52022PC0658

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

EU:n yhteisellä viisumipolitiikalla varmistetaan tärkeällä tavalla Schengen-alueen ulkorajojen turvallisuutta ja moitteetonta toimintaa. Se mahdollistaa laillisen oleskelun Schengen-maissa ja kauttakulun niiden läpi ja on edistänyt viisumien myöntämiskäytäntöjen yhdenmukaistamista jäsenvaltioissa. Jotta voitaisiin säilyttää sisäisen turvallisuuden korkea taso, turvata henkilöiden vapaa liikkuvuus Schengen-alueella ja helpottaa kolmansien maiden kansalaisten laillista matkustamista EU:hun ja samalla vähentää laitonta muuttoliikettä, jäsenvaltiot ovat ryhtyneet toimiin yhteisten ulkorajojensa valvonnan parantamiseksi.

Sen jälkeen, kun viisumisäännöstö 1 tuli voimaan vuonna 2010 ja viisumitietojärjestelmän (VIS) 2 toiminta käynnistyi vuonna 2011, viisumipolitiikan toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi. Esimerkiksi muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina. Samaan aikaan teknologinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia sujuvoittaa Schengen-viisumien hakemusmenettelyä sekä matkustajien että konsulaattien kannalta.

Viisumiprosessi on jo nyt osittain digitalisoitu ja hakemukset ja päätökset tallennetaan viisumitietojärjestelmään, mutta kaksi keskeistä vaihetta, viisumihakemusmenettely ja viisumitarran käyttö, perustuu edelleen paperiasiakirjoihin. Näistä kahdesta vaiheesta aiheutuu rasitetta kaikille sidosryhmille, mukaan lukien kansalliset keskusviranomaiset (sisä- ja ulkoasiainministeriöt), konsulaatit sekä hakijat. Jäsenvaltiot ovat tietoisia tästä, ja jotkin niistä ovatkin jo osittain digitalisoineet hakemusmenettelynsä tehdäkseen siitä tehokkaamman ja helppokäyttöisemmän.

EU:n tasolla Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Viro avasi vuonna 2017 neuvoston viisumityöryhmässä 3 keskustelun vaihtoehdoista nykyisen viisumimenettelyn parantamiseksi sähköisen viisumihakemuksen 4 ja digitaalisen viisumin 5 avulla. Tämä poliittinen sysäys sekä viimeaikaiset ja tulevat lainsäädäntömuutokset, mukaan lukien tarkistettu viisumisäännöstö 6 , viisumitietojärjestelmän uudistaminen 7 sekä rajanylitystietojärjestelmä (EES) 8 ja EU:n matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmä (ETIAS) 9 , johtivat siihen, että komissio antoi 14. maaliskuuta 2018 tiedonannon 10 yhteisen viisumipolitiikan mukauttamisesta uusiin haasteisiin ja käynnisti keskustelun siirtymisestä kohti digitaalisia viisumeja.

Komission maaliskuussa 2018 antamassa viisumipolitiikkaa koskevassa tiedonannossa tarkasteltiin ajatusta sähköisistä viisumeista. Kuten komissio tiedonannossaan ilmoitti, viisumimenettelyjen digitalisoinnista tehtiin vuonna 2019 toteutettavuustutkimus, jonka tuloksia on hyödynnetty myös tähän ehdotukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa. Lisäksi vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava EU:n virasto (eu-LISA) toteutti vuosina 2020–2021 tiiviissä yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden kanssa hankkeen EU:n laajuisen alustan prototyypin kehittämiseksi. Tästä prototyypistä saatuja kokemuksia hyödynnetään tulevan EU:n hakemusalustan kehittämisessä.

Tarkistaessaan EU:n viisumisäännöstöä vuonna 2019 Euroopan parlamentti ja neuvosto totesivat nimenomaisesti, että tavoitteena on kehittää tulevaisuudessa yhteinen ratkaisu, jossa hyödynnetään kaikilta osin viimeaikaista lainsäädännön ja teknologian kehitystä, jotta Schengen-viisumihakemukset voidaan jättää verkossa. 11 Covid-19-pandemia johti Schengen-viisumitoiminnan hidastumiseen kaikkialla maailmassa osittain siksi, että viisuminhakijoita oli vaikea vastaanottaa konsulaateissa ja viisumikeskuksissa. Tämän seurauksena jäsenvaltiot kehottivat komissiota nopeuttamaan viisumimenettelyjen digitalisointia. Komission 23. syyskuuta 2020 ehdottamassa uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa 12 asetettiin tavoitteeksi tehdä viisumimenettelystä täysin digitaalinen vuoteen 2025 mennessä, jolloin viisumit muuttuvat digitaalisiksi ja viisumihakemuksen voi tehdä verkossa.

Tällä hetkellä 102 kolmannen maan kansalaisella on oltava voimassa oleva viisumi EU:n ulkorajojen ylittämistä varten. 13 Jäsenvaltiot myöntävät viisumit kolmansissa maissa sijaitsevien konsulaattien verkoston kautta. 14 Tämän ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutustenarvioinnissa käytettyjen ennusteiden 15 mukaan lyhytaikaisten viisumien määrän odotetaan kasvavan hieman vuoteen 2025 asti ja vakiintuvan sen jälkeen.

Muutetussa viisumisäännöstössä 16 annetaan viisuminhakijoille mahdollisuus allekirjoittaa hakemuslomakkeet sähköisesti, mikä mahdollistaa viisumihakemusten sähköisen jättämisen ja käsittelyn. Useimmat jäsenvaltiot ovat kuitenkin digitalisoineet lyhytaikaisia viisumeja koskevan prosessinsa vain osittain ja tukeutuvat edelleen suurelta osin paperisiin menettelyihin. Siksi digitalisoinnin aste ja viisumihakemusmenettely vaihtelevat jäsenvaltioittain.

Hakemusmenettelyä koskevien kansallisten hallinnointikäytäntöjen hajanaisuus vaikuttaa kielteisesti EU:n viisumipolitiikan toimintaan ja suuren yleisön käsitykseen EU:sta yhtenä maantieteellisenä yksikkönä ja tekee viisumihakemusmenettelystä hakijoiden kannalta hankalan.

Koska lyhytaikaisia viisumeja koskevissa nykyisissä EU:n tason säännöissä ei aseteta jäsenvaltioille digitalisointivelvoitteita, nykyisistä paperiasiakirjoihin perustuvista hakemusmenettelyistä aiheutuu jäsenvaltioille merkittäviä hallintokustannuksia.

Lisäksi fyysiseen viisumitarraan kohdistuu helposti väärennyksiä ja petoksia (esimerkiksi väärennös- ja jäljennösrikoksia), tai se voidaan varastaa, mikä aiheuttaa turvallisuusriskin. Viisumitarra otettiin käyttöön vuonna 1995, minkä jälkeen sitä on päivitetty säännöllisesti sen turvaominaisuuksien parantamiseksi. Viimeisin uudistus on viisumitarran allekirjoitettu 2D-koodi 17 , joka tulee voimaan 1. toukokuuta 2022. 18 Tästä huolimatta viisumitarra on todennäköisesti edelleen altis väärennös- ja jäljennösrikoksille.

Toinen nykytilanteeseen liittyvä riski koskee mahdollisimman edullisen viisumikohtelun etsimistä (visa shopping). Epäyhtenäiset hakemusten jättämistavat saattavat houkuttaa viisuminhakijoita jättämään hakemuksensa digitalisoitua hakemusmenettelyä soveltavaan jäsenvaltioon eikä siihen jäsenvaltioon, joka olisi muutoin toimivaltainen ottamaan viisumihakemuksen tutkittavaksi.

Lisäksi EU:n ulkopuoliset maat, jotka kilpailevat suoraan EU:n kanssa kolmansien maiden matkailijoista, kuten Australia ja Uusi-Seelanti, ovat jo ottaneet käyttöön täysin digitalisoidut menettelyt kaikkien viisumipakon piiriin kuuluvien ulkomaalaisten osalta. Toiset maat (kuten Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat, Kanada, [Venäjä,] Intia) ovat puolestaan ottaneet käyttöön digitaalisen prosessin, jonka avulla tiettyjen keskeisten viisumipakon piiriin kuuluvien kolmansien maiden kansalaiset voivat nopeasti ja helposti hankkia viisumin sijasta sähköisen matkustusluvan tiettyjä matkustustarkoituksia varten. Nämä menettelyt vastaavat pitkälti EU:n matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmän (ETIAS) menettelyjä. Tähän verrattuna EU:hun saapuviin matkailijoihin sovellettu viisumihakemusmenettely on melko monimutkainen ja vaivalloinen. 19 Maailmanlaajuinen digitalisaatiokehitys ja matkustajien odotukset yhä nopeammista, nykyaikaisemmista ja yksinkertaisemmista menettelyistä voivat merkitä EU:n jäämistä kehityksestä jälkeen ja aiheuttaa taloudellista haittaa etenkin EU:n toimialoille, koska kansainvälisellä matkustuksella on myönteinen vaikutus EU:n bruttokansantuotteeseen, erityisesti matkailualalla.

EU:n tason toimien toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat kustannukset saattavat näin ollen ajan mittaan kasvaa. Jos digitalisointia ei toteuteta, jäsenvaltioiden viisumimenettelyjen hallinnolliset rasitteet pysyvät raskaina, viisuminhakijoihin sovelletaan edelleen kalliita ja aikaa vieviä menettelyjä ja viisumitarraan liittyy edelleen turvallisuusriskejä.

Suurimmat ongelmat, jotka liittyvät viisumihakemuksia käsitteleviin ja viisumeja myöntäviin jäsenvaltioiden viranomaisiin, ovat seuraavat:

·Paperiasiakirjojen hallinnointiin, käsittelyyn ja arkistointiin (ja lopulta tuhoamiseen) liittyvät prosessit ovat pitkiä ja niistä aiheutuu konsulaateille kasautuvia kustannuksia. Jäsenvaltiot ovat riippuvaisia ulkoisista palveluntarjoajista viisumihallintoon liittyvien velvoitteidensa täyttämisessä, mikä johtuu viisumihakemusten määrän kasvusta ja siitä, että kolmansien maiden kansalaisten on käytävä henkilökohtaisesti konsulaatissa tai viisumikeskuksessa jokaisen haun yhteydessä. Keskimäärin 90 prosenttia lyhytaikaisia viisumeja koskevista hakemuksista jätetään ulkoisten palveluntarjoajien kautta. Tämä edellyttää laaja-alaisia sopimuksia, lisää seurannan kustannuksia ja merkitsee lisäkustannuksia myös viisuminhakijoille.

·Paperiasiakirjoihin perustuviin menettelyihin liittyy myös uhkia ja riskejä. Covid-19-pandemia on vaikuttanut merkittävästi viisumiprosessiin, koska Schengen-viisumien hakemusmenettely yleisesti edellyttää hakijan fyysistä läsnäoloa konsulaatissa tai ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa prosessin keskeisissä vaiheissa.

·Fyysiseen viisumitarraan kohdistuu helposti väärennyksiä ja petoksia (esimerkiksi väärennös- ja jäljennösrikoksia), joten viisumitarrojen kuljetus ja varastointi on hoidettava turvallisella tavalla. 20

·Riski siitä, että hakijat pyrkivät etsimään mahdollisimman edullista viisumikohtelua, on lisääntynyt. Hakijoita saattaa houkuttaa mahdollisuus hakea viisumia jäsenvaltiosta, joka tarjoaa nopean viisumihakemusmenettelyn, eikä siitä jäsenvaltiosta, johon he tosiasiallisesti haluavat matkustaa.

Nykyinen menettely on myös monimutkainen ja vaivalloinen viisuminhakijoiden kannalta.

·Viisuminhakijoiden on matkustettava lähimpään konsulaattiin tai viisumikeskukseen kunkin hakemuksen yhteydessä ja jätettävä matkustusasiakirjansa näiden haltuun, mikä vaikeuttaa hakijan henkilöllisyyden todistamista ja matkustamista ulkomaille hakemusmenettelyn aikana.

·Usein matkustavien on toistettava erikseen kunkin hakemuksen osalta tämä pitkä menettely, joka voi myös vaihdella määräjäsenvaltion mukaan.

·Lisäksi hakijoilta peritään lisämaksu, kun hakemus jätetään ulkoisen palveluntarjoajan kautta.

Näiden ongelmien perimmäisiä syitä ovat jäsenvaltioiden oikeudellinen velvoite myöntää viisumi paperista viisumitarraa käyttäen, jäsenvaltioiden käytännöt, jotka perustuvat fyysiseen läsnäoloon ja paperiasiakirjoihin, sekä digitalisoinnin tason vaihtelu ja viisumimenettelyjen hajanaisuus eri jäsenvaltioissa.

Viisumimenettelyjen digitalisointi tarjoaa mahdollisuuden parantaa viisumihakemusmenettelyä, vähentää sidosryhmille aiheutuvia kustannuksia ja rasitetta ja lisätä samalla Schengen-alueen turvallisuutta. Lisäksi viisumiprosessin digitalisointi on linjassa rajaturvallisuuden tietotekniikkaympäristöä koskevan lainsäädännön viimeaikaisen kehityksen 21 kanssa, mikä lisää osaltaan Schengen-alueen turvallisuutta.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Viisumihakemusmenettelyn digitalisointi ja digitaalisen viisumin käyttöönotto ovat linjassa useiden viisumi- ja rajapolitiikan alalla tapahtuneiden tärkeiden edistysaskeleiden kanssa, mukaan lukien seuraavat:

·Viisumisäännöstön tarkistaminen vuonna 2020 helpotti säännöllisesti matkustavien henkilöiden mahdollisuuksia hakea pitkäkestoisempia viisumeja ja salli viisumihakemusten jättämisen sähköisesti (käytössä muutamassa jäsenvaltiossa) ja hakemuksen sähköisen allekirjoittamisen (toistaiseksi ei käytössä yhdessäkään jäsenvaltiossa).

·Hiljattain tarkistettu viisumitietojärjestelmää (VIS) koskeva asetus 22 .

·EU:n matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmä (ETIAS) 23 on osa älykkäitä rajoja ja yhteentoimivuutta koskevaa kehystä. Sillä otetaan käyttöön sähköinen matkustuslupa kolmansien maiden kansalaisille, joilta ei vaadita viisumia. Matkustuslupamenettely eroaa viisumimenettelystä, joka edellyttää biometristen tunnisteiden toimittamista ja hakijoiden fyysistä läsnäoloa, jotta voidaan vähentää viisumipakon piiriin kuuluviin kolmansiin maihin liittyviä suurempia muuttoliike- ja turvallisuusriskejä.

·Rajanylitystietojärjestelmän (EES) on tarkoitus olla toiminnassa vuonna 2022. Järjestelmä edellyttää, että jokainen Schengen-alueella lyhytaikaisesti vieraileva matkustaja kirjaa maahantulonsa ja maastalähtönsä rajanylityspaikalla, jotta sallitun oleskeluajan ylittäneet henkilöt voidaan havaita. 24

·Tämä ehdotus ei rajoita direktiivin 2004/38/EY 25 soveltamista. Tällä ehdotuksella ei millään tavoin muuteta direktiiviä 2004/38/EY.

·Tämä ehdotus ei rajoita EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen 26 toisen osan soveltamista.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Viisumien digitalisointia koskeva aloite sisältyy komission vuoden 2021 työohjelmaan 27 ja mainitaan myös uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa, kuten edellä todettiin. Lisäksi aloite mainitaan komission tiedonannossa Toimivaa ja kestävää Schengen-aluetta edistävä strategia 28 yhtenä komission ilmoittamista keskeisistä toimista ulkorajojen valvonnan parantamiseksi.

Aloite vastaa myös EU:n yleistä lähestymistapaa, jolla edistetään julkisten palvelujen nykyaikaistamista ja digitalisointia, sekä komission tiedonantoa 29 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän lainsäädäntöaloitteen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 77 artiklan 2 kohta. Unionille annetaan SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdassa toimivalta säätää toimenpiteistä, jotka koskevat ”viisumeita ja muita lyhytaikaisia oleskelulupia koskevaa yhteistä politiikkaa”. SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b alakohdassa unionille annetaan toimivalta säätää toimenpiteistä, jotka koskevat ”tarkastuksia, joita tehdään ulkorajoja ylittäville henkilöille”. SEUT-sopimuksen 79 artiklan 2 kohdan a alakohdassa unionille annetaan toimivalta säätää toimenpiteistä seuraavilla aloilla: ”maahantuloa ja maassa oleskelua koskevat edellytykset sekä vaatimukset pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien myöntämiseksi jäsenvaltioissa”. Koska tämän oikeudellisen välineen tavoitteena on sekä lyhytaikaisten että pitkäaikaisten viisumien digitalisointi (jälkimmäisen osalta ainoastaan digitaalisessa muodossa oleva viisumi), tarvitaan yhteinen oikeusperusta, joka koostuu SEUT-sopimuksen 77 artiklan 2 kohdasta ja 79 artiklan 2 kohdasta.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Nykyiset viisumihakemusmenettelyjä ja digitalisoinnin astetta koskevat erot jäsenvaltioiden välillä osoittavat, että tavoitetta tehdä viisumimenettelyistä turvallisempia ja digitaaliaikaan soveltuvia ei voida saavuttaa jäsenvaltioiden yksin toteuttamin toimin. Yhteisten menettelyjen parantaminen edellyttää EU:n tason toimia, koska suurin osa yksilöidyistä ongelmista liittyy EU:n lainsäädäntöön. Edellä kuvatut ongelmat eivät todennäköisesti katoa lähitulevaisuudessa, ja ne liittyvät suoraan voimassa oleviin EU-säädöksiin.

Tällä asetuksella pyritään yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan menettelyjä yhteisen viisumipolitiikan alalla. Lisäksi aloitteella yhtenäistetään matkustamista, maahantulovaatimuksia ja rajatarkastuksia Schengen-alueella digitalisoinnin ja rajaturvallisuutta koskevien yhteentoimivuusperiaatteiden avulla. Schengenin säännöstön asiaankuuluvia osia (lähinnä viisumisäännöstöä ja VIS-asetusta sekä muita asiaan liittyviä säädöksiä 30 ) on mahdollista muuttaa ainoastaan unionin tasolla.

Kaavailtujen toimien laajuuden ja vaikutusten vuoksi tavoitteet voidaan saavuttaa tehokkaasti ja järjestelmällisesti ainoastaan EU:n tasolla.

•Suhteellisuusperiaate

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 5 artiklan 4 kohdassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tietyn toimenpiteen luonne ja intensiteetti on sovitettava havaittuun ongelmaan. Kaikki tässä lainsäädäntöaloitteessa käsitellyt ongelmat edellyttävät tavalla tai toisella EU:n tason lainsäädäntötoimia, jotta jäsenvaltiot voivat puuttua näihin ongelmiin tuloksellisesti.

Ehdotuksessa esitetään paperisen viisumitarran pakollista korvaamista digitaalisella viisumilla sekä pakollista EU:n viisumihakemusalustaa, johon kaikkien Schengenin säännöstöä kaikilta osin soveltavien jäsenvaltioiden 31 ja Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden 32 olisi osallistuttava heti, kun järjestelmän toiminta käynnistyy. Jäsenvaltioille annetaan myös mahdollisuus hyödyntää valinnaista siirtymäkautta.

Ehdotuksella puututaan nykyisten ongelmien perimmäisiin syihin. Se tekisi lopun hajanaisista ja paperiasiakirjoihin perustuvista viisumihakemusmenettelyistä ja saattaisi vaihtelevan digitalisoinnin asteen yhdenmukaiselle tasolle varmistaen kuitenkin samalla turvallisuuden korkean tason.

Tämä ei ylittäisi sitä, mikä on tarpeen edellisissä kohdissa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi.

