EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.6.2023

COM(2023) 337 final

2023/0201(APP)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun
asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

1.1.Monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi ja tarkistus

Osana vuosien 2021–2027 monivuotisesta rahoituskehyksestä saavutettua yleistä poliittista yhteisymmärrystä komissio antoi joulukuussa 2020 julistuksen, jossa se sitoutui esittämään 1. päivään tammikuuta 2024 mennessä monivuotisen rahoituskehyksen toimintaa koskevan arvioinnin, johon voidaan tarvittaessa liittää asiaankuuluvia ehdotuksia neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 1 (monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus) tarkistamiseksi SEUT-sopimuksessa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. 2

Komissio on tämän sitoumuksen ja vuoden 2023 vuotuisen talousarvion yhteydessä hyväksytyn lausuman 3 mukaisesti antanut tiedonannon Monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 väliarviointi 4 . Tiedonannossa arvioidaan monivuotisen rahoituskehyksen tähänastista toimintaa, ja siihen sisältyy myös arvio siitä, onko EU:n talousarviossa edelleen yhteisiä varoja yhteisten ongelmien ratkaisuun. Arviossa todetaan, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kohdennettu tarkistus on tarpeen, jotta unioni voi saavuttaa kaikki tavoitteensa, myös kaikkein kiireellisimmät, vuoden 2027 loppuun mennessä.

Samalla joulukuussa 2021 tehty ehdotus asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta 5 on vanhentunut sosiaalista ilmastorahastoa 6 koskevien lainsäädäntöneuvotteluiden tuloksena sekä vuonna 2022 esiin nousseiden ennennäkemättömien ja odottamattomien haasteiden, etenkin Venäjän Ukrainaa vastaan käymän raa’an hyökkäyssodan, sekä makrotaloudellisen kehityksen seurauksena. Näistä syistä komissio tekee nyt Euroopan parlamentille ja neuvostolle uuden ehdotuksen, jolla korvataan aikanaan muodollisesti peruutettava aiempi ehdotus.

1.2.Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

1.2.1.Vankkumaton pitkän aikavälin tuki Ukrainalle: Ukrainan tukiväline

1.2.2.Muuttoliikkeen hallinta, kumppanuuksien vahvistaminen keskeisten kolmansien maiden kanssa ja hätätilanteiden hoitaminen

Venäjän Ukrainaa vastaan käymä laiton hyökkäyssota on vaikuttanut tuhoisasti ennen kaikkea Ukrainaan ja sen kansaan, mutta sillä on ollut myös merkittäviä maailmanlaajuisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat kumppaniemme turvattuun ja kohtuuhintaiseen elintarvikkeiden ja energian saantiin. Tämä ongelma on ilmaantunut useiden geopoliittisten kriisien ja luonnonkatastrofien lisäksi ja aiheuttanut merkittäviä paineita otsakkeesta 6 ”Naapurialueet ja muu maailma” käytettävissä oleviin varoihin. Unionin valmiudet vastata polttaviin maailmanlaajuisiin haasteisiin sekä humanitaarisiin kriiseihin kolmansissa maissa on palautettava.

Maailmanlaajuinen muuttoliike on lisääntynyt maailmanlaajuisen taloudellisen ja poliittisen epävakauden lisääntyessä, ja muuttopaine unionin rajoilla jatkaa kasvuaan. Tämä edellyttää, että EU:n talousarviosta voidaan jatkossakin tarjota jatkuvaa taloudellista tukea muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttumiseksi, rajaturvallisuuden parantamiseksi ja tuloksellisten muuttoliikekumppanuuksien ylläpitämiseksi kolmansien maiden kanssa – olivatpa ne sitten lähtö- tai kauttakulkumaita tai maita, jotka vastaanottavat suuria määriä pakolaisia.

Muuttoliikkeen sisäisen ulottuvuuden ja rajaturvallisuuden hallinnan osalta uusi muuttoliike- ja turvapaikkasopimus 8 , joka on parhaillaan toimielinten välisessä käsittelyvaiheessa, tarjoaa uuden ja kestävän EU-kehyksen turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaan. Keskustelujen nykytilan perusteella ja noudattaen lainsäätäjien tavoitetta toimia yhteistyössä, jotta EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasääntöjen uudistus saataisiin hyväksyttyä ennen lainsäädäntökauden 2019–2024 päättymistä 9 , uuden muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksen täytäntöönpano edellyttää lisärahoitusta erityisesti seulonta- ja rajamenettelyn, vastaanottokapasiteetin, sisäisten siirtojen ja palautusten osalta.

