikeasuhteisia, perustuvat yleisen edun mukaisiin syihin ja säilyttävät digitaalisen euron laillisen maksuvälineaseman vaikuttavuuden. Komission valta antaa delegoituja säädöksiä muiden poikkeuksien käyttöönottamiseksi digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien hyväksymistä koskevan velvoitteen osalta ei saisi rajoittaa jäsenvaltioiden mahdollisuutta hyväksyä niiden omien valtuuksien nojalla jaetun toimivallan aloilla kansallista lainsäädäntöä, jolla otetaan käyttöön poikkeuksia laillisesta maksuvälineasemasta johtuvaan pakolliseen hyväksymiseen, Euroopan unionin tuomioistuimen yhdistetyissä asioissa C-422/19 ja C-423/19 antamassa tuomiossa vahvistamien edellytysten mukaisesti.

(20)Sen varmistamiseksi, että ihmiset ja yritykset voivat hyödyntää laajaa hyväksymisverkostoa ja kykenevät käyttämään digitaalista euroa tehokkaasti päivittäisissä maksuissaan, maksunsaajien, joihin sovelletaan digitaalisella eurolla suoritettavien maksujen pakollista hyväksymistä, ei pitäisi yksipuolisesti sulkea pois digitaalisella eurolla suoritettavia maksuja sopimusehdoilla, joista ei ole neuvoteltu erikseen, tai kaupallisilla menettelyillä.

(21)Digitaalisen euron käyttöönoton päätavoitteena on sen käyttö sellaisena yhtenäisvaluutan muotona, joka on laillinen maksuväline euroalueella. Tätä tarkoitusta varten ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti Euroopan talousalueelle sijoittautuneet maksupalveluntarjoajat voivat tarjota digitaalisen euron maksupalveluja euroalueella asuville tai sinne sijoittautuneille digitaalisen euron käyttäjille, myös kuluttajille, joilla ei ole pysyvää osoitetta, turvapaikanhakijoille ja kuluttajille, joille ei ole myönnetty oleskelulupaa mutta joiden poistaminen maasta on oikeudellisten tai tosiasiallisten syiden vuoksi mahdotonta. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka vastaanottivat jo digitaalisen euron maksupalveluja, koska he avasivat digitaalisen euron maksutilin asuessaan sellaisessa jäsenvaltiossa tai ollessaan sijoittautuneina sellaiseen jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro, mutta eivät enää asu tällaisessa jäsenvaltiossa tai ole sijoittautuneet sinne, voivat edelleen vastaanottaa digitaalisen euron maksupalveluja Euroopan talousalueelle sijoittautuneilta maksupalveluntarjoajilta Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti edellyttäen, että noudatetaan mahdollisia aikarajoituksia, jotka liittyvät näiden henkilöiden kotipaikka- tai sijoittautumisasemaan ja joita Euroopan keskuspankki saattaa määritellä.

(22)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366 mukaisesti käsitteellä ’varat’ tarkoitetaan seteleitä ja metallirahaa, tilirahaa tai sähköistä rahaa. Digitaalinen euro olisi uusi keskuspankkirahan muoto, jolla on laillinen maksuvälineasema, joten sitä olisi pidettävä direktiivin (EU) 2015/2366 mukaisina varoina. Olisi varmistettava, että digitaalista euroa jakeleviin maksupalveluntarjoajiin sovelletaan tässä direktiivissä säädettyjä vaatimuksia, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat saattaneet ne osaksi kansallista lainsäädäntöä, joita tässä direktiivissä tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset myös valvovat tätä tarkoitusta varten. Euroopan keskuspankki ja niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kansalliset keskuspankit, osana eurojärjestelmää, toimisivat digitaalisen euron liikkeeseen laskiessaan rahaviranomaisina, eikä niihin siksi pitäisi soveltaa direktiiviä (EU) 2015/2366 kyseisen direktiivin 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti.

(23)Digitaalisen euron maksutilit ovat sellaisten euromääräisten maksutilien luokka, jonka kautta digitaalisen euron käyttäjät voivat toteuttaa muun muassa seuraavia maksutapahtumia: varojen talletukset, käteisnostot sekä maksutapahtumien suorittaminen kolmansille ja maksujen vastaanottaminen niiltä, riippumatta siitä, mitä teknologiaa käytetään ja mikä on tilikirjan tai tietojen rakenne (esimerkiksi kirjataanko digitaaliset eurot saldoina vai arvoyksikköinä). Jos nämä toimet edellyttävät henkilötietojen käsittelyä, maksupalveluntarjoajien olisi oltava rekisterinpitäjiä.

(24)Direktiivin (EU) 2015/2366 mukaisten tiliä ylläpitävien maksupalveluntarjoajien olisi tarjottava asiakkailleen tilille ja tililtä siirtämistä koskevia palveluja riippumatta siitä, kykenevätkö ne tarjoamaan likviditeettilähdettä kyseisille varoille keskuspankkirahassa. Tilille ja tililtä siirtämistä koskevien palvelujen toimivan suorittamisen varmistamiseksi niiden tiliä ylläpitävien maksupalveluntarjoajien, joilla saa olla tili keskuspankissa, olisi asiakkaidensa pyynnöstä tarjottava sellaisille tiliä ylläpitäville maksupalveluntarjoajille, joilla ei saa olla tiliä keskuspankissa, pääsy maksujärjestelmiin ja vastaavasti suoritettava toimitusinfrastruktuurin kautta sellaisten tiliä ylläpitävien maksupalveluntarjoajien, joilla ei saa olla tiliä keskuspankissa, siirtomääräykset objektiivisella, oikeasuhteisella ja syrjimättömällä tavalla.

(25)Digitaalisen euron jakelusta vastaavien maksupalveluntarjoajien olisi Euroopan keskuspankin päättämien digitaalisen euron käyttöön sovellettavien saldorajoitusten asianmukaista valvontaa varten tarkistettava digitaalisen euron käyttäjien asiakassuhteen aloittamisen yhteydessä tai tarvittaessa jälkitarkastusten aikana, onko uudella tai vanhalla asiakkaalla jo digitaalisen euron maksutilejä. Euroopan keskuspankki voi tukea maksupalveluntarjoajia mahdollisten saldorajoitusten valvomisessa muun muassa perustamalla yksin tai yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa digitaalisen euron käyttäjätunnuksia ja niihin liittyviä digitaalisen euron saldorajoituksia koskevan keskitetyn yhteyspisteen. Euroopan keskuspankin olisi toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, mukaan lukien viimeisintä kehitystä edustavat turvallisuustoimenpiteet ja yksityisyyden suojan säilyttävät toimenpiteet, sen varmistamiseksi, että muut tahot kuin ne maksupalveluntarjoajat, joiden asiakas tai mahdollinen asiakas on digitaalisen euron käyttäjä, eivät voi yhdistää yksittäisten digitaalisen euron käyttäjien henkilöllisyyttä keskitetyssä yhteyspisteessä oleviin tietoihin. Euroopan keskuspankin olisi oltava rekisterinpitäjä siltä osin kuin nämä toimet edellyttävät henkilötietojen käsittelyä. Jos Euroopan keskuspankki perustaa keskitetyn yhteyspisteen yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa, niiden olisi oltava yhteisrekisterinpitäjiä.

(26)Jotta voidaan tukea sitä, että digitaalinen euro on kansalaisten saatavilla yleisesti euroalueella, ja edistää innovointia ja laajamittaista kilpailua vähittäismaksujen markkinoilla, kaikkien asiaankuuluvien välittäjien olisi voitava jaella digitaalista euroa. Kaikkien direktiivin (EU) 2015/2366 mukaisten tiliä ylläpitävien maksupalveluntarjoajien, mukaan lukien luottolaitokset, sähköisen rahan liikkeeseenlaskijat, maksulaitokset, postisiirtoa hoitavat laitokset, joilla on kansallisen lainsäädännön nojalla oikeus tarjota maksupalveluja, Euroopan keskuspankki ja niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kansalliset keskuspankit osana eurojärjestelmää, kun ne eivät toimi raha- tai muina viranomaisina, sekä jäsenvaltiot tai niiden alueelliset tai paikalliset viranomaiset, kun ne eivät toimi viranomaisina, olisi voitava tarjota digitaalisen euron maksutilejä ja niihin liittyviä digitaalisen euron maksupalveluja riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat Euroopan talousalueella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/1114 29 säänneltyjen kryptovarapalvelun tarjoajien, jotka ovat direktiivin (EU) 2015/2366 mukaisia tiliä ylläpitäviä maksupalveluntarjoajia, olisi myös sallittava jaella digitaalista euroa. Direktiivin (EU) 2015/2366 mukaisesti tiliä ylläpitäviä maksupalveluntarjoajia olisi velvoitettava antamaan maksutoimeksiantopalvelujen ja tilitietopalvelujen tarjoajille pääsy maksutilitietoihin ohjelmointirajapintojen (API) perusteella, jotta ne voivat kehittää ja tarjota innovatiivisia lisäpalveluja.

(27)Jos digitaalisen euron saatavuus olisi riippuvainen kaikkien maksupalveluntarjoajien vapaista liiketoimintapäätöksistä, maksupalveluntarjoajat voisivat jättää digitaalisen euron vähäiseen rooliin tai jopa toimintansa ulkopuolelle. Tämä voisi estää käyttäjiä maksamasta ja vastaanottamasta maksuja valuutassa, jolla on laillinen maksuvälineasema. Siinä tapauksessa ei pystyttäisi takaamaan SEUT-sopimuksen 133 artiklassa edellytettyä digitaalisen euron käyttöä yhteisenä rahana koko euroalueella. Siksi on olennaista edellyttää, että nimetyt maksupalveluntarjoajat tarjoavat digitaalisen euron peruspalveluja.

(28)Digitaalisen euron jakelua koskevan vaatimuksen olisi oltava oikeassa suhteessa tavoitteeseen siitä, että varmistetaan digitaalisen euron tehokas käyttö laillisena maksuvälineenä. Rajoittamalla tämä velvoite sellaisiin luottolaitoksiin, jotka tarjoavat jo vähittäispalveluja, varmistettaisiin laillisen maksuvälineaseman vaikuttavuus samalla kun vältettäisiin aiheuttamasta kohtuutonta taakkaa sellaisille maksupalveluntarjoajille, joiden liiketoimintamallit ovat erikoistuneita ja eivät ole kuluttajille suunnattuja. Digitaalisen euron jakeluvelvoite rajoitetaan näin ollen luottolaitoksiin, jotka tarjoavat maksutilipalveluja asiakkaidensa pyynnöstä. Tämä ei rajoita maksutilidirektiivissä olevan, mahdollisuutta käyttää perusmaksutiliä käsittelevän IV luvun soveltamista sellaisten kuluttajien, jotka eivät ole luottolaitoksen asiakkaita, mahdollisuuteen käyttää digitaalisen euron perusmaksutiliä.

(29)Jotta varmistetaan digitaalisen euron käytettävyys myös henkilöille, joilla ei ole muuta kuin digitaalisen euron maksutiliä tai jotka eivät halua avata digitaalisen euron maksutiliä luottolaitokseen tai muihin digitaalista euroa jakeleviin maksupalveluntarjoajiin, vammaisille, toimintarajoitteisille tai sellaisille henkilöille, joiden digitaaliset taidot ovat rajalliset, sekä ikääntyneille henkilöille, on olennaisen tärkeää, että julkisyhteisöt, mukaan lukien paikallis- tai alueviranomaiset tai postitoimistot, jakelevat digitaalista euroa. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi nimettävä yhteisöt, joiden olisi hoidettava kyseistä tehtävää jäsenvaltioiden alueella. Tällaisten yhteisöjen, kuten direktiivin (EU) 2015/2366 mukaisten maksupalvelujen tarjoajien, olisi noudatettava tämän asetuksen säännöksiä, direktiivi (EU) 2015/2366 ja direktiivi (EU) 2015/849 mukaan luettuina.

(30)Digitaalisen euron laajan käytettävyyden mahdollistamiseksi ja digitaalisiin maksuihin liittyvän innovoinnin tahdissa pysymiseksi digitaalisen euron maksupalvelujen olisi sisällettävä digitaalisen euron perusmaksupalveluja ja muita digitaalisen euron maksupalveluja. Digitaalisen euron perusmaksupalvelut ovat maksu-, tili- tai tukipalveluja, joita pidetään olennaisina sen kannalta, että luonnolliset henkilöt voivat käyttää digitaalista euroa. Tämä kattaa muun muassa vähintään yhden maksuvälineen tarjoamisen luonnollisille henkilöille. Vain direktiivin (EU) 2015/2366 mukaisten tiliä ylläpitävien maksupalveluntarjoajien olisi tarjottava kaikki digitaalisen euron peruspalvelut. Näiden digitaalisen euron perusmaksupalvelujen lisäksi tiliä ylläpitävät maksupalveluntarjoajat ja muut direktiivin (EU) 2015/2366 mukaiset maksupalveluntarjoajat voivat kehittää ja tarjota muita digitaalisen euron maksupalveluja. Muut digitaalisen euron maksupalvelut kattavat muun muassa ehdolliset digitaalisilla euroilla suoritettavat maksutapahtumat, kuten käyttöperusteisesti hinnoitellut tai maksutoimeksiantopalvelut. Digitaalisen euron infrastruktuurin olisi mahdollistettava tällaisten valinnaisten palvelujen käyttöönotto.

(31)Euroopan keskuspankin olisi perussopimuksessa vahvistettujen toimivaltuuksiensa nojalla ja tämän asetuksen säännösten mukaisesti voitava asettaa rajoituksia digitaalisen euron käytölle arvon säilyttäjänä. Digitaalisen euron tehokas käyttö laillisena maksuvälineenä olisi säilytettävä maksupalveluntarjoajien välisiin palkkioihin tai kauppiailta veloitettaviin palvelumaksuihin sovellettavilla rajoituksilla.

(32)Digitaalisen euron rajoittamaton käyttö arvon säilyttäjänä voisi vaarantaa euroalueen rahoitusvakauden, mikä vaikuttaisi haitallisesti luottolaitoksilta talouteen kohdistuvaan luotonantoon. Tämän vuoksi voi olla tarpeen, että Euroopan keskuspankki ottaa rahoitusjärjestelmän vakauden varmistamiseksi ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti käyttöön rajoituksia, jotka koskevat digitaalisen euron käyttöä arvon säilyttäjänä. Tähän tarkoitukseen käytettäviä välineitä voisivat olla muun muassa mutteivät ainoastaan yksilöllisiin digitaalisten eurojen saldoihin sovellettavat määrälliset rajoitukset ja muiden varaluokkien muuntamista digitaaliseen euroon tietyllä aikavälillä koskevat rajoitukset. Päättäessään 1 kohdassa tarkoitettujen välineiden parametreista ja käytöstä Euroopan keskuspankin olisi noudatettava vapaaseen kilpailuun perustuvan avoimen markkinatalouden periaatetta SEUT-sopimuksen 127 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(33)Rajoituksilla ei pitäisi korvata varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteitä tai muita valvontatoimenpiteitä. Rajoituksia ei myöskään pitäisi asettaa sellaisten yksittäisiä luottolaitoksia koskevien tilanteiden käsittelemiseksi, jotka toimivaltaiset kriisinratkaisuviranomaiset tai muut asiaankuuluvat viranomaiset tavallisesti käsittelisivät käyttämällä niiden käytössä olevia välineitä ja valtuuksia, mukaan lukien maksujen keskeyttäminen, maksulykkäys, direktiivin 2013/36/EU, direktiivin 2014/59/EU tai asetuksen (EU) N:o 806/2014 nojalla saatavilla olevat toimenpiteet tai muut vastaavat toimenpiteet, joiden tavoitteena on palauttaa elinkelpoisuus, purkaa kyseinen laitos tai muutoin ratkaista taloudellisesti vaikea tilanne.

(34)Digitaalisen euron käyttäjillä olisi oltava mahdollisuus käyttää digitaalista euroa joko verkossa tai sen ulkopuolella tai molemmissa edellyttäen, että noudatetaan Euroopan keskuspankin asettamia rajoituksia ja komission täytäntöönpanosäädöksessä asetettuja rajoituksia. Maksupalveluntarjoajien olisi rekisteröitävä asiakkaidensa paikalliset tallennuslaitteet digitaalisilla euroilla suoritettavia verkon ulkopuolisia maksutapahtumia varten ja poistettava niiden rekisteröinti. Maksupalveluntarjoajien olisi tallennettava verkon ulkopuolista digitaalisia euroja varten käytettävän paikallisen tallennuslaitteen tunniste vain siksi ajaksi, jona laitetta käytetään verkon ulkopuolisen digitaalisen euron tarjoamiseen maksupalveluntarjoajien asiakkaille. Maksupalveluntarjoajien olisi toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, mukaan lukien viimeisintä kehitystä edustavat turvallisuustoimenpiteet ja yksityisyyden suojan säilyttävät toimenpiteet, sen varmistamiseksi, että yksittäisten digitaalisen euron käyttäjien laitteen tunnistetta ei voida käyttää muihin tarkoituksiin kuin verkon ulkopuolisten digitaalisten eurojen tarjoamiseen.

(35)Maksupalveluntarjoajien olisi rekisteröitävä ja uudelleenrekisteröitävä asiakkaidensa paikalliset tallennuslaitteet digitaalisilla euroilla suoritettavia verkon ulkopuolisia maksutapahtumia varten. Maksupalveluntarjoajien olisi tallennettava verkon ulkopuolella digitaalisia euroja varten käytettävän paikallisen tallennuslaitteen tunniste vain siksi ajaksi, jona laitetta käytetään digitaalisen euron tarjoamiseen verkon ulkopuolella maksupalveluntarjoajien asiakkaille. Maksupalveluntarjoajien olisi toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, mukaan lukien viimeisintä kehitystä edustavat turvallisuustoimenpiteet ja yksityisyyden suojan säilyttävät toimenpiteet, sen varmistamiseksi, että yksittäisten digitaalisen euron käyttäjien laitteen tunnistetta ei voida verrata digitaalisen euron käyttäjää koskeviin tietoihin rekisteröidyn tunnistamiseksi, paitsi 37 artiklan soveltamiseksi.

(36)Digitaalisen euron pitäisi mahdollistaa sujuva maksukokemus. Tämä tavoite olisi otettava huomioon kaikissa välineissä, joita Euroopan keskuspankki saattaa ottaa käyttöön rajoittaakseen digitaalisen euron tehtävää arvon säilyttäjänä. Automaattisten mekanismien, joilla digitaalisen euron maksutili yhdistetään muuhun kuin digitaalisen euron maksutiliin, olisi mahdollistettava digitaalisen euron rajoittamaton maksutoiminto varmistamalla, että tapahtumat suoritetaan sellaisten digitaalisten eurojen yksilöllisten saldorajoitusten mukaisesti, joista saattaa tulla sitovia maksajalle tai maksunsaajalle. Digitaalisen euron käyttäjien olisi erityisesti voitava käynnistää digitaalisilla euroilla suoritettava maksutapahtuma, vaikka heidän hallussaan oleva digitaalisten eurojen määrä olisi pienempi kuin maksutapahtuman summa, ottamalla automaattisesti käyttöön varoja muulta kuin digitaalisen euron maksutililtä maksutapahtuman summan täydentämiseksi (reverse waterfall functionality). Vastaavasti digitaalisen euron käyttäjien olisi voitava vastaanottaa maksutapahtumia, vaikka maksutapahtuman määrä ylittää heidän digitaalisten eurojen saldoillensa asetetun rajoituksen, siirtämällä rajoituksen yli menevät varat automaattisesti muulle kuin digitaalisen euron maksutilille (waterfall functionality). Digitaalisen euron käyttäjien olisi nimenomaisesti annettava lupa tällaisille maksutoiminnoille. Kun yhden maksupalveluntarjoajan hallussa oleva digitaalisen euron maksutili on yhdistetty toisen maksupalveluntarjoajan muuhun kuin digitaalisen euron maksutiliin, niiden olisi solmittava järjestely, jossa määritetään maksupalveluntarjoajien tehtävät ja vastuualueet tietosuojasääntöjen nojalla, ja sovittava turvallisuustoimenpiteistä, joita tarvitaan henkilötietojen turvallisen siirron varmistamiseksi kahden maksupalveluntarjoajan välillä.

