EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 7.12.2022

COM(2022) 698 final

2022/0404(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

annettu [xxxx],
direktiivien 2009/65/EU, 2013/36/EU ja (EU) 2019/2034 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse keskusvastapuoliin liittyvän keskittymäriskin käsittelystä sekä keskitetysti määritettyihin johdannaistransaktioihin liittyvästä vastapuoliriskistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Tämä ehdotus on osa aloitetta, jonka tavoitteena on varmistaa, että EU:lla on turvallinen, vakaa ja kilpailukykyinen keskusvastapuolimäärityksen ekosysteemi. Näin edistetään pääomamarkkinaunionia ja vahvistetaan EU:n avointa strategista riippumattomuutta. Vakaat ja turvalliset keskusvastapuolet lisäävät luottamusta rahoitusjärjestelmään ja tukevat ratkaisevasti keskeisten markkinoiden likviditeettiä. Keskusvastapuolimäärityksen ekosysteemin on oltava turvallinen, vakaa ja kilpailukykyinen, jotta se voi edelleen kasvaa. EU:n keskusvastapuolimäärityksen ekosysteemin olisi mahdollistettava se, että EU:n yritykset voivat suojautua riskeiltä tehokkaasti ja turvallisesti. Samalla sen olisi turvattava laajempi rahoitusvakaus. Tällä tavoin keskusvastapuolimääritys tukee EU:n taloutta. Kilpailukykyinen ja tehokas EU:n keskusvastapuolimäärityksen ekosysteemi lisää määritystoimintaa. Määrittämiseen liittyy kuitenkin myös riskejä, koska se keskittää transaktiot muutamiin keskusvastapuoliin, jotka ovat koko rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäviä. Näin ollen keskusvastapuolten on hallittava näitä riskejä asianmukaisesti, ja keskusvastapuolia on edelleen valvottava kattavasti sekä kansallisella että laajemmalla EU:n tasolla.

Lisäksi vuodesta 2017 lähtien on toistuvasti ilmaistu huolia EU:n rahoitusvakauteen kohdistuvista jatkuvista riskeistä, jotka johtuvat määritystoiminnan liiallisesta keskittymisestä joihinkin kolmansien maiden keskusvastapuoliin ja joita ilmenee erityisesti stressiskenaariossa. Suuririskiset mutta epätodennäköiset tapahtumat ovat mahdollisia, ja EU:n on varauduttava niihin. 1 Vaikka EU:n keskusvastapuolet ovat yleisesti ottaen osoittautuneet häiriöitä sietäviksi koko tämän kehityksen ajan, kokemus on osoittanut, että EU:n keskusvastapuolimäärityksen ekosysteemiä voidaan vahvistaa rahoitusvakauden lisäämiseksi. Avoin strateginen riippumattomuus tarkoittaa kuitenkin myös sitä, että EU:n on suojauduttava rahoitusvakauteen kohdistuvilta riskeiltä, joita voi aiheutua, kun EU:n markkinatoimijat ovat liian riippuvaisia kolmansien maiden yhteisöistä, mikä voi aiheuttaa haavoittuvuutta. Tilanteen ratkaisemiseksi tämän ehdotuksen sisältävällä aloitteella pyritään lisäämään EU:n keskusvastapuolten likviditeettiä ja EU:n keskusvastapuolimäärityksen kapasiteettia sekä vähentämään riskejä, joita kolmansien maiden keskusvastapuoliin liittyvät liialliset vastuut aiheuttavat EU:n rahoitusvakaudelle. Näin ollen ehdotuksessa edellytetään muun muassa, että kaikilla määritysvelvollisuuden piiriin kuuluvilla markkinatoimijoilla on oltava EU:n keskusvastapuolissa aktiivinen tili, jotta ne voivat määrittää niissä ainakin tietyn osan niistä palveluista, jotka ESMA on todennut EU:n rahoitusvakauden kannalta huomattavan merkittäviksi.

Vaikka suurin osa tämän paketin täytäntöönpanemiseksi hyväksytyistä lainsäädäntötoimenpiteistä sisältyy komission ehdotukseen asetukseksi asetuksen (EU) N:o 648/2012 2 (EMIR) muuttamisesta – niin kutsuttu EMIR 3 -uudelleentarkastelu – tähän ehdotukseen sisältyy myös direktiiviin 2013/36/EU 3 (vakavaraisuusdirektiivi), direktiiviin (EU) 2019/2034 4 (sijoituspalveluyritysdirektiivi) ja direktiiviin 2009/65/EU 5 (yhteissijoitusyrityksiä koskeva direktiivi) tehtäviä muutoksia, jotka ovat tarpeen EMIR 3 ‑uudelleentarkastelun tavoitteiden saavuttamiseksi sekä johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Tästä syystä näitä kahta ehdotusta olisi luettava yhdessä.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tätä aloitetta olisi tarkasteltava osana komission laajempaa asialistaa, jolla lisätään EU:n markkinoiden turvallisuuta, vakautta, tehokkuutta ja kilpailukykyä, pääomamarkkinaunionia ja avointa strategista riippumattomuutta koskevien aloitteiden mukaisesti. Turvalliset, tehokkaat ja kilpailukykyiset kaupankäynnin jälkeiset järjestelyt, ja erityisesti keskusvastapuolimääritys, ovat olennainen osa vakaita pääomamarkkinoita. Täysin toimivien ja yhdentyneiden pääomamarkkinoiden ansiosta EU:n talous voi kasvaa kestävällä tavalla ja lisätä kilpailukykyään komission strategista painopistettä ”ihmisten hyväksi toimiva talous” noudattaen ja keskittyen luomaan oikeanlaiset olosuhteet työpaikkojen luomiselle, kasvulle ja investoinneille.