Näin ollen komissio ehdottaa, että otsakkeen 4 ”Muuttoliike ja rajaturvallisuus” menojen enimmäismäärää korotetaan 1 693 miljoonalla eurolla ja otsakkeen 6 ”Naapurialueet ja muu maailma” menojen enimmäismäärää 9 056 miljoonalla eurolla vuosiksi 2024–2027.

1.2.3.Pitkän aikavälin kilpailukyvyn edistäminen strategisten teknologioiden alalla: Euroopan strategisten teknologioiden kehysväline (STEP)

Strategisen tason digitaalisen syväteknologian, puhtaan teknologian ja bioteknologian kehitys ja valmistus on oleellisen tärkeää, jotta voidaan saavuttaa vihreän ja digitaalisen siirtymän tavoitteet. Kun otetaan huomioon strategisten arvoketjujen rakentamiseen liittyvä kansainvälinen kilpailu, unioni tarvitsee teollisuutensa investointitarpeisiin rakenteellisemman ratkaisun uuden Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen (STEP) 10 muodossa. Kehysvälineen tulisi auttaa säilyttämään Euroopan etumatka vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta merkityksellisissä kriittisissä ja kehitteillä olevissa teknologioissa, olipa sitten kyse tietotekniikkaan liittyvistä teknologioista, kuten mikroelektroniikasta, kvanttilaskennasta ja tekoälystä, taikka bioteknologiasta, biovalmistuksesta tai nettonollateknologioista ja muista puhtaista teknologioista.

STEP-kehysväline luo tarvittavat edellytykset olemassa olevien EU:n varojen tuloksellisemmalle, tehokkaammalle ja kohdennetummalle käytölle. Se myös auttaa ohjaamaan olemassa olevaa rahoitusta oleellisiin hankkeisiin ja nopeuttamaan niiden toteutusta tietyillä osa-alueilla, jotka ovat kriittisiä Euroopan johtoaseman kannalta, sekä säilyttämään sisämarkkinoilla tasapuoliset toimintaedellytykset ja sitä kautta yhteenkuuluvuuden. Jotta rahoitustukea saadaan nopeasti käyttöön, STEP-kehysvälineellä vahvistetaan ja vivutetaan olemassa olevia EU:n välineitä, mikä nopeuttaa koheesiopolitiikan varojen käyttöönottoa ja maksimoi InvestEU:n, innovaatiorahaston ja Euroopan innovaationeuvoston käytön Euroopan strategisiin teknologioihin.

Maailmanlaajuinen toimintaympäristö on muuttunut. Venäjä uhkaa ja tulee lähivuosina uhkaamaan Euroopan turvallisuutta. Sen vuoksi STEP-kehysvälineellä vahvistetaan Euroopan puolustusrahaston tutkimusosiota, jolla tuetaan Euroopan puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan innovointivalmiuksia. Tämä edistää unionin strategista riippumattomuutta.

Jotta erityisesti strategisten teknologioiden painopistealueeseen tarkoitettua investointikapasiteettia voidaan parantaa, STEP-kehysvälinettä tulisi tukea vuosina 2024–2027 lisäämällä InvestEU:n, innovaatiorahaston, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvan Euroopan innovaationeuvoston ja Euroopan puolustusrahaston budjettimääräraha. Monivuotisen rahoituskehyksen asianomaisten enimmäismäärien (otsake 1 ”Sisämarkkinat, innovointi ja digitaalitalous”, otsake 3 ”Luonnonvarat ja ympäristö” ja otsake 5 ”Turvallisuus ja puolustus”) menotasoja olisi näin ollen korotettava tarpeen mukaan.

1.2.4.Next Generation EU -välineen varainhankintakustannuksiin kestävä ratkaisu

Inflaatiota on pyritty hillitsemään vuodesta 2022 rahapolitiikkaa tiukentamalla. Tämä on johtanut korkojen ja korkokulujen odottamattomaan ja voimakkaaseen nousuun, joka vaikuttaa kaikkiin joukkolainojen liikkeeseenlaskijoihin, myös EU:hun. Unionin talousarviosta katettavien, Next Generation EU -välineen lainanottoon liittyvien varainhankintakustannuksien odotetaan tämän seurauksena ylittävän monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymisen aikaan tehdyt arviot. 11

Next Generation EU -välineen varainhankintakustannukset poikkeavat luonteeltaan EU:n ”perinteisistä” meno-ohjelmista. Ne riippuvat suurelta osin korkotason vaihteluista. Vuoteen 2026 saakka ylimääräistä epävakautta aiheuttaa myös epävarmuus lainattavien määrien ajoituksesta, joka riippuu pääasiassa elpymis- ja palautumistukivälineelle suoritettavista maksuista.