•Toimintatavan valinta

Tämän ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa säädöksellä, jolla muutetaan nykyisiä viisumimenettelyjä. Sen vuoksi tarvitaan asetus asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EY) N:o 810/2009 muuttamisesta sekä tästä seuraavia muutoksia muihin asetuksiin.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Kaikki sidosryhmät ilmaisivat laajan tukensa aloitteelle ja korostivat nykyaikaisen ja helppokäyttöisen digitaalisen ratkaisun odotettavissa olevia hyötyjä ja kätevyyttä, joiden odotetaan helpottavan hallinnollisia menettelyjä.

Kuulemisten aikana kaikki jäsenvaltiot ilmaisivat tukensa digitaalisen viisumin käyttöönotolle. Jäsenvaltiot kannattavat digitalisoinnin laajentamista myös pitkäaikaisiin viisumeihin. EU:n sähköisen hakemusalustan osalta useat jäsenvaltiot kannattavat EU:n hakemusalustan vapaaehtoista käyttöä (jäljempänä kuvattu vaihtoehto 3), kun taas toiset jäsenvaltiot kannattavat alustan pakollista käyttöönottoa siirtymäajalla (jäljempänä kuvattu vaihtoehto 4).

Perusoikeusvirasto ja kansalliset tietosuojaviranomaiset korostivat, että henkilötietoja kerättäessä on noudatettava käyttötarkoituksen rajoittamisen ja tietojen minimoinnin tietosuojaperiaatteita, ja että viranomaiset, joilla on pääsy tietoihin, on määriteltävä selkeästi. Digitaalisen hakemusmenettelyn on oltava myös vammaisten käytettävissä.

Eri toimintavaihtoehtojen osalta kansalliset tietosuojaviranomaiset ilmoittivat pitävänsä parhaimpana vaihtoehtona joko vapaaehtoisen tai pakollisen EU:n viisumihakemusalustan kehittämistä ja rakentamista (jäljempänä kuvatut vaihtoehdot 3 ja 4).

Komissio kuuli myös kaikkia asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten perusoikeusvirastoa, Europolia, Euroopan tietosuojavaltuutettua ja kansallisia tietosuojaviranomaisia, täysin digitalisoidusta viisumihakemusmenettelystä, jossa matkustajalta ei edellytettäisi käyntiä konsulaatissa tai ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa biometristen tunnisteiden toimittamiseksi (ks. jäljempänä kuvattu vaihtoehto 5). Useimmat sidosryhmät vastustivat tätä vaihtoehtoa erityisesti siksi, että biometriset tunnisteet kerättäisiin etäyhteyden välityksellä. Tietosuojavaltuutetun mukaan kattavampaa digitalisointia edellyttäviin vaihtoehtoihin liittyy yleisesti ottaen enemmän tietosuojariskejä. Komissio otti EU:n virastojen ja kansallisten viranomaisten palautteen huomioon, myös huolenaiheet, jotka koskivat vaihtoehdon 5 mukaista biometristen tunnisteiden sähköistä keruuta.

Frontex totesi, että digitaalisen viisumin käyttöönotto olisi toivottavaa, koska se vaikeuttaisi entisestään viisumien väärentämistä (kun fyysisistä viisumitarroista luovuttaisiin). Lisäksi se poistaisi viisumitarran käytöstä aiheutuvat korkeat kustannukset.

Matkustus- ja matkailualan edustajat kannattivat yksimielisesti vaihtoehtoa 4. He korostivat, että kyseinen vaihtoehto helpottaisi hakemusmenettelyä viisuminhakijoiden kannalta, vaikuttaisi myönteisesti EU:hun suuntautuvaan matkustamiseen ja lisäisi EU:n houkuttelevuutta matkakohteena. Lisäksi he korostivat, että EU:n olisi kyettävä tarjoamaan vastaava mutkaton matkustuskokemus kuin esimerkiksi Australia etenkin viisumipakon piiriin kuuluvien Aasian maiden matkailijoille. Osa vastaajista oli kiinnostunut myös vaihtoehdosta 5, mutta he katsoivat, että siihen saattaisi liittyä turvallisuusuhkia. Liike-elämän organisaatioita edustaneet vastaajat korostivat tarvetta varmistaa tietoturva ja harkita siirtymäkautta, jolla varmistettaisiin sujuva siirtyminen paperisista menettelyistä digitaalisiin ratkaisuihin, sekä myös tarvetta kehittää varmistusmenettelyt teknisten ongelmien varalta.

Myös maalis-kesäkuussa 2021 järjestetyn julkisen kuulemisen tulosten mukaan digitalisointiprosessille on erittäin vahva tuki sekä digitaalisen viisumin että sähköisen hakumahdollisuuden osalta (515 vastausta). Sekä sähköisen hakemusalustan että digitaalisen viisumin käyttöönottoa pidetään erittäin myönteisenä kehityksenä, joka helpottaisi lyhytaikaisten viisumien hakemusmenettelyä ja viisuminhaltijoiden matkustamista EU:hun.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komissio teetti ulkopuolisella konsultilla tutkimuksen viisumimenettelyn digitalisointivaihtoehtojen toteutettavuudesta ja vaikutuksista. Raportti julkaistiin joulukuussa 2019, ja se on saatavilla verkossa 33 .

Lisäksi ulkopuolinen toimeksisaaja on avustanut komissiota toteuttamalla tutkimuksen, johon sisältyi yksityiskohtainen kustannus-hyötyanalyysi eri toimintavaihtoehdoista. Tutkimus tuki vaikutustenarviointiin liittyvää työtä. Tutkimusta koskeva ehdotuspyyntö käynnistettiin joulukuussa 2020, ja kahden parhaimman tarjouksen arvioinnin perusteella tutkimuksen toteuttajaksi valittiin Deloitte tammikuun 2021 lopussa.

•Vaikutustenarviointi

Paremman sääntelyn toimintapolitiikkansa mukaisesti komissio teki vaikutustenarvioinnin 34 . Vaikutustenarvioinnissa arvioitiin viittä toimintavaihtoehtoa, joissa EU:n toimet vaihtelivat nykyisen viisumimenettelyn osalta:

Vaihtoehto 1 on perusskenaario, jossa EU:n tasolla ei toteuteta mitään lainsäädäntötoimia. Jäsenvaltiot voisivat halutessaan jatkaa kansallisten välineidensä kehittämistä. Komissio antaisi jäsenvaltioille ei-sitovia suosituksia ja tukisi jäsenvaltioita ei-sitovin toimenpitein.

Vaihtoehdossa 2 tehdään EU:n tasolla joitakin vähäisiä lainsäädäntömuutoksia, joilla pyrittäisiin poistamaan oikeudellisia esteitä, jotka rajoittavat jäsenvaltioiden mahdollisuutta edistää viisumihakemusmenettelyn digitalisointia. Pakollinen digitaalinen viisumi korvaisi paperisen viisumitarran, ja viisumin voimassaolon tarkistamiseksi otettaisiin käyttöön verkkopalvelu.

Vaihtoehdossa 3 kehitetään ja rakennetaan EU:n viisumihakemusalusta, jonka käyttö olisi kuitenkin vapaaehtoista. Jäsenvaltiot voisivat valintansa mukaan joko osallistua EU:n viisumihakemusalustaan tai kehittää omia kansallisia alustojansa tai jatkaa niiden käyttöä taikka jopa olla kehittämättä minkäänlaista digitaalista hakemusvälinettä. Viisuminhaltijat voisivat tarkistaa digitaalisen viisuminsa voimassaolon EU:n viisumihakemusalustan kautta riippuen siitä, mikä jäsenvaltio on myöntänyt viisumin.

Kuten vaihtoehto 3 myös vaihtoehto 4 sisältää EU:n viisumihakemusalustan kehittämisen. Vaihtoehdossa 3 jäsenvaltioiden osallistuminen EU:n viisumihakemusalustaan olisi vapaaehtoista, mutta vaihtoehdossa 4 EU:n alusta olisi pakollinen kaikille jäsenvaltioille siirtymäkauden jälkeen. Viisuminhaltijat voisivat tarkistaa digitaalisen viisuminsa voimassaolon EU:n viisumihakemusalustan kautta.

Vaihtoehto 5 sisältää EU:n viisumihakemusmenettelyn täydellisen digitalisoinnin pakollisesti ja ilman siirtymäkautta. Toisin kuin muissa vaihtoehdoissa, hakija voisi toimittaa biometriset tietonsa digitaalisella hakemuksella. Tämä poistaisi tarpeen käydä henkilökohtaisesti konsulaatissa tai viisumikeskuksessa, mitä edelleen edellytettäisiin kaikissa muissa vaihtoehdoissa.

Vaikutustenarvioinnin tulosten perusteella vaihtoehtoa 4 pidetään parhaana vaihtoehtona, koska sillä saavutettaisiin parhaiten kaikki aloitteessa asetetut tavoitteet. Vaihtoehto 4 yksinkertaistaisi ja yhdenmukaistaisi viisumihakemusmenettelyä, keventäisi jäsenvaltioiden hallintokustannuksia (arviolta 510,9 miljoonalla eurolla vuosina 2025–2029) ja hakijoiden hallinnollista rasitetta sekä parantaisi Schengen-viisumimenettelyn turvallisuutta. Se olisi hyvä vaihtoehto myös muiden kriteerien, kuten tietosuojan ja perusoikeuksien, kannalta.

Vaihtoehdossa 4 kehitetään pakollinen EU:n digitaalinen viisumihakemusalusta lyhytaikaisia viisumeja varten ja velvoitetaan ottamaan käyttöön digitaalinen viisumi. Siirtymäkausi auttaisi kansallisia viisumialustoja käyttäviä tai kehittäviä jäsenvaltioita asteittain luopumaan kansallisista ratkaisuistaan ja liittymään EU:n viisumihakemusalustaan ja siten minimoimaan mahdolliset uponneet investointikustannukset. Jäsenvaltiot aloittaisivat EU:n viisumihakemusalustan käytön asteittain siirtymäkauden aikana.

Lisäksi EU:n viisumihakemusalusta edellyttäisi hakemusten hajautettua säilyttämistä jäsenvaltioiden kansallisissa järjestelmissä. Siksi kaikkien jäsenvaltioiden, jotka ovat jo osittain digitalisoineet hakemusjärjestelmänsä (esimerkiksi ottamalla käyttöön sähköiset lomakkeet), olisi voitava hyödyntää nykyistä rajapintaa, jota ne käyttävät sähköisessä lomakkeessa olevien tietojen siirtämiseen kansalliseen viisumijärjestelmään, jossa hakemukset käsitellään. Jäsenvaltiot, joilla on käytössä täysin digitalisoitu hakemusratkaisu, voivat myös säilyttää nykyiset digitaaliset tallennusratkaisunsa. Hakemusten hajautettu säilyttäminen pienentäisi turvallisuus- ja tietosuojariskejä ja auttaisi vähentämään niiden jäsenvaltioiden uponneita kustannuksia, jotka ovat jo investoineet digitalisointiin ja ottaneet käyttöön tarvittavat tallennusratkaisut.

Tässä vaihtoehdossa kolmansien maiden kansalaiset voisivat hakea lyhytaikaista viisumia sähköisesti hakemusalustan kautta. Ensimmäistä viisumia hakevien, toistuvien hakijoiden joka viides vuosi 35 , lasten kanssa matkustavien hakijoiden (lapsen edun suojelemiseksi) ja hakijoiden, jotka matkustavat eri matkustusasiakirjalla kuin aiempien viisumihakemusten yhteydessä, olisi kuitenkin edelleen käytävä henkilökohtaisesti konsulaatissa tai viisumikeskuksessa biometristen tunnisteiden antamiseksi ja henkilöllisyyden todentamiseksi taikka tarvittaessa lisätietojen antamiseksi.

Schengen-alueen turvallisuuden kannalta digitaalinen viisumihakemusmenettely, joka toteutetaan EU:n viisumihakemusalustan kautta ja joka perustuu digitaaliseen viisumiin, vahvistaisi hakemusmenettelyn turvallisuutta, parantaisi Schengen-alueen ulkorajojen turvallisuutta ja lisäisi jäsenvaltioiden välistä luottamusta. Lisäksi jäsenvaltio, joka on toimivaltainen arvioimaan viisumihakemuksen, voisi toteuttaa arvioinnin osin automatisoidusti viisumisäännöstön kriteerien mukaisesti, mikä vähentäisi huomattavasti riskiä mahdollisimman edullisen viisumikohtelun etsimisestä.

Digitaalinen viisumi puolestaan vähentäisi merkittävästi turvallisuusriskejä viisumitarraan verrattuna. Tämä pätee myös tilanteisiin, joissa tietoja ei teknisistä syistä voida tarkastaa viisumitietojärjestelmästä tai muista EU:n tietojärjestelmistä. Tyhjiä viisumitarroja ei olisi mahdollista varastaa, kuten nykyään saattaa tapahtua jäsenvaltioiden konsulaateissa. 36 Vaihtoehdossa 4 yhdenmukaistetaan EU:n hakemusalustalle ladattavien tuettujen asiakirjojen kaavat ja tietojen laatu, mikä tarjoaa lisätakeita siitä, että väärennetyt asiakirjat pystytään havaitsemaan.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan komission ohjelman (REFIT) mukaan kaikissa aloitteissa, joiden tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, olisi pyrittävä yksinkertaistamaan ja saavuttamaan asetetut politiikkatavoitteet tehokkaammin (eli vähentämällä tarpeettomia sääntelykustannuksia). Vaikka tämä aloite ei kuulu REFIT-aloitteeseen, se vähentää merkittävästi viisumihakemusten käsittelystä jäsenvaltioille aiheutuvia hallinnollisia kokonaiskustannuksia, kuten vaikutustenarviointi osoittaa.

•Perusoikeudet

Tässä lainsäädäntöaloitteessa keskitytään erityisesti tarpeeseen varmistaa EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen perusoikeuksien noudattaminen kaikilta osin.

Liikuntarajoitteiset viisuminhakijat hyötyisivät, jos käyntiä konsulaatissa tai viisumikeskuksessa edellytettäisiin harvemmin. Toisaalta tietyt hakijaryhmät voisivat edelleen tehdä hakemuksensa paikan päällä konsulaatissa tai viisumikeskuksessa, jos EU:n viisumihakemusalustan taikka palveluntarjoajien, perheenjäsenten tai ystävien tarjoama apu ei ole riittävää. 37

Sähköinen hakeminen parantaisi todennäköisesti myös näkövammaisten viisuminhakijoiden hakukokemusta. EU:n ja kansallisen tason digitaalisissa hakemusalustoissa on noudatettava saavutettavuusdirektiiviä 38 , jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että ”julkisen sektorin elimet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet parantaakseen verkkosivustojensa ja mobiilisovellustensa saavutettavuutta tekemällä niistä havaittavia, hallittavia, ymmärrettäviä ja toimintavarmoja”. Käyttäjien olisi siten voitava muuttaa verkkosivustoilla tietojen esitystapaa (tekstin koko, värit jne.), ja sivustot voisivat myös sisältää äänityökaluja (ruudunlukuohjelmat). Tämä olisi vaikeaa tai kokonaan mahdotonta paperiasiakirjoihin perustuvassa hakemismenettelyssä. Lisäksi digitaalinen menettely takaisi korkean saavutettavuuden näkö- ja kuulovammaisille, koska kaikki maat käyttäisivät samoja EU:n hakemusalustaan sisältyviä standardeja ja ominaisuuksia.

Erityissäännöksiä, joita sovellettaisiin yksittäisiin tapauksiin humanitaarisista syistä, sovellettaisiin myös henkilöihin, joilla on heikko tietotekninen osaaminen ja jotka tarvitsevat teknistä apua. Digitaaliseen saavutettavuuteen liittyvät ongelmat kuitenkin vähenevät ajan myötä, kun tietotekninen osaaminen yleisesti lisääntyy.

Lasten oikeuksien osalta sovellettaisiin edelleen voimassa olevaa lainsäädäntökehystä, joka takaa lapsille paikan päällä tapahtuvan menettelyn. Tarkistetussa VIS-asetuksessa on jo tehty muutoksia, joilla pyritään erityisesti tehostamaan lasten oikeuksien loukkausten torjuntaa alentamalla sormenjälkien ottamista koskevaa ikärajaa (12 vuodesta 6 vuoteen). Lisäksi asetuksessa säädetään tiukoista suojatoimista lasten biometrisille tiedoille, kuten erityisesti rajoittamalla tietojen säilyttämisaikaa: alle 12-vuotiaiden lasten sormenjäljet ja kasvokuvat poistetaan viisumin voimassaolon päätyttyä ja sen jälkeen, kun lapsi on lähtenyt maasta ulkorajan kautta. Jos toistuvan hakijan mukana matkustaa lapsia, uusi hakemus edellyttää uutta paikan päällä tapahtuvaa menettelyä kaikissa tällaisissa tapauksissa.

Ulkoisten palveluntarjoajien rooli digitalisoinnissa riippuisi siitä, millaisia uuteen digitaaliseen järjestelmään liittyviä tehtäviä jäsenvaltiot ulkoistaisivat niille, mikäli lainsäädäntökehys sen sallii. Suuri osa ulkoisille palveluntarjoajille tällä hetkellä osoitetuista hallinnollisista tehtävistä kävisivät tarpeettomiksi digitaalisten menettelyjen myötä (kuten fyysisen hakemuslomakkeen tietojen syöttäminen digitaaliseen muotoon). Lyhyellä aikavälillä ulkoisten palveluntarjoajien rooli yleisen avun antamisessa hakijoille voi kasvaa (esimerkiksi avun antaminen henkilöille, joilla ei ole tietoteknistä osaamista). Pitkällä aikavälillä niiden rooli hakemusten kerääjinä kuitenkin supistuisi, koska toistuvat hakijat, joille on jo rekisteröity voimassa oleva biometrinen tunniste, voisivat jättää hakemuksensa kokonaan verkossa. Tietosuojan kannalta ulkoisten palveluntarjoajien käyttöön ja henkilötietojen luovuttamiseen kolmansille osapuolille liittyy ylimääräisiä riskejä. Tämä ei kuitenkaan uhkaa tietosuojaa, kunhan ulkoisten palveluntarjoajien käyttämät prosessit ja teknologiat ovat tietosuojaa ja yksityisyyden suojaa parantavien periaatteiden mukaisia ja jäsenvaltioiden viranomaiset huolehtivat kunkin ulkoisen palveluntarjoajan asianmukaisesta valvonnasta.

Kuten Euroopan tietosuojavaltuutettu on todennut, aloitteen vaikutus tietosuojaan liittyy lähinnä viisumihakemusalustan käyttöönottoon (vaikuttaa ulkoisten palveluntarjoajien suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn ja alustan tietoturvaan). Tältä osin vaihtoehtojen analyysi osoitti, että vaihtoehtoon 5 liittyisi vakavia tietosuojariskejä, koska biometriset tunnisteet rekisteröitäisiin itse digitaalisin keinoin. Kaikki muut vaihtoehdot ovat tietosuojan osalta suhteellisen samanlaisia.

Digitaalisten viisumien osalta todetaan, että viisumitiedot tallennetaan tällä hetkellä sekä laajaan EU:n tietokantaan (viisumitietojärjestelmä) että passiin kiinnitettävään viisumitarraan. Näin ollen vaikka viisumitarra muutettaisiin täysin digitaaliseksi viisumiksi, viisumitiedot tallennetaan edelleen myös laajaan EU:n tietokantaan. VIS-asetukseen sisältyy jo tiukkoja tietosuojaa koskevia suojatoimia (säilyttämistä koskevat säännöt, tietoihin pääsyä koskevat säännöt, pääsyoikeudet, oikeus oikaista, täydentää ja poistaa henkilötietoja ja rajoittaa niiden käsittelyä jne.). Lisäksi hiljattain tarkistetulla VIS-asetuksella on parannettu näitä suojatoimia entisestään saattamalla tietosuojaa koskevat säännökset sovelletun tietosuojalainsäädännön vaatimusten mukaisiksi. Näitä parannettuja suojatoimia sovelletaan myös tulevaisuudessa, koska digitaalisiin viisumeihin sisältyvät tiedot tallennetaan edelleen viisumitietojärjestelmään.

