EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52023PC0054
Proposal for a COUNCIL DECISION amending Council Decision (EU) 2019/1754 on the accession of the European Union to the Geneva Act of the Lisbon Agreement on Appellations of Origin and Geographical Indications
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan annetun neuvoston päätöksen (EU) 2019/1754 muuttamisesta
Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan annetun neuvoston päätöksen (EU) 2019/1754 muuttamisesta
COM/2023/54 final
EUROOPAN KOMISSIO
Bryssel 6.2.2023
COM(2023) 54 final
2023/0022(NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan annetun neuvoston päätöksen (EU) 2019/1754 muuttamisesta
PERUSTELUT
1.EHDOTUKSEN TAUSTA
•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet
Vuonna 1958 tehdyllä Lissabonin sopimuksella alkuperänimitysten suojasta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä perustettiin erityisliitto, jäljempänä ’erityisliitto’, Pariisissa 20. maaliskuuta 1883 allekirjoitetulla teollisoikeuden suojelemista koskevalla Pariisin yleissopimuksella, jäljempänä ’Pariisin yleissopimus’, perustetun teollisoikeuden suojelemista koskevan liiton puitteissa. Lissabonin sopimuksen sopimuspuolten on suojattava alueillaan toisten sopimuspuolten tuotteiden alkuperänimitykset, jotka on hyväksytty ja suojattu sellaisina alkuperämaassa ja rekisteröity WIPOn kansainvälisessä toimistossa, jollei sopimuspuoli ilmoita yhden vuoden kuluessa rekisteröinti-ilmoituksesta, ettei se voi taata suojaa.
Lissabonin sopimusta tarkistettiin vuosina 2009–2015. Tavoitteena oli i) hioa sen nykyistä kehystä, ii) sisällyttää siihen määräyksiä, joissa täsmennetään, että Lissabonin järjestelmää sovelletaan myös maantieteellisiin merkintöihin, ja iii) sisällyttää siihen liittymismahdollisuus, joka koskee EU:n kaltaisia hallitustenvälisiä järjestöjä. Genevessä pidettiin 11.–21. toukokuuta 2015 WIPOn diplomaattikokous. Kokouksessa hyväksyttiin 20. toukokuuta 2015 alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehtyyn Lissabonin sopimukseen liittyvä Geneven asiakirja, jäljempänä ’Geneven asiakirja’.
Komissio teki 27. heinäkuuta 2018 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan perusteella ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin liittymisestä Geneven asiakirjaan (asiakirja COM(2018) 350 final). Koska Euroopan unionilla on yksinomainen toimivalta neuvotella kyseisestä asiakirjasta, ehdotuksessa esitettiin, että unioni liittyisi siihen yksin.
Neuvosto toimitti 15. maaliskuuta 2019 Euroopan parlamentille luonnoksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin liittymisestä Geneven asiakirjaan ja luvan antamisesta kaikille halukkaille jäsenvaltioille liittyä kyseiseen asiakirjaan Euroopan unionin rinnalla. Parlamentti hyväksyi päätösluonnoksen 16. huhtikuuta 2019.
Koska komissio ei kannattanut luonnosta, neuvosto hyväksyi 7. lokakuuta 2019 yksimielisesti päätöksen (EU) 2019/1754 SEUT-sopimuksen 293 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
Päätöksen (EU) 2019/1754 3 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Jäsenvaltioille annetaan lupa niin halutessaan tapauksen mukaan ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen [Euroopan] unionin rinnalla [Euroopan] unionin etujen mukaisesti ja kunnioittaen täysin sen yksinomaista toimivaltaa.”
Mainitun päätöksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa:
”Komissio edustaa SEU 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisliitossa [Euroopan] unionia ja kaikkia jäsenvaltioita, jotka ratifioivat Geneven asiakirjan tai liittyvät siihen tämän päätöksen 3 artiklan mukaisesti. [Euroopan] unioni on vastuussa [Euroopan] unionin ja niiden jäsenvaltioiden, jotka ratifioivat Geneven asiakirjan tai liittyvät siihen tämän päätöksen 3 artiklan mukaisesti, oikeuksien käyttämisen ja velvollisuuksien täyttämisen varmistamisesta.”