Kun joukkolainat on laskettu liikkeeseen, korkomenoja ei voida enää myöskään lykätä, suunnitella uudelleen tai peruuttaa. Nykyinen oikeudellinen kehys tarjoaa tarvittavat mekanismit sen varmistamiseksi, että unioni hoitaa velvoitteensa suhteessa joukkolainojen haltijoihin kaikissa olosuhteissa, joten EU:n talousarvioon olisi sisällytettävä keinot ja työkalut näiden kustannusten kattamiseen mahdollisimman tehokkaasti.

Tämän epävakauden hallitsemiseksi tarvitaan siis erityinen joustomekanismi. Olisi perustettava uusi monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittävä temaattinen erityisrahoitusväline (EURI-väline), joka on voimassa monivuotisen rahoituskehyksen loppuun saakka. Välineellä on tarkoitus kattaa yksinomaan Next Generation EU -välineen varainhankintakustannukset, jotka ylittävät alun perin vuonna 2020 suunnitellut otsakkeen 2b menojen enimmäismäärät.

1.2.5.Toimivan hallinnon ylläpitäminen EU:n poliittisten painopisteiden saavuttamiseksi

EU:n hallinnon (otsake 7) varoihin kohdistuu voimakkaita paineita unionille annettujen lisätehtävien, energian hintojen nousun ja korkean inflaation vuoksi.

Nykyisen monivuotisen rahoituskehyskauden alkamisen jälkeen viimeisten kahden vuoden aikana käynnistetyt lukuisat uudet aloitteet ovat tuoneet EU:lle huomattavia lisätehtäviä ilman vastaavaa henkilöstön lisäystä. EU:n hallinto ei pysty jatkamaan yhä lisääntyvien tehtävien hoitamista nykyisillä resursseilla.

Korkea inflaatio vaikuttaa hallintomenoihin merkittävällä tavalla. Huolimatta poikkeuksellisista toimista, joilla pyritään priorisoimaan uudelleen ja vähentämään kustannuksia hallintomenojen hillitsemiseksi, otsakkeen 7 ”EU:n yleinen hallinto” nykyiset enimmäismäärät eivät riitä vastaamaan inflaatiopaineista johtuviin tarpeisiin.

Toimielinten oikeudellisten velvoitteiden täyttämiseksi ja lainsäätäjien komissiolle osoittamien lisätehtävien hoitamiseksi otsakkeen 7 ”EU:n yleinen hallinto” enimmäismäärää on tarpeen korottaa 1 621 miljoonalla eurolla, mukaan lukien alaotsakkeen ”Toimielinten hallintomenot” enimmäismäärän korottaminen 1 331 miljoonalla eurolla.

1.2.6.EU:n talousarvion kapasiteetin lisääminen kriiseihin ja ennakoimattomiin tapahtumiin vastaamiseksi

Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus (SEAR) on temaattinen erityisrahoitusväline, joka auttaa lievittämään hätätilanteita jäsenvaltioissa ja EU:n ulkopuolisissa maissa, ja siihen on kohdistunut suuria paineita vuodesta 2021. Solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen vuotuista määrää olisi korotettava, kun otetaan huomioon erityisesti ilmastonmuutoksesta johtuvien suurten luonnonkatastrofien sekä humanitaaristen kriisien yleistyminen ja laajuus.

Koska talousarvion liikkumavara käytettiin pitkälti loppuun monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana, joustoväline on ollut tarpeen ottaa käyttöön lähes sen koko käytettävissä olevan määrän osalta. Kaikkiin meno-otsakkeisiin kohdistuva kova paine monivuotisen rahoituskehyskauden loppuun saakka edellyttää joustovälineen kasvattamista, jotta voidaan varmistaa, että EU:n talousarvion avulla voidaan vastata mahdollisesti esiin nouseviin ennakoimattomiin tarpeisiin.

