EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52023PC0178

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS tieliikenteessä käytettävien liikkuvien työkoneiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta ja asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta

COM/2023/178 final

Bryssel 30.3.2023

COM(2023) 178 final

2023/0090(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tieliikenteessä käytettävien liikkuvien työkoneiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta ja asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

{SEC(2023) 145 final} - {SWD(2023) 64 final} - {SWD(2023) 65 final} - {SWD(2023) 66 final}


PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tällä ehdotuksella pyritään paikkaamaan liikkuvia työkoneita koskevassa EU-lainsäädännössä oleva aukko. Liikkuvat työkoneet muodostavat laajan ryhmän koneita, jotka liikkuvat omalla käyttövoimallaan. Näitä koneita käytetään säännöllisesti tietyillä aloilla tai tiettyihin tarkoituksiin esimerkiksi rakentamisessa, maataloudessa, puutarhoissa, kunnallisissa työtehtävissä ja erilaisten materiaalien käsittelyssä. Monia liikkuvien työkoneiden teknisiä ominaisuuksia koskevia vaatimuksia on yhdenmukaistettu EU:n tasolla (esim. koneiden turvallisuus, sähkömagneettinen yhteensopivuus, käytönaikainen melu ja pakokaasupäästöt). Liikkuvia työkoneita voidaan lisäksi toisinaan joutua käyttämään tieliikenteessä, useimmiten siirryttäessä työkohteesta toiseen, minkä vuoksi niitä saatetaan unionin markkinoille myös tällaista käyttöä varten. Pelkästään liikkuvien työkoneiden tieliikennekäyttöä koskevien, esimerkiksi turvallisuuteen liittyvien vaatimusten asettaminen kuuluu kuitenkin jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan.

Eri maiden sääntelyjärjestelmät poikkeavat toisistaan, mikä aiheuttaa liikkuvien työkoneiden valmistajille lisää kustannuksia ja hallinnollista rasitetta. Euroopan komission vuonna 2019 tekemän kustannus-hyötyanalyysin mukaan EU:n tasolla vahvistettavat yhdenmukaiset vaatimukset voisivat tuoda alalle 18–22 prosentin säästöt vaatimusten noudattamisen aiheuttamissa kustannuksissa. Odotusten mukaan ehdotus voisi tuottaa kymmenen vuoden aikana jopa 846 miljoonan euron säästöt, kun huomioon otetaan kaikki sidosryhmät. Arviolta neljä prosenttia kokonaiskustannuksista on luonteeltaan hallinnollista, joten hallinnollisia kustannuksia säästyisi 3,38 miljoonaa euroa vuodessa. Valmistajille aiheuttaa lisäkustannuksia erityisesti se, että näitä koneita suunniteltaessa, testattaessa ja valmistettaessa on noudatettava erilaisia tieliikennekäyttöä koskevia kansallisia vaatimuksia. Vaatimusten epäyhtenäisyys viivästyttää uusien tuotteiden käyttöönottoa EU:ssa ja muodostaa markkinoille pääsyn esteen erityisesti pk-yrityksille. Se haittaa myös liikkuvien työkoneiden tieliikennekäyttöä kaikkialla EU:ssa. Tällä ehdotuksella pyritään korjaamaan tilanne vahvistamalla liikkuville työkoneille yhdenmukaistetut säännöt, joiden avulla lujitetaan sisämarkkinoita ja varmistetaan samalla liikenneturvallisuuden korkea taso.

Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

EU:n tasolla on jo vuosia yhdenmukaistettu erinäisiä liikkuviin työkoneisiin liittyviä vaatimuksia, joita ovat esimerkiksi koneiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset (direktiivi 2006/42/EY) 1 sekä liikkuvien työkoneiden epäpuhtauspäästöihin (asetus (EU) 2016/1628) 2 , tietyntyyppisten koneiden meluun (direktiivi 2000/14/EY) 3 ja koneiden aiheuttamiin sähkömagneettisiin häiriöihin (direktiivi 2014/30/EY) liittyvät vaatimukset. 4

Konedirektiivi 2006/42/EY on tärkein sääntelyperusta liikkuvien työkoneiden vapaalle liikkuvuudelle sisämarkkinoilla. Konedirektiivissä edellytetään, että sisämarkkinoille saatettavat liikkuvat työkoneet täyttävät direktiivin liitteessä I vahvistetut olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Vaatimukset liittyvät liikkuvien työkoneiden liikkumiseen maastossa ja koskevat esimerkiksi hidastamista, pysähtymistä, jarruttamista, istuinpaikkoja ja turvajärjestelmiä. Konedirektiivissä vahvistetut olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset on kuitenkin suunniteltu vain koneen työkäytön turvallisuutta silmällä pitäen, eivätkä ne siis kata koneen tieliikennekäytön aikaisia turvallisuusnäkökohtia. 5

Monia ajoneuvojen tekniseen turvallisuuteen liittyviä näkökohtia, myös tieliikennekäyttöä koskevia vaatimuksia, on yhdenmukaistettu EU:n tasolla ajoneuvojen tyyppihyväksyntälainsäädännöllä, kuten moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta annetulla asetuksella (EU) 2018/858 ja maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta annetulla asetuksella (EU) N:o 167/2013. Nämä säädökset eivät kuitenkaan kata omalla käyttövoimallaan liikkuvia työkoneita.

Ehdotuksessa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan moottoriajoneuvojen (asetus (EU) 2018/858) 6 ja maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen (asetus (EU) N:o 167/2013) 7 , EU:n tyyppihyväksyntäjärjestelmän lähestymistapaa ja rakennetta, jotta voidaan maksimoida johdonmukaisuus suhteessa voimassa olevaan ajoneuvolainsäädäntöön. Teknisten vaatimusten ja hallinnollisten määräysten osalta ehdotus perustuu läheisesti asetukseen (EU) N:o 167/2013. Markkinavalvonnan osalta ehdotuksessa taas noudatetaan asetuksen (EU) 2018/858 vastaavia säännöksiä, jotka perustuvat myös uuteen lainsäädäntökehykseen. 8 Lisäksi perustetaan täytäntöönpanon valvonnan tietojenvaihtofoorumi, joka auttaa kansallisia viranomaisia soveltamaan ja valvomaan tämän asetuksen vaatimuksia yhdenmukaisesti kaikkialla unionissa. Näin varmistetaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja vältetään erilaisten käytäntöjen soveltaminen eri puolilla unionia.

Ehdotus ei vaikuta liikkuvia työkoneita koskevan muun unionin lainsäädännön soveltamiseen. Sillä täydennetään muun muassa seuraaviin liittyvää unionin lainsäädäntöä:

(a)työkoneiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvät olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset, kuten direktiivi 2006/42/EY

(b)liikkuvien työkoneiden epäpuhtauspäästöt, kuten asetus (EU) 2016/1628

(c)melu, kuten direktiivi 2000/14/EY

(d)sähkömagneettinen yhteensopivuus, kuten direktiivit 2014/30/EU ja 2014/53/EU.

Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Aloite on yhdenmukainen suhteessa EU:n voimassa olevaan yhdenmukaistamislainsäädäntöön ja täydentää sitä. Tämä koskee etenkin ajoneuvojen hyväksyntä- ja markkinavalvontajärjestelyjä ja uutta lainsäädäntökehystä, kuten edellä mainittiin.

Siitä on apua myös sisämarkkinalainsäädäntöön liittyvän EU:n strategian ja EU:n teollisuusstrategian toteuttamisessa. Aloitteella yksinkertaistetaan liikkuvien työkoneiden valmistajia koskevia sääntelyvaatimuksia yhteisön säännöstön päivittämisestä ja yksinkertaistamisesta annetun komission tiedonannon 9 mukaisesti. Tiedonannossa määritellään moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntäjärjestelmä ensisijaiseksi yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamisen alaksi. Aloitteen kohteena onkin yksi viimeisistä vielä käsittelemättä jääneistä tieliikenteessä käytettävistä ajoneuvoluokista. Aloite on myös osa toukokuussa 2021 tehdyssä teollisuusstrategian päivityksessä 10 peräänkuulutettuja pyrkimyksiä nopeuttaa EU:n teollisuuden vihreää ja digitaalista muutosta.

Ehdotus tukee myös EU:n tavoitetta parantaa liikenneturvallisuutta, josta puhutaan etenkin komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa EU Road Safety Policy Framework 2021–2030 – Next steps towards ”Vision Zero” 11 . Komissio hyväksyi valmisteluasiakirjan osana Eurooppa liikkeellä -pakettia toukokuussa 2018. Siinä selostetaan EU:n liikenneturvallisuuspolitiikan käytännön toteuttamista.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 114 artikla.

Toissijaisuusperiaate

Ehdotuksella luodaan liikkuvia työkoneita koskeva yhdenmukaistettu sääntelykehys, jolla siirtymäajan kuluttua korvataan jäsenvaltioissa tällä hetkellä käytössä olevat erilaiset sääntelyjärjestelmät. Tavoitteena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa ja varmistaa samalla liikenneturvallisuuden korkea taso. Jäsenvaltioiden erilaisten sääntelyjärjestelmien vuoksi sisämarkkinoille on syntynyt eroja, ja lisäksi ne aiheuttavat taloudellista ja hallinnollista taakkaa ja muodostavat esteitä liikkuvien työkoneiden vapaalle liikkuvuudelle. Liikkuvien työkoneiden tieliikennekäytön turvallisuutta koskevat säännöt voidaan vahvistaa ja näiden koneiden vapaa liikkuvuus taata näiltä osin vain EU:n tasolla.

Ilman EU:n toimia sisämarkkinat pysyvät hajanaisina, mikä vain lisää liikkuvien työkoneiden tieliikennekäyttöön sovellettavien vaatimusten eroja eri puolilla EU:ta.

Ainoa keino tehdä liikkuvien työkoneiden sisämarkkinoista tasapuolisemmat ja syvemmät on luoda näitä koneita koskeva EU:n tasoinen tyyppihyväksyntäjärjestelmä ja vastaava markkinavalvontajärjestely. Vastaaviin tuloksiin ei kansallisella lainsäädännöllä päästä. Eri maiden toisistaan poikkeavat järjestelyt muodostavat markkinaesteitä valmistajille, jotka haluaisivat viedä koneitaan muihin jäsenvaltioihin. Tämä tarkoittaa sitä, että valmistajien on räätälöitävä tuotteensa kunkin jäsenvaltion kansallisten vaatimusten mukaisiksi ja vastattava sääntelyn noudattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, sillä siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi; tavoitteena on varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja taata samalla liikenneturvallisuuden korkea taso.

Ehdotus noudattaa moottoriajoneuvojen sekä maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen vakiintuneen tyyppihyväksyntäjärjestelmän logiikkaa tietyin mukautuksin, kuten edellä on mainittu. Järjestelmä on osoittautunut sopivaksi keinoksi edistää näiden ajoneuvojen sisämarkkinoiden toteutumista. Ehdotus pidetään hyvin samanlaisena kuin moottoriajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmä, mikä vähentää säädöksen täytäntöönpanosta aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Mahdollisuuksien mukaan ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa järjestelmää on yksinkertaistettu, jotta voidaan ottaa huomioon, että näiden koneiden useita turvallisuusnäkökohtia säännellään jo konedirektiivin liitteessä I säädetyillä olennaisilla terveys- ja turvallisuusvaatimuksilla.

Toimintatavan valinta

Toimintatavaksi olisi asianmukaista ja tarpeellista valita asetus, koska se antaa takeet siitä, että säädettyjä menettelyjä ja vaatimuksia sovelletaan suoraan ja yhdenmukaisesti. Direktiivi, joka sisältää kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevia vaatimuksia, voisi vaatia kansallisilta viranomaisilta huomattavia resursseja ilman liikenneturvallisuuden kannalta saatavaa lisäarvoa. Koska yhdenmukaistaminen on luonteeltaan teknistä ja yksityiskohtaista ja säännöksiä mukautetaan toistuvasti tekniikan kehitykseen, kansallisille viranomaisille ei käytännössä jää paljon mahdollisuuksia poiketa ehdotetuista säännöksistä.

Ehdotuksessa käytetään niin sanottua ositettua mallia, joka on jo otettu käyttöön moottoriajoneuvojen EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmässä. Tässä mallissa lainsäädäntöä annetaan seuraavissa kolmessa vaiheessa:

·Olennaisista säännöksistä ja soveltamisalasta säädetään SEUT-sopimuksen 114 artiklaan perustuvalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.

·Perussäännöksiin perustuvat yksityiskohtaiset tekniset eritelmät vahvistetaan delegoiduissa säädöksissä, jotka komissio hyväksyy Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti.

·Komissio hyväksyy SEUT-sopimuksen 291 artiklan mukaisesti täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan hallinnolliset säännökset, kuten ilmoituslomakkeen ja tyyppihyväksyntätodistusten malli, vaatimustenmukaisuustodistus jne.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

Sidosryhmien kuuleminen

Ehdotuksesta on järjestetty useita kuulemisia:

Vuonna 2016 järjestettiin 35 sidosryhmälle osoitetut kyselyt pohjaksi tutkimukseen, 12 jossa selvitettiin liikkuvien työkoneiden tieliikennekäyttöön sovellettavien vaatimusten yhdenmukaistamista EU:n tasolla.

Vuonna 2017 saatiin palautetta alustavasta vaikutuksenarvioinnista 13 ja järjestettiin seminaari, jossa kerättiin kansallisten viranomaisten (liikenneministeriöiden) näkemyksiä mahdollisista toimintavaihtoehdoista.

Vuonna 2018 järjestettiin seminaari 2, jossa käytiin perusteellisempi keskustelu parhaaksi arvioidusta toimintavaihtoehdosta ja käynnistettiin keskustelu teknisistä vaatimuksista. 14

Vuonna 2019 järjestettiin 90 sidosryhmälle kohdennetut kyselyt pohjaksi kustannus-hyötyanalyysiin, 15 kohdennettu jäsenvaltioiden kuuleminen 16 EU:n 23 virallisella kielellä EU Survey -verkkosivuston kautta touko–syyskuussa 2019 sekä joulukuussa 2019 jäsenvaltioiden viranomaisille, tutkimuslaitoksille, ilmoitetuille laitoksille ja Euroopan tason sidosryhmäjärjestöille suunnattu seminaari, 17 jossa esiteltiin kustannus-hyötyanalyysi ja kohdennetun kuulemisen tuloksia ja keskusteltiin tarkemmin toimintavaihtoehdoista, ehdotuksen soveltamisalasta ja teknisistä vaatimuksista.

Vuonna 2020 käynnistettiin EU Survey -sivustolla EU:n 23 virallisella kielellä julkinen kuuleminen, joka oli avoinna 12 viikon ajan marraskuusta 2020 helmikuuhun 2021. 18

Vuonna 2021 järjestettiin kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa seminaari, 19 jossa esiteltiin julkisten kuulemisten keskeisiä tuloksia ja työstettiin toimintavaihtoehtoja, ehdotuksen soveltamisalaa ja teknisiä vaatimuksia.

Vuonna 2022 järjestettiin kaikkien keskeisten sidosryhmien kanssa seminaari, jossa jaettiin ja kerättiin palautetta valmisteltavana olleesta liikkuvien työkoneiden tieliikennekäyttöä koskevaan hyväksyntään liittyvästä säädösehdotuksesta. 20

Lisäksi järjestettiin sidosryhmien kanssa useita kahdenvälisiä kokouksia tiettyjen näkökohtien analysoimiseksi perusteellisemmin.

Seuraavassa esitetään yhteenveto sidosryhmien näkemyksistä toimintavaihtoehdoista (enemmistön näkemykset):

Toimintavaihtoehto

Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaiset (tieliikenne)

Valmistajat ja jakelijat

Vuokraamot ja loppukäyttäjät

Tutkimuslaitokset

Toimintavaihtoehto 0: Perusskenaario

Toimintavaihtoehto 1a: Tyyppihyväksyntä

Paras

Toimintavaihtoehto 1b: Yksinkertaistettu tyyppihyväksyntä

Paras

Paras

Paras

Toimintavaihtoehto 2: CE-merkintä

Direktiivi

Asetus

Paras

Paras

Paras

Paras

Pakollinen

Paras vaihtoehto: aluksi vapaaehtoinen, myöhemmin pakollinen

Paras

Vapaaehtoinen

Paras

Paras

Omalla käyttövoimalla liikkuvat ja hinattavat työkoneet

Paras

Vain omalla käyttövoimalla liikkuvat

Paras

Paras

Suurinta rakenteellista nopeutta ei rajoiteta

Paras

Suurin rakenteellinen nopeus 40 km/h

Paras

Paras

Vaikutustenarviointi

Tähän ehdotukseen liittyy vaikutustenarviointi. Lisätietoja on osoitteessa https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/1198-Road-circulation-requirements-for-mobile-machinery_fi .

Tarkastellut toimintavaihtoehdot esitetään seuraavassa.

   Vaihtoehto 0: perusskenaario. Ei toimenpiteitä.

   Vaihtoehto 1: jäsenvaltion viranomaisten myöntämä koko liikkuvan työkoneen EU-hyväksyntä (vanha järjestely). Toimintavaihtoehdossa noudatetaan EU:n ajoneuvolainsäädännön periaatteita, joiden mukaan yleisten vaatimusten noudattamiseen sovellettavat tekniset eritelmät vahvistetaan lainsäädännössä.

– 1 a: tyyppihyväksyntä. Tieliikennekäyttöä koskevaan hyväksyntämenettelyyn osallistuisi useimpien komponenttien, järjestelmien ja erillisten yksiköiden tapauksessa myös kolmas osapuoli.

– 1 b: yksinkertaistettu tyyppihyväksyntä. Liikenneturvallisuuden kannalta kriittisten komponenttien, järjestelmien ja erillisten teknisten yksiköiden tapauksessa vaatimustenmukaisuuden arviointiin osallistuisi kolmas osapuoli (riippumaton valtuutettu elin). Liikenneturvallisuuden kannalta vähemmän kriittisten komponenttien, järjestelmien ja erillisten teknisten yksiköiden tapauksessa vaatimustenmukaisuuden arviointi perustuisi selosteisiin tai valmistajan omaan sertifiointiin.

   Vaihtoehto 2: valmistajan myöntämä koko liikkuvan työkoneen CE-merkintä (uusi järjestely). Tässä toimintavaihtoehdossa noudatetaan liikkuvien työkoneiden maastokäyttöä koskevan uuden EU-lainsäädännön (esim. konedirektiivin) periaatteita, joiden mukaan lainsäädäntöön sisällytetään ainoastaan olennaiset turvallisuusvaatimukset muttei yksityiskohtaisia teknisiä eritelmiä.

Periaatteessa kaikki vaihtoehdot voidaan toteuttaa antamalla joko direktiivi tai asetus.

Lisäksi arvioitiin seuraavia lainsäädäntöön liittyviä vaihtoehtoja: i) olisiko säädöksen soveltaminen pakollista (eli sillä korvattaisiin nykyiset 27 kansallista säännöstöä) vai vapaaehtoista (vaihtoehto nykyisille 27 kansalliselle säännöstölle), ii) otettaisiinko soveltamisalaan myös hinattavat laitteet ja iii) otettaisiinko soveltamisalaan vain sellaiset liikkuvat työkoneet, joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h.