Kyseisen päätöksen hyväksymistä koskevaan neuvoston pöytäkirjaan merkityssä lausumassa komissio yhtäältä kiisti mahdollisuuden antaa kaikille jäsenvaltioille niiden niin halutessa lupa ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen yhdessä Euroopan unionin kanssa ja toisaalta ilmoitti olevansa valmis hyväksymään sen, että Lissabonin sopimuksen sopimuspuolina pitkään olleet seitsemän jäsenvaltiota, jotka olivat jo rekisteröineet useita immateriaalioikeuksia kyseisen sopimuksen nojalla, saisivat luvan liittyä Geneven asiakirjaan Euroopan unionin etujen mukaisesti.
Euroopan unioni talletti Geneven asiakirjaa koskevan liittymisasiakirjansa 26. marraskuuta 2019, mikä nosti jäsenmäärän asiakirjan voimaantulon edellyttämään viiteen. Geneven asiakirja tuli voimaan kolme kuukautta myöhemmin 26. helmikuuta 2020.
Komissio nosti 17. tammikuuta 2020 SEUT-sopimuksen 263 artiklan nojalla kanteen, jossa se vaati päätöksen (EU) 2019/1754 osittaista kumoamista. Komissio riitautti neuvoston päätöksen unionin tuomioistuimessa ensisijaisesti sillä perusteella, että neuvosto oli loukannut annetun toimivallan periaatetta ja komission aloiteoikeutta. Vaikka komissio vaati unionin tuomioistuinta kumoamaan päätöksen (EU) 2019/1754 siltä osin kuin siinä annetaan kaikille jäsenvaltioille lupa liittyä Geneven asiakirjaan, se pyysi myös, että unionin tuomioistuin pysyttäisi päätöksen vaikutukset niiden seitsemän jäsenvaltion osalta, jotka olivat jo Lissabonin sopimuksen jäseniä. Muussa tapauksessa nämä jäsenvaltiot menettäisivät Lissabonin sopimuksen nojalla jo rekisteröityihin alkuperänimityksiin liittyvät etuoikeudet.
Yhteisöjen tuomioistuin antoi tuomionsa 22. marraskuuta 2022. Unionin tuomioistuin myötäili olennaisilta osin komission esittämiä perusteluja ja julkisasiamiehen 19. toukokuuta 2022 antamaa ratkaisuehdotusta. Unionin tuomioistuin totesi erityisesti asiakysymyksen osalta esittämissään toteamuksissa, että Lissabonin sopimuksen nojalla rekisteröityjen alkuperänimitysten suojan aiemmuuden ja jatkuvuuden säilyttäminen niissä seitsemässä jäsenvaltiossa, jotka jo olivat kyseisen sopimuksen sopimuspuolia, on erityisesti SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun unionin ja jäsenvaltioiden välisen vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti tarpeen näihin kansallisiin rekisteröinteihin perustuvien saavutettujen oikeuksien suojaamiseksi.
Tuomioistuin kumosi Euroopan unionin liittymisestä Geneven asiakirjaan 7. lokakuuta 2019 annetun päätöksen (EU) 2019/1754 3 artiklan sekä 4 artiklan siltä osin kuin se sisältää viittauksia jäsenvaltioihin.
Tuomioistuin totesi, että päätöksen (EU) 2019/1754 kumottujen osien vaikutukset on pysytettävä vain siltä osin kuin ne koskevat jäsenvaltioita, jotka ovat tuomion julistamispäivänä jo käyttäneet kyseisen päätöksen 3 artiklan mukaista lupaa ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen Euroopan unionin rinnalla, kunnes uusi neuvoston päätös tulee voimaan kohtuullisessa ajassa, joka ei saisi ylittää kuutta kuukautta kyseisestä päivämäärästä.
Sen vuoksi on tarpeen hyväksyä kuuden kuukauden kuluessa muutoksia päätökseen (EU) 2019/1754, jotta Lissabonin sopimuksen jäseninä olevat jäsenvaltiot voivat myös olla Geneven asiakirjan jäseniä ja siten säilyttää Lissabonin sopimuksen mukaisesti nimissään jo rekisteröityihin alkuperänimityksiin liittyvät etuoikeudet.
Tässä ehdotuksessa esitetään nämä ehdotetut muutokset.
•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa
Maataloustuotteiden osalta EU on ottanut käyttöön yhdenmukaiset ja kattavat maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmät viineille (1970), tislatuille alkoholijuomille (1989), maustetuille viineille (1991) ja muille maataloustuotteille ja -elintarvikkeille (1992). Näissä järjestelmissä suojatuilla nimillä on laaja suoja koko EU:ssa, ja hakemusprosesseja on vain yksi. Keskeiset säännökset sisältyvät nykyisin seuraaviin asetuksiin: viinin osalta 17. joulukuuta 2013 annettu asetus (EU) N:o 1308/2013, tislattujen alkoholijuomien osalta 17. huhtikuuta 2019 annettu asetus (EU) 2019/787 ja maataloustuotteiden ja -elintarvikkeiden osalta 21. marraskuuta 2012 annettu asetus (EU) N:o 1151/2012.