2.EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

•Oikeusperusta

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 312 artikla muodostaa oikeusperustan monivuotisen rahoituskehyksen hyväksymiselle.

•Toissijaisuusperiaate

Aloite kuuluu sellaiseen politiikan alaan, jolla EU:lla on yksinomainen toimivalta (SEUT-sopimuksen 312 artiklan nojalla). Sen vuoksi toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan tasolla. Muutokset ovat oikeassa suhteessa niihin merkittäviin odottamattomiin tapahtumiin ja uusiin haasteisiin, joita on ilmennyt sen jälkeen, kun asetus (EU, Euratom) 2020/2093 hyväksyttiin joulukuussa 2020.

•Suhde käsiteltävänä olevaan ehdotukseen

Tällä asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamista koskevalla ehdotuksella korvataan 22. joulukuuta 2021 annettu ehdotus (COM(2021)569), joka peruutetaan.

3.EHDOTUKSEEN SISÄLTYVIEN SÄÄNNÖSTEN YKSITYISKOHTAISET SELITYKSET

1 luku – Yleiset säännökset

2 artikla – Monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen enimmäismäärien noudattaminen

Asetuksen 2 artiklan ensimmäisessä kohdassa viitataan liitteeseen I, jossa esitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät taulukkomuodossa. Asetuksen liite I korvataan tämän ehdotuksen liitteellä.

Artiklan toisen kohdan ensimmäistä alakohtaa muutetaan lisäämällä viittaus EURI-välineeseen (uusi 10 a artikla) ja Ukraina-varaukseen (uusi 10 b artikla). Siinä esitetään myös periaate, jonka mukaan nämä välineet eivät sisälly monivuotiseen rahoituskehykseen, vaan niiden rahoitus järjestetään siten, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylitetään sekä maksusitoumusmäärärahojen että niitä vastaavien määrärahojen osalta.

Asetuksen 2 artiklan kolmatta kohtaa muutettiin joulukuussa 2022 12 osana Ukrainalle tarkoitettua poikkeuksellista tukipakettia, jotta Ukrainalle vuosina 2023 ja 2024 myönnettävää rahoitusapua varten voitaisiin ottaa käyttöön takauksia monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylittäen. Tätä kohtaa muutetaan jälleen, jotta talousarvion liikkumavarasta voidaan kattaa myös takaus Ukrainalle lainoina myönnettävälle rahoitusavulle, jota on ehdotetun Ukrainan tukivälineen kautta saatavilla vuoteen 2027 asti. Jos unionin on siis täytettävä takaisinmaksuvelvoitteita talousarviovaroista siinä tapauksessa, että Ukraina ei kykene suorittamaan erääntynyttä maksua ajallaan, tarvittavat määrät otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät enintään omien varojen enimmäismäärään saakka.

3 luku – Erityisrahoitusvälineet

1 jakso – Temaattiset erityisrahoitusvälineet

9 artikla – Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus

Artiklan toista kohtaa muutetaan siten, että siinä säädetään uudesta solidaarisuus- ja hätäapuvarauksen vuotuisesta enimmäismäärästä, joka nostetaan 1 739 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina).

10 a artikla – EURI-väline

Tässä uudessa artiklassa säädetään EURI-välineestä, joka on uusi temaattinen erityisrahoitusväline.

Menoerät, joihin EURI-välinettä voidaan käyttää, ovat omia varoja koskevan päätöksen (EU, Euratom) N:o 2020/2053 13 5 artiklan 2 kohdan mukaiset pääomamarkkinoilta lainattujen varojen erääntyvät korko- ja kuponkimaksut, jotka vastaavat rahoitusvälineistä osoitettuja avustusmuotoisia ja takaisin maksettavia tukia varten Next Generation EU -välineen puitteissa otettujen lainojen varainhankintakustannuksia osalta.

EURI-välinettä tulisi käyttää, kun Next Generation EU -välineen puitteissa otettujen lainojen kustannukset ylittävät tiettynä vuonna joulukuussa 2020 suunnitellut määrät.

EURI-välineen käyttöönoton kynnysarvoiksi vuosille 2024, 2025, 2026 ja 2027 asetetut määrät tulisi oikeusvarmuuden vuoksi ilmaista absoluuttisina arvoina asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093.

EURI-välineellä katetaan kaikki nämä kynnysarvot ylittävät Next Generation EU -välineen rahoituskustannukset.

