EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 24.1.2023

COM(2023) 53 final

2023/0018(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

päätöksen (EU) 2022/563 muuttamisesta Moldovan tasavallalle myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun määrän osalta

{SWD(2023) 25 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Vuonna 2022 taloustilanne heikkeni kaikkialla maailmassa. Olosuhteet, joiden vuoksi Moldova esitti vuonna 2022 ensimmäisen makrotaloudellista rahoitusapua koskevan pyynnön, heikkenivät entisestään. Maassa on lokakuusta 2021 lähtien kärsitty energiakriisistä, minkä lisäksi Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota vaikuttaa Moldovaan sekä suoraan että välillisesti. Sodan alkamisen jälkeen yli puoli miljoonaa ihmistä on ylittänyt Moldovan rajan, ja heistä noin 90 000 on jäänyt maahan. Tämä on lisännyt Moldovan julkiseen talouteen kohdistuvia paineita. Makrotalouden kokonaistilanne heikkeni vuonna 2022 sen vuoksi merkittävästi. Talous elpyi pandemian jälkeen huomattavasti vuonna 2021, mutta vuoden 2022 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana kasvu romahti ja maa joutui syvään taantumaan. Koska Moldovalla oli kriisin lieventämiseksi vain rajalliset puskurit, se pyysi kansainvälisiltä kumppaneilta lisäapua. Tämä ehdotus makrotaloudellisen rahoitusavun lisäämisestä on näin ollen osa laajempaa EU:n ja kansainvälisten toimijoiden Moldovalle myöntämää apua.

Moldova pyysi käynnissä olevaa makrotaloudellista rahoitusaputoimea 19. marraskuuta 2021. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 6. huhtikuuta 2022 makrotaloudellisen rahoitusavun, jonka määrä on 150 miljoonaa euroa (edullisina lainoina ja avustuksina), ja se tuli voimaan 18. heinäkuuta 2022. Kun rahoitusapuun liittyvät politiikkaehdot oli täytetty, ensimmäinen maksuerä suoritettiin 1. elokuuta 2022. Tämän meneillään olevan operaation puitteissa Moldovalla on käytettävissään vielä 100 miljoonaa euroa (edullisina lainoina ja avustuksina) tammikuuhun 2025 saakka. Toinen maksuerä on tarkoitus suorittaa vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.

Makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvien tavanomaisten menettelyjen mukaisesti rahoitusapu asetettiin Moldovan käyttöön yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uuden järjestelyn kanssa. Järjestely hyväksyttiin joulukuussa 2021, ja sitä laajennettiin toukokuussa 2022. IMF:n laajennettuun luottojärjestelyyn / laajennettuun rahoitusjärjestelyyn (ECF/EFF) sisältyvä laajennettu tuki on 795 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

Moldovalle annettavasta nykyisestä avusta huolimatta meneillään oleva energiakriisi ja Ukrainan sodan vaikutukset aiheuttavat edelleen huomattavia haasteita. IMF:n tuoreimpien arvioiden (joulukuu 2022) mukaan Moldovan ulkoinen rahoitusvaje vuonna 2023 on kasvanut 430 miljoonalla eurolla (noin 3 % suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT)) verrattuna IMF:n suorittamaan ensimmäiseen ohjelman tarkasteluun (syyskuu 2022). Tämä tarkoittaa, että kokonaisrahoitusvaje on vuonna 2023 noin 803 miljoonaa euroa (5 % suhteessa BKT:hen). Tätä taustaa vasten ja oikeudenmukaisen taakanjaon periaatteen mukaisesti komissio esittää parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen Moldovalle annettavan makrotaloudellisen rahoitusavun lisäämisestä 145 miljoonalla eurolla. Tästä määrästä 100 miljoonaa euroa myönnettäisiin lainoina ja 45 miljoonaa euroa avustuksina.