•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa
Ehdotus on yhdenmukainen EU:n yleisen politiikan kanssa, joka liittyy maantieteellisten merkintöjen suojan edistämiseen ja parantamiseen kahdenvälisten, alueellisten ja monenvälisten sopimusten kautta.
2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE
•Oikeusperusta
Ottaen huomioon sopimuksen kohde neuvoston päätöksen olisi perustuttava SEUT-sopimuksen 207 artiklaan ja 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan v alakohtaan.
•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 3 kohdan mukaan toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta EU:n yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvilla aloilla.
•Suhteellisuusperiaate
Ehdotetut muutokset ovat tarpeen Lissabonin sopimuksen nojalla rekisteröityjen alkuperänimitysten suojan aiemmuuden ja jatkuvuuden säilyttämiseksi niissä seitsemässä jäsenvaltiossa, jotka jo ovat kyseisen sopimuksen sopimuspuolia, SEU-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun, Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden välisen vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti, jotta voidaan suojata näihin kansallisiin rekisteröinteihin perustuvat saavutetut oikeudet.
•Toimintatavan valinta
Ottaen huomioon Geneven asiakirjan 28 artikla (Tämän asiakirjan sopimuspuoleksi tuleminen) asianmukainen oikeudellinen väline on päätöksen (EU) 2019/1754 muuttamisesta annettava neuvoston päätös. Kun otetaan huomioon sopimuksen kohde, muuttamisesta annetun neuvoston päätöksen olisi perustuttava SEUT-sopimuksen 207 artiklaan ja 218 artiklan 6 kohtaan.
3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET
•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset
Ei sovelleta
•Sidosryhmien kuuleminen
EU:n liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan koskeva etenemissuunnitelma julkaistiin 21. joulukuuta 2017. Sidosryhmät saivat jättää kommentteja 18. tammikuuta 2018 asti. Kommentteja saatiin kahdeksan.
•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö
Ei sovelleta
•Vaikutustenarviointi
Paremman sääntelyn suuntaviivojen mukaan vaikutustenarviointi on tehtävä vain, jos siitä on hyötyä, ja hyöty on arvioitava tapauskohtaisesti. Vaikutustenarviointia ei edellytetä, jos komission käytettävissä on vain vähän tai ei lainkaan vaihtoehtoja. Tämä pätee kyseessä olevassa tapauksessa, koska unionin tuomioistuimen 22. marraskuuta 2022 antama tuomio edellyttää nopeita toimia, jotta voidaan hyväksyä neuvoston päätös, jolla muutetaan neuvoston päätöstä (EU) 2019/1754 asianomaisten jäsenvaltioiden oikeuksien turvaamiseksi.
•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen
Ei sovelleta
•Perusoikeudet
Unionin liittyminen Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan edistää Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artiklan 2 kohdan, jonka mukaan teollis- ja tekijänoikeudet on turvattava, toteutumista.
4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET
Ei sovelleta
5.LISÄTIEDOT
•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt
Ei sovelleta
•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)
Ei sovelleta
•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset
Ei sovelleta
2023/0022 (NLE)
Ehdotus
NEUVOSTON PÄÄTÖS
Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan annetun neuvoston päätöksen (EU) 2019/1754 muuttamisesta
EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan kanssa,
ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin hyväksynnän,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)Lokakuun 31 päivänä 1958 tehty Lissabonin sopimus alkuperänimitysten suojasta ja niiden kansainvälisestä rekisteröinnistä, jäljempänä ’Lissabonin sopimus’, on Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) hallinnoima sopimus. Lissabonin sopimuksella perustetaan erityisliitto, jäljempänä ’erityisliitto’, teollisoikeuden suojelemista koskevan liiton yhteyteen. Lissabonin sopimus on avoin teollisoikeuden suojelemista koskevan Pariisin yleissopimuksen osapuolille. Sen sopimuspuolten on suojattava alueillaan toisten sopimuspuolten tuotteiden alkuperänimitykset, jotka on hyväksytty ja suojattu sellaisina alkuperämaassa ja rekisteröity WIPOn kansainvälisessä toimistossa, jollei sopimuspuoli ilmoita yhden vuoden kuluessa rekisteröinti-ilmoituksesta, ettei se voi taata suojaa.