Parhaaksi vaihtoehdoksi arvioitiin asetus, joka vastaa toimintavaihtoehtoa 1 b (yksinkertaistettu tyyppihyväksyntä), jonka soveltaminen on pakollista (siirtymäajan jälkeen) ja joka kattaa vain omalla käyttövoimallaan liikkuvat työkoneet (ei siis hinattavia), joiden suurin rakenteellinen nopeus on enintään 40 km/h.

Tyyppihyväksyntäjärjestelmä, jossa tekniset eritelmät vahvistetaan lainsäädännössä, on liikenneturvallisuuden näkökulmasta EU:ssa laajalti hyväksytty ja luotettu kehys. Sitä olisi liikkuvien työkoneiden tapauksessa yksinkertaistettava, jotta se olisi oikeasuhteinen ja siinä otettaisiin huomioon näiden koneiden ominaispiirteet (tieliikennekäytön vähyys). Vaikuttaisi asianmukaiselta, että säädöksen soveltamisesta tulisi pakollista vasta siirtymäajan jälkeen ja että valmistajat voisivat siihen saakka valita, hakevatko ne EU-tyyppihyväksyntää (jolloin ne voivat hyödyntää vapaata liikkuvuutta) vai kansallisen lainsäädännön mukaista hyväksyntää (joka on voimassa vain hyväksynnän myöntävässä maassa).

Säännöt koskisivat vain omalla käyttövoimallaan liikkuvia koneita, koska suurin osa vedettävistä laitteista voidaan jo tyyppihyväksyä muissa ajoneuvoluokissa. Asetuksen piiriin kuuluvien liikkuvien työkoneiden suurin sallittu rakenteellinen nopeus olisi 40 km/h. Suurempi nopeus ei tällaisten työkoneiden tapauksessa olisi tarpeellinen eikä sopivakaan. Nopeampien ajoneuvojen valmistajat voivat periaatteessa käyttää muiden ajoneuvoluokkien osalta jo sovellettavia tyyppihyväksyntämenettelyjä.

Kun otetaan huomioon, että useimpien puheena olevien liikkuvien työkoneiden melupäästöt kuuluvat jo direktiivin 2000/14/EY 21 piiriin, että liikkuvien työkoneiden osuus EU:n teillä liikkuvista ajoneuvoista on erittäin pieni ja että koneiden suurin rakenteellinen nopeus rajoitettaisiin arvoon 40 km/h, ei vaikuta siltä, että voimassa olevien meluvaatimusten lisäksi tarvittaisiin erityisiä lisävaatimuksia.

Koska tekniset vaatimukset ovat erittäin yksityiskohtaisia eivätkä käytännössä jätä jäsenvaltioille harkintavaltaa niiden saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, suositeltava toimintatapa on asetus.

Tieliikennekäyttöä koskevalla yhdenmukaistetulla tyyppihyväksyntäjärjestelyllä on sidosryhmiin seuraavanlaiset vaikutukset:

·Valmistajat ja jakelijat hyötyvät i) markkinoille pääsyn helpottumisesta, ii) ajan säästymisestä, kun eri EU-maita varten ei tarvitse hakea erillisiä hyväksyntöjä, iii) vaatimusten noudattamiseen liittyvien kustannusten vähenemisestä viidenneksellä ja iv) kilpailukykynsä parantumisesta EU:ssa ja sen ulkopuolella.

·Vuokraamot ja loppukäyttäjät hyötyvät i) vaatimusten noudattamiseen liittyvien kustannusten vähenemisestä viidenneksellä, ii) vaivattomasta mahdollisuudesta käyttää ja jälleenmyydä koneita EU:n sisärajojen ylitse, iii) liikkuvien työkoneiden valikoiman laajentumisesta ja ii) mahdollisuuksista saada käyttöönsä entistä innovatiivisempia ratkaisuja.

·Jäsenvaltioiden viranomaiset joutuvat mukautumaan uusiin järjestelmiin, minkä ei kuitenkaan odoteta aiheuttavan niille ongelmia tai merkittävää rasitetta.

·Tutkimuslaitosten on sopeuduttava uuteen järjestelmään, ja niiden työmäärä ja tulot kasvavat. Kasvua saattaa tosin leikata se, että hyväksyntöjen määrä todennäköisesti vähenee, koska valmistajat joutuvat hankkimaan hyväksynnän enää vain yhdessä EU-maassa.

·Tienkäyttäjille on hyötyä yhdenmukaistetuista säännöistä, joilla varmistetaan liikenneturvallisuuden korkea taso koko EU:ssa.

Talouden toimijoille koituu kokonaishyötynä arviolta 846 miljoonan euron nettosäästöt kymmenessä vuodessa. Valmistajien ja jakelijoiden osuus säästöistä on 502 miljoonaa euroa ja vuokraamojen ja loppukäyttäjien osuus 344 miljoonaa euroa. Tutkimuslaitosten liikevaihdon kasvua tasoittaa osittain hyväksyntöjen kokonaismäärän väheneminen.

Arvioidut säästöt ylittävät selvästi valmistajien, jakelijoiden, vuokraamojen ja loppukäyttäjien arvioidut kustannukset. Nettosäästöt on arvioitu edellä.

Liikkuvien työkoneiden alalla 98 prosenttia yrityksistä on pk-yrityksiä, joiden osuus tuloista on 18 prosenttia ja työllisyydestä 30 prosenttia. Monet pk-yritykset ovat vahvoja viejiä, ja niille on yksinkertaistetuista EU:n laajuisista säännöistä merkittävästi hyötyä. Muut voivat jatkaa kansallisten sääntöjen soveltamista. Pk-yritykset ovat saamassa arviolta 152 miljoonan euron nettosäästöt kymmenessä vuodessa.

Yhteiskunnallisena hyötynä on liikenneturvallisuuden parantuminen kaikkialla EU:ssa.

Sääntelyntarkastelulautakunta antoi 10. joulukuuta 2021 lausuntonsa, minkä jälkeen vaikutustenarviointia tarkistettiin seuraavasti:

Sääntelyntarkastelulautakunnan suositukset

Tehdyt tarkistukset

B) Havaintojen tiivistelmä:

1) Raportissa ei selosteta riittävällä tavalla syitä, joiden vuoksi vastavuoroinen tunnustaminen ei toimi tällä alalla kunnolla ja miksi toimintavaihtoehtoihin eivät kuulu toimet, joilla edistettäisiin vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen noudattamista.

Ongelman kuvausta koskevassa jaksossa 2 käsitellään nyt yksityiskohtaisemmin, miksi vastavuoroinen tunnustaminen ei toimi liikkuvien työkoneiden alalla kunnolla, vaikka kyseessä on teknisen sääntelyn ala, jota ei ole yhdenmukaistettu EU:n tasolla. Lisäksi on kohdissa 5.1 ja 5.3 laajennettu analyysiä siitä, miksi vastavuoroinen tunnustaminen ei toimi eikä toimisi tulevaisuudessakaan kunnolla. Siinä esitetään syyt sille, että toimintavaihtoehto, jolla pyrittäisiin edistämään vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen käytännön toteuttamista, päädyttiin hylkäämään.

2) Raportissa ei esitetä vakuuttavaa näyttöä siitä, että yhdenmukaistettujen sääntöjen puuttuminen johtaisi liikkuviin työkoneisiin liittyvien onnettomuuksien lisääntymiseen. Siinä ei perustella sitä, miksi tavoitteena on vahvistaa yhtenäiset vaatimukset ja tekniset ratkaisut liikenneturvallisuutta varten.

Jaksossa 7 selostetaan nyt paremmin, miksi yhdenmukaistetut vaatimukset todennäköisesti parantaisivat liikkuvien työkoneiden liikenneturvallisuutta kaikkialla EU:ssa ja miksi liikenneturvallisuutta varten tarvitaan yhtenäisiä vaatimuksia ja teknisiä ratkaisuja eikä vain riittävän tiukkoja vaatimuksia. Tämä tukee parhaaksi arvioidun vaihtoehdon valintaa, koska keskeisenä määräävänä tekijänä on se, että vaihtoehto sai liikenneturvallisuuden osalta paremmat pisteet kuin muut.

Jaksossa 6 esitetyssä vaihtoehtojen arvioinnissa selitetään, miten tällä aloitteella edistetään erityisesti liikenneturvallisuutta, ja täsmennetään, voidaanko tavoitteet saavuttaa kaikilla vaihtoehdoilla. Erityistä tavoitetta koskevassa jaksossa 4 käsitellään niitä rajoituksia, joita liikenneturvallisuuden asettamiseen uuden toimintapolitiikan tavoitteeksi liittyy, ja sitä, miten liikenneturvallisuutta voitaisiin näistä rajoituksista huolimatta parantaa ehdotetulla toimintavaihtoehdolla.

3) Raportissa ei ole kerrottu selvästi, miten kustannukset ja kustannussäästöt arvioidaan. Näytön luotettavuus ja varmuus eivät käy siitä ilmi.

Ongelman kuvausta koskevassa jaksossa 2 esitetään nyt selkeä kuvaus eri kustannusluokista ja kuvataan yksityiskohtaisemmin kullekin ryhmälle (valmistajat, jakelijat, vuokraamot, loppukäyttäjät ja viranomaiset) aiheutuvat kustannukset. Jaksossa 2 selostetaan myös välillisten kustannusten arvioimista ja sitä, voidaanko niitä pitää realistisina vai onko ne saatettu arvioida liian suuriksi. Lisäksi täsmennetään, mitkä kustannukset ja säästöt vastaavat toisiaan. Kustannusten ja kustannussäästöjen arviointimenetelmästä, tietolähteistä ja pääolettamuksista annetaan tarkempi selostus jaksoissa 2 ja 6 ja myös liitteessä 1, jossa arvioidaan estimaattien luotettavuutta. Myös näyttöön vaikuttavia mahdollisia epävarmuustekijöitä selostetaan tarkemmin.

4) Ei ole selvää, miksi raportissa ei arvioida rakenteellisia lisätekijöitä päätoimintavaihtoehtojen osana. Raportissa ei selitetä, missä määrin vaikutusten arviointi ja parhaaksi arvioidun vaihtoehdon valinta muuttuisivat, jos nämä rakennetekijät otettaisiin analyysissä huomioon.

Raportin jaksossa 6 esitetään perustelut sille, että vaatimusten pakollisuuteen ja yhtenäistettyjen sääntöjen soveltamisalaan vaikuttavia rakenteellisia lisätekijöitä analysoidaan päätoimintavaihdoista erillään. Lisäksi jaksossa 7 esitetään laskelma näitä rakennetekijöitä koskevien valintojen vaikutuksista. Raportin jaksossa 7 pohditaan sitä, miten arvioidut vaikutukset muuttuisivat, jos EU:n tason ja kansallisia sääntöjä sovellettaisiin rinnakkain tai jos ehdotuksen soveltamisalaa kavennettaisiin. Siinä tehdään selväksi, että nämä rakennetekijät eivät muuttaisi parhaaksi arvioidun vaihtoehdon valintaa. Liitteessä 3 olevassa vakiomuotoisessa taulukossa esitetyissä kustannuksissa ja hyödyissä on nyt otettu huomioon parhaana pidettyyn vaihtoehtoon sisältyvät rakenteelliset lisätekijät.

C) Parantamista kaipaavat seikat

1) Vastavuoroinen tunnustaminen

Ongelman kuvauksen sisältävässä jaksossa 2 käydään tarkemmin läpi sitä, miksi vastavuoroinen tunnustaminen ei kunnolla toimi liikkuvien työkoneiden yhteydessä, vaikka kyseessä onkin ala, jolla teknistä sääntelyä ei ole yhdenmukaistettu EU:n tasolla, ja miksi tämän vuoksi toimintavaihtoehdoksi ei ole otettu toimia, joilla edistettäisiin vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen toteutumista käytännössä.

2) Ongelman kuvauksessa olisi annettava selkeä yleiskuva eri kustannusluokista.

Ongelman kuvauksen sisältävässä jaksossa 2 selostetaan tarkemmin kustannuksia, joita markkinoillepääsyn viivästyminen aiheuttaa valmistajalle. Ne erotetaan selvästi välittömistä kustannuksista, ja lisäksi selitetään, miten kustannukset arvioidaan kunkin ryhmän osalta (valmistajat, jakelijat, käyttäjät, vuokraamot ja viranomaiset). Liitteissä 1 ja 4 annetaan lisätietoja tietoihin liittyvistä rajoituksista ja laskentamenetelmistä.

3) Yhdenmukaistettujen vaatimusten perustelut

Jaksossa 6 selostetaan, miksi yhdenmukaistetut vaatimukset todennäköisesti parantaisivat liikkuvien työkoneiden liikenneturvallisuutta kaikkialla EU:ssa ja miksi liikenneturvallisuutta varten tarvitaan yhtenäisiä vaatimuksia ja teknisiä ratkaisuja eikä vain riittävän tiukkoja vaatimuksia.

4) Liikenneturvallisuus toissijaisena tavoitteena

Jaksossa 4 tehdään selväksi, että liikenneturvallisuus on pikemminkin toissijainen tavoite kuin yksi päätavoitteista. Jaksossa 6 selvennetään, miten tällä aloitteella edistetään erityisesti liikenneturvallisuutta ja miten ja missä määrin kullakin vaihtoehdolla voidaan saavuttaa asetetut tavoitteet.

5) Uudet linjaukset ja täytäntöönpanosäädökset

Jaksossa 8 selvennetään, mistä päätetään nyt tämän vaikutustenarvioinnin perusteella ja mistä myöhemmin täytäntöönpanosäädöksillä.

6) Kustannusten ja säästöjen kvantifiointimenetelmät

Jaksossa 6 esitetään tietolähteet ja pääolettamukset, joita kuvaillaan tarkemmin liitteissä 1 ja 4, sekä arvioidaan estimaattien luotettavuutta ja näyttöön vaikuttavia mahdollisia epävarmuustekijöitä.

7) Rakenteellisten lisätekijöiden arviointi

Jaksossa 6 selostetaan, miksi yhdenmukaistettujen sääntöjen soveltamisalaan ja käyttöönottoon vaikuttavia rakenteellisia lisätekijöitä arvioidaan erillään päätoimintavaihtoehtojen analyysistä, ja tarkastellaan, miten vaikutukset muuttuisivat sen mukaan, millaisia valintoja näiden rakennetekijöiden suhteen tehtäisiin. Liitteessä 4 olevassa taulukossa esitetyissä kustannuksissa ja hyödyissä on otettu huomioon parhaana pidettyyn vaihtoehtoon sisältyvät rakenteelliset lisätekijät.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Jäsenvaltioille tulee jonkin verran kustannuksia sopeutumisesta uuteen asetukseen. Koska ne ovat jo nyt tekemisissä useiden muita ajoneuvoja koskevien tyyppihyväksyntäjärjestelmien kanssa, ne pystyvät olemassa olevien rakenteidensa ja tutkimuslaitostensa avulla selviytymään myös tästä uudesta asetuksesta ilman merkittävää lisärasitetta.

Tällä toimenpiteellä ei ole vaikutusta EU:n talousarvioon.

5.LISÄTIEDOT

Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Kun valittu toimintavaihtoehto on toteutettu, sen todellisia vaikutuksia on seurattava ja verrattava tavoitteisiin ja odotettuihin vaikutuksiin. Komission asiantuntijaryhmä kokoontuu säännöllisesti ja kerää liikkuvien työkoneiden parissa toimivan sektorin asiantuntemusta analysoidakseen tämän asetuksen soveltamista ja täytäntöönpanoa kaikissa EU-maissa.

Tarvittavien tietojen keräämiseksi ehdotetaan ainakin seuraavia indikaattoreita:

·uusille liikkuville työkoneille kussakin jäsenvaltiossa myönnettyjen EU-hyväksyntöjen lukumäärä

·uusille liikkuville työkoneille kussakin jäsenvaltiossa myönnettyjen kansallisten hyväksyntöjen lukumäärä verrattuna uuden asetuksen voimaantuloa edeltäneiden viiden kalenterivuoden aikana myönnettyjen kansallisten hyväksyntöjen keskiarvoon

·jäsenvaltioiden ilmoittamat liikenneonnettomuudet, joissa on osallisena liikkuva työkone

·EU-tyyppihyväksyntään liittyvien vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat välittömät kustannukset kutakin uutta konetyyppiä kohti (indikaattorin arvioimiseen tarvitaan vaikutustenarvioinnin osana tehtävä selvitys, jollainen olisi vertailukelpoisten lukujen saamiseksi tehtävä uudelleen, kun uusi lainsäädäntö on pantu täysimääräisesti täytäntöön)

·EU-tyyppihyväksyntään liittyvien vaatimusten noudattamisesta aiheutuvat välilliset kustannussäästöt (markkinoillepääsyn viivästymisten välttäminen) kutakin uutta konetyyppiä kohti; luvut saataisiin selvityksestä, joka tehdään kun uusi lainsäädäntö on pantu täysimääräisesti täytäntöön.

Uutta asetusta olisi arvioitava viiden vuoden kuluessa sen voimaantulosta.

Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotus noudattaa mahdollisuuksien mukaan asetuksen (EU) N:o 167/2013 rakennetta. Ehdotettu säädös koskee ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvaa asiaa, ja se olisi ulotettava koskemaan Euroopan talousaluetta.

I LUKU

I luvussa esitetään ehdotuksen tarkoitus:

Vahvistetaan ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien liikkuvien työkoneiden tieliikennekäytön turvallisuutta koskevat tekniset vaatimukset sekä tällaisten koneiden EU-tyyppihyväksyntää koskevat hallinnolliset säännökset.

Vahvistetaan tämän ehdotuksen mukaisesti EU-tyyppihyväksynnän piiriin kuuluvien liikkuvien työkoneiden markkinavalvontaa koskevat säännöt ja menettelyt.

Lisäksi luvussa määritellään ehdotuksen soveltamisala säätämällä, että sitä sovelletaan EU:n markkinoille saatettaviin liikkuviin työkoneisiin, ja luettelemalla erityisiä poikkeuksia. Ehdotusta ei esimerkiksi sovelleta yksittäishyväksyntöihin, ajoneuvoihin, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 167/2013, asetuksen (EU) N:o 168/2013 tai asetuksen (EU) 2018/858 soveltamisalaan, eikä liikkuviin työkoneisiin, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h.

Ehdotuksen 3 artiklassa annetaan ehdotuksessa käytettyjen termien määritelmät.

II LUKU

II luvussa vahvistetaan jäsenvaltioiden, hyväksyntäviranomaisten ja talouden toimijoiden (valmistajat, valmistajan edustaja, maahantuojat ja jakelijat) velvollisuudet.

Siinä velvoitetaan jäsenvaltiot

sallimaan ainoastaan ehdotuksen vaatimukset täyttävien liikkuvien työkoneiden markkinoille saattamisen, rekisteröinnin tai käyttöönoton

järjestämään ja toteuttamaan markkinavalvontatoimenpiteitä ja markkinoille tulevien liikkuvien työkoneiden valvontaa asetuksen (EU) 2019/1020 IV, V ja VII luvun mukaisesti.

Valmistajien on varmistettava, että markkinoille saatetaan ainoastaan vaatimustenmukaisia liikkuvia työkoneita.

Luvussa luetellaan myös liikkuvien työkoneiden tieliikennekäytön turvallisuutta koskevat tekniset vaatimukset. Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset, menettelyt ja testit.