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

• EU:n viisumihakemusalusta

EU:n toimielimiin kohdistuvien talousarviovaikutusten osalta Digital Visa Prototype ‑tutkimuksessa 39 arvioitiin, että EU:n viisumihakemusalustan perustamiskustannukset ovat 33,8–41,2 miljoonaa euroa (mukaan lukien hallintapalvelun kustannukset ja viisumitietojärjestelmän edellyttämät mukautukset). 40 Kun hallintapalvelu on luotu, käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat 10,5–12,8 miljoonaa euroa vuodessa, kymmenen eu-LISAn työntekijän henkilöstökulut mukaan lukien.

Jäsenvaltioihin kohdistuvien vaikutusten osalta todetaan, että kunkin jäsenvaltion on päivitettävä kansalliset järjestelmänsä ja yhdistettävä ne uuteen keskitettyyn EU:n viisumihakemusalustaan palvelujen käyttämiseksi. Vaikutustenarvioinnin mukaan kustannukset ovat 270 000–330 000 euroa jäsenvaltiota kohden. Alustaan yhdistettyihin kansallisiin järjestelmiin on edelleen tallennettava vastaanotetut hakemukset, jotta niitä voidaan tarkastella myös myöhemmin. Vaikutustenarvioinnissa arvioitiin, että näiden infrastruktuurijärjestelyjen edellyttämät investoinnit olisivat (keskimäärin) noin 2,5–3 miljoonaa euroa jäsenvaltiota kohden. 41 Kustannukset riippuisivat pitkälti siitä, kuinka paljon viisumihakemuksia jäsenvaltio saa vuosittain. Kun kansalliset järjestelmät on päivitetty ja yhdistetty hallintapalveluun ja kun on varmistettu riittävä tallennustila, näiden uusien parannettujen kansallisten järjestelmien ylläpitokustannusten arvioidaan olevan 460 000–570 000 euroa jäsenvaltiota kohden vuosittain. Kustannukset vaihtelevat myös jäsenvaltion vastaanottamien hakemusten määrän mukaan. On syytä korostaa, että kaikki edellä mainitut kustannukset ovat mittakaavaetujen ansiosta pienemmät kuin kustannukset, joita jäsenvaltiolle aiheutuisi oman sähköisen viisumihakemusalustan kehittämisestä.

• Digitaalinen viisumi

Digitaaliseen viisumiin liittyvät keskitetyn hallinnon kustannukset (viisumien voimassaolon tarkistamispalvelu) sisältyvät edellä mainittuihin EU:n viisumihakemusalustan kustannuksiin (kyseessä on alustaan sisältyvä toiminto). Lisäksi tällä hetkellä myönnettyjä viisumeja koskevat tiedot tallennetaan jo sähköisesti viisumitietojärjestelmään, joten viisumien digitalisointi ei aiheuttaisi muita EU:n talousarvioon kohdistuvia lisäkustannuksia.

Tähän ehdotukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa esitettyjen laskelmien perusteella digitaalisen viisumin käyttöönotto aiheuttaisi jäsenvaltioille vain vähäisiä kustannuksia. Välineet allekirjoitetun 2D-koodin luomiseksi ja todentamiseksi on jo otettu käyttöön digitaalisen leiman käyttöönotosta yhtenäisessä viisumin kaavassa annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 42 mukaisesti.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Kattava seuranta- ja arviointimekanismi on ratkaisevan tärkeä sen varmistamiseksi, että EU:n viisumihakemusalustan ja digitaalisen viisumin käyttöönoton suunnitellut hyödyt toteutuvat käytännössä.

Viisumisäännöstön 57 artiklassa ja tarkistetun VIS-asetuksen seurantaa ja arviointia koskevassa 50 artiklassa säädetään jo seuranta- ja arviointivelvoitteista. VIS-asetukseen lisätään artikla, joka koskee erityisesti viisumimenettelyjen digitalisointia koskevan ehdotuksen hyväksymisestä johtuvien muutosten arviointia.

Indikaattorien avulla voidaan mitata edistymistä päätavoitteiden saavuttamisessa. Nämä tavoitteet ovat yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa viisumihakemusmenettelyä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansalaisten kannalta, vähentää (henkilöllisyyteen liittyvien) petosten ja väärennösten riskiä ja helpottaa tarkastamismenettelyä rajalla ja tehdä EU:sta houkuttelevampi kohde matkailijoille.

Viisumipolitiikan täytäntöönpanoa seurataan tai arvioidaan myös Schengenin arviointimekanismin avulla neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission roolia perussopimusten valvojana (SEU-sopimuksen 17 artiklan 1 kohta).

• Eriytetty yhdentyminen

Tällä ehdotuksella kehitetään ulkorajoja ja viisumeja koskevaa Schengenin säännöstöä siltä osin kuin se koskee ulkorajojen ylittämistä ja lyhytaikaisten viisumien myöntämistä. Koska tämän ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen kolmannen osan V osasto, siihen sovelletaan ns. vaihtelevan geometrian järjestelmää, joka perustuu Tanskan ja Irlannin asemasta tehtyihin pöytäkirjoihin sekä Schengen-pöytäkirjaan. Sen vuoksi on otettava huomioon eri pöytäkirjoista ja Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon osallistumista koskevista sopimuksista Tanskalle, Irlannille, Islannille ja Norjalle sekä Sveitsille ja Liechtensteinille aiheutuvat seuraukset.

Samoin on otettava huomioon liittymisasiakirjoista aiheutuvat seuraukset. Näiden valtioiden tilanne esitetään tarkemmin tämän asetusehdotuksen johdanto-osan 40–47 kappaleessa.

• Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

Ehdotuksen 1 artiklalla muutetaan asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) säännöksiä ehdotuksen panemiseksi täytäntöön tekemällä seuraavat huomionarvoiset muutokset useiden muiden muutosten lisäksi:

·Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäsenillä, joihin sovelletaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimusta suhteessa vastaanottavaan valtioon EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen 14 artiklan 3 kohdan nojalla, on viisuminhakijoina erityisstatus, mikä käy ilmi 1 artiklassa ja kaikkialla tekstissä;

·5 artiklassa vahvistetaan sääntö, jonka mukaan määritetään, mikä jäsenvaltio on toimivaltainen käsittelemään hakemuksen;

·9 artiklassa otetaan käyttöön velvollisuus käyttää viisumin hakemiseen EU:n digitaalista viisumihakemusalustaa ja samalla säilytetään mahdollisuus ottaa huomioon tietyt poikkeukset, kuten ulkorajalla myönnettävät viisumit, valtion- tai hallitusten päämiehille myönnettävät viisumit sekä humanitaarisista syistä johtuvat yksittäiset tapaukset;

·10 artiklassa säädetään hakemuksen jättämistä koskevista yleisistä säännöistä tietyin mukautuksin sen varmistamiseksi, että sääntöjä voidaan soveltaa digitaaliseen kontekstiin;

·12 artiklassa säädetään, että matkustusasiakirja on esitettävä ensimmäisen hakemuksen yhteydessä, kun taas myöhemmin EU:n hakemusalustalle ladattu skannattu jäljennös riittää;

·biometrisiä tunnisteita koskevat 13 artiklan säännöt pidetään voimassa, ja niihin tehdään ainoastaan kohdennettuja muutoksia EU:n digitaalisen hakemusalustan toimintojen huomioon ottamiseksi erityisesti ulkoisten palveluntarjoajien yhdyskäytävän käytön osalta, mikäli tällaiset palveluntarjoajat keräävät biometrisiä tietoja;

·18 artiklaa muutetaan siten, että siinä otetaan huomioon EU:n viisumihakemusalustan suorittama automaattisen toimivallan ja tutkittavaksi ottamisen ennakkotarkistus;

·19 artiklaa muutetaan tutkittavaksi ottamista koskevien sääntöjen mukauttamiseksi EU:n viisumihakemusalustan käyttöön, erityisesti EU:n viisumihakemusalustan suorittaman tutkittavaksi ottamisen ennakkotarkistuksen sisällyttämiseksi;

·24 artiklassa vahvistetut toistuvaisviisumien myöntämistä koskevat säännöt säilytetään; koska viisumi muuttuu kokonaan digitaaliseksi, sen voimassaoloaikaa ei kuitenkaan enää rajoiteta passin voimassaolon päättymispäivän perusteella;

·26 a artiklassa säädetään, että viisumit myönnetään viisumitietojärjestelmässä digitaalisessa muodossa.

Ehdotuksen 2 artiklalla pannaan EU:n viisumihakemusalusta täytäntöön ehdottamalla useita muutoksia asetukseen (EY) N:o 767/2008 (VIS-asetus). Siinä tehdään seuraavat merkittävät muutokset sekä useita muita muutoksia;

·2 a artiklassa otetaan käyttöön sähköinen EU:n viisumihakemusalusta viisumitietojärjestelmän uutena toimintona;

·asetukseen lisätään uusi I a luku, jossa vahvistetaan EU:n viisumihakemusalustan toiminnot: esitetään sähköiseen hakulomakkeeseen sisällytettävät tiedot hakijoilta tällä hetkellä edellytettävien tietojen pohjalta (7 b artikla); luetellaan vaiheet, jotka hakijoiden on toteutettava hakemuksen jättämiseksi alustalle, ETIAS-järjestelmän mallin ja nykyisen viisumihakemusmenettelyn mukaisesti (7 c artikla); otetaan käyttöön maksutoiminto ja ajanvarausväline (7 d artikla); perustetaan yhdyskäytävä, joka mahdollistaa ulkoisille palveluntarjoajille lukuoikeuden viisumitietojärjestelmän tietoihin (7 e artikla); selitetään, miten päätöksistä ilmoitetaan, myös ETIAS-mallin mukaisesti (7 f artikla);

·7 b artiklassa esitetään EU:n hakemusalustan käyttöä koskevat erityissäännökset, joita sovelletaan unionin kansalaisten perheenjäseniin ja sellaisten kolmansien maiden kansalaisten perheenjäseniin, joilla on unionin oikeuden mukainen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, sekä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen piiriin kuuluvien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäseniin.

Ehdotuksen 3 artiklalla muutetaan neuvoston asetusta (EY) N:o 1683/95 (viisumitarra-asetus) digitaalisen viisumin täytäntöönpanemiseksi täsmentämällä, että Schengenin säännöstöä kaikilta osin soveltavien jäsenvaltioiden on myönnettävä viisumit digitaalisessa muodossa.

Ehdotuksen 4 artiklassa muutetaan neuvoston asetusta (EY) N:o 333/2002 (sellaisen lomakkeen yhtenäinen kaava, johon kiinnitetään jäsenvaltioiden niille henkilöille myöntämät viisumit, joiden matkustusasiakirjaa lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta). Kun otetaan käyttöön digitaaliset viisumit, joita ei kiinnitetä matkustusasiakirjaan, jäsenvaltion viranomaisilla ei enää ole tarvetta erityiselle viisumille, joka kiinnitetään sellaiseen matkustusasiakirjaan, jota kyseinen jäsenvaltio ei tunnusta.

Ehdotuksen 5 artiklassa säädetään kohdennetuista muutoksista neuvoston asetukseen (EY) N:o 694/2003 kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) yhtenäisestä kaavasta. Digitalisoinnin huomioon ottamiseksi täsmennetään, että tällaiset asiakirjat annetaan digitaalisessa muodossa.

Ehdotuksen 6 artiklassa muutetaan Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyä yleissopimusta. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1683/95 vahvistettua lyhytaikaisten viisumien kaavaa sovelletaan myös pitkäaikaisiin viisumeihin. Sen vuoksi Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyä yleissopimusta muutetaan, jotta myös pitkäaikaiset viisumit voitaisiin antaa digitaalisessa muodossa.

Ehdotuksen 7 artiklassa muutetaan neuvoston asetusta (EY) N:o 693/2003 (kauttakulkua helpottava asiakirja (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottava asiakirja (FRTD). Näiden asiakirjojen hakumenettely perustuu paperiasiakirjoihin. Digitalisaatiokehityksen huomioon ottamiseksi neuvoston asetusta (EY) N:o 693/2003 ja neuvoston asetusta (EY) N:o 694/2003 muutetaan, jotta mahdollistetaan näiden asiakirjojen antaminen digitaalisessa muodossa sekä digitaaliset hakemukset.

Ehdotuksen 8 artiklassa säädetään asetukseen (EU) 2017/2226 (rajanylitystietojärjestelmää koskeva asetus) tehtävistä kohdennetuista teknisistä muutoksista, jotka ovat tarpeen digitaalisen viisumin käyttöönoton ja fyysisen viisumitarran lakkauttamisen vuoksi, erityisesti tietojen siirtämisestä viisumitietojärjestelmästä rajanylitystietojärjestelmään, kun voimassa oleva viisumi on vahvistettu uudessa matkustusasiakirjassa.

Ehdotuksen 9 artikla sisältää EU:n hakemusalustan arviointia koskevat vakiosäännökset.

Ehdotuksen 10 artiklassa säädetään EU:n hakemusalustan ja digitaalisen viisumin toiminnan aloittamisesta. Siinä säädetään myös siirtymäkaudesta niille jäsenvaltioille, jotka eivät halua hyödyntää EU:n viisumihakemusalustaa, ja kuvataan siirtymäkautta koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Ehdotuksen 11 artikla on vakiosäännös muutosasetuksen voimaantulosta.

2022/0132 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EY) N:o 810/2009 ja (EU) 2017/2226, neuvoston asetusten (EY) N:o 1683/95, (EY) N:o 333/2002, (EY) N:o 693/2003 ja (EY) N:o 694/2003 sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta viisumimenettelyn digitalisoimiseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 79 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Unionin yhteisellä viisumipolitiikalla on ollut keskeinen asema sisärajattoman alueen muodostamisessa. Viisumipolitiikan olisi vastaisuudessakin oltava keskeinen väline, jolla torjutaan turvallisuusriskejä ja unioniin suuntautuvan laittoman muuttoliikkeen riskiä samalla kun helpotetaan matkailua ja liiketoimintaa. Yhteisen viisumipolitiikan olisi osaltaan lisättävä kasvua ja oltava yhdenmukainen unionin muiden politiikkojen, kuten ulko-, kauppa-, koulutus-, kulttuuri- ja matkailupolitiikkojen, kanssa. Maaliskuussa 2018 annetussa viisumipolitiikkaa koskevassa tiedonannossaan komissio käsitteli sähköisen viisumin käsitettä ja ilmoitti digitaalisia viisumimenettelyjä koskevasta toteutettavuustutkimuksesta ja aikomuksesta arvioida vaihtoehtoja ja edistää pilottihankkeita tulevien ehdotusten valmistelemiseksi. Tarkistaessaan EU:n viisumisäännöstöä vuonna 2019 Euroopan parlamentti ja neuvosto totesivat nimenomaisesti, että tavoitteena on tulevaisuudessa kehittää yhteinen ratkaisu, jossa hyödynnetään kaikilta osin viimeaikaista lainsäädännön ja teknologian kehitystä, jotta Schengen-viisumihakemukset voidaan jättää verkossa. 43

(2)Aloite vastaa myös EU:n yleistä lähestymistapaa, jolla edistetään julkisten palvelujen nykyaikaistamista ja digitalisointia, sekä komission tiedonantoa 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten 44 . Sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009 45 tuli voimaan vuonna 2010 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 767/2008 46 mukaisen viisumitietojärjestelmän (VIS) toiminta käynnistyi vuonna 2011, muuttoliikkeeseen ja turvallisuuteen liittyvät haasteet ovat viime vuosina muuttaneet merkittävästi viisumipolitiikan toimintaympäristöä. Samaan aikaan teknologinen kehitys tarjoaa uusia mahdollisuuksia sujuvoittaa ja tehostaa Schengen-viisumien hakemusmenettelyä sekä kolmansien maiden kansalaisten että jäsenvaltioiden viranomaisten kannalta.

(3)Covid-19-pandemia johti Schengen-viisumitoiminnan hidastumiseen kaikkialla maailmassa osittain siksi, että viisuminhakijoita oli vaikea vastaanottaa konsulaateissa ja viisumikeskuksissa, minkä seurauksena jäsenvaltiot kehottivat komissiota nopeuttamaan viisumimenettelyjen digitalisointia.

(4)Komission 23. syyskuuta 2020 ehdottamassa uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa asetettiin tavoitteeksi tehdä viisumimenettelystä täysin digitaalinen vuoteen 2025 mennessä, jolloin viisumit muuttuvat digitaalisiksi ja viisumihakemuksen voi tehdä verkossa.

(5)Viisumiprosessi on jo nyt osittain digitalisoitu ja hakemukset ja päätökset tallennetaan viisumitietojärjestelmään, mutta kaksi keskeistä vaihetta, viisumihakemusmenettely ja viisumin myöntäminen hakijalle viisumitarralla, perustuu edelleen paperiasiakirjoihin. Tästä aiheutuu rasitetta kaikille sidosryhmille, erityisesti viisumeja myöntäville jäsenvaltioiden viranomaisille ja viisuminhakijoille. Jäsenvaltiot ovat tietoisia tästä, ja jotkin niistä ovatkin jo toteuttaneet digitaalisia ratkaisuja tarjotakseen hakijoille nykyaikaisen ja helppokäyttöisen hakemusmenettelyn ja tehostaakseen viisumihakemusten käsittelyä.

(6)Viisuminhakijoiden olisi voitava hakea viisumia sähköisesti yhden EU:n alustan kautta määräjäsenvaltiosta riippumatta. Tämän välineen tulisi automaattisesti määrittää, mikä jäsenvaltio on toimivaltainen käsittelemään hakemuksen, erityisesti silloin, kun hakija aikoo käydä useassa jäsenvaltiossa. Jäsenvaltioiden on ainoastaan tarkistettava, onko väline määrittänyt toimivaltaisen jäsenvaltion oikein.

(7)EU:n sähköisen hakemusalustan tulisi antaa hakijalle ajantasaista tietoa Schengen-alueen lyhytaikaisista viisumeista ja tarjota työkalu, jonka avulla hakija voi hakea kaikki tarvittavat tiedot vaatimuksista ja menettelyistä, kuten se, vaaditaanko viisumi ja minkä tyyppinen sen on oltava, viisumimaksun määrä, jäsenvaltio, joka on toimivaltainen käsittelemään hakemuksen, vaaditut liiteasiakirjat, tarve tehdä ajanvaraus biometristen tunnisteiden keräämiseksi tai mahdollisuus tehdä hakemus verkossa ilman ajanvarausta. EU:n hakemusalustan olisi myös mahdollistettava suojattu sähköinen viestintä hakijan ja toimivaltaisen jäsenvaltion toimivaltaisen konsulaatin tai keskusviranomaisten välillä, jos tarvitaan lisäasiakirjoja tai haastattelu.

(8)Viisuminhakijoiden olisi voitava toimittaa hakemuksensa, hakemuslomakkeessa vaaditut tiedot, skannattu jäljennös matkustusasiakirjasta sekä liiteasiakirjat ja matkasairausvakuutus digitaalisessa muodossa EU:n hakemusalustan kautta. Jotta hakijat voisivat tallentaa hakemustaan koskevia tietoja, sähköisen hakemusalustan olisi kyettävä tallentamaan tiedot väliaikaisesti. Kun hakija on jättänyt sähköisen hakemuksen ja jäsenvaltiot ovat tehneet asianmukaiset tarkastukset, hakemustiedosto siirretään toimivaltaisen jäsenvaltion kansalliseen järjestelmään ja säilytetään siellä. Konsulaatit käyttäisivät kansallisella tasolla säilytettyjä tietoja ja siirtäisivät ainoastaan vaaditut tiedot keskitettyyn viisumitietojärjestelmään.