Makrotaloudellisen rahoitusavun lisäys maksettaisiin kahdessa uudessa erässä, joiden maksattamisen ehtona olisivat i) täydentävät politiikkaehdot; ii) hyvä edistyminen assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen täytäntöönpanossa; ja iii) myönteiset tulokset IMF:n ohjelman täytäntöönpanossa. Kahteen uuteen erään liittyvät politiikkaehdot perustuisivat nykyistä makrotaloudellista rahoitusapua koskevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittuihin ehtoihin. Tämä vahvistaisi ohjelman kohdentamista ja varmistaisi johdonmukaisuuden EU:n ja Moldovan toimintapoliittisten painopisteiden ja Moldovan hallituksen asialistan kanssa. Lisätuki on myös linjassa sen kanssa, että EU:n ja Moldovan suhteet ovat lujittuneet, kun Moldovalle myönnettiin 23. kesäkuuta 2022 ehdokasmaan asema.

Ehdotettu operaatio on tarkoitus toteuttaa yhdessä naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI) rahoitettavien talousarviotoimien yhteydessä annettavan EU:n lisätuen kanssa.

Tähän ehdotukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa selostetun mukaisesti ja Euroopan ulkosuhdehallinnon poliittisesta tilanteesta tekemän arvion perusteella komissio katsoo, että ehdotetulle makrotaloudelliselle rahoitusavulle asetetut toimintapoliittiset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät.

•Yleinen tausta

Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan on vaikuttanut Moldovan talouteen erittäin kielteisesti samalla kun globaali taloustilanne on käymässä yhä haastavammaksi. Tammi-syyskuussa 2022 Moldovan talous supistui 4 prosenttia, mikä viittaa syvään taantumaan koko vuoden aikana. Supistuminen johtui suurelta osin kotitalouksien kulutuksen ja investointien vähenemisestä. Tuotantopuolella maatalouden vaikutus kasvuun oli kesän 2022 kuivuuden jälkeen voimakkaan kielteinen. Energiakriisi, joka paheni vuonna 2022, on aiheuttanut lisäpaineita Moldovan julkiselle taloudelle. Energian hintojen jyrkkä nousu kiihdytti korkeaa inflaatiota ja lisäsi tarvetta kasvattaa tukimenoja heikoimmassa asemassa oleville kuluttajille.

Moldovan näkymät ovat vuonna 2023 edelleen heikot. Tähän vaikuttavat myös Venäjän Ukrainaan kohdistamat kiihtyvät hyökkäykset ja talouden hidastuminen kaikkialla EU:ssa (joka on Moldovan tärkein kauppakumppani). IMF:n ennusteen mukaan (marraskuu 2022) kasvun odotetaan elpyvän vuonna 2023 vain maltillisesti, 1,5 prosenttiin, ja palaavan kriisiä edeltäneelle tasolleen vasta vuosina 2024–2025.

Vuonna 2023 inflaation odotetaan hidastuvan huomattavasti, mutta pysyttelevän kaksinumeroisena, keskimäärin 13,7 prosentissa, kun se vuonna 2022 oli 28,5 prosenttia. Energian ja elintarvikkeiden hintojen nousu kiihdytti vuoden 2022 korkeaa inflaatiota, joka lokakuussa nousi huippuunsa, 34 prosenttiin. Voimakkaiden inflaatiopaineiden vuoksi keskuspankki korotti ohjauskorkoa viime vuonna kolme kertaa (kumulatiivisesti 9 prosenttiyksikköä), 21,5 prosenttiin. Vuoden lopulla inflaatio alkoi hidastua, mutta vain maltillisesti (31 prosenttiin marraskuussa), minkä vuoksi peruskorkoa alennettiin hieman eli 20 prosenttiin.

