52023AE2515

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52023AE2515 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52023AE2515

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus neuvoston suositukseksi digitaalisen koulutuksen onnistumisen keskeisistä mahdollistavista tekijöistä” (COM(2023) 205 final – 2023/0099 (NLE)), ”Ehdotus neuvoston suositukseksi digitaalisten taitojen koulutustarjonnan parantamisesta koulutusalalla” (COM(2023) 206 final – 2023/0100 (NLE)) ja ”Uusia keinoja taata digitaalinen osallisuus” (puheenjohtajavaltio Belgian pyytämä valmisteleva lausunto)

EESC 2023/02515

EUVL C, C/2024/885, 6.2.2024, ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/885/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/885/oj

Date of document:: 25/10/2023; Äänestyspäivä
Date of vote:: 25/10/2023
Date lodged:: 29/06/2023

Author:: Euroopan talous- ja sosiaalikomitea
Responsible body:: Section for Employment, Social Affairs and Citizenship, EESC_SOC
Rapporteur:: Milena ANGELOVA Tatjana BABRAUSKIENĖ Justyna Kalina OCHĘDZAN
Form:: Lausunto
Term of office:: 2015-2020
Internal reference:: AVIS-SECTION 2023/2515 FIN, SOC/774
Session:: 582

Procedure number:

Link

European Parliament - Legislative observatory

Link

European Parliament - Legislative observatory

Treaty:

Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

12016E304

Link

Select all documents mentioning this document

Earlier related instruments:

52023DC0205 ESC Opinion
52023DC0206 ESC Opinion

Instruments cited:

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Koulutus, ammatillinen koulutus ja nuoriso

Directory code:

16.30.00.00 Tiede, informaatio, koulutus ja kulttuuri / Koulutus ja ammatillinen koulutus

HTML

PDF - authentic OJ

e-signature

How to verify the authenticity of the Official Journal

virallinen lehti
Euroopan unionin

Sarjan C

C/2024/885

6.2.2024

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus neuvoston suositukseksi digitaalisen koulutuksen onnistumisen keskeisistä mahdollistavista tekijöistä”

(COM(2023) 205 final – 2023/0099 (NLE))

”Ehdotus neuvoston suositukseksi digitaalisten taitojen koulutustarjonnan parantamisesta koulutusalalla”

(COM(2023) 206 final – 2023/0100 (NLE))

ja ”Uusia keinoja taata digitaalinen osallisuus”

(puheenjohtajavaltio Belgian pyytämä valmisteleva lausunto)

(C/2024/885)

Esittelijät:

Milena ANGELOVA

Tatjana BABRAUSKIENĖ

Justyna Kalina OCHĘDZAN

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 29.6.2023 kirje neuvoston puheenjohtajavaltiolta Belgialta, 10.7.2023
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla valmisteleva lausunto
Vastaava jaosto	työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus
Hyväksyminen jaostossa	4.10.2023
Hyväksyminen täysistunnossa	25.10.2023
Täysistunnon numero	582
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	221/02/04

1. Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) tukee Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian sitoutumista digitaalisen osallisuuden turvaamisesta kaikille ja on vakaasti sitoutunut auttamaan keinojen luomisessa digitaalisen haavoittuvuuden vähentämiseksi ja digitaalisen kuilun umpeenkuromiseksi. Jokaisella Euroopan kansalaisella olisi oltava oikeus saada laadukasta ja osallistavaa digitaalista koulutusta, jonka avulla he voivat kehittää tietoja, taitoja ja osaamista, joita he tarvitsevat osallistuakseen aktiivisesti nykypäivän yhä digitaalisempaan maailmaan ja saadakseen hyvät valmiudet olla kilpailukykyisiä työmarkkinoilla ja työskennellä laadukkaissa työpaikoissa.

1.2

ETSK suhtautuu myönteisesti digiosaamista ja -koulutusta koskevaan pakettiin (1) ja pitää sitä tärkeänä ja konkreettisena panoksena Euroopan osaamisen teemavuoteen (2). Digitaalinen koulutus on keskeisessä asemassa henkilökohtaisen kehityksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, työllisyyden, kilpailukyvyn ja innovoinnin kannalta edellyttäen, että se vastaa nyky-yhteiskunnan, ihmisten ja talouden taito- ja osaamistarpeita, joita vihreä ja digitaalinen siirtymä vaativat. ETSK kannattaakin Euroopan komission digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman 2021–2027 (3) kahta strategista painopistettä: edistetään tehokkaan digitaalisen koulutusekosysteemin kehittämistä ja kehitetään digitaalisessa muutoksessa tarvittavia digitaalisia taitoja ja osaamista.

1.3

ETSK kehottaa antamaan lisäohjausta laadukkaasta ja osallistavasta infrastruktuurista, verkkoyhteyksistä ja turvallisuudesta sekä kaikkien käyttäjien turvallisesta tietojenkäsittelystä. Jotta voidaan panna täytäntöön tehokkaita toimintapolitiikkoja digitaalisten taitojen kehittämiseksi, ETSK suosittelee, että komissio kannustaa jäsenvaltioita soveltamaan kattavaa toimintamallia, johon osallistetaan asianomaiset laitokset, työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, koulutusorganisaatiot ja tiedeyhteisö. ETSK korostaa, että on tärkeää toteuttaa kohdennettuja toimenpiteitä, myös digitaalitaitojen ja työllisyyden edistämiseen tähtäävien kansallisten yhteenliittymien puitteissa, jotta voidaan lisätä työmarkkinaosapuolten osallistumista – myös alakohtaisella ja paikallisella tasolla – ja varmistaa, että asianomaisilla sidosryhmillä on riittävät valmiudet täyttää velvollisuutensa. Digitaalitaitojen ja työllisyyden edistämiseen tähtäävien kansallisten yhteenliittymien julkisuutta ja näkyvyyttä olisi lisättävä tavoitteena osallistaa ne aktiivisemmin oppimismahdollisuuksien kehittämiseen ja lisätä digitaalisten taitojen kehittämiseen tehtäviä investointeja, jotta voitaisiin vastata paremmin työelämän uusiin tarpeisiin.