Tällä aloitteella ei ole suoria ja/tai tunnistettavia vaikutuksia, jotka johtaisivat merkittävään haittaan tai vaikuttaisivat johdonmukaisuuteen ilmastoneutraaliustavoitteiden ja eurooppalaisesta ilmastolaista 8 johtuvien velvoitteiden kanssa.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Vakavaraisuusdirektiivissä, sijoituspalveluyritysdirektiivissä ja yhteissijoitusyrityksiä koskevassa direktiivissä vahvistetaan sääntely- ja valvontakehys luottolaitoksille, sijoituspalveluyrityksille ja UCITS-rahastoille, jotka voivat hyödyntää EU:n ja kolmansien maiden keskusvastapuolten tarjoamia palveluja. Näiden direktiivien oikeusperustana oli Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 53 artiklan 1 kohta, koska niiden tarkoituksena oli sovittaa yhteen luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja yhteissijoitusyritysten toiminnan aloittamista ja harjoittamista koskevat säännökset. Koska tässä aloitteessa ehdotetaan lisää politiikkatoimia näiden tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, aloitteeseen liittyvä lainsäädäntöehdotus hyväksyttäisiin saman oikeusperustan nojalla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Tämä ehdotus on osa lainsäädäntöpakettia, jolla pyritään lisäämään EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuutta parantamalla niiden mahdollisuuksia tuoda markkinoille uusia tuotteita sekä alentamalla vaatimusten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia ja vahvistamalla EU:n keskusvastapuoliin kohdistuvaa EU:n tason valvontaa. EU:n toimilla puututaan myös EU:n liialliseen riippuvuuteen kolmansien maiden toisen tason keskusvastapuolista EU:n rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien vähentämiseksi. Turvalliset, vakaat, tehokkaat ja kilpailukykyiset keskusvastapuolimäärityspalvelujen markkinat edistävät syvempiä ja likvidimpiä markkinoita EU:ssa ja ovat olennaisen tärkeät hyvin toimivan pääomamarkkinaunionin kannalta.

Tällä ehdotuksella muutetaan erityisesti vakavaraisuusdirektiiviä ja sijoituspalveluyritysdirektiiviä, jotta laitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä sekä niiden toimivaltaisia viranomaisia voidaan kannustaa järjestelmällisesti pienentämään mahdollista liian suurta keskittymäriskiä, jota keskusvastapuoliin, erityisesti toisen tason keskusvastapuoliin, liittyvät vastuut voivat aiheuttaa. Ehdotuksessa otetaan myös huomioon laajempi politiikkatavoite luoda EU:hun turvallisempi, vakaampi ja kilpailukykyisempi keskusvastapuolimäärityksen ekosysteemi. Ehdotuksella muutetaan myös yhteissijoitusyrityksiä koskevaa direktiiviä vastapuoliriskirajojen poistamiseksi kaikilta johdannaistransaktioilta, jotka määritetään keskitetysti asetuksen (EU) N:o 648/2012 nojalla toimiluvan saaneessa tai tunnustetussa keskusvastapuolessa. Näin luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset pörssilistattujen johdannaisten ja OTC-johdannaisten välille ja otetaan paremmin huomioon keskusvastapuolten riskiä vähentävä luonne johdannaistransaktioissa.

Jäsenvaltiot ja kansalliset valvontaviranomaiset eivät voi yksin puuttua järjestelmäriskeihin, joita aiheutuu vahvasti yhdentyneistä ja yhteenliitetyistä keskusvastapuolista, jotka harjoittavat rajat ylittävää toimintaa kansallisten lainkäyttöalueiden ulkopuolella. Ne eivät myöskään voi vähentää toisistaan poikkeavista kansallisista valvontakäytännöistä aiheutuvia riskejä. Jäsenvaltiot eivät myöskään voi yksin kannustaa keskusvastapuolimäärityksen käyttöön EU:ssa eivätkä puuttua kansallisten valvontaviranomaisten ja EU:n viranomaisten välisen yhteistyön puitteiden tehottomuuteen. Toimien laajuuden vuoksi nämä tavoitteet voidaan näin ollen saavuttaa paremmin EU:n tasolla Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

•Suhteellisuusperiaate

Tässä ehdotuksessa esitetään vähäisiä muutoksia vakavaraisuusdirektiiviin, sijoituspalveluyritysdirektiiviin ja yhteissijoitusyrityksiä koskevaan direktiiviin EU:n keskusvastapuolissa suoritettavan määrityksen edistämiseksi. Ehdotuksessa otetaan kaikilta osin huomioon suhteellisuusperiaate: se on tarkoituksenmukainen keino tavoitteiden saavuttamiseen, eikä siinä ylitetä sitä, mikä on tarpeen tältä osin. Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, sillä sen avulla luodaan oikea tasapaino asiaan liittyvän yleisen edun ja ehdotettujen toimenpiteiden kustannustehokkuuden välille. Parhaaksi arvioitujen toimintavaihtoehtojen oikeasuhteisuutta arvioidaan tarkemmin liitteenä olevan vaikutustenarvioinnin luvuissa 7 ja 8.