(37)Vaikka Euroopan keskuspankin käyttämien välineiden, joilla rajoitetaan digitaalisen euron liiallista käyttöä arvon säilyttäjänä, tavoitteena on rahoitusvakauden ja rahoituksen välitystoiminnan turvaaminen, ne saattavat vaikuttaa Euroopan keskuspankin rahapolitiikan viritykseen ja olla vuorovaikutuksessa sen kanssa. Tällaisia välineitä olisi näin ollen sovellettava yhdenmukaisesti koko euroalueella, jotta voidaan varmistaa digitaalisen euron käyttö yhtenäisvaluuttana ja rahapolitiikan yhtenäisyys. Lisäksi yhdenmukainen soveltaminen olisi tarpeen, jotta varmistetaan maksupalveluntarjoajien tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla tai vältetään se, että maksupalveluntarjoajat panevat minkään välineen liian monimutkaisesti täytäntöön digitaalisen euron käyttäjien asuinpaikan perusteella. Tämän asetuksen puitteissa digitaaliselle eurolle ei tulisi maksaa korkoa, jotta digitaalista euroa käytetään ensisijaisesti maksuvälineenä ja voidaan rajoittaa sen käyttöä arvon säilyttäjänä.

(38)Euroalueen ulkopuolella asuviin tai euroalueen ulkopuolelle sijoittautuneisiin digitaalisen euron käyttäjiin sovellettavien digitaalisen euron käyttörajoitusten ei pitäisi olla suotuisampia kuin euroalueella asuviin tai euroalueelle sijoittautuneisiin digitaalisen euron käyttäjiin sovellettavien rajoitusten, jotta voidaan myös vastata rahapoliittista suvereniteettia ja rahoitusvakautta koskeviin huolenaiheisiin euroalueella ja sen ulkopuolella.

(39)Euroopan keskuspankin päättämien mahdollisten rajoitusten, jotka koskevat digitaalisen euron tehtävää arvon säilyttäjänä, olisi oltavia sitovia digitaalista euroa jakeleville maksupalveluntarjoajille ja niiden olisi pantava nämä rajoitukset täytäntöön. Vaikka luonnollisilla henkilöillä tai oikeushenkilöillä voi olla yksi tai useampi digitaalisen euron maksutili samalla maksupalveluntarjoajalla tai eri maksupalveluntarjoajilla, niihin olisi sovellettava yksilöllistä saldorajoitusta, jonka digitaalisen euron käyttäjä voi jakaa eri maksupalveluntarjoajien kesken. Maksupalveluntarjoajat voivat tarjota digitaalisen euron käyttäjille mahdollisuuden pitää laillisesti hallussa yhteistä digitaalisen euron maksutiliä. Tässä tapauksessa yhteiseen digitaalisen euron maksutiliin sovellettavan saldorajoituksen olisi oltava yhtä suuri kuin digitaalisen euron käyttäjille määritettyjen saldorajoitusten summa. Jos digitaalisen euron maksutili on laillisesti vain yhden digitaalisen euron käyttäjän hallussa, mutta useat henkilöt voivat teknisesti päästä tilille ja käyttää sitä digitaalisen euron käyttäjän tosiasiallisesti tai oikeudellisesti antaman valtuutuksen perusteella, mahdollisen digitaalisen euron maksutiliin sovellettavaan saldorajoituksen olisi oltava yhtä suuri kuin yksittäisen digitaalisen euron käyttäjän hallussapitämälle digitaalisen euron maksutilille määritellyn saldorajoituksen, jotta saldorajoituksia ei kierretä.

(40)Digitaalisen euron laillisen maksuvälineaseman mukaisen yleisen saatavuuden ja käytön varmistamiseksi ja sen raha-ankkurina euroalueella toimimista koskevan tehtävän tukemiseksi euroalueella asuvilta luonnollisilta henkilöiltä, luonnollisilta henkilöiltä, jotka avasivat digitaalisen euron tilin euroalueella asuessaan mutta jotka eivät enää asu siellä, ja vierailijoilta ei pitäisi veloittaa digitaalisen euron perusmaksupalveluista. Tämä tarkoittaa, että tällaisille digitaalisen euron käyttäjille ei saisi aiheutua suoria maksuja digitaalisen euron perussaatavuudesta ja -käytöstä ja että heiltä ei saa veloittaa maksutapahtumiin liittyviä maksuja eikä mitään muita maksuja, jotka liittyvät suoraan digitaalisen euron peruskäyttöön liittyvien palvelujen tarjoamiseen. Ei pitäisi edellyttää, että digitaalisen euron käyttäjillä on tai että he avaavat muun kuin digitaalisen euron maksutilin taikka että he hyväksyvät muita kuin digitaalisen euron tuotteita. Jos digitaalisen euron käyttäjä sopii palvelupaketista, joka koostuu muista kuin digitaalisen euron palveluista ja digitaalisen euron perusmaksupalveluista, maksupalveluntarjoajan olisi voitava veloittaa kyseisestä palvelupaketista oman harkintansa mukaan. Siinä tapauksessa muille kuin digitaalisen euron palveluille ei pitäisi olla erillistä veloitusta, kun niitä tarjotaan erikseen tai osana pakettia, joka sisältää digitaalisen euron perusmaksupalveluja. Jos digitaalisen euron käyttäjä pyytää saada vain digitaalisen euron perusmaksupalveluja maksupalveluntarjoajalta, näistä palveluista ei saisi veloittaa. Tämä kattaa myös toiminnot, joissa varoja otetaan digitaalisen euron maksutililtä (waterfall functionality) tai muulta kuin digitaalisen euron maksutililtä (reverse waterfall functionality) silloin, kun digitaalisen euron käyttäjällä on myös jonkin muun maksupalveluntarjoajan ylläpitämä muu kuin digitaalisen euron maksutili. Maksupalveluntarjoajien olisi voitava veloittaa digitaalisen euron käyttäjiltä muista digitaalisen euron maksupalveluista kuin digitaalisen euron perusmaksupalveluista.

(41)Euroopan keskuspankki tai eurojärjestelmä eivät veloita maksupalveluntarjoajia kustannuksista, joita niille aiheutuu siitä, että ne tukevat maksupalveluntarjoajia digitaalisen euron palvelujen tarjoamisessa digitaalisen euron käyttäjille.

(42)Koska digitaalinen euro on yhtenäisvaluutan muoto, jolla on laillinen maksuvälineasema, maksupalveluntarjoajien ei pitäisi periä kohtuuttomia maksuja digitaalisilla euroilla suoritettavista maksutapahtumista. Laillisen maksuvälineaseman myöntäminen digitaaliselle eurolle ja sen välittömänä seurauksena oleva pakollinen hyväksyminen tarkoittavat, ettei kauppiailla ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä digitaalisilla euroilla suoritettavat maksutapahtumat. Lisäksi mahdollinen tapahtuma- tai ajanjaksokohtainen maksu tai palkkio suoraan tai välillisesti heikentää vastaanotettujen maksujen nimellisarvoa, joka on laillisen maksuvälineaseman olennainen osatekijä. Siksi on tärkeää, että palkkio tai maksu, joka rajoittaa digitaalisen euron nimellisarvoa, on objektiivisesti perusteltu ja oikeassa suhteessa tavoitteeseen siitä, että varmistetaan digitaalisen euron tehokas käyttö laillisena maksuvälineenä.

(43)Maksujen ja palkkioiden euroalueen sisäisen yhdenmukaisuuden ja oikeasuhteisuuden varmistamiseksi Euroopan keskuspankin olisi seurattava säännöllisesti niiden tasoa ja julkaistava tämän perusteella kyseiset määrät yhdessä selittävän raportin kanssa. Enimmäispalkkion tai -maksun pitäisi mahdollistaa välittäjien välinen vapaa kilpailu kyseisen tason alapuolella. Palkkiot tai maksut eivät saisi ylittää digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien yhteydessä maksupalveluntarjoajille digitaalisen euron maksupalvelujen tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia, jotka ovat objektiivisia osatekijöitä ja joihin voi sisältyä kohtuullinen voittomarginaali. Tätä varten Euroopan keskuspankin olisi käytettävä arviota maksupalveluntarjoajille euroalueella aiheutuneista edustavista keskimääräisistä kustannuksista, minkä vuoksi sen olisi voitava kerätä asiaan liittyvät tiedot maksupalveluntarjoajilta. Digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien yhteydessä digitaalisen euron maksupalvelujen tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten olisi perustuttava kustannuksiin, jotka aiheutuvat tehokkaimpia maksupalveluntarjoajia tiettynä vuonna edustavalle ryhmälle. Jäsenvaltioiden nimeämien toimivaltaisten viranomaisten olisi vastattava sen varmistamisesta, että maksupalveluntarjoajat noudattavat näitä enimmäispalkkioita tai -maksuja.

(44)Lisäksi digitaalisen euron tehokkaan käytön varmistamiseksi on tärkeää, että palkkiot tai maksut eivät ole suurempia kuin vastaavista yksityisistä digitaalisista maksuvälineistä veloitettavat palkkiot tai maksut. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/751 30 säänneltyjä kansainvälisiä korttijärjestelyjä, kansallisia korttijärjestelyjä ja vuorovaikutuspisteessä tapahtuvia pikamaksuja, jotka ovat maksupalvelutarjoajien tarjoamia, olisi pidettävä vastaavina maksuvälineinä.

(45)Koska digitaalista euroa jakelevat maksupalveluntarjoajat eivät saa periä luonnollisilta henkilöiltä maksuja digitaalisen euron perusmaksupalveluista, saatetaan tarvita maksupalveluntarjoajien välinen palkkio, jotta nämä maksupalveluntarjoajat saavat korvauksen jakelukustannuksista. Maksupalveluntarjoajien välisen palkkion olisi tarjottava riittävä korvaus jakelukustannuksista sekä jakeleville että vastaanottaville maksupalveluntarjoajille, kohtuullinen voittomarginaali mukaan luettuna.

(46)Se, että euroalueen ulkopuolella asuvat tai sen ulkopuolelle sijoittautuneet luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt levittävät digitaalista euroa, edistäisi osaltaan euron kansainvälistä käyttöä. Tämä hyödyttäisi myös euroaluetta ja muita talouksia, sillä se helpottaisi rajatylittävien maksujen suorittamista kauppaa tai rahalähetyksiä varten G20-maiden toimintaohjelman mukaisesti.

(47)Digitaalisen euron liiallisella jakelulla euroalueen ulkopuolella voisi olla ei-toivottu vaikutus Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien konsolidoidun taseen kokoon ja koostumukseen. Vaikutukset euroalueen ulkopuolisten maiden rahapoliittiseen suvereniteettiin ja rahoitusvakauteen voivat myös vaihdella sen mukaan, miten digitaalista euroa käytetään euroalueen ulkopuolella. Nämä vaikutukset voisivat olla haitallisia, jos digitaalinen euro korvaisi paikallisen valuutan suuressa määrässä kotimaisia tapahtumia. Erityisesti tilanne, jossa digitaalisesta eurosta tulisi hallitseva jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö ei ole euro, ja se näin ollen tosiasiallisesti korvaisi kansallisen valuutan, voisi häiritä euroaluetta koskevia hyväksymisperusteita ja SEUT-sopimuksen 140 artiklassa vahvistettua prosessia. Jotta vältetään ei-toivotut vaikutukset ja torjutaan rahapoliittiseen suvereniteettiin ja rahoitusvakauteen liittyviä riskejä sekä euroalueella että sen ulkopuolella, on tarpeen säätää mahdollisuudesta siihen, että unioni tekee sopimuksia kolmansien maiden kanssa ja Euroopan keskuspankki tekee sopimuksia niiden jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien kanssa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ja kolmansien maiden kansallisten keskuspankkien kanssa edellytysten määrittämiseksi digitaalisen euron maksupalvelujen tavanomaiselle tarjoamiselle euroalueen ulkopuolella asuville tai sen ulkopuolelle sijoittautuneille digitaalisen euron käyttäjille. Tällaisten sopimusten ja järjestelyjen piiriin ei tulisi sisällyttää euroalueella käyviä vierailijoita, joille Euroopan talousalueelle 31 sijoittautuneet maksupalveluntarjoajat voivat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti tarjota suoraan digitaalisen euron maksupalveluja.

(48)Digitaalisen euron maksupalvelujen tarjoamiseen sellaisessa jäsenvaltiossa asuville tai sellaiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille digitaalisen euron käyttäjille, jonka rahayksikkö ei ole euro, olisi sovellettava Euroopan keskuspankin ja sen jäsenvaltion, jonka rahayksikkö ei ole euro, kansallisen keskuspankin välistä etukäteisjärjestelyä sen jäsenvaltion pyynnöstä, jonka rahayksikkö ei ole euro. Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen mukaisesti Euroopan talousalueelle sijoittautuneet maksupalveluntarjoajat voivat tarjota digitaalisen euron maksupalveluja euroalueen ulkopuolisissa jäsenvaltioissa oleskeleville tai niihin sijoittautuneille digitaalisen euron käyttäjille.

(49)Digitaalisen euron maksupalvelujen tarjoamiseen kolmansissa maissa asuville tai kolmansiin maihin sijoittautuneille digitaalisen euron käyttäjille, lukuun ottamatta sellaisia kolmansia maita tai alueita, joilla on valuuttasopimus unionin kanssa, olisi sovellettava unionin ja tällaisen kolmannen maan välistä etukäteissopimusta. Tätä olisi myös sovellettava valtioihin, jotka ovat Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen tai Euroopan vapaakauppaliiton perustamista koskevan konvention osapuolia. Tällaista sopimusta olisi täydennettävä Euroopan keskuspankin ja kolmannen maan kansallisen keskuspankin välisellä järjestelyllä. Samaan asuin- tai sijoittautumismaahan digitaalisen euron käyttäjien kanssa sijoittautuneet välittäjät ja Euroopan talousalueelle sijoittautuneet maksupalveluntarjoajat voivat tarjota digitaalisen euron maksupalveluja digitaalisen euron käyttäjille, jotka asuvat kolmansissa maissa tai ovat sijoittautuneet kolmansiin maihin. Välittäjiin, jotka tarjoavat digitaalisen euron maksupalveluja kolmansissa maissa, olisi sovellettava asianmukaisia sääntely- ja valvontavaatimuksia, joiden tavoitteena on varmistaa, että digitaalista euroa, joka on keskuspankkiraha, jaellaan turvallisesti ja asianmukaisesti ja että sitä ei käytetä väärin. Sääntely- ja valvontavaatimukset olisi määritettävä osana kansainvälisen sopimuksen tekemistä oikeasuhteisten, objektiivisten ja yhdenmukaisten kriteerien pohjalta. Asetuksen XX/YY [lisätään viite – ehdotus rahanpesunvastaiseksi asetukseksi – COM(2021) 421 final)] nojalla suuririskisiksi määritettyjen kolmansien maiden kanssa tehtyjä sopimuksia ja järjestelyjä olisi rajoitettava tai ne olisi keskeytettävä tai lopetettava.

(50)Digitaalisen euron maksupalvelujen tarjoamista digitaalisen euron käyttäjille, jotka asuvat sellaisessa kolmannessa maassa tai sellaisella alueella, jolla on valuuttasopimus unionin kanssa, tai ovat sijoittautuneet niihin, olisi säänneltävä valuuttasopimuksilla. Samaan asuin- tai sijoittautumismaahan digitaalisen euron käyttäjien kanssa sijoittautuneet välittäjät ja Euroopan talousalueelle sijoittautuneet maksupalveluntarjoajat voivat tarjota digitaalisen euron maksupalveluja digitaalisen euron käyttäjille, jotka asuvat sellaisissa kolmansissa maissa tai sellaisilla kolmansilla alueilla, joilla on valuuttasopimus unionin kanssa, tai ovat sijoittautuneet niihin.

(51)Digitaalisen euron käyttö valuuttojen välisissä maksuissa edistäisi lisäksi euron kansainvälistä käyttöä. Tämä hyödyttäisi myös euroaluetta ja muita talouksia, sillä se helpottaisi rajatylittävien maksujen suorittamista kauppaa tai rahalähetyksiä varten G20-maiden toimintaohjelman mukaisesti.

(52)Digitaalisen euron käyttäjillä voi myös olla valmius vastaanottaa tai käynnistää valuuttojen välisiä maksuja digitaalisen euron ja paikallisen valuutan välillä riippumatta siitä, asuvatko he euroalueella tai ovatko he sijoittautuneet euroalueelle. Euroopan keskuspankin ja niiden jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, kansallisten keskuspankkien ja kolmansien maiden keskuspankkien välisissä järjestelyissä olisi määritettävä edellytykset, jotka koskevat yhteentoimiviin maksujärjestelmiin pääsyä ja niiden käyttöä sellaisiin valuuttojen välisiin maksuihin, joihin liittyy digitaalinen euro.

(53)Digitaalisen euron maksupalvelujen ja sellaisten valuuttojen välisten maksujen, joihin liittyy digitaalinen euro, tarjoamiseen liittyviä sopimuksia ja järjestelyjä olisi tehtävä vapaaehtoisuuden pohjalta, ensisijaisesti euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kanssa. Euroopan keskuspankin olisi tehtävä yhteistyötä sellaisten jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, kansallisten keskuspankkien kanssa sellaisten valuuttojen välisten maksujen osalta, joihin liittyy digitaalinen euro.

(54)Digitaalinen euro olisi suunniteltava teknisesti niin, että se on yleisesti kansalaisten saatavilla ja käytettävissä. Suunnittelulla olisi erityisesti tuettava sitä, että digitaalinen euro on saatavilla taloudellisesti syrjäytyneille tai taloudellisen syrjäytymisen vaarassa oleville henkilöille, vammaisille henkilöille varmistamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882 (esteettömyyssäädös) 32 liitteessä I olevien esteettömyysvaatimusten noudattaminen, toimintarajoitteisille henkilöille, jotka hyötyisivät myös esteettömyydestä, ja henkilöille, joiden digitaaliset taidot ovat rajalliset, sekä ikääntyneille henkilöille. Tätä varten digitaalisen euron käyttöominaisuuksien olisi oltava yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä ja sen olisi oltava saatavilla riittävän laajasti monenlaisilla laitteistoilla, jotta voidaan vastata eri väestöryhmien tarpeisiin. Lisäksi maksupalveluntarjoajien olisi tarjottava digitaalisen euron maksupalveluja digitaalisen euron käyttäjille riippumatta siitä, onko käyttäjillä muita kuin digitaalisen euron maksutilejä. Lisäksi näillä käyttäjillä olisi oltava mahdollisuus avata digitaalisen euron maksutilejä, joita ylläpitävät muut maksupalveluntarjoajat kuin ne maksupalveluntarjoajat, jotka ylläpitävät käyttäjien muita kuin digitaalisen euron maksutilejä.