1.4

ETSK korostaa, että on ratkaisevan tärkeää kunnioittaa koulutusta ihmisoikeutena ja julkisena hyödykkeenä. Oppilaitosten digitalisoinnissa on taattava kaikille yhtäläinen pääsy koulutukseen eikä rajoitettava sitä. Oppilaitosten kattavaan digitalisointiin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia on analysoitava tarkkaan sen varmistamiseksi, että tällainen muutos pikemminkin tukee kuin haittaa laadukasta ja yhdenvertaista pääsyä koulutukseen. Koulujen digitalisaatiossa on varmistettava oppijoiden sekä opettajien ja kouluttajien sosiaalinen vuorovaikutus koulutuksessa ja auttaa näin parantamaan oppijoiden avaintaitoja, erityisesti sosiaalisia taitoja. Digitaalisessa koulutuksessa on varmistettava vahva pohja perus- ja avaintaidoille, erityisesti kielten osalta. Digitalisaatiota ei tule nähdä lähiopetuksen korvaajana. On otettava huomioon väsymys ja digitaalisten laitteiden liikakäytön kielteiset vaikutukset opiskelijoihin ja opettajiin.

1.5

Digitaaliset taidot ja osaaminen ovat tärkeitä kaikenikäisille oppijoille, oppisopimusopiskelijoille, yrittäjille ja täydennys- ja uudelleenkoulutuksessa oleville työntekijöille, sillä niillä on suuri merkitys sosiaalisen elämän ja työmarkkinoiden kannalta. Vaikka ETSK tunnustaa vankan perustan, joka on luotu neuvoston suosituksissa digitaalisten taitojen koulutustarjonnan parantamisesta koulutusalalla ja digitaalisen koulutuksen onnistumisen keskeisistä mahdollistavista tekijöistä (digiosaamista ja -koulutusta koskeva paketti), se kehottaa antamaan jäsenvaltioille lisäohjausta tarvittavasta infrastruktuurista, verkkoyhteyksistä ja turvallisuudesta sekä kaikkien käyttäjien varmasta ja turvallisesta tietojenkäsittelystä, jotta voidaan tukea kaikkien koulutusalojen oikeudenmukaista, laadukasta, osallistavaa ja kestävää digitalisaatiota toissijaisuusperiaatetta noudattaen.

1.6

ETSK katsoo, että erityistä huomiota on kiinnitettävä digitaalisen koulutuksen laadukkaan tarjonnan kehittämiseen ja parantamiseen muun muassa tiedotuksen, motivoinnin, taitojen arvioinnin, puutteiden ja koulutustarpeiden tunnistamisen, tiettyjä digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen aikana järjestettävän mentoroinnin ja uraneuvonnan sekä epävirallisen ja arkioppimisen validoinnin avulla. Nämä ovat erityisen tärkeitä, jotta voidaan tarjota kohdennettua ja tehokasta tukea erityisesti niille, joiden digitaaliset taidot ovat heikot. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään pääsyä ja osallistumista laadukkaaseen ja osallistavaan työntekijöille tarkoitettuun koulutukseen ja aikuiskoulutukseen tarjoamalla asianmukaisia välineitä ja toimintamalleja digitaalisia taitoja koskevan koulutuksen rahoittamiseen yksilöiden ja yritysten, erityisesti mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten, tukemiseksi.

1.7

ETSK huomauttaa, että digitaalisten taitojen kehittämiseen ja parantamiseen tähtäävien toimintapolitiikkojen ja toimenpiteiden olisi oltava erottamaton osa kattavaa osaamisenhallintajärjestelmää. Demokraattinen hallintotapa, jossa kiinnitetään erityistä huomiota työmarkkina- ja kansalaisvuoropuheluun, on olennaisen tärkeä, jotta varmistetaan koko hallinnon tehokas koordinointi, helpotetaan tuloksekasta yhteistyötä asiaankuuluvien koulutus- ja työmarkkinatoimijoiden kanssa ja mahdollistetaan osaamista koskevien koordinoitujen rahoitusjärjestelyjen kehittäminen. ETSK ehdottaakin, että komissio synkronoisi nämä kaksi neuvoston suositusta ja kehottaisi jäsenvaltioita laatimaan yhteisiä kansallisia toimintasuunnitelmia Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden saavuttamiseksi suunnittelemalla yhdessä digitaali- ja koulutusstrategioita ja koordinoimalla tehokkaasti digitaalisia taitoja ja osaamista koskevaa politiikkaa työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, myös päivittämällä ammattiprofiileja ja osaamisen tarve-ennusteita, sekä tekemällä kestäviä investointeja.

1.8

Digitaalisen yrittäjyyden tukeminen ja kehittäminen on ratkaisevan tärkeää, koska yrittäjät ovat keskeisessä asemassa digitaalisen innovoinnin ja talouskasvun edistämisessä. ETSK kehottaakin luomaan suotuisan ekosysteemin ja kannattaa myös yrittäjien, oppilaitosten ja asiaankuuluvien sidosryhmien välisen yhteistyön ja kumppanuuksien edistämistä digitaalisten taitojen kehittämisen tukemiseksi, erityisesti kun on kyse aikuisista, joilla on alhainen osaamistaso (4). Digitaalisten taitojen kehittämisen olisi parannettava yrittäjyystaitoja, kuten luovuutta, ongelmanratkaisua, sopeutumiskykyä ja riskinottoa, ja annettava siten siihen osallistuville mahdollisuus yrittäjyyshengen omaksumiseen ja digitaalisen innovoinnin edistämiseen.