•Toimintatavan valinta

Koska vakavaraisuusdirektiivi, sijoituspalveluyritysdirektiivi ja yhteissijoitusyrityksiä koskeva direktiivi ovat direktiivejä, niitä on muutettava direktiivillä.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Komission yksiköt ovat kuullet laajasti eri sidosryhmiä, kuten EU:n elimiä (EKP, Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK), Euroopan valvontaviranomaiset), jäsenvaltioita, Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäseniä, finanssipalvelualaa (pankit, eläkerahastot, investointirahastot, vakuutusyhtiöt jne.) sekä rahoitusalan ulkopuolisia yrityksiä. Kuulemisten avulla pyrittiin arvioimaan, varmistaako EMIR-asetus riittävän hyvin EU:n rahoitusvakauden. Prosessi osoitti, että EU:n rahoitusvakauteen kohdistuu jatkuvasti riskejä, jotka johtuvat määritystoiminnan liiallisesta keskittymisestä muutamiin kolmansien maiden keskusvastapuoliin. Nämä riskit ovat merkittäviä erityisesti stressiskenaariossa.

Kun kuitenkin otetaan huomioon, että EMIR 2.2 -asetus on ollut voimassa vasta suhteellisen vähän aikaa, sekä se, että joitakin vaatimuksia ei vielä sovelleta, 9 komission yksiköt eivät katsoneet aiheelliseksi laatia koko kehystä koskevaa samanaikaisesti yhtenä prosessina toteutettavaa arviointia. Sen sijaan keskeiset osa-alueet määritettiin etukäteen sidosryhmien palautteen ja sisäisen analyysin perusteella (merkitykselliset osatekijät selitetään yksityiskohtaisesti tähän ehdotukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa olevassa ongelman määrittelyä koskevassa osiossa 3, jossa korostetaan nykyisten sääntöjen tehottomuutta ja vähäistä vaikuttavuutta).

•Sidosryhmien kuuleminen

·komission kohdennetussa kuulemisessa 8. helmikuuta – 22. maaliskuuta 2022. 10  Kuuleminen päätettiin kohdentaa, koska kysymykset keskittyvät hyvin täsmälliseen ja varsin tekniseen aiheeseen. Kohdennettuun kuulemiseen vastasi verkkolomakkeen kautta 71 sidosryhmää, ja joitakin luottamuksellisia vastauksia toimitettiin sähköpostitse.

·komission kannanottopyynnöllä 8. helmikuuta – 8. maaliskuuta 2022 11

·sidosryhmien kuulemisessa, joka järjestettiin johdannaisten siirtämiseen Yhdistyneestä kuningaskunnasta EU:hun liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita käsittelevän työryhmän kautta vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla ja johon sisältyi useita sidosryhmille suunnattuja tiedotuskokouksia helmi-, maalis- ja kesäkuussa 2021

·tapaamisessa Euroopan parlamentin jäsenten kanssa 4. toukokuuta ja sen jälkeen kahdenvälisissä tapaamisissa

·tapaamisissa jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa 30. maaliskuuta 2022, 16. kesäkuuta 2022 ja 8. marraskuuta 2022

·rahoituspalvelukomitean kokouksissa 2. helmikuuta ja 16. maaliskuuta 2022

·talous- ja rahoituskomitean kokouksissa 18. helmikuuta ja 29. maaliskuuta 2022

·kahdenvälisissä tapaamisissa sidosryhmien kanssa sekä useilta eri sidosryhmiltä saatujen luottamuksellisten tietojen kautta.

Kuulemisprosessin tärkeimmät viestit olivat seuraavat:

·Vuonna 2021 alkanut työ on osoittanut, että keskusvastapuolimäärityksen houkuttelevuuden lisääminen, EU:n infrastruktuurin kehittämisen edistäminen ja valvontajärjestelyt EU:ssa vievät aikaa.

·Kuulemisissa yksilöitiin erilaisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin auttaa lisäämään EU:n keskusvastapuolten ja määritystoiminnan houkuttelevuutta sekä varmistamaan, että niihin liittyviä riskejä hallitaan ja valvotaan asianmukaisesti.

·Nämä toimenpiteet eivät kuulu ainoastaan komission ja lainsäätäjien toimivaltaan, vaan ne voivat mahdollisesti edellyttää toimia myös EKP:ltä, kansallisilta keskuspankeilta, Euroopan valvontaviranomaisilta, kansallisilta valvontaviranomaisilta, keskusvastapuolilta ja pankeilta.