(55)Digitaalisen euron olisi tuettava maksupalveluntarjoajien toteuttamaa ehdollisten digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien ohjelmointia. Digitaalisen euron ei kuitenkaan pitäisi olla ”ohjelmoitavaa rahaa”, jolla tarkoitetaan yksiköitä, joita voidaan käyttää sisäisesti määriteltyjen kulutusehtojen vuoksi vain tietyntyyppisten tavaroiden tai palvelujen ostamiseen tai joihin sovelletaan määräaikoja, joiden jälkeen niitä ei enää voi käyttää. Ehdolliset maksutapahtumat ovat maksuja, jotka ohjelmisto käynnistää automaattisesti ennalta määritettyjen ja sovittujen ehtojen perusteella. Ehdollisten maksujen tavoitteena tai vaikutuksena ei pitäisi olla digitaalisen euron käyttö ohjelmoitavana rahana. Maksupalveluntarjoajat voisivat kehittää erityyppisiä logiikkoja tarjotakseen digitaalisen euron käyttäjille erilaisia ehdollisia maksutapahtumia. Tällaisia voisivat olla muun muassa automatisoidut maksutapahtumat digitaalisten eurojen käytettäväksi asettamista tai nostamista varten, pysyväistoimeksiannot, joilla käynnistetään tietyn suuruiset automaattiset maksut tiettynä päivänä, sekä koneiden väliset maksut, joissa koneet on ohjelmoitu käynnistämään automaattisesti maksuja, jotka koskevat koneiden omia varaosia niiden tilaamisen yhteydessä, sähkön lataamista ja maksamista suotuisimmissa markkinaolosuhteissa, vakuutusten maksamista sekä käyttöperusteisia leasing- ja ylläpitomaksuja.

(56)Digitaalisen euron käytön ja innovatiivisten palvelujen tarjoamisen helpottamiseksi eurojärjestelmän olisi tuettava ehdollisten digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien tarjoamista. Ensinnäkin tietyntyyppisiä ehdollisia maksupalveluja voitaisiin tukea yksityiskohtaisilla toimenpiteillä, säännöillä ja standardeilla, jotka voisivat auttaa maksupalveluntarjoajia kehittämään ja käyttämään yhteentoimivia sovelluksia, jotka käyttävät ehdollista logiikkaa. Tämä voisi sisältää teknisiä välineitä, kuten ohjelmointirajapintoja. Toiseksi eurojärjestelmä voisi tarjota digitaalisen euron toimitusinfrastruktuurissa lisätoimintoja, jotka ovat välttämättömiä ehdollisten maksupalvelujen tarjoamiseksi digitaalisen euron käyttäjille. Tämä voisi helpottaa varojen varaamista toimitusinfrastruktuurissa joidenkin ehdollisten maksujen tulevaa toteuttamista varten. Maksupalveluntarjoajien olisi mukautettava ehdollisten digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien liiketoimintalogiikkaa niiden standardien ja ohjelmointirajapintojen mukaisesti, joita eurojärjestelmä voi ottaa käyttöön tällaisten tapahtumien helpottamiseksi.

(57)Eurooppalaiset digitaalisen identiteetin lompakot voisivat helpottaa digitaalisia transaktioita mahdollistamalla todentamisen, tunnistamisen ja attribuuttien vaihtamisen, luvat ja varmenteet mukaan luettuina. Eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakkojen olisi edistettävä digitaalisen euron tosiasiallista yleistä saatavuutta ja käyttöä. Jäsenvaltioiden olisi tarjottava eurooppalaisia digitaalisen identiteetin lompakkoja täytäntöönpanolainsäädännössä vahvistettujen yhteisten standardien ja käytäntöjen perusteella. Eurooppalaisiin digitaalisen identiteetin lompakoihin olisi liitettävä vankat ja erityiset suojatoimet tietosuojan ja yksityisyyden suojan sekä korkeatasoisen turvallisuussertifioinnin varmistamiseksi. Edustaratkaisuissa, joita Euroopan keskuspankki kehittää, olisi näin ollen otettava asianmukaisesti huomioon eurooppalaisia digitaalisen identiteetin lompakoita koskevat tekniset eritelmät. Tämä mahdollistaisi asianmukaisen yhteentoimivuuden eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakkojen kanssa, minkä ansiosta nämä edut voitaisiin hyödyntää. Yhteentoimivuuden eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon kanssa tulisi myös käyttäjän valinnan perusteella mahdollistaa asetuksen (EU) XX/YY [lisätään viite – ehdotus rahanpesunvastaiseksi asetukseksi – COM(2021) 421 final)] mukaisen asiakkaan tuntemisvelvollisuuden noudattaminen. Johdonmukaisen asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi välittäjät saattavat lisäksi päättää integroida kattavasti digitaalisen euron edustaratkaisut eurooppalaisia digitaalisen identiteetin lompakkoja koskeviin eritelmiin.

(58)Käyttäjien olisi voitava halutessaan ottaa käyttöön ja hyväksyä digitaalisilla euroilla suoritettavia maksuja käyttämällä eurooppalaisia digitaalisen identiteetin lompakkoja. Siksi maksupalveluntarjoajat olisi velvoitettava hyväksymään eurooppalaiset digitaalisen identiteetin lompakot sekä uusien että vanhojen asiakkaiden henkilöllisyyksien todentamista varten asetuksen (EU) [lisätään viite – ehdotus rahanpesunvastaiseksi asetukseksi – COM(2021) 421 final] mukaisesti. Jotta voidaan helpottaa digitaalisen euron tilien avaamista koko unionissa, maksupalveluntarjoajien olisi myös voitava käyttää eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakkojen tarjoamia hyväksyttyjä todistuksia, myös asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevien toimenpiteiden toteuttamiseksi etänä. Maksupalveluntarjoajien olisi myös hyväksyttävä eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakkojen käyttö, jos maksaja haluaa käyttää lompakkoa digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien hyväksymiseen. Lisäksi digitaalisilla euroilla verkon ulkopuolella suoritettavien lähimaksujen helpottamiseksi eurooppalaisia digitaalisen identiteetin lompakkoja olisi oltava mahdollista käyttää digitaalisten eurojen säilyttämiseen maksulaitteessa.

(59)Yhdenmukaisen käyttäjäkokemuksen aikaansaamiseksi digitaalista euroa koskevilla säännöillä, standardeilla ja prosesseilla, jotka Euroopan keskuspankki voi hyväksyä oman toimivaltansa mukaisesti, olisi varmistettava, että kuka tahansa digitaalisen euron käyttäjä voi toteuttaa digitaalisilla euroilla suoritettavia maksutapahtumia kenen tahansa muun digitaalisen euron käyttäjän kanssa koko euroalueella riippumatta siitä, keitä maksupalveluntarjoajia tapahtumaan osallistuu ja mitä edustaratkaisuja käytetään. Jotta voidaan vähentää eurooppalaisten vähittäismaksujen markkinoiden hajanaisuutta sekä tukea kilpailua, tehokkuutta ja innovointia kyseisillä markkinoilla ja maksuvälineiden kehittämistä koko unionissa komission vähittäismaksustrategian tavoitteen mukaisesti, digitaalisen euron olisi mahdollisuuksien mukaan oltava yhteensopiva yksityisten digitaalisten maksuratkaisujen kanssa toiminnallista ja teknistä synergiaa hyödyntäen. Euroopan keskuspankin olisi erityisesti pyrittävä varmistamaan, että digitaalinen euro on yhteensopiva yksityisten digitaalisten maksuratkaisujen kanssa vuorovaikutuspisteessä ja henkilöiden välisissä siirroissa, joiden osalta unionin vähittäismaksujen markkinat ovat tällä hetkellä merkittävän hajanaiset. Tällaista yhteensopivuutta voitaisiin tukea käyttämällä avoimia standardeja, yhteisiä sääntöjä ja prosesseja sekä mahdollisesti myös jaettuja infrastruktuureja. Olemassa olevia ratkaisuja voidaan hyödyntää, jos tällaisia ratkaisuja pidetään tarkoituksenmukaisina yhteensopivuuden varmistamiseksi, erityisesti mukauttamisen kokonaiskustannusten minimoimiseksi. Tällaiset olemassa olevat ratkaisut eivät kuitenkaan saisi luoda aiheettomia riippuvuuksia, jotka voisivat estää digitaalisen euron mukauttamisen uusiin teknologioihin tai jotka olisivat yhteensopimattomia digitaalisen euron ominaisuuksien kanssa. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja siirtämättä täytäntöönpanokelpoisia oikeuksia markkinatoimijoille Euroopan keskuspankin olisi pyrittävä varmistamaan, että digitaalinen euro on yhteensopiva yksityisten digitaalisten maksuratkaisujen kanssa, parhaan kykynsä mukaan ja asianmukaisiksi katsotuissa tapauksissa.

(60)Riitojenratkaisun helpottamiseksi Euroopan keskuspankin olisi tarjottava maksupalveluntarjoajille ja digitaalisen euron käyttäjille teknistä ja toiminnallista tukea riitojenratkaisuun ainakin teknisissä ja petoksiin liittyvissä riidoissa (tai ennen niitä). Tekniset riita-asiat kattavat muun muassa tilanteet, joissa tapahtuman summassa on eroja, joissa on päällekkäisiä tapahtumia tai joissa tapahtumaan ei pyydetä lupaa tai sitä ei varmenneta etukäteen. Petoksiin liittyvät riita-asiat kattavat muun muassa identiteettivarkaudet, kauppiaiden nimissä esiintymiseen liittyvät petokset ja väärennetyt tavarat.

(61)Jotta digitaalisen euron käyttäjät voivat saada käyttöönsä ja käyttää digitaalista euroa osana digitaalisen euron maksupalveluja, digitaalisen euron käyttäjille olisi tarjottava edustaratkaisuja. Näillä käyttäjillä olisi oltava mahdollisuus saada ja käyttää digitaalisen euron maksupalveluja maksupalveluntarjoajien ja Euroopan keskuspankin tarjoamien edustaratkaisujen kautta. Maksupalveluntarjoajien olisi voitava halutessaan käyttää muiden sidosryhmien, myös Euroopan keskuspankin, tarjoamia edustaratkaisuja erityisesti silloin, kun edustaratkaisujen, mukaan lukien sovellukset, kehittämisestä ja käytöstä aiheutuvat kustannukset ovat kohtuuttoman suuret. Kun digitaalisen euron käyttäjät voivat valita eri edustaratkaisujen välillä, päätöksen tietyn edustaratkaisun valitsemisesta pitäisi olla lopulta käyttäjien itsensä päätettävissä, eivätkä maksupalveluntarjoajat tai Euroopan keskuspankki saisi määrätä siitä. Tältä osin maksupalveluntarjoajilla olisi oltava valmiudet tarjota digitaalisen euron käyttäjille mahdollisuus saada ja käyttää digitaalisen euron maksupalveluja Euroopan keskuspankin tarjoamien edustaratkaisujen kautta. Euroopan keskuspankki ja maksupalveluntarjoajat toteuttavat asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, mukaan lukien viimeisintä kehitystä edustavat turvallisuustoimenpiteet ja yksityisyyden suojan säilyttävät toimenpiteet, joilla varmistetaan, että Euroopan keskuspankki ei voi saada pääsyä yksittäisten digitaalisen euron käyttäjien henkilöllisyyteen edustaratkaisunsa kautta.

(62)Jotta vältetään puuttuminen maksupalveluntarjoajien asiakassuhteisiin ja niiden asemaan digitaalisen euron jakelussa, Euroopan keskuspankin tarjoamien edustaratkaisujen olisi rajoituttava digitaalisen euron käyttäjien ja maksupalveluntarjoajien maksuinfrastruktuurien välisen rajapinnan tarjoamiseen. Eurojärjestelmällä ei etenkään olisi sopimussuhdetta digitaalisen euron käyttäjiin, vaikka nämä käyttäisivät Euroopan keskuspankin tarjoamia edustaratkaisuja. Euroopan keskuspankin ja maksupalveluntarjoajien olisi toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, mukaan lukien viimeisintä kehitystä edustavat turvallisuustoimenpiteet ja yksityisyyden suojan säilyttävät toimenpiteet, joilla varmistetaan, että Euroopan keskuspankki ei voi saada pääsyä yksittäisten digitaalisen euron käyttäjien henkilöllisyyteen edustaratkaisunsa kautta.

(63)Sujuvan käyttökokemuksen mahdollistamiseksi sellaisten maksupalveluntarjoajien, jotka tarjoavat digitaalisen euron käyttäjille edustaratkaisuja digitaalisen euron käyttöä varten, olisi huolehdittava siitä, että digitaalisen euron käyttäjät voivat saada ja käyttää digitaalisia euroja nopeasti ja helposti. Erityisesti digitaalisen euron maksutilit olisi merkittävä selvästi käyttämällä virallista digitaalisen euron tunnusta. Digitaalisen euron maksutilejä olisi voitava käyttää verkkosivuston yhden pääsivun tai sovelluksen tai muiden edustaratkaisujen kautta samoin edellytyksin kuin muita kuin digitaalisen euron maksutilejä.

(64)Välittömän toimituksen mahdollistamiseksi digitaalisilla euroilla suoritettavat verkkomaksutapahtumat ja verkon ulkopuoliset maksutapahtumat, myös tilille ja tililtä siirtämisen yhteydessä ja virta- ja käänteisvirtatoimintoina, olisi tavanomaisissa olosuhteissa toimitettava välittömästi eli vain muutamassa sekunnissa. Digitaalisilla euroilla suoritettavien verkkomaksutapahtumien toimitus olisi toteutettava eurojärjestelmän hyväksymässä digitaalisen euron toimitusinfrastruktuurissa. Digitaalisilla euroilla suoritettavat verkkomaksutapahtumat olisi toimitettava muutamassa sekunnissa Euroopan keskuspankin hyväksymien toiminnallisten ja teknisten vaatimusten mukaisesti. Digitaalisilla euroilla suoritettavien verkkomaksutapahtumien lopullisen toimituksen olisi tapahduttava sillä hetkellä, kun maksajan ja maksunsaajan asiaankuuluvat digitaaliset eurot kirjataan Euroopan keskuspankin hyväksymään digitaalisen euron toimitusinfrastruktuuriin riippumatta siitä, kirjataanko digitaaliset eurot saldoina vai arvoyksikköinä, tai käytetystä tekniikasta. Digitaalisen euron toimitusinfrastruktuurilla olisi pyrittävä varmistamaan sopeutuminen uusiin teknologioihin, mukaan lukien hajautetun tilikirjan teknologia.

(65)Verkkoyhteyksien puuttumisen vuoksi digitaalisilla euroilla suoritettavien verkon ulkopuolisten lähimaksujen toimitus olisi toteutettava maksajan ja maksunsaajan maksulaitteen paikallisessa tallennustilassa. Digitaalisilla euroilla suoritettavat verkon ulkopuoliset lähimaksut olisi toimitettava muutamassa sekunnissa Euroopan keskuspankin hyväksymien toiminnallisten ja teknisten vaatimusten mukaisesti. Lopullisen toimituksen olisi tapahduttava sillä hetkellä, kun maksajan ja maksunsaajan paikallisissa tallennuslaitteissa olevat digitaalisten eurojen saldot päivitetään, riippumatta siitä, onko digitaaliset eurot kirjattu saldoina vai arvoyksikköinä, tai käytetystä tekniikasta.

(66)Koska maksupalveluntarjoajat eivät ole osapuolina kahden digitaalisen euron käyttäjän välisessä digitaalisilla euroilla suoritettavassa maksutapahtumassa, digitaalisilla euroilla suoritettaviin maksutapahtumiin ei liity järjestelmäriskejä, eikä niitä näin ollen ole syytä luokitella Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/26/EY 33 2 artiklan a alakohdassa määritellyksi järjestelmäksi. Digitaalisilla euroilla suoritettavat maksutapahtumat olisi toimitettava muutamassa sekunnissa, joten nettoutusvaihtoehtoja ei pitäisi sallia.

(67)Sopimusvapauteen liittyvistä syistä ja kilpailun varmistamiseksi digitaalisen euron käyttäjillä olisi oltava mahdollisuus siirtää digitaalisen euron maksutilinsä eri maksupalveluntarjoajille. Maksupalveluntarjoajien olisi tämän jälkeen mahdollistettava digitaalisen euron käyttäjien pyynnöstä tehtävä digitaalisen euron maksutilien siirtäminen säilyttäen samat tilitunnisteet. Poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa maksupalveluntarjoaja ei kykene hoitamaan tätä tehtävää, esimerkiksi siksi, että se on menettänyt asiaankuuluvat digitaalisen euron maksutilejä koskevat tiedot, Euroopan keskuspankin olisi voitava antaa lupa digitaalisen euron maksutilien siirtämiseen, jotta digitaalisen euron käyttäjän nimeämä uusi maksupalveluntarjoaja voi hakea tiedot digitaalisen euron käyttäjän digitaalisen euron saldoista ja saattaa siirtämisen päätökseen ilman, että se on riippuvainen maksupalveluntarjoajasta, joka ei ole käytettävissä. Tämän prosessin pitäisi mahdollistaa se, että digitaalisen euron käyttäjä voi myös jatkossa käyttää digitaalisen euron saldojaan uuden nimetyn maksupalveluntarjoajan kautta. Euroopan keskuspankilla ei olisi mitään operatiivista tehtävää tilien siirtämisessä tilanteissa, joissa toiminnan odotetaan jatkuvan, ja poikkeuksellisissa olosuhteissa.

(68)Maksupalveluntarjoajien suorittama petosten torjunta on olennaisen tärkeää digitaalista euroa käyttävien kansalaisten suojelemiseksi, digitaalisilla euroilla suoritettavissa maksuissa käsiteltävien henkilötietojen eheyden varmistamiseksi ja digitaalisen euron moitteettoman ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Petostentorjunta on keskeisessä asemassa yhtenäisvaluuttaan kohdistuvan luottamuksen säilyttämisessä. Tätä tarkoitusta varten Euroopan keskuspankki voi perustaa yleisen petosten havaitsemis- ja torjuntamekanismin, jolla tuetaan maksupalveluntarjoajien toteuttamia petostenhallintatoimia digitaalisilla euroilla suoritettavissa verkkomaksutapahtumissa. Yleinen petosten havaitsemis- ja torjuntamekanismi tarjoaa useita keskeisiä toimintoja sellaisten petosmallien havaitsemiseksi, joita yksittäinen maksupalveluntarjoaja ei pystyisi itse havaitsemaan. Yksittäisellä maksupalveluntarjoajalla ei usein ole kokonaiskäsitystä kaikista seikoista, jotka voisivat johtaa petosten varhaiseen havaitsemiseen. Sitä voidaan kuitenkin tehostaa muiden maksupalveluntarjoajien tiedoilla mahdollisesti vilpillisestä toiminnasta. Tämä yleinen petosten havaitsemistoiminto on olemassa vertailukelpoisissa maksujärjestelmissä, ja se on välttämätön, jotta petosten määrät saadaan todistettavasti alhaisiksi ja jotta digitaalinen euro pysyy turvallisena sekä kuluttajille että kauppiaille. Maksupalveluntarjoajien ja petosten havaitsemis- ja torjuntamekanismin väliseen tiedonsiirtoon olisi sovellettava viimeisintä kehitystä edustavia turvallisuustoimenpiteitä ja yksityisyyden suojan säilyttäviä toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että keskitetyssä petosten havaitsemis- ja torjuntamekanismissa ei tunnisteta yksittäisiä digitaalisen euron käyttäjiä.