Liikkuvan työkoneen saa luvussa olevan yleisen säännöksen mukaan asettaa saataville, ottaa käyttöön tai rekisteröidä vain, jos se on vaatimusten mukainen.

III–VIII LUKU

Näissä luvuissa on säännöksiä EU:n tyyppihyväksyntämenettelystä ja siihen liittyvistä kysymyksistä, kuten EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta, vaatimustenmukaisuustodistuksesta ja merkinnöistä.

Säännösten aiheita ovat i) hakemus ja valmistusasiakirjat, jotka on toimitettava, ii) se, miten ja missä tapauksessa hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä tyyppihyväksyntä, iii) merkinnät ja EU-tyyppihyväksyntätodistus ja sen muuttaminen tarvittaessa, iv) menettelyt teknisten vaatimusten noudattamisen osoittamiseksi, v) EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo ja vi) velvollisuus antaa vaatimustenmukaisuustodistus ja kiinnittää merkinnöin varustettu lakisääteinen kilpi..

IX LUKU

Tässä luvussa on säännöksiä EU:n markkinavalvonnasta, EU:n markkinoille tulevien liikkuvien työkoneiden tarkastuksista ja EU:n suojamenettelyistä. Siihen on sisällytetty päätöksen N:o 768/2008/EY säännöksiä ja viittauksia hiljattain annettuun markkinavalvonta-asetukseen (asetus (EU) 2019/1020).

X LUKU

Tämän luvun mukaan valmistajan on annettava tekniset tiedot, jotka eivät saa poiketa hyväksyntäviranomaisen hyväksymistä tiedoista.

XI LUKU

Tässä luvussa vahvistetaan tutkimuslaitoksiin liittyvät vaatimukset ja menettelyt laitosten nimeämiseksi.

XII LUKU

Luvussa selostetaan, miten komissio käyttää valtaansa antaa delegoituja ja täytäntöönpanosäädöksiä ehdotuksen nojalla.

XIII LUKU

Tässä luvussa perustetaan tietojenvaihtofoorumi, muutetaan asetusta (EU) 2019/1020, säädetään seuraamuksista ja raportoinnista sekä täsmennetään voimaantulo- ja soveltamispäivät.

Luvussa olevan siirtymäsäännöksen mukaan jäsenvaltiot voivat kahdeksan vuoden ajan asetuksen soveltamispäivästä soveltaa kansallisia säännöksiä, jotka koskevat liikkuvien työkoneiden kansallista tyyppihyväksyntää tieliikennekäytön osalta. Kyseisen kansallisen lainsäädännön mukaisiin liikkuviin työkoneisiin ei sovelleta vapaata liikkuvuutta.

2023/0090 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

tieliikenteessä käytettävien liikkuvien työkoneiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta ja asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon, 22 noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/42/EY 23 soveltamisalaan kuuluvia omalla käyttövoimallaan liikkuvia työkoneita, jotka on suunniteltu tai rakennettu työtehtävien suorittamista varten, jäljempänä ’liikkuvat työkoneet’, voidaan joko ajoittain tai useinkin joutua käyttämään tieliikenteessä, useimmiten siirryttäessä työkohteesta toiseen.

(2)Tiettyjä liikkuvien työkoneiden suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä näkökohtia käsitellään jo nyt unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä, etenkin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1628, 24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/14/EY, 25 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/30/EU 26 tai Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/53/EU 27 ja direktiivissä 2006/42/EY.

(3)Liikkuvien työkoneiden turvallisuuden kannalta tärkein säädös on direktiivi 2006/42/EY, jota sovelletaan näihin koneisiin, kun ne saatetaan unionin markkinoille. Direktiivissä vahvistetaan olennaisia terveys- ja turvallisuusvaatimuksia, jotka liittyvät liikkuvien työkoneiden liikkumiseen maastossa ja koskevat esimerkiksi hidastamista, pysähtymistä, jarruttamista, istuinpaikkoja ja kiinnitysjärjestelmiä. Direktiivissä vahvistetut olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset on kuitenkin suunniteltu vain koneen työkäytön turvallisuutta silmällä pitäen, eivätkä ne siis kata koneen tieliikennekäytön aikaisia turvallisuusnäkökohtia.

(4)Koska liikkuvien työkoneiden liikenneturvallisuutta koskevia yhdenmukaistettuja sääntöjä ei ole, jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista sääntelyyn perustuvista vaatimuksista koituu merkittäviä kustannuksia talouden toimijoille, jotka valmistavat liikkuvia työkoneita tai asettavat niitä saataville unionin markkinoille. Lisäksi kyseisten koneiden liikenneturvallisuutta ei taata yhdenmukaisesti unionin koko alueella. Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa unionin tasolla yhdenmukaistetut säännöt liikkuvien työkoneiden liikenneturvallisuudelle.

(5)Unionin sisämarkkinoiden kehittämisen ja toimivuuden vuoksi on aiheellista luoda yhdenmukaistettu tyyppihyväksyntäjärjestelmä, jolla huolehditaan tieliikenteessä käytettäviksi tarkoitettujen liikkuvien työkoneiden liikenneturvallisuudesta.

(6)Koska tämän asetuksen tarkoituksena on puuttua riskeihin, joita syntyy, kun sellaisia liikkuvia työkoneita, jotka on suunniteltu ja rakennettu työtehtävien suorittamista eikä henkilöiden, eläinten tai tavaroiden (koneen käyttöön liittyvää materiaalia lukuun ottamatta) kuljettamista varten, käytetään tieliikenteessä, asetusta ei pitäisi soveltaa koneisiin, joiden ainoana käyttötarkoituksena on henkilöiden, eläinten tai tavaroiden kuljettaminen. Sen vuoksi tätä asetusta ei sovelleta minkään tyyppisiin uusiin henkilökohtaisiin liikkumisen apuvälineisiin (kuten seisoen tai istuen käytettäviin sähköpotkulautoihin, sähköavusteisiin polkupyöriin sähkömoottorilla varustetut polkupyörät ja tavarapolkupyörät mukaan luettuina, itsestään tasapainottuviin ajoneuvoihin itsestään tasapainottuvat henkilökuljettimet ja tasapainoskootterit mukaan luettuina, sähkökäyttöisiin yksipyöriin tai sähkörullalautoihin yksipyöräiset mallit (”one-wheel boards”) mukaan luettuina).

(7)Kun otetaan huomioon, että tämän asetuksen kohteena on työtehtävien suorittamiseen mutta ei työntekijöiden kuljettamiseen suunniteltujen ja rakennettujen liikkuvien työkoneiden tieliikennekäyttö, asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi jätettävä myös liikkuvat työkoneet, jotka on varustettu useammalla kuin kolmella istuinpaikalla kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna.

(8)Hitaat liikkuvat työkoneet muodostavat suurimman osan liikkuvien työkoneiden markkinoista. Lisäksi eräät jäsenvaltiot ovat asettaneet liikkuvien työkoneiden suurimmaksi tieliikenteessä sallituksi nopeudeksi 40 km/h. Koska liikenneturvallisuusriskit ovat kytköksissä ajonopeuteen, olisikin epäjohdonmukaista, että järjestelyä, joka koskee vain liikkuviin työkoneisiin mutta ei tavanomaisiin ajoneuvoihin liittyviä turvallisuusriskejä, sovellettaisiin myös nopeisiin liikkuviin työkoneisiin. Tätä asetusta ei sen vuoksi pitäisi soveltaa liikkuviin työkoneisiin, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h.

(9)Kun kyse on koneista, joita käytetään liikenteessä vain yhden jäsenvaltion alueella, voi olla tarkoituksenmukaista soveltaa yksittäishyväksyntää, joten tällaiset hyväksynnät olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

(10)Koska pienet ja keskisuuret yritykset valmistavat liikkuvia työkoneita pieninä sarjoina ja markkinoilla saataville asetettavien, rekisteröitävien tai käyttöön otettavien yksikköjen määrä on vuosittain ja jäsenvaltiokohtaisesti enintään 50 yksikköä tyyppiä kohti, on aiheellista sallia kansallisen piensarjatyyppihyväksynnän käyttö ja jättää tällaiset hyväksynnät tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Valmistajan olisi kuitenkin voitava hakea EU-tyyppihyväksyntää voidakseen hyötyä vapaasta liikkuvuudesta.

(11)Kun otetaan huomioon, että liikkuvien työkoneiden mitat voivat olla niin suuret, ettei koneen ohjattavuus riitä tieliikennekäyttöön, ja että ne saattavat painonsa tai massansa vuoksi vahingoittaa yleisen tien pintaa tai muuta tieinfrastruktuuria, on aiheellista antaa jäsenvaltioille mahdollisuus harkintansa mukaan kieltää tällaisten koneiden tieliikennekäyttö, vaikka kone olisi tyyppihyväksytty tämän asetuksen mukaisesti.

(12)Olisi vahvistettava teknisiä vaatimuksia, joilla voitaisiin minimoida liikkuvan työkoneen tieliikennekäytöstä aiheutuva henkilöiden loukkaantumisen ja tieinfrastruktuurin vahingoittumisen riski. Teknisissä vaatimuksissa olisi käsiteltävä liikenneturvallisuuteen liittyviä seikkoja, kuten ajoneuvon rakenteen kestävyyttä, suurinta rakenteellista nopeutta, nopeudensäädintä, nopeudenrajoitinta ja nopeusmittaria, jarrulaitteita, ohjauslaitteita, näkyvyysaluetta sekä massoja ja mittoja.

(13)Jotta talouden toimijoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa voitaisiin keventää, tässä asetuksessa olisi sallittava asetuksen (EU) N:o 167/2013 tai asetuksen (EU) 2018/858 mukaisesti tyyppihyväksyttyjen komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden käyttö liikkuvissa työkoneissa.

(14)Kaikkien toimitus- ja jakeluketjuun kuuluvien talouden toimijoiden olisi toteutettava tarvittavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että markkinoilla asetetaan saataville ainoastaan sellaisia liikkuvia työkoneita, jotka ovat tämän asetuksen mukaisia. On tarpeen säätää selkeästä ja oikeasuhteisesta velvollisuuksien jakautumisesta, joka vastaa kunkin talouden toimijan tehtävää toimitus- ja jakeluketjussa.

(15)Jotta voidaan varmistaa, että tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonta, joka on yksi EU-tyyppihyväksyntäjärjestelmän kulmakivistä, on pantu täytäntöön asianmukaisesti ja että se toimii moitteettomasti, toimivaltaisen viranomaisen tai tätä varten nimetyn tutkimuslaitoksen, jolla on alalla tarvittava tekninen pätevyys, olisi säännöllisesti tehtävä tarkastuksia valmistajien luona.

(16)Oikeusvarmuuden takaamiseksi on tarpeen selventää, että tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin liikkuviin työkoneisiin samoin kuin tässä asetuksessa vahvistettujen teknisten vaatimusten kohteena oleviin seikkoihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1020 28 vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat unionin markkinavalvontaa ja unionin markkinoille tulevien tuotteiden valvontaa, minkä vuoksi olisi muutettava mainitun asetuksen liitettä I lisäämällä siihen tämän asetuksen viitetiedot.

(17)Jotta voidaan varmistaa, että EU-tyyppihyväksyntämenettely ja tietyt tämän asetuksen hallinnolliset säännökset pannaan täytäntöön yhdenmukaisella tavalla, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 29 mukaisesti.

(18)Kansallisten viranomaisten olisi tiivistettävä koordinointiaan vaihtamalla tietoja ja tekemällä koordinoituja arvioita koordinoivan viranomaisen ohjauksessa, sillä se on olennaisen tärkeää turvallisuuden ja terveyden suojelun pitämiseksi sisämarkkinoilla jatkuvasti korkeatasoisena. Tämän pitäisi lisäksi tehostaa kansallisella tasolla olevien niukkojen resurssien käyttöä. Sitä varten olisi perustettava jäsenvaltioille ja komissiolle neuvoa-antava foorumi, jonka tavoitteena on edistää hyviä käytäntöjä, vaihtaa tietoja ja koordinoida tämän asetuksen täytäntöönpanon valvontaan liittyviä toimia. Kun otetaan huomioon tällaisen foorumin perustaminen ja sen tehtävät, ei pitäisi olla tarpeen perustaa asetuksen (EU) 2019/1020 30 artiklan 2 kohdassa edellytettyä erillistä hallinnollisen yhteistyön ryhmää. Foorumia olisi kuitenkin pidettävä mainitun asetuksen 29 artiklassa tarkoitettuun tuotteiden vaatimustenmukaisuutta käsittelevään unionin verkostoon liittyvänä hallinnollisen yhteistyön ryhmänä.

(19)Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi siltä osin kuin on kyse niiden kynnysarvojen yhdenmukaistamisesta, joita jäsenvaltiot voivat soveltaa liikkuvien työkoneiden ylisuuriin mittoihin ja massoihin, teknisten vaatimusten eri osatekijöiden soveltamisesta, yksityiskohtaisten teknisten vaatimusten, testausmenettelyjen ja testausmenetelmien vahvistamisesta, virtuaalitestauksesta, tuotannon vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä järjestelyistä ja tutkimuslaitoksia koskevien sääntöjen vahvistamisesta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 30 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(20)Jäsenvaltioiden olisi säädettävä tämän asetuksen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevista säännöistä ja varmistettava, että ne pannaan täytäntöön. Näiden seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(21)Komission olisi raportoitava Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen toiminnasta ja harkittava jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella, olisiko tarpeen ehdottaa erillistä säädöstä, jolla yhdenmukaistettaisiin yksittäishyväksyntäjärjestelmää unionin tasolla, tai jatkaa kansallista tyyppihyväksyntää koskevaa siirtymäaikaa.

(22)Jotta jäsenvaltiot ja kansalliset viranomaiset sekä talouden toimijat voisivat valmistautua tällä asetuksella käyttöön otettujen uusien sääntöjen soveltamiseen, olisi vahvistettava voimaantulon jälkeinen soveltamispäivä. Lisäksi on tarpeen säätää siirtymäajasta, jonka puitteissa valmistajat voivat päättää noudattaa tätä asetusta, jolloin ne voivat hyödyntää vapaata liikkuvuutta, tai soveltaa asiaa koskevaa kansallista tyyppihyväksyntälainsäädäntöä.

(23)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli vahvistaa uusien liikkuvien työkoneiden tyyppihyväksyntää koskevia yhdenmukaistettuja teknisiä vaatimuksia, hallinnollisia vaatimuksia ja menettelyjä, jotka koskevat näiden koneiden tieliikennekäyttöä, sekä tällaisten koneiden markkinavalvontaa koskevia sääntöjä ja menettelyjä, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

1.Tässä asetuksessa vahvistetaan tieliikennekäyttöön tarkoitettujen liikkuvien työkoneiden EU-tyyppihyväksyntää ja markkinoille saattamista koskevat tekniset vaatimukset, hallinnolliset vaatimukset ja menettelyt.

2.Tässä asetuksessa vahvistetaan myös liikkuvien työkoneiden markkinavalvontaa koskevat säännöt ja menettelyt.

2 artikla

Soveltamisala

1.Tätä asetusta sovelletaan liikkuviin työkoneisiin, kun ne saatetaan markkinoille ja ne on tarkoitettu käytettäväksi tieliikenteessä kuljettajan ohjaamana tai ilman kuljettajaa.

2.Tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

(a)liikkuvat työkoneet, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h;

(b)liikkuvat työkoneet, joissa on enemmän kuin kolme istuinpaikkaa kuljettajan istuinpaikka mukaan luettuna;

(c)direktiivin 2006/42/EY 2 artiklan a alakohdassa annetun määritelmän mukaiset koneet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu kuljettamaan yhtä tai useampaa henkilöä tai eläintä tai muuta tavaraa kuin työn suorittamiseen tarvittavia välineitä taikka työn tuloksena syntyviä, sen suorittamiseen tarvittavia tai väliaikaisesti varastoitavaksi tai työmaille kuljetettavaksi tarkoitettuja materiaaleja;

(d)ajoneuvot, kuten moottoriajoneuvot, traktorit, perävaunut, kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot, nelipyörät ja vedettävät vaihdettavissa olevat laitteet, jotka kuuluvat asetuksen (EU) N:o 167/2013, asetuksen (EU) N:o 168/2013 tai asetuksen (EU) 2018/858 soveltamisalaan;

(e)liikkuvat työkoneet, jotka on saatettu markkinoille, rekisteröity tai otettu käyttöön ennen [julkaisutoimisto lisää tämän asetuksen soveltamispäivän];

(f)tieliikennekäyttöön tarkoitettujen liikkuvien työkoneiden yksittäishyväksynnät, jotka on myönnetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja kyseisen kansallisen lainsäädännön mukaiset liikkuvat työkoneet;

(g)tieliikennekäyttöön tarkoitettujen, pieninä sarjoina valmistettavien liikkuvien työkoneiden hyväksynnät, jotka on myönnetty kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja kyseisen kansallisen lainsäädännön mukaiset liikkuvat työkoneet.