·Kuulemisten perusteella markkinatoimijat ovat yleisesti ottaen sitä mieltä, että markkinalähtöinen lähestymistapa on sääntelytoimenpiteitä parempi keino pyrittäessä minimoimaan kustannukset ja säilyttämään EU:n markkinatoimijoiden kansainvälinen kilpailukyky.

·Sääntelytoimenpiteitäkin kuitenkin kannatettiin jossain määrin, erityisesti silloin, kun ne nopeuttavat keskusvastapuolten uusien tuotteiden ja palvelujen hyväksymisprosessia. 12

·EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuuden lisäämisen kannalta hyödyllisiksi katsotut toimenpiteet olivat seuraavat: vaatimus EU:n keskusvastapuolessa olevasta aktiivisesta tilistä; toimenpiteet, joilla helpotetaan EU:n keskusvastapuolten palveluvalikoiman laajentamista; määritysosapuolten piirin laajentaminen; suojauslaskentaa koskevien sääntöjen muuttaminen; EU:n keskusvastapuolten rahoituksen ja likviditeetin hallinnan edellytysten parantaminen.

(a)EU:n keskusvastapuolten houkuttelevuudenparantaminen yksinkertaistamalla tuotteiden käyttöönottoon sekä mallien ja parametrien muuttamiseen liittyviä menettelyjä ja ottamalla tiettyjen muutosten osalta käyttöön vastustamattajättämismenettely tai jälkikäteishyväksyntä/-tarkistus. Näin EU:n keskusvastapuolet voivat ottaa käyttöön uusia tuotteita ja mallinmuutoksia nopeammin. Samalla varmistetaan, että riskinäkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon ja että rahoitusvakaus ei vaarannu, mikä tekee EU:n keskusvastapuolista kilpailukykyisempiä.

(b)Kun EU:n keskusvastapuolimääritystä edistetään rahoitusvakauden turvaamiseksi edellyttämällä, että määritysosapuolilla ja asiakkailla on oltava EU:n keskusvastapuolessa aktiivinen tili suoraan tai välillisesti, ja kun määrityksestä tehdään helpompaa asiakkaille, autetaan samalla vähentämään kolmasien maiden toisen tason keskusvastapuoliin liittyviä vastuita sekä liiallista riippuvuutta tällaisista keskusvastapuolista, mikä aiheuttaa riskejä EU:n rahoitusvakaudelle

(c)Rajat ylittävien riskien arvioinnin ja hallinnan parantaminen: varmistetaan, että EU:n viranomaisilla on riittävät valtuudet ja tiedot valvoa sekä EU:n että kolmansien maiden keskusvastapuoliin liittyviä riskejä, muun muassa parantamalla niiden valvontayhteistyötä EU:ssa.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Tätä ehdotusta valmistellessaan komissio on tukeutunut ulkoiseen asiantuntijatietoon ja dataan, jota on saatu muun muassa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselta, Euroopan järjestelmäriskikomitealta ja finanssimarkkinoiden toimijoilta ja joka on esitetty yksityiskohtaisesti EMIR 3 -uudelleentarkastelua koskevassa ehdotuksessa, johon tämä ehdotus liittyy.

•Vaikutustenarviointi

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella direktiiviksi vakavaraisuusdirektiivin, sijoituspalveluyritysdirektiivin ja yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin muuttamisesta ja EMIR-asetuksen uudelleentarkastelua koskevalla ehdotuksella, jota tämä ehdotus täydentää, ei ole vaikutuksia EU:n talousarvioon, kuten vaikutustenarvioinnin 8.2.5 kohdassa selostetaan.

5.MUUT SEIKAT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Muutokset liittyvät tiiviisti EMIR 3 -uudelleentarkasteluun. Järjestelyjä olisi sen vuoksi tarkasteltava yhdessä kyseisessä ehdotuksessa esitettyjen järjestelyjen kanssa. Yhteinen seurantamekanismi kerää keskeisten mittareiden seuraamiseen tarvittavat tiedot (aktiivisten tilien käyttö, aktiivisten tilien määrä, aktiivisten tilien kautta määritettyjen transaktioiden osuus, erityyppisiin keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden määrä ja liiallinen keskittyminen). Tämä mahdollistaa uusien politiikkavälineiden arvioinnin tulevaisuudessa. Säännöllinen vakavaraisuuden arviointiprosessi ja stressitestit auttavat myös seuraamaan ehdotettujen uusien toimenpiteiden vaikutusta toimenpiteiden kohteena oleviin laitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin. Tämä mahdollistaa erityisesti toimenpiteiden riittävyyden ja oikeasuhteisuuden arvioinnin pienempien laitosten ja sijoituspalveluyritysten tapauksessa.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ehdotus ei edellytä selittäviä asiakirjoja, jotka liittyvät direktiivin saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Vaikka yhteissijoitusyritykset voivat sijoittaa sekä OTC-johdannaisiin että pörssilistattuihin johdannaisiin, yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin 52 artiklan säännöksissä on asetettu vastapuoliriskiä koskevia sääntömääräisiä rajoituksia vain OTC-johdannaistransaktioille riippumatta siitä, määritetäänkö johdannaiset keskusvastapuolessa. Jotta varmistetaan yhdenmukaisuus asetuksen (EU) N:o 648/2012 kanssa, luodaan tasapuoliset toimintaedellytykset pörssilistattujen johdannaisten ja OTC-johdannaisten välille ja otetaan paremmin huomioon keskusvastapuolten riskiä vähentävä luonne johdannaistransaktioissa, tämän direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa muutetaan yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin 52 artiklaa siten, että poistetaan vastapuoliriskirajat kaikilta johdannaistransaktioilta, jotka määritetään keskitetysti keskusvastapuolessa, joka on saanut toimiluvan tai joka on tunnustettu asetuksen (EU) N:o 648/2012 nojalla. Keskusvastapuolen käsitteen sisällyttämiseksi yhteissijoitusyrityksiä koskevaan direktiiviin tämän direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa muutetaan yhteissijoitusyrityksiä koskevan direktiivin 2 artiklan 1 kohtaa siten, että siihen sisällytetään keskusvastapuolen määritelmä viittaamalla asetuksessa (EU) N:o 648/2012 annettuun määritelmään.