(69)Digitaalisilla euroilla suoritettavien maksujen käsittelemiseksi verkossa tai verkon ulkopuolella on olennaisen tärkeää, että digitaalisen euron edustaratkaisujen palveluntarjoajat ja eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakoiden liikkeeseenlaskijat saavat pääsyn mobiililaitteiden NFC-lähitiedonsiirtoteknologiaan (Near Field Communication). Näihin komponentteihin kuuluvat erityisesti, mutta eivät yksinomaan, NFC-antennit ja mobiililaitteiden niin kutsutut suojatut elementit (muun muassa Universal Integrated Circuit Card (UICC), embedded SE (eSE) ja microSD). Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että mobiililaitteiden alkuperäiset valmistajat tai sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat eivät estäisi NFC-antennien ja suojattujen elementtien käyttöä, kun niitä tarvitaan digitaalisen euron palvelujen tarjoamiseen. Keskuspankkirahan, jolla on laillisen maksuvälineen asema, olisi oltava laajalti saatavilla. Jotta tämä voidaan varmistaa myös digitaalitaloudessa, digitaalisen euron edustaratkaisujen tarjoajilla ja eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakoiden ylläpitäjillä on oltava oikeus tallentaa ohjelmistoja asiaankuuluvien mobiililaitteiden laitteistoihin, jotta digitaalisilla euroilla suoritettavat maksutapahtumat ovat teknisesti mahdollisia sekä verkossa että sen ulkopuolella. Tätä varten mobiililaitteiden alkuperäiset valmistajat ja sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajat olisi velvoitettava tarjoamaan oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin pääsy kaikkiin laitteisto- ja ohjelmistokomponentteihin, kun niitä tarvitaan digitaalisilla euroilla suoritettavissa verkkomaksutapahtumissa ja verkon ulkopuolisissa maksutapahtumissa. Tällaisten toimijoiden olisi kaikissa tapauksissa oltava velvollisia tarjoamaan riittävästi kapasiteettia mobiililaitteiden asiaankuuluviin laitteisto- ja ohjelmisto-ominaisuuksiin digitaalisilla euroilla suoritettavien verkkomaksutapahtumien käsittelemiseksi ja digitaalisten eurojen tallentamiseksi mobiililaitteisiin digitaalisilla euroilla suoritettavia verkon ulkopuolisia maksutapahtumia varten. Tämä velvoite ei saisi rajoittaa olemassa oleviin ja uusiin digitaalisiin maksuvälineisiin, mukaan lukien digitaalinen euro, sovellettavan asetuksen (EU) 2022/1925 6 artiklan 7 kohdan, jossa velvoitetaan portinvartijat tarjoamaan maksutta tosiasiallinen yhteentoimivuus mobiililaitteiden käyttöjärjestelmän, laitteiston tai ohjelmiston ominaisuuksien kanssa ja pääsy niihin yhteentoimivuutta varten, soveltamista.

(70)Oikeus yksityisyyteen ja henkilötietojen suojaan on Euroopan unionin perusoikeuskirjan 7 ja 8 artiklassa vahvistettu perusoikeus. Kuten Euroopan tietosuojaneuvosto 34 korostaa, yksityisyyden ja tietosuojan korkea taso on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisten luottamus tulevaan digitaaliseen euroon. Tämä on myös G7-maiden vähittäismaksamiseen tarkoitettuja digitaalisia keskuspankkirahoja koskevien julkisen politiikan periaatteiden mukaista. Henkilötietojen käsittely vaatimusten noudattamiseksi ja tämän asetuksen yhteydessä toteutettaisiin asetuksen (EU) 2016/679 35 ja asetuksen (EU) 2018/1715 36 sekä soveltuvin osin direktiivin 2002/58/EY 37 mukaisesti.

(71)Digitaalinen euro olisi sen vuoksi suunniteltava siten, että maksupalveluntarjoajien ja Euroopan keskuspankin toteuttama henkilötietojen käsittely rajataan siihen, mikä on tarpeen digitaalisen euron moitteettoman toiminnan varmistamiseksi. Digitaalisen euron pitäisi olla käytettävissä verkon ulkopuolella, ja sen yksityisyyden suojan maksupalveluntarjoajiin nähden pitäisi olla verrattavissa seteleiden nostamiseen pankkiautomaateista. Digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien toimitus olisi suunniteltava siten, että Euroopan keskuspankki tai kansalliset keskuspankit eivät voi yhdistää tietoja yksilöityyn tai yksilöitävissä olevaan digitaalisen euron käyttäjään.

(72)Kaikkiin tämän asetuksen puitteissa kehitettäviin ja sovellettaviin tietojenkäsittelyjärjestelmiin olisi sisällyttävä sisäänrakennettu tietosuoja tai oletusarvoinen tietosuoja. Henkilötietojen käsittelyyn olisi sovellettava asianmukaisia suojatoimia rekisteröidyn oikeuksien ja vapauksien suojaamiseksi. Näillä suojatoimilla olisi varmistettava, että käytössä on tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, joilla varmistetaan erityisesti asetuksessa (EU) 2016/679 ja asetuksessa (EU) 2018/1715 säädettyjen tietosuojaperiaatteiden, mukaan lukien tietojen minimointi ja käyttötarkoitussidonnaisuus, noudattaminen.

(73)Maksupalveluntarjoajien olisi voitava käsitellä henkilötietoja siltä osin kuin se on tarpeen digitaalisen euron moitteettoman toiminnan kannalta olennaisten tehtävien suorittamiseksi. Asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti käsittelytoimia olisi pidettävä lainmukaisina digitaalisen euron osalta, jos ja siltä osin kuin ne ovat tarpeen sellaisen lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi, jota rekisterinpitäjään sovelletaan tämän asetuksen mukaisesti. Tämän asetuksen puitteissa toteutettava henkilötietojen käsittely saldorajoitusten noudattamisen valvomiseksi, käyttäjän saldojen tilille ja tililtä siirtämisen käynnistämiseksi sekä digitaalisilla euroilla suoritettavissa verkon ulkopuolisissa maksuissa käytettävien paikallisten tallennuslaitteiden hallinnoimiseksi ovat yleisen edun mukaisia tehtäviä, jotka ovat olennaisen tärkeitä digitaalista euroa käyttävien kansalaisten suojelemisen sekä unionin rahoitusjärjestelmän vakauden ja eheyden kannalta. Maksupalveluntarjoajat ovat näiden tehtävien osalta henkilötietojen rekisterinpitäjiä. Lisäksi maksupalveluntarjoajat voivat käsitellä henkilötietoja olemassa olevien yleisen edun mukaisten tehtävien suorittamiseksi tai direktiivissä (EU) 2015/2366 määriteltyihin varoihin sovellettavan unionin lainsäädännössä säädetyn lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi. Näitä tehtäviä sovelletaan maksupalvelujen tarjoamiseen sekä petosten torjumiseen ja havaitsemiseen direktiivin (EU) 2015/2366 mukaisesti, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaan direktiivin (EU) 2015/849 mukaisesti, verotukseen ja veronkiertoon liittyvien velvoitteiden täyttämiseen sekä operatiivisten riskien ja turvallisuusriskien hallintaan asetuksen (EU) 2022/255 mukaisesti.

(74)Henkilötietojen käsittelyn sen tarkistamiseksi, ovatko käyttäjät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 215 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen rajoittavien toimenpiteiden nojalla luetteloon merkittyjä henkilöitä tai yhteisöjä, olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 mukaista. Luonnollisten henkilöiden nimien ja maksutilitunnisteiden käsittely on oikeasuhteista ja tarpeellista sen varmistamiseksi, että noudatetaan SEUT-sopimuksen 215 artiklan mukaisesti hyväksyttyjä rajoittavia toimenpiteitä, joissa määrätään varojen jäädyttämisestä tai kielletään varojen tai taloudellisten resurssien saataville asettaminen.

(75)Digitaalisilla euroilla suoritettavat verkon ulkopuoliset maksutapahtumat ovat maksuja, jotka toteutetaan fyysisessä läheisyydessä (”kasvokkain”). Niillä on yhtäläisyyksiä käteistapahtumien kanssa, ja niitä olisi käsiteltävä yksityisyyden suojan kannalta samalla tavalla. Maksupalveluntarjoajien ei näin ollen pitäisi käsitellä henkilötietoja, jotka liittyvät digitaalisilla euroilla suoritettaviin verkon ulkopuolisiin maksutapahtumiin, vaan ainoastaan henkilötietoja, jotka liittyvät digitaalisten eurojen tallettamiseen digitaalisen euron maksutileille tai nostamiseen digitaalisen euron maksutileiltä niiden lataamiseksi paikallisille tallennuslaitteille tai paikallisilta tallennuslaitteilta digitaalisen euron maksutileille. Tämä koskee paikallisen tallennuslaitteen tunnistetta, jonka maksupalveluntarjoaja osoittaa digitaalisen euron käyttäjälle, jolla on verkon ulkopuolisia digitaalisia euroja. Tämä yksityisyyden suojan taso olisi verrattavissa seteleiden nostamiseen pankkiautomaateista, kun maksupalveluntarjoajat käsittelevät käyttäjän henkilöllisyyteen liittyviä henkilötietoja ja tietoja siitä, miten tilille ja tililtä siirtämistä koskevat tapahtumat on toteutettu. Tämä tarkoittaa sitä, että maksutapahtumatietoja ei pitäisi valvoa digitaalisilla euroilla suoritettavissa verkon ulkopuolisissa maksutapahtumissa.

(76)Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit voivat käsitellä henkilötietoja siltä osin kuin se on tarpeen digitaalisen euron moitteettoman toiminnan kannalta olennaisten tehtävien suorittamiseksi. Tämän asetuksen puitteissa toteutettava henkilötietojen käsittely digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien toimittamiseksi ja digitaalisen euron infrastruktuurin turvallisuuden ja eheyden hallinnoimiseksi ovat yleisen edun mukaisia tehtäviä, jotka ovat olennaisen tärkeitä digitaalista euroa käyttävien kansalaisten suojelemisen sekä unionin rahoitusjärjestelmän vakauden ja eheyden kannalta. Digitaalisen euron infrastruktuurin turvallisuuden ja eheyden ylläpitäminen sisältää toimet, jotka liittyvät digitaalisen euron vakauden ja operatiivisen häiriönsietokyvyn varmistamiseen. Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit olisivat henkilötietojen rekisterinpitäjiä näiden tehtävien osalta. Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit käsittelisivät henkilötietoja näitä tehtäviä varten käyttäen viimeisintä kehitystä edustavia turvallisuustoimenpiteitä ja yksityisyyden suojan säilyttäviä toimenpiteitä, kuten pseudonymisointia tai salausta, sen varmistamiseksi, että tietoja ei voida käyttää suoraan tietyn digitaalisen euron käyttäjän tunnistamiseen.

(77)Saldorajoitusten noudattamisen valvomiseksi ja sen varmistamiseksi, että digitaalisen euron maksutilejä voidaan poikkeuksellisesti siirtää hätätilanteissa digitaalisen euron käyttäjän pyynnöstä, digitaalisen euron käyttäjätunnuksia ja niihin liittyviä digitaalisen euron saldorajoituksia varten tarvitaan keskitetty yhteyspiste, jotta voidaan varmistaa digitaalisen euron tehokas toiminta koko euroalueella, sillä digitaalisen euron käyttäjillä voi olla digitaalisen euron maksutilejä eri jäsenvaltioissa. Keskitetyn yhteyspisteen perustamisen yhteydessä Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien olisi varmistettava, että henkilötietojen käsittely minimoidaan ehdottoman välttämättömään ja että siihen sisällytetään sisäänrakennettu ja oletusarvoinen tietosuoja. Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien olisi harkittava tarvittaessa ja tietomurtoriskin minimoimiseksi hajautetun tietojen tallentamisen käyttöä.

(78)Komissio on 21 päivänä heinäkuuta 2021 hyväksymällään rahoitusjärjestelmän käytön estämistä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen koskevalla paketilla 38 , jäljempänä ’rahanpesuntorjuntapaketti’, ehdottanut rahanpesun torjuntaa koskevien sääntöjen merkittävää tiukentamista kaikkialla unionissa. Tämän tavoitteen mukaisesti ja sen varmistamiseksi, että rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia vaatimuksia sovelletaan tehokkaasti digitaaliseen euroon, tässä asetuksessa olisi säädettävä, että digitaalisilla euroilla suoritettaviin verkkomaksutapahtumiin sovelletaan direktiivissä (EU) 2015/849 säädettyjä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia vaatimuksia.

(79)Digitaalisen euron laajamittaisen käyttöönoton helpottamiseksi on olennaisen tärkeää, että mahdolliset digitaalisen euron käyttäjät voivat helposti käyttää maksupalvelujentarjoajien tarjoamia digitaalisen euron maksupalveluja yhdenmukaisella tavalla koko euroalueella. Sen vuoksi on asianmukaista, että unionin rahanpesuntorjuntaviranomainen, jäljempänä ’AMLA’, käsittelee digitaalisen euron maksutilien avaamista asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevissa teknisissä sääntelystandardeissaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rahanpesuntorjuntapaketin perustana olevaa riskilähestymistapaa. Vähäriskisten liiketoimien tai liikesuhteiden osalta AMLAn olisi määritettävä asiaankuuluvat yksinkertaistetut asiakkaan tuntemisvelvollisuutta koskevat toimenpiteet, joita maksupalveluntarjoajien olisi sovellettava. AMLAn olisi asetettava näiden teknisten sääntelystandardien kehittäminen etusijalle.

(80)Toisin kuin digitaalisilla euroilla suoritettavat verkon ulkopuoliset maksutapahtumat, digitaalisilla euroilla suoritettavat verkkomaksutapahtumat eivät rajoitu fyysisessä läheisyydessä toteutettaviin maksutapahtumiin, vaan niitä voidaan käyttää varojen siirtämiseen etäältä digitaalisten eurojen käyttäjien välillä. Digitaalisilla euroilla toteutettavien verkkomaksutapahtumien osalta digitaaliset keskuspankkirahat voivat aiheuttaa suurempia rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevia riskejä kuin käteinen raha, sillä ne toimisivat välineenä, jonka likviditeetti vastaa käteisen rahan likviditeettiä mutta jossa ei ole käteisen rahan siirrettävyyttä koskevia rajoituksia. Sen vuoksi olisi säädettävä, että digitaalisilla euroilla suoritettavaan verkkomaksutapahtumaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2015/849 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/847 39 .

(81)Jotta voidaan varmistaa laillista maksuvälinettä koskevien vaatimusten johdonmukainen soveltaminen ja pysyä tekniikan kehityksen tahdissa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotta se voi täydentää tätä asetusta antamalla delegoituja säädöksiä pakollista hyväksymistä koskevien lisäpoikkeusten ja maksupalveluntarjoajien, Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien sekä tukipalvelujen tarjoajien käsittelemien henkilötietojen tyyppien osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(82)Vaikka digitaalisilla euroilla suoritettavilla verkon ulkopuolisilla maksutapahtumilla on yhtäläisyyksiä käteismaksutapahtumiin ja vaikka niitä olisi käsiteltävä samalla tavalla yksityisyyden suojan kannalta, erityiset lähimaksujen saldo- ja maksutapahtumarajoitukset ovat olennaisen tärkeitä rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevien riskien lieventämiseksi.

(83)Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset saldo- ja maksutapahtumarajoitusten soveltamiselle verkon ulkopuolisissa lähimaksuissa, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Näitä valtuuksia olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti 40 . Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten antamiseen, joissa täsmennetään verkon ulkopuolisen digitaalisen euron maksutapahtuma- ja saldorajoitukset, sillä kyseisillä säädöksillä edistetään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa.

(84)Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti on tarpeen ja tarkoituksenmukaista vahvistaa säännöt, jotka koskevat erityisesti euron laillisen maksuvälineen asemaa, jakelua, käyttöä ja olennaisia ominaisuuksia, jotta voidaan saavuttaa perustavoite eli varmistaa euron käyttö yhtenäisvaluuttana digitalisoituvassa taloudessa. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen aiottujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

(85)Euroopan tietosuojavaltuutettua ja Euroopan tietosuojaneuvostoa on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston 41 asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan mukaisesti, ja ne ovat antaneet yhteisen lausunnon [XX päivänä XX 2023],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU
KOHDE JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla
Kohde

Jotta euro voitaisiin mukauttaa teknologisiin muutoksiin ja varmistaa sen käyttö yhtenäisvaluuttana, tässä asetuksessa otetaan käyttöön digitaalinen euro ja säädetään säännöistä, jotka koskevat erityisesti sen laillisen maksuvälineen asemaa, jakelua, käyttöä ja olennaisia teknisiä ominaisuuksia.

2 artikla
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1.’digitaalisella eurolla’ luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden käytettävissä olevaa yhtenäisvaluutan digitaalista muotoa;

2.’luottolaitoksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa määriteltyä luottolaitosta 42 ;

3.’digitaalisilla euroilla suoritettavalla maksutapahtumalla’ maksajan käynnistämää tai maksajan puolesta käynnistettyä toimenpidettä taikka maksunsaajan käynnistämää toimenpidettä, jossa on kyse digitaalisten eurojen asettamisesta käytettäväksi, siirtämisestä tai nostamisesta maksajan ja maksunsaajan välisistä maksun perustana olevista velvoitteista riippumatta;

4.’digitaalisen euron käyttäjällä’ henkilöä, joka käyttää digitaalisen euron maksupalvelua maksajan, maksunsaajan tai molempien ominaisuudessa;

5.’digitaalisen euron maksutilillä’ yhdellä tai useammalla digitaalisen euron käyttäjällä olevaa maksupalveluntarjoajan tarjoamaa tiliä, jolla on pääsy digitaalisen euron toimitusinfrastruktuuriin tai verkon ulkopuoliseen digitaalisten eurojen käyttölaitteeseen tallennettuihin digitaalisiin euroihin ja jolla voidaan käynnistää tai vastaanottaa digitaalisilla euroilla suoritettavia maksutapahtumia joko verkossa tai sen ulkopuolella teknologiasta ja tietorakenteesta riippumatta;

6.’eurooppalaisilla digitaalisen identiteetin lompakoilla’ asetuksen (EUDIWR) [lisätään viite – ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta – COM(2021) 281 final] 6 a artiklassa tarkoitettuja lompakoita;

7.’maksupalveluntarjoajalla’ direktiivin (EU) 2015/2366 4 artiklan 11 alakohdassa määriteltyä maksupalveluntarjoajaa;

8.’digitaalisen euron maksupalvelulla’ mitä tahansa liitteessä I mainittua liiketoimintaa;

9.’maksajalla’ henkilöä, jolla on digitaalisen euron maksutili ja joka antaa luvan maksutoimeksiantoon kyseiseltä digitaalisen euron maksutililtä;

10.’maksunsaajalla’ henkilöä, joka on tarkoitettu digitaalisilla euroilla suoritettavan maksutapahtuman kohteena olevien varojen vastaanottajaksi;

11.’tilille siirtämisellä’ prosessia, jossa digitaalisen euron käyttäjä hankkii digitaalisia euroja joko käteistä tai muita varoja vastaan, jolloin Euroopan keskuspankille tai kansalliselle keskuspankille syntyy suora vastuu kyseistä digitaalisen euron käyttäjää kohtaan;

12.’tililtä siirtämisellä’ prosessia, jossa digitaalisen euron käyttäjä vaihtaa digitaalisia euroja käteiseen tai muihin varoihin;

13.’kansallisella keskuspankilla’ sellaisen jäsenvaltion kansallista keskuspankkia, jonka rahayksikkö on euro;

14.’digitaalisilla euroilla suoritettavalla verkkomaksutapahtumalla’ digitaalisilla euroilla suoritettavaa maksutapahtumaa, jonka toimitus toteutetaan digitaalisen euron toimitusinfrastruktuurissa;

15.’digitaalisilla euroilla suoritettavalla verkon ulkopuolisella maksutapahtumalla’ digitaalisilla euroilla suoritettavaa maksutapahtumaa, joka tehdään fyysisessä läheisyydessä ja jossa luvan antaminen ja toimitus tapahtuvat sekä maksajan että maksunsaajan paikallisissa tallennuslaitteissa;

16.’asuinpaikalla’ paikkaa, jossa luonnollinen henkilö asuu laillisesti unionissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/92/EU 43 2 artiklan 2 alakohdassa määritellyllä tavalla;

17.’ehdollisella digitaalisilla euroilla suoritettavalla maksutapahtumalla’ digitaalisilla euroilla suoritettavaa maksutapahtumaa, joka käynnistetään automaattisesti maksajan ja maksunsaajan sopimien ennalta määritettyjen ehtojen täyttyessä;