(9) Henkilökohtaisen käynnin konsulaatissa tai ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa olisi periaatteessa oltava pakollinen vain ensimmäistä viisumia hakeville, sellaisen uuden matkustusasiakirjan, joka on tarpeen todentaa, saaneille hakijoille sekä biometristen tunnisteiden keräämiseksi.

(10)Toistuvien hakijoiden olisi voitava tehdä hakemus kokonaan verkossa 59 kuukauden ajan ensimmäisestä hyväksytystä hakemuksesta, edellyttäen että hakija käyttää hakemusta tehdessään edelleen samaa matkustusasiakirjaa. Kun tämä aika on kulunut, biometriset tiedot olisi kerättävä uudelleen, kuten säädetään asetuksessa (EY) N:o 810/2009, jonka mukaan biometriset tiedot on periaatteessa kerättävä joka 59. kuukausi alkaen ensimmäisestä keräämisestä.

(11)Erityisiä säännöksiä sovelletaan kolmansien maiden kansalaisiin, joilta vaaditaan viisumi ja jotka ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY 47 soveltamisalaan kuuluvien unionin kansalaisten perheenjäseniä tai sellaisten kolmansien maiden kansalaisten perheenjäseniä, joilla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla ja joilla ei ole direktiivin 2004/38/EU mukaista oleskelukorttia, taikka sellaisten Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäseniä, joihin sovelletaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehtyä sopimusta 48 , jäljempänä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus, suhteessa vastaanottavaan valtioon ja joilla ei ole EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen mukaista oleskelulupaa.

(12)Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä tai niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Kyseisistä rajoituksista ja ehdoista säädetään direktiivissä 2004/38/EY. Kuten Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, johdanto-osan 11 kappaleessa tarkoitetuilla perheenjäsenillä on paitsi oikeus saapua jäsenvaltion alueelle myös oikeus saada maahantuloviisumi tätä tarkoitusta varten. Jäsenvaltioiden on kaikin tavoin helpotettava tällaisten henkilöiden tarvitsemien viisumien saantia, ja tällaiset viisumit on myönnettävä maksutta mahdollisimman pian nopeutettua menettelyä noudattaen ja ottaen asianmukaisesti huomioon heihin sovellettavat menettelylliset takeet. Tätä taustaa vasten tällaisilla perheenjäsenillä olisi erityisesti oltava oikeus jättää viisumihakemus, hakemus voimassa olevan viisumin vahvistamiseksi uudessa matkustusasiakirjassa tai hakemus viisumin voimassaolon jatkamiseksi myös muutoin kuin EU:n hakemusalustan kautta, sillä tämä saattaa helpottaa heidän viisumihakemustaan. Tällaisissa tapauksissa heillä olisi oltava mahdollisuus jättää hakemuksensa henkilökohtaisesti konsulaatissa tai ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa. Lisäksi EU:n sähköisessä viisumihakemusalustassa olisi otettava kaikilta osin huomioon vapaata liikkuvuutta koskevan säännöstön soveltamisalaan kuuluville henkilöille myönnetyt oikeudet ja helpotukset. Sama koskee EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen 14 artiklan 3 kohdan nojalla myös Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäseniä, joihin sovelletaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimusta suhteessa vastaanottavaan valtioon.

(13)Erityisiä säännöksiä olisi sovellettava yksittäistapauksissa humanitaarisista syistä taikka valtion- tai hallitusten päämiehiin ja kansallisten hallitusten jäseniin mukana seuraavineen puolisoineen ja heidän virallisten valtuuskuntiensa jäseniin, kun he ovat jäsenvaltion hallituksen tai kansainvälisen järjestön virallisesti kutsumia, sekä hallitsijoihin ja muihin jonkin kuninkaallisen perheen korkeassa asemassa oleviin jäseniin, kun he ovat jäsenvaltion hallituksen tai kansainvälisen järjestön virallisesti kutsumia

(14)Erityissäännökset, joita olisi sovellettava yksittäistapauksissa humanitaarisista syistä, voisivat kattaa myös digitaalista saavutettavuutta koskevia seikkoja.

(15)Kolmannen osapuolen, jonka viisuminhakija on valtuuttanut tai jolla on lain mukaan valtuudet edustaa häntä, olisi voitava jättää hakemus viisuminhakijan puolesta, edellyttäen että kyseisen henkilön henkilöllisyys on merkitty hakemuslomakkeeseen. Matkustajilla olisi myös oltava mahdollisuus valtuuttaa kaupallinen organisaatio laatimaan ja jättämään hakemus heidän puolestaan.

(16)Jokaisen hakijan olisi jätettävä EU:n hakemusalustaa käyttäen täytetty hakemuslomake, joka sisältää myös vakuutuksen siitä, että annetut tiedot ovat oikeat, täydelliset, paikkansapitävät ja luotettavat ja että annetut ilmoitukset ovat totuudenmukaisia ja luotettavia. Jokaisen hakijan olisi myös ilmoitettava, että hän ymmärtää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/399 49 tarkoitetut maahantulon edellytykset ja että häntä voidaan pyytää toimittamaan asiaankuuluvia lisäasiakirjoja kunkin maahantulon yhteydessä. Pysyvän tai väliaikaisen huoltajan tai laillisen holhoojan olisi jätettävä ja sähköisesti allekirjoitettava alaikäisiä koskevat hakemuslomakkeet.

(17)Viisumimaksu olisi maksettava käyttämällä sähköiseen hakemusalustaan linkitettyä kolmannen osapuolen yhdyskäytävää, ja saadut maksut ohjattaisiin suoraan asianmukaiselle jäsenvaltiolle. Sähköisten maksujen turvaamiseksi tarvittavia tietoja ei pitäisi sisällyttää viisumitietojärjestelmään tallennettaviin tietoihin.

(18)EU:n hakemusalusta sisältää myös ajanvarausvälineen, jonka avulla jäsenvaltiot voivat halutessaan hallinnoida konsulaattiensa tai ulkoisten palveluntarjoajien tapaamisaikoja. Välineen käytön tulisi olla valinnaista, koska se ei välttämättä sovellu kaikkien toimipaikkojen tai konsulaattien tarpeisiin. Jäsenvaltioiden tulisi kuitenkin keskustella paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa siitä, pitäisikö ajanvarausvälineen käyttöön soveltaa yhdenmukaista lähestymistapaa tietyissä kolmansissa maissa tai tietyissä toimipaikoissa.

(19)Järjestelmän olisi ilmoitettava hakijalle, jos tietoja puuttuu, sekä annettava hakijalle mahdollisuus korjata hakemustaan. EU:n hakemusalustalla olisi tehtävä automaattinen tutkittavaksi ottamisen ennakkotarkistus ja sen kautta olisi ilmoitettava hakijalle, voidaanko tämän hakemus ottaa tutkittavaksi. Ennakkotarkistuksella varmistettaisiin, että annetut tiedot täyttävät viisumihakemuksen tutkittavaksi ottamista koskevat vaatimukset.

(20)Jos toimivaltaisen jäsenvaltion toimivaltainen konsulaatti tai keskusviranomainen katsoo, että se on vastuussa hakemuksen käsittelystä, sen olisi otettava hakemus tutkittavaksi ja tuotava VIS-asetuksella perustetussa väliaikaisessa tallennustilassa olevat tiedot kansalliseen järjestelmään ja tämän jälkeen poistettava väliaikaisessa tallennustilassa olevat tiedot yhteystietoja lukuun ottamatta.

(21)Toimivaltaisen jäsenvaltion olisi ilmoitettava hakijalle tämän hakemusta koskevasta päätöksestä sähköisesti ja ilmoitettava, onko viisumi myönnetty, evätty, vahvistettu uudelle matkustusasiakirjalle, pidennetty, mitätöity tai kumottu asetusten (EY) N:o 810/2009 ja (EY) N:o 767/2008 mukaisesti.

(22)Väärennettyihin ja varastettuihin viisumitarroihin liittyvien turvallisuusriskien vähentämiseksi viisumi olisi annettava digitaalisessa muodossa eikä enää matkustusasiakirjaan kiinnitettynä viisumitarrana.

(23)Jotta voidaan varmistaa paras mahdollinen turvallisuus ja estää jäljennökset ja väärennökset, digitaalista viisumia koskeva ilmoitus olisi annettava 2D-koodina, jonka viisumin myöntävän jäsenvaltion juurivarmentaja (CSCA) allekirjoittaa. Jos viisumitietojärjestelmä ei ole käytettävissä tai saatavilla, tarkastukset olisi tehtävä juurivarmentajan allekirjoittaman 2D-koodin perusteella.

(24)Jos viisuminhaltijan matkustusasiakirja katoaa, varastetaan tai vanhentuu ja viisumi on edelleen voimassa, viisuminhaltija voi hakea EU:n hakemusalustan kautta viisumin vahvistamista uudessa matkustusasiakirjassa, edellyttäen että uusi matkustusasiakirja on samantyyppinen ja saman maan myöntämä kuin kadonnut, varastettu tai vanhentunut matkustusasiakirja. Viisuminhaltijan olisi käytävä henkilökohtaisesti konsulaatissa tai ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa esittämässä uusi matkustusasiakirja sen aitouden todentamiseksi.

(25)EU:n hakemusalustalle tallennetut tiedot olisi suojattava yksityisyyden suojaa parantavilla täytäntöönpanotoimenpiteillä.

(26)Ulkoisilla palveluntarjoajilla olisi oltava pääsy EU:n hakemusalustalle, jotta ne voisivat hakea jätettyjä hakemuksia ja tutkia ne, tarkistaa väliaikaisesti tallennetut tiedot (kuten skannatun matkustusasiakirjan jäljennöksen), kerätä ja ladata biometrisiä tunnisteita, suorittaa alustalle ladattuja liiteasiakirjoja koskevia laatutarkastuksia sekä vahvistaa, että hakemus on tutkittu, minkä jälkeen hakemus asetetaan konsulaatin saataville jatkokäsittelyä varten. Ulkoisille palveluntarjoajille ei pitäisi myöntää pääsyä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin.

(27)On tarpeen määrittää päivä, jona toiminta, mukaan lukien digitaalisen viisumin ja EU:n hakemusalustan käyttö, aloitetaan. Jäsenvaltiot voivat viiden vuoden ajan toiminnan aloittamisesta päättää olla osallistumatta EU:n sähköiseen hakemusalustaan. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ilmoittaa halustaan osallistua EU:n sähköiseen hakemusalustaan ennen kuin siirtymäkausi päättyy. Jos viisumihakemuksia käsittelevä jäsenvaltio päättää olla osallistumatta EU:n sähköiseen hakemusalustaan, viisuminhaltijat voivat kuitenkin siirtymäkauden aikana tarkistaa digitaalisten viisumiensa tiedot EU:n hakemusalustaan sisältyvästä verkkopalvelusta.

(28)EU:n hakemusalustan olisi sisällettävä toiminto, jonka avulla hakijat voivat tarkistaa digitaalisten viisumiensa tiedot.

(29)Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät sovella Schengenin säännöstöä kaikilta osin ja joilla ei sen vuoksi ole pääsyä viisumitietojärjestelmään viisumihakemusten syöttämistä ja digitaalisten viisumien tallentamista varten, olisi jatkettava viisumien antamista yhtenäisen viisumin kaavan mukaisina (tarra).

(30)Jotta päätöstä N:o 565/2014/EU voitaisiin soveltaa, Bulgarialla, Kroatialla, Kyproksella ja Romanialla olisi oltava lukuoikeus viisumitietojärjestelmään tallennettuihin digitaalisiin viisumeihin.

(31)Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan Euroopan unionin viraston (eu-LISA) olisi oltava vastuussa EU:n hakemusalustan ja sen komponenttien teknisestä kehittämisestä ja operatiivisesta hallinnoinnista osana VIS-järjestelmää.

(32)EU:n hakemusalustan järjestelmäarkkitehtuurissa olisi hyödynnettävä mahdollisimman kattavasti nykyisiä ja tulevia järjestelmiä, jotka ovat osa uutta yhteentoimivuuden kehystä, ja erityisesti EU:n matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmää (ETIAS) ja rajanylitystietojärjestelmää (EES), ottaen samalla huomioon teknologian vallitsevat rajoitukset ja jäsenvaltioiden omiin kansallisiin järjestelmiinsä tekemät investoinnit.

(33)Rajalla tapahtuvan digitaalisten viisumien tarkastamisen olisi perustuttava nykyiseen ja tulevaan EU:n rajaturvallisuuden järjestelmäarkkitehtuuriin sekä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin viisuminhaltijan tietoihin. Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi todennettava nämä tiedot biometristen tietojen avulla.

(34)Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1683/95 50 vahvistettua lyhytaikaisten viisumien kaavaa sovelletaan myös pitkäaikaisiin viisumeihin. Sen vuoksi Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehtyä yleissopimusta 51 olisi muutettava, jotta myös pitkäaikaiset viisumit voitaisiin antaa digitaalisessa muodossa.

(35)Koska digitaalisten viisumien käyttöönotto tekisi fyysisen viisumitarran kiinnittämisen tarpeettomaksi, neuvoston asetusta (EY) N:o 333/2002 52 sellaisen lomakkeen yhtenäisestä kaavasta, johon kiinnitetään jäsenvaltioiden niille henkilöille myöntämät viisumit, joiden matkustusasiakirjaa lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta, olisi muutettava vastaavasti.

(36)Kauttakulkua helpottavalla asiakirjalla (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavalla asiakirjalla (FRTD) on sellaisen kauttakulkuviisumin merkitys, joka antaa sen haltijalle oikeuden tulla maahan kulkeakseen jäsenvaltioiden alueiden kautta ulkorajojen ylittämistä koskevien Schengenin säännöstön määräysten mukaisesti. FTD- ja FRTD-asiakirjat annetaan yhtenäisen kaavan mukaisina, ja niitä koskeva hakemusmenettely perustuu paperiasiakirjoihin. Digitalisaatiokehityksen huomioon ottamiseksi sekä neuvoston asetusta (EY) N:o 693/2003 53 että neuvoston asetusta (EY) N:o 694/2003 54 olisi muutettava, jotta mahdollistetaan näiden asiakirjojen antaminen digitaalisessa muodossa sekä myös digitaaliset hakemukset.

(37)Sen varmistamiseksi, että hakemuslomakkeessa ja epäämislomakkeissa otetaan huomioon eri vaihtoehdot sen mukaan, jättääkö viisuminhakija hakemuksensa EU:n hakemusalustan kautta vai muutoin, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisen säädösvallan siirron nojalla valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan luetteloa tiedoista, jotka EU:n hakemusalustan olisi sisällettävä, taikka asiaankuuluvia vakiolomakkeita ja kaavoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa 55 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla tulisi olla järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(38)Koska tämän asetuksen tavoitteet eli EU:n sähköisen viisumihakemusalustan perustaminen ja digitaalisen viisumin käyttöönotto perustuvat muihin aloitteisiin, joiden tavoitteena on toisaalta yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa menettelyjä yhteisen viisumipolitiikan alalla ja toisaalta yhtenäistää matkustamista, maahantulovaatimuksia ja rajatarkastuksia Schengen-alueella uuden digitaalisen aikakauden vaatimusten mukaisesti, asiaa koskevan lainsäädännön muuttaminen on mahdollista ainoastaan unionin tasolla ja osana Schengenin säännöstöä. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(39)Tämä asetus ei rajoita direktiivin 2004/38/EY ja EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen toisen osan soveltamista.

(40)Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. EU:n hakemusalustan ja digitaalisen viisumin käyttöönotossa varmistetaan henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden noudattaminen, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen ja lapsen oikeuksien noudattaminen kaikilta osin sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojelu. Kaikkia VIS-asetukseen sisältyviä perusoikeuksia koskevia suojatoimia sovelletaan edelleen kaikilta osin myös tulevan EU:n viisumihakemusalustan ja digitaalisen viisumin yhteydessä, erityisesti lapsen oikeuksien osalta. Alustassa on otettava huomioon saavutettavuusdirektiivissä 56 asetetut vaatimukset, jotta varmistetaan alustan saavutettavuus myös vammaisille.

(41)Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanska päättää mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(42)Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu. 57 Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(43)Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 58 ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 59 1 artiklan B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(44)Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 60 ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY 61 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(45)Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen 62 ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU 63 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(46)Tämä asetus on vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös.

(47)Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 64 42 artiklan mukaisesti, ja hän on antanut lausuntonsa [XX] 65 .

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 810/2009 muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 810/2009 seuraavasti:

(1)Lisätään 1 artiklan 2 kohtaan c alakohta seuraavasti:

”c) oleskeluoikeutta vastaanottavassa valtiossa sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, jotka ovat sellaisten Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäseniä, joihin sovelletaan Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä tehtyä sopimusta*, jäljempänä ’EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimus’.

__________

* Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7).”

(2)Lisätään 2 artiklaan 10 a ja 10 b alakohta seuraavasti:

”10 a) ’hakemuslomakkeella’ liitteessä I olevaa yhtenäistä lomaketta, joka on saatavilla sekä sähköisesti EU:n hakemusalustalla että paperiasiakirjana;

10 b) ’digitaalisella viisumilla’ viisumia, joka annetaan digitaalisessa muodossa viisumitietojärjestelmään tallennettuna tietueena;”.

(3)Korvataan 3 artiklan 5 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) edellä 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut unionin kansalaisten perheenjäsenet ja 1 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut sellaisten Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäsenet, joihin sovelletaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimusta;”.

(4)Korvataan 5 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) jos matka sisältää useamman kuin yhden kohteen tai jos tarkoituksena on matkustaa useita kertoja kahden kuukauden aikana, jäsenvaltio, jonka alue on matkan tai matkojen pääasiallinen kohde, päivinä lasketun oleskelun keston osalta;”.

(5)Lisätään 8 artiklaan 4 a kohta seuraavasti:

”4 a. Kahdenvälisistä edustusjärjestelyistä on ilmoitettava asetuksen (EY) N:o 767/2008 I a luvussa tarkoitetulla EU:n hakemusalustalla.”

(6)Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

(a)lisätään 1 a ja 1 b kohta seuraavasti:

”1 a. Hakijoiden on jätettävä hakemus asetuksen (EY) N:o 767/2008 I a luvussa tarkoitetun EU:n hakemusalustan kautta.

1 b. Poiketen siitä, mitä 1 a kohdassa säädetään, seuraavat henkilöryhmät voivat jättää hakemuksen käyttämättä EU:n hakemusalustaa:

(a)kolmansien maiden kansalaiset yksittäistapauksissa humanitaarisista syistä;

(b)valtion- tai hallitusten päämiehet ja kansallisten hallitusten jäsenet mukana seuraavineen puolisoineen ja heidän virallisten valtuuskuntiensa jäsenet, kun he ovat jäsenvaltion hallituksen tai kansainvälisen järjestön virallisesti kutsumia, sekä hallitsijat ja muut jonkin kuninkaallisen perheen korkeassa asemassa olevat jäsenet, kun he ovat jäsenvaltion hallituksen tai kansainvälisen järjestön virallisesti kutsumia;

(c)kolmansien maiden kansalaiset, joille on myönnetty viisumi ulkorajalla VI luvun mukaisesti.”;

(b)lisätään 4 kohtaan d alakohta seuraavasti:

”d) toinen henkilö, kun hakemus jätetään EU:n hakemusalustan kautta.”

(7) Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hakemusta jättäessään hakijoiden on tultava henkilökohtaisesti paikalle sormenjälkiensä ja kasvokuvansa ottamista varten, jos tätä edellytetään 13 artiklan mukaisesti. Hakijoiden on myös tultava henkilökohtaisesti paikalle matkustusasiakirjansa tarkistamista varten 12 artiklan mukaisesti.”;

(b)lisätään 1 a ja 1 b kohta seuraavasti:

”1 a. Jäsenvaltiot voivat perustelluissa ja yksittäisissä tapauksissa vaatia, että hakija esittää matkustusasiakirjan ja/tai toimittaa liiteasiakirjoja. Tämä on mahdollista poikkeustapauksissa ja tapauksissa, joissa tietyssä toimipaikassa on havaittu paljon väärennettyjä asiakirjoja.