(2)Lissabonin sopimuksen sopimuspuolina on seitsemän jäsenvaltiota: Bulgaria, Tšekki, Ranska, Italia, Unkari, Portugali ja Slovakia. Unioni itse ei sitä vastoin ole Lissabonin sopimuksen sopimuspuoli, sillä ainoastaan valtiot voivat liittyä sopimukseen.
(3)Lissabonin sopimuksen tarkistuksen jälkeen WIPOn diplomaattikokous hyväksyi 20 päivänä toukokuuta 2015 alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan, jäljempänä ’Geneven asiakirja’. Geneven asiakirjalla ulotetaan alkuperänimitysten suoja koskemaan kaikkia maantieteellisiä merkintöjä ja annetaan hallitustenvälisille järjestöille mahdollisuus tulla sen sopimuspuoliksi.
(4)Unionin tuomioistuin katsoi 25 päivänä lokakuuta 2017 1 antamassaan tuomiossa, että Geneven asiakirjan neuvotteleminen kuuluu Euroopan unionille SEUT 207 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisen kauppapolitiikan alalla SEUT 3 artiklan 1 kohdassa annetun yksinomaisen toimivallan piiriin.
(5)Komissio teki 27 päivänä heinäkuuta 2018 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan perusteella ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin liittymisestä Geneven asiakirjaan 2 . Koska unionilla on yksinomainen toimivalta neuvotella kyseisestä asiakirjasta, ehdotuksessa esitettiin, että unioni liittyisi siihen yksin.
(6)Neuvosto hyväksyi 7 päivänä lokakuuta 2019 yksimielisesti päätöksen (EU) 2019/1754 3 Euroopan unionin liittymisestä Geneven asiakirjaan SEUT 293 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Kyseisen päätöksen 3 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioille annetaan lupa niiden niin halutessa ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen unionin rinnalla. Päätöksen 4 artiklassa säädetään, että komissio edustaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisliitossa unionia ja kaikkia jäsenvaltioita, jotka ratifioivat Geneven asiakirjan tai liittyvät siihen. Mainitussa artiklassa säädetään lisäksi, että unioni on vastuussa unionin ja niiden jäsenvaltioiden, jotka ratifioivat Geneven asiakirjan tai liittyvät siihen, oikeuksien käyttämisen ja velvollisuuksien täyttämisen varmistamisesta.
(7)Neuvoston pöytäkirjaan merkityssä, päätöksen (EU) 2019/1754 hyväksymistä koskevassa lausumassa komissio kiisti mahdollisuuden antaa kaikille jäsenvaltioille lupa ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen unionin rinnalla. Komissio totesi kuitenkin myös olevansa valmis hyväksymään sen, että Lissabonin sopimuksen sopimuspuolina olevat seitsemän jäsenvaltiota, jotka ovat jo rekisteröineet useita immateriaalioikeuksia kyseisen sopimuksen nojalla, saisivat luvan liittyä Geneven asiakirjaan unionin etujen mukaisesti.
(8)Geneven asiakirja tuli voimaan 26 päivänä helmikuuta 2020 eli kolme kuukautta sen jälkeen, kun unioni oli tallettanut liittymiskirjansa, mikä nosti jäsenmäärän vaadittuun viiteen.
(9)Komissio nosti 17 päivänä tammikuuta 2020 SEUT 263 artiklan nojalla kanteen, jossa se vaati päätöksen (EU) 2019/1754 osittaista kumoamista. Komissio riitautti päätöksen Euroopan unionin tuomioistuimessa ensisijaisesti sillä perusteella, että neuvosto oli loukannut annetun toimivallan periaatetta ja komission aloiteoikeutta, ja toissijaisesti sillä perusteella, että SEUT 2 artiklan 1 kohtaa ja 207 artiklaa sekä perusteluvelvollisuutta oli rikottu.
(10)Vaikka komissio vaati unionin tuomioistuinta kumoamaan päätöksen (EU) 2019/1754 siltä osin kuin siinä annetaan kaikille jäsenvaltioille lupa liittyä Geneven asiakirjaan, se pyysi myös, että unionin tuomioistuin pysyttäisi päätöksen vaikutukset niiden seitsemän jäsenvaltion osalta, jotka jo ovat Lissabonin sopimuksen jäseniä. Olisi unionin edun vastaista, jos kyseisten jäsenvaltioiden Lissabonin sopimuksen nojalla jo rekisteröimiin alkuperänimityksiin liittyvät etuoikeudet menetettäisiin.