Julkisen talouden alijäämän odotetaan pysyvän suurena vuonna 2023 eli 6 prosentissa suhteessa BKT:hen, kun se vuonna 2022 oli 4,2 prosenttia. Alijäämän kasvu johtuu paljolti siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleville kuluttajille kohdistetut tukimenot kasvavat energiatariffien nousun vuoksi. Lisäksi inflaation kiihtymisen vuoksi on katsottu tarpeelliseksi korottaa joitakin julkisen sektorin palkkoja. Moldovan julkinen velka suhteessa BKT:hen on alhainen verrattuna useimpiin alueen verrokkimaihin. Sen odotetaan kuitenkin kasvavan 38 prosenttiin vuonna 2023, kun se vuoden 2022 lopussa oli 36 prosenttia suhteessa BKT:hen. Monenväliset velkojat myönsivät noin 95 prosentille Moldovan julkisesta ulkomaanvelasta lisäaikaa edullisin ehdoin. Koska maa on erittäin herkkä ulkoisille häiriöille, IMF on kuitenkin tarkistanut Moldovan velkavaikeuksien riskiä koskevaa luokitustaan alhaisesta keskitasoon.

Ulkoisella puolella vaihtotaseen alijäämä on edelleen suuri, 13,7 prosenttia suhteessa BKT:hen vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä, ja sen odotetaan pysyvän vuonna 2023 vastaavalla tasolla eli 11,8 prosentissa suhteessa BKT:hen. Tämä johtuu pitkälti suuresta negatiivisesta kauppataseesta, joka oli vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä noin 32 prosenttia suhteessa BKT:hen. Ulkomailta tulevat rahalähetykset pysyivät kuitenkin jokseenkin vakaina (14,2 % suhteessa BKT:hen) huolimatta joistakin alustavista ennusteista, joiden mukaan erityisesti Venäjältä ja Itsenäisten valtioiden yhteisöstä tulevat rahalähetykset vähenisivät huomattavasti. Suorat ulkomaiset nettosijoitukset pysyivät jokseenkin ennallaan vuoden 2022 alkupuoliskolla (mikä johtui pääasiassa yritysten suurista uudelleensijoitetuista voitoista). IMF:n ennusteen mukaan (marraskuu 2022) ne kuitenkin supistuvat vuoden 2022 aikana sodan aiheuttaman epävarmuuden vuoksi jyrkästi eli 0,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen.

Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen alkamisesta lähtien Moldovan valuuttavaranto on vaihdellut voimakkaasti, mikä on johtanut keskuspankin mittaviin interventioihin. Aluksi Moldovan valuuttavaranto supistui huhtikuussa 2022 huomattavasti vuoden 2021 lopun 3,9 miljardista Yhdysvaltain dollarista (joka kattoi 5,5 kuukauden tuonnin) alimmillaan 3,3 miljardiin Yhdysvaltain dollariin (joka kattoi 4,5 kuukauden tuonnin). Tämä johtui suurelta osin siitä, että pankkitalletuksia nostettiin nopeaan tahtiin. Moldovan leu myös heikkeni vuoden 2022 alkupuoliskolla Yhdysvaltain dollariin nähden noin 7 prosenttia. Vaikka varantotasot palautuivat vuoden 2022 loppuun mennessä, heikkenemisriskit ovat edelleen olemassa, mikä johtuu suurelta osin Ukrainassa meneillään olevasta sodasta. Keskuspankki ennustaa varantojen supistuvan vuoden 2023 alussa, mikä johtuu osittain talouden lievästä elpymisestä ja lisääntyneestä tuontikysynnästä sekä valuuttamarkkinoiden uusista vaihteluista.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Ehdotetulla makrotaloudellisen rahoitusavun lisäyksellä täydennettäisiin varoja, jotka Moldovalle on osoitettu 150 miljoonan euron makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Moldovalle lainoina ja avustuksina 6. huhtikuuta 2022 hyväksytyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) 2022/563 nojalla. Korotettuun määrään liittyvät lisäehdot perustuisivat nykyisessä yhteisymmärryspöytäkirjassa esitettyihin uudistusprioriteetteihin, joissa keskitytään julkisen talouden hallintoon, oikeusvaltioperiaatteeseen, korruption torjuntaan, liiketoimintaympäristön parantamiseen ja energia-alan lisäuudistusten edistämiseen.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdokasmaat ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat voivat saada makrotaloudellista rahoitusapua (jos ne täyttävät määrätyt ehdot). Korotetulla makrotaloudellisella rahoitusavulla täydennettäisiin naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) ja muiden EU:n ohjelmien puitteissa käyttöön otettuja avustuksia. NDICI-välineestä osoitettavia avustuksia varten on jo osoitettu 55 miljoonan euron lisävarat vuonna 2023. Korotetulla makrotaloudellisella rahoitusavulla täydennettäisiin myös EU:n parhaillaan täytäntöön panemien budjettitukipakettien ehtoja. EU:n makrotaloudellisella rahoitusavulla tuetaan makrotalouspolitiikan ja rakenneuudistusten asianmukaista kehystä ja parannetaan näin EU:n rahoitustoimien lisäarvoa ja vaikuttavuutta, myös muiden rahoitusvälineiden kautta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 212 artikla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Toissijaisuusperiaatetta noudatetaan. Jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa tavoitteita, jotka koskevat Moldovan lyhyen aikavälin makrotaloudellisen vakauden palauttamista, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin EU:n tasolla. Pääasiallisia syitä tähän ovat kansallisen tason budjettirajoitteet ja tarve avunantajien vahvaan koordinointiin rahoitusavun ja sen vaikutusten maksimoimiseksi.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. Siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen makrotalouden lyhyen aikavälin vakauteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuten komissio totesi IMF:n laajennettuun rahoitusjärjestelyyn liittyvien arvioiden perusteella, ehdotettu makrotaloudellisen rahoitusavun korotettu määrä (295 miljoonaa euroa), nykyinen määrä mukaan luettuna, vastaa 33:a prosenttia Moldovan arvioidusta rahoitusvajeesta vuosina 2022–2024. Tämä on makrotaloudellisen rahoitusavun operaatioiden taakanjakoa koskevien vakiokäytäntöjen mukaista. Ecofin-neuvoston 8. lokakuuta 2002 antamien päätelmien mukaan enimmäismäärä on 60 prosenttia ehdokasmaalle ja maalle, jonka kanssa on tehty assosiaatiosopimus. Tässä yhteydessä otetaan huomioon myös muiden kahden- ja monenvälisten avunantajien Moldovalle lupaama apu.

•Toimintatavan valinta

Hankerahoitus tai tekninen apu ei soveltuisi tai riittäisi makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, on se, että sillä helpotetaan ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja autetaan luomaan vakaa makrotalouskehys – muun muassa parantamalla maksutaseen ja julkisen talouden kestävyyttä – ja asianmukainen kehys rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisella rahoitusavulla helpotetaan tarkoituksenmukaisen yleisen toimintakehyksen käyttöönottoa, mikä voi lisätä EU:n muista, kapea-alaisemmista rahoitusvälineistä Moldovassa rahoitettavien toimien tuloksellisuutta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Makrotaloudellinen rahoitusapu on olennainen osa Moldovan talouden vakautukseen myönnettävää kansainvälistä tukea. Laatiessaan tätä makrotaloudellista rahoitusapua koskevaa ehdotusta komission yksiköt ovat kuulleet IMF:ää ja Maailmanpankkia, joilla on jo käynnissä mittavia rahoitusohjelmia. Komissio kuuli 12. tammikuuta 2023 talous- ja rahoituskomiteaa (varajäsenet), joka hyväksyi ehdotusluonnoksen. Komissio on ollut säännöllisesti yhteydessä myös Moldovan viranomaisiin.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Varainhoitoasetuksen vaatimusten mukaisesti komission yksiköt tekivät covid-19-pandemiaan liittyvän makrotaloudellisen rahoitusapupaketin yhteydessä operatiivisen arvioinnin Moldovan rahoitus- ja hallintoketjuista. Tarkoituksena oli varmistaa, että ohjelmatuen, myös makrotaloudellisen rahoitusavun, hallinnoimiseksi käytössä olevat menettelyt antavat riittävät takeet. Konsulttiyrityksen laatima loppukertomus toiminnan arvioinnista saatiin kesäkuussa 2020. Kertomuksessa todetaan, että julkisen varainhoidon järjestelmissä ja muissa rahoitusketjuissa on edistytty selvästi vuodesta 2015, jolloin edellinen arviointi toteutettiin. Kertomuksen mukaan Moldovan rahoitusketjujen ja -menettelyjen tilanne katsottiin suotuisaksi makrotaloudellisen rahoitusaputoimen toteuttamiselle. Kehitystä seurataan jatkossa tiiviisti myös Chisinaussa sijaitsevan EU:n edustuston säännöllisesti antamissa julkisen varainhoidon uudistamista koskevissa edistymiskertomuksissa.