1 b. Konsulaattien on arvioitava paikallisen Schengen-yhteistyön puitteissa 1 a kohdassa vahvistettujen vaatimusten täyttyminen ottaen huomioon paikalliset olosuhteet.”;

(c)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Hakemusta jättäessään hakijan on

(a)esitettävä 11 artiklassa tarkoitetut tiedot;

(b)esitettävä todiste matkustusasiakirjan olemassaolosta 12 artiklan mukaisesti;

(c)sallittava kasvokuvansa ottaminen reaaliaikaisesti 13 artiklan mukaisesti tai, jos sovelletaan 13 artiklan 7 a kohdassa tarkoitettuja poikkeuksia, esitettävä valokuva asetuksessa (EY) N:o 1683/95 säädettyjen vaatimusten mukaisesti;

(d)sallittava tarvittaessa sormenjälkiensä ottaminen 13 artiklan mukaisesti;

(e)maksettava viisumimaksu 16 artiklan mukaisesti;

(f)esitettävä todiste liiteasiakirjojen olemassaolosta 14 artiklan mukaisesti;

(g)todistettava tarvittaessa, että hänellä on 15 artiklassa tarkoitettu riittävä ja voimassa oleva matkasairausvakuutus.”

(8)Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Hakemuslomake on jätettävä EU:n hakemusalustan kautta. Edellä 9 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hakijat voivat jättää käsin tai sähköisesti täytetyn liitteen I mukaisen hakemuslomakkeen.

Komissio antaa 51 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I mukaisen tai EU:n hakemusalustan kautta jätetyn hakemuslomakkeen päivittämiseksi.

Hakemuslomake on allekirjoitettava. Se voi olla sähköisesti allekirjoitettu. Kaikkien hakijan matkustusasiakirjassa mainittujen henkilöiden on toimitettava erillinen hakemuslomake. Alaikäisten on toimitettava pysyvän tai väliaikaisen huoltajan tai laillisen holhoojan allekirjoittama hakemuslomake.”;

(b)poistetaan 1 b kohta;

(c)lisätään 1 c kohta seuraavasti:

”1 c. Jokaisen hakijan on jätettävä täytetty hakemuslomake, joka sisältää myös vakuutuksen siitä, että annetut tiedot ovat oikeat, täydelliset, paikkansapitävät ja luotettavat ja että annetut ilmoitukset ovat totuudenmukaisia ja luotettavia. Jokaisen hakijan on myös ilmoitettava, että hän ymmärtää asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklassa tarkoitetut maahantulon edellytykset ja että häntä voidaan pyytää toimittamaan asiaankuuluvat liiteasiakirjat kunkin maahantulon yhteydessä.”

(9)Korvataan 12 artikla seuraavasti:

”12 artikla
Matkustusasiakirja

1.Hakijan on esitettävä todisteet siitä, että hänellä on voimassa oleva matkustusasiakirja, joka täyttää seuraavat kriteerit:

(a)sen on oltava voimassa vähintään kolme kuukautta suunnitellun jäsenvaltioiden alueelta poistumisen jälkeen, tai jos kyseessä on useampi vierailu, suunnitellun viimeisen jäsenvaltioiden alueelta poistumisen jälkeen. Perustellussa hätätapauksessa tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa;

(b)sen on oltava myönnetty viimeisten kymmenen vuoden aikana.

2.Hakijaa voidaan vaatia esittämään matkustusasiakirja henkilökohtaisesti ainoastaan silloin, kun kyseessä on ensimmäinen hakemus kyseistä matkustusasiakirjaa käyttäen tai kun hakijan on annettava biometriset tiedot.

Ensimmäinen alakohta ei vaikuta 10 artiklan 1 a kohdan soveltamiseen.

3.Matkustusasiakirjat on tarkastettava asianmukaista teknologiaa käyttäen.

4.Jos hakemus jätetään EU:n hakemusalustan kautta, konsulaatin tai ulkoisen palveluntarjoajan on tarkistettava, että esitetty matkustusasiakirja, joka esitetään henkilökohtaisesti 2 kohdan mukaisesti, vastaa hakijan hakemusalustalle lataamaa skannattua jäljennöstä.

Jos tarkistuksen suorittaa ulkoinen palveluntarjoaja, sen on tehtävä tarkistus käyttäen asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 e artiklassa tarkoitettua ulkoisten palveluntarjoajien yhdyskäytävää.

5.Jos 4 kohdassa tarkoitetun skannatun jäljennöksen laatu on epätyydyttävä tai jos on epäilyksiä erityisesti aitoudesta, toimivaltaisen konsulaatin tai ulkoisen palveluntarjoajan on skannattava uusi jäljennös ja ladattava se EU:n hakemusalustalle.”

(10)Lisätään 13 artiklaan 7 c kohta seuraavasti:

”7 c. Jos biometriset tunnisteet kerää ulkoinen palveluntarjoaja 43 artiklan mukaisesti, tähän tarkoitukseen on käytettävä asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 e artiklassa tarkoitettua ulkoisten palveluntarjoajien yhdyskäytävää.”

(11)Muutetaan 14 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Yhtenäistä viisumia hakiessaan hakijan on esitettävä todisteet seuraavista:”;

(b)korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:

”Lentokentän kauttakulkuviisumia hakiessaan hakijan on esitettävä todisteet seuraavista:”.

(12)Korvataan 15 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

”Lisäksi näiden hakijoiden on ilmoitettava hakemuslomakkeessa, että he ovat tietoisia siitä, että heillä on oltava matkasairausvakuutus myös myöhempiä oleskelukertoja varten.”

(13)Korvataan 16 artiklan 7 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”EU:n hakemusalustan kautta jätetyistä hakemuksista peritään viisumimaksu euroina, eikä sitä palauteta, lukuun ottamatta 18 artiklan 2 kohdassa ja 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia. ”

Muiden kuin EU:n hakemusalustan kautta jätettyjen hakemusten osalta, kun viisumimaksu peritään muuna valuuttana kuin euroina, tänä valuuttana perityn viisumimaksun määrä määritetään ja tarkistetaan säännöllisesti soveltamalla Euroopan keskuspankin vahvistamaa euron valuuttaviitekurssia. Perittävä määrä voidaan pyöristää, ja paikallisin Schengen-yhteistyöjärjestelyin on varmistettava, että peritään samanlaiset maksut.”

(14)Lisätään 18 artiklaan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3. Kun kyseessä on EU:n hakemusalustan kautta jätetty hakemus, sen jälkeen, kun EU:n hakemusalusta on ilmoittanut asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 c artiklan 9 kohdan mukaisesta automaattisesta toimivallan ja tutkittavaksi ottamisen ennakkotarkistuksesta, järjestelmän ilmoittaman jäsenvaltion konsulaatin tai keskusviranomaisen on tarkistettava, onko se toimivaltainen tutkimaan hakemuksen ja päättämään siitä.

4. Jos jäsenvaltio toteaa 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, ettei se ole toimivaltainen, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta hakijalle käyttäen EU:n hakemusalustaan sisältyvää suojattua tiliä ja ilmoitettava, mikä jäsenvaltio on asiassa toimivaltainen.

Hakija voi peruuttaa hakemuksen. Jos hakemus peruutetaan, hakemuksen tiedot on poistettava väliaikaisesta tallennustilasta asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 c artiklan mukaisesti.”

(15)Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

(a)lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Kun kyseessä on EU:n hakemusalustan kautta jätetty hakemus, sen jälkeen, kun EU:n hakemusalusta on ilmoittanut asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 c artiklan 9 kohdan mukaisesta automaattisesta tutkittavaksi ottamisen ennakkotarkistuksesta, jossa todetaan, että hakemus voidaan ottaa tutkittavaksi, järjestelmän ilmoittaman jäsenvaltion konsulaatin tai keskusviranomaisten on tehtävä 1 kohdassa tarkoitetut tarkistukset viipymättä.”;

(b)lisätään 2 b kohta seuraavasti:

”2 b. Kun kyseessä on EU:n hakemusalustan kautta jätetty hakemus, jos toimivaltaisen jäsenvaltion toimivaltainen konsulaatti tai keskusviranomainen toteaa, että 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät, hakemus on otettava tutkittavaksi ja toimivaltaisen jäsenvaltion toimivaltaisen konsulaatin tai keskusviranomaisen on hyväksyttävä hakemus.”;

(c)lisätään 4 a kohta seuraavasti:

”4 a. Kun kyseessä on EU:n hakemusalustan kautta jätetty hakemus, toimivaltaisen jäsenvaltion toimivaltaisen konsulaatin tai keskusviranomaisten on voitava hyväksyä hakemus, jota ei ole jätetty 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa määräajassa, erityisesti 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa perustelluissa kiireellisissä tapauksissa.”

(16)Kumotaan 20 artikla.

(17)Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 3 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) että toimitettu tai esitetty matkustusasiakirja ei ole virheellinen, väärä tai väärennetty;”;

(b)korvataan 6 kohdan a alakohta seuraavasti:

”a) että toimitettu tai esitetty matkustusasiakirja ei ole virheellinen, väärä tai väärennetty;”.

(18)Muutetaan 24 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa ilmaisu ”12 artiklan a alakohdan” ilmaisulla ”12 artiklan 1 kohdan a alakohdan”;

(b)korvataan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan johdantokappale seuraavasti:

”Jos hakija täyttää asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan a, c, d ja e alakohdassa säädetyt maahantulon edellytykset, pitkäaikaisia toistuvaisviisumeita myönnetään seuraaviksi voimassaoloajoiksi:”;

(c)lisätään 2 aa kohta seuraavasti:

”2 aa. Matkustusasiakirjan voimassaolo ei rajoita pitkäaikaisten toistuvaisviisumien voimassaoloaikaa.”

(19)Lisätään 25 artiklaan 6 kohta seuraavasti:

”6. Viisumin myöntäminen digitaalisessa muodossa ei vaikuta matkustusasiakirjojen tunnustamista koskevaan jäsenvaltioiden toimivaltaan. Tämä koskee myös matkustusasiakirjoja, joita yksi tai useampi jäsenvaltio, mutta eivät kaikki, ei tunnusta.”

(20)Lisätään 26 a artikla seuraavasti:

”26 a artikla
Digitaaliset viisumit

Viisumit annetaan digitaalisessa muodossa viisumitietojärjestelmään tallennettuna tietueena, johon sisältyy yksilöllinen viisuminumero. ”

(21)Muutetaan 32 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. EU:n hakemusalustan kautta toimitettujen hakemusten osalta epäämispäätös ja sen perusteena olevat syyt on ilmoitettava hakijalle suojatulla sähköisellä välineellä asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 f artiklan 1 kohdan mukaisesti. Ilmoituksen on sisällettävä samat tiedot kuin liitteessä VI esitetään sen jäsenvaltion kielellä, joka on tehnyt hakemusta koskevan lopullisen päätöksen, ja jollakin muulla unionin virallisella kielellä.

Jäsenvaltiot voivat lisätä vakioilmoitukseen lisäasiakirjoja epäämisen perustelemiseksi.

Niiden hakemusten osalta, joita ei ole toimitettu EU:n hakemusalustan kautta 9 artiklan 1 b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, epäämispäätös ja sen perusteena olevat syyt on ilmoitettava hakijalle liitteessä VI vahvistetulla vakiolomakkeella sen jäsenvaltion kielellä, joka on tehnyt hakemusta koskevan lopullisen päätöksen, ja jollakin muulla unionin virallisella kielellä.

Komissio antaa 51 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä VI esitettyä epäämislomaketta tai asetuksen (EY) N:o 767/2008 I a luvussa tarkoitettua ilmoitusta.”;

(b)korvataan 3 kohdan kolmas virke seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille tiedot muutoksenhaussa noudatettavasta menettelystä liitteen VI mukaisesti tai EU:n hakemusalustan kautta lähetetyssä epäämisilmoituksessa.”

(22)Lisätään 32 a artikla seuraavasti:

”32 a artikla
Voimassa olevan viisumin vahvistaminen uudessa matkustusasiakirjassa

1.Viisuminhaltijat, joiden matkustusasiakirja on kadonnut, varastettu tai vanhentunut ja joiden viisumi on edelleen voimassa, voivat hakea uuteen matkustusasiakirjaan liittyvän viisumin vahvistamista.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen viisuminhaltijoiden on haettava viisumin vahvistamista uudessa matkustusasiakirjassa asetuksen (EY) N:o 767/2008 I a luvussa tarkoitetun EU:n hakemusalustan kautta. Hakijan on annettava seuraavat henkilötiedot:

(a)nimi, syntymätiedot, kansalaisuus;

(b)viisumin numero;

(c)kadonneen, varastetun tai vanhentuneen matkustusasiakirjan tiedot;

(d)uuden matkustusasiakirjan tiedot;

(e)henkilötietosivun skannattu jäljennös;

(f)todiste matkustusasiakirjan katoamisesta, varkaudesta tai vanhentumisesta.

3.Viisuminhaltijan on maksettava viisuminvahvistusmaksu, joka on 30 euroa.

4.Viisuminhaltijan on käytävä henkilökohtaisesti esittämässä uusi matkustusasiakirja sen varmistamiseksi, että kyseinen matkustusasiakirja vastaa EU:n hakemusalustalle ladattua skannattua jäljennöstä ja että matkustusasiakirjan haltija vastaa henkilöä, jolle viisumi on myönnetty.

5.Uuden matkustusasiakirjan on täytettävä 12 artiklassa säädetyt edellytykset.

6.Jos toimivaltaisen jäsenvaltion toimivaltainen konsulaatti tai keskusviranomainen katsoo, että voimassa oleva viisumi voidaan vahvistaa uudessa matkustusasiakirjassa, sen on syötettävä asiaankuuluvat tiedot viisumitietojärjestelmässä olevaan hakemustiedostoon asetuksen (EY) N:o 767/2008 12 a artiklan mukaisesti.

7.Viisumin vahvistamisesta uudessa matkustusasiakirjassa on ilmoitettava hakijalle suojatulla sähköisellä välineellä asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 f artiklan mukaisesti.

8.Jos toimivaltaisen jäsenvaltion toimivaltainen konsulaatti tai keskusviranomainen ei voi määrittää, voidaanko voimassa oleva viisumi vahvistaa uudessa matkustusasiakirjassa, erityisesti viisuminhaltijan henkilöllisyyttä koskevien epäilyjen vuoksi, sen on

(a)evättävä vahvistus;

(b)peruutettava voimassa oleva viisumi 34 artiklan mukaisesti.

9.Voimassa olevan viisumin vahvistaminen uudessa matkustusasiakirjassa ei estä viisuminhaltijaa jättämästä uutta viisumihakemusta.”

(23)Muutetaan 33 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 6 kohta seuraavasti:

”6. Viisuminhaltija voi hakea viisumin jatkamista verkossa EU:n hakemusalustan kautta. Hakijan on annettava henkilötiedot ja viisumin ja matkustusasiakirjan numero, ladattava liiteasiakirjat, jotka osoittavat ylivoimaisen esteen, humanitaariset syyt ja/tai vakavat henkilökohtaiset syyt, jotka estävät häntä poistumasta jäsenvaltioiden alueelta, sekä maksettava 30 euron maksu mutta ainoastaan silloin, kun kyseessä ovat 2 kohdassa tarkoitetut vakavat henkilökohtaiset syyt.”;

(b)lisätään 8 kohta seuraavasti:

”8. Kun viisumin voimassaoloa jatketaan tämän artiklan 1–7 kohdan mukaisesti EU:n hakemusalustan kautta, jatkamisesta on ilmoitettava hakijalle suojatulla sähköisellä välineellä asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 f artiklan mukaisesti.”

(24)Muutetaan 34 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 5 ja 6 kohta seuraavasti:

”5. Jos viisumi, jota ei ole annettu digitaalisessa muodossa, mitätöidään tai kumotaan, siihen merkitään leima ”MITÄTÖN” tai ”KUMOTTU” ja viisumitarran optisesti vaihtuva tekijä, turvatekijänä käytetty piilokuva ja sana ”viisumi” on tuhottava yliviivaamalla se.

6. Viisumin mitätöinti- tai kumoamispäätös ja sen perusteena olevat syyt on annettava digitaalisessa muodossa tallentamalla tiedot viisumitietojärjestelmään asetuksen (EY) N:o 767/2008 12 artiklan mukaisesti ja ilmoitettava hakijalle suojatulla sähköisellä välineellä asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 f artiklan mukaisesti taikka liitteessä VI vahvistetulla vakiolomakkeella muiden kuin EU:n hakemusalustan kautta jätettyjen hakemusten osalta. Ilmoituksen on sisällettävä liitteessä VI esitetyt tiedot.”;

(b)korvataan 7 kohdan kolmas virke seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on annettava hakijoille tiedot muutoksenhaussa noudatettavasta menettelystä liitteen VI mukaisesti tai EU:n hakemusalustan kautta lähetetyssä ilmoituksessa.”

(25)Muutetaan 37 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2. Jäsenvaltioiden, jotka eivät myönnä digitaalisia viisumeja, on noudatettava viisumitarrojen säilytyksessä ja käsittelyssä asianmukaisia turvatoimia petosten ja katoamisten välttämiseksi. Kunkin konsulaatin on pidettävä kirjaa viisumitarravarastostaan ja kirjattava ylös, miten kukin tarra on käytetty. Tyhjien viisumitarrojen merkittävistä katoamisista on ilmoitettava komissiolle.”;

(b)korvataan 3 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”Konsulaattien tai keskusviranomaisten on arkistoitava hakemukset sähköisesti.” ”

(26)Muutetaan 38 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 a kohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että konsulaattien koko viisumimenettelyä, mukaan lukien hakemusten jättäminen ja käsittely ja käytännön yhteistyö ulkoisen palveluntarjoajan kanssa, valvoo kotimaasta lähetetty henkilöstö menettelyn kaikkien vaiheiden luotettavuuden takaamiseksi.”;

(b)lisätään 3 c kohta seuraavasti:

”3 c. Jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on annettava henkilöstölleen asianmukaista koulutusta EU:n hakemusalustasta.”

(27)Kumotaan 42 artikla.

(28)Muutetaan 43 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4. Ainoastaan konsulaatti voi tutkia hakemukset, tarvittaessa haastatella hakijoita ja tehdä hakemuksia koskevan päätöksen.”;

(b)lisätään 5 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:

”Poiketen siitä, mitä säädetään, ulkoisilla palveluntarjoajilla voi olla pääsy EU:n hakemusalustaan asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 e artiklassa tarkoitetun ulkoisten palveluntarjoajien yhdyskäytävän kautta, jotta ne voivat

(a)tarkistaa hakijoiden alustalle lataamat tiedot;

(b)ladata alustalle biometrisiä tunnisteita;

(c)ladata alustalle liiteasiakirjoja;

(d)käyttää ajanvarausvälinettä vapaista tapaamisajoista ilmoittamiseen.”;

(c)muutetaan 6 kohta seuraavasti:

(1)korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) tietojen keruu (myös biometristen tunnisteiden ja poikkeustapauksissa liiteasiakirjojen ja henkilöllisyyden todentamiseen tarvittavien asiakirjojen kerääminen) ja niiden toimittaminen konsulaatille tai tarvittaessa keskusviranomaisille sekä tietojen lataaminen EU:n hakemusalustalle;”

(2)lisätään ca alakohta seuraavasti:

”ca) matkustusasiakirjan tarkistaminen vertaamalla sitä hakijan alustalle lataamaan jäljennökseen;”.

(29)Lisätään 44 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta pääsyyn, joka ulkoisilla palveluntarjoajilla voi olla EU:n hakemusalustaan asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 e artiklassa tarkoitetun ulkoisten palveluntarjoajien yhdyskäytävän kautta.”