Koska Next Generation EU -välineen rahoituskustannuksia määrittävien parametrien kehitykseen liittyy epävarmuustekijöitä (tukea, jota ei makseta takaisin, koskevien tosiasiallisten maksujen ajoitus ja korkojen kehitys), EURI-välineelle ei ole mahdollista asettaa kiinteää enimmäismäärää.

EURI-välineen käyttöönotto tapahtuu vuosittaisen talousarviomenettelyn yhteydessä (talousarvio ja/tai lisätalousarvio), ja määrärahat otetaan talousarvioon siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät sekä maksusitoumusmäärärahojen että vastaavien maksumäärärahojen osalta.

10 b artikla – Ukraina-varaus

Tässä uudessa artiklassa säädetään uudesta temaattisesta erityisrahoitusvälineestä eli Ukraina-varauksesta.

Ukraina-varauksella huolehditaan Ukrainalle myönnettävän avustusmuotoisen tuen menoista ja talousarviotakuiden rahoittamisesta ehdotetun Ukrainan tukivälineen puitteissa, ja se tarjoaa tarvittavan joustavuuden Ukrainan kehittyviin tarpeisiin vastaamiseksi.

Ukraina-varauksen käyttöönoton tulisi tapahtua vuosittain talousarviomenettelyn yhteydessä (talousarvio ja/tai lisätalousarvio) ottaen huomioon tarpeita koskevat parhaat arviot, jotka tehdään sotatilanteen kehittymisen, Ukrainan makrotalouden suorituskyvyn, tuen vastaanottokyvyn ja velkakestävyyden perusteella. Määrärahat otetaan talousarvioon siten, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylitetään sekä maksusitoumusmäärärahojen että vastaavien maksumäärärahojen osalta.

Jotta unioni ja Ukraina voisivat suunnitella riittävällä tavalla Ukrainan tukivälineen toteuttamista, Ukraina-varaukseen olisi sisällyttävä enimmäismäärä vuosiksi 2024–2027 sekä vuotuiset ohjeelliset vähimmäismäärät. Jotta voidaan varmistaa neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 3 artiklan 1 kohdassa säädetyn omien varojen enimmäismäärän noudattaminen, on myös tarpeen vahvistaa enimmäismäärät, jotka Ukraina-varauksen käyttöön voidaan vuosittain asettaa vuosina 2024–2027 .

Vaikka vuosien 2021–2027 monivuotinen rahoituskehys on laadittu vuoden 2018 hintoina, määrät olisi ilmoitettava käypinä hintoina, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus Ukrainan tukivälineen toteuttamisen kanssa.

2 jakso – Muut kuin temaattiset erityisrahoitusvälineet

12 artikla – Joustoväline

Ensimmäistä kohtaa muutetaan siten, että siinä säädetään joustovälineen uudesta vuotuisesta enimmäismäärästä, joka nostetaan 1 562 miljoonaan euroon (vuoden 2018 hintoina).

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

4.1.Menojen enimmäismäärien korottaminen vuosille 2024–2027

Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset otsakkeiden 1, 3, 4, 5, 6 ja 7 maksusitoumusmäärärahojen vuotuisiin enimmäismääriin, myös toimielinten hallintomenojen alaotsakkeen enimmäismäärään, ja niitä korotetaan seuraavilla määrillä (vuoden 2018 hintoina):

Ottaen huomioon yhden ainoan liikkumavaravälineen (11 artikla) yhteydessä vahvistettu maksujen enimmäismäärien mukautusmekanismi tässä ehdotuksessa edellytetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän korottamista maksumäärärahojen osalta vuosina 2026 ja 2027 jäljempänä esitetyllä tavalla (vuoden 2018 hintoina).

Vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen maksusitoumus- ja maksumäärärahojen vuotuisia enimmäismääriä olisi näin ollen muutettava vuosien 2024–2027 osalta, ja asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 liitettä I olisi muutettava vastaavasti.

4.2.Erityisrahoitusvälineet

Erityisrahoitusvälineet, mukaan lukien tähän ehdotukseen sisältyvät uudet erityisrahoitusvälineet ”EURI-väline” ja ”Ukraina-varaus”, otetaan käyttöön asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 ja soveltuvin osin asianomaisissa perussäädöksissä säädettyjen menettelyjen mukaisesti.

Koska erityisrahoitusvälineisiin liittyvät menot otetaan talousarvioon monivuotisen rahoituskehyksen menojen enimmäismäärät ylittävinä menoina, tällä ehdotuksella ei ole tältä osin välittömiä talousarviovaikutuksia.