1.9

Digitaalisten taitojen sisällyttäminen koulutusprosessiin on ratkaisevan tärkeää, jotta opiskelijoita voidaan valmistaa nopeasti kehittyvään digitaaliseen toimintaympäristöön. Jotta tähän päästään tehokkaasti, on tarpeen tukea opetus- ja arviointimenetelmien parantamista laadukkailla ja osallistavilla digitaalisilla välineillä huolehtimalla opettajien ja kouluttajien täydennyskoulutuksesta, kehittämällä opettajien valmiuksia tuoda teknologiaa tehokkaasti luokkahuoneisiin, luomalla joustavia ja mukautuvia oppimisympäristöjä, sisällyttämällä luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taideala ja matematiikka (STEAM-aineet) opetussuunnitelmiin, omaksumalla opiskelijakeskeinen lähestymistapa, jotta opiskelijat voivat ottaa vastuun oppimisestaan, painottamalla entistä enemmän ongelma- ja projektilähtöistä oppimista sekä edistämällä yhteistyötä, monialaista oppimista ja luovuutta.

1.10

ETSK toteaa, että onnistumisen kannalta on keskeistä varmistaa, että kansalaisille tarkoitetun digitaalisten taitojen puitekehyksen (DigComp 2.2) valitut elementit ja kyseessä olevien työpaikkojen osaamisvaatimukset vastaavat tiiviisti toisiaan. Digitaaliset taidot ovat nyt oleellisempia kuin koskaan, sillä ne eivät ole enää ”valinnaisia” vaan ”kriittisiä” (5). ETSK kehottaakin jäsenvaltioita tukemaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimia, joilla pyritään parantamaan digitaalisia taitoja, pääsemään eroon digitaalisesta syrjäytymisestä ja kuromaan umpeen digitaalinen kuilu yhteiskunnassa parantamalla EU:n ja kansallisen rahoituksen saatavuutta. Vaikka ETSK pitää digitaalisen siirtymän tukemiseen osoitettua ennennäkemätöntä rahoitusta (130 miljardia euroa eli 26 prosenttia kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien kokonaismäärärahoista ja merkittävä osa kumppanuussopimuksista) varauksetta myönteisenä, se korostaa, että nopea täytäntöönpano sekä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistuminen on äärimmäisen tärkeää.

1.11

ETSK pyytää, että opettajille, kouluttajille ja rehtoreille annetaan laajemmat mahdollisuudet hankkia laadukasta ja oleellista täydennyskoulutusta digitaalisista taidoista ja osaamisesta, opetussuunnitelmien kehittämisestä ja arvioimisesta, tekoälystä sekä tietoteknisistä tiedoista ja taidoista niin, että koulutusta annettaisiin työaikana ja ministeriöt ja koulut tukisivat sitä taloudellisesti. Tärkeimpiä haasteita ovat nyt yhtäläiset koulutusmahdollisuudet ja toimet opettajapulan ratkaisemiseksi (6). Digitaalisia taitoja ja osaamista koskevan laadukkaan koulutuksen integroimiseksi monialaisesti opetussuunnitelmiin on puututtava opettajapulaan ja opettajan ammatista on tehtävä houkuttelevampi, jotta varmistetaan opettajien korvaaminen heidän osallistuessaan täydennyskoulutukseen. Houkuttelevat palkat ja työolot, jotka ovat samalla tasolla muiden korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden ammattilaisten kanssa, ovat olennaisen tärkeitä, jotta opettajan ammattista voidaan tehdä arvostettu ja houkutteleva.

1.12

ETSK kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään generatiiviset tekoälymallit, kuten ChatGPT:n, nykyisten ja tulevien tekoälyn käyttöä koskevien säädösten soveltamisalaan ja käsittelemään työmarkkinaosapuolten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ChatGPT:n kaltaisen generatiivisen tekoälyn vaikutusta koulutukseen kaikissa ikäryhmissä, erityisesti opettajien, tieteenharjoittajien, tutkijoiden ja muun koulutushenkilökunnan työoloihin. On erittäin tärkeää, että lapsille ja nuorille annetaan koulutusta ja oikeat taidot käsitellä algoritmeja tavalla, joka ehkäisee psykologisia ja mielenterveydellisiä haittavaikutuksia.

1.13

ETSK suosittelee, että komissio kannustaa ja tukee jäsenvaltioita kehittämään ja käynnistämään laajamittaisia tiedotuskampanjoita digitaalisista oppimismahdollisuuksista niin, että tavoitetaan kaikki ihmiset, osallistetaan mukaan työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, kansalliset ja paikalliset tiedotusvälineet sekä monet muut asiaankuuluvat kansallisen ja paikallisen tason toimijat ja sovelletaan yksilöllistä lähestymistapaa, jotta voidaan kannustaa kaikkia osallistumaan tällaisiin koulutusohjelmiin. ETSK suosittaa, että jäsenvaltiot tehostavat pieniä osaamiskokonaisuuksia koskevien neuvoston suositusten täytäntöönpanoa kiinnittäen erityistä huomiota laatustandardeihin.

1.14

ETSK suosittaa, että komissio kannustaa jäsenvaltioita keskittymään yhtäläisiin mahdollisuuksiin saada digitaalista koulutusta ja digitaalisia välineitä seuraavin keinoin:

1.14.1

Varmistetaan digitaalisen koulutuksen täysi osallistavuus turvaamalla vammaisten oppijoiden ja opettajien mahdollisuus osallistua siihen ja tarjoamalla erityisvälineitä ja -ratkaisuja oppijoille, joilla on erityisiä koulutustarpeita, sekä kielivähemmistöille ja muuttajille.

1.14.2

Poistetaan kaupunkien ja maaseudun väliset ja muut maantieteelliset erot digitaalisen koulutuksen, digitaalisten välineiden ja internetin saatavuudessa.