(30)Lisätään 47 artiklaan 3 kohta seuraavasti:

”3. EU:n hakemusalustan on annettava suurelle yleisölle kaikki tiedot, joita tarvitaan viisumin hakemiseksi EU:n hakemusalustan kautta, erityisesti asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 a artiklassa tarkoitetut tiedot.”

(31)Korvataan 51 a artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa ilmaisu ”16 artiklan 9 kohdassa” ilmaisulla ”11 artiklan 1 kohdassa, 16 artiklan 9 kohdassa ja 32 artiklan 2 kohdassa”.

(32)Korvataan 53 artiklan 1 kohdan f alakohta seuraavasti:

”f) niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät myönnä digitaalisia viisumeja, 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut, viisumitarran ”huomautuksia”-kenttään tehtävät kansalliset lisämerkinnät;”.

(33)Kumotaan liite III.

2 artikla
Asetuksen (EY) N:o 767/2008 muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 767/2008 seuraavasti:

(1)Muutetaan 2 a artikla seuraavasti:

(a)muutetaan 1 kohta seuraavasti:

(1)lisätään alakohta seuraavasti:

”fa) EU:n hakemusalusta;”;

(2)lisätään alakohta seuraavasti:

”EU:n hakemusalusta jakaa ja käyttää uudelleen niin pitkälti kuin se on teknisesti mahdollista EES-verkkopalvelun ja ETIAS-verkkosivuston sekä mobiililaitteille tarkoitetun sovelluksen laitteisto- ja ohjelmistokomponentteja.”;

(b)lisätään 6 kohta seuraavasti:

”6. EU:n hakemusalusta koostuu seuraavista osista:

(a)julkinen verkkosivusto ja mobiililaitteille tarkoitettu sovellus;

(b)väliaikainen tallennustila;

(c)suojattu tili;

(d)hakijoille tarkoitettu tarkastusväline;

(e)viisuminhaltijoille tarkoitettu verkkopalvelu;

(f)sähköpostipalvelu;

(g)maksutoiminto;

(h)ajanvarausväline;

(i)ulkoisten palveluntarjoajien yhdyskäytävä;

(j)eu-LISAn, keskusviranomaisten ja konsulaattien tarpeisiin tarkoitettu konfiguraatiomoduuli;

(k)ohjelmisto salattujen 2D-koodien luomiseksi ja lukemiseksi;

(l)suojattu verkkopalvelu, jonka avulla EU:n hakemusalustan eri osat voivat viestiä keskenään;

(m)eu-LISAn hallinnoima neuvontapalvelu;

(n)ainoastaan luettavissa oleva versio viisumitietojärjestelmän tietokannasta.”

(2)Korvataan 4 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. ’digitaalisella viisumilla’ tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o 810/2009 26 a artiklassa tarkoitettua digitaalista viisumia;”.

(3)Lisätään I a luku seuraavasti:

”I a LUKU
EU:N SÄHKÖINEN VIISUMIHAKEMUSALUSTA

7 a artikla
EU:n hakemusalustan sisältämät yleiset tiedot

1.EU:n sähköisen viisumihakemusalustan, jäljempänä ’EU:n hakemusalusta’, on annettava suurelle yleisölle yleistä tietoa asetuksen (EY) N:o 810/2009 47 artiklan mukaisesti.

Komissio ja jäsenvaltiot vastaavat alustan tietojen toimittamisesta tämän artiklan 2–4 kohdassa vahvistettujen velvollisuuksiensa mukaisesti.

2.Saatuaan komissiolta tai jäsenvaltioilta asiaankuuluvat tiedot eu-LISAn vastuulla on huolehtia seuraavien yleisten tietojen julkaisemisesta ja päivittämisestä EU:n hakemusalustalla:

(a)viisumivaatimukset, mukaan lukien viisumiluettelot ja viisumivapaussopimukset, mukaan lukien diplomaatti- ja virkapassit ja viisumivapaan matkustamisen mahdollinen keskeyttäminen asetuksen (EU) 2018/1806 3, 4, 5, 7 ja 8 artiklan ja liitteiden I ja II mukaisesti sekä direktiivin 2004/38/EY ja EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen mukaiset tiedot;

(b)asetuksen (EY) N:o 810/2009 16 artiklassa tarkoitettujen viisumimaksujen määrät sekä alennetut tai korkeammat maksut viisumikäytäntöjen helpottamista koskevan sopimuksen, edellä mainitun asetuksen 25 a artiklasta johtuvan takaisinoton taikka direktiivin 2004/38/EY tai EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen yhteydessä;

(c)tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 810/2009 14 artiklan 5 a kohdan mukaisesti laaditut liiteasiakirjojen yhtenäiset luettelot;

(d)tarvittaessa matkasairausvakuutusta koskevat vaatimukset asetuksen (EY) N:o 810/2009 15 artiklan mukaisesti.

Jos jäsenvaltio toimittaa tietoja, eu-LISA konfiguroi EU:n hakemusalustan sen jälkeen, kun komissio on vahvistanut toimitetut tiedot.

3.Keskusviisumiviranomaiset vastaavat seuraavien tietojen lisäämisestä:

(a)konsulaattien sijainti ja niiden asetuksen (EY) N:o 810/2009 6 artiklassa tarkoitettu alueellinen toimivalta;

(b)asetuksen (EY) N:o 810/2009 8 artiklassa tarkoitetut edustussopimukset tai ‑järjestelyt;

(c)asetuksen (EY) N:o 810/2009 43 artiklassa tarkoitettujen ulkoisten palveluntarjoajien käyttö ja niiden sijainti;

(d)asetuksen (EY) N:o 810/2009 14 artiklassa tarkoitetut liiteasiakirjat sekä direktiivin 2004/38/EY ja EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen nojalla sovellettavat asiakirjat;

(e)asetuksen (EU) 2018/1806 6 artiklassa tarkoitetut vapaaehtoiset viisumivapaudet;

(f)asetuksen (EY) N:o 810/2009 16 artiklan 5 kohdassa tarkoitetut vapaaehtoiset viisumivapausmaksut.

4.Toimivaltaisen jäsenvaltion konsulaatti tai keskusviranomaiset vastaavat seuraavien tietojen lisäämisestä:

(a)ulkoisten palveluntarjoajien yhteystiedot ja pääsyoikeudet, myös ajanvarausvälineen osalta;

(b)ajanvarausväline, mukaan lukien vapaat tapaamisajat;

(c)hyväksyttyjen hakemusten määrä viikkoa/kuukautta kohti.

7 b artikla
Sähköinen hakemuslomake

1.Jokaisen hakijan on jätettävä asetuksen (EY) N:o 810/2009 11 artiklassa tarkoitettu täytetty sähköinen hakemus käyttäen EU:n hakemusalustaa.

2.Rajoittamatta 7 ba artiklan soveltamista hakijan on annettava hakemuslomakkeessa seuraavat henkilötiedot:

(1)sukunimi;

(2)sukunimi syntymähetkellä (aiempi sukunimi tai aiemmat sukunimet)

(3)etunimi tai etunimet;

(4)syntymäaika (päivä-kuukausi-vuosi);

(5)syntymäpaikka;

(6)syntymämaa;

(7)nykyinen kansalaisuus; kansalaisuus syntymähetkellä (jos eri); muut kansalaisuudet;

(8)sukupuoli;

(9)siviilisääty;

(10)huoltaja (kun kyseessä on alaikäinen hakija) / laillinen edunvalvoja (sukunimi, etunimi, osoite, jos eri kuin hakijalla, puhelinnumero, sähköpostiosoite ja kansalaisuus);

(11)kansallinen henkilötunnus (tarvittaessa);

(12)matkustusasiakirjan laji;

(13)matkustusasiakirjan numero;

(14)myöntämispäivä;

(15)viimeinen voimassaolopäivä;

(16)maa, jossa myönnetty;

(17)sellaisen perheenjäsenen henkilötiedot, joka on liikkuva EU:n, ETA:n tai Sveitsin kansalainen tai sellainen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, johon sovelletaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimusta siinä vastaanottavassa valtiossa, jota varten viisumihakemus on tehty (tarvittaessa); sukunimi tai sukunimet, etunimi tai etunimet, syntymäaika, kansalaisuus, matkustusasiakirjan tai henkilötodistuksen numero;

(18)perheside liikkuvaan EU:n, ETA:n tai Sveitsin kansalaiseen tai sellaiseen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaiseen, johon sovelletaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimusta siinä vastaanottavassa valtiossa, jota varten viisumihakemus on tehty (tarvittaessa);

(19)hakijan kotiosoite ja sähköpostiosoite ja puhelinnumero;

(20)asuinmaa eri kuin nykyinen kansalaisuusmaa;

(21)nykyinen työ;

(22)työnantajan nimi, osoite ja puhelinnumero: opiskelijat ilmoittavat oppilaitoksen nimen ja osoitteen;

(23)matkan päätarkoitus (tai tarkoitukset);

(24)lisätietoa oleskelun tarkoituksesta;

(25)jäsenvaltio, joka on pääasiallinen kohde (ja tarvittaessa muut kohteena olevat jäsenvaltiot);

(26)jäsenvaltio, johon hakija saapuu ensimmäisenä;

(27)pyydettyjen maahantulokertojen lukumäärä; ensimmäisen suunnitellun oleskelun suunniteltu saapumispäivä Schengen-alueelle; suunniteltu poistumispäivä Schengen-alueelta ensimmäisen suunnitellun oleskelun jälkeen;

(28)sormenjäljet kerätty aiemmin Schengen-viisumin hakemista varten; päivämäärä, jos tiedossa; viisumin numero, jos tiedossa;

(29)lopullisen määrämaan maahantulolupa (tarvittaessa);

(30)jäsenvaltioon (tai jäsenvaltioihin) kutsuvan henkilön (kutsuvien henkilöiden) suku- ja etunimi. Jos sellaista ei ole, hotellin (hotellien) nimi (nimet) tai tilapäinen osoite (tilapäiset osoitteet) jäsenvaltiossa (jäsenvaltioissa);

(31)kutsun esittäneen yrityksen tai organisaation nimi ja osoite;

(32)miten matkustus- ja asumiskulut katetaan oleskelun aikana.

Hakijan on myös ilmoitettava sähköpostiosoite.

Kaikki tällaiset tiedot on tallennettava väliaikaiseen tallennustilaan ja säilytettävä siellä 7 c artiklassa määriteltyjen säilytysaikojen mukaisesti.

3.EU:n hakemusalustaan on sisällyttävä myös suojattu tili. Suojatun tilin on mahdollistettava annettujen tietojen säilyttäminen myöhempiä hakemuksia varten, mutta ainoastaan, jos hakija on vapaaehtoisesti ja nimenomaisesti antanut suostumuksensa tietojen säilyttämiseen.

Suojatun tilin on mahdollistettava hakemuksen jättäminen useassa vaiheessa. Komissio antaa 48 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritellään suojatun tilin vaatimukset, mukaan lukien säilytysajat, joita sovelletaan palveluun tallennettuihin tietoihin, keskeneräisiin hakemuksiin ja hakemuksiin, jotka eivät läpäise toimivaltaa ja tutkittavaksi ottamista koskevaa tarkistusta.

4.Hakijan on annettava 2 kohdassa tarkoitetut tiedot latinalaisin kirjaimin.

5.Kun sähköinen hakemuslomake jätetään, EU:n hakemusalusta kerää tiedot IP-osoitteesta, josta hakemuslomake on lähetetty, ja lisää osoitteen hakemuksen tietoihin.

6.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä niiden yksinkertaistettujen hakemuslomakkeiden sisällön, joilla haetaan EU:n hakemusalustaa käyttäen uuteen matkustusasiakirjaan liittyvien voimassa olevien viisumien vahvistamista asetuksen (EY) N:o 810/2009 32 a artiklan mukaisesti tai viisumien jatkamista saman asetuksen 33 artiklan mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä vaatimukset, jotka koskevat hakemuslomakkeeseen syötettävien tämän artiklan 2 ja 5 kohdassa tarkoitettujen henkilötietojen muotoa, sekä parametrit ja tarkistukset, jotka on otettava käyttöön, jotta varmistetaan, että hakemus on täydellinen ja syötetyt tiedot ovat johdonmukaiset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7 ba artikla
EU:n hakemusalustan käyttöä koskevat erityissäännökset, joita sovelletaan unionin kansalaisten perheenjäseniin ja sellaisten kolmansien maiden kansalaisten perheenjäseniin, joilla on unionin oikeuden mukainen oikeus vapaaseen liikkuvuuteen, sekä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimuksen piiriin kuuluvien Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäseniin

1.Kolmannen maan kansalainen, joka on direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvan unionin kansalaisen perheenjäsen tai sellaisen kolmannen maan kansalaisen perheenjäsen, jolla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla, voi halutessaan EU:n hakemusalustan käytön sijasta jättää viisumihakemuksen henkilökohtaisesti konsulaatissa tai ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa.

2.Jos kolmannen maan kansalainen, joka on direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvan unionin kansalaisen perheenjäsen tai sellaisen kolmannen maan kansalaisen perheenjäsen, jolla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla, hakee viisumia EU:n hakemusalustaa käyttäen, hakemusmenettely on suoritettava direktiivin 2004/38/EY mukaisesti.

3.EU:n hakemusalusta on erityisesti suunniteltava siten, että seuraavia erityissääntöjä voidaan soveltaa:

(a)viisumimaksu jätetään perimättä;

(b)hakija ei saa antaa viisumihakemuslomakkeessa seuraavia henkilötietoja:

(a)nykyinen työ

(b)työnantajan nimi, osoite ja puhelinnumero: opiskelijat ilmoittavat oppilaitoksen nimen ja osoitteen

(c)jäsenvaltioon (tai jäsenvaltioihin) kutsuvan henkilön (tai henkilöiden) suku- ja etunimi. Jos sellaista ei ole, hotellin (hotellien) nimi (nimet) tai tilapäinen osoite (tilapäiset osoitteet) jäsenvaltiossa (jäsenvaltioissa)

(d)kutsun esittäneen yrityksen tai organisaation nimi ja osoite

(e)miten matkustus- ja asumiskulut katetaan oleskelun aikana;

(c) hakijan olisi voitava toimittaa asiakirjoja, joista käy ilmi, että hän on direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvan unionin kansalaisen perheenjäsen tai sellaisen kolmannen maan kansalaisen perheenjäsen, jolla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla. Hakijaa ei pitäisi pyytää toimittamaan asetuksen (EY) N:o 810/2009 14 artiklassa tarkoitettuja liiteasiakirjoja eikä todistusta asetuksen (EY) N:o 810/2009 15 artiklan mukaisesta riittävästä ja voimassa olevasta matkasairausvakuutuksesta;

(d)poiketen siitä, mitä 7 c artiklan 8 kohdassa säädetään, automaattisessa tutkittavaksi ottamista koskevassa ennakkotarkistuksessa tarkistetaan ainoastaan seuraavat seikat:

(a)kaikki hakemuslomakkeessa vaaditut kentät on täytetty;

(b)todisteet siitä, että hakijalla on direktiivin 2004/38/EY mukainen voimassa oleva passi, on toimitettu;

(c)hakijan biometriset tiedot on kerätty (tarvittaessa);

(e) jos viisumi myönnetään, hakijaa on muistutettava 7 f artiklassa säädetyssä ilmoituksessa siitä, että viisuminhaltijana olevalla vapaata liikkumisoikeuttaan käyttävän kansalaisen perheenjäsenellä on oikeus maahantuloon ainoastaan, jos hän matkustaa yhdessä vapaata liikkumisoikeuttaan käyttävän unionin kansalaisen tai muun kolmannen maan kansalaisen kanssa tai seuraa tätä.

4.Edellä olevaa 1 ja 2 kohtaa sovelletaan myös silloin, kun kolmannen maan kansalainen, joka on direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvan unionin kansalaisen perheenjäsen tai sellaisen kolmannen maan kansalaisen perheenjäsen, jolla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla, hakee viisumin jatkamista tai viisumin vahvistamista uudessa matkustusasiakirjassa. Viisumin jatkamisesta tai vahvistamisesta ei peritä maksua.

5.Edellä olevaa 1–4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin sellaisten Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäseniin, joihin sovelletaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimusta siinä vastaanottavassa valtiossa, jota varten viisumihakemus on tehty.

7 c artikla
Hakemusmenettely EU:n hakemusalustaa käytettäessä

1.Kun hakemuslomake on jätetty 7 b artiklan mukaisesti, EU:n hakemusalusta määrittää haetun viisumin tyypin ja suorittaa automaattisen toimivallan ennakkotarkistuksen, jonka tarkoituksena on määrittää toimivaltainen jäsenvaltio hakijan toimittamien tietojen perusteella. Tämä ei estä jäsenvaltioita suorittamasta toimivallan tarkistusta manuaalisesti asetuksen (EY) N:o 810/2009 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

EU:n hakemusalusta on suunniteltava siten, että hakijat voivat ilmoittaa, oleskelevatko he laillisesti mutta eivät asu asetuksen (EY) N:o 810/2009 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla toimialueella.

2.Hakijoiden on asetuksen (EY) N:o 810/2009 tai direktiivin 2004/38/EY mukaisesti voitava toimittaa EU:n hakemusalustaa käyttäen skannattu jäljennös matkustusasiakirjasta sähköisessä muodossa sekä tarvittaessa liiteasiakirjoja ja todiste matkasairausvakuutuksesta digitaalisessa muodossa.

3.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä tekniset vaatimukset, jotka koskevat liiteasiakirjojen muotoa, matkasairausvakuutusta ja sähköisessä muodossa toimitetun matkustusasiakirjan jäljennöstä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.Hakijan on tarvittaessa voitava käyttää EU:n hakemusalustaa viisumimaksun maksamiseen 7 d artiklassa tarkoitetun maksutoiminnon avulla.

5.EU:n hakemusalustan on kyettävä tarkistamaan ainoastaan luettavissa olevasta viisumitietojärjestelmän versiosta, onko hakijan biometriset tiedot kerätty viimeisten 59 kuukauden aikana ja onko hakija jättänyt aiempia hakemuksia samaa matkustusasiakirjaa käyttäen:

jos näin on, EU:n hakemusalustan on ilmoitettava hakijalle, ettei käyntiä konsulaatissa tai ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa edellytetä;

jos näin ei ole, EU:n hakemusalustan on ilmoitettava asiasta hakijalle, jotta tämä voi järjestää käynnin konsulaattiin tai ulkoisen palveluntarjoajan tiloihin hakemuksen jättämiseksi.

6.Jos käynti konsulaatissa tai ulkoisen palveluntarjoajan tiloissa on tarpeen asetuksen (EY) N:o 810/2009 mukaisesti, jäsenvaltio voi halutessaan käyttää käyntien hallinnointiin 7 d artiklassa tarkoitettua ajanvarausvälinettä.

7.Hakijan on jätettävä hakemus, mukaan lukien vakuutus siitä, että annetut tiedot ovat oikeat, täydelliset, paikkansapitävät ja luotettavat.

8.Kun hakija on jättänyt hakemuksen EU:n hakemusalustan kautta, EU:n hakemusalustan on tehtävä automaattinen ennakkotarkistus tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä.

Automaattisessa tutkittavaksi ottamisen ennakkotarkistuksessa tarkistetaan seuraavat seikat:

(a)hakemus on jätetty 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna ajankohtana (tarvittaessa);

(b)kaikki hakemuslomakkeessa vaaditut kentät on täytetty;

(c)todisteet siitä, että hakijalla on asetuksen (EY) N:o 810/2009 12 artiklan mukainen voimassa oleva matkustusasiakirja, on toimitettu;

(d)hakijan biometriset tiedot on kerätty (tarvittaessa);

(e)viisumimaksu on peritty (tarvittaessa).