2023/0201 (APP)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun
asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 312 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän 18 ,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattaa erityistä lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Komissio on esittänyt tarkastelun neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2020/2093 19 vahvistetun vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen toiminnasta sen ensimmäisten täytäntöönpanovuosien jälkeen. Tarkasteluun sisältyy arvio menojen enimmäismäärien kestävyydestä 20 .

(2)Unioni on kohdannut useita ennennäkemättömiä ja odottamattomia haasteita joulukuun 2020 jälkeen. Unioni on toiminut nopeasti ja käyttänyt kaikkia saatavilla olevia keinoja, mutta vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvä rajallinen talousarviojousto on nyt käytetty lähes loppuun, mikä heikentää EU:n talousarvion mahdollisuuksia vastata edes kaikkein kiireellisimpiin haasteisiin.

(3)Monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana on käytetty laajalti erityisvälineitä moninaisiin haasteisiin vastaamiseksi. Lisätoimia tarvitaan edelleen, mutta käytettävissä olevat talousarviovarat tällaisiin tilanteisiin vastaamiseksi monivuotisen rahoituskehyksen jäljellä olevalla kaudella ovat erittäin vähäiset.

(4)EU:n talousarvion olisi mahdollistettava se, että unioni voi toteuttaa tarvittavat politiikkatoimet, joilla vastataan uusiin haasteisiin ja täytetään oikeudelliset velvoitteet, joita ei voida hoitaa nykyisten enimmäismäärien tai loppuun käytetyn joustavuuden puitteissa. Sen vuoksi olisi korotettava otsakkeiden 1, 3, 5, 6 ja 7 maksusitoumusmäärärahoja koskevia menojen enimmäismääriä, mukaan lukien toimielinten hallintomenoja koskevan alaotsakkeen enimmäismäärä, vuosien 2024, 2025, 2026 ja 2027 osalta ja otsakkeen 4 enimmäismäärää vuosien 2025, 2026 ja 2027 osalta. Tämän vuoksi vuosien 2026 ja 2027 maksumäärärahoja koskevia menojen enimmäismääriä olisi korotettava.

(5)Venäjän Ukrainaa vastaan käymä laiton hyökkäyssota on tuonut sodan takaisin Euroopan maaperälle. Unioni tukee Ukrainaa niin kauan kuin se on tarpeen ja on Ukrainan vankkumattomana apuna sen tiellä kohti EU:ta. Tätä varten Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet asetuksen (EU) [XXX] [Ukrainan tukiväline] 21 , joka on unionin vastaus Ukrainan makrovakauden tukemiseen, jälleenrakennukseen ja modernisointiin sekä Ukrainan uudistuspyrkimysten tukemiseen osana EU:hun liittymisprosessia.

(6)Kun otetaan huomioon Venäjän hyökkäyssotaan liittyvät epävarmuustekijät, Ukrainan tukivälineen olisi oltava joustava väline, jonka avulla tukea voidaan tarjota oikeassa muodossa ja riittävällä tasolla vuoteen 2027 asti. Ukrainan tukivälineestä myönnettävä tuki tulisi asettaa saataville lainoina, tukena, jota ei makseta takaisin, sekä talousarviotakuina.

(7)Ukrainan tukivälineen puitteissa lainoina myönnettävän tuen osalta on aiheellista jatkaa vuoteen 2027 saakka nykyistä unionin talousarviotakuuta, joka kattaa Ukrainan saataville asetettavan rahoitustuen. Tästä seuraa, että tarvittavat määrärahat olisi voitava ottaa käyttöön unionin talousarviosta siten, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylitetään siltä osin kuin on kyse Ukrainalle myönnettävästä, vuoden 2027 loppuun saakka käytettävissä olevasta rahoitusavusta.

(8)Ukrainan tukivälineen sisältämän tuen, jota ei makseta takaisin, ja talousarviotakuiden rahoittamisen muodossa myönnettävän tuen osalta määrärahat olisi asetettava käyttöön uuden temaattisen erityisrahoitusvälineen eli Ukrainan tukivälineen kautta. Maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat olisi otettava vuosittain käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa siten, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylitetään.