1.14.3

Tunnistetaan ja poistetaan ennakkoluuloja, jotka liittyvät sukupuoleen, etniseen taustaan, sukupuoli-identiteettiin, ikään, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, syntymässä saatuun taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan, vammaisuuteen ja muihin ihmisoikeuksien suojan piirin kuuluviin asioihin, sekä tosielämässä että algoritmeissa, jotka luovat digitaalista todellisuutta.

1.14.4

Toteutetaan sukupuolten tasa-arvoa edistävää politiikkaa digitaalisen koulutuksen kaikissa vaiheissa ja kavennetaan sukupuolten välisiä eroja osaamisessa erityisesti luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan erikoisaloilla (STEM-aloilla), myös ohjelmoinnin ja tekoälyn alalla (7).

1.14.5

Korjataan algoritminen vinouma, joka on yksi tekoälyteknologian ja digitaalisen todellisuuden kehityksen tärkeimmistä eriarvoisuuden lähteistä, ja kiinnitetään erityistä huomiota stereotypioiden ja ennakkoasenteiden poistamiseen, jotta vältetään esimerkiksi sukupuolten välinen digitaalinen kahtiajako tai muu teknologiasovelluksissa kehittyvä eriarvoisuus. Eettistä tekoälyä koskevissa säännöksissä olisi käsiteltävä paitsi opetusmateriaaleja ja oppimistapoja myös datan käyttöä, digitaalisen pedagogiikan kehittämistä ja elinikäistä oppimista. ETSK toteaa, että osallistavampien ja kaikkia ihmisiä kunnioittavien teknologioiden ja palvelujen luominen edellyttää osallistavaa kieltä koodauksessa ja ohjelmoinnissa.

1.15

Tekoälyllä on yhä suurempi rooli digitaalitalouden kehityksessä. ETSK kiinnittää huomiota tekoälyä koskevien tietojen ja taitojen kehittämisen merkitykseen eurooppalaisissa yhteiskunnissa digitaalisen kahtiajaon välttämiseksi ja EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi (8). ETSK panee merkille, että julkisissa ja yksityisissä elimissä tarvitaan yhä enemmän tekoälyasiantuntijoita ja että työntekijät, kaikenikäiset ihmiset (sekä nuoret että ikääntyneet), vammaiset henkilöt, ihmiset, joilla on erityistarpeita, sekä maaseutualueiden asukkaat tarvitsevat yhä enemmän tekoälytaitojen koulutusta. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla, erityisesti päätöksentekijöillä, on riittävät tiedot tekoälyn käyttöön liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista sekä moraalisista, eettisistä ja oikeudellisista näkökohdista.

2. Digitaalisen koulutuksen onnistumisen keskeiset mahdollistavat tekijät

2.1

Covid-19-kriisi aiheutti äkillisen tarpeen koulutuksen digitalisoimiseen. Vuonna 2019 eurooppalaisista koulutusjärjestelmistä 50 prosentissa oli käynnissä uudistusprosessi digitaalisen koulutuksen alalla. Puolessa koulutusjärjestelmistä digitaalisia taitoja ei kuitenkaan arvioitu kouluissa kansallisen tason kokeilla (9). Eurydice-raportin (10) mukaan tietotekniikka on edelleen suhteellisen uusi ala kouluopetuksessa ja sitä opetetaan eri tavoin eri puolilla Eurooppaa. On ratkaisevan tärkeää, että digitaalista koulutusta ja digitaalisia välineitä koskevilla kattavilla kansallisilla strategioilla – samaan tapaan kuin Euroopan komission SELFIE-välineellä (11) – autetaan luomaan turvallinen digitaalinen ympäristö kouluihin niin, että autetaan kouluja ottamaan käyttöön kattavan digitalisaation malli, arvioimaan digitalisaatioastettaan ja määrittämään sopivat lisätoimet digitaalisen muutoksen jatkamiseksi. Tätä varten oppilaitoksien saataville on asetettava aina erityinen tietotekniikan asiantuntija, jotta ne voivat hallita digitaalisia resurssejaan tehokkaasti, ylläpitää turvallista ympäristöä ja pysyä ajan tasalla teknologian kehityksessä.

2.2

Koulutusjärjestelmien odotetaan auttavan opiskelijoita ja oppijoita olemaan digitaalisesti lukutaitoisia kansalaisia ja digitaalisesti päteviä ammattilaisia, jotka pystyvät hyödyntämään digitaaliyhteiskunnan etuja ja samalla selviytymään sen haasteista luovasti ja vastuullisesti, mikä auttaa kuromaan umpeen digitaalisen kuilun. Tämän saavuttamiseksi jäsenvaltioiden on tärkeää asettaa etusijalle kattavan digitaalisia taitoja koskevan strategian laatiminen ja täytäntöönpano sekä kestävän rahoituksen tarjoaminen jokaisen opiskelijan ja oppijan laaja-alaisten digitaalisten taitojen tukemiseksi. Perus- ja avaintaitoja koskevassa koulutuksessa olisi keskityttävä digitaalisen lukutaidon opettamiseen ja oppimiseen sekä tekoälyn käytön haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Siinä olisi myös tuettava kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua, luovuutta ja innovointia sekä erityisiä ja ammatillisia digitaalisia taitoja, kuten kyberturvallisuutta, koodausta, data-analyysia, digitaalista yhteistyötä ja digitaalista liikkuvuutta. Jäsenvaltioita on motivoitava käyttämään kansalaisille tarkoitettua eurooppalaista digitaalisten taitojen puitekehystä (DigComp) (12), jotta digitaalinen osaaminen ymmärrettäisiin samalla tavalla. On olennaisen tärkeää integroida digitaaliset taidot eri oppiaineisiin ja luokkatasoille, jotta varmistetaan, että opiskelijat saavuttavat hyvän tason näissä taidoissa. On myös tärkeää parantaa digitaalisen yrittäjyyden taitoja, jotta voidaan lisätä pk-yritysten perustamista ja parantaa työllistettävyyttä.