Tällä direktiivillä otetaan käyttöön uusia säännöksiä ja ehdotetaan muutoksia useisiin direktiivin 2013/36/EU (vakavaraisuusdirektiivi) ja direktiivin (EU) 2019/2034 (sijoituspalveluyritysdirektiivi) artikloihin, jotta laitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä sekä niiden toimivaltaisia viranomaisia kannustettaisiin järjestelmällisesti vähentämään liiallista keskittymäriskiä, jonka keskusvastapuoliin liittyvät vastuut voivat aiheuttaa, sekä ottamaan huomioon laajempi politiikkatavoite, joka koskee turvallisempien, vakaampien, tehokkaampien ja kilpailukykyisempien markkinoiden luomista EU:n keskusvastapuolimäärityspalveluille.

Vakavaraisuusdirektiivin 81 artiklaa voitaisiin yhdessä saman direktiivin 104 artiklan kanssa käyttää jo nykyisessä kehyksessä keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden liiallisen keskittymisen vähentämiseen.

Ehdotetuilla muutoksilla vakavaraisuusdirektiivissä painotetaan kuitenkin enemmän keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden asianmukaista hallintaa ja tuetaan siten EU:n keskusvastapuolimäärityspalvelujen markkinoiden turvallisuuden, vakauden, tehokkuuden ja kilpailukyvyn lisäämistä. Muutoksilla luodaan tarvittavat puitteet myös sijoituspalveluyritysdirektiiviin. Tässä yhteydessä toimivaltaisia viranomaisia kannustetaan tarkistamaan, onko luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten toiminta lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä asiaankuuluvien unionin politiikkatavoitteiden tai EMIR-asetuksen mukaista tai niiden laajempien muutostrendien mukaista, jotka liittyvät aktiivisiin tileihin perustuvan rakenteen käyttöön. Tällöin toimivaltaiset viranomaiset voivat puuttua rahoitusvakauteen liittyviin huolenaiheisiin, joita liiallinen riippuvuus tietyistä järjestelmän kannalta merkittävistä kolmansien maiden keskusvastapuolista (toisen tason keskusvastapuolet) voi aiheuttaa.

Tämän direktiivin 1 artiklan 1 ja 2 kohdalla muutetaan vakavaraisuusdirektiivin 74 ja 76 artiklaa siten, että laitoksia vaaditaan sisällyttämään keskusvastapuoliin – erityisesti unionille tai sen yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle järjestelmän kannalta huomattavan merkittäviä palveluja tarjoaviin keskusvastapuoliin – liittyvien vastuiden aiheuttama keskittymäriski strategioihinsa sekä prosesseihin, joissa arvioidaan sisäisiä pääomatarpeita ja riittävää sisäistä hallintoa. Vakavaraisuusdirektiivin 76 artiklassa myös edellytetään, että ylin hallintoelin laatii konkreettisia suunnitelmia tällaisten keskittymäriskien käsittelemiseksi. Sijoituspalveluyritysten osalta 2 artiklan 1 ja 2 kohdassa ehdotetaan vastaavia muutoksia sijoituspalveluyritysdirektiivin 26 ja 29 artiklaan.

Vakavaraisuuden arviointiprosessin tukemiseksi tämän direktiivin 1 artiklan 3 kohdalla muutetaan vakavaraisuusdirektiivin 81 artiklaa siten, että siinä edellytetään toimivaltaisten viranomaisten nimenomaisesti arvioivan ja seuraavan laitosten käytäntöjä, jotka liittyvät keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista aiheutuvan keskittymäriskin hallintaan, sekä sitä, miten laitokset ovat edistyneet unionin asiaankuuluviin politiikkatavoitteisiin mukautumisessa. Tämän direktiivin 2 artiklan 3 kohdalla lisätään sijoituspalveluyrityksiä koskeva vastaava vaatimus sijoituspalveluyritysdirektiivin 36 artiklaan.