(9)Jotta Ukrainan tukivälineen rahoituksen suunnittelu ja menojen asianmukainen kehitys voidaan varmistaa, on aiheellista asettaa vuotuiset ohjeelliset vähimmäismäärät ja enimmäismäärät, jotka voidaan asettaa vuosittain Ukrainan tukivälineen käyttöön vuosina 2024–2027.

(10)Kaikkien joukkolainojen liikkeeseenlaskijoiden, myös unionin, korot ovat nousseet voimakkaasti vuodesta 2022 unionissa ja useimmissa suurissa talouksissa. Tämän vuoksi Euroopan unionin elpymisvälineeseen (Next Generation EU -välineeseen) liittyvän lainanoton varainhankintakustannusten, jotka katetaan unionin talousarviosta päätöksen (EU, Euratom) N:o 2020/2053 22 5 artiklan 2 kohdan nojalla, odotetaan ylittävän arviot, joiden perusteella monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät alun perin asetettiin, kun kehys hyväksyttiin joulukuussa 2020.

(11)Koska korkojen tulevaan kehitykseen liittyy epävarmuutta ja jotta unionin ohjelmiin ei kohdistuisi kohtuuttomia paineita, on aiheellista perustaa uusi temaattinen erityisrahoitusväline, jolla katetaan kaikki Next Generation EU -välineeseen liittyvän lainanoton varainhankintakustannukset, jotka ylittävät alun perin suunnitellut määrät. Unionin talousarvion tarvittavat maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat olisi asetettava saataville siten, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät ylitetään.

(12)Solidaarisuus- ja hätäapuvarausta sekä joustovälinettä olisi vahvistettava, jotta unioni voi pitää yllä riittävää valmiutta reagoida ennakoimattomiin olosuhteisiin vuoteen 2027 saakka.

(13)Näiden odottamattomien tapahtumien ja uusien haasteiden perusteella on tarpeen tarkistaa monivuotista rahoituskehystä, ja sen vuoksi asetusta (EU, Euratom) 2020/2093 olisi muutettava.

(14)Asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muutokset eivät rajoita velvollisuutta noudattaa neuvoston päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 3 artiklan 1 kohdassa ja 6 artiklassa vahvistettuja omien varojen enimmäismääriä.

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU, Euratom) 2020/2093 seuraavasti:

1)Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”2. Silloin kun on tarpeen käyttää 8, 9, 10, 10 a, 10 b ja 12 artiklassa säädettyjen erityisrahoitusvälineiden varoja, maksusitoumusmäärärahat ja niitä vastaavat maksumäärärahat otetaan talousarvioon siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen asianomaiset enimmäismäärät.”

b)korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Silloin kun on tarpeen ottaa käyttöön takaus Ukrainalle varainhoitoasetuksen 220 artiklan 1 kohdan mukaisesti myönnetylle, vuosina 2023–2027 käytettävissä olevalle rahoitusavulle, tarvittava määrä otetaan käyttöön siten, että ylitetään monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärät.”

2)Korvataan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Solidaarisuus- ja hätäapuvaraus ei saa ylittää 1 739 miljoonan euron vuotuista enimmäismäärää (vuoden 2018 hintoina). Kaikki sellaiset osuudet vuotuisesta määrästä, joita ei ole käytetty vuonna n, ovat käytettävissä vuoteen n + 1 asti. Vuotuisesta määrästä käytetään ensin edelliseltä vuodelta peräisin oleva osuus. Kaikki sellaiset osuudet vuoden n vuotuisesta määrästä, joita ei käytetä vuoden n + 1 kuluessa, peruuntuvat.”

3)Lisätään artiklat seuraavasti:

”10 a artikla
EURI-väline

1.EURI-välinettä voidaan käyttää lisäkustannusten rahoittamiseen, jos päätöksen (EU, Euratom) N:o 2020/2053 5 artiklan 2 kohdan mukaisten pääomamarkkinoilta lainattujen varojen erääntyvät korko- ja kuponkimaksut ylittävät tiettynä vuonna seuraavat määrät (vuoden 2018 hintoina):

–2024 – 1 840 miljoonaa euroa,

–2025 – 2 332 miljoonaa euroa,

–2026 – 3 196 miljoonaa euroa,

–2027 – 4 168 miljoonaa euroa.

2.Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa EURI-välineen käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa.

10 b artikla
Ukraina-varaus

1.Ukraina-varaus voidaan ottaa käyttöön yksinomaan [Ukrainan tukivälineestä annetun asetuksen] mukaisten menojen rahoittamiseen, ja sillä pyritään asettamaan saataville vuotuisena ohjeellisena määränä vähintään 2 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina.