2.3

Koulutuksen digitaalinen siirtymä on toteutettava tarjoamalla laadukasta ja osallistavaa digitaalisten taitojen koulutusta, opetusta ja arviointia ja parantamalla näitä ongelma- ja hankelähtöisellä oppimisella ja vertaisoppimisella, myös STEAM-aloilla, samalla kun siirrytään pois perinteisestä arviointimallista. Tämä muutos antaa opiskelijoille mahdollisuuden osallistua aktiivisesti todellisen maailman haasteisiin, soveltaa digitaalisia taitojaan, syventää monimutkaisten käsitteiden ymmärtämistä, tehdä yhteistyötä ja osallistua aktiivisesti yleiseen koulutuskokemukseen.

2.4

Digitaalinen siirtymä muuttaa jo työtä. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevassa toimintasuunnitelmassa asetetaan kunnianhimoiset tavoitteet jäsenvaltioiden tukemiseksi niiden digitalisaatiossa. Tavoitteena on varmistaa, että 80 prosentilla aikuisista on vähintään perustason digitaaliset taidot ja että EU:ssa työskentelee 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, joista yhä suurempi osa on naisia. ETSK peräänkuuluttaa lisätoimia pantaessa täytäntöön toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään työvoimapulaa sekä taitojen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa, jolloin voidaan edistää kestävää kasvua, tuottavuutta ja innovointia laadukkaiden työpaikkojen, oikeudenmukaisten palkkojen ja työolojen varmistamiseksi. Koska työvoiman digitaaliset taidot ja osaaminen ovat tärkeitä, on oleellista panna täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäinen periaate yhdessä vuonna 2022 annetun digitaalisen vuosikymmenen digitaalisia oikeuksia ja periaatteita koskevan eurooppalaisen julistuksen kanssa ja varmistaa ammatillisen koulutuksen sekä aikuiskoulutusohjelmien sekä kaikille tarkoitetun laadukkaan koulutuksen rahoitus.

2.5

Täydennys- ja uudelleenkoulutus, joka tukee työmarkkinoiden oikeudenmukaista siirtymää digitalisaation ansiosta, ja digitaalisten taitojen ja osaamisen hankkiminen työtä varten eivät ole pelkästään oppijoiden (mukaan lukien työnhakijat ja työntekijät) henkilökohtaisella vastuulla, vaan ne kuuluvat myös valtion, työmarkkinaosapuolten ja koko yhteiskunnan vastuulle merkittävien sosiaalisten ja taloudellisten vaikutustensa takia. Valtakunnallisten, alakohtaisten ja yritystason tehokkaiden taito- ja digitalisaatiostrategioiden olisi tuettava työntekijöitä tarjoamalla asiaankuuluvaa ja laadukasta koulutusta. Yritykset ja työmarkkinaosapuolet ovat keskeisessä asemassa laadukkaan oppisopimuskoulutuksen ja työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tarjoamisessa digitaalista muutosta varten. Ammatillisen koulutuksen digitalisoinnissa tarvittaisiin erityisiä toimia ja investointeja, jotta voitaisiin varmistaa, että tulevilla asiantuntijoilla on edistyneet digitaaliset taidot.

2.6

ETSK muistuttaa elinikäisen oppimisen avaintaidoista 22. toukokuuta 2018 annetusta neuvoston suosituksesta (13), jossa korostetaan, että digitaalinen osaaminen ei tarkoita pelkkää tietämystä digitaaliteknologiasta. Kriittisen ajattelun ja demokraattisen kansalaisuuden edistämisen sekä valeuutisten ja disinformaation torjunnan näkökulmasta on tärkeää sisällyttää digitaaliset taidot ja osaaminen ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen.

2.7

Digitaalisen yrittäjyyden tukeminen ja kehittäminen on olennaista, sillä yrittäjät ovat keskeisessä asemassa digitaalisen innovoinnin ja talouskasvun edistämisessä. Yrittäjät ovat usein liikkeellepaneva voima digitaalisten taitojen ja teknologioiden hyödyntämisessä uusien yritysten perustamiseksi, työpaikkojen luomiseksi, taloudellisen kehityksen edistämiseksi ja kattavamman digitaalista oppimista koskevan näkökulman tarjoamiseksi.

2.8

ETSK suosittaa, että komissio kannustaa ja auttaa jäsenvaltioita

—

osoittamaan rahoitusta ja resursseja kaikenikäisten, myös työttömien ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien, ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen digitalisoinnin tukemiseen ja parantamaan ammatillisten koulutusohjelmien ja aikuiskoulutusohjelmien yleistä laatua ja merkityksellisyyttä. Tähän sisältyvät sekä työnantajille että heidän työntekijöilleen myönnettävä taloudellinen tuki järjestettäessä palkallista opintovapaata, henkilökohtaisia oppimistilejä tai vastaavia rahoitusmekanismeja, joita hallinnoidaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. On olennaisen tärkeää varmistaa asianmukaiset investoinnit, jotta voidaan parantaa oppilaitosten infrastruktuuria, kehittää opetussuunnitelmia DigCompin avulla, mahdollistaa opettajien ja kouluttajien täydennyskoulutus, tarjota vapaa pääsy laadukkaisiin digitaalisiin oppimisresursseihin sekä perustaa apurahoja ja stipendejä digipainotteisten ammatillisten koulutusohjelmien opiskelijoiden tukemiseksi.

—	tukemaan edelleen ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä osaamiskeskuksissa yms.

—

tarkistamaan ja päivittämään ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen tarjontaa siten, että niihin sisällytetään arkielämän kannalta tärkeät digitaaliset taidot ja edistyneet digitaaliset taidot työelämää varten. On tärkeää parantaa kaikenlaisista taustoista tulevien ja kaikenikäisten oppijoiden mahdollisuutta ja pääsyä koulutukseen, joka koskee uutta teknologiaa, muun muassa kehittynyttä robotiikkaa ja automaatiota, tekoälyä ja esineiden internetiä. Tämä parantaa heidän työllistettävyyttään. Lisäksi jäsenvaltioiden on varmistettava, että ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa otetaan huomioon todelliset digitaaliset haasteet ja että ne tarjoavat käytännön kokemuksia, jotta oppijat voivat ymmärtää paremmin digitaaliteknologioita ja niiden merkitystä työelämässä.