Pieninä sarjoina valmistettavien liikkuvien työkoneiden tapauksessa valmistaja voi päättää joko hakea EU-tyyppihyväksyntää tai noudattaa ensimmäisen alakohdan g alakohdassa tarkoitettua kansallista lainsäädäntöä.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)’liikkuvalla työkoneella’ direktiivin 2006/42/EY soveltamisalaan kuuluvaa omalla käyttövoimallaan liikkuvaa konetta, joka on suunniteltu tai rakennettu työtehtävien suorittamista varten;

(2)’yksittäishyväksynnällä’ hyväksyntäviranomaisen antamaa todistusta siitä, että liikkuva työkone, olipa se laatuaan ainoa tai ei, täyttää liikkuvan työkoneen kansallista yksittäishyväksyntää koskevat kansalliset hallinnolliset säännökset ja tekniset vaatimukset;

(3)’pieninä sarjoina valmistettavilla liikkuvilla työkoneilla’ kansallista tyyppihyväksyntää, joka myönnetään liikkuvan työkoneen tyypille, jonka markkinoilla saataville asetettavien, rekisteröitävien tai käyttöön otettavien yksikköjen määrä on vuodessa ja jäsenvaltiokohtaisesti enintään 50 yksikköä tyyppiä kohti;

(4)’järjestelmällä’ laitekokonaisuutta, joka on yhdistetty suorittamaan yhtä tai useampaa erityistä tehtävää liikkuvassa työkoneessa ja johon sovelletaan teknisiä vaatimuksia;

(5) ’komponentilla’ liikkuvan työkoneen osaksi tarkoitettua laitetta, joka voidaan tyyppihyväksyä kyseisestä koneesta erillään;

(6)’erillisellä teknisellä yksiköllä’ liikkuvan työkoneen osaksi tarkoitettua laitetta, joka voidaan tyyppihyväksyä erikseen;

(7) ’EU-tyyppihyväksynnällä’ hyväksyntäviranomaisen antamaa todistusta siitä, että liikkuvan työkoneen tyyppi täyttää tämän asetuksen asiaa koskevat säännökset;

(8)’markkinavalvontaviranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista, joka vastaa markkinavalvonnan toteuttamisesta kyseisen jäsenvaltion alueella;

(9)’hyväksyntäviranomaisella’ jäsenvaltion viranomaista, jonka kyseinen jäsenvaltio on ilmoittanut komissiolle ja joka on toimivaltainen kaikissa liikkuvan työkoneen tyyppihyväksyntään liittyvissä kysymyksissä ja joka antaa ja tarvittaessa peruuttaa tai epää hyväksyntätodistukset, toimii toisten jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten yhteyselimenä, nimeää tutkimuslaitokset ja huolehtii siitä, että valmistaja täyttää velvoitteensa tuotannon vaatimustenmukaisuuden osalta;

(10)’kansallisella viranomaisella’ jäsenvaltion hyväksyntäviranomaista tai muuta viranomaista, joka osallistuu liikkuvien työkoneiden markkinavalvontaan, tuontitarkastuksiin tai rekisteröintiin ja vastaa näistä toiminnoista;

(11)’tutkimuslaitoksella’ riippumatonta organisaatiota tai elintä, jonka hyväksyntäviranomainen on nimennyt testauslaboratorioksi suorittamaan testejä tai vaatimustenmukaisuuden arviointielimeksi suorittamaan alkuarvioinnin ja muita testejä tai tarkastuksia hyväksyntäviranomaisen puolesta; hyväksyntäviranomainen voi myös itse huolehtia näistä tehtävistä;

(12)’valmistajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa liikkuvaa työkonetta ja markkinoi sitä omalla nimellään tai tavaramerkillään varustettuna;

(13)’markkinavalvonnasta vastaavalla valmistajan edustajalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jonka valmistaja on asianmukaisesti nimennyt suorittamaan 8 artiklassa määritellyt tehtävät;

(14)’maahantuojalla’ unioniin sijoittautunutta luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka saattaa markkinoille kolmannessa maassa valmistetun liikkuvan työkoneen;

(15)’jakelijalla’ jälleenmyyjää tai muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka ei ole valmistaja tai maahantuoja ja joka asettaa liikkuvan työkoneen saataville markkinoilla;

(16)’talouden toimijalla’ valmistajaa, markkinavalvonnasta vastaavaa valmistajan edustajaa, maahantuojaa tai jakelijaa;

(17)’markkinoille saattamisella’ liikkuvan työkoneen asettamista ensimmäistä kertaa saataville unionissa;

(18)’asettamisella saataville markkinoilla’ liikkuvan työkoneen toimittamista markkinoille liiketoiminnan yhteydessä jakelua taikka käyttöä varten maksua vastaan tai maksutta;

(19)’käyttöönotolla’ liikkuvan työkoneen ensimmäistä käyttöä käyttötarkoitukseensa unionissa;

(20)’rekisteröinnillä’ liikkuvalle työkoneelle tieliikennekäyttöä varten myönnettyä hallinnollista käyttöönottolupaa, jonka yhteydessä kone on tunnistettu ja sille on annettu sarjanumero eli rekisterinumero ja joka on voimassa pysyvästi tai tilapäisesti;

(21)’EU-tyyppihyväksyntätodistuksella’ hyväksyntäviranomaisen antamaa asiakirjaa, jolla todistetaan, että liikkuvan työkoneen tyyppi on hyväksytty tämän asetuksen mukaisesti;

(22)’vaatimustenmukaisuustodistuksella’ valmistajan tämän asetuksen mukaisesti toimittamaa asiakirjaa, jolla todistetaan, että valmistettu liikkuva työkone on hyväksytyn liikkuvan työkoneen tyypin mukainen;

(23)’liikkuvan työkoneen tyypillä’ tiettyä liikkuvien työkoneiden luokkaa ja niiden variantteja ja versioita, joilla on ainakin seuraavat yhteiset olennaiset ominaisuudet:

(a)luokka,

(b)valmistaja,

(c)valmistajan antama tyyppinimi,

(d)olennaiset valmistukseen ja suunnitteluun liittyvät tekijät,

(e)keskusputkirunko / sivupalkeilla varustettu alusta / nivelletty alusta (ilmeiset ja perusluonteiset erot),

(f)akselit tai telat (lukumäärä),

(g)monivaiheisesti valmistettujen liikkuvien työkoneiden tapauksessa edellistä valmistusvaihetta edustavan liikkuvan työkoneen valmistaja ja tyyppi;

(24)’variantilla’ saman tyypin liikkuvia työkoneita, jotka eivät eroa toisistaan ainakaan seuraavilta osin:

(a)korin rakenne tai tyyppi,

(b)valmistusvaihe,

(c)moottori (polttomoottori/hybridimoottori/sähkömoottori/hybridisähkömoottori),

(d)toimintaperiaate,

(e)sylinterien määrä ja järjestely,

(f)enintään 30 prosentin tehoero (suurin teho enintään 1,3 kertaa suurempi kuin pienin teho),

(g)enintään 20 prosentin sylinteritilavuusero (suurin arvo enintään 1,2 kertaa pienin arvo),

(h)vetävät akselit (määrä, sijainti, yhteenkytkentä),

(i)ohjaavat akselit (määrä ja sijainti)

(j)suurimman kuormitetun massan ero enintään 10 prosenttia,

(k)voimansiirto (tyyppi),

(l)kaatumisen varalta asennetut suojarakenteet,

(m)jarruttavat akselit (määrä);

(25)’variantin versiolla’ ajoneuvoja, jotka muodostuvat hyväksyntäasiakirjoissa esitetystä yhdistelmästä;

(26)’teknisillä vaatimuksilla’ 15 artiklassa lueteltuja teknisiä vaatimuksia;

(27)’hyväksyntäasiakirjoilla’ 19 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja hyväksyntäasiakirjoja;

(28)’EU-tyyppihyväksynnän haltijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on hakenut EU-tyyppihyväksyntää ja jolle on annettu EU-tyyppihyväksyntätodistus;

(29)’vakavan riskin aiheuttavilla liikkuvilla työkoneilla’ liikkuvia työkoneita, jotka vaaran luonteen ja sen toteutumisen todennäköisyyden huomioon ottavan asianmukaisen riskinarvioinnin perusteella aiheuttavat vakavan riskin, joka liittyy tämän asetuksen piiriin kuuluviin seikkoihin;

(30)’palautusmenettelyllä’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada loppukäyttäjien saataville jo asetettu liikkuva työkone takaisin;

(31)’markkinoilta poistamisella’ tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on estää toimitusketjussa olevan liikkuvan työkoneen asettaminen saataville markkinoilla.

II LUKU

VELVOLLISUUDET

4 artikla

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

1.Jäsenvaltioiden on perustettava tai nimettävä viranomaiset, jotka ovat toimivaltaisia hyväksyntää ja markkinavalvontaa koskevissa kysymyksissä tämän asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisten viranomaisten perustamisesta ja nimeämisestä.

2.Hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisia koskevassa ilmoituksessa on ilmoitettava viranomaisten nimet, osoitteet, myös sähköpostiosoitteet, ja vastuualueet. Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot hyväksyntäviranomaisista.

3.Jäsenvaltiot saavat sallia ainoastaan tämän asetuksen mukaisten liikkuvien työkoneiden asettamisen saataville markkinoilla, rekisteröinnin, käyttöönoton tai tieliikennekäytön.

4.Jäsenvaltiot eivät saa tämän asetuksen piiriin kuuluvien seikkojen perusteella kieltää, rajoittaa tai estää tämän asetuksen mukaisten liikkuvien työkoneiden asettamista saataville markkinoilla, rekisteröintiä, käyttöönottoa tai tieliikennekäyttöä.

5.Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat rajoittaa liikkuvien työkoneiden tieliikennekäyttöä tai kieltää sen seuraavilla perusteilla:

(a)liikkuvan työkoneen ohjattavuus ei koneen ylisuurten mittojen vuoksi riitä tieliikennekäyttöön; tai

(b)liikkuva työkone saattaa ylisuuren painonsa tai massansa vuoksi vahingoittaa yleisen tien pintaa tai muuta tieinfrastruktuuria.

Siirretään komissiolle valta antaa 47 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla kynnysarvot, mukaan lukien koneen suurin tieliikenteessä sallittu kokonaismassa, joiden ylittyessä liikkuvan työkoneen mittoja, painoa ja massoja pidetään ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetussa mielessä ylisuurina. Näissä delegoiduissa säädöksissä voidaan vahvistaa niiden liikkuvien työkoneiden luokat, joita asia koskee.

6.Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava markkinavalvontatoimenpiteitä ja markkinoille tulevien liikkuvien työkoneiden valvontaa asetuksen (EU) 2019/1020 IV, V ja VII luvun mukaisesti.

5 artikla

Hyväksyntäviranomaisten velvollisuudet

1.Hyväksyntäviranomaisten on varmistettava, että EU-tyyppihyväksyntää hakevat valmistajat täyttävät tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

2.Hyväksyntäviranomaiset saavat hyväksyä ainoastaan sellaiset liikkuvat työkoneet, jotka täyttävät tämän asetuksen vaatimukset.

3.Hyväksyntäviranomaisten on hoidettava tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä riippumattomasti ja puolueettomasti. Niiden on tehtävä tuloksellista ja tehokasta yhteistyötä ja jaettava asemansa ja tehtäviensä kannalta merkityksellisiä tietoja.

6 artikla

Valmistajien yleiset velvollisuudet

1.Valmistajan on varmistettava, että sen markkinoille saattamat liikkuvat työkoneet kuuluvat tyyppiin, jolle on myönnetty EU-tyyppihyväksyntä, ja että ne on suunniteltu ja valmistettu kyseisen tyypin mukaisesti.

2.Valmistajan on varmistettava, että EU-tyyppihyväksytyssä liikkuvassa työkoneessa, jonka se saattaa markkinoille, on tässä asetuksessa vaadittu lakisääteinen kilpi ja merkintä, että koneen mukana on vaatimustenmukaisuustodistus ja että käyttäjälle tarkoitetut asiakirjat, tiedot ja ohjeet on laadittu tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.

3.Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden valmistajien on markkinavalvontaa varten nimettävä yksi unioniin sijoittautunut edustaja, joka voi olla 17 kohdassa tarkoitettu tai toinen edustaja. Valmistajan edustajan, joka on nimetty markkinavalvontaa varten, on suoritettava 8 artiklan mukaisessa toimeksiannossa määritellyt tehtävät.

4.Valmistajan on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä postiosoitteensa ja sähköpostiosoitteensa, joista siihen saa yhteyden, joko liikkuvassa työkoneessa tai, mikäli se ei ole mahdollista, koneen mukana seuraavassa asiakirjassa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, josta valmistajaan saa yhteyden. Yhteystiedot on annettava loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten helposti ymmärtämällä kielellä.

5.Valmistaja on vastuussa hyväksyntäviranomaiselle kaikista hyväksyntämenettelyn osatekijöistä sekä tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamisesta riippumatta siitä, onko se osallistunut suoraan liikkuvan työkoneen kaikkiin valmistusvaiheisiin.

6.Valmistajan on varmistettava, että käytössä on menettelyt sen takaamiseksi, että sarjatuotanto pysyy hyväksytyn tyypin mukaisena. Muutokset liikkuvan työkoneen rakenteessa tai ominaisuuksissa tai niissä vaatimuksissa, joiden mukainen liikkuvan työkoneen on ilmoitettu olevan, on otettava huomioon V luvun mukaisesti.

7.Valmistajan on varmistettava, että kun EU-tyyppihyväksytty liikkuva työkone on sen vastuulla ja kone on tarkoitettu asetettavaksi saataville markkinoilla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna koneen vaatimustenmukaisuutta suhteessa tähän asetukseen.

7 artikla

Valmistajien erityiset velvollisuudet

1.Valmistajan, jolla on riittävä syy uskoa, että liikkuva työkone, jonka se on asettanut saataville markkinoilla, ei ole tämän asetuksen mukainen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen liikkuvan työkoneen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen.

Valmistajan on välittömästi ilmoitettava EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle yksityiskohtaiset tiedot vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista toimenpiteistä.

2.Valmistajan, jolla on riittävä syy uskoa, että liikkuva työkone, jonka se on asettanut saataville markkinoilla, aiheuttaa vakavan riskin, on välittömästi ilmoitettava asiasta niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa liikkuva työkone on asetettu saataville markkinoilla, ja annettava yksityiskohtaiset tiedot vaatimustenvastaisuudesta ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä.

3.Valmistajan on pidettävä hyväksyntäviranomaisten saatavilla hyväksyntäasiakirjat ja jäljennös vaatimustenmukaisuustodistuksista kymmenen vuoden ajan liikkuvan työkoneen markkinoille saattamisen jälkeen.

4.Valmistajan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava kyseiselle viranomaiselle hyväksyntäviranomaisen välityksellä jäljennös EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta, joka on käännetty kyseisen viranomaisen vaivatta ymmärtämälle kielelle.

Valmistajan on tehtävä kansallisen viranomaisen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EU) 2019/1020 19 artiklan mukaisesti markkinoille saatettujen, rekisteröityjen tai käyttöön otettujen liikkuvien työkoneiden aiheuttamien riskien poistamiseksi.

5.Valmistajan on tutkittava kaikki vastaanottamansa valitukset markkinoille saattamiinsa liikkuviin työkoneisiin liittyvistä riskeistä, vaaratilanne-epäilyistä tai vaatimustenvastaisuuskysymyksistä.

Jos valitus on perusteltu, valmistajan on ilmoitettava asiasta jakelijoilleen ja maahantuojilleen.

Valmistajan on pidettävä ensimmäisessä kohdassa tarkoitetuista valituksista kirjaa ja sisällytettäväkirjanpitoon kunkin valituksen osalta kuvaus aiheena olevasta asiasta ja tiedot, joiden perusteella asianomainen liikkuvan työkoneen tyyppi voidaan tunnistaa.

8 artikla

Markkinavalvontaan liittyvät valmistajan edustajan velvollisuudet

Valmistajan edustajan, joka on nimetty markkinavalvontaa varten, on suoritettava valmistajalta saamassaan toimeksiannossa määritellyt tehtävät. Tässä toimeksiannossa edustaja on valtuutettava

(a)saamaan käyttöönsä 18 artiklassa tarkoitetut valmistusasiakirjat sekä vaatimustenmukaisuustodistukset;

(b)toimittamaan hyväksyntäviranomaisen perustellusta pyynnöstä kyseiselle viranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen liikkuvan työkoneen tuotannon vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi;

(c)tekemään hyväksyntä- tai markkinavalvontaviranomaisten kanssa niiden pyynnöstä yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan valmistajan edustajan toimeksiannon piiriin kuuluvien liikkuvien työkoneiden aiheuttamien vakavien riskien poistamiseksi.

9 artikla

Maahantuojien yleiset velvollisuudet

1.Maahantuojan on varmistettava, että sen markkinoille saattamat liikkuvat työkoneet kuuluvat tyyppiin, jolle on myönnetty EU-tyyppihyväksyntä, ja että ne ovat kyseisen tyypin mukaisia.

2.Maahantuojan on varmistettava, että EU-tyyppihyväksytyssä liikkuvassa työkoneessa, jonka se saattaa markkinoille, on tässä asetuksessa vaadittu lakisääteinen kilpi ja merkintä, että koneen mukana on vaatimustenmukaisuustodistus, että käyttäjälle tarkoitetut asiakirjat, tiedot ja ohjeet on laadittu tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti ja että 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa vahvistetut velvollisuudet on soveltuvissa tapauksissa täytetty.

3.Maahantuojan on ilmoitettava nimensä, rekisteröity tuotenimensä tai rekisteröity tavaramerkkinsä sekä postiosoitteensa ja sähköpostiosoitteensa, joista siihen saa yhteyden, joko liikkuvassa työkoneessa tai, mikäli se ei ole mahdollista, koneen mukana seuraavassa asiakirjassa. Osoitteessa on ilmoitettava yksi yhteyspiste, josta valmistajaan saa yhteyden. Yhteystiedot on annettava loppukäyttäjien ja markkinavalvontaviranomaisten vaivattomasti ymmärtämällä kielellä.

4.Maahantuojan on varmistettava, että kun EU-tyyppihyväksytty liikkuva työkone on sen vastuulla ja se on tarkoitettu asetettavaksi saataville markkinoilla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna koneen vaatimustenmukaisuutta suhteessa asiaa koskeviin tämän asetuksen säännöksiin.

10 artikla

Maahantuojien erityiset velvollisuudet

1.Maahantuoja ei saa asettaa saataville markkinoilla liikkuvia työkoneita, jotka eivät ole tämän asetuksen mukaisia, ennen kuin ne on saatettu vaatimusten mukaisiksi.

2.Maahantuojan, jolla on riittävä syy uskoa, että liikkuva työkone, jonka se on asettanut saataville markkinoilla, ei ole tämän asetuksen mukainen, on välittömästi toteutettava tarvittavat korjaavat toimenpiteet kyseisen liikkuvan työkoneen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi, sen poistamiseksi markkinoilta tai sitä koskevan palautusmenettelyn järjestämiseksi, jos se on tarpeen.

3.Maahantuojan, jolla on riittävä syy uskoa, että liikkuva työkone, jonka se on asettanut saataville markkinoilla, aiheuttaa vakavan riskin, on välittömästi ilmoitettava asiasta valmistajalle sekä niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa liikkuva työkone on asetettu saataville markkinoilla tai otettu käyttöön.

Maahantuojan on ilmoitettava niille myös mahdollisista toimista, joihin on ryhdytty, ja annettava yksityiskohtaiset tiedot etenkin vakavasta riskistä ja kaikista valmistajan toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

4.Maahantuojan on kymmenen vuoden ajan sen jälkeen, kun liikkuva työkone on saatettu markkinoille, pidettävä vaatimustenmukaisuusvakuutuksen jäljennös hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisten saatavilla ja varmistettava, että hyväksyntäasiakirjat voidaan antaa pyynnöstä kyseisten viranomaisten saataville.

5.Maahantuojan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä toimitettava sille kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen liikkuvan työkoneen vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi, kielellä, jota kansallinen viranomainen vaivattomasti ymmärtää. Maahantuojan on tehtävä tämän viranomaisen kanssa sen pyynnöstä yhteistyötä kaikissa markkinoille saattamiensa liikkuvien työkoneiden aiheuttamien riskien poistamiseksi toteutettavissa toimissa.

6.Maahantuojan on pidettävä kirjaa markkinoille saattamiinsa liikkuviin työkoneisiin liittyvistä valituksista ja palautusmenettelyistä ja tiedotettava jakelijoilleen tällaisista valituksista ja palautusmenettelyistä.

11 artikla

Jakelijoiden yleiset velvollisuudet

1.Asettaessaan EU-tyyppihyväksytyn liikkuvan työkoneen saataville markkinoilla jakelijan on noudatettava asianmukaista huolellisuutta tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten suhteen.

2.Jakelijan on ennen EU-tyyppihyväksytyn liikkuvan työkoneen asettamista saataville markkinoilla varmistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)liikkuvassa työkoneessa on tässä asetuksessa vaadittu lakisääteinen kilpi ja merkintä;

(b)kyseisen työkoneen mukana on vaatimustenmukaisuustodistus;

(c)käyttäjälle tarkoitetut asiakirjat, tiedot ja ohjeet on laadittu tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.

(d)tapauksen mukaan 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 9 artiklan 3 kohdassa vahvistetut velvollisuudet.

3.Jakelijan on varmistettava, että kun EU-tyyppihyväksytty liikkuva työkone on sen vastuulla, varastointi- tai kuljetusolosuhteet eivät vaaranna koneen vaatimustenmukaisuutta suhteessa tähän asetukseen.