2.Ukraina-varaus ei saa ylittää 50 000 miljoonan euron määrää käypinä hintoina vuosina 2024–2027. Tiettynä vuonna Ukraina-varauksesta käyttöön otettava vuotuinen määrä ei saa ylittää 16 700 miljoonan euron määrää käypinä hintoina.

3.Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat ottaa Ukraina-varauksen käyttöön SEUT-sopimuksen 314 artiklassa määrätyn talousarviomenettelyn puitteissa.”

4)Korvataan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Joustovälinettä voidaan käyttää tiettyjen ennakoimattomien menojen rahoittamiseen maksusitoumusmäärärahoina ja niitä vastaavina maksumäärärahoina tiettynä varainhoitovuonna, jos kyseisiä menoja ei voida rahoittaa yhden tai useamman muun otsakkeen enimmäismäärien rajoissa käytettävissä olevista määristä. Joustovälinettä varten käytettävissä oleva vuotuinen enimmäismäärä on 1 562 miljoonaa euroa (vuoden 2018 hintoina).”

5)Korvataan liite I tämän asetuksen liitteellä.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

(1)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11.

(2)    Komission julistus väliarvioinnista/tarkistuksesta, PV(2020)2361, Brysselissä (Berlaymont-rakennuksessa) tiistaina 15. joulukuuta 2020 pidetyn komission 2361. kokouksen pöytäkirja.

(3)    Euroopan komission lausuma monivuotisen rahoituskehyksen arvioinnista, PV(2022)2438, Strasbourgissa (Winston Churchill -rakennuksessa) tiistaina 22. marraskuuta 2022 pidetyn komission 2438. kokouksen pöytäkirja.

(4)    COM(2023) 336, 20.6.2023.

(5)    COM(2021) 569, 22.12.2021.

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/955, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, sosiaalisen ilmastorahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2021/1060 muuttamisesta, EUVL L 130, 16.5.2023, s. 1–51.

(7)    COM(2023) 338, 20.6.2023.

(8)    COM(2020) 609 final, 23.9.2020.

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston kiertävien puheenjohtajavaltioiden yhteinen etenemissuunnitelma Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää ja uutta Euroopan muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskevien, lainsäädäntövallan käyttäjien välisten neuvottelujen järjestämistä, koordinointia ja täytäntöönpanoa varten.

(10)    COM(2023) 335, 20.6.2023.

(11)    Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen julistus Next Generation EU -välineen korkomenojen ja takaisinmaksujen kohtelusta rahoituskehyksessä 2021–2027, 2020/C 444 I/04, EUVL C 444I, 22.12.2020, s. 4.

(12)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2022/2496, annettu 15 päivänä joulukuuta 2022, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta, EUVL L 325, 20.12.2022, s. 11.

(13)    Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta, EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

(14)    Varainhoitoasetuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti vuoden 2023 talousarvion hyväksymisen jälkeen esitetty ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (EUVL L 433 I, 22.12.2020, s. 28) 26 kohdassa tarkoitettu vuosien 2024–2027 rahoitussuunnitelma, joka on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle 24 päivänä helmikuuta 2023.

(15)    SEC(2023) 250, Euroopan komission ennakkoarviot varainhoitovuodelle 2024 (vuoden 2024 talousarvioesityksen valmistelu), osa II Rahoitussuunnitelma.

(16)    Ks. edellinen alaviite.

(17)    Ks. edellinen alaviite.

(18)    EUVL C […], […], s. […].

(19)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2020/2093, annettu 17 päivänä joulukuuta 2020, vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta, EUVL L 433I, 22.12.2020, s. 11.

(20)    COM(2023) 336, 20.6.2023.

(21)    EUVL […], […], s. […].

(22)    Neuvoston päätös (EU, Euratom) 2020/2053, annettu 14 päivänä joulukuuta 2020, Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja päätöksen 2014/335/EU, Euratom kumoamisesta, EUVL L 424, 15.12.2020, s. 1.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 20.6.2023

COM(2023) 337 final

LIITE

asiakirjaan

Ehdotus neuvoston asetukseksi

vuosia 2021–2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun
asetuksen (EU, Euratom) 2020/2093 muuttamisesta

LIITE

”LIITE I

MONIVUOTINEN RAHOITUSKEHYS (EU-27)