18.’ohjelmoitavalla rahalla’ digitaalisen rahan yksiköitä, joiden sisäinen logiikka rajoittaa kunkin yksikön täyttä korvattavuutta;

19.’digitaalisen euron toimitusinfrastruktuurilla’ eurojärjestelmän käyttöönottamaa digitaalisen euron toimitusinfrastruktuuria;

20.’edustaratkaisulla’ kaikkia komponentteja, joita tarvitaan palvelujen tarjoamiseksi digitaalisen euron käyttäjille ja jotka ovat määritettyjen rajapintojen kautta vuorovaikutuksessa taustaratkaisujen ja muiden edustaratkaisujen kanssa;

21.’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio;

22.’vierailijalla’ luonnollista henkilöä, jolla ei ole koti- tai asuinpaikkaa sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro, ja joka matkustaa johonkin näistä jäsenvaltioista ja oleskelee siellä, myös matkailu-, liiketoiminta- tai koulutustarkoituksessa;

23.’jäsenvaltiolla, jonka rahayksikkö ei ole euro’ jäsenvaltiota, jonka osalta neuvosto ei ole päättänyt, että se täyttää euron käyttöönoton edellytykset SEUT-sopimuksen 140 artiklan mukaisesti;

24.’kauppiaalta veloitettavalla palvelumaksulla’ palkkiota, jonka maksunsaaja suorittaa maksupalveluntarjoajalle, kun se vastaanottaa digitaalisilla euroilla suoritettavan maksutapahtuman;

25.’vertailukelpoisella digitaalisella maksuvälineellä’ digitaalista maksuvälinettä, mukaan lukien pankkikorttimaksu ja pikamaksu vuorovaikutuspisteessä, mutta lukuun ottamatta tilisiirtoa ja suoraveloitusta, joita ei käynnistetä vuorovaikutuspisteessä;

26.’siirtämisellä’ digitaalisen euron käyttäjän pyynnöstä tehtävää joko kaikkien tai joidenkin digitaalisen euron maksutilillä toteutettujen digitaalisen euron maksupalvelujen, mukaan lukien toistuvat maksut, tietojen siirtämistä maksupalveluntarjoajalta toiselle tai digitaalisten eurojen saldojen siirtämistä digitaalisen euron maksutililtä toiselle tai molempien siirtämistä digitaalisen euron maksutililtä toiselle siten, että aiempi digitaalisen euron maksutili suljetaan tai ollaan sulkematta, säilyttäen sama tilitunniste;

27.’käyttäjätunnuksella’ digitaalisia euroja jakavan maksupalveluntarjoajan luomaa yksilöllistä tunnistetta, jonka avulla digitaalisen euron käyttäjät voidaan yksiselitteisesti erottaa toisistaan digitaalisen euron verkkokäyttöä varten mutta jota Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit eivät voi yhdistää tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön;

28.’käyttäjän peitenimellä’ yksilöllistä pseudonymisoitua tunnistetta, jota käytetään käyttäjän henkilöllisyyden suojaamiseksi digitaalisilla euroilla suoritettavia maksuja käsiteltäessä ja jonka ainoastaan digitaalisia euroja jakava maksupalveluntarjoaja tai digitaalisen euron käyttäjä voi yhdistää tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön;

29.’käyttäjän todentamisella’ digitaalisia euroja jakavan maksupalveluntarjoajan luomaa yksilöivää tietoa, jonka avulla digitaalisen euron käyttäjä voi yhdessä käyttäjätunnuksen kanssa todistaa digitaalisen euron toimitusinfrastruktuuriin kirjattujen digitaalisten eurojen verkkosaldojen omistajuuden;

30.’tukipalvelujen tarjoajilla’ yhtä tai useampaa Euroopan keskuspankin nimittämää yhteisöä, joka tarjoaa tai jotka tarjoavat kaikille digitaalisia euroja jakaville maksupalveluntarjoajille palveluja, joiden tarkoituksena on helpottaa digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien moitteetonta toimintaa;

31.’mobiililaitteella’ laitetta, jonka avulla digitaalisen euron käyttäjät voivat antaa luvan digitaalisilla euroilla suoritettaviin maksutoimeksiantoihin verkossa tai sen ulkopuolella, mukaan lukien erityisesti älypuhelimet, taulutietokoneet, älykellot ja kaikenlaiset puettavat laitteet.

II LUKU
DIGITAALISEN EURON KÄYTTÖÖNOTTO JA LIIKKEESEENLASKU

3 artikla
Digitaalisen euron käyttöönotto

Otetaan käyttöön digitaalinen euro yhtenäisvaluutan digitaaliseksi muodoksi.

4 artikla
Digitaalisen euron liikkeeseenlasku

1.Perussopimusten mukaisesti Euroopan keskuspankilla on yksinoikeus antaa lupa digitaalisten eurojen liikkeeseenlaskuun, ja Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit voivat laskea digitaalisia euroja liikkeeseen.

2.Digitaalinen euro on Euroopan keskuspankin tai kansallisten keskuspankkien suora vastuu digitaalisen euron käyttäjiä kohtaan.

5 artikla
Sovellettava laki

1.Digitaaliseen euroon sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä, joita täydennetään delegoiduilla säädöksillä, jotka komissio voi antaa 11, 33, 34, 35 ja 38 artiklan nojalla, sekä täytäntöönpanosäädöksillä, jotka komissio voi antaa 37 artiklan nojalla.

2.Tämän asetuksen puitteissa digitaaliseen euroon sovelletaan myös yksityiskohtaisia toimenpiteitä, sääntöjä ja standardeja, jotka Euroopan keskuspankki voi hyväksyä oman toimivaltansa nojalla. Jos näillä yksityiskohtaisilla toimenpiteillä, säännöillä ja standardeilla on vaikutusta yksilöiden oikeuksien ja vapauksien suojeluun henkilötietojen käsittelyssä, Euroopan keskuspankki kuulee Euroopan tietosuojavaltuutettua ennen niiden hyväksymistä.

3.Maksupalveluista sisämarkkinoilla 25 päivänä marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/2366, sellaisena kuin se on korvattuna direktiivillä (EU) [lisätään viite – ehdotus direktiiviksi maksupalveluista ja sähköisen rahan palveluista sisämarkkinoilla – COM(2023) 366 final] ja XX päivänä XX 2023 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [lisätään viite – ehdotus asetukseksi maksupalveluista sisämarkkinoilla – COM(2023) 367 final], 4 artiklan 25 kohdan mukaisesti kyseisen direktiivin säännöksiä sovelletaan digitaalisilla euroilla suoritettaviin maksutapahtumiin.

4.Rajatylittävistä maksuista unionissa 14 päivänä heinäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1230, sellaisena kuin se on muutettuna XX päivänä XX 2023 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [lisätään viite – ehdotus asetukseksi jäsenvaltioihin, joiden rahayksikkö ei ole euro, sijoittautuneiden maksupalveluntarjoajien digitaalisen euron palvelujen tarjoamisesta – COM(2023) 368 final], 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti kyseisen asetuksen säännöksiä sovelletaan digitaalisilla euroilla suoritettaviin maksutapahtumiin.

5.Digitaalisilla euroilla suoritettaviin maksutapahtumiin sovelletaan rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen 20 päivänä toukokuuta 2015 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2015/849 ja varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista 20 päivänä toukokuuta 2015 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/847, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 37 artiklan soveltamista.

6 artikla
Toimivaltaiset viranomaiset

1.Jäsenvaltioiden on nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen varmistamaan III luvun ja 17 artiklan noudattaminen alueellaan. Niiden on ilmoitettava tästä sekä mahdollisesta toimintojen ja tehtävien jaosta komissiolle.

Jäsenvaltioiden on säädettävä III luvun ja 17 artiklan rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevista säännöistä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että nämä säännöt pannaan täytäntöön, mukaan lukien toimivaltaisten viranomaisten valtuudet saada tarvittavat tiedot. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on viipymättä annettava komissiolle tiedoksi nämä säännöt ja toimenpiteet sekä kaikki niihin myöhemmin tehtävät muutokset.

2.Maksupalveluista sisämarkkinoilla 25 päivänä marraskuuta 2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2015/2366, sellaisena kuin se on korvattuna XX päivänä XX 2023 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) [lisätään viite – ehdotus direktiiviksi maksupalveluista ja sähköisen rahan palveluista sisämarkkinoilla – COM(2023) 366 final], säännellään toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa valvontaa, seuraamusjärjestelmää ja kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisiä valvontajärjestelyjä, jotka koskevat maksupalveluntarjoajien tämän asetuksen IV, V, VI ja VII luvun mukaisten velvoitteiden noudattamista.

3.Direktiivillä (EU) 2015/849, sellaisena kuin se on korvattuna direktiivillä (EU) [lisätään viite – ehdotus rahanpesun torjuntaa koskevaksi direktiiviksi – COM(2021) 423 final], säännellään toimivaltaisten viranomaisten toteuttamaa valvontaa, seuraamusjärjestelmää ja kotijäsenvaltioiden ja vastaanottavien jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisiä valvontajärjestelyjä, jotka koskevat maksupalveluntarjoajien toimintaa digitaalisen euron osalta digitaalisen euron käyttöönotosta annetun asetuksen (EU) [x] IX luvun noudattamisen varmistamiseksi.

4.Tämän asetuksen IV, V ja VII luvun noudattamisen valvomiseksi 2 kohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä yhteistyötä Euroopan keskuspankin kanssa.

5.Jäsenvaltioiden on varmistettava, että käytössä on asianmukaiset toimenpiteet, joilla lisätään yleisön tietoisuutta digitaalisen euron saatavuudesta ja ominaisuuksista sekä digitaalisen euron käyttömahdollisuuksista.

III LUKU
LAILLINEN MAKSUVÄLINE

7 artikla
Laillisen maksuvälineen asema

1.Digitaalisella eurolla on laillisen maksuvälineen asema.

2.Digitaalisen euron asema laillisena maksuvälineenä tarkoittaa sen pakollista hyväksymistä täydestä nimellisarvosta ja sitä, että sillä on maksuvelvollisuudesta vapauttava vaikutus.

3.Digitaalisen euron pakollisen hyväksymisen mukaisesti maksunsaaja ei saa kieltäytyä hyväksymästä maksuvelvoitteen täyttämiseksi maksuna tarjottua digitaalista euroa.

4.Digitaalisen euron täydestä nimellisarvosta hyväksymisen mukaisesti velan maksuksi tarjotun digitaalisen euron rahamääräisen arvon on oltava yhtä suuri kuin rahallisen velan arvo. Velan digitaalisella eurolla maksamisesta perittävät lisämaksut ovat kiellettyjä.

5.Digitaalisen euron maksuvelvollisuudesta vapauttavan vaikutuksen mukaisesti maksajan on voitava täyttää maksuvelvoite tarjoamalla maksunsaajalle digitaalisia euroja.

8 artikla
Laillisen maksuvälineen aseman alueellinen soveltamisala

1.Digitaalisella eurolla on laillisen maksuvälineen asema sellaisissa euromääräistä rahallista velkaa koskevissa muissa kuin verkkomaksuissa, jotka suoritetaan euroalueella.

2.Digitaalisella eurolla on laillisen maksuvälineen asema euromääräistä rahallista velkaa koskevissa verkkomaksuissa euroalueella asuvalle tai sinne sijoittautuneelle maksunsaajalle.

9 artikla
Poikkeukset digitaalisen euron hyväksymisvelvollisuudesta

Poiketen siitä, mitä 7 artiklan 3 kohdassa ja 8 artiklassa säädetään, maksunsaajalla on oikeus kieltäytyä digitaalisen euron vastaanottamisesta seuraavissa tapauksissa:

a)kun maksunsaaja on yritys, joka työllistää alle kymmenen henkilöä tai jonka vuosittainen liikevaihto tai vuosittainen taseen loppusumma on enintään kaksi miljoonaa euroa tai joka on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 44 2 artiklan 18 alakohdassa määritelty voittoa tavoittelematon oikeussubjekti, jollei se hyväksy vastaavia digitaalisia maksuvälineitä;

b)kun kieltäytyminen tehdään vilpittömässä mielessä ja jos kieltäytyminen perustuu laillisiin ja väliaikaisiin syihin suhteellisuusperiaatteen mukaisesti, kun otetaan huomioon konkreettiset olosuhteet, joihin maksunsaaja ei voi vaikuttaa;

c)kun maksunsaaja on luonnollinen henkilö, joka toimii yksinomaan henkilökohtaisessa tai kotitalouttaan koskevassa toiminnassa;

d)kun maksunsaaja on ennen maksua sopinut maksajan kanssa muusta maksutavasta, jollei 10 artiklasta muuta johdu.

Edellä olevaa b alakohtaa sovellettaessa maksunsaajalla on todistustaakka osoittaa, että tietyssä tapauksessa on ollut olemassa perusteltu ja tilapäinen syy ja että kieltäytyminen on ollut oikeasuhteista.

10 artikla
Digitaalisilla euroilla suoritettavien maksujen yksipuolisen poissulkemisen kielto

Maksunsaajat, jotka ovat velvollisia hyväksymään digitaalisia euroja, eivät saa käyttää sopimusehtoja, joita ei ole neuvoteltu erikseen, tai kaupallisia käytäntöjä, joiden tarkoituksena tai seurauksena on, että euromääräisten rahallisten velkojen maksajat eivät voi käyttää digitaalista euroa. Tällaiset sopimusehdot tai kaupalliset menettelyt eivät sido maksajaa. Sopimusehtoa ei pidetä erikseen neuvoteltuna, jos se on ennakolta laadittu ja jos maksaja ei ole näin ollen voinut vaikuttaa sen sisältöön, varsinkaan ennakolta muotoiltujen vakiosopimusten yhteydessä.

11 artikla
Muut rahalainsäädäntöön liittyvät poikkeukset

Siirretään komissiolle valta antaa 38 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittelemällä muita rahalainsäädäntöön liittyviä poikkeuksia pakollisen hyväksymisen periaatteesta. Nämä poikkeukset on perusteltava yleisen edun mukaisella tavoitteella, minkä lisäksi niiden on oltava oikeassa suhteessa tähän tavoitteeseen nähden, ne eivät saa heikentää digitaalisen euron laillisen maksuvälineen aseman tehokkuutta ja ne voidaan sallia ainoastaan sillä edellytyksellä, että rahallisten velkojen maksamiseen on käytettävissä muita keinoja. Komissio kuulee Euroopan keskuspankkia valmistellessaan näitä delegoituja säädöksiä.

12 artikla
Digitaalisen euron ja euroseteleiden ja -metallirahojen välinen vuorovaikutus

1.Digitaalinen euro on vaihdettavissa euroseteleihin ja -metallirahoihin nimellisarvon mukaisesti.

2.Euromääräisen rahallisen velan maksunsaajien on hyväksyttävä digitaalisilla euroilla suoritettavat maksut tämän asetuksen säännösten mukaisesti riippumatta siitä, hyväksyvätkö ne maksuja euroseteleinä ja -metallirahoina asetuksen (EU) [lisätään viite – ehdotus asetukseksi euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta – COM (2023) 364 final] mukaisesti. Jos euroseteleiden ja -metallirahojen ja digitaalisten eurojen hyväksyminen on pakollista tämän asetuksen ja [euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta annetun asetuksen XXX] säännösten mukaisesti, maksaja saa valita maksuvälineen.

IV LUKU
JAKELU

13 artikla
Maksupalveluntarjoajat

1.Maksupalveluntarjoajat voivat direktiivin (EU) 2015/2366 puitteissa tarjota direktiivin liitteessä I lueteltuja digitaalisen euron maksupalveluja

a)luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka asuvat sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro, tai jotka ovat sijoittautuneet sellaiseen jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro;

b)luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka ovat avanneet digitaalisen euron tilin asuessaan jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro, tai ollessaan sijoittautuneina jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro, mutta jotka eivät enää asu tällaisessa jäsenvaltiossa tai ole sijoittautuneet tällaiseen jäsenvaltioon;

c)vierailijoille;

d)luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka asuvat sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö ei ole euro, tai jotka ovat sijoittautuneet sellaiseen jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö ei ole euro, 18 artiklassa säädetyin edellytyksin;

e)luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka asuvat kolmansissa maissa tai jotka ovat sijoittautuneet kolmansiin maihin, mukaan lukien alueet, joilla on valuuttasopimus unionin kanssa, 19 ja 20 artiklassa säädetyin edellytyksin.

Euroopan keskuspankki voi rajoittaa b ja c alakohdassa tarkoitettujen digitaalisen euron käyttäjien pääsyä digitaaliseen euroon ja sen käyttöä ajallisesti 16 artiklan 2 kohdassa säädetyin edellytyksin. Nämä määräajat määritetään suhteessa digitaalisen euron käyttäjien asumis- tai vierailuasemaan.

Sovellettaessa a alakohtaa asukkailla tarkoitetaan sekä unionin kansalaisia että kolmansien maiden kansalaisia, joilla on unionin lainsäädännön tai kansallisen lainsäädännön mukainen oleskeluoikeus.

2.Direktiivissä (EU) 2015/2366 tarkoitettuja tiliä ylläpitäviä maksupalveluja tarjoavien maksupalveluntarjoajien on mahdollistettava se, että digitaalisen euron käyttäjät voivat manuaalisesti tai automaattisesti siirtää rahaa digitaalisen euron maksutileilleen muulta kuin digitaalisen euron maksutililtä tai tallettaa tilille euroseteleitä ja -metallirahoja tai siirtää digitaalisen euron maksutileiltään rahaa muille kuin digitaalisen euron maksutileille tai nostaa tililtä euroseteleitä ja -metallirahoja, kun maksupalveluntarjoaja tarjoaa käteispalveluja, jollei sellaisista rajoituksista, joita Euroopan keskuspankki voi hyväksyä tämän asetuksen 16 artiklan mukaisesti, muuta johdu.

3.Maksupalveluntarjoajien on asetettava digitaalisen euron käyttäjien saataville tilille ja tililtä siirtämisen toiminnot

a)milloin tahansa ja jatkuvasti, kun tilille ja tililtä siirtäminen toteutetaan muiden kuin digitaalisen euron maksutilien kautta;

b)kun maksupalveluntarjoaja tarjoaa käteispalveluja, joissa tilille ja tililtä siirtäminen toteutetaan euroseteleiden ja -metallirahojen avulla.

4.Direktiivissä (EU) 2015/2366 tarkoitettuja tiliä ylläpitäviä maksupalveluja tarjoavien maksupalveluntarjoajien on annettava digitaalisen euron käyttäjille mahdollisuus

a)siirtää Euroopan keskuspankin 16 artiklan mukaisesti mahdollisesti hyväksymät rajoitukset ylittävän määrän digitaalisia eurojaan automaattisesti muulle kuin digitaalisen euron maksutilille, kun digitaalisilla euroilla suoritettava verkkomaksutapahtuma vastaanotetaan;

b)suorittaa digitaalisilla euroilla verkkomaksutapahtuma, jossa maksutapahtuman määrä ylittää heidän digitaalisen euron määräisen saldonsa.

Maksupalveluntarjoajien on a ja b alakohdan soveltamiseksi ja digitaalisen euron käyttäjän ennakkohyväksynnän saatuaan yhdistettävä kukin digitaalisen euron maksutili yhteen digitaalisen euron käyttäjän nimeämään muuhun kuin digitaalisen euron maksutiliin. Digitaalisen euron käyttäjät voivat pitää kyseistä nimettyä muuta kuin digitaalisen euron maksutiliä eri maksupalveluntarjoajalla kuin sillä, joka tarjoaa digitaalisen euron maksutilin.

5.Maksupalveluntarjoajien jakamien digitaalisten eurojen on oltava vaihdettavissa nimellisarvon mukaisesti euromääräiseen tilirahaan ja sähköiseen rahaan.