—

edistämään monimuotoisuutta kaiken ikäisten mahdollisuuksissa hankkia digitaalisia taitoja ja kehittää osaamista sekä sukupuolten tasapuolista edustusta tietotekniikka-alan töissä. Sukupuolten tasa-arvoon tietotekniikan alalla on päästävä edistämällä STEAM-koulutusta varhaisesta iästä alkaen, tukemalla naisopiskelijoiden ja -oppijoiden yhtäläistä pääsyä tietotekniikan opintoihin ja varmistamalla, että tietotekniikan ala tarjoaa sukupuolten tasa-arvoa kunnioittavan ja kannustavan työympäristön ja urakehitysmahdollisuuksia, muun muassa huolehtimalla siitä, että naiset pääsevät johto- ja päätöksentekotehtäviin (14).

—

luomaan ja kehittämään kannustavan ekosysteemin edistämällä yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten ja aikuiskoulutuslaitosten sekä työmarkkina-asiantuntijoiden, teknologiayritysten ja startup-yritysten välillä erityiskoulutusohjelmien tarjoamiseksi ammatillisessa koulutuksessa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muun muassa digitaaliseen yrittäjyyteen, myös rahoituksen saannin tukemiseen, mentorointiohjelmiin, hautomoihin ja kiihdyttämöihin, innovointia ja yritystoimintaa edistävään sääntely-ympäristöön ja tietämyksen jakamisen yhteistyöalustojen perustamiseen. Tällaisella yhteistyöllä voitaisiin edistää arvokkaiden kokemuksien hankkimista, tutustumista työpaikkojen käytäntöihin ja oleellisten taitojen kehittämistä ja antaa opiskelijoille tarvittavat välineet menestyä digitaalisissa työtehtävissä.

—

varmistamaan kaikenikäisten oppijoiden laadukas ja tehokas oppisopimuskoulutus kaikilla digitaaliseen siirtymään osallistuvilla aloilla ja digitaalialoilla. On tärkeää tehostaa laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista annetun neuvoston suosituksen täytäntöönpanoa, jotta voidaan tukea koulutusohjelmien yhteistä suunnittelua ja tarjota laadukasta, osallistavaa ja tehokasta oppisopimuskoulutusta, jolla varmistetaan ammattitaitoinen työvoima yrityksille investointina sekä laadukkaat työpaikat nuorille ammattilaisille ja uudelleenkoulutusta tarvitseville työntekijöille ja työttömille.

2.9

ETSK kannattaa ajatusta siitä, että oppilaitosten digitalisointia tukevissa hankinnoissa on varmistettava laatu, läpinäkyvyys, saavutettavuus ja kestävyys. ETSK korostaa tarvetta varmistaa, että oppilaitosten ja laitteiden digitalisointia koskevilla julkisilla hankinnoilla on sosiaalinen ulottuvuus ja että niillä taataan laadukkaat palvelut ja hyvät työolot.

2.10

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen tukea opettajia, kouluttajia, rehtoreita ja oppijoita ja ehdottaa, että jäsenvaltiot varmistavat, että nämä tuntevat opettajille ja kasvattajille suunnatut ohjeet disinformaation torjumisesta ja digilukutaidon edistämisestä koulutuksen avulla (15), disinformaation tunnistamiseksi ja selättämiseksi kootun välineistön sekä opettajille tarkoitetut eettiset ohjeet tekoälyn ja datan käytöstä koulutuksessa ja oppimisessa (16) ja että niitä käytetään.

2.11

Komission ehdottamat suositukset luovat hyvän pohjan digitaalisia taitoja ja osaamista koskevien koulutusjärjestelmien kehittämiselle. Koulutusta koskevan kansallisen toimivallan varmistamiseksi ETSK korostaa, että nykyisellä kansalaisille tarkoitetulla eurooppalaisella digitaalisten taitojen puitekehyksellä voidaan tukea digitaalisten taitojen hankkimista, mutta sitä ei pitäisi käyttää opiskelijoiden taitojen arviointiin. ETSK suosittaa, että komissio ja jäsenvaltiot kehittävät kattavamman eurooppalaisen digitaalisten taitojen puitekehyksen ja ottavat samalla huomioon koulutustasot ja muut taidot, erityisesti monialaiset taidot, ja kiinnittävät erityistä huomiota tehtäviin, jotka liittyvät tekoälyyn, ChatGPT:hen, sosiaaliseen mediaan, algoritmeihin ja henkilötietojen suojaan sekä valeuutisten ja digitaalisen kiusaamisen torjumiseen.

2.12

ETSK suosittaa, että erityisiä kehyksiä, kuten DigCompEdua, DigComp at Workia ja muita, kehitetään edelleen. Lisäksi osaamissopimuksen hankkeissa voidaan laatia alakohtaisia kehyksiä suuntaviivoiksi digitaalisten taitojen kehittämiselle työmarkkinoita varten osallistaen asiaankuuluvat työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja muut sidosryhmät. Vaikka kansalaisten yleiset digitaaliset taidot ovat useimmissa jäsenvaltioissa suhteellisen heikkoja, tiettyjen tehtävien suorittamiseksi tarvitaan myös useita erityistaitoja. Näistä on keskusteltava työmarkkinaosapuolten kanssa ammattiprofiileja päivitettäessä.