Tämän direktiivin 1 artiklan 4 kohdalla muutetaan vakavaraisuusdirektiivin 100 artiklaa, jossa EPV valtuutetaan antamaan ohjeita keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista aiheutuvan keskittymäriskin yhdenmukaisesta sisällyttämisestä valvonnallisiin stressitesteihin.

Tämän direktiivin 1 artiklan 5 kohdalla muutetaan vakavaraisuusdirektiivin 104 artiklaa lisäämällä siihen konkreettiset valvontavaltuudet, joiden ansiosta toimivaltaisten viranomaisten on helpompi käsitellä keskusvastapuoliin liittyvistä laitosten vastuista aiheutuvaa keskittymäriskiä. Tämän direktiivin 2 artiklan 4 kohdalla lisätään sijoituspalveluyrityksiä koskevat vastaavat säännökset sijoituspalveluyritysdirektiivin 39 artiklaan.

2022/0404 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

annettu [xxxx],
direktiivien 2009/65/EU, 2013/36/EU ja (EU) 2019/2034 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse keskusvastapuoliin liittyvän keskittymäriskin käsittelystä sekä keskitetysti määritettyihin johdannaistransaktioihin liittyvästä vastapuoliriskistä

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon (1) ,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2) ,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Jotta voidaan varmistaa johdonmukaisuus asetuksen (EU) N:o 648/2012 kanssa ja sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, direktiivissä 2009/65/EU on tarpeen vahvistaa yhdenmukaiset säännöt, joilla puututaan vastapuoliriskiin siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten (yhteissijoitusyritykset) toteuttamissa johdannaistransaktioissa silloin, kun transaktiot on määritetty kyseisen asetuksen nojalla toimiluvan saaneessa tai tunnustetussa keskusvastapuolessa. Direktiivissä 2009/65/EU asetetaan vastapuoliriskiä koskevia rajoituksia ainoastaan OTC-johdannaistransaktioille riippumatta siitä, onko johdannaiset määritetty keskusvastapuolessa. Koska keskusvastapuolimääritysjärjestelyt vähentävät johdannaissopimuksiin erottamattomasti liittyvää vastapuoliriskiä, sovellettavia vastapuoliriskirajoja määritettäessä on otettava huomioon, onko johdannainen määritetty keskitetysti sellaisessa keskusvastapuolessa, jolle on myönnetty toimilupa tai joka on tunnustettu kyseisen asetuksen nojalla, sekä luotava tasapuoliset toimintaedellytykset pörssilistattujen johdannaisten ja OTC-johdannaisten välille. Sääntely- ja yhdenmukaistamistarkoituksissa on myös tarpeen nostaa vastapuoliriskirajoja ainoastaan silloin, kun vastapuolet käyttävät asetuksen (EU) N:o 648/2012 nojalla jossakin jäsenvaltiossa toimiluvan saaneita tai tunnustettuja keskusvastapuolia tarjotakseen määrityspalveluja määritysosapuolille ja niiden asiakkaille.

(2)Jotta pääomamarkkinaunionin tavoitteita voidaan edistää, on keskusvastapuolten tehokkaan käytön varmistamiseksi puututtava tiettyihin keskusvastapuolimäärityksen käytön esteisiin direktiivissä 2009/65/EU ja tehtävä selvennyksiä direktiiveihin 2013/36/EU ja (EU) 2019/2034. Unionin rahoitusjärjestelmän liiallinen riippuvuus järjestelmän kannalta merkittävistä kolmansien maiden keskusvastapuolista (toisen tason keskusvastapuolet) voi aiheuttaa rahoitusvakauteen liittyviä huolenaiheita, joihin on puututtava asianmukaisesti. Jotta voidaan varmistaa unionin rahoitusvakaus ja vähentää riittävästi mahdollisia leviämisriskejä unionin rahoitusjärjestelmässä, olisi otettava käyttöön asianmukaisia toimenpiteitä, joilla edistetään keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista aiheutuvan keskittymäriskin tunnistamista, hallintaa ja seurantaa. Tässä yhteydessä direktiivejä 2013/36/EU ja (EU) 2019/2034 olisi muutettava, jotta laitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä voidaan kannustaa toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet liiketoimintamallinsa mukauttamiseksi varmistaakseen asetuksen (EU) N:o 648/2012 tarkistuksella käyttöön otettujen, määritystä koskevien uusien vaatimusten noudattamisen ja parantaakseen yleisesti riskinhallintakäytäntöjään ottaen huomioon myös markkinoilla harjoittamansa toiminnan luonteen, laajuuden ja monimutkaisuuden. Vaikka toimivaltaiset viranomaiset voivat jo nyt asettaa omien varojen lisävaatimuksia sellaisten riskien varalta, joita olemassa olevat pääomavaatimukset eivät kata lainkaan tai eivät kata riittävästi, niillä olisi oltava tarvittavat toisen pilarin mukaiset hienosyisemmät lisävälineet ja -valtuudet, joiden avulla ne voivat toteuttaa sopivia ja määrätietoisia toimia valvontaan liittyvissä arvioinneissaan tekemiensä päätelmien perusteella.