•Vaikutustenarviointi

Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellinen hätäavun väline, jolla pyritään korjaamaan vakavia maksutasevaikeuksia EU:n ulkopuolisissa maissa. Koska on poliittisesti välttämätöntä edetä nopeasti tilanteessa, joka edellyttää nopeaa reagointia, tämä makrotaloudellista rahoitusapua koskeva ehdotus vapautetaan vaikutustenarvioinnin tekemistä koskevasta vaatimuksesta komission antamien paremman sääntelyn suuntaviivojen (SWD(2015) 111 final) mukaisesti.

Yleisesti ottaen makrotaloudellista rahoitusapua koskevat komission ehdotukset perustuvat EU:n naapurialueilla aiemmin toteutettujen operaatioiden jälkiarvioinneista saatuihin kokemuksiin. Korotetulla makrotaloudellisella rahoitusavulla ja siihen liitetyllä talouden sopeutus- ja uudistusohjelmalla helpotetaan Moldovan lyhyen aikavälin rahoitustarpeita. Sillä tuetaan myös politiikkatoimia, joilla pyritään vahvistamaan keskipitkän aikavälin maksutasetta ja julkisen talouden kestävyyttä ja lisäämään kestävää kasvua, sekä täydennetään käynnissä olevaa Moldovan kanssa toteutettavaa IMF:n ohjelmaa. Näillä politiikkaehdoilla pyritään korjaamaan eräitä perustavaa laatua olevia heikkouksia, joita Moldovan taloudessa ja talouden ohjaus- ja hallintajärjestelmässä on vuosien kuluessa esiintynyt.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Moldovan käynnissä olevaan makrotaloudelliseen rahoitusaputoimeen ehdotettu 145 miljoonan euron lisäys on tarkoitus maksaa kahdessa yhtä suuressa erässä, jotka vapautetaan vuonna 2023, jos ehdot täyttyvät. Vuosien 2022–2024 rahoitussuunnitelman mukaan 45 miljoonan euron avustusosuus voidaan rahoittaa budjettikohdan 14 20 03 01 ”Avustuksina myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu” käytettävissä olevista määrärahoista. Lisäykseen sisältyvän 100 miljoonan euron lainaosuuden osalta tarvittava rahoitus, johon sovelletaan ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn 9 prosentin rahoitusastetta, on yhteensä 9 miljoonaa euroa, ja määrä osoitetaan NDICI-välineestä (budjettikohta 14 02 01 70 ”NDICI-GE – Yhteisen vararahaston rahoittaminen”).

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

EU myöntää Moldovalle lisää makrotaloudellista rahoitusapua yhteensä 145 miljoonaa euroa keskipitkän ja pitkän aikavälin lainoina sekä avustuksina. Tämä auttaa kattamaan Moldovan jäljellä olevat rahoitustarpeet vuonna 2023. Kahden lisäerän maksaminen edellyttää uusien politiikkatoimien toteuttamista.

Rahoitusapua hallinnoi komissio. Siihen sovelletaan EU:n varainhoitoasetuksen mukaisia petosten torjuntaa ja muita väärinkäytöksiä koskevia erityissäännöksiä.