9.Jos hakemus voidaan ottaa tutkittavaksi automaattisen tutkittavaksi ottamisen ennakkotarkistuksen perusteella, EU:n hakemusalustan on lähetettävä jäsenvaltion konsulaatille tai keskusviranomaisille ilmoitus, joka sisältää automaattisen toimivallan ja tutkittavaksi ottamisen ennakkotarkistuksen yhdistetyn tuloksen.

Jos automattisen tutkittavaksi ottamisen ennakkotarkistuksen mukaan hakemusta ei voida ottaa käsiteltäväksi, EU:n hakemusalustan on lähetettävä hakijalle ilmoitus ja ilmoitettava, mikä osa hakemustiedostosta puuttuu.

Hakemusalusta on suunniteltava siten, että asetuksen (EY) N:o 810/2009 19 artiklan 4 ja 4 a kohtaa voidaan soveltaa, jotta kyseiset hakemukset voidaan ottaa tutkittavaksi.

10.Kun 9 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on lähetetty, asiaankuuluvan jäsenvaltion konsulaatin tai keskusviranomaisten on tarkistettava toimivalta manuaalisesti asetuksen (EY) N:o 810/2009 18 artiklan 3 kohdan mukaisesti ja tarvittaessa myös suoritettava tutkittavaksi ottamisen tarkistus manuaalisesti saman asetuksen 19 artiklan mukaisesti.

11.Jos toimivaltaisen jäsenvaltion toimivaltainen konsulaatti tai keskusviranomainen hyväksyy EU:n hakemusalustan kautta jätetyn hakemuksen, hakemustiedot on siirrettävä väliaikaisesta tallennustilasta kansalliseen järjestelmään. Tiedot on poistettava välittömästi väliaikaisesta tallennustilasta, lukuun ottamatta suojattuun tiliin linkitettyjä yhteystietoja.

12.Jos hakija peruuttaa hakemuksen automaattisen toimivallan ja tutkittavaksi ottamisen ennakkotarkistuksen jälkeen, tiedot on välittömästi poistettava väliaikaisesta tallennustilasta, lukuun ottamatta suojattuun tiliin linkitettyjä yhteystietoja.

13.Toimivaltaisen jäsenvaltion toimivaltainen konsulaatti tai keskusviranomaiset voivat käyttää suojattua tiliä viestintään hakijoiden kanssa.

7 d artikla
Maksutoiminto ja ajanvarausväline

1.Viisumimaksun maksamiseen käytetään EU:n hakemusalustaan sisältyvää maksutoimintoa. Tämän maksutoiminnon hallinnoinnista vastaa kolmas osapuoli.

2.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua maksutoimintoa koskevat vaatimukset, mukaan lukien hakijoille maksettavia korvauksia koskevat säännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.Tapaamisaikojen hallinnointiin tarkoitettua ajanvarausvälinettä voivat käyttää jäsenvaltiot tai ulkoiset palveluntarjoajat.

4.Komissio määrittelee täytäntöönpanosäädöksillä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ajanvarausvälinettä koskevat vaatimukset, mukaan lukien ajanvarausten vahvistamista koskevat säännöt, yhteydet olemassa oleviin ajanvarausvälineisiin ja tiedot konsulaattien tai ulkoisten palveluntarjoajien tapaamisajoista, jotka eivät edellytä ajanvarausta, sekä tekniset säännöt sen varmistamiseksi, että nopeutettua menettelyä voidaan soveltaa direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvan unionin kansalaisen perheenjäseniin tai sellaisen kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniin, joilla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla, taikka sellaisen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen perheenjäseniin, joihin sovelletaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimusta siinä vastaanottavassa valtiossa, jota varten viisumihakemus on tehty. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7 e artikla
Ulkoisten palveluntarjoajien yhdyskäytävä

1.Ulkoisilla palveluntarjoajilla on oltava pääsy EU:n hakemusalustaan ulkoisten palveluntarjoajien yhdyskäytävän kautta, jotta ne voivat

(a)tarkistaa väliaikaiseen tallennustilaan ladatut tiedot, erityisesti skannatun matkustusasiakirjan jäljennöksen, ja suorittaa niitä koskevia laatutarkastuksia;

(b)ladata biometrisiä tunnisteita;

(c)ladata liiteasiakirjoja (tarvittaessa);

(d)käyttää ajanvarausvälinettä vapaista tapaamisajoista ilmoittamiseen (tarvittaessa);

(e)asettaa hakemuksen konsulaatin saataville jatkokäsittelyä varten.

2.Jäsenvaltioiden on perustettava yksinomaan ulkoisille palveluntarjoajille tarkoitettu todentamisjärjestelmä, jotta asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö voi käyttää yhdyskäytävää tämän artiklan soveltamiseksi. Todentamisjärjestelmää perustettaessa on otettava huomioon tietoturvariskien hallinta sekä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteet.

3.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan todentamisjärjestelmä ulkoisen palveluntarjoajan henkilöstölle. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7 f artikla
Päätöksistä ilmoittaminen

1.Hakijoille ja viisuminhaltijoille on ilmoitettava suojatulla sähköisellä välineellä jäsenvaltioiden tekemistä päätöksistä, jotka koskevat heidän hakemuksiaan tai myönnettyjä viisumeja.

2.Hakijoille tai viisuminhaltijoille annettavissa ilmoituksissa on oltava seuraavat tiedot:

(a)myönnettyjen viisumien osalta asetuksen (EY) N:o 810/2009 24, 25 tai 26 artiklassa ja tämän asetuksen 10 artiklassa luetellut tiedot;

(b)evättyjen viisumien osalta asetuksen (EY) N:o 810/2009 32 artiklassa ja tämän asetuksen 12 artiklassa luetellut tiedot;

(c)vahvistettujen viisumien osalta asetuksen (EY) N:o 810/2009 32 a artiklassa ja tämän asetuksen 12 a artiklassa luetellut tiedot;

(d)pidennettyjen viisumien osalta asetuksen (EY) N:o 810/2009 33 artiklassa ja tämän asetuksen 14 artiklassa luetellut tiedot;

(e)mitätöityjen tai kumottujen viisumien osalta asetuksen (EY) N:o 810/2009 33 artiklassa ja tämän asetuksen 13 artiklassa luetellut tiedot.

3.Edellä 2 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava viisumin myöntävän viranomaisen digitaalisesti allekirjoittama 2D-koodi ja haltijan kasvokuva. 2D-koodin on sisällettävä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Ilmoituksen on oltava tulostettavassa muodossa.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan digitaalisten viisumien ja 1 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekniset eritelmät, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot ilmoituksen muodosta, kuten tiedot 2D-koodista ja tulostettavasta muodosta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7 g artikla
Tarkastusväline

1.Tarkastusvälineen avulla hakijat ja viisuminhaltijat voivat tarkistaa

(a)hakemuksen tilan;

(b)viisumin status ja voimassaolo.

2.Tarkastusvälineen on perustuttava 7 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettuun suojattuun tiliin.

3.EU:n hakemusalustan on tarjottava hakijoille verkkopalvelutoiminto digitaalisen viisumin tarkistamiseksi ilman suojattua tiliä.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä verkkopalvelun toimintaedellytyksiä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä ja verkkopalveluun sovellettavista tietosuoja- ja tietoturvasäännöistä, myös hakijan yksilöllisestä tunnisteesta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. ”

(4)Lisätään 9 artiklan 4 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”na) tarvittaessa se seikka, että hakija on sellaisen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen perheenjäsen, johon sovelletaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimusta siinä vastaanottavassa valtiossa, jota varten viisumihakemus on tehty.”

o) sähköpostiosoite;

p) IP-osoite, josta hakemuslomake lähetettiin.”

(5)Lisätään 9 b artiklaan kohta seuraavasti:

”5. Edellä olevaa 1–4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin sellaisten Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten perheenjäseniin, joihin sovelletaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimusta siinä vastaanottavassa valtiossa, jota varten viisumihakemus on tehty.”

(6)Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e) viisumin numero;”;

(b)kumotaan 1 kohdan k alakohta;

(c)lisätään 1 kohtaan m alakohta seuraavasti:

”m) tarvittaessa henkilön asema, joka osoittaa, että kolmannen maan kansalainen on sellaisen Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisen perheenjäsen, johon sovelletaan EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan erosopimusta siinä vastaanottavassa valtiossa, jota varten viisumihakemus on tehty.”

(7)Lisätään 12 a artikla seuraavasti:

”12 a artikla
Tiedot, jotka on lisättävä, jos viisumi vahvistetaan

1.Jos viisumi on päätetty vahvistaa, päätöksen tehneen viisumiviranomaisen on lisättävä hakemustiedostoon seuraavat tiedot:

(a)viisumin statusta koskevat tiedot;

(b)viranomainen, joka on vahvistanut viisumin;

(c)päätöksen paikka ja päiväys;

(d)uuden matkustusasiakirjan tiedot, mukaan lukien numero, myöntänyt maa ja viranomainen, myöntämispäivä ja voimassaolon päättymispäivä.

2.Jos viisumi on päätetty vahvistaa, järjestelmän on välittömästi haettava ja vietävä viisumitietojärjestelmästä rajanylitystietojärjestelmään asetuksen (EU) 2017/2226 19 artiklan 1 kohdassa luetellut tiedot.”

(8)Korvataan 14 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) pidennetyn viisumin viisuminumero;”.

(9)Korvataan 15 artiklan 2 kohdan f alakohta seuraavasti:

”f) viisumin numero, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numero ja aiemman viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan myöntämispäivä;”.

(10)Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

(a)kumotaan 1 kohdan b alakohta;

(b)korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, jos rajanylitystietojärjestelmässä on käynnistetty haku asetuksen (EU) 2017/2226 23 artiklan 2 tai 4 kohdan mukaisesti, toimivaltainen rajaviranomainen voi tehdä haun viisumitietojärjestelmässä hyödyntämättä yhteentoimivuutta rajanylitystietojärjestelmän kanssa, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat, etenkin jos rajanylitystietojärjestelmän tietojen katsominen on väliaikaisesti teknisesti mahdotonta tai rajanylitystietojärjestelmässä on toimintahäiriö.”

(11)Lisätään 18 e artikla seuraavasti:

”18 e artikla
Varmistusmenettelyt, joita sovelletaan, kun tietoihin pääsy on ulkorajoilla teknisistä syistä mahdotonta

1.Jos 18 artiklassa tarkoitetun haun tekeminen on teknisistä syistä mahdotonta viisumitietojärjestelmän jonkin osan toimintahäiriön vuoksi, eu-LISAn on ilmoitettava tästä jäsenvaltioiden rajaviranomaisille.

2.Jos 18 artiklassa tarkoitetun haun tekeminen on teknisistä syistä mahdotonta jäsenvaltion kansallisen rajainfrastruktuurin toimintahäiriön vuoksi, rajaviranomaisten on ilmoitettava tästä eu-LISAlle, joka puolestaan ilmoittaa asiasta komissiolle.

3.Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa rajaviranomaisten on noudatettava omia kansallisia varautumissuunnitelmiaan. Kansallisessa varautumissuunnitelmassa voidaan antaa rajaviranomaisille lupa poiketa tilapäisesti asetuksen (EU) 2016/399 8 artiklassa tarkoitetusta velvoitteesta tehdä haku viisumitietojärjestelmässä.

4.Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja tapauksia varten varautumissuunnitelmien mallit, mukaan lukien menettelyt, joita rajaviranomaisten on noudatettava. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä varautumissuunnitelmamallien pohjalta laaditut kansalliset varautumissuunnitelmansa, joita mukautetaan tarpeen mukaan kansallisella tasolla.”

(12)Korvataan 19 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Viranomaiset, joilla on toimivalta suorittaa jäsenvaltioiden alueella tarkastuksia, jotka koskevat mainitulle alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevien edellytysten täyttymistä, saavat tehdä hakuja viisuminumeron sekä viisuminhaltijan sormenjälkien tarkistamisen perusteella, mutta ainoastaan todentaakseen viisuminhaltijan henkilöllisyyden ja/tai viisumin aitouden ja/tai tarkistaakseen, täyttyvätkö jäsenvaltioiden alueelle tulon ja siellä oleskelun ja asumisen edellytykset.

Jos viisuminhaltijan henkilöllisyyttä ei voida todentaa sormenjälkien perusteella, toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää todentamiseen myös kasvokuvaa.”

(13)Korvataan 20 artiklan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) tiedot, jotka koskevat 10–14 artiklassa tarkoitettua myönnettyä, evättyä, vahvistettua, mitätöityä, kumottua tai pidennettyä viisumia.”

(14)Korvataan 21 artiklan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) tiedot, jotka koskevat 10, 12 a, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettua myönnettyä, vahvistettua, mitätöityä, kumottua tai pidennettyä viisumia;”.

(15)Korvataan 22 artiklan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:

”e) tiedot, jotka koskevat 10, 12 a, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettua myönnettyä, vahvistettua, mitätöityä, kumottua tai pidennettyä viisumia;”.

(16)Korvataan 22 f artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) viisumin numero;”.

(17)Muutetaan 22 o artiklan 3 kohta seuraavasti:

(a)korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) viisumin numero tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numero ja tapauksen mukaan viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivä;”;

(b)lisätään f ja g alakohta seuraavasti:

”f) IP-osoite;

g) sähköpostiosoite.”

(18)Muutetaan 22 r artiklan 3 kohta seuraavasti:

(a)korvataan c alakohta seuraavasti:

”c) viisumin numero tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numero ja tapauksen mukaan viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivä;”;

(b)lisätään f ja g alakohta seuraavasti:

”f) IP-osoite;

g) sähköpostiosoite.”

(19)Lisätään 45 artiklan 2 kohtaan g–o alakohta seuraavasti:

”g) niiden yksinkertaistettujen hakemuslomakkeiden sisällön määrittelemiseksi, joilla haetaan voimassa olevien viisumien vahvistamista uudessa matkustusasiakirjassa tai viisumien jatkamista, 7 b artiklan mukaisesti;

h) sähköisen hakemuslomakkeen sisältämien henkilötietojen muotoa koskevien vaatimusten määrittelemiseksi 7 b artiklan mukaisesti;

i) niiden teknisten vaatimusten määrittelemiseksi, jotka koskevat EU:n hakemusalustan kautta toimitettavien liiteasiakirjojen, matkasairausvakuutuksen ja sähköisessä muodossa toimitetun matkustusasiakirjan jäljennöksen muotoa, 7 c ja 7 ba artiklan mukaisesti;

j) maksutoimintoa koskevien vaatimusten, mukaan lukien hakijoille maksettavia korvauksia koskevat säännöt, määrittelemiseksi 7 d artiklan mukaisesti;

k) ajanvarausvälinettä koskevien vaatimusten, mukaan lukien ajanvarausten vahvistamista koskevat säännöt, yhteydet olemassa oleviin ajanvarausvälineisiin ja tiedot konsulaattien tai ulkoisten palveluntarjoajien tapaamisajoista, jotka eivät edellytä ajanvarausta, määrittelemiseksi 7 d artiklan mukaisesti;

l) todentamisjärjestelmän vahvistamiseksi ulkoisten palveluntarjoajien yhdyskäytävää käyttäville ulkoisen palveluntarjoajan henkilöstölle 7 e artiklan mukaisesti;

m) digitaalisten viisumien ja viisumi-ilmoitusten teknisten eritelmien vahvistamiseksi, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot ilmoituksen muodosta, kuten 2D-koodista ja tulostettavasta muodosta, 7 f artiklan mukaisesti;

n) verkkopalvelun toimintaedellytyksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen ja verkkopalveluun sovellettavien tietosuoja- ja tietoturvasääntöjen vahvistamiseksi 7 g artiklan mukaisesti;

o) varautumissuunnitelmamallien määrittelemiseksi varmistusmenettelyjä varten tapauksissa, joissa tietoihin pääsy ulkorajoilla on teknisistä syistä mahdotonta, mukaan lukien menettelyt, joita rajaviranomaisten on noudatettava, 18 e artiklan mukaisesti.”

(20)Korvataan 48 a artiklan 2, 3 ja 6 kohdassa ilmaisu ”9 artiklassa, 9 h artiklan 2 kohdassa, 9 j artiklan 2 kohdassa ja 22 b artiklan 18 kohdassa” ilmaisulla ”7 b artiklassa, 9 artiklassa, 9 h artiklan 2 kohdassa, 9 j artiklan 2 kohdassa ja 22 b artiklan 18 kohdassa” ja saman artiklan 6 kohdassa ilmaisu ”9 artiklan, 9 h artiklan 2 kohdan, 9 j artiklan 2 kohdan tai 22 b artiklan 18 kohdan” ilmaisulla ”7 b artiklan, 9 artiklan, 9 h artiklan 2 kohdan, 9 j artiklan 2 kohdan tai 22 b artiklan 18 kohdan”.

3 artikla
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1683/95 66 muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 1683/95 seuraavasti:

(1)Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät myönnä asetuksen (EY) N:o 810/2009 26 a artiklassa tarkoitettuja digitaalisia viisumeja, on annettava tämän asetuksen 5 artiklan mukaiset viisumit yhtenäisen viisumin kaavan mukaisina (tarra). Niiden on oltava liitteessä vahvistettujen turvaominaisuuksien mukaiset.”

(2)Lisätään 7 artiklaan neljäs kohta seuraavasti:

”Yhtenäisen viisumin kaavan käyttö muihin kuin 5 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin ei rajoita asetuksen (EY) N:o 810/2009 26 a artiklassa tarkoitettujen digitaalisten viisumien myöntämistä.”

4 artikla
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 333/2002 67 muutokset

Korvataan asetuksen (EY) N:o 333/2002 1 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1. Tätä asetusta sovelletaan jäsenvaltioihin, jotka eivät myönnä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009* 26 a artiklassa tarkoitettuja digitaalisia viisumeja.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan ’viisumin kiinnittämiseen tarkoitetulla lomakkeella’ asiakirjaa, jonka jäsenvaltion viranomaiset myöntävät henkilölle, jonka matkustusasiakirjaa kyseinen jäsenvaltio ei tunnusta, ja johon jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset kiinnittävät viisumin.

_________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).”

5 artikla
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 694/2003 68 muutokset

Muutetaan asetus (EY) N:o 694/2003 seuraavasti:

(1) Korvataan 1 artikla seuraavasti:

”1 artikla

1.Asetuksen (EY) N:o 693/2003 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden myöntämät kauttakulkua helpottavat asiakirjat (FTD) on annettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009* 26 a artiklassa tarkoitetussa digitaalisessa muodossa, ja niillä on oltava sama merkitys kuin kauttakulkua varten myönnetyillä alueellisesti rajoitetuilla viisumeilla. Lisäksi digitaalisessa asiakirjassa on oltava selkeä maininta siitä, että myönnetty asiakirja on FTD-asiakirja.

2.Asetuksen (EY) N:o 693/2003 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut jäsenvaltioiden myöntämät rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavat asiakirjat (FRTD) on annettava asetuksen (EY) N:o 810/2009 26 a artiklassa tarkoitetussa digitaalisessa muodossa, ja niillä on oltava sama merkitys kuin kauttakulkua varten myönnetyillä alueellisesti rajoitetuilla viisumeilla. Lisäksi digitaalisessa asiakirjassa on oltava selkeä maininta siitä, että myönnetty asiakirja on FRTD-asiakirja.

__________

(2)Korvataan 2 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1. Seuraavia seikkoja koskevat tekniset lisäeritelmät FTD- ja FRTD-asiakirjojen digitaalista muotoa varten vahvistetaan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:”. ”

(3)Korvataan 6 artiklan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”Jäsenvaltioiden, jotka ovat päättäneet myöntää digitaalisia FTD- ja FRTD-asiakirjoja, on vahvistettava 1 artiklassa tarkoitettu digitaalinen muoto viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun 2 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut lisäturvaominaisuudet ja ‑vaatimukset on vahvistettu.”