12 artikla

Jakelijoiden erityiset velvollisuudet

1.Jos jakelijalla on riittävä syy uskoa, että liikkuva työkone ei ole tämän asetuksen mukainen, sen on ilmoitettava asiasta valmistajalle, maahantuojalle ja EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle eikä se saa asettaa kyseistä konetta saataville markkinoilla ennen kuin se on saatettu vaatimusten mukaiseksi.

2.Jakelijan, jolla on riittävä syy uskoa, että sen markkinoilla saataville asettama liikkuva työkone ei ole tämän asetuksen mukainen, on ilmoitettava asiasta valmistajalle, maahantuojalle ja EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

3.Jakelijan, jolla on riittävä syy uskoa, että sen markkinoilla saataville asettama liikkuva työkone aiheuttaa vakavan riskin, on välittömästi ilmoitettava asiasta valmistajalle, maahantuojalle sekä niiden jäsenvaltioiden hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille, joissa se on asettanut kyseisen liikkuvan työkoneen saataville markkinoilla.

Jakelijan on ilmoitettava niille myös mahdollisista toimenpiteistä, joihin on ryhdytty, ja annettava yksityiskohtaiset tiedot etenkin vakavasta riskistä ja valmistajan toteuttamista korjaavista toimenpiteistä.

4.Jakelijan on kansallisen viranomaisen perustellusta pyynnöstä varmistettava, että valmistaja antaa kansalliselle viranomaiselle 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot tai että maahantuoja antaa kansalliselle viranomaiselle 10 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot. Jakelijan on tämän viranomaisen pyynnöstä tehtävä sen kanssa yhteistyötä kaikissa toimissa, jotka toteutetaan asetuksen (EU) 2019/1020 19 artiklan mukaisesti jakelijan markkinoilla saataville asettaman liikkuvan työkoneen aiheuttamien riskien poistamiseksi.

5.Jakelijan on ilmoitettava asianomaiselle valmistajalle välittömästi kaikista vastaanottamistaan valituksista, jotka koskevat sen markkinoille saattamiin liikkuviin työkoneisiin liittyviä riskejä, vaaratilanne-epäilyjä tai vaatimustenvastaisuutta.

13 artikla

Tapaukset, joissa valmistajan velvollisuuksia sovelletaan maahantuojaan ja jakelijaan

Maahantuojaa tai jakelijaa pidetään tätä asetusta sovellettaessa valmistajana ja sitä koskevat samat velvoitteet kuin valmistajaa seuraavissa tapauksissa:

(a)maahantuoja tai jakelija asettaa liikkuvan työkoneen saataville markkinoilla, rekisteröi sen tai vastaa sen käyttöönotosta omalla nimellään tai tavaramerkillään;

(b)maahantuoja tai jakelija muuttaa kyseistä työkonetta siten, että se voi vaikuttaa tämän asetuksen noudattamiseen.

14 artikla

Talouden toimijoita koskevat tiedot

Talouden toimijoiden on pyynnöstä ilmoitettava hyväksyntä- ja markkinavalvontaviranomaisille kymmenen vuoden ajan siitä, kun liikkuva työkone saatettiin markkinoille, tiedot seuraavista:

(a)kaikki talouden toimijat, jotka ovat toimittaneet niille liikkuvan työkoneen;

(b)kaikki talouden toimijat, joille ne ovat toimittaneet liikkuvan työkoneen.

15 artikla

Liikkuvia työkoneita koskevat tekniset vaatimukset

1.Liikkuvat työkoneet on suunniteltava, rakennettava ja koottava siten, että kuljettajan ja muiden henkilöiden loukkaantumisen ja tieinfrastruktuurin vahingoittumisen riski koneen lähellä on mahdollisimman pieni liikkuvan työkoneen ollessa tieliikennekäytössä.

2.Siirretään komissiolle valta antaa 47 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia seuraavien tekijöiden osalta:

(a)ajoneuvon rakenteellinen kestävyys;

(b)suurin rakenteellinen nopeus, nopeudensäädin, nopeudenrajoittimet ja nopeusmittari;

(c)jarrulaitteet;

(d)ohjauslaitteet;

(e)näkyvyysalue;

(f)tuulilasinpyyhkimet;

(g)lasit ja niiden asennus;

(h)epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet;

(i)valaisimet ja valaisimien asennus;

(j)ajoneuvon ulkopuoliset rakenteet ja lisävarusteet tieliikennekäyttöasennossa, mukaan luettuina työvälineet ja kääntyvät rakenteet;

(k)äänimerkinantolaitteet ja niiden asennus;

(l)lämmitysjärjestelmät sekä huurteen- ja huurunpoistolaiteet;

(m)rekisterikilven tila;

(n)lakisääteinen kilpi ja merkinnät;

(o)mitat;

(p)massat, mukaan lukien suurin tieliikenteessä sallittu kokonaismassa;

(q)polttoainesäiliöt;

(r)renkaat;

(s)peruutusvaihde;

(t)telaketjut;

(u)mekaaniset kytkentälaitteet;

(v)kuljettajan ja muiden matkustajien istuinpaikat ja turvajärjestelmät;

(w)käyttäjän käsikirja tieliikennekäyttöä varten;

(x)käyttäjän hallintalaitteet tieliikennekäyttöä varten;

(y)tieliikennekäyttöön liittyvät tiedot, varoitukset ja merkinnät.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä voidaan vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt mitä tahansa muuta tekijää varten, jos se on tarpeen tekniikan ja tieteen kehityksen vuoksi ja jotta voidaan varmistaa 1 kohdan noudattaminen.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin delegoituihin säädöksiin on tarvittaessa sisällyttävä myös yksityiskohtaiset säännöt seuraavista:

(a)21 artiklan 3 kohdassa luetelluista menettelyistä valitut testausmenettelyt;

(b)testausmenetelmät;

(c)johonkin ensimmäisessä alakohdassa lueteltuun tekijään liittyvät raja-arvot tai parametrit;

(d)kuvaus laitteista tai osista, joilla liikkuva työkone on varustettava;

(e)liikkuvan työkoneen erityisominaisuudet.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä on täsmennettävä luokat, joita yksityiskohtaiset säännöt koskevat, ja niissä voidaan vahvistaa liikkuvien työkoneiden eri luokille erilaisia yksityiskohtaisia sääntöjä.

16 artikla

Liikkuvien työkoneiden asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti tai käyttöönotto

1.Liikkuvaa työkonetta ei saa asettaa saataville markkinoilla, rekisteröidä tai ottaa käyttöön, ellei se ole tämän asetuksen mukainen.

2.Liikkuva työkone on tämän asetuksen mukainen ainoastaan silloin, kun tässä asetuksessa säädetyt kyseistä konetta vastaavat velvollisuudet on täytetty.

III LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELY

17 artikla

EU-tyyppihyväksynnän hakeminen

1.Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi jättää EU-tyyppihyväksyntähakemuksen missä tahansa jäsenvaltiossa.

EU-hyväksyntää koskeva hakemus on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle.

Jos EU-tyyppihyväksynnän hakija on sijoittautunut unionin ulkopuolelle, hakijan on nimettävä yksi unioniin sijoittautunut edustaja, joka edustaa hakijaa hyväksyntäviranomaiseen nähden.

2.EU-tyyppihyväksynnässä koko liikkuvan työkoneen hyväksyntä suoritetaan yhdellä kertaa.

3.Yksittäisen liikkuvan työkoneen tyypin EU-tyyppihyväksyntää varten jätetään vain yksi hakemus vain yhdessä jäsenvaltiossa ja vain yhdelle kyseisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaiselle.

4.Jokaisesta hyväksyttäväksi haettavasta tyypistä on jätettävä erillinen EU-tyyppihyväksyntähakemus.

18 artikla

Valmistusasiakirjat

1.Jättäessään hakemuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti EU-tyyppihyväksynnän hakijan on toimitettava hyväksyntäviranomaiselle valmistusasiakirjat.

2.Valmistusasiakirjojen on sisällettävä seuraavat:

(a)ilmoituslomake;

(b)kaikki tietoaineistot, piirustukset, valokuvat ja muut merkitykselliset tiedot;

(c)EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus, josta säädetään sovellettavassa tuotteiden kaupan pitämisen edellytysten yhdenmukaistamista koskevassa unionin lainsäädännössä;

(d)kaikki tiedot, joita hyväksyntäviranomainen pyytää hakemusmenettelyn yhteydessä.

3.Valmistusasiakirjat on annettava paperilla tai tutkimuslaitoksen ja hyväksyntäviranomaisen hyväksymässä sähköisessä muodossa.

4.Komissio vahvistaa ilmoituslomakkeen ja valmistusasiakirjojen mallit täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

IV LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMENETTELYJEN TOTEUTTAMINEN

19 artikla

EU-tyyppihyväksyntämenettelyjen toteuttamista koskevat yleiset säännökset

1.Hyväksyntäviranomaiset saavat myöntää kullekin liikkuvan työkoneen tyypille vain yhden EU-tyyppihyväksynnän.

2.Hyväksyntäviranomaisten on todennettava seuraavat:

(a) 22 artiklassa tarkoitetut tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat järjestelyt on toteutettu;

(b) liikkuvan työkoneen tyyppi on sovellettavien teknisten vaatimusten mukainen.

Jos hyväksyntäviranomainen toteaa, että liikkuvan työkoneen tyyppi, joka on asiaa koskevien teknisten vaatimusten mukainen, aiheuttaa siitä huolimatta vakavan riskin, se voi evätä EU-tyyppihyväksynnän. Siinä tapauksessa viranomaisen on välittömästi lähetettävä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille ja komissiolle yksityiskohtaiset tiedot, joissa selostetaan päätöksen syyt ja esitetään näyttö, johon käsitys perustuu.

3.Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille epäämistään tai peruuttamistaan EU-tyyppihyväksynnöistä ja päätöksensä syistä yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä.

4.Hyväksyntäviranomaisen on laadittava hyväksyntäasiakirjat, jotka sisältävät kaikki seuraavista:

(a)valmistusasiakirjat ja tutkimuslaitoksen tai hyväksyntäviranomaisen siihen toimiensa yhteydessä liittämät testausselosteet ja muut asiakirjat;

(b)hakemisto, jossa esitetään hyväksyntäasiakirjojen sisältö numeroituna tai merkittynä siten, että jokainen sivu on helposti löydettävissä ja kunkin asiakirjan muoto on helposti tunnistettavissa ja että siitä käyvät ilmi EU-tyyppihyväksynnän eri hallinnolliset vaiheet, varsinkin tarkistusten ja päivitysten päivämäärät. Hyväksyntäviranomaisen on pidettävä hyväksyntäasiakirjoissa olevat tiedot saatavilla kymmenen vuoden ajan kyseisen hyväksynnän voimassaolon päättymisen jälkeen.

5.Komissiolla on mahdollisuus käyttää 3 kohdassa ja 20 artiklan 3 kohdassa, 25 artiklan 3 kohdassa ja 26 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua yhteistä suojattua sähköistä tiedonvaihtojärjestelmää. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan kyseisen järjestelmän kautta saataville asetettavien sähköisten asiakirjojen muoto, tiedonvaihtomekanismi, menettelyt, jotka koskevat ilmoittamista viranomaisille EU-tyyppihyväksyntöjen myöntämisestä, muuttamisesta, epäämisistä ja peruuttamisista sekä tarvittavista turvallisuustoimenpiteistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

20 artikla

EU-tyyppihyväksyntätodistus

1.Kun EU-tyyppihyväksyntä myönnetään, hyväksyntäviranomaisen on annettava EU-tyyppihyväksynnän hakijalle EU-tyyppihyväksyntätodistus.

EU-tyyppihyväksyntätodistus on voimassa niin kauan kuin EU-tyyppihyväksyntä on voimassa.

Hyväksyntäviranomaisen on muutettava EU-tyyppihyväksyntätodistusta, kun asianomaista EU-tyyppihyväksyntää muutetaan.

2.EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on oltava seuraavat liitteet:

(a)hyväksyntäasiakirjat;

(b)testausselostesivu;

(c)vaatimustenmukaisuustodistuksen allekirjoittamiseen valtuutetun henkilön nimi ja nimikirjoitusnäyte sekä asema yrityksessä;

(d)täytetty vaatimustenmukaisuustodistus.

3.EU-tyyppihyväksyntätodistukset on numeroitava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaman yhdenmukaistetun järjestelmän mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Hyväksyntäviranomaisen on lähetettävä yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä kuukauden kuluessa EU-tyyppihyväksyntätodistuksen antamisesta muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille jäljennös liikkuvan työkoneen tyypin EU-tyyppihyväksyntätodistuksesta liitteineen.

4.EU-tyyppihyväksyntätodistus on annettava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaman mallin mukaisena. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Hyväksyntäviranomaisen on kunkin liikkuvan työkoneen tyypin osalta

(a)täytettävä kaikki asiaa koskevat EU-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, myös siihen liitetty testausselostesivu;

(b)koottava hyväksyntäasiakirjojen hakemisto;

(c)toimitettava EU-tyyppihyväksynnän hakijalle täytetty todistus liitteineen viipymättä.

5.Komissio vahvistaa 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun testausselostesivun mallin täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.Jos kyseessä on EU-tyyppihyväksyntä, jonka voimassaoloa on rajoitettu 29 artiklan mukaisesti, EU-tyyppihyväksyntätodistuksessa on mainittava kyseiset rajoitukset.

7.Hyväksyntäviranomaisen on laadittava sovellettavista vaatimuksista tai säädöksistä luettelo ja liitettävä kyseinen luettelo EU-tyyppihyväksyntätodistukseen. Komissio hyväksyy kyseisen luettelon mallin täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

21 artikla

Vaatimusten noudattamisen osoittaminen EU-tyyppihyväksyntää varten

1.EU-tyyppihyväksynnän myöntämistä varten on osoitettava, että tämän asetuksen vaatimuksia ja erityisesti sovellettavia teknisiä vaatimuksia on noudatettu.

2.EU-tyyppihyväksynnän hakijan on osoitettava sovellettavien teknisten vaatimusten noudattaminen laatimalla tekniset asiakirjat.

3.Jos tämän asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä vaaditaan testien tekemistä, 2 kohdassa tarkoitettujen teknisten asiakirjojen on sisällettävä seuraavista testausmenettelyistä laaditut testausselosteet:

(a)valmistajan suorittama testaus;

(b)testaus, jonka suorittaa kyseistä toimintaa suorittamaan nimetty tutkimuslaitos tai 40 artiklassa tarkoitettu valmistajan akkreditoitu oma tutkimuslaitos;

(c)testaus, jonka suorittaa valmistaja ja jota valvoo kyseistä toimintaa suorittamaan nimetty tutkimuslaitos, joka ei ole 40 artiklassa tarkoitettu valmistajan akkreditoitu oma tutkimuslaitos.

4.Liikkuvien työkoneiden EU-tyyppihyväksynnässä on hyväksyttävä asetuksessa (EU) N:o 167/2013 tai asetuksessa (EU) 2018/858 vahvistettujen menettelyjen ja vaatimusten mukaisesti tyyppihyväksytyt komponentit tai erilliset tekniset, jos ne on asianmukaisesti asennettu ja integroitu liikkuvaan työkoneeseen ja jos ne eivät ne vaikuta siihen, onko kyseinen kone sovellettavien teknisten vaatimusten mukainen.

5.Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen testausselosteiden muodon on vastattava yleisiä vaatimuksia, jotka komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.EU-tyyppihyväksynnän hakijan on asetettava hyväksyntäviranomaisen saataville niin monta liikkuvaa työkonetta kuin tämän asetuksen nojalla annetuissa delegoiduissa säädöksissä edellytetään kyseisissä delegoiduissa säädöksissä vaadittujen testien suorittamiseksi.

Vaaditut testit on tehtävä hyväksyttäväksi haettua tyyppiä edustavalle liikkuvalle työkoneelle.

EU-tyyppihyväksynnän hakija voi kuitenkin hyväksyntäviranomaisen suostumuksella valita liikkuvan työkoneen, joka ei edusta kyseistä tyyppiä mutta jossa yhdistyy vaadittavaan suoritustasoon nähden joukko mahdollisimman epäsuotuisia ominaisuuksia. Valintaprosessissa voidaan käyttää päätöksenteon apuna virtuaalitestausmenetelmiä.

7.Hyväksyntäviranomaisen suostumuksella voidaan 3 kohdassa tarkoitettujen testausmenettelyjen asemesta käyttää hakijan pyynnöstä virtuaalitestausmenettelyjä, kun kyse on 9 kohdan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetuista vaatimuksista.

8.Virtuaalitestausmenetelmien on täytettävä 9 kohdan nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä vahvistetut edellytykset.

9.Sen varmistamiseksi, että virtuaalitestauksen tulokset ovat yhtä päteviä kuin fyysisen testauksen tulokset, komissiolle siirretään valta antaa 47 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan ne vaatimukset, joiden noudattaminen voidaan testata virtuaalitestauksella, ja virtuaalitestauksen edellytykset.

22 artikla

Tuotannon vaatimustenmukaisuutta koskevat järjestelyt

1.EU-tyyppihyväksynnän myöntävän hyväksyntäviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että riittävin tuotantoon liittyvin järjestelyin on varmistettu, että tuotannossa olevat liikkuvat työkoneet vastaavat hyväksyttyä tyyppiä ja kirjallisia valvontasuunnitelmia, joista sovitaan EU-tyyppihyväksynnän haltijan kanssa jokaisen hyväksynnän osalta.

2.Hyväksyntäviranomaisen on tarkastettava, että EU-tyyppihyväksynnän haltija on antanut riittävän määrän 27 artiklan mukaisia vaatimustenmukaisuustodistuksia ja että EU-tyyppihyväksynnän haltija on toteuttanut riittävät järjestelyt varmistaakseen, että vaatimustenmukaisuustodistusten tiedot ovat oikeita.

3.EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on toteutettava kyseistä hyväksyntää koskevat tarvittavat toimenpiteet, joilla tarkastetaan, tarvittaessa yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut järjestelyt riittävät yhä varmistamaan, että tuotannossa olevat liikkuvat työkoneet ovat edelleen hyväksytyn tyypin mukaisia ja että vaatimustenmukaisuustodistukset vastaavat edelleen 27 artiklan vaatimuksia.

4.EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen voi tehdä minkä tahansa EU-tyyppihyväksynnän edellytyksenä olevista tarkastuksista tai testeistä näytteille, jotka on otettu EU-tyyppihyväksynnän haltijan tiloista, tuotantolaitos mukaan luettuna.

5.Jos EU-tyyppihyväksynnän myöntänyt hyväksyntäviranomainen toteaa, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä ei sovelleta, ne poikkeavat merkittävästi sovituista järjestelyistä ja valvontasuunnitelmista tai niitä ei enää pidetä riittävinä, vaikka tuotantoa jatketaan, sen on joko toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotannon vaatimustenmukaisuusmenettelyä noudatetaan asianmukaisesti, tai peruutettava kyseinen EU-tyyppihyväksyntä.

Siirretään komissiolle valta antaa 47 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan tuotannon vaatimustenmukaisuuteen sovellettavat yksityiskohtaiset järjestelyt.

V LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN MUUTOKSET

23 artikla

Yleiset säännökset

1.EU-tyyppihyväksynnän haltijan on viipymättä ilmoitettava EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle kaikista muutoksista hyväksyntäasiakirjojen tietoihin.

2.Tämä hyväksyntäviranomainen päättää, mitä 24 artiklassa vahvistetuista menettelyistä on noudatettava.

3.Tarvittaessa hyväksyntäviranomainen voi EU-tyyppihyväksynnän haltijaa kuultuaan päättää, että EU-tyyppihyväksyntään on myönnettävä muutos.

4.Muutettavan EU-tyyppihyväksynnän haltijan on toimitettava EU-tyyppihyväksynnän muuttamista koskeva hakemus muutettavan EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

5.Jos hyväksyntäviranomainen katsoo, että EU-tyyppihyväksyntään tehtävä muutos edellyttää tarkastusten tai testien uusimista, sen on ilmoitettava asiasta muutettavan EU-tyyppihyväksynnän haltijalle.

Jäljempänä 24 artiklassa tarkoitettuja menettelyjä sovelletaan vain siinä tapauksessa, että hyväksyntäviranomainen päättelee näiden tarkastusten tai testien perusteella, että EU-tyyppihyväksynnän vaatimukset täyttyvät edelleen.

24 artikla

EU-tyyppihyväksynnän muutokset

1.Jos hyväksyntäviranomainen toteaa, että hyväksyntäasiakirjoihin kirjatut tiedot ovat muuttuneet, hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä muutos EU-tyyppihyväksyntään, jota 23 artiklan mukaisesti jätetty hakemus koskee.

2.Hyväksyntäviranomaisen on nimettävä muutos ”tarkistukseksi”, kun tarkastusten tai testien uusimista ei vaadita.

Tällaisessa tapauksessa hyväksyntäviranomaisen on tarvittaessa annettava uudelleen hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu sivu ja osoitettava selvästi jokaisella tarkistetulla sivulla muutoksen luonne ja sivun uudelleen antamisen päivämäärä. Hyväksyntäasiakirjojen konsolidoidun, päivitetyn toisinnon, johon on liitetty yksityiskohtainen kuvaus muutoksista, katsotaan niin ikään täyttävän kyseisen vaatimuksen.

3.Hyväksyntäviranomaisen on nimettävä muutos ”laajennukseksi”, jos jokin seuraavista toteutuu:

(a)tarvitaan uusia tarkastuksia tai testejä;

(b)jokin EU-tyyppihyväksyntätodistuksen sisältämä tieto, lukuun ottamatta sen liitteitä, on muuttunut;

(c)tyyppihyväksyttyihin liikkuviin työkoneisiin aletaan tämän asetuksen nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti soveltaa uusia vaatimuksia.

4.Aina kun hyväksyntäasiakirjoista annetaan muutettuja sivuja tai konsolidoitu päivitetty toisinto, tyyppihyväksyntätodistuksen liitteenä olevien hyväksyntäasiakirjojen hakemistoa on muutettava niin, että siitä käy ilmi viimeisimmän laajennuksen tai tarkistuksen päivämäärä taikka päivitetyn toisinnon viimeisimmän konsolidoinnin päivämäärä.

5.Liikkuvan työkoneen EU-tyyppihyväksyntään ei vaadita muutosta, jos 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetut uudet vaatimukset ovat kyseisen liikkuvan työkoneen tyypin kannalta teknisesti merkityksettömiä.

25 artikla

Muutosten antaminen ja niistä ilmoittaminen

1.Jos kyseessä on tarkistus, hyväksyntäviranomaisen on viipymättä annettava EU-tyyppihyväksynnän haltijalle tapauksen mukaan joko tarkistetut asiakirjat tai konsolidoitu päivitetty toisinto sekä hyväksyntäasiakirjojen tarkistettu hakemisto.

2.Jos kyseessä on laajennus, hyväksyntäviranomaisen on annettava päivitetty EU-tyyppihyväksyntätodistus, jossa on aiemmin myönnettyjen laajennusten numeroita järjestyksessä seuraava laajennusnumero. Hyväksyntätodistuksesta on käytävä selvästi ilmi laajennuksen peruste ja päivitetyn EU-tyyppihyväksyntätodistuksen uudelleenmyöntämispäivä. Kaikki asianomaiset EU-tyyppihyväksyntätodistuksen osat, sen liitteet ja hyväksyntäasiakirjojen hakemisto on päivitettävä.

Hyväksyntäviranomaisen on annettava päivitetty todistus ja sen liitteet EU-tyyppihyväksynnän haltijalle.

3.Hyväksyntäviranomaisen on ilmoitettava kaikista EU-tyyppihyväksynnän muutoksista muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä.

 
VI LUKU

EU-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN VOIMASSAOLO

26 artikla

Voimassaolon päättyminen

1.EU-tyyppihyväksyntä on voimassa toistaiseksi.

2.EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo lakkaa kussakin seuraavista tapauksista:

(a)EU-tyyppihyväksytyn liikkuvan työkoneen tuotanto lopetetaan kokonaan vapaaehtoisesti;

(b)EU-tyyppihyväksyttyyn liikkuvaan työkoneeseen sovellettavat uudet vaatimukset tulevat pakollisiksi liikkuvan työkoneen asettamisessa saataville markkinoilla, rekisteröinnissä tai käyttöönotossa, eikä tyyppihyväksyntää voida päivittää V luvun mukaisesti;

(c)EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy 29 artiklan 3 kohdan mukaisen rajoituksen vuoksi;

(d)EU-tyyppihyväksyntä on peruutettu 22 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa EU-tyyppihyväksynnän ja siihen liittyvän EU-tyyppihyväksyntätodistuksen voimassaolo kuitenkin lakkaa 18 kuukauden kuluttua ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen uusien vaatimusten soveltamispäivästä.

3.Jos asia koskee ainoastaan yhtä jonkin tyypin varianteista tai ainoastaan yhtä jonkin variantin versioista, kyseisen liikkuvan työkoneen EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo päättyy ainoastaan tämän variantin tai version osalta.

4.Kun liikkuvan työkoneen tietyn tyypin tuotanto lopetetaan kokonaan, EU-tyyppihyväksynnän haltijan on ilmoitettava siitä kyseisen liikkuvan työkoneen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle.

5.Saatuaan 4 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen liikkuvalle työkoneelle EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on kuukauden kuluessa ilmoitettava siitä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä.

6.Kun liikkuvan työkoneen EU-tyyppihyväksynnän voimassaolo on päättymässä, EU-tyyppihyväksynnän haltijan on ilmoitettava siitä EU-tyyppihyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista.

EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava kaikki asian kannalta olennaiset tiedot muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisille yhteisen suojatun sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän välityksellä.

7.Edellä 6 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on erityisesti mainittava viimeisen valmistetun liikkuvan työkoneen valmistuspäivä ja valmistenumero.

 
VII LUKU

VAATIMUSTENMUKAISUUSTODISTUS JA MERKINNÄLLÄ VARUSTETTU LAKISÄÄTEINEN KILPI

27 artikla

Vaatimustenmukaisuustodistus

1.Valmistajan on toimitettava vaatimustenmukaisuustodistus jokaisen sellaisen liikkuvan työkoneen mukana, joka on valmistettu EU-tyyppihyväksytyn liikkuvan työkoneen tyypin mukaisesti.

2.Vaatimustenmukaisuustodistus on toimitettava liikkuvan työkoneen mukana sen loppukäyttäjälle maksutta. Sen toimittamisen ehdoksi ei saa asettaa nimenomaisen pyynnön esittämistä tai lisätietojen antamista EU-tyyppihyväksynnän haltijalle.

3.Vaatimustenmukaisuustodistus voidaan toimittaa joko paperilla tai sähköisessä muodossa.

Jos ostaja kuitenkin pyytää liikkuvan työkoneen ostohetkellä saada kyseisen todistuksen paperilla, todistus on toimitettava paperilla maksutta.

4.Valmistajan on kymmenen vuoden ajan liikkuvan työkoneen valmistuspäivän jälkeen toimitettava liikkuvan työkoneen omistajalle tämän pyynnöstä vaatimustenmukaisuustodistuksen kaksoiskappale, eikä sen perimä toimitusmaksu saa olla suurempi kuin todistuksen antamisesta aiheutuvat kulut. Todistuksen kaksoiskappaleen etupuolella on oltava selkeästi näkyvällä tavalla merkittynä sana ”kaksoiskappale” kielellä, jolla vaatimustenmukaisuustodistus oli laadittu.

5.Valmistajan on käytettävä komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistamaa vaatimustenmukaisuustodistuksen mallia. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Vaatimustenmukaisuustodistus on suunniteltava niin, että sen väärentäminen ei ole mahdollista. Tätä varten täytäntöönpanosäädöksissä on säädettävä, että todistuksessa käytettävä esitysmuoto on suojattava useilla turvaominaisuuksilla. Vaatimustenmukaisuustodistus on laadittava jollakin jäsenvaltion virallisella kielellä. Mikä tahansa hyväksyntäviranomainen voi pyytää valmistajalta, että vaatimustenmukaisuustodistus käännetään sen omille virallisille kielille.

6.Vaatimustenmukaisuustodistukset allekirjoittamaan valtuutetun henkilön on kuuluttava valmistajan organisaatioon, ja hänellä on oltava organisaation johdon myöntämät asianmukaiset valtuudet ottaa kannettavaksi valmistajan täysi lakisääteinen vastuu liikkuvan työkoneen suunnittelusta ja valmistamisesta tai sen tuotannon vaatimustenmukaisuudesta.

7.Vaatimustenmukaisuustodistus on täytettävä kokonaisuudessaan, eikä siihen voida sisällyttää muita liikkuvan työkoneen käyttöä koskevia rajoituksia kuin ne, joista on säädetty tässä asetuksessa.

8.Jäljempänä olevan 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksytylle liikkuvalle työkoneelle annettavan vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikossa on oltava maininta ”[julkaisutoimisto lisää tämän asetuksen hyväksymispäivämäärän ja täyden nimen] 29 artiklan 2 kohdan mukaisesti tyyppihyväksytylle liikkuvalle työkoneelle (tilapäinen hyväksyntä)”.

9.Valmistaja voi toimittaa vaatimustenmukaisuustodistuksen sähköisesti minkä tahansa jäsenvaltion rekisteröintiviranomaiselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

28 artikla

Liikkuvan työkoneen lakisääteinen kilpi merkintöineen

1.Liikkuvan työkoneen valmistajan on kiinnitettävä jokaiseen hyväksytyn tyypin mukaisesti valmistettuun liikkuvaan työkoneeseen merkinnällä varustettu lakisääteinen kilpi.

2.Merkinnällä varustetun lakisääteisen kilven on oltava komission täytäntöönpanosäädöksillä vahvistaman mallin mukainen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Ensimmäiset tällaiset täytäntöönpanosäädökset on hyväksyttävä [...] päivään [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 30 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä] mennessä.

VIII LUKU

UUDET TEKNIIKAT TAI UUDET RATKAISUT

29 artikla

Uusille tekniikoille tai uusille ratkaisuille myönnettävät vapautukset

1.Sellaisen liikkuvan työkoneen tyypin osalta, joka sisältää uusia tekniikoita tai uusia ratkaisuja, jotka eivät ole yhteensopivia sovellettavien teknisten vaatimusten kanssa, voidaan jättää 17 artiklassa tarkoitettu hakemus.

2.Hyväksyntäviranomaisen on myönnettävä EU-tyyppihyväksyntä 1 kohdassa tarkoitetulle liikkuvalle työkoneelle, kun se katsoo, että kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)hakemuksessa esitetään perustelut sille, että kyseiset tekniikat tai ratkaisut eivät ole yhteensopivia sovellettavien teknisten vaatimusten kanssa;

(b)hakemuksessa kuvataan uuden tekniikan vaikutukset tämän asetuksen piiriin kuuluviin seikkoihin sekä ne toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kyseisten seikkojen suhteen saavutetaan vähintään vastaava suojelun taso kuin vaatimuksilla, joista haetaan vapautusta.

(c)kuvaukset ja tulokset testeistä, jotka kyseistä toimintaa suorittamaan nimetty tutkimuslaitos tai 38 artiklassa tarkoitettu valmistajan akkreditoitu oma tutkimuslaitos on suorittanut, osoittavat b alakohdan edellytyksen täyttyvän.

3.Tällainen uusien tekniikoiden tai uusien ratkaisujen EU-tyyppihyväksyntää koskeva vapautus voidaan myöntää vain komission luvalla. Komissio antaa tai epää luvan täytäntöönpanosäädöksellä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Tällaisessa täytäntöönpanosäädöksessä on tapauksen mukaan täsmennettävä, sovelletaanko sillä annettuun lupaan rajoituksia, mukaan lukien voimassaoloaika.

EU-tyyppihyväksyntä on joka tapauksessa voimassa vähintään 36 kuukautta.

4.Odotettaessa komission lupapäätöstä hyväksyntäviranomainen voi myöntää tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän.

Tällainen EU-tyyppihyväksyntä on kuitenkin voimassa vapautushakemuksen kohteena olevan liikkuvan työkoneen tyypin osalta ainoastaan asianomaisen jäsenvaltion ja niiden jäsenvaltioiden alueella, joiden hyväksyntäviranomainen on hyväksynyt kyseisen hyväksynnän 5 kohdan mukaisesti.

Tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän myöntäneen hyväksyntäviranomaisen on viipymättä ilmoitettava komissiolle ja muille hyväksyntäviranomaisille 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sisältävällä asiakirjalla, että kaikki kyseisessä kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät.

Tilapäisyyden ja rajallisen alueellisen voimassaolon on käytävä ilmi tyyppihyväksyntätodistuksen otsikosta ja vaatimustenmukaisuustodistuksen otsikosta. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä vahvistaakseen mallit tyyppihyväksyntätodistukselle ja vaatimustenmukaisuustodistukselle tämän kohdan soveltamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.Muu hyväksyntäviranomainen kuin 4 kohdassa tarkoitettu viranomainen voi kirjallisesti hyväksyä 4 kohdassa tarkoitetun tilapäisen EU-tyyppihyväksynnän, jolloin kyseisen tilapäisen hyväksynnän voimassaolo laajennetaan koskemaan myös kyseisen jäsenvaltion aluetta.

6.Jos komissio epää luvan, hyväksyntäviranomaisen on välittömästi ilmoitettava 3 kohdassa tarkoitetun tilapäisen tyyppihyväksynnän haltijalle, että tilapäinen hyväksyntä peruutetaan kuuden kuukauden kuluttua 3 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen soveltamispäivästä.

Liikkuvat työkoneet voidaan kuitenkin saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön siinä jäsenvaltiossa, jonka hyväksyntäviranomainen on myöntänyt kyseisen hyväksynnän, ja missä tahansa jäsenvaltiossa, jonka hyväksyntäviranomainen on hyväksynyt kyseisen hyväksynnän, kunhan

(a)työkone on valmistettu väliaikaisen EU-tyyppihyväksynnän mukaisesti ennen sen voimassaolon päättymistä;

(b)työkoneessa on tässä asetuksessa vaadittu lakisääteinen kilpi ja merkintä;

(c)työkoneen mukana on tilapäinen vaatimustenmukaisuustodistus;

(d)käyttäjälle tarkoitetut asiakirjat, tiedot ja ohjeet on laadittu tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti.

30 artikla

Delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten myöhempi muuttaminen

7.Jos komissio antaa luvan 29 artiklan mukaisen vapautuksen myöntämiseen, se toteuttaa välittömästi tarvittavat toimenpiteet, joilla asianomaiset delegoidut säädökset tai täytäntöönpanosäädökset mukautetaan tekniikan kehitykseen.

8.Heti kun soveltuvat säädökset on muutettu, kaikki komission lupapäätöksessä esitetyt vapautukseen liittyvät rajoitukset poistetaan.

9.Jos tarvittavia toimia delegoitujen säädösten tai täytäntöönpanosäädösten muuttamiseksi ei ole toteutettu, komissio voi hyväksynnän myöntäneen jäsenvaltion pyynnöstä päättää täytäntöönpanopäätöksellä, joka hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, antaa kyseiselle jäsenvaltiolle luvan laajentaa EU-tyyppihyväksyntää.

IX LUKU

SUOJALAUSEKKEET

31 artikla

Kansallinen arviointi mahdollisesti vakavan riskin aiheuttaville tai vaatimustenvastaisille liikkuville työkoneille

1.Jos jäsenvaltion markkinavalvontaviranomaisella on omien markkinavalvontatoimiensa, hyväksyntäviranomaisen tai valmistajan toimittamien tietojen tai valitusten perusteella riittävät perusteet uskoa, että liikkuva työkone aiheuttaa vakavan riskin tai että se ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen, sen on arvioitava kyseinen liikkuva työkone tämän asetuksen asiaa koskevien säännösten osalta.

2.Asianomaisten talouden toimijoiden ja hyväksyntäviranomaisten on toimittava täydessä yhteistyössä markkinavalvontaviranomaisten kanssa.

32 artikla

Kansalliset menettelyt vakavan riskin aiheuttavia tai vaatimustenvastaisia liikkuvia työkoneita varten

1.Jos markkinavalvontaviranomainen 31 artiklan mukaisen arvioinnin tehtyään toteaa, että liikkuva työkone aiheuttaa vakavan riskin, sen on viipymättä vaadittava asianomaista talouden toimijaa toteuttamaan viipymättä kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseinen liikkuva työkone ei enää aiheuta kyseistä riskiä.

2.Jos markkinavalvontaviranomainen 31 artiklan mukaisen arvioinnin tehtyään toteaa, että liikkuva työkone ei ole tämän asetuksen vaatimusten mukainen mutta ei aiheuta 1 kohdassa tarkoitettua vakavaa riskiä, kyseisen viranomaisen on viipymättä vaadittava, että asianomainen talouden toimija toteuttaa kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet kohtuullisen ajan kuluessa kyseisen koneen saattamiseksi vaatimusten mukaiseksi. Tämän ajan on oltava oikeassa suhteessa vaatimustenvastaisuuden vakavuuteen.

3.Talouden toimijoiden on 6–13 artiklassa säädettyjen velvollisuuksiensa mukaisesti varmistettava, että kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet toteutetaan kaikkien asianomaisten liikkuvien työkoneiden osalta, jotka ne ovat saattaneet markkinoille, rekisteröineet tai ottaneet käyttöön.

4.Jos talouden toimijat eivät toteuta asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä 1 tai 2 kohdassa tarkoitetussa ajassa tai jos riski edellyttää nopeita toimia, kansallisten viranomaisten on ryhdyttävä tarvittaviin tilapäisiin rajoittaviin toimenpiteisiin, joilla kielletään kyseisten liikkuvien työkoneiden asettaminen saataville markkinoilla, rekisteröinti, mukaan luettuna liikennekäyttöä yleisillä teillä koskeva kielto, tai käyttöönotto kyseisen maan markkinoilla taikka rajoitetaan sitä tai poistetaan kyseiset liikkuvat työkoneet näiltä markkinoilta tai järjestetään niiden takaisinkutsu.

5.Edellä 4 kohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) 2019/1020 18 artiklaa.