(3)Direktiivit 2009/65/EU, 2013/36/EU ja (EU) 2019/2034 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti.

(4)Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita – joita ovat sen varmistaminen, että luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset ja niiden toimivaltaiset viranomaiset valvovat ja vähentävät asianmukaisesti keskittymäriskiä, joka aiheutuu järjestelmän kannalta huomattavan merkittäviä palveluja tarjoaviin toisen tason keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista, sekä vastapuoliriskirajojen poistaminen johdannaistransaktioilta, jotka määritetään keskitetysti asetuksen (EU) N:o 648/2012 nojalla toimiluvan saaneessa tai tunnustetussa keskusvastapuolessa – vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2009/65/EY muuttaminen 

Muutetaan direktiivi 2009/65/EY seuraavasti:

1)    Lisätään 2 artiklan 1 kohtaan u alakohta seuraavasti:

”u)    ’keskusvastapuolella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012*2 2 artiklan 1 kohdassa määriteltyä keskusvastapuolta.

___________

*2    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).”

2)    Muutetaan 52 artikla seuraavasti:

a)    korvataan 1 kohdan toisen alakohdan johdantokappale seuraavasti:

”Yhteissijoitusyrityksen vastapuoliriski johdannaistransaktiossa, jota ei määritetä keskitetysti asetuksen (EU) N:o 648/2012 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneessa tai mainitun asetuksen 25 artiklan nojalla tunnustetussa keskusvastapuolessa, ei saa ylittää”;

b)    muutetaan 2 kohta seuraavasti:

i)    korvataan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltiot voivat korottaa 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn 5 prosentin rajan enintään 10 prosenttiin. Jos ne menettelevät näin, yhteissijoitusyrityksen sellaisissa liikkeeseenlaskijoissa, joihin kuhunkin se sijoittaa yli 5 prosenttia varoistaan, omistamien siirtokelpoisten arvopaperien ja rahamarkkinavälineiden kokonaisarvo ei kuitenkaan saa ylittää 40:tä prosenttia sen varojen arvosta. Tämä rajoitus ei koske talletuksia eikä johdannaistransaktioita, jotka on tehty sellaisten rahoituslaitosten kanssa, joiden toiminnan vakautta valvotaan.”

ii)    korvataan toisen alakohdan c alakohta seuraavasti:

”c) riskejä, jotka aiheutuvat kyseisen yhteisön kanssa tehdyistä johdannaistransaktioista, joita ei määritetä keskitetysti asetuksen (EU) N:o 648/2012 14 artiklan nojalla toimiluvan saaneessa tai mainitun asetuksen 25 artiklan nojalla tunnustetussa keskusvastapuolessa.”

2 artikla

Direktiivin 2013/36/EU muuttaminen 

Muutetaan direktiivi 2013/36/EU seuraavasti:

1)    Korvataan 74 artiklan 1 kohdan [b alakohta] seuraavasti:

”[b)] tehokkaat prosessit sellaisten riskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja seuraamiseksi, joita niihin kohdistuu tai saattaa kohdistua lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sekä niistä raportoimiseksi, mukaan lukien ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät riskit sekä keskittymäriski, joka aiheutuu keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista, ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012*1 7 a artiklassa säädetyt edellytykset;

___________

*1    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1).”

2)    Lisätään 76 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ylin hallintoelin laatii erityisiä suunnitelmia ja määrällisesti ilmaistavia tavoitteita asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 a artiklassa vahvistettujen osuuksien mukaisesti seuratakseen ja käsitelläkseen keskittymäriskiä, joka aiheutuu unionille tai sen yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle järjestelmän kannalta huomattavan merkittäviä palveluja tarjoaviin keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista.”

3)    Lisätään 81 artiklaan kohta seuraavasti:

”Toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava ja seurattava laitosten käytäntöjen kehittymistä siltä osin kuin on kyse keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista aiheutuvan keskittymäriskin hallinnasta, mukaan lukien tämän direktiivin 76 artiklan 2 kohdan nojalla laaditut suunnitelmat, ja edistymisestä laitosten liiketoimintamallien mukauttamisessa unionin asiaankuuluviin politiikkatavoitteisiin, ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 a artiklassa säädetyt vaatimukset”;

4)    Lisätään 100 artiklaan [5] kohta seuraavasti:

”[5]. EPV laatii asetuksen (EU) N:o 1093/2010 16 artiklan nojalla toimien koordinoidusti EAMV:n kanssa asetuksen (EU) N:o 1095/2010 16 artiklan nojalla ohjeita, joilla varmistetaan johdonmukainen menetelmä keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista aiheutuvan keskittymäriskin sisällyttämiseksi valvonnallisiin stressitesteihin.”