6.Digitaalisen euron käyttäjät voivat solmia digitaalisen euron maksupalveluja varten sopimussuhteen ainoastaan maksupalveluntarjoajien kanssa. Digitaalisen euron käyttäjät eivät saa olla missään sopimussuhteessa Euroopan keskuspankkiin tai kansallisiin keskuspankkeihin.

7.Digitaalisen euron käyttäjillä voi olla yksi tai useampi digitaalisen euron maksutili, jotka sama maksupalveluntarjoaja tarjoaa tai jotka eri maksupalveluntarjoajat tarjoavat.

8.Maksupalveluntarjoajien on asetettava yleisön saataville maksutta helppokäyttöiset tiedot digitaalisen euron maksupalvelujen erityisistä ominaisuuksista ja digitaalisten eurojen jakelua koskevista ehdoista.

14 artikla
Digitaalisen euron saatavuus jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro

1.Jotta digitaalisia euroja voidaan jakaa 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille luonnollisille henkilöille, sellaisten luottolaitosten, jotka tarjoavat direktiivin (EU) 2015/2366 liitteessä I olevassa 1, 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuja maksupalveluja, on asiakkaidensa pyynnöstä tarjottava näille henkilöille kaikki liitteessä II tarkoitetut digitaalisen euron perusmaksupalvelut.

2.Edellä 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen luonnollisten henkilöiden osalta, joilla ei ole muuta tiliä kuin digitaalisen euron tili, sovelletaan mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä annetun direktiivin (EU) 2014/92 IV lukua, lukuun ottamatta 17 ja 18 artiklaa, kuluttajien pääsyyn peruspalveluja sisältävään digitaalisen euron tiliin.

3.Jäsenvaltioiden on nimettävä direktiivin (EU) 2015/2366 1 artiklan f alakohdassa tarkoitetut viranomaiset tai direktiivin (EU) 2015/2366 1 artiklan c alakohdassa tarkoitetut postisiirtoa hoitavat laitokset

a)tarjoamaan digitaalisen euron perusmaksupalveluja 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille luonnollisille henkilöille, joilla ei ole tai jotka eivät halua pitää muuta kuin digitaalisen euron maksutiliä;

b)tarjoamaan digitaalisia perusmaksupalveluja ja tukemaan digitaalista osallisuutta kasvokkain fyysisessä läheisyydessä vammaisille, toimintarajoitteisille tai sellaisille henkilöille, joiden digitaaliset taidot ovat rajalliset, sekä ikääntyneille henkilöille.

4.Edellä 1–3 kohdassa tarkoitettujen maksupalveluntarjoajien on tarjottava digitaalista osallisuutta koskevaa tukea vammaisille, toimintarajoitteisille tai sellaisille henkilöille, joiden digitaaliset taidot ovat rajalliset, sekä ikääntyneille henkilöille. Rajoittamatta 3 kohdan b alakohdan soveltamista digitaalisen osallisuuden tukemiseen kuuluu erityinen apu digitaalisen euron tilin käyttöönotossa ja kaikkien digitaalisen euron peruspalvelujen käytössä.

5.Asetuksella (EU) XX/YY [lisätään viite – ehdotus asetukseksi EU:n rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta – COM(2021) 421] perustettu unionin rahanpesuntorjuntaviranomainen, jäljempänä ’AMLA’, ja Euroopan pankkiviranomainen antavat yhdessä ohjeet, joissa täsmennetään rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumista koskevien vaatimusten ja digitaalisen euron perusmaksupalvelujen tarjoamisen välinen vuorovaikutus keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien taloudelliseen osallisuuteen, mukaan luettuina turvapaikanhakijat tai kansainvälistä suojelua saavat henkilöt, henkilöt, joilla ei ole pysyvää osoitetta, tai kolmansien maiden kansalaiset, joille ei ole myönnetty oleskelulupaa mutta joiden maasta poistaminen on oikeudellisten tai tosiasiallisten syiden vuoksi mahdotonta.

V LUKU
DIGITAALISEN EURON KÄYTTÖ ARVON SÄILYTTÄJÄNÄ JA MAKSUVÄLINEENÄ

15 artikla
Periaatteet

1.Jotta luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt voisivat saada digitaalisia euroja ja käyttää niitä, jotta voitaisiin määritellä ja panna täytäntöön rahapolitiikkaa ja jotta voitaisiin edistää rahoitusjärjestelmän vakautta, digitaalisen euron käytölle arvon säilyttäjänä voidaan asettaa rajoituksia.

2.Jotta voidaan varmistaa digitaalisen euron tehokas käyttö laillisena maksuvälineenä ja välttää kohtuuttomat maksut kauppiailta, joita koskee II luvun mukainen velvollisuus hyväksyä digitaalisia euroja, ja samalla korvata maksupalveluntarjoajille digitaalisilla euroilla suoritettavien maksujen tarjoamisesta aiheutuvat asianmukaiset kustannukset, luonnollisten henkilöiden tai kauppiaiden maksupalveluntarjoajille maksamille tai maksupalveluntarjoajien kesken maksettaville maksuille tai palkkioille on asetettava rajoituksia.

16 artikla
Digitaalisen euron käyttöä arvon säilyttäjänä koskevat rajoitukset

1.Euroopan keskuspankki kehittää 15 artiklan 1 kohdan soveltamiseksi välineitä, joilla rajoitetaan digitaalisen euron käyttöä arvon säilyttäjänä, ja päättää niiden parametreista ja käytöstä tässä artiklassa säädettyjen puitteiden mukaisesti. Direktiivissä (EU) 2015/2366 tarkoitettuja tiliä ylläpitäviä maksupalveluja 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille tarjoavien maksupalveluntarjoajien on sovellettava näitä rajoituksia digitaalisen euron maksutileihin.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen välineiden parametrien ja käytön on

a)turvattava 15 artiklan 1 kohdassa asetetut tavoitteet ja erityisesti rahoitusvakaus;

b)varmistettava digitaalisen euron käytettävyys ja hyväksyminen laillisena maksuvälineenä;

c)oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen välineiden parametreja ja käyttöä on sovellettava syrjimättömällä tavalla ja yhdenmukaisesti koko euroalueella.

4.Kaikkia 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyjä digitaalisen euron maksutilien saldorajoituksia sovelletaan sekä verkon ulkopuolisiin että verkossa oleviin saldoihin. Jos digitaalisen euron käyttäjä käyttää sekä verkon ulkopuolista että verkossa käytettävää digitaalista euroa, verkossa käytettäviin digitaalisiin euroihin sovellettava rajoitus on yhtä suuri kuin Euroopan keskuspankin määrittämä kokonaisrajoitus, josta on vähennetty digitaalisen euron käyttäjien verkon ulkopuolisille digitaalisille euroille asettama saldorajoitus. Digitaalisen euron käyttäjä voi asettaa saldorajoituksekseen minkä tahansa määrän nollan ja 37 artiklan mukaisesti asetetun saldorajoituksen väliltä.

5.Edellä 13 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin euroalueella vierailijoihin ja 13 artiklan 1 kohdan b, d ja e alakohdassa tarkoitettuihin luonnollisiin henkilöihin ja oikeushenkilöihin sovelletaan euron käyttöä arvon säilyttäjänä koskevia rajoituksia, jotka eivät saa olla tiukempia kuin ne rajoitukset, jotka on tosiasiallisesti pantu täytäntöön euroalueella niiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden osalta, jotka asuvat sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö on euro, tai jotka ovat sijoittautuneet sellaiseen jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö on euro. Välineiden parametreja ja käyttöä on sovellettava syrjimättömällä tavalla ja yhdenmukaisesti kaikissa sellaisissa jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro. Euroopan keskuspankki kuulee niiden jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja, joiden rahayksikkö ei ole euro, päättäessään näiden välineiden käytöstä kyseisissä jäsenvaltioissa ja asettaessaan parametreja.

6.Jos digitaalisen euron käyttäjällä on useita digitaalisen euron maksutilejä, digitaalisen euron käyttäjän on ilmoitettava digitaalisen euron maksutilit tarjoaville maksupalveluntarjoajille, miten yksilöllinen saldorajoitus jaetaan eri digitaalisen euron maksutilien kesken.

7.Jos digitaalisen euron maksutili on useamman kuin yhden digitaalisen euro käyttäjän hallussa, 1 kohdan mukaisesti hyväksytyn digitaalisen euron maksutilin saldorajoituksen on oltava käyttäjille jaettujen yksittäisten saldorajoitusten summa.

8.Tämän asetuksen puitteissa digitaaliselle eurolle ei makseta korkoa.

17 artikla
Digitaalisen euron maksupalveluista perittävät palkkiot

1.Sovellettaessa 15 artiklan 2 kohtaa maksupalveluntarjoajat eivät saa periä palkkioita 13 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuilta luonnollisilta henkilöiltä liitteessä 2 tarkoitettujen digitaalisen euron perusmaksupalvelujen tarjoamisesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muista digitaalisen euron maksupalveluista mahdollisesti perittävien palkkioiden soveltamista.

2.Sovellettaessa 15 artiklan 2 kohtaa digitaalisilla euroilla suoritettaviin maksutapahtumiin liittyvien kauppiaalta veloitettavien palvelumaksujen tai palveluntarjoajien välisten palkkioiden on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Kauppiaalta veloitettava palvelumaksu tai palveluntarjoajien välinen palkkio ei saa ylittää pienintä seuraavista kahdesta määrästä:

a)maksupalveluntarjoajille digitaalisilla euroilla suoritettavien maksujen tarjoamisesta aiheutuvat kustannukset, mukaan lukien kohtuullinen voittomarginaali;

b)vastaavista digitaalisista maksuvälineistä pyydetyt palkkiot tai maksut.

3.Euroopan keskuspankki seuraa säännöllisesti tietoja, jotka ovat merkityksellisiä 2 kohdassa tarkoitettujen määrien kannalta, ja se julkaisee säännöllisin väliajoin kyseisestä seurannasta saatavat määrät ja niitä koskevan selittävän raportin.

4.Euroopan keskuspankki voi vaatia maksupalveluntarjoajia toimittamaan kaikki tämän artiklan soveltamiseksi ja sen noudattamisen tarkistamiseksi tarvittavat tiedot. Maksupalveluntarjoajien on lähetettävä kaikki pyydetyt tiedot Euroopan keskuspankin asettamassa määräajassa. Euroopan keskuspankki voi vaatia, että riippumaton tilintarkastaja vahvistaa tällaiset tiedot.

5.Euroopan keskuspankki kehittää 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen määrien seurantaa ja laskemista varten menetelmän, joka perustuu seuraaviin parametreihin:

a)edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen palveluntarjoajien välisten palkkioiden ja kauppiaalta veloitettavien palvelumaksujen määrä perustuu kustannuksiin, joita digitaalisen euron maksupalvelujen tarjoamisesta aiheutuu sellaisille kustannustehokkaimmille maksupalveluntarjoajille, jotka edustavat yhteensä neljäsosaa euroalueella tiettynä vuonna jaetuista digitaalisista euroista, siten kuin maksupalveluntarjoajat ovat ilmoittaneet ne Euroopan keskuspankille, mukaan lukien kohtuullinen voittomarginaali;

b)edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun enimmäismäärään sisältyvä kohtuullinen voittomarginaali lasketaan niiden maksupalveluntarjoajien voittomarginaalin perusteella, jotka käyttävät pienintä voittomarginaalia ja jotka edustavat yhteensä neljäsosaa euroalueella tiettynä vuonna jaetuista digitaalisista euroista siten kuin maksupalveluntarjoajat ovat ilmoittaneet ne Euroopan keskuspankille;

c)edellä 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen palveluntarjoajien välisten palkkioiden ja kauppiaalta veloitettavien palvelumaksujen määrän on perustuttava edustavaan ryhmään maksupalveluntarjoajia, jotka tarjoavat vastaavia digitaalisia maksuvälineitä euroalueella;

d)edellä 2 kohdassa tarkoitettujen määrien on oltava yhdenmukaisia ja niitä on sovellettava syrjimättömällä tavalla koko euroalueella.

6.Kauppiaalta veloitettava palvelumaksu on ainoa maksutapahtumaa kohti perittävä maksu, jota maksupalveluntarjoajat voivat soveltaa kauppiaisiin. Maksupalveluntarjoajat eivät saa periä kauppiailta maksua digitaalisten eurojen tilille tai tililtä siirtämisestä, mukaan lukien 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut digitaalisen euron maksutapahtumat. Maksupalveluntarjoajien on sisällytettävä tilille ja tililtä siirtämiseen liittyvät kustannukset 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin asiaankuuluviin kustannuksiin.

7.Maksupalveluntarjoajien välistä palkkiota ei sovelleta digitaalisten eurojen tilille ja tililtä siirtämiseen, mukaan lukien 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut digitaalisilla euroilla suoritettavat maksutapahtumat.

VI LUKU
DIGITAALISEN EURON JAKELU EUROALUEEN ULKOPUOLELLE

18 artikla
Digitaalisen euron jakelu luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka asuvat sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö ei ole euro, tai jotka ovat sijoittautuneet sellaiseen jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö ei ole euro

1.Maksupalveluntarjoajat voivat jakaa digitaalisia euroja luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka asuvat sellaisessa jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö ei ole euro, tai jotka ovat sijoittautuneet sellaiseen jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö ei ole euro, ainoastaan, jos Euroopan keskuspankki ja kyseisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki ovat allekirjoittaneet tätä koskevan järjestelyn.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun järjestelyn allekirjoittamiseen sovelletaan kaikkia seuraavia edellytyksiä:

a)jäsenvaltio, jonka rahayksikkö ei ole euro, on ilmoittanut muille jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan keskuspankille pyynnöstään asettaa digitaaliset eurot kyseisessä jäsenvaltiossa asuvien tai kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneiden luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville ja käytettäväksi.

b)jäsenvaltio, jonka rahayksikkö ei ole euro, on pyynnössään sitoutunut

i)varmistamaan, että sen kansallinen keskuspankki noudattaa kaikkia Euroopan keskuspankin antamia digitaalista euroa koskevia sääntöjä, suuntaviivoja, ohjeita tai pyyntöjä;

ii)varmistamaan, että sen kansallinen keskuspankki toimittaa kaikki Euroopan keskuspankin mahdollisesti vaatimat tiedot digitaalisen euron saatavuudesta ja käytöstä kyseisessä jäsenvaltiossa.

c)jäsenvaltio, jonka rahayksikkö ei ole euro, on antanut kaikki tarvittavat kansalliset säädökset sen varmistamiseksi, että tässä asetuksessa säädettyjä asiaankuuluvia vaatimuksia tai 5 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjä sääntöjä ja standardeja noudatetaan.

3.Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa sopimuksessa täsmennetään tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet ja -menettelyt sekä tapaukset, joissa sopimusta voidaan rajoittaa tai joissa se voidaan keskeyttää tai irtisanoa.

4.Maksupalveluntarjoajien on pantava täytäntöön Euroopan keskuspankin 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti asettamat rajoitukset, jotka koskevat sellaisten luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden digitaalisen euron käyttöä, jotka asuvat jäsenvaltiossa, jonka rahayksikkö ei ole euro, tai jotka ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon, jonka rahayksikkö ei ole euro, ja joita sovelletaan kyseisissä jäsenvaltioissa.

19 artikla
Digitaalisen euron jakelu luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka asuvat kolmansissa maissa tai jotka ovat sijoittautuneet kolmansiin maihin

1.Digitaalisia euroja voidaan jakaa sellaisille luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka asuvat kolmansissa maissa tai jotka ovat sijoittautuneet kolmansiin maihin, ainoastaan, jos unioni ja kyseinen kolmas maa ovat allekirjoittaneet tätä koskevan etukäteen tehdyn sopimuksen.

2.Neuvosto päättää komission suosituksesta ja Euroopan keskuspankkia kuultuaan 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen neuvottelemista ja tekemistä koskevista järjestelyistä edellyttäen, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)kolmas maa varmistaa, että

i)sen kansallinen keskuspankki ja tarvittaessa sen kansallinen toimivaltainen viranomainen noudattaa kaikkia Euroopan keskuspankin antamia digitaalista euroa koskevia sääntöjä, suuntaviivoja, ohjeita tai pyyntöjä;

ii)sen kansallinen keskuspankki ja tarvittaessa sen kansallinen toimivaltainen viranomainen toimittaa kaikki Euroopan keskuspankin mahdollisesti pyytämät tiedot digitaalisen euron käytöstä kyseisessä kolmannessa maassa;

b)kolmas maa on antanut kaikki tarvittavat kansalliset säädökset, joilla varmistetaan tässä asetuksessa säädettyjen tai 5 artiklan 2 kohdan nojalla hyväksyttyjen sääntöjen ja standardien noudattaminen.

c)kolmas maa varmistaa, että kolmanteen maahan sijoittautuneisiin tai siellä toimiviin digitaalisia euroja jakaviin välittäjiin sovelletaan valvonta- ja sääntelyvaatimuksia, jotka vastaavat vähintään niitä vaatimuksia, joita sovelletaan unioniin sijoittautuneisiin maksupalveluntarjoajiin.

3.Unionin ja kolmannen maan välisessä sopimuksessa on täsmennettävä tarvittavat täytäntöönpanotoimenpiteet ja -menettelyt sekä tapaukset, joissa sopimusta voidaan rajoittaa tai joissa se voidaan keskeyttää tai irtisanoa, erityisesti jos kolmas maa on todettu kolmanneksi maaksi, jolla on asetuksen [lisätään viite – ehdotus rahanpesun torjuntaa koskevaksi asetukseksi – COM(2021) 420 final] 23 artiklassa tarkoitettuja merkittäviä strategisia puutteita kansallisessa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmässään, tai kolmanneksi maaksi, jonka kansallinen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntajärjestelmä ei täytä vaatimuksia asetuksen [lisätään viite – ehdotus rahanpesun torjuntaa koskevaksi asetukseksi – COM(2021) 420 final] 24 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Tätä sopimusta täydennetään Euroopan keskuspankin ja kansallisen keskuspankin sekä tarvittaessa kolmannen maan kansallisen toimivaltaisen viranomaisen välisellä järjestelyllä.

4.Neuvottelut kolmansien maiden kanssa voidaan keskeyttää 3 kohdassa tarkoitetuin perustein.

5.Kolmanteen maahan sijoittautuneiden tai siellä toimivien välittäjien on pantava täytäntöön Euroopan keskuspankin 16 artiklan 5 kohdan mukaisesti asettamat rajoitukset, jotka koskevat sellaisten luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden, jotka asuvat kolmannessa maassa tai jotka ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan, digitaalisen euron käyttöä ja joita sovelletaan kyseisessä maassa.

20 artikla
Digitaalisen euron jakelu luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka asuvat sellaisessa kolmannessa maassa tai sellaisella alueella tai jotka ovat sijoittautuneet sellaiseen kolmanteen maahan tai sellaiselle alueelle, joka on tehnyt valuuttasopimuksen unionin kanssa

1.Luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka asuvat Andorrassa, Monacossa, San Marinossa ja Vatikaanivaltiossa, Ranskan Saint-Barthélemyn ja Saint-Pierren ja Miquelonin merentakaisissa yhteisöissä tai muussa kolmannessa maassa tai muulla kolmannella alueella, jonka kanssa on tehty valuuttasopimus, jossa annetaan kyseiselle kolmannelle maalle tai kolmannelle alueelle oikeus käyttää euroa virallisena valuuttanaan neuvoston asetuksen (EY) N:o 1103/97 45 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98 46 mukaisesti, tai jotka ovat sijoittautuneet näihin kolmansiin maihin tai näille alueille, voidaan jakaa digitaalisia euroja sen jälkeen, kun asianomaisia valuuttasopimuksia on muutettu tätä tarkoitusta varten.