Komissio ja Moldovan viranomaiset ovat tehneet yhteisymmärryspöytäkirjan, joka sisältää käynnissä olevaan makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät rakenneuudistustoimenpiteet ja niiden ajoitukseen ja järjestykseen liittyvät näkökohdat. Makrotaloudellisen rahoitusavun korotuksen seurauksena viranomaisten kanssa neuvotellaan uusista politiikkatoimista, jotka lisätään nykyiseen yhteisymmärryspöytäkirjaan.

Kuten yleensäkin makrotaloudellisen rahoitusavun yhteydessä, erien maksamisen ehtona on lisäksi muun muassa se, että IMF:n ohjelman puitteissa tehtävien tarkastelujen tulokset ovat tyydyttäviä, ja edistyminen EU–Moldova-assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanossa. Komissio tekee viranomaisten kanssa tiivistä yhteistyötä seuratakseen edellä esitettyjen politiikkatoimien edistymistä ja ehtojen täyttymistä.

2023/0018 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

päätöksen (EU) 2022/563 muuttamisesta Moldovan tasavallalle myönnettävän makrotaloudellisen rahoitusavun määrän osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 6 päivänä huhtikuuta 2022 päätöksen (EU) 2022/563 1 , jolla Moldovalle myönnetään 150 miljoonaa euroa lisää makrotaloudellista rahoitusapua keskipitkän aikavälin lainoina ja avustusosuutena. Makrotaloudellinen rahoitusapu tuli voimaan 18 päivänä heinäkuuta kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Ensimmäinen 50 miljoonan euron erä maksettiin 1 päivänä elokuuta 2022 sen jälkeen, kun kaikki unionin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitut politiikkatoimet oli toteutettu onnistuneesti.

(2)Makrotaloudellisen rahoitusavun hyväksymisen lisäksi 20 päivänä joulukuuta 2021 oli hyväksytty IMF:n uusi Moldovaa koskeva ohjelma (laajennettu luottojärjestely / laajennettu rahoitusjärjestely, jonka arvo on 564 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). IMF hyväksyi 11 päivänä toukokuuta 2022 päätöksen lisätä järjestelyyn 267 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tämä johtui niistä kasvavista rahoitustarpeista, jotka ovat suurelta osin seurausta Ukrainan sodan vaikutuksista Moldovan talouteen. IMF ilmoitti 9 päivänä tammikuuta 2023, että Moldova on saattanut onnistuneesti päätökseen ohjelman toisen tarkastelun, minkä ansiosta järjestelyn puitteissa voitiin maksaa välittömästi vielä 27 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

(3)Unionin Moldovalle myöntämä alustava osuus Euroopan naapuruusvälineen määrärahoista vuosiksi 2014–2020 on 518,15 miljoonaa euroa, mihin sisältyy myös budjettituki ja tekninen apu. Yhdistetyissä tukikehyksissä, jotka koskevat vuosia 2014–2017 ja 2017–2020, on esitetty Euroopan naapuruusvälineestä edellisellä budjettikaudella rahoitetun, Moldovan kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset painopisteet. Vuosien 2021–2027 painopisteet vahvistetaan uudessa suuntaa-antavassa monivuotisessa ohjelmassa, joka on laadittu tiiviissä yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa.

(4)Koska Moldovan maksutaseessa on vuonna 2023 edelleen merkittävä ulkoinen rahoitusvaje IMF:n ja muiden monenvälisten instituutioiden myöntämistä varoista huolimatta, on tarpeen lisätä Moldovalle päätöksen (EU) 2022/563 mukaisesti myönnettävää unionin makrotaloudellista rahoitusapua. Tätä lisäystä pidetään nykyisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa asianmukaisena vastauksena Moldovan pyyntöön saada tukea talouden vakauttamiseen IMF:n ohjelman ohella. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla on tarkoitus tukea Moldovan talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa ja täydentää IMF:n rahoitusjärjestelyn puitteissa käytettävissä olevia varoja. Sen vuoksi päätöstä (EU) 2022/563 olisi muutettava.