5)    Muutetaan 104 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)    korvataan johdantokappale seuraavasti:

”Sovellettaessa tämän direktiivin 97 artiklaa, 98 artiklan 1 kohdan b alakohtaa, 98 artiklan 4, 5 ja 9 kohtaa, 101 artiklan 4 kohtaa ja 102 artiklaa ja asetusta (EU) N:o 575/2013 toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava ainakin valtuudet”;

b)    lisätään [n] alakohta seuraavasti:

”[n)] vaatia laitoksia vähentämään keskusvastapuoleen liittyviä vastuitaan tai järjestämään vastuitaan uudelleen määritystileillään asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 a artiklan mukaisesti, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että kyseiseen keskusvastapuoleen liittyy liiallinen keskittymäriski.”

3 artikla

Direktiivin (EU) 2019/2034 muuttaminen

Muutetaan direktiivi (EU) 2019/2034 seuraavasti:

1)    Korvataan 26 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) tehokkaat prosessit sellaisten riskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja seuraamiseksi, joita sijoituspalveluyrityksiin kohdistuu tai saattaa kohdistua tai joita ne aiheuttavat tai saattavat aiheuttaa muille, sekä niistä raportoimiseksi, mukaan lukien keskittymäriski, joka aiheutuu keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista, ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 a artiklassa säädetyt edellytykset.”

2)    Muutetaan 29 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)    lisätään e alakohta seuraavasti:

”e)    keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista aiheutuvan keskittymäriskin merkittävät aiheuttajat ja vaikutukset sekä merkittävät vaikutukset omiin varoihin.”

b)    lisätään alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisen alakohdan e alakohdan soveltamista varten jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että ylin hallintoelin laatii erityisiä suunnitelmia ja määrällisesti ilmaistavia tavoitteita asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 a artiklassa vahvistettujen osuuksien mukaisesti seuratakseen ja käsitelläkseen keskittymäriskiä, joka aiheutuu unionille tai sen yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle järjestelmän kannalta huomattavan merkittäviä palveluja tarjoaviin keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista.”

3)    Lisätään 36 artiklan 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Ensimmäisen alakohdan a alakohdan soveltamista varten toimivaltaisten viranomaisten on arvioitava ja seurattava sijoituspalveluyritysten sellaisten käytäntöjen kehittymistä, jotka koskevat keskusvastapuoliin liittyvistä vastuista aiheutuvan keskittymäriskin hallintaa, mukaan lukien tämän direktiivin 29 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti laaditut suunnitelmat, sekä edistymistä sijoituspalveluyritysten liiketoimintamallien mukauttamisessa unionin asiaankuuluviin politiikkatavoitteisiin, ottaen huomioon asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 a artiklassa säädetyt vaatimukset.”

4)    Muutetaan 39 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)     korvataan johdantokappale seuraavasti:

”Sovellettaessa tämän direktiivin 29 artiklan e alakohtaa, 36 artiklaa, 37 artiklan 3 kohtaa ja 39 artiklaa sekä asetusta (EU) N:o 575/2013 toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava ainakin valtuudet”;

b)    lisätään n alakohta seuraavasti:

”n)    vaatia laitoksia vähentämään keskusvastapuoleen liittyviä vastuitaan tai järjestämään vastuitaan uudelleen määritystileillään asetuksen (EU) N:o 648/2012 7 a artiklan mukaisesti, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että kyseiseen keskusvastapuoleen liittyy liiallinen keskittymäriski.”

4 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.    Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... [julkaisutoimisto lisää päivämäärän, joka on 12 kuukautta EMIR-uudelleentarkasteluasetuksen voimaantulopäivästä]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on päätettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.    Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

(1)    Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan keskuspankille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä, COM(2021) 32.

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 648/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012, OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä (EUVL L 201, 27.7.2012).

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013).

(4)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2034, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019).

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 302, 17.11.2009).

(6)    Komission tiedonanto Pääomamarkkinaunioni ihmisille ja yrityksille – uusi toimintasuunnitelma, COM(2020) 590.

(7)    Komission tiedonanto Euroopan talous- ja rahoitusjärjestelmä: lisää läpinäkyvyyttä, vakautta ja häiriönsietokykyä, COM(2021) 32.

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119 puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021).

(9)    Esimerkiksi teknisiä sääntelystandardeja (RTS), jotka koskevat EMIR-asetuksen 15 ja 49 artiklan mukaisia palvelujen laajentamisen hyväksymiseen tai riskimallien muutosten hyväksymiseen liittyviä menettelyjä, ei ole vielä hyväksytty.

(10)     https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/regulatory-process-financial-services/consultations-banking-and-finance/targeted-consultation-review-central-clearing-framework-eu_en  

(11)     https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13378-Derivatives-clearing-Review-of-the-European-Market-Infrastructure-Regulation_fi  

(12)    Vakavaraisuusasetuksen korkeammat pääomavaatimukset EU:n ulkopuolisiin toisen tason keskusvastapuoliin liittyville vastuille, tiettyihin EU:n ulkopuolisiin toisen tason keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden vähentämistavoitteet, velvollisuus määrittää kaupat EU:ssa sekä makrovakausvälineet eivät saaneet lainkaan kannatusta tai niitä kannatettiin vain melko rajallisesti.