3. Työvoima ja työmarkkinat

3.1

Jotta voidaan varmistaa työvoiman oikea-aikainen tukeminen ja varustaminen tarvittavilla digitaalisilla tiedoilla, taidoilla ja osaamisella, on tarpeen kehittää ja asettaa saataville esteettömästi ja kohtuuhintaisesti joustavampia koulutusohjelmia ja -menetelmiä ja räätälöityä tarjontaa, myös etäopetusta ja lyhyempiä koulutusohjelmia, jotka vastaavat oppijoiden tarpeita. Digitaaliteknologian laajempi käyttö aikuiskoulutusprosessissa on olennaisen tärkeää, samoin kuin etäopetuskurssit verkossa milloin ja mistä käsin tahansa, myös ammatillisessa koulutuksessa, jotta voidaan tukea työ- ja yksityiselämän tasapainottamista ja perhe-elämän velvollisuuksien hoitamista. On löydettävä ratkaisuja, joilla lisätään motivaatiota ja pääsyä verkkokoulutukseen, ja tuettava niitä tarjoamalla koulutustilejä ja -seteleitä työnhakijoille ja täydennys- ja uudelleenkoulutusta tarvitseville, tarjoamalla laadukasta uraneuvontaa kaikille sekä takaamalla koulutuskurssien tunnustaminen. Monitahoinen toimintamalli, jossa kiinnitetään huomiota epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamiseen sekä osaamisen validointiin ja sertifiointiin, on tärkeä sen varmistamiseksi, että kaikki ihmiset voivat hyötyä digitaalisesta siirtymästä ja osallistua siihen.

3.2

ETSK katsoo, että digitaalisten taitojen kysynnän muutoksiin vastaamiseksi on tarpeen edistää elinikäistä oppimista ja varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus laadukkaaseen ja osallistavaan elinikäiseen oppimiseen uran ja elämän kaikissa vaiheissa ja muutoksissa. Tätä varten on tarpeen tarjota joustavampia ja paremmin saavutettavissa olevia oppimismuotoja, muun muassa ratkaisuja, jotka on kehitetty erikseen tiettyjen kohderyhmien ominaisuudet huomioiden ja jotka tarjoavat innovatiivisia oppimismenetelmiä sekä sähköisiä oppimisvälineitä ja -resursseja.

4. Kohti digitaalisten taitojen ja koulutuksen saatavuutta, osallisuutta ja tasa-arvoa

4.1

Jokaisella Euroopan kansalaisella olisi oltava oikeus saada laadukasta ja osallistavaa digitaalista koulutusta, jonka avulla he voivat kehittää tietoja, taitoja ja osaamista, joita he tarvitsevat osallistuakseen aktiivisesti nykypäivän yhä digitaalisempaan maailmaan. ETSK tukee täysin Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion Belgian näkemystä, jonka mukaan digitaalisen siirtymän on kuljettava käsi kädessä digitaalisen osallisuuden kanssa, ja on sitoutunut auttamaan keinojen luomisessa digitaalisen haavoittuvuuden vähentämiseksi ja digitaalisen kuilun umpeenkuromiseksi.

4.2

Osallistavaa digitaalista koulutusta koskeva elinikäinen oppiminen alkaa varhaisessa iässä ja jatkuu aikuisuuden kautta aina vanhuuteen. Jäsenvaltioita olisi kannustettava parantamaan puitteita ja edellytyksiä laadukkaamman, osallistavamman ja paremmin saatavilla olevan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen tarjoamiseksi kaikille uudistamalla ja kehittämällä koulutusjärjestelmää, koulutusta ja elinikäistä oppimista.

4.3

Yksi digitaalisen osallisuuden välitavoitteista on pyrkiä siihen, että ymmärretään, tunnistetaan ja poistetaan ennakkoluuloja, jotka liittyvät sukupuoleen, etniseen taustaan, sukupuoli-identiteettiin, ikään, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, syntymässä saatuun taloudelliseen ja sosiaaliseen asemaan, vammaisuuteen ja muihin ihmisoikeuksien suojan piirin kuuluviin asioihin, sekä tosielämässä että algoritmeissa, jotka luovat digitaalista todellisuutta. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sen varmistamiseen, että oppijat eivät omaksu opettajiensa ennakkoluuloja ja rajoituksia.

4.4

Osaamisen erot sukupuolten välillä näkyvät selvästi STEM-aineisiin erikoistumisessa, myös ohjelmoinnissa ja tekoälyn alalla. Vuonna 2018 keskimäärin vain yksi prosentti tytöistä ilmoitti suuntautuvansa tieto- ja viestintätekniikka-alan ammatteihin, kun vastaava osuus pojista oli 10 prosenttia (17). Naisten osuus EU:n luonnontieteiden ammattilaisista ja insinööreistä on noin 27 prosenttia (18). Engineering UK:n tutkimuksen mukaan 73 prosenttia 11–14-vuotiaista ei tiedä, mitä insinöörit tekevät, ja 42 prosenttia opettajista tuntee olonsa epävarmaksi insinööritieteisiin liittyvän uraneuvonnan antamisessa.

4.5

On tärkeää kannustaa jäsenvaltioita kehittämään tutkimusta ja kansainvälistä yhteistyötä digitaalisen koulutuksen ja digitaalisen pedagogiikan aloilla. Valtioiden ja organisaatioiden olisi investoitava internetinfrastruktuurin laajentamiseen alueille, missä se on puutteellista, ja tarjottava tukea laitteiden hankintaan pienituloisille, kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja yrityksille. Olisi perustettava asiakastukikeskuksia ja digitaalisia neuvontapalveluita, jotka auttavat ihmisiä selviytymään digitaalisista palveluista ja teknisistä haasteista samalla, kun he osallistuvat kursseille vähimmäistason perustaitojen hankkimiseksi.