33 artikla

Korjaavat ja rajoittavat toimenpiteet unionin tasolla

1.Markkinavalvontaviranomaisen, joka toteuttaa joko korjaavia tai rajoittavia toimenpiteitä 32 artiklan mukaisesti, on viipymättä ilmoitettava siitä komissiolle ja muiden jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille asetuksen (EU) 2019/1020 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tieto- ja viestintäjärjestelmän kautta.

31 Sen on myös viipymättä ilmoitettava havainnoistaan hyväksynnän myöntäneelle hyväksyntäviranomaiselle. Vakavan riskin aiheuttavien työkoneiden tapauksessa korjaavista tai rajoittavista toimenpiteistä on ilmoitettava myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY 12 artiklassa tarkoitetun nopean tietojenvaihtojärjestelmän (RAPEX) kautta.

Ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti annettaviin tietoihin on sisällytettävä kaikki saatavilla olevat yksityiskohtaiset tiedot ja erityisesti tiedot, jotka ovat tarpeen asianomaisen liikkuvan työkoneen tunnistamiseksi ja sen alkuperän, väitetyn vaatimustenvastaisuuden ja riskin luonteen sekä toteutettujen kansallisten korjaavien ja rajoittavien toimenpiteiden laadun ja keston määrittämiseksi, sekä asianomaisen talouden toimijan mahdollisesti esittämät perusteet.

2.Jäsenvaltioiden, jotka toteuttavat korjaavia tai rajoittavia toimenpiteitä, on myös ilmoitettava, johtuuko riski tai vaatimustenvastaisuus seuraavista:

(a)liikkuva työkone ei ole tämän asetuksen mukainen; tai

(b)tämän asetuksen nojalla annetuissa asiaa koskevissa säädöksissä on puutteita.

3.Muiden jäsenvaltioiden kuin korjaavia tai rajoittavia toimenpiteitä toteuttaneen jäsenvaltion on kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta ilmoitettava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille kaikista toteuttamistaan korjaavista tai rajoittavista toimenpiteistä ja toimitettava kaikki hallussaan olevat tiedot, jotka liittyvät asianomaisen liikkuvan työkoneen vaatimustenvastaisuuteen tai riskiin, sekä vastalauseensa siinä tapauksessa, että ilmoitetusta kansallisesta toimenpiteestä on erimielisyyttä.

4.Jos mikään toinen jäsenvaltio tai komissio ei ole kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetusta ilmoituksesta esittänyt vastalausetta ilmoitetusta kansallisesta toimenpiteestä, muiden jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella toteutetaan viipymättä kyseisten liikkuvien työkoneiden osalta vastaavat korjaavat tai rajoittavat toimenpiteet.

5.Jos jokin toinen jäsenvaltio tai komissio esittää kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen jälkeen vastalauseen jäsenvaltion ilmoittamasta kansallisesta toimenpiteestä tai jos komissio katsoo, että ilmoitettu kansallinen toimenpide on unionin oikeuden vastainen, komissio kuulee viipymättä asianomaisia jäsenvaltioita ja asianomaista talouden toimijaa tai asianomaisia talouden toimijoita.

6.Komissio antaa 5 kohdassa tarkoitetun kuulemisen perusteella täytäntöönpanosäädöksiä, joissa päätetään unionin tason yhdenmukaistetuista korjaavista tai rajoittavista toimenpiteistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.Komissio antaa 6 kohdassa tarkoitetun päätöksen viipymättä tiedoksi asianomaisille talouden toimijoille. Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön 6 kohdassa tarkoitettuihin säädöksiin sisältyvät toimenpiteet viipymättä ja ilmoitettava niistä komissiolle.

8.Jos komissio katsoo, ettei ilmoitettu kansallinen toimenpide ole oikeutettu tai että se on unionin oikeuden vastainen, asianomaisen jäsenvaltion on peruutettava se tai mukautettava sitä 6 kohdassa tarkoitetun komission päätöksen mukaisesti.

9.Jos riskin tai vaatimustenvastaisuuden katsotaan johtuvan puutteista tämän asetuksen nojalla annetuissa säädöksissä, komissio ehdottaa tarvittavia muutoksia kyseisiin säädöksiin.

10.Kun korjaava toimenpide katsotaan oikeutetuksi tämän artiklan mukaisesti tai siihen sovelletaan 6 kohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä, kyseisen toimenpiteen on oltava maksutta sellaisten liikkuvien työkoneiden rekisteröintitodistusten haltijoiden saatavilla, joihin toimenpide vaikuttaa. Jos rekisteröintitodistuksen haltijan kustannuksella on tehty korjauksia ennen korjaavan toimenpiteen hyväksymistä, valmistajan on korvattava tällaisten korjausten kustannukset enintään kyseisessä korjaavassa toimenpiteessä edellytetyistä korjauksista aiheutuvien kustannusten kokonaismäärään saakka.

X LUKU

TEKNISEN TIEDON TARJOAMINEN

34 artikla

Käyttäjille tarkoitetut tiedot

1.Valmistaja ei saa toimittaa sellaisia tässä asetuksessa määriteltyjä yksityiskohtia koskevia teknisiä tietoja, jotka eroavat hyväksyntäviranomaisen hyväksymistä yksityiskohdista.

2.Valmistajan on asetettava käyttäjien saataville kaikki olennaiset tiedot ja tarvittavat ohjeet, joissa kuvataan liikkuvan työkoneen käyttöön liittyvät ehdot tai rajoitukset.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot on annettava tieliikennekäyttöä koskevassa käyttäjän käsikirjassa.

4.Tieliikennekäyttöä koskeva käyttäjän käsikirja, joka sisältää 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, on asetettava saataville liikkuvan työkoneen mukana ja toimitettava

(a)sen jäsenvaltion virallisilla kielillä, jossa liikkuva työkone on määrä saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön, ja

(b)paperiversiona tai sähköisessä muodossa.

Kun käyttäjän käsikirja toimitetaan sähköisenä, valmistajan on annettava tulosteena tai paperiversiona tiedot siitä, miten käsikirjaan voi tutustua ja mistä sen voi saada käyttöönsä, sen jäsenvaltion virallisilla kielillä, jossa liikkuva työkone on määrä saattaa markkinoille, rekisteröidä tai ottaa käyttöön.

 
XI LUKU

TUTKIMUSLAITOSTEN NIMEÄMINEN JA ILMOITTAMINEN

35 artikla

Tutkimuslaitoksiin liittyvät vaatimukset

1.Tutkimuslaitoksen nimeävän hyväksyntäviranomaisen on varmistettava ennen tutkimuslaitoksen nimeämistä 37 artiklan mukaisesti, että kyseinen tutkimuslaitos täyttää tämän artiklan 2–10 kohdassa säädetyt vaatimukset.

2.Tutkimuslaitos on perustettava kansallisen lainsäädännön mukaisesti, ja sillä on oltava oikeushenkilöllisyys, paitsi jos kyse on tyyppihyväksyntäviranomaiselle kuuluvasta tai 38 artiklassa tarkoitetusta valmistajan akkreditoidusta omasta tutkimuslaitoksesta.

3.Tutkimuslaitoksen on oltava arvioimansa liikkuvan työkoneen suunnittelu-, valmistus-, toimitus- tai huoltoprosessista riippumaton ulkopuolinen taho.

Laitoksen, joka kuuluu sellaisia yrityksiä edustavaan toimialajärjestöön tai ammatilliseen liittoon, jotka osallistuvat laitoksen arvioimien, testaamien tai tarkastamien liikkuvien työkoneiden suunnitteluun, valmistukseen, toimittamiseen, asentamiseen, käyttöön tai huoltoon, voidaan katsoa täyttävän ensimmäisen alakohdan vaatimukset, kunhan sen riippumattomuus ja eturistiriitojen puuttuminen osoitetaan.

4.Tutkimuslaitos, sen ylin johto ja niiden toimintaluokkien toimien suorittamisesta vastaava henkilöstö, joita varten laitos on nimetty 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eivät saa olla arvioimiensa liikkuvien työkoneiden suunnittelija, valmistaja, toimittaja tai huoltaja eivätkä edustaa tällaiseen toimintaan osallistuvia osapuolia. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta käyttää tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja arvioituja liikkuvia työkoneita, jotka ovat välttämättömiä tutkimuslaitoksen toiminnalle, tai käyttää tällaisia liikkuvia työkoneita henkilökohtaisiin tarkoituksiin.

5.Tutkimuslaitoksen on varmistettava, että sen tytäryhtiöiden tai alihankkijoiden toimet eivät vaikuta niiden toimintaluokkien toimien luottamuksellisuuteen, objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen, joita varten se on nimetty.

6.Tutkimuslaitoksen ja sen henkilöstön on suoritettava niiden toimintaluokkien toimet, joita varten laitos on nimetty, mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja kyseisellä erityisalalla vaadittavaa teknistä pätevyyttä noudattaen, ja niiden on oltava vapaat kaikesta, erityisesti taloudellisesta, painostuksesta ja johdattelusta, joka saattaisi vaikuttaa niiden suorittamaan arviointiin tai arviointitoimien tuloksiin, erityisesti sellaisten henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joille näiden toimien tuloksilla on merkitystä.

7.Tutkimuslaitoksen on suoriuduttava kaikista niiden toimintaluokkien toimista, joita varten se nimetään 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja osoitettava nimeävää hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla, että sillä on

(a)henkilöstö, jolla on asianmukaiset taidot, tekninen tietämys, ammatillinen koulutus sekä riittävä ja soveltuva kokemus tehtävien suorittamiseksi;

(b)kuvaukset menettelyistä, joiden mukaisesti se suorittaa niiden toimintaluokkien toimet, joita varten se hakee nimeämistä, ja joiden avulla varmistetaan kyseisten menettelyjen avoimuus ja toistettavuus;

(c)käytössään menettelyt, joiden mukaisesti se suorittaa niiden toimintaluokkien toimet, joita varten se hakee nimeämistä, ja joissa otetaan asianmukaisesti huomioon asianomaisten liikkuvien työkoneiden tekninen monimutkaisuus sekä se, onko kyse massa- vai sarjatuotannosta; ja

(d)käytössään keinot suorittaa asianmukaisesti niiden toimintaluokkien toimet, joita varten se hakee nimeämistä, ja mahdollisuus käyttää kaikkia tarvittavia laitteita tai välineitä.

Sen on lisäksi osoitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle, että se noudattaa 41 artiklassa tarkoitetuissa delegoiduissa säädöksissä vahvistettuja sääntöjä, jotka ovat aiheellisia niiden toimintaluokkien osalta, joita varten se on nimetty.

8.Tutkimuslaitoksen, sen ylimmän johdon ja arviointihenkilöstön on oltava puolueettomia. Ne eivät saa osallistua toimintaan, joka voi olla ristiriidassa niiden suorittaman arvioinnin riippumattomuuden kanssa tai vaarantaa niiden luotettavuuden niiden toimintaluokkien toimissa, joita varten ne on nimetty.

9.Tutkimuslaitoksen on otettava sen toiminnan kattava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu jäsenvaltiolle sen kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jollei jäsenvaltio itse ole suoraan vastuussa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista.

10.Tutkimuslaitoksen henkilöstöllä on vaitiolovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa tietoonsa suorittaessaan tehtäviään tämän asetuksen tai sen täytäntöön panemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti; vaitiolovelvollisuutta ei sovelleta nimeävään hyväksyntäviranomaiseen nähden eikä tapauksissa, joissa unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä toisin vaaditaan. Omistusoikeudet on suojattava.

36 artikla

Tutkimuslaitosten tytäryhtiöt ja alihankinta

1.Tutkimuslaitos voi teettää alihankintana osan toimista, joita varten se on nimetty 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti, tai teettää kyseiset toimet tytäryhtiöllään vain, jos siitä on sovittu nimeävän hyväksyntäviranomaisen kanssa.

2.Jos tutkimuslaitos teettää tiettyjä niiden toimintaluokkien toimia, joita varten se on nimetty, alihankintana tai tytäryhtiöllä, sen on varmistettava, että alihankkija tai tytäryhtiö täyttää 35 artiklassa säädetyt vaatimukset, ja tiedotettava asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle.

3.Tutkimuslaitos kantaa täyden vastuun alihankkijoiden tai tytäryhtiöiden suorittamista tehtävistä riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet.

4.Tutkimuslaitoksen on pidettävä nimeävän hyväksyntäviranomaisen saatavilla asiakirjat, jotka koskevat alihankkijan tai tytäryhtiön pätevyyden arviointia ja niiden suorittamia tehtäviä.

37 artikla

Tutkimuslaitosten nimeäminen

1.Tutkimuslaitos nimetään asiantuntemuksensa mukaan yhteen tai useampaan seuraavista toimintaluokista:

(a)luokka A: tutkimuslaitokset, jotka tekevät tässä asetuksessa tarkoitetut testit omissa tiloissaan;

(b)luokka B: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tässä asetuksessa tarkoitettuja testejä, jotka tehdään valmistajan tai kolmannen osapuolen tiloissa;

(c)luokka C: tutkimuslaitokset, jotka arvioivat ja seuraavat säännöllisesti valmistajan menettelyjä tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvomiseksi;

(d)luokka D: tutkimuslaitokset, jotka valvovat tai tekevät testejä tai tarkastuksia tuotannon vaatimustenmukaisuuden seuraamiseksi.

2.Hyväksyntäviranomainen voidaan nimetä tutkimuslaitokseksi yhdessä tai useammassa 1 kohdassa mainitussa toimintaluokassa.

3.Muita kuin 38 artiklan mukaisesti nimettyjä kolmansien maiden tutkimuslaitoksia voidaan ilmoittaa 41 artiklan soveltamiseksi ainoastaan, jos unionin ja kyseisen kolmannen maan kahdenvälisessä sopimuksessa määrätään tällaisesta tutkimuslaitoksen hyväksymisestä. Tämä ei estä tutkimuslaitosta, joka on perustettu jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti, perustamasta sivutoimipaikkoja kolmansiin maihin, kunhan sivutoimipaikat ovat suoraan nimetyn tutkimuslaitoksen johdon ja valvonnan alaisia.

38 artikla

Valmistajan akkreditoidut omat tutkimuslaitokset

1.Valmistajan akkreditoitu oma tutkimuslaitos voidaan nimetä ainoastaan suorittamaan 37 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun toimintaluokan A toimia. Tämän tutkimuslaitoksen on oltava itsenäinen ja erillinen osa kyseistä yritystä, ja se ei saa osallistua arvioimiensa liikkuvien työkoneiden, järjestelmien, komponenttien tai erillisten teknisten yksiköiden suunnitteluun, valmistukseen, toimittamiseen tai huoltoon.

2.Valmistajan akkreditoidun oman tutkimuslaitoksen on oltava jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen nimeämä ja täytettävä seuraavat vaatimukset:

(a) akkreditoidun sisäisen tutkimuslaitoksen on oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 32 2 artiklan 11 kohdassa määritellyn kansallisen akkreditointielimen akkreditoima 39 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti;

(b)akkreditoitu oma tutkimuslaitos ja sen henkilöstö muodostavat organisatorisen kokonaisuuden ja käyttävät sen yrityksen sisällä, jonka osa ne ovat, raportointimenetelmiä, jotka takaavat niiden puolueettomuuden ja osoittavat sen asianomaiselle kansalliselle akkreditointielimelle;

(c)akkreditoitu oma tutkimuslaitos ja sen henkilöstö eivät osallistu toimintaan, joka voi olla ristiriidassa niiden suorittaman arvioinnin riippumattomuuden kanssa tai vaarantaa niiden luotettavuuden niiden toimintaluokkien toimissa, joita varten ne on nimetty;

(d)akkreditoitu oma tutkimuslaitos tarjoaa palvelujaan yksinomaan yritykselle, jonka osa se on.

3.Akkreditoitua omaa tutkimuslaitosta ei tarvitse ilmoittaa komissiolle 41 artiklan mukaisesti, mutta yrityksen, jonka osa laitos on, tai kansallisen akkreditointielimen on nimeävän hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava tutkimuslaitoksen akkreditointia koskevat tiedot kyseiselle viranomaiselle.

39 artikla

Tutkimuslaitosten ja akkreditoitujen omien tutkimuslaitosten arviointia koskevat säännöt

Siirretään komissiolle valta antaa 47 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan tutkimuslaitoksiin niille 40 artiklan mukaisesti tehtävässä arvioinnissa sekä valmistajan omiin tutkimuslaitoksiin niille 38 artiklan mukaisesti tehtävässä akkreditoinnissa.

40 artikla

Tutkimuslaitosten osaamisen arviointi

1.Nimeävän hyväksyntäviranomaisen on laadittava arviointiraportti, jossa osoitetaan, että ehdolla olevan tutkimuslaitoksen vaatimustenmukaisuus on arvioitu tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä asetettujen vaatimusten suhteen. Tähän raporttiin voi kuulua akkreditointielimen myöntämä akkreditointitodistus.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetun raportin perustana oleva arviointi on tehtävä niiden sääntöjen mukaisesti, jotka vahvistetaan 39 artiklassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä. Arviointiraportti on tarkistettava vähintään kolmen vuoden välein.

3.Arviointiraportti on pyynnöstä toimitettava komissiolle. Tällaisissa tapauksissa ja jos arviointi ei perustu kansallisen akkreditointielimen antamaan akkreditointitodistukseen, jolla todistetaan tutkimuslaitoksen täyttävän tämän asetuksen vaatimukset, nimeävän hyväksyntäviranomaisen on toimitettava komissiolle asiakirjatodisteita, jotka osoittavat tutkimuslaitoksen pätevyyden ja käytössä olevat järjestelyt sen varmistamiseksi, että nimeävä hyväksyntäviranomainen valvoo tutkimuslaitosta säännöllisesti ja että laitos täyttää tässä asetuksessa ja tämän asetuksen nojalla annettavissa delegoiduissa säädöksissä asetetut vaatimukset.

4.Hyväksyntäviranomaisen, joka hakee nimeämistä tutkimuslaitokseksi 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on dokumentoitava vaatimustenmukaisuus arvioinnissa, jonka suorittavat arvioitavasta toiminnasta riippumattomat tarkastajat. Tarkastajat voivat olla samasta organisaatiosta, kunhan he ovat hallinnollisesti erillään arvioitavaa toimintaa suorittavasta henkilöstöstä.

5.Akkreditoidun oman tutkimuslaitoksen on noudatettava tämän artiklan soveltuvia säännöksiä.

41 artikla

Ilmoitusmenettelyt

1.Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kunkin jäsenvaltiossa nimetyn tutkimuslaitoksen nimi, osoite, myös sähköpostiosoite, vastuuhenkilöt ja toimintaluokat sekä näiden nimeämisten myöhemmät muutokset. Ilmoituksessa on mainittava, mitä tämän asetuksen liitteessä lueteltuja kohteita varten tutkimuslaitokset on nimetty.

2.Tutkimuslaitos voi suorittaa 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja toimia tyyppihyväksynnästä vastaavan nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta vain, kun siitä on ilmoitettu etukäteen komissiolle tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.Useat nimeävät hyväksyntäviranomaiset voivat nimetä ja näiden nimeävien hyväksyntäviranomaisten jäsenvaltiot voivat ilmoittaa saman 2 kohdassa tarkoitetun tutkimuslaitoksen riippumatta siitä, minkä toimintaluokan tai -luokkien toimia sen on määrä suorittaa 37 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myöhemmistä merkittävistä nimeämisen muutoksista.