(5)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun lisämäärä vahvistetaan Moldovan jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden päivitetyn määrällisen arvioinnin perusteella, ja siinä otetaan huomioon maan kyky rahoittaa toimintaansa omista varoistaan ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset valuuttavarannot. Rahoitusavun määrää vahvistettaessa otetaan huomioon monenvälisiltä avunantajilta, mukaan lukien IMF ja Maailmanpankki, odotettavissa olevat rahoitusosuudet, tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä, unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttö Moldovassa ja unionin osallistumisesta saatava lisäarvo.

(6)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun lisäykseen olisi sovellettava talouspolitiikkaa koskevia ehtoja, jotka olisi lisättävä voimassa olevaan yhteisymmärryspöytäkirjaan. Pöytäkirjaa on sen vuoksi muutettava vastaavasti. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot on vahvistettava komission ja Moldovan 22 päivänä kesäkuuta 2022 allekirjoittaman lainasopimuksen ja avustussopimuksen lisäyksessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.Muutetaan päätös (EU) 2022/563 seuraavasti:

1)Korvataan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Unioni myöntää Moldovalle enintään 295 miljoonaa euroa makrotaloudellista rahoitusapua, jäljempänä ’unionin makrotaloudellinen rahoitusapu’, tukeakseen Moldovan talouden vakauttamista ja huomattavaa uudistusohjelmaa. Kyseisestä enimmäismäärästä enintään 220 miljoonaa euroa myönnetään lainoina ja enintään 75 miljoonaa euroa avustuksina. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen edellyttää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät unionin talousarvion asiaankuuluvaksi vuodeksi. Avulla katetaan osa IMF:n ohjelmassa määritetyistä Moldovan maksutasetarpeista.”

2)Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

2.”1. Jollei 3 kohdassa tarkoitetuista edellytyksistä muuta johdu, komissio asettaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käyttöön viidessä erässä, joihin kuhunkin kuuluu laina- ja avustusosuus. Kunkin erän suuruus vahvistetaan 2 artiklassa tarkoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa.”

b)korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Toinen erä voidaan lähtökohtaisesti maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta. Kolmas erä voidaan lähtökohtaisesti maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua toisen erän maksamisesta. Neljäs erä voidaan lähtökohtaisesti maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua kolmannen erän maksamisesta. Viides erä voidaan lähtökohtaisesti maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua neljännen erän maksamisesta.”

4 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 2  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

 Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 3 . 

 Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

X Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

·osallistuminen Moldovan ulkoisten rahoitustarpeiden kattamiseen ottaen huomioon sen maksutaseen merkittävä heikkeneminen Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen Moldovan taloudelle aiheuttamien vaikutusten sekä käynnissä olevan energiahätätilanteen johdosta;

·kumppanin julkisen rahoitustarpeen lieventäminen;

·julkisen talouden tervehdyttämisen ja ulkoisen vakauttamisen tukeminen IMF:n ohjelman yhteydessä;

·makrotalouden hallinnoinnin parantamiseen, talouden hallinnan ja läpinäkyvyyden lujittamiseen sekä kestävän kasvun edellytysten parantamiseen tähtäävien rakenneuudistusten tukeminen.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

X kesto on rajattu

–    alkaa vuonna 2022 ja päättyy vuonna 2024

–    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2022 ja päättyvät vuonna 2024 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2022 ja päättyvät vuonna 2025 maksumäärärahojen osalta.

 kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Suunniteltu talousarvion toteuttamistapa / Suunnitellut talousarvion toteuttamistavat 4

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

– toimeenpanovirastoja

 Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

 Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

– kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

– Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

– varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

– julkisoikeudellisille yhteisöille

– sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

– sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

– henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat – Ei sovelleta

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa: (milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella))

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–X    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–X    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–X    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2022/563, annettu 6 päivänä huhtikuuta 2022, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Moldovan tasavallalle (EUVL L 109, 8.4.2022, s. 6).

(2)    ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(3)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(4)    Kuvaukset eri toteuttamistavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(5)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(6)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(7)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(8)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(9)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(10)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(11)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(12)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(13)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(14)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).