4.6

Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksissä (DESI) on todettu suuria alueellisia eroja eri puolilla Eurooppaa sekä maaseutu- ja kaupunkialueiden välillä. Tällainen eriarvoisuus olisi mainittava jäsenvaltioiden toimintapolitiikkojen ja uudistusten tasolla. On tärkeää varmistaa, että kaikilla on pääsy internetiin sekä laitteet ja taidot, joita he tarvitsevat hyödyntääkseen tarvitsemiaan digitaalisia julkisia palveluja. Viranomaisten vastuulla on varmistaa, että kaikilla on pääsy palveluihin eikä ketään jätetä jälkeen. Tämä on tärkeää maaseutualueilla ja niillä alueilla, joilla internetyhteydet ovat huonot tai olemattomat.

5. Tekoälyä koskevat tiedot ja taidot digitaalisen osallisuuden tekijänä

5.1

5.2

On tarpeen korjata algoritminen vinouma, joka on yksi tekoälyteknologian ja digitaalisen todellisuuden kehityksen tärkeimmistä eriarvoisuuden lähteistä, ja kiinnittää erityistä huomiota stereotypioiden ja ennakkoasenteiden poistamiseen, jotta vältetään sukupuolten välisen digitaalisen kahtiajaon tai muun eriarvoisuuden kaltaisen elementtien kehittyminen teknologiasovelluksiin. Eettistä tekoälyä koskevissa säännöksissä olisi käsiteltävä paitsi opetusmateriaaleja ja oppimistapoja myös datan käyttöä, digitaalisen pedagogiikan kehittämistä ja elinikäistä oppimista. ETSK toteaa, että osallistavampien ja kaikkia ihmisiä kunnioittavien teknologioiden ja palvelujen luominen edellyttää osallistavaa kieltä koodauksessa ja ohjelmoinnissa.

5.3

Julkiset ja yksityiset tahot käyttävät tekoälyä saadakseen datasta tietoja, automatisoidakseen prosesseja, parantaakseen asiakaskokemusta ja kehittääkseen uusia tuotteita ja palveluja tai parantaakseen olemassa olevia. Tekoälyn hallintaan ja tekoälyalan tukeen liittyviä tärkeimpiä ammatteja ovat datatuotepäällikkö, tekoälystrategi, tekoälyn laadunvalvoja, tekoälyn eettisten asioiden neuvonantaja, tekoälyn käytettävyysasiantuntija, tekoälytarkastaja ja tekoälyasioista vastaava oikeudellinen neuvonantaja (19).

5.4

Kuten tekoälytaitojen tarveanalyysi AI Skills Needs Analysis osoittaa, teknisten valmiuksien lisäksi tekoälyn ammattilaiset tarvitsevat monia erilaisia pehmeitä taitoja, kuten ongelmanratkaisutaitoja, kriittisen ajattelun taitoja ja viestintätaitoja, sekä monialaisia taitoja, jotka liittyvät esimerkiksi esteettömyyteen, etiikkaan, yksityisyyteen ja turvallisuuteen. He tarvitsevat myös tietoa siitä, miten organisaatioissa toimitaan, esimerkiksi projektinhallintaan, DevOps-malliin ja liiketoimintaprosessien ymmärtämiseen liittyviä taitoja. Nämä taidot ovat oleellisia, jotta tekoälyn ammattilaiset voivat toimia tehokkaasti.

5.5

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla, erityisesti päätöksentekijöillä, on asiaankuuluvat tiedot tekoälyn käyttöön liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista sekä sen moraalisista, eettisistä ja oikeudellisista näkökohdista.

Bryssel 25. lokakuuta 2023.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Oliver RÖPKE

(1) COM(2023) 205 final, COM(2023) 206 final, 18.4.2023.

(2) https://state-of-the-union.ec.europa.eu/index_fi

(3) COM(2020) 624 final.

(4) Neuvoston suositus, annettu 19 päivänä joulukuuta 2016, taitojen parantamisesta: uusia mahdollisuuksia aikuisille (EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1).

(5) Raportti: Digital Economy and Society Index 2022, Thematic chapters.

(6) Education and Training Monitor 2022 ja eurooppalaisen koulutusalueen edistymiskertomus.

(7) Vuonna 2018 keskimäärin vain yksi prosentti tytöistä ilmoitti aikovansa suuntautua tieto- ja viestintätekniikka-alan ammatteihin, kun vastaava osuus pojista oli 10 prosenttia. Naisten osuus EU:n luonnontieteiden ammattilaisista ja insinööreistä on noin 27 prosenttia.

(8) Maailman talousfoorumin Future of Jobs Report 2023 -raportin mukaan tekoälyn ja koneoppimisen asiantuntijat kuuluvat nopeimmin kasvaviin ammattikuntiin.

(9) Eurydice: Digital Education at School in Europe (europa.eu).

(10) Eurydice: Informatics education at school in Europe, EU:n julkaisutoimisto (europa.eu).

(11) SELFIE, European Education Area (europa.eu).

(12) JRC Publications Repository, DigComp 2.2: The Digital Competence Framework for Citizens – With new examples of knowledge, skills and attitudes (europa.eu).

(13) EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1, ks. liitteen kohta 4.

(14) EIGEn julkaisussa Work-life balance in the ICT sector todetaan, että monimuotoisuuden lisääntyminen voi parantaa organisaation innovointikykyä noin 2,5 prosentilla.

(15) Ohjeet opettajille ja kasvattajille disinformaation torjumisesta ja digilukutaidon edistämisestä koulutuksen avulla (europa.eu).

(16) Tekoälyn ja datan käyttö opetuksessa ja oppimisessa – eettiset ohjeet opettajille, Euroopan unionin julkaisutoimisto (europa.eu).

(17) https://eige.europa.eu/publications-resources/toolkits-guides/gender-equality-index-2020-report/men-dominate-technology-development

(18) https://eige.europa.eu/publications-resources/toolkits-guides/gender-equality-index-2020-report/men-dominate-technology-development

(19) AI Skills Needs Analysis: An insight into the AI roles and skills needed for Europe, 2023.

ELI: http://data.europa.eu/eli/C/2024/885/oj

ISSN 1977-1053 (electronic edition)

Top

All

Choose the experimental features you want to try