(11)Unionin tuomioistuin antoi tuomionsa 22 päivänä marraskuuta 2022 4 . Tuomioistuin kumosi päätöksen (EU) 2019/1754 3 artiklan sekä 4 artiklan siltä osin kuin se sisältää viittauksia jäsenvaltioihin.
(12)Tuomioistuimen tuomiossa todetaan kuitenkin myös tarve säilyttää Lissabonin sopimuksen nojalla rekisteröityjen alkuperänimitysten suojan aiemmuus ja jatkuvuus niissä seitsemässä jäsenvaltiossa, jotka ovat jo kyseisen sopimuksen sopimuspuolia. Unionin tuomioistuin totesi näin ollen, että päätöksen 2019/1754 kumottujen osien vaikutukset olisi pysytettävä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat jo käyttäneet lupaa ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen, kunnes uusi neuvoston päätös tulee voimaan kohtuullisessa ajassa eli enintään kuuden kuukauden kuluessa.
(13)Ottaen huomioon unionin yksinomainen toimivalta ja unionin mahdollisuus liittyä Geneven asiakirjaan jäsenvaltioille voidaan antaa lupa liittyä unionin rinnalla ainoastaan tiukasti perustelluissa ja poikkeuksellisissa olosuhteissa niin kauan kuin tällainen osallistuminen on asianmukaisesti perusteltua ja unionin edun mukaista, ja liittymisen on pysyttävä toiminnallisesti rajattuna.
(14)Asetuksen (EU) 2019/1753 5 11 artiklassa säädetään siirtymäsäännöksistä Lissabonin sopimuksen nojalla jo rekisteröityjä jäsenvaltioista peräisin olevia alkuperänimityksiä varten. Näiden säännösten perusteella ne seitsemän jäsenvaltiota, jotka ovat Lissabonin sopimuksen sopimuspuolia, ilmoittivat komissiolle 14 päivään marraskuuta 2022 mennessä päätöksestään pyytää Lissabonin sopimuksen nojalla jo rekisteröityjen alkuperänimitysten kansainvälistä rekisteröintiä Geneven asiakirjan mukaisesti.
(15)Sen vuoksi on aiheellista muuttaa päätöstä (EU) 2019/1754 siten, että unionin yksinomaista toimivaltaa täysin kunnioittaen annetaan niille seitsemälle jäsenvaltiolle, jotka olivat Lissabonin sopimuksen jäseniä ennen Geneven asiakirjaa, lupa ratifioida myös Geneven asiakirja tai liittyä siihen, mutta vain siinä laajuudessa kuin se on tarpeen kyseisten jäsenvaltioiden Lissabonin sopimuksen nojalla jo rekisteröimiin alkuperänimityksiin liittyvien etuoikeuksien säilyttämiseksi unionin edun mukaisesti.
(16)Sen vuoksi päätöstä (EU) 2019/1754 olisi muutettava,
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:
1 artikla
Neuvoston päätöksen (EU) 2019/1754 muuttaminen
Muutetaan päätös (EU) 2019/1754 seuraavasti:
1)Korvataan 3 artikla seuraavasti:
”Jäsenvaltioille, jotka olivat Lissabonin sopimuksen sopimuspuolia 26 päivänä helmikuuta 2020 6 , annetaan unionin yksinomaista toimivaltaa täysin kunnioittaen lupa ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen unionin rinnalla, mutta vain siinä laajuudessa kuin liittyminen on tarpeen kyseisten jäsenvaltioiden Lissabonin sopimuksen nojalla aiemmin rekisteröimiin alkuperänimityksiin liittyvien etuoikeuksien säilyttämiseksi unionin edun mukaisesti sekä asetuksen (EU) 2019/1753 11 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamiseksi.”
2)Korvataan 4 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:
”Komissio edustaa SEU 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisliitossa unionia ja niitä jäsenvaltioita, jotka ovat ratifioineet Geneven asiakirjan tai liittyneet siihen tämän päätöksen 3 artiklan mukaisesti. Unioni on vastuussa unionin tämän päätöksen 3 artiklan mukaisten oikeuksien käyttämisen ja velvollisuuksien täyttämisen varmistamisesta.”
2 artikla
Tämä päätös tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tehty Brysselissä
Neuvoston puolesta
Puheenjohtaja