2.Jollei unionin ja asianomaisen kolmannen maan tai alueen välillä mahdollisesti sovituista lisäedellytyksistä muuta johdu, digitaalisten eurojen jakelun luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille, jotka asuvat 1 kohdassa tarkoitetun valuuttasopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa kolmansissa maissa tai soveltamisalaan kuuluvilla alueilla tai jotka ovat sijoittautuneet 1 kohdassa tarkoitetun valuuttasopimuksen soveltamisalaan kuuluviin kolmansiin maihin tai soveltamisalaan kuuluville alueille, on täytettävä tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset.

21 artikla
Valuuttojen väliset maksut

1.Digitaalisen euron ja muiden valuuttojen välisistä maksuista on sovittava etukäteen Euroopan keskuspankin sekä sellaisten jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö ei ole euro, kansallisten keskuspankkien ja kolmansien maiden kansallisten keskuspankkien välillä.

2.Euroopan keskuspankki tekee yhteistyötä sellaisten jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien kanssa, joiden rahayksikkö ei ole euro, jotta digitaalisen euron ja muiden valuuttojen väliset maksut olisivat yhteentoimivia.

VII LUKU
TEKNISET OMINAISUUDET

1 jakso
Digitaalisen euron toiminnot

22 artikla
Saatavuus ja käyttö

1.Digitaalisen euron

a)käyttö- ja palveluominaisuuksien on oltava yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä, myös vammaisille, toimintarajoitteisille ja sellaisille henkilöille, joiden digitaaliset taidot ovat rajalliset, sekä ikääntyneille henkilöille;

b)on oltava vammaisten henkilöiden saavutettavissa siten, että se täyttää direktiivin (EU) 2019/882 liitteessä I säädetyt esteettömyysvaatimukset.

2.Digitaalisten eurojen käyttäjiltä ei saa vaatia digitaalisen euron maksupalvelujen tarjoamiseen liittyvissä suhteissaan maksupalveluntarjoajiinsa, että heillä on tai että he avaavat muita kuin digitaalisen euron maksutilejä tai että he hyväksyvät muita kuin digitaaliseen euroon liittyviä tuotteita.

3.Jokaisella digitaalisen euron maksutilillä on oltava yksilöllinen digitaalisen euron maksutilin numero.

4.Kukin digitaalisen euron maksutili voidaan yhdistää yhteen tai useampaan muuhun kuin digitaalisen euron maksutiliin, jonka digitaalisen euron käyttäjä nimeää. Sovellettaessa 13 artiklan 4 kohtaa kukin digitaalisen euron maksutili voidaan yhdistää ainoastaan yhteen muuhun kuin digitaaliseen maksutiliin.

5.Maksupalveluntarjoajien on sallittava useamman kuin yhden digitaalisen euron käyttäjän käyttää digitaalisen euron maksutiliä.

23 artikla
Digitaalisilla euroilla suoritettavat verkon ulkopuoliset maksutapahtumat ja verkkomaksutapahtumat

1.Digitaalisen euron on oltava käytettävissä digitaalisilla euroilla suoritettaviin verkkomaksutapahtumiin ja verkon ulkopuolisiin maksutapahtumiin digitaalisen euron ensimmäisestä liikkeeseenlaskusta alkaen.

2.Digitaalisten eurojen, joita pidetään hallussa verkossa tai sen ulkopuolella, on oltava keskenään vaihdettavissa nimellisarvon mukaisesti digitaalisen euron käyttäjien pyynnöstä.

3.Ennen digitaalisilla euroilla suoritettavan maksutapahtuman käynnistämistä lähimaksamisen yhteydessä maksunsaajalle ja maksajalle on ilmoitettava, tapahtuuko digitaalisilla euroilla suoritettava maksutapahtuma verkon ulkopuolella vai verkossa.

24 artikla
Ehdolliset digitaalisilla euroilla suoritettavat maksutapahtumat

1.Sen varmistamiseksi, että maksupalveluntarjoajat ja digitaalisen euron käyttäjät voivat käyttää ehdollisia digitaalisilla euroilla suoritettavia maksutapahtumia, Euroopan keskuspankki voi

a)hyväksyä 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti yksityiskohtaisia toimenpiteitä, sääntöjä ja standardeja, joita maksupalveluntarjoajat voivat käyttää varmistaakseen yhteentoimivat ehdolliset digitaalisilla euroilla suoritettavat maksutapahtumat;

b)tarjota digitaalisen euron toimitusinfrastruktuurin toiminnot, jotka ovat tarpeen ehdollisten digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien toteuttamiseksi, mukaan lukien varojen varaaminen.

2.Digitaalinen euro ei ole ohjelmoitavaa rahaa.

2 jakso
Jakelutavat

25 artikla
Eurooppalaiset digitaalisen identiteetin lompakot

1.Edustaratkaisujen on oltava yhteentoimivia eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakoiden kanssa tai niihin integroituja.

2.Digitaalisia euroja jakavien maksupalveluntarjoajien on digitaalisen euron käyttäjien pyynnöstä varmistettava, että kyseiset käyttäjät voivat käyttää eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakoidensa toimintoja asetuksen (EU) [lisätään viite – ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 910/2014 muuttamisesta eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehyksen vahvistamisen osalta – COM(2021) 281 final] 6 a artiklan mukaisesti.

26 artikla
Yhteentoimivuus

Euroopan keskuspankki pyrkii mahdollisuuksien mukaan varmistamaan digitaalisen euron maksupalveluja koskevien standardien yhteentoimivuuden yksityisiä digitaalisia maksuvälineitä koskevien standardien kanssa. Euroopan keskuspankki pyrkii mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa antamaan yksityisille digitaalisille maksuvälineille mahdollisuuden käyttää digitaalisen euron maksupalveluja koskevia sääntöjä, standardeja ja prosesseja.

Ensimmäistä alakohtaa sovellettaessa yhteentoimivuutta voidaan tukea muun muassa käyttämällä avoimia standardeja.

27 artikla
Riitojenratkaisumenettely

1.Rajoittamatta henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta koskevien riitojen käsittelyä, riitoihin sovelletaan direktiiviä (EU) 2015/2366. Direktiiviä (EU) 2020/1828 sovelletaan edustajakanteisiin, jotka on nostettu tämän asetuksen säännösten rikkomisista, jotka vahingoittavat tai voivat vahingoittaa kuluttajien yhteisiä etuja.

2.Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit voivat asettaa maksupalveluntarjoajien käyttöön mekanismeja, joilla helpotetaan viestien vaihtoa riitojen ratkaisemiseksi. Näitä mekanismeja voivat käyttää Euroopan keskuspankki suoraan tai Euroopan keskuspankin nimeämät tukipalvelujen tarjoajat.

3.Euroopan keskuspankki ei toimi osapuolena 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa riita-asioissa.

28 artikla
Edustaratkaisut digitaalisten eurojen saamiseksi ja käyttämiseksi

1.Digitaalisia euroja jakavien maksupalveluntarjoajien on annettava digitaalisen euron käyttäjille mahdollisuus käyttää seuraavia digitaalisia edustaratkaisuja sen mahdollistamiseksi, että digitaalisen euron käyttäjät voivat saada ja käyttää digitaalisen euron maksupalveluja:

a)maksupalveluntarjoajien kehittämät edustaratkaisut; ja

b)Euroopan keskuspankin kehittämät edustaratkaisut.

Jos maksupalveluntarjoaja ei tarjoa digitaalisen euron edustaratkaisua, kyseisen maksupalveluntarjoajan on käytettävä Euroopan keskuspankin ratkaisua.

2.Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuissa Euroopan keskuspankin tarjoamissa edustaratkaisuissa ei saa tarjota asiakassuhteita, joita ainoastaan maksupalveluntarjoajat tarjoavat 13 artiklassa ja direktiivissä (EU) 2015/2366 säädetyssä tehtävässään digitaalisten eurojen jakelun yhteydessä. Euroopan keskuspankilla ei ole pääsyä henkilötietoihin, jotka liittyvät Euroopan keskuspankin kehittämiin ja maksupalveluntarjoajien käyttämiin edustaratkaisuihin.

3.Digitaalisia euroja jakavien maksupalveluntarjoajien on varmistettava, että

a)digitaalisen euron maksupalveluissa käytetään virallista digitaalisen euron tunnusta;

b)digitaalisen euron maksutilit ovat nopeasti ja helposti digitaalisen euron käyttäjien saatavilla ja käytettävissä.

29 artikla
SEUT-sopimuksen 215 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen unionin pakotteiden noudattaminen

1.Digitaalisilla euroilla suoritettavia maksutapahtumia toteuttavien maksupalveluntarjoajien on tarkistettava, ovatko niiden digitaalisen euron käyttäjät luetteloon merkittyjä henkilöitä tai yhteisöjä. Maksupalveluntarjoajien on tehtävä tällaiset tarkistukset välittömästi SEUT-sopimuksen 215 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen varojen jäädyttämistä tai varojen tai taloudellisten resurssien saataville asettamisen kieltämistä koskevien uusien tai muutettujen rajoittavien toimenpiteiden voimaantulon jälkeen ja vähintään kerran jokaisena kalenteripäivänä.

2.Digitaalisilla euroilla suoritettavan maksutapahtuman toteuttamisen aikana maksajan maksupalveluntarjoajan ja maksunsaajan maksupalveluntarjoajan, jotka osallistuvat tämän maksutapahtuman toteuttamiseen, ei tule 1 kohdan mukaisten tarkistusten toteuttamisen lisäksi tarkistaa, ovatko maksaja tai maksunsaaja, joiden digitaalisen euron maksutilejä käytetään kyseisen digitaalisilla euroilla suoritettavan maksutapahtuman toteuttamiseen, luetteloon merkittyjä henkilöitä tai yhteisöjä.

3.Maksupalveluntarjoajan, joka ei ole toteuttanut 1 kohdassa tarkoitettuja tarkistuksia ja toteuttaa digitaalisilla euroilla suoritettavan maksutapahtuman, jonka seurauksena toinen kyseisen digitaalisilla euroilla suoritettavan maksutapahtuman toteuttamiseen osallistuva maksupalveluntarjoaja jättää jäädyttämättä luetteloon merkittyjen henkilöiden tai yhteisöjen varoja tai asettaa varoja tai taloudellisia resursseja tällaisten henkilöiden tai yhteisöjen saataville, on korvattava toiselle maksupalveluntarjoajalle aiheutuneet taloudelliset vahingot, jotka johtuvat kyseiselle toiselle maksupalveluntarjoajalle SEUT-sopimuksen 215 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen varojen jäädyttämistä tai varojen tai taloudellisten resurssien saataville asettamisen kieltämistä koskevien rajoittavien toimenpiteiden nojalla määrätyistä seuraamuksista.

30 artikla
Digitaalisilla euroilla suoritettavien maksutapahtumien toimitus

1.Verkossa ja verkon ulkopuolella tehtävät digitaalisilla euroilla suoritettavat maksutapahtumat on toimitettava välittömästi.

2.Digitaalisilla euroilla suoritettavien verkkomaksutapahtumien lopullinen toimitus toteutuu sillä hetkellä, kun kyseisten digitaalisten eurojen siirto maksajalta maksunsaajalle kirjataan eurojärjestelmän hyväksymään digitaalisen euron toimitusinfrastruktuuriin.

3.Digitaalisilla euroilla suoritettavien verkon ulkopuolisten maksutapahtumien lopullinen toimitus toteutuu sillä hetkellä, kun maksajan ja maksunsaajan paikallisissa tallennuslaitteissa olevat tiedot kyseisistä digitaalisten eurojen saldoista päivitetään.

31 artikla
Digitaalisen euron maksutilien siirtäminen

1.Maksupalveluntarjoajien on mahdollistettava se, että digitaalisen euron käyttäjät voivat pyynnöstä siirtää digitaalisen euron maksutilinsä toiselle maksupalveluntarjoajalle säilyttäen samat tilitunnisteet.

2.Poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa maksupalveluntarjoaja ei toiminnallisesti pysty tarjoamaan digitaalisen euron maksupalveluja digitaalisen euron käyttäjille pitkään aikaan tai on menettänyt kyseistä digitaalisen euron maksutiliä koskevat tiedot, Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit voivat antaa luvan siirtää kyseisellä maksupalveluntarjoajalla olevat digitaalisen euron maksutilit digitaalisen euron käyttäjän nimeämälle toiselle maksupalveluntarjoajalle. Tämän siirtämisen on mahdollistettava se, että uusi maksupalveluntarjoaja voi saattaa siirtämisen päätökseen ilman, että se on riippuvainen siitä maksupalveluntarjoajasta, joka ei ole käytettävissä.

32 artikla
Yleinen petosten havaitsemis- ja torjuntamekanismi

1.Euroopan keskuspankki voi helpottaa petosten havaitsemista ja torjuntaa koskevia tehtäviä, jotka maksupalveluntarjoajien on toteutettava direktiivin (EU) 2015/2366 nojalla, perustamalla yleisen petosten havaitsemis- ja torjuntamekanismin digitaalisilla euroilla suoritettavia verkkomaksutapahtumia varten digitaalisen euron sujuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi. Yleistä petosten havaitsemis- ja torjuntamekanismia voivat käyttää Euroopan keskuspankki suoraan tai Euroopan keskuspankin nimeämät tukipalvelujen tarjoajat.

2.Euroopan keskuspankki kuulee Euroopan tietosuojavaltuutettua ennen petosten havaitsemis- ja torjuntamekanismin operatiivisten osien yksityiskohtien kehittämistä.

3.Petosten havaitsemis- ja torjuntamekanismilla on

a)maksupalveluntarjoajien yksinomaisessa käytössä arvioitava digitaalisilla euroilla suoritettavien verkkomaksutapahtumien petosriskiä reaaliaikaisesti ennen kuin maksutapahtuma kirjataan digitaalisen euron toimitusinfrastruktuuriin;

b)tuettava maksupalveluntarjoajia vilpillisten maksutapahtumien havaitsemisessa sellaisissa digitaalisilla euroilla suoritettavissa verkkomaksutapahtumissa, jotka on toimitettu.

4.Tämän artiklan soveltamiseksi maksupalveluntarjoajien on toimitettava petosten havaitsemis- ja torjuntamekanismille liitteessä 5 tarkoitetut tiedot. Maksupalveluntarjoajien on toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, mukaan lukien viimeisintä kehitystä edustavat turvallisuustoimenpiteet ja yksityisyyden suojan säilyttävät toimenpiteet, sen varmistamiseksi, että tukipalvelu ei pysty suoraan tunnistamaan digitaalisen euron käyttäjiä petosten havaitsemis- ja torjuntamekanismille toimitettujen tietojen perusteella.

33 artikla
Oikeudenmukainen, kohtuullinen ja syrjimätön pääsy mobiililaitteisiin

1.Rajoittamatta kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla ja direktiivien (EU) 2019/1937 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta 14 päivänä syyskuuta 2022 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2022/1925 6 artiklan 7 kohdan soveltamista, mobiililaitteiden alkuperäisten valmistajien ja direktiivin (EU) 2018/1972 47 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien on sallittava edustaratkaisujen tarjoajille ja eurooppalaisten digitaalisen identiteetin lompakoiden tarjoajille tosiasiallinen yhteentoimivuus sellaisten laitteisto- ja ohjelmisto-ominaisuuksien kanssa, jotka ovat tarpeen tietojen tallentamiseksi ja siirtämiseksi digitaalisilla euroilla suoritettavien verkkomaksutapahtumien ja verkon ulkopuolisten maksutapahtumien käsittelemiseksi, ja pääsy niihin yhteentoimivuutta varten oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja mobiililaitteiden alkuperäisiä valmistajia ja sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajia ei saa estää toteuttamasta ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhteisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että yhteentoimivuus ei vaaranna yhteentoimivuutta koskevan velvoitteen soveltamisalaan kuuluvien laitteisto- ja ohjelmisto-ominaisuuksien eheyttä edellyttäen, että tällaiset toimenpiteet ovat asianmukaisesti perusteltuja.

3.Oikeudenmukaisten, kohtuullisten ja syrjimättömien ehtojen soveltamiseksi 1 kohdan mukaisesti 1 kohdassa tarkoitettujen mobiililaitteiden alkuperäisten valmistajien ja sähköisten viestintäpalvelujen tarjoajien on julkaistava tosiasiallista yhteentoimivuutta ja pääsyä koskevat yleiset ehdot. Näihin yleisiin ehtoihin on sisällyttävä Euroopan unioniin perustuva vaihtoehtoinen riitojenratkaisumekanismi. Riitojenratkaisumekanismi ei saa rajoittaa oikeutta hakea muutosta oikeusviranomaisilta unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

VIII LUKU
YKSITYISYYS JA TIETOSUOJA

34 artikla
Maksupalveluntarjoajien toteuttama käsittely

1.Maksupalveluntarjoajat suorittavat yleisen edun mukaista tehtävää, kun ne käsittelevät henkilötietoja seuraavia tarkoituksia varten:

a)rajoitusten noudattamisen valvonta, mukaan lukien sen tarkistaminen, onko mahdollisilla tai nykyisillä digitaalisen euron käyttäjillä 16 artiklassa tarkoitettuja toisen maksupalveluntarjoajan tarjoamia digitaalisen euron tilejä;

b)edellä 13 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tilille ja tililtä siirtäminen sekä 13 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut digitaalisilla euroilla suoritettavat maksutapahtumat;

c)verkon ulkopuolisten digitaalisten eurojen tarjoaminen, mukaan lukien liitteessä I olevassa b alakohdassa tarkoitettujen paikallisten tallennuslaitteiden rekisteröinti ja rekisteristä poistaminen;

d)edellä 29 artiklassa tarkoitettujen unionin pakotteiden noudattaminen;

e)direktiivin (EU) 2015/2366 mukaiset maksupalveluntarjoajien velvoitteet, jotka liittyvät maksutapahtumien toteuttamiseen ja petosten torjumiseen ja havaitsemiseen, direktiivin (EU) 2015/849 mukainen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta, neuvoston direktiivin 2006/112/EY, direktiivin (EU) 2011/16/EU ja asiaankuuluvan kansallisen lainsäädännön mukainen verotuksen noudattaminen, asetuksen (EU) 2022/2554 mukainen operatiivisten riskien ja turvallisuusriskien hallinta sekä direktiivin (EU) 2014/92/EU mukaiset velvoitteet, siltä osin kuin ne koskevat digitaalista euroa.

Maksupalveluntarjoajien toteuttama henkilötietojen käsittely rajoittuu verkon ulkopuolisten digitaalisten eurojen tarjoamisen osalta tilille ja tililtä siirtämiseen 37 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan mukaisesti.

2.Liitteessä III säädetään henkilötietojen tyypeistä tämän artiklan 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten.

3.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 38 artiklan mukaisesti liitteessä III lueteltujen henkilötietojen tyyppien päivittämiseksi.

Maksupalveluntarjoajia pidetään henkilötietojen rekisterinpitäjinä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkoitusten osalta. Jos yhden maksupalveluntarjoajan hallussa oleva digitaalisen euron maksutili on yhdistetty toisen maksupalveluntarjoajan hallussa olevaan muuhun kuin digitaalisen euron maksutiliin 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti, nämä maksupalveluntarjoajat ovat yhteisrekisterinpitäjiä.

4.Maksupalveluntarjoajien on toteutettava asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, mukaan lukien viimeisintä kehitystä edustavat turvallisuustoimenpiteet ja yksityisyyden suojan säilyttävät toimenpiteet, sen varmistamiseksi, että Euroopan keskuspankille ja kansallisille keskuspankeille tai tukipalvelujen tarjoajille toimitetuista tiedoista ei voida suoraan tunnistaa yksittäisiä digitaalisen euron käyttäjiä.