5.Jos jonkin tämän asetuksen nojalla annetun delegoidun säädöksen soveltamiseksi on nimettävä tietty organisaatio tai toimivaltainen elin, jonka toiminta ei sisälly 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toimintaluokkiin, on tehtävä tämän artiklan mukainen ilmoitus.

6.Komissio julkaisee verkkosivustollaan luettelon ja yksityiskohtaiset tiedot tämän artiklan mukaisesti ilmoitetuista tutkimuslaitoksista.

42 artikla

Nimeämisen muutokset

1.Jos nimeävä hyväksyntäviranomainen on todennut tai saanut tietää, että sen nimeämä tutkimuslaitos ei enää täytä tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tai velvoitteitaan, nimeävän hyväksyntäviranomaisen on rajoitettava nimeämistä taikka peruutettava se tilapäisesti tai kokonaan riippuen siitä, miten vakavaa kyseisten vaatimusten noudattamatta jättäminen tai velvoitteiden laiminlyönti on ollut. Jäsenvaltion, joka on ilmoittanut kyseisen tutkimuslaitoksen, on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle. Komissio muuttaa 41 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja julkaistuja tietoja vastaavasti.

2.Jos nimeämistä rajoitetaan tai se peruutetaan tilapäisesti tai kokonaan tai jos tutkimuslaitos on lopettanut toimintansa, nimeävän hyväksyntäviranomaisen on asianmukaisin toimenpitein varmistettava, että kyseisen laitoksen asiakirja-aineistot joko käsittelee toinen tutkimuslaitos tai ne pidetään nimeävän hyväksyntäviranomaisen tai markkinavalvontaviranomaisten pyynnöstä näiden viranomaisten saatavilla.

43 artikla

Tutkimuslaitosten pätevyyden kyseenalaistaminen

1.Komissio tutkii kaikki tapaukset, joissa se epäilee tai sen tietoon saatetaan epäilys, että tutkimuslaitos ei ole pätevä tai että se ei enää täytä vaatimuksia ja velvoitteitaan.

2.Nimeävän hyväksyntäviranomaisen jäsenvaltion on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki tiedot, jotka liittyvät nimeämisen perusteisiin tai asianomaisen tutkimuslaitoksen nimeämisen voimassa pitämiseen.

3.Komissio varmistaa, että kaikkia sen tutkimusten yhteydessä saatuja arkaluonteisia tietoja käsitellään luottamuksellisesti.

4.Jos komissio toteaa, että tutkimuslaitos ei täytä tai ei enää täytä sen nimeämiselle asetettuja vaatimuksia, se ilmoittaa asiasta nimeävän hyväksyntäviranomaisen jäsenvaltiolle.

Komissio pyytää kyseistä jäsenvaltiota ryhtymään korjaaviin toimenpiteisiin, mukaan luettuna tarvittaessa nimeämisen peruuttaminen määräajaksi, sen rajoittaminen tai sen peruuttaminen kokonaan.

Jos jäsenvaltio ei toteuta tarvittavia korjaavia toimenpiteitä, komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla se päättää rajoittaa asianomaisen tutkimuslaitoksen nimeämistä, peruuttaa nimeämisen määräajaksi tai peruuttaa sen kokonaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 46 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio ilmoittaa kyseisistä täytäntöönpanosäädöksistä asianomaiselle jäsenvaltiolle ja saattaa 41 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut julkaistut tiedot ajan tasalle tämän mukaisesti.

44 artikla

Tutkimuslaitosten toimintaan liittyvät velvollisuudet

1.Tutkimuslaitoksen on suoritettava niiden toimintaluokkien toimet, joita varten se on nimetty, nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta ja tässä asetuksessa vahvistettujen arviointimenettelyjen ja testausmenetelmien mukaisesti.

2.Tutkimuslaitoksen on valvottava sellaisten testien tekemistä, joita tässä asetuksessa edellytetään hyväksyntää tai tarkastuksia varten, tai tehtävä nämä testit itse. Tutkimuslaitos ei saa tehdä testejä, arviointeja tai tarkastuksia, joita varten hyväksyntäviranomainen ei ole sitä asianmukaisesti nimennyt.

3.Tutkimuslaitoksen on aina

(a)annettava nimeävän hyväksyntäviranomaisen tarvittaessa tarkkailla tutkimuslaitoksen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden arviointia; ja

(b)toimitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle kaikki sen pyytämät tiedot tämän asetuksen soveltamisalan mukaisista toimintaluokistaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 35 artiklan 10 kohdan ja 45 artiklan soveltamista.

4.Jos tutkimuslaitos havaitsee, että valmistaja ei ole noudattanut tässä asetuksessa vahvistettuja vaatimuksia, sen on ilmoitettava asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle, jotta nimeävä hyväksyntäviranomainen voi vaatia valmistajaa ryhtymään asianmukaisiin korjaaviin toimenpiteisiin ja sen jälkeen olla antamatta tyyppihyväksyntätodistusta, jollei asianmukaisia korjaavia toimenpiteitä toteuteta hyväksyntäviranomaista tyydyttävällä tavalla.

5.Jos nimeävän hyväksyntäviranomaisen puolesta toimiva tutkimuslaitos havaitsee valvoessaan tuotannon vaatimustenmukaisuutta tyyppihyväksyntätodistuksen antamisen jälkeen, että liikkuva työkone ei enää ole tämän asetuksen mukainen, sen on ilmoitettava asiasta nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle. Hyväksyntäviranomaisen on toteutettava 22 artiklassa säädetyt asianmukaiset toimenpiteet.

45 artikla

Tutkimuslaitosten tiedotusvelvollisuudet

1.Tutkimuslaitoksen on ilmoitettava nimeävälle hyväksyntäviranomaiselle

(a)havaitut vaatimustenvastaisuudet, jotka saattavat edellyttää tyyppihyväksyntätodistuksen epäämistä, rajoittamista tai peruuttamista tilapäisesti tai kokonaan;

(b)olosuhteet, jotka vaikuttavat nimeämisen soveltamisalaan ja edellytyksiin;

(c)markkinavalvontaviranomaisten esittämät tutkimuslaitoksen toimintaa koskevat tietopyynnöt.

2.Tutkimuslaitoksen on nimeävän hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä toimitettava tietoja nimeämisen soveltamisalaan kuuluvista toimista sekä muista suoritetuista toimista, rajat ylittävät toimet ja alihankinta mukaan luettuina.

XII LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANOSÄÄDÖKSET JA DELEGOIDUT SÄÄDÖKSET

46 artikla

Komiteamenettely

1.Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 167/2013 69 artiklalla perustettu tekninen komitea – maatalousajoneuvot. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, jolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

47 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.Siirretään komissiolle [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää voimaantulopäivän] viiden vuoden ajaksi 4 artiklan 5 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa, 21 artiklan 9 kohdassa, 22 artiklan 6 kohdassa ja 39 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 5 kohdassa, 15 artiklan 2 kohdassa, 21 artiklan 9 kohdassa, 22 artiklan 6 kohdassa ja 39 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, tarkistavat, muuttavat tai kumoavat delegoidut säädökset mukaan luettuina, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.Edellä olevien 4 artiklan 5 kohdan, 15 artiklan 2 kohdan, 21 artiklan 9 kohdan, 22 artiklan 6 kohdan tai 39 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

 
XIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

48 artikla

Asetuksen (EU) N:o 2019/1020 muuttaminen

Lisätään asetuksen (EU) 2019/1020 liitteeseen I kohta seuraavasti:

”71. [Asetus XXX] tieliikenteessä käytettävien liikkuvien työkoneiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta ja asetuksen (EU) 2019/1020 muuttamisesta.”

49 artikla

Foorumi

1.Komissio perustaa täytäntöönpanon valvonnan tietojenvaihtofoorumin, jäljempänä ’foorumi’, toimii sen puheenjohtajana ja hallinnoi sitä.

Foorumi koostuu kunkin jäsenvaltion nimittämistä edustajista, jotka edustavat niiden hyväksyntäviranomaisia ja markkinavalvontaviranomaisia.

Tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetun työjärjestyksen mukaisesti foorumiin voidaan tarvittaessa kutsua tarkkailijoiksi tutkimuslaitoksia, Euroopan parlamentin, toimialojen ja asiaan liittyvien talouden toimijoiden sekä turvallisuusalan sidosryhmien edustajia.

2.Foorumin neuvoa-antavien tehtävien tavoitteena on parhaiden käytäntöjen edistäminen tämän asetuksen yhdenmukaisen tulkinnan ja täytäntöönpanon helpottamiseksi.

Foorumi käsittelee seuraavia asioita:

(a)tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten yhdenmukaiseen tulkintaan liittyvät asiat;

(b)tyyppihyväksyntään ja markkinavalvontaan liittyvien toimien tulokset;

(c)asiat, joilla on yleistä merkitystä tässä asetuksessa säädettyjen, tutkimuslaitosten arviointia, nimeämistä ja seurantaa koskevien vaatimusten täytäntöönpanon kannalta;

(d)talouden toimijoiden rikkomukset;

(e)IX luvussa säädettyjen korjaavien tai rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpano;

(f)markkinavalvontatoimien suunnittelu, koordinointi ja tulokset.

3.Foorumi voi esittää lausunnon tai antaa suosituksen osana sen neuvoa-antavaa tehtävää ja ottaen huomioon 2 kohdan mukaisten käsittelyjen tulokset.

4.Esittäessään lausunnon tai antaessaan suosituksia foorumi pyrkii saavuttamaan yhteisymmärryksen. Jos yhteisymmärrystä ei voida saavuttaa, foorumi esittää lausuntonsa tai antaa suosituksensa jäsenvaltioiden yksinkertaisella enemmistöllä. Jokaisella jäsenvaltiolla on yksi ääni. Jäsenvaltiot, joilla on eriävä kanta, voivat pyytää kantojensa ja niiden perusteiden kirjaamista foorumin lausuntoon tai suosituksiin.

5.Hyväksyessään täytäntöönpanosäädöksiä komissio ottaa asianmukaisesti huomioon foorumin 2 kohdan nojalla esittämät lausunnot.

6.Foorumi vahvistaa työjärjestyksensä.

7.Sovellettaessa tätä asetusta

(a)asetuksen (EU) 2019/1020 30 artiklan 2 kohtaa ja 32 artiklaa ei sovelleta;

(b)asetuksen (EU) 2019/1020 11 artiklan 8 kohdassa, 30 artiklan 1 ja 3 kohdassa, 31 artiklan 2 kohdassa ja 33 artiklassa olevia viittauksia ’hallinnollisen yhteystyön ryhmiin’ pidetään viittauksina foorumiin.

50 artikla

Seuraamukset

1.Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä säännökset komissiolle [...] päivään [...]kuuta [...] mennessä [julkaisutoimisto lisää tarkan päivämäärän, joka on tämän asetuksen soveltamispäivää edeltävä päivä] ja ilmoitettava sille viipymättä niihin myöhemmin tehtävistä muutoksista.

2.Seuraamuksia on määrättävä seuraavista rikkomuksista:

(a)väärien tietojen antaminen hyväksyntä- tai takaisinkutsumenettelyn kuluessa;

(b)testitulosten väärentäminen tyyppihyväksynnän tai käytössä olevien ajoneuvojen vaatimustenmukaisuuden osalta;

(c)sellaisten tietojen tai teknisten eritelmien ilmoittamatta jättäminen, jotka saattaisivat johtaa takaisinkutsun järjestämiseen taikka tyyppihyväksynnän epäämiseen tai peruuttamiseen;

(d)kieltäytyminen antamasta tietoja saataville;

(e)talouden toimija asettaa saataville markkinoilla tai ottaa käyttöön hyväksyntää edellyttäviä liikkuvia työkoneita ilman tällaista hyväksyntää taikka väärentää asiakirjoja tai merkintöjä tässä tarkoituksessa;

(f)talouden toimija ei täytä velvollisuuksiaan;

(g)tutkimuslaitos ei täytä nimeämistään koskevia vaatimuksia.

51 artikla

Uudelleentarkastelu

1.Komissio antaa [...] päivään [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 60 kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä] mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja liittää siihen tarvittaessa asiaa koskevia lainsäädäntöehdotuksia.

2.Kertomuksen on perustuttava asiaan liittyvien sidosryhmien laajaan kuulemiseen, ja siinä on otettava huomioon voimassa olevat asiaan liittyvät eurooppalaiset ja kansainväliset standardit ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot.

3.Jäsenvaltioiden on [...] päivään [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 48 kuukautta tämän asetuksen soveltamispäivästä] mennessä ilmoitettava komissiolle

(a)tässä asetuksessa säädettyjen tyyppihyväksyntä- ja markkinavalvontamenettelyjen soveltamisesta;

(b)tämän asetuksen nojalla [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää tämän asetuksen soveltamispäivän] lähtien myönnettyjen EU-tyyppihyväksyntöjen määrä;

(c)kansallista piensarjatyyppihyväksyntää, kansallista yksittäishyväksyntää ja kansallista tyyppihyväksyntää koskevat kansalliset vaatimukset ja [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää tämän asetuksen soveltamispäivän] lähtien myönnettyjen tällaisten hyväksyntöjen määrä.

52 artikla

Siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä tässä asetuksessa säädetään, jäsenvaltiot voivat [...] päivään [...]kuuta [...] [lisätään päivämäärä, joka on 8 vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] saakka soveltaa tieliikennekäyttöön tarkoitettujen liikkuvien työkoneiden kansalliseen tyyppihyväksyntään kansallista lainsäädäntöä, kun kyse on liikkuvista työkoneista, jotka on saatettu markkinoille [...] päivän [...]kuuta [...] [lisätään tämän asetuksen soveltamispäivä] ja [...] päivän [...]kuuta [...] [lisätään päivämäärä, joka on 8 vuotta tämän asetuksen soveltamispäivästä] välisenä aikana.  Tänä aikana valmistaja voi valita, hakeeko se EU-tyyppihyväksyntää vai noudattaako se asiaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

53 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan [...] päivästä [...]kuuta [...] [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 36 kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta    Neuvoston puolesta

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista.
(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1628, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista.
(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/14/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä.
(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/30/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta.
(5)    Komissio hyväksyi 21. huhtikuuta 2021 ehdotuksen uudeksi konetuotteita koskevaksi asetukseksi, jolla on tarkoitus korvata nykyinen konedirektiivi. Nykyisen direktiivin tavoin myöskään nyt ehdotettu asetus ei kata liikkuvien työkoneiden tieliikennekäyttöön liittyviä turvallisuusnäkökohtia. Asetusehdotuksesta käydään parhaillaan toimielinten välisiä neuvotteluja. Asetusehdotus on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/docsroom/documents/45508?locale=fi .
(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/858, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1).
(7)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 167/2013, annettu 5 päivänä helmikuuta 2013, maa- ja metsätaloudessa käytettävien ajoneuvojen hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta (EUVL L 60, 2.3.2013, s. 1).
(8)    Vuonna 2008 hyväksyttiin uusi lainsäädäntökehys, jonka tavoitteena on parantaa tavaroiden sisämarkkinoiden toimintaa ja vahvistaa monien erilaisten tuotteiden EU:n markkinoille saattamiseen sovellettavia edellytyksiä. Toimenpidepaketilla pyritään parantamaan markkinavalvontaa ja vaatimustenmukaisuuden arvioinnin laatua. Lisäksi sillä selkeytetään CE-merkinnän käyttöä ja luodaan välineistö tuotelainsäädäntöä varten ( https://ec.europa.eu/growth/single-market/goods/new-legislative-framework_fi ) .
(9)    Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Yhteisön säännöstön päivittäminen ja yksinkertaistaminen, 11.2.2003, COM(2003) 71 final ( https://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2003:0071:FIN:fi:PDF ) .
(10)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten, COM(2021) 350 final ( https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=COM:2021:350:FIN ) .
(11)    Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2019) 283 final ( https://transport.ec.europa.eu/system/files/2021-10/SWD2190283.pdf ).
(12)    Study on the EU harmonisation of the requirements for the road circulation of mobile machinery. ECORYS, 2016. Saatavilla osoitteessa https://single-market-economy.ec.europa.eu/sectors/mechanical-engineering/mobile-machinery_en .
(13)    Saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/1198-Road-circulation-requirements-for-mobile-machinery_fi .
(14)    Valmisteluasiakirjoja löytyy CIRCABC-intressiryhmän ”New legislative initiative - Road circulation approval requirements for non-road mobile machinery” hakemistosta.
(15)    Cost/benefit analysis study for Impact Assessment on road circulation of Non-road mobile machinery, PPMI, 2019. Saatavilla osoitteessa https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/c0d598e2-17d8-11ea-8c1f-01aa75ed71a1/language-fi .
(16)    Valmisteluasiakirja ”NRMM-2019.03 MS Targeted Consultation Feedback”, jossa esitetään tiivistetysti tulokset komission järjestämästä kohdennetusta kuulemisesta, jossa aiheena olivat erot liikkuvien työkoneiden tieliikennekäyttöön sovellettavissa jäsenvaltioiden hyväksyntäjärjestelmissä. Valmisteluasiakirja löytyy CIRCABC-intressiryhmän ”New legislative initiative - Road circulation approval requirements for non-road mobile machinery” hakemistosta.
(17)    Valmisteluasiakirja ”NRMM-2019.07 Draft Minutes Workshop NRMM 9 Dec 2019 rev1”, jossa esitetään yhteenveto sidosryhmien kanssa käydyistä keskusteluista, ja muita valmisteluasiakirjoja löytyy CIRCABC-intressiryhmän ”New legislative initiative - Road circulation approval requirements for non-road mobile machinery” hakemistosta.
(18)    Julkisen kuulemisen tulokset ovat saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/1198-Road-circulation-requirements-for-mobile-machinery/public-consultation_fi .
(19)    Valmisteluasiakirja ”NRMM-2021.05 Draft Minutes Workshop NRMM 6 May 2021”, jossa esitetään yhteenveto sidosryhmien kanssa käydyistä keskusteluista, ja muita valmisteluasiakirjoja löytyy CIRCABC-intressiryhmän ”New legislative initiative - Road circulation approval requirements for non-road mobile machinery” hakemistosta.
(20)    Valmisteluasiakirja ”NRMM-2022.02 220608_Presentation Workshop NRMM 08.06” löytyy CIRCABC-intressiryhmän ”New legislative initiative - Road circulation approval requirements for non-road mobile machinery” hakemistosta.
(21)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/14/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä.
(22)    EUVL C […], […], s. […].
(23)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 24).
(24)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1628, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista, asetusten (EU) N:o 1024/2012 ja (EU) N:o 167/2013 muuttamisesta ja direktiivin 97/68/EY muuttamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 53).
(25)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/14/EY, annettu 8 päivänä toukokuuta 2000, ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä ympäristöön koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä.
(26)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/30/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, sähkömagneettista yhteensopivuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta (EUVL L 96, 29.3.2014, s. 79).
(27)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/53/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 1999/5/EY kumoamisesta (EUVL L 153, 22.5.2014, s. 62).
(28)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1020, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta (EUVL L 169, 25.6.2019, s. 1).
(29)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(30)    EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(31)

   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/95/EY, annettu 3 päivänä joulukuuta 2001, yleisestä tuoteturvallisuudesta (EYVL L 11, 15.1.2002, s. 4).

(32)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista ja neuvoston asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).
Top