35 artikla
Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien toteuttama henkilötietojen käsittely

1.Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit suorittavat yleisen edun mukaista tehtävää tai käyttävät julkista valtaa, kun ne käsittelevät henkilötietoja seuraavia tarkoituksia varten:

a)maksupalveluntarjoajien pääsyn tarjoaminen digitaalisen euron toimitusinfrastruktuuriin ja maksupalveluntarjoajien välisen viestinvaihdon tukeminen;

b)digitaalisilla euroilla suoritettavien verkkomaksutapahtumien toimitus;

c)digitaalisen euron toimitusinfrastruktuurin ja paikallisten tallennuslaitteiden turvallisuuden ja eheyden turvaaminen;

d)maksupalveluntarjoajien tukeminen sen tarkistamisessa, onko mahdollisella käyttäjällä jo muiden maksupalveluntarjoajien tarjoamia digitaalisen euron maksutilejä, jotta estetään 16 artiklan mukaisten rajoitusten kiertäminen;

e)edellä 31 artiklan 2 kohdassa määritellyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa maksupalveluntarjoajien valtuuttaminen siirtämään maksupalveluntarjoajalla olevia digitaalisen euron maksutilejä toiselle digitaalisen euron käyttäjän nimeämälle maksupalveluntarjoajalle.

2.Liitteessä IV säädetään henkilötietojen tyypeistä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten.

3.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 38 artiklan mukaisesti liitteessä IV lueteltujen henkilötietojen tyyppien päivittämiseksi.

4.Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä varten käsiteltäviä henkilötietoja on tuettava asianmukaisilla teknisillä ja organisatorisilla toimenpiteillä, mukaan lukien viimeisintä kehitystä edustavat turvallisuustoimenpiteet ja yksityisyyden suojan säilyttävät toimenpiteet. Tähän sisältyy henkilötietojen selkeä erottelu sen varmistamiseksi, että Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit eivät voi suoraan tunnistaa yksittäisiä digitaalisen euron käyttäjiä.

5.Euroopan keskuspankkia pidetään henkilötietojen rekisterinpitäjänä tämän artiklan 1 ja 8 kohdassa tarkoitettujen tarkoitusten osalta. Kun Euroopan keskuspankki suorittaa 1 ja 8 kohdassa tarkoitettua tehtävää yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa, ne ovat kyseisen tehtävän osalta yhteisrekisterinpitäjiä.

6.Tällä artiklalla ei rajoiteta henkilötietojen käsittelyä, joka liittyy Euroopan keskuspankin ja kansallisten keskuspankkien muiden tehtävien hoitamiseen ja toimivaltuuksien käyttämiseen, mukaan lukien luottolaitosten ja maksujärjestelmien valvonta.

7.Jos Euroopan keskuspankki päättää olla antamatta 27 ja 32 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä tukipalvelujen tarjoajille, Euroopan keskuspankki voi käsitellä liitteessä 5 tarkoitettuja henkilötietojen tyyppejä tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisesti.

8.Euroopan keskuspankki voi yksin tai yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa perustaa liitteessä 4 olevassa 4 kohdassa tarkoitetun digitaalisen euron käyttäjätunnusten ja niihin liittyvien digitaalisten eurojen saldorajoitusten keskitetyn yhteyspisteen tukeakseen maksupalveluntarjoajien tehtävää valvoa saldorajoitusten noudattamista 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja varmistaakseen 31 artiklan 2 kohdan mukaisesti käyttäjän pyynnöstä tehtävän hätäsiirtämisen. Euroopan keskuspankki toteuttaa asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, mukaan lukien viimeisintä kehitystä edustavat turvallisuustoimenpiteet ja yksityisyyden suojan säilyttävät toimenpiteet, sen varmistamiseksi, että muut yhteisöt kuin ne maksupalveluntarjoajat, joiden asiakas tai mahdollinen asiakas digitaalisen euron käyttäjä on, eivät voi yhdistää yksittäisten digitaalisen euron käyttäjien henkilöllisyyttä keskitetyn yhteyspisteen kautta saataviin tietoihin.

36 artikla
Tukipalvelujen tarjoajien toteuttama käsittely

1.Jos Euroopan keskuspankki päättää antaa 27 ja 32 artiklassa tarkoitettuja tehtäviä tukipalvelujen tarjoajille, tukipalvelujen tarjoajien on tarjottava maksuihin liittyviä palveluja maksupalveluntarjoajille. Tällaisessa tilanteessa maksupalveluntarjoajat suorittavat yleisen edun mukaista tehtävää, kun ne käsittelevät henkilötietoja seuraavia tarkoituksia varten:

a)maksupalveluntarjoajien tukeminen petosten torjumisessa ja havaitsemisessa 32 artiklan mukaisesti;

b)viestienvaihdon tukeminen riitojen ratkaisemiseksi 27 artiklan mukaisesti.

2.Liitteessä V säädetään henkilötietojen tyypeistä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten.

3.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 38 artiklan mukaisesti liitteessä V lueteltujen henkilötietojen tyyppien päivittämiseksi.

4.Henkilötietoja saa käsitellä 1 kohdassa tarkoitettuja tarkoituksia varten ainoastaan, jos toteutetaan asianmukaiset tekniset ja organisatoriset toimenpiteet, mukaan lukien viimeisintä kehitystä edustavat turvallisuustoimenpiteet ja yksityisyyden suojan säilyttävät toimenpiteet, joilla varmistetaan, että tukipalvelujen tarjoajat eivät voi suoraan tunnistaa yksittäisiä digitaalisen euron käyttäjiä.

5.Tukipalvelujen tarjoajia pidetään henkilötietojen rekisterinpitäjinä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tarkoitusten osalta. Tällä kohdalla ei rajoiteta sitä, että Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit nimittävät maksupalveluntarjoajien maksuihin liittyvien palvelujen tarjoajat ja tarkastavat palvelujen suoritustason käsittelemättä henkilötietoja.

IX LUKU
RAHANPESUN TORJUNTA

37 artikla
Digitaalisilla euroilla suoritettaviin verkon ulkopuolisiin maksutapahtumiin sovellettavat rahanpesun torjuntaa koskevat säännöt

1.Maksupalveluntarjoajien on sovellettava 2–6 kohtaa digitaalisilla euroilla suoritettaviin verkon ulkopuolisiin maksutapahtumiin.

2.Maksupalveluntarjoajat tai Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit eivät saa säilyttää transaktiotietoja.

3.Maksupalveluntarjoajien on säilytettävä tilille ja tililtä siirtämistä koskevat tiedot digitaalisten eurojen tallentamiseksi maksuvälineisiin direktiivin (EU) 2015/849 40 artiklan ja kyseisen artiklan saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettujen kansallisten säännösten mukaisesti. Maksupalveluntarjoajien on pyynnöstä annettava nämä tiedot rahanpesun selvittelykeskuksen ja muiden asetuksen [lisätään viite – ehdotus rahanpesun torjuntaa koskevaksi asetukseksi – COM(2021) 420 final] 2 artiklan 31 alakohdassa tarkoitettujen toimivaltaisten viranomaisten käyttöön.

4.Edellä olevan 3 kohdan soveltamiseksi tilille ja tililtä siirtämistä koskevilla tiedoilla tarkoitetaan seuraavia tietoja:

a)tilille tai tililtä siirretty määrä;

b)paikallisen tallennuslaitteen tunniste digitaalisilla euroilla suoritettavia verkon ulkopuolisia maksuja varten;

c)tilille ja tililtä siirtämisen päivämäärä ja kellonaika;

d)tilille ja tililtä siirtämiseen käytetyt tilinumerot.

5.Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa asetetaan digitaalisilla euroilla suoritettavien verkon ulkopuolisten maksutapahtumien rajoitukset ja saldorajoitukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 39 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.Maksutapahtuma- ja saldorajoituksissa on otettava huomioon tarve torjua rahanpesua ja terrorismin rahoitusta rajoittamatta kuitenkaan kohtuuttomasti verkon ulkopuolisen digitaalisen euron käyttöä maksuvälineenä. Komissio ottaa 5 kohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä laatiessaan huomioon erityisesti seuraavat seikat:

a)arvio digitaalisen euron rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen liittyvistä uhkista, haavoittuvuuksista ja riskeistä maksuvälineen tilille ja tililtä siirtämisen yhteydessä;

b)rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan alan kansainvälisten järjestöjen ja normeja hyväksyvien tahojen asiaankuuluvat suositukset ja raportit;

c)tavoite varmistaa digitaalisen euron käytettävyys ja hyväksyminen laillisena maksuvälineenä.

Komissio voi a alakohdan soveltamiseksi pyytää AMLAa antamaan lausunnon, jossa arvioidaan verkon ulkopuoliseen digitaaliseen euroon liittyvien rahanpesun ja terrorismin rahoituksen uhkien tasoa ja verkon ulkopuolisen digitaalisen euron haavoittuvuuksia. Komissio voi kuulla Euroopan tietosuojaneuvostoa.

X LUKU
LOPPUSÄÄNNÖKSET

38 artikla
Delegoidut säädökset

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 11, 33, 34 ja 35 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 11, 33, 34 ja 35 artiklassa tarkoitetun vallan antaa delegoituja säädöksiä. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.Edellä olevien 11, 33, 34 ja 35 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

39 artikla
Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

40 artikla
Kertomukset

1.Digitaalisen euron liikkeeseenlaskuun ja käyttöön sovelletaan Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 15 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisia vastuuvelvollisuusjärjestelyjä.

Tätä varten Euroopan keskuspankki raportoi digitaalisen euron kehityksestä ja käytöstä. Kertomuksessa käsitellään Euroopan keskuspankin osallistumista tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanoon, mukaan lukien seuraavat seikat:

a)kauppiaiden maksupalveluntarjoajille maksamien tai maksupalveluntarjoajien välillä maksettavien maksujen tai palkkioiden taso;

b)digitaalisen euron yhteentoimivuus muiden valuuttojen kanssa sellaisissa jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ja kolmansissa maissa;

c)muiden digitaalisten keskuspankkirahojen kuin digitaalisen euron kehitys sellaisissa jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ja asiaankuuluvissa kolmansissa maissa, sekä tämän kehityksen merkitys euroalueen kannalta;

d)maksujen markkinasuuntaukset ja tällaisten suuntausten merkitys innovatiivisten käyttötapausten kannalta.

2.Euroopan keskuspankki toimittaa ennen digitaalisen euron suunniteltua liikkeeseenlaskua ja ennen 16 artiklassa tarkoitettujen välineiden parametrien ja käytön muutosten täytäntöönpanoa tai vähintään joka kolmas vuosi digitaalisen euron liikkeeseenlaskun jälkeen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle

a)tiedot 16 artiklassa tarkoitetuista välineistä, joilla rajoitetaan digitaalisen euron käyttöä, ja parametreista, jotka Euroopan keskuspankki aikoo hyväksyä vallitsevan rahoitus- ja rahaympäristön huomioon ottaen;

b)analyysin siitä, miten a alakohdassa tarkoitettujen välineiden ja parametrien odotetaan täyttävän rahoitusvakauden turvaamista koskevan tavoitteen.

3.Komissio antaa yhden vuoden kuluttua digitaalisen euron ensimmäisestä liikkeeseenlaskusta ja sen jälkeen kolmen vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa analysoidaan 16 artiklassa tarkoitettujen välineiden parametrien ja käytön vaikutuksia

a)rahoituksen välittäjien asemaan talouden rahoittamisessa;

b)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013 säädettyihin maksuvalmiusvaatimuksiin.

4.Jäsenvaltioiden on vuoden kuluttua digitaalisen euron ensimmäisestä liikkeeseenlaskusta ja sen jälkeen joka toinen vuosi toimitettava komissiolle tiedot kaikista seuraavista seikoista:

a)edellä olevan 6 artiklan 1 kohdan nojalla sovelletut seuraamukset;

b)avattujen digitaalisen euron tilien lukumäärä;

c)edellä 14 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen sellaisten maksupalveluntarjoajien lukumäärä, jotka tarjoavat digitaalisen euron peruspalveluja luonnollisille henkilöille;

d)edellä 14 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen maksupalveluntarjoajien avaamien digitaalisen euron maksutilien lukumäärä;

edellä 14 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen maksupalveluntarjoajien hylkäämien hakemusten osuus.

41 artikla
Uudelleentarkastelu

1.Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta viimeistään yhden vuoden kuluttua digitaalisen euron ensimmäisestä liikkeeseenlaskusta ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Komissio ottaa kertomusta laatiessaan huomioon 40 artiklassa tarkoitetut Euroopan keskuspankin kertomukset sekä Euroopan keskuspankin mahdollisesti esittämät lausunnot ja näkemykset.

2.Komissio esittää viimeistään yhden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamispäivästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen vähittäismaksamiseen tarkoitettujen digitaalisten keskuspankkirahojen kehityksestä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, ja tämän asetuksen vaikutuksista sisämarkkinoihin sekä tarvittaessa ehdotuksia sellaisten säädösten muuttamiseksi, joilla säännellään vähittäismaksamiseen tarkoitettujen digitaalisten keskuspankkirahojen käyttöä kaikkialla unionissa.

3.Komissio esittää viimeistään kolmen vuoden kuluttua digitaalisen euron ensimmäisestä liikkeeseenlaskusta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen siitä, onko digitaalinen euro riittävästi ja tosiasiallisesti saatavilla ja hyväksytty euroalueella.

42 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Stablecoin tarkoittaa kryptovaraa, jonka arvo on kiinnitetty fiat-valuuttaan tai likvideistä varoista koostuvaan salkkuun sen markkina-arvon vakauttamiseksi.

(2) Vähittäiskauppaa sekä rahoituspalveluja ja tuotteita koskevassa viimeaikaisessa Eurobarometri-kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että kolmasosa kyselyyn vastanneista EU:n kansalaisista kertoi kuulleensa, että mahdollisesta digitaalisen euron käyttöönotosta ollaan keskustelemassa parhaillaan. Ks. linkki kyselyyn: Retail Financial Services and Products – lokakuu 2022 – Eurobarometri-kysely (europa.eu) .

(3) EUVL L 83, 30.3.2010, s. 70–71.

(4) Komission suositus, annettu 22 päivänä maaliskuuta 2010, euroseteleiden ja metallirahojen laillisen maksuvälineaseman soveltamisalasta ja vaikutuksista (europa.eu) .

(5) COM(2020) 591 final ja COM(2020) 592 final.

(6) EUR-Lex – 02016R0679-20160504 – FI – EUR-Lex (europa.eu) .

(7) EUR-Lex – 32018R1725 – FI – EUR-Lex (europa.eu) .

(8) EUR-Lex – 32019L0882 – FI – EUR-Lex (europa.eu) .

(9) EUR-Lex – 32014L0092 – FI – EUR-Lex (europa.eu) .

(10) EUR-Lex – 02015L2366-20151223 – FI – EUR-Lex (europa.eu) .

(11) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi maksupalveluista ja sähköisen rahan palveluista sisämarkkinoilla, direktiivin 98/26/EY muuttamisesta ja direktiivien (EU) 2015/2366 ja 2009/110/EY kumoamisesta (COM(2023) 366 final) ja ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maksupalveluista sisämarkkinoilla ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (COM(2013) 367 final).

(12) Anti-money laundering and countering the financing of terrorism legislative package (europa.eu) .

(13) EUR-Lex – 52021PC0281 – FI – EUR-Lex (europa.eu) .

(14) https://ec.europa.eu/info/publications/towards-stronger-international-role-euro-commission-contribution-european-council-13-14-december-2018_fi

(15) COM(2021) 32 final.

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2022/1925, annettu 14 päivänä syyskuuta 2022, kilpailullisista ja oikeudenmukaisista markkinoista digitaalialalla .

(17) Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että euron kannatus on edelleen erittäin korkealla tasolla EU:ssa (71 %, mikä on kaikkien aikojen toiseksi korkein taso) ja tätäkin korkeammalla tasolla euroalueella (79 %). Lähde: Eurobarometritutkimus 98 (talvi 2022–2023). Ks. linkki kyselyyn: Standard Eurobarometer 98 - Winter 2022-2023 - helmikuu 2023 - - Eurobarometer survey (europa.eu) .

(18) EUVL C [...], [...], s. [...].

(19) EUVL C […], […], s. […].

(20) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n digitaalisen rahoituksen strategiasta (COM(2020) 591 final).

(21) Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. helmikuuta 2022 Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2021 (2021/2063(INI)).

(22) https://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-6301-2022-INIT/fi/pdf

(23) Euroopan keskuspankki, Report on a digital euro , lokakuu 2020.

(24) https://documents1.worldbank.org/curated/en/806481470154477031/pdf/Payment-Aspects-of-Financial-Inclusion.pdf

(25) Study on New Digital Payment Methods (europa.eu) , maaliskuu 2022. Maailmanpankin mukaan taloudellinen osallisuus tarkoittaa, että yksilöillä on mahdollisuus käyttää hyödyllisiä ja kohtuuhintaisia rahoitustuotteita ja -palveluja, jotka täyttävät heidän liiketoimiin, maksuihin, säästöihin, luottoihin ja vakuutuksiin liittyvät tarpeensa.

(26) Ks. unionin tuomioistuimen tuomio 26.1.2021, Hessischer Rundfunk, yhdistetyt asiat C-422/19 ja C-423/19, ECLI:EU:C:2021:63, 46 kohta.

(27) Neuvoston asetus (EY) N:o 974/98, annettu 3 päivänä toukokuuta 1998, euron käyttöönotosta (EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1).

(28) EUVL L 139, 11.5.1998, s. 1.

(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/1114, annettu 31 päivänä toukokuuta 2023, kryptovarojen markkinoista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 ja direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/1937 muuttamisesta (EUVL L 150, 9.6.2023, s. 40).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/751, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2015, korttipohjaisista maksutapahtumista veloitettavista siirtohinnoista (EUVL L 123, 19.5.2015, s. 1).

(31) Sopimus Euroopan talousalueesta (EYVL L 1, 3.1.1994, s. 3).

(32) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70).

(33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/26/EY, annettu 19 päivänä toukokuuta 1998, selvityksen lopullisuudesta maksujärjestelmissä ja arvopaperien selvitysjärjestelmissä.

(34) Lausuma digitaalisen euron suunnittelua koskevista valinnoista yksityisyyden suojan ja tietosuojan näkökulmasta, hyväksytty 10 päivänä lokakuuta 2022.

(35) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1–88).

(36) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39–98).

(37) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).

(38) Ehdotus asetukseksi rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen (COM(2021) 420 final), ehdotus direktiiviksi jäsenvaltioissa käyttöön otettavista mekanismeista rahoitusjärjestelmän käytön estämiseksi rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen ja direktiivin (EU) 2015/849 kumoamisesta (COM(2021) 423 final), ehdotus asetukseksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaviranomaisen perustamisesta (COM(2021) 421 final) sekä ehdotus asetuksen (EU) 2015/847 uudelleenlaatimisesta laajentamalla jäljitettävyysvaatimukset koskemaan kryptovaroja (COM(2021) 422 final).

(39) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/847, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista ja asetuksen (EY) N:o 1781/2006 kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 1).

(40) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(41) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(42) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(43) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/92/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, maksutileihin liittyvien maksujen vertailukelpoisuudesta, maksutilien siirtämisestä ja mahdollisuudesta käyttää perusmaksutilejä (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 214).

(44) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/695, annettu 28 päivänä huhtikuuta 2021, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” perustamisesta, sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta sekä asetusten (EU) N:o 1290/2013 ja (EU) N:o 1291/2013 kumoamisesta (EUVL L 170, 12.5.2021, s. 1).

(45) Neuvoston asetus (EY) N:o 1103/97, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1997, tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä (EYVL L 162, 19.6.1997, s. 1).

(46) Neuvoston asetus (EY) N:o 974/98, annettu 3 päivänä toukokuuta 1998, euron käyttöönotosta (EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1).

(47) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1972, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (EUVL L 321, 17.12.2018, s. 36).