6 artikla
Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 69 muuttaminen

Muutetaan Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 18 artikla seuraavasti:

(1)Korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1. Viisumi pidempää kuin 90 päivän oleskelua varten, jäljempänä ’pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi’, on kansallinen viisumi, jonka jokin jäsenvaltioista myöntää oman lainsäädäntönsä tai unionin lainsäädännön mukaisesti. Tällaiset viisumit on annettava asetuksen (EY) N:o 810/2009 26 a artiklassa tarkoitetussa digitaalisessa muodossa.

Poikkeuksellisesti jäsenvaltioiden, jotka eivät myönnä asetuksen (EY) N:o 810/2009 26 a artiklassa tarkoitettuja digitaalisia viisumeja, on annettava viisumit neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1683/95(*) vahvistetun yhtenäisen viisumin kaavan mukaisina, ja viisumin otsikossa on ilmoitettava viisumin tyyppi kirjaimella D. Viisumit on täytettävä yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta 13 päivänä heinäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) liitteen VII asian kannalta merkityksellisten säännösten mukaisesti.”

(2)Lisätään 1 a kohta seuraavasti:

”1 a. Digitaalisessa muodossa annetuista pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetuista viisumeista on ilmoitettava hakijoille sähköisesti asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 f artiklan mukaisesti.”

7 artikla
Neuvoston asetuksen (EY) N:o 693/2003 70 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 693/2003 seuraavasti:

(1)Korvataan 2 artiklan 3 kohta seuraavasti:

”3. FTD- ja FRTD-asiakirjat annetaan asetuksen (EY) N:o 810/2009* 26 a artiklassa tarkoitetussa digitaalisessa muodossa.

__________

(2)Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

”FTD-hakemus on jätettävä sellaisen jäsenvaltion konsuliviranomaisille, joka on ilmoittanut päätöksestään myöntää FTD- ja FRTD-asiakirjat 12 artiklan mukaisesti.”; ”

(b)lisätään 5 kohta seuraavasti:

”5. FTD- ja FRTD-asiakirjoja koskevat hakemukset on tehtävä käyttämällä sähköistä hakemusvälinettä. Sähköisen hakemusvälineen on sisällettävä tämän artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut tiedot.”

(3)Korvataan 6 artiklan 2, 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”2. Matkustusasiakirjaan, jonka voimassaoloaika on päättynyt, ei saa myöntää FTD- tai FRTD-asiakirjoja.

3. Matkustusasiakirjan voimassaoloajan on oltava pitempi kuin sille myönnetyn FTD- tai FRTD-asiakirjan.

4. FTD- tai FRTD-asiakirjaa ei saa myöntää matkustusasiakirjalle, jos kyseinen matkustusasiakirja ei ole voimassa yhdessäkään jäsenvaltiossa. Jos matkustusasiakirja on voimassa vain yhdessä jäsenvaltiossa tai tietyissä jäsenvaltioissa, FTD- tai FRTD-asiakirja on voimassa vain kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisissä jäsenvaltioissa.”

8 artikla
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2226 71 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2017/2226 seuraavasti:

(1)Korvataan 16 artiklan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) tapauksen mukaan lyhytaikaisen viisumin viisuminumero, mukaan lukien sen myöntäneen jäsenvaltion kolmikirjaiminen tunnus, lyhytaikaisen viisumin tyyppi, lyhytaikaisella viisumilla sallitun oleskelun enimmäiskeston päättymispäivä, joka on päivitettävä kunkin maahantulon yhteydessä, ja lyhytaikaisen viisumin voimassaolon päättymispäivä;”.

(2)Muutetaan 19 artikla seuraavasti:

(a)korvataan 1 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d) tarvittaessa uuden viisumin viisuminumero, mukaan lukien myöntäjämaan kolmikirjaiminen tunnus;”;

(b)lisätään 7 kohta seuraavasti:

”7. Jos on tehty päätös vahvistaa voimassa oleva viisumi uudessa matkustusasiakirjassa, päätöksen tehneen viisumiviranomaisen on välittömästi haettava tämän artiklan 1 kohdassa säädetyt tiedot viisumitietojärjestelmästä ja tuotava ne suoraan rajanylitystietojärjestelmään asetuksen (EY) N:o 767/2008 12 a artiklan mukaisesti.”

(3)Korvataan 24 artiklan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:

”b) lyhytaikaisen viisumin viisuminumero, mukaan lukien viisumin myöntäneen jäsenvaltion 16 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu kolmikirjaiminen tunnus;”.

(4)Korvataan 32 artiklan 5 kohdan c alakohta seuraavasti:

”c) viisumitarran numero ja viisumin voimassaolon päättymispäivä;”.

9 artikla
EU:n hakemusalustan arviointi

1.Komissio arvioi EU:n hakemusalustan toimintaa viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesta toiminnan aloittamisesta. Tässä arvioinnissa tarkastellaan saavutettuja tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä asetuksen (EY) N:o 810/2009 ja asetuksen (EY) N:o 767/2008, sellaisina kuin ne ovat muutettuina tällä asetuksella, säännösten täytäntöönpanoa.

2.Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetun arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio tekee arvioinnin perusteella tarvittaessa asianmukaiset ehdotukset.

10 artikla
EU:n hakemusalustan toiminnan aloittaminen

1.Komissio määrää päivän, jona EU:n hakemusalustan toiminta alkaa tämän asetuksen mukaisesti, sen jälkeen kun seuraavat edellytykset täyttyvät:

(a)edellä 1 artiklan 31 alakohdassa ja 2 artiklan 19 ja 20 alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu;

(b)eu-LISA on ilmoittanut, että sen suorittama kattava testaus on saatettu onnistuneesti päätökseen;

(c)eu-LISA on validoinut tekniset ja oikeudelliset järjestelyt ja ilmoittanut niistä komissiolle.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitettu komission päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3.Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, ja rajoittamatta digitaalisten viisumien myöntämistä jäsenvaltio voi viiden vuoden ajan 1 kohdassa tarkoitetusta päivästä päättää olla osallistumatta EU:n hakemusalustaan.

Tässä tapauksessa jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle päätöksestään olla osallistumatta EU:n hakemusalustaan siirtymäkauden aikana. Komissio julkaisee tällaiset ilmoitukset Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Jos viisumihakemusta käsittelevä jäsenvaltio on päättänyt olla osallistumatta EU:n hakemusalustaan, siirtymäkauden aikana viisuminhaltijoiden on voitava tarkastaa digitaalisten viisumiensa tiedot asetuksen (EY) N:o 767/2008 7 g artiklassa tarkoitettuun sähköiseen viisumihakemusalustaan sisältyvän verkkopalvelun avulla.

4.Jäsenvaltiot voivat ilmoittaa komissiolle ja eu-LISAlle halustaan osallistua EU:n hakemusalustaan ennen kuin 3 kohdassa tarkoitettu siirtymäkausi päättyy.

Komissio määrää päivän, josta alkaen tätä sovelletaan. Komission päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

11 artikla
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

Viisumimenettelyjen digitalisointi

1.2.Toimintalohko(t)

Sisäasiat

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

✓ uuteen toimeen

◻ uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 72

◻ käynnissä olevan toimen jatkamiseen

◻ yhden tai useamman toimen sulauttamiseen tai uudelleen suuntaamiseen johonkin toiseen/uuteen toimeen

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

Aloitteen yleisenä tavoitteena on edistää julkisten palvelujen digitalisointia, Euroopan digitaalista valmiutta sekä EU:n varmuutta, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä ja tehdä EU:sta houkuttelevampi kohde matkailijoille ja lisätä käsitystä siitä yhtenä maantieteellisenä yksikkönä, joka soveltaa yhteistä viisumipolitiikkaa.

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

Erityistavoite nro 1: Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansalaisten viisuminhakuprosessin nykyaikaistaminen, yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen digitalisoimalla viisumimenettely

Erityistavoite nro 2: (Henkilöllisyyteen liittyvien) petosten ja väärennösten riskin vähentäminen ja tarkastamismenettelyn helpottaminen rajalla

Näiden erityistavoitteiden saavuttamiseksi ehdotukseen sisältyy yhtenäisen EU:n viisumihakemusalustan perustaminen ja digitaalisen viisumin käyttöönotto viisumitarran sijasta.

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Ehdotuksella olisi myönteinen vaikutus EU:n matkailuun ja EU:n BKT kasvaisi 53,3 miljardilla eurolla vuosina 2025–2029, koska se tarkoittaisi siirtymistä pitkälti paperimuotoisesta hakuprosessista aidosti digitaaliseen ja pitkälti yhdenmukaistettuun prosessiin.

EU:n viisumihakemusalusta hyödyttäisi jäsenvaltioita lyhentämällä viisumihakemusten käsittelyyn ja paperiversioiden arkistoon toimittamiseen konsulaateissa kuluvaa aikaa. Digitaalinen viisumi parantaisi Schengen-alueen sisäistä turvallisuutta, koska viisumitarraa ei enää voitaisi väärentää, ja vähentäisi huomattavasti jäsenvaltioiden keskusviranomaisten ja konsulaattien hallinnollista taakkaa, kun niiden ei enää tarvitse käyttää aikaa ja rahaa viisumitarrojen valmistukseen, tilaamiseen ja turvalliseen kuljettamiseen konsulaatteihin. Vaikutustenarvioinnin yhteydessä tehdyn kustannus-hyötyanalyysin mukaan jäsenvaltiot säästäisivät vuosina 2025–2029 kaiken kaikkiaan 553 miljoonaa euroa hallintokustannuksissa.

Myös viisuminhakijat hyötyisivät ehdotuksesta. Toistuvan viisuminhakijan ei enää tarvitsisi maksaa matkakustannuksia viisumin hakemiseksi, ja hakijat voisivat pitää matkustusasiakirjansa koko hakuprosessin ajan. Kukin hakija säästäisi 31 euroa 74 eurosta hakemusta kohden.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

Indikaattori 1: EU:n viisumihakemusalustan kautta jätettyjen hakemusten osuus kaikista Schengen-viisumihakemuksista.

Tavoite: 95 % siirtymäkauden päättyessä (31. joulukuuta 2030)

Indikaattori 2: Myönnettyjen digitaalisten viisumien osuus myönnettyjen viisumien kokonaismäärästä.

Tavoite: 100 % EU:n viisumihakemusalustan tullessa käyttöön (1. tammikuuta 2026)

Indikaattori 3: Ulkoisen palveluntarjoajan kautta jätettyjen viisumihakemusten osuus – 90 %

Tavoite: 75 % viisumihakemuksista jätetty ilman ulkoista palveluntarjoajaa – siirtymäkauden päättyessä (31. joulukuuta 2030)

1.4.4.1.Tehokkuus ja oikea-aikaisuus: indikaattoreiden avulla olisi voitava seurata tilannetta tarjoamalla säännöllisesti tietoa edistymisestä ja saavutuksista ohjelmakauden aikana.

1.4.4.2.Tuloksellisuus: tietojen keruuta ja käsittelyä koskevat prosessit olisi optimoitava siten, että vältetään tarpeettomat tai päällekkäiset tietopyynnöt.

1.4.4.3.Indikaattorien merkityksellisyys ja tarve rajoittaa niihin liittyvää hallinnollista rasitusta.

1.4.4.4.Selkeys: indikaattorit olisi esitettävä selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa niitä tukevien metatietojen avulla ja sellaisessa muodossa, joka helpottaa oikeaa tulkintaa ja tarkoituksenmukaista viestintää.

Kuhunkin indikaattoriin olisi liitettävä tavoitteet ja perustaso.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

Viisumimenettelyjen digitalisointia koskevasta ehdotuksesta ilmoitettiin vuonna 2018 viisumipolitiikkaa koskevassa komission tiedonannossa. Komission 23. syyskuuta 2020 ehdottamassa uudessa muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksessa asetettiin tavoitteeksi tehdä viisumimenettelystä täysin digitaalinen vuoteen 2025 mennessä, jolloin viisumit muuttuvat digitaalisiksi ja viisumihakemuksen voi tehdä verkossa.

Lainsäädäntövallan käyttäjien hyväksyttyä ehdotuksen (viimeistään vuoden 2023 lopussa) vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA) voisi aloittaa EU:n viisumihakemusalustan kehittämisen, joka kestää kaksi vuotta (2024 ja 2025). Tämä kehittäminen perustuisi kokemuksiin, joita on saatu tietotekniikkaviraston vuosina 2020 ja 2021 kehittämän alustan prototyypin kehittämisestä.

Samaan aikaan jäsenvaltiot tekisivät tarvittavat investoinnit, jotta ne voivat liittyä EU:n viisumihakemusalustaan ja ottaa käyttöön digitaalisen viisumin. Niiden olisi oltava valmiita vuoden 2026 alussa, jolloin viisumihakemusalusta voitaisiin ottaa käyttöön. Niillä jäsenvaltioilla, jotka päättävät olla käyttämättä EU:n viisumihakemusalustaa vuoden 2026 alusta, olisi vielä kaksi vuotta aikaa tehdä tarvittavat investoinnit, mahdollisesti luopua kansallisista portaaleistaan ja käyttää yhteistä EU:n viisumihakemusalustaa hakemuksiaan varten.

EU:n viisumihakemusalusta ja digitaalinen viisumi olisivat käytössä rinnakkain vuonna 2026. Siirtymäkauden päätyttyä (vuoden 2028 lopussa) kaikki viisumihakemukset jätettäisiin sähköisesti EU:n viisumihakemusalustan kautta (lukuun ottamatta muutamia poikkeustapauksia, joissa paperimenettely olisi edelleen mahdollinen).

Toiminnan aloittamisen jälkeen eu-LISAn on päivitettävä EU:n viisumihakemusalustaa säännöllisesti ja pidettävä sitä yllä, ja jäsenvaltioiden on tehtävä samoin alustaan linkitettyjen kansallisten osiensa osalta.

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

Syyt siihen, miksi toimi toteutetaan EU:n tasolla (ennen toteutusta)

Koska Schengen-viisumimenettely on yhdenmukaistettu EU:n tasolla ja sitä säännellään hyvin yksityiskohtaisesti viisumisäännöstöllä, VIS-asetuksella ja yhtenäisestä viisumin kaavasta annetulla asetuksella, vaikutustenarvioinnin yhteydessä havaitut puutteet liittyvät erottamattomasti voimassa olevaan EU:n lainsäädäntöön. Havaitut ongelmat eivät todennäköisesti katoa lähitulevaisuudessa, ja ne liittyvät suoraan voimassa oleviin säädöksiin. Aloitteen molemmat osa-alueet (viisuminhakumenettely ja viisumin muoto) voidaan toteuttaa suunniteltujen toimien laajuuden, vaikutusten ja vaikutusten vuoksi tehokkaasti ja järjestelmällisesti vain EU:n tasolla. Nykytilanteessa, jossa jäsenvaltiot kehittävät (tai eivät kehitä) omia digitaalisia välineitään, havaitut ongelmat ratkaistaisiin vain osittain. Vain EU:n tason toimet tuottaisivat suurempaa lisäarvoa.

Odotettavissa oleva EU:n tason lisäarvo (toteutuksen jälkeen) Ehdotuksella helpotetaan viisumipakon piiriin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten viisumihakemuksia yhdellä EU:n viisumihakemusalustalla, jossa hakumenettelyt ovat edullisempia ja yksinkertaisempia. Tämä vähentää viisuminhakijoiden kustannuksia keskimäärin 31 eurolla hakijaa kohti (74 eurosta). Se lisää suuntautuvien matkojen määrää verrattuna tilanteeseen, jossa EU ei toteuttaisi toimia. Tämä kasvattaa viisumipakon piiriin kuuluvien matkustajien BKT-osuutta 53,5 miljardilla kaudella 2025–2029. Kaikkien jäsenvaltioiden käyttämän yhtenäisen EU:n viisumihakemusalustan luominen toisi säästöjä viisuminhakijoiden kyselyjen ja paperipohjaisten hakemusten hallinnoinnin suhteen. Digitaalisen viisumin käyttöönotto synnyttäisi säästöjä myös paperisten viisumitarrojen hallinnoinnissa. Nämä kaksi muutosta, jotka ovat mahdollisia vain EU:n toimilla, tuottaisivat kaikille jäsenvaltioille yhteensä 553 miljoonan euron säästöt kaudella 2025–2029. Keskitetyn yhteyspisteen luominen viisumihakemuksia varten antaisi myös yhtenäisen kuvan ulkomaailmalle.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

Viisumitietojärjestelmän ja muiden suurten tietojärjestelmien käyttöönotosta saadut kokemukset osoittavat, että uuden laajan tietojärjestelmän käyttöönotto voi yleensä kestää odotettua kauemmin ja että jäsenvaltioiden on saatava EU:n rahoitusta kansallisten investointiensa rahoittamiseen. Tätä varten on rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI) 2021–2027, jossa viisumimenettelyjen digitalisointi on selkeästi määritelty ensisijaiseksi tavoitteeksi.

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla tarvittavat investoinnit ovat yhteensopivia vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kanssa, ja BMVI:tä voidaan käyttää näiden investointien rahoittamiseen.

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

EU-viisumihakemusalustan kehittämisen rahoittamiseen tarvittavat määrärahat (69,325 miljoonaa euroa) eivät ole mukana eu-LISAn monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoissa, koska kyseessä on uusi ehdotus, jonka määrät eivät olleet tiedossa ehdotusta tehtäessä. Tietotekniikkaviraston määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi vuosina 2023, 2024, 2025, 2026 ja 2027 tarvittavilla määrillä siirtämällä määrärahoja vastaavista rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan (BMVI) temaattisista rahoitusvälineistä.

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

◻kesto on rajattu

–◻ toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

–◻ maksusitoumusmäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset koskevat vuosia YYYY–YYYY ja maksumäärärahoihin kohdistuvat rahoitusvaikutukset vuosia YYYY–YYYY.

✓ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe/kehittäminen alkaa vuonna 2024 ja päättyy vuonna 2025,

–ja täysimittainen toiminta alkaa vuodesta 2026.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 73

◻ Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–◻ yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

✓ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

✓ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–✓ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

EU:n viisumihakemusalustan kehittämisvaiheen odotetaan kestävän kaksi vuotta. eu-LISA kehittää alustan. EU:n viisumihakemusalusta on toiminnassa 1. tammikuuta 2026 alkaen.

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

Yhteistyössä toteutettava hallinnointi:

Kukin jäsenvaltio vahvistaa ohjelmaansa varten hallinnointi- ja valvontajärjestelmän ja varmistaa seurantajärjestelmän ja indikaattoreita koskevien tietojen laadun ja luotettavuuden yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on lähetettävä vuosittain varmuuden saamiseksi toimitettavat asiakirjat, joihin on sisällyttävä tilinpäätös, johdon vahvistuslausuma ja tarkastusviranomaisen lausunnot tileistä, hallinto- ja valvontajärjestelmästä sekä tilinpäätöksessä ilmoitettujen menojen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta. Komissio käyttää näitä asiakirjoja määrittäessään rahastosta tilivuotta kohti veloitettavan määrän. Komissio järjestää jokaisen jäsenvaltion kanssa kahden vuoden välein tarkastelukokouksen, jossa käsitellään kunkin ohjelman tuloksia. Jäsenvaltioiden on lähetettävä kuusi kertaa vuodessa kustakin ohjelmasta tietoja jaoteltuina erityistavoitteiden mukaan. Tiedot koskevat toimien kustannuksia ja yhteisten tuotos- ja tulosindikaattorien arvoja.

Jäsenvaltioiden on lähetettävä vuotuinen tuloksellisuuskertomus, jossa olisi esitettävä tietoja ohjelman toteuttamisen etenemisestä sekä välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisesta. Siinä olisi myös käsiteltävä ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavia ongelmia ja kuvattava niiden korjaamiseksi toteutettuja toimia.

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava lopullinen tuloksellisuuskertomus kauden lopussa. Siinä olisi keskityttävä ohjelmien tavoitteissa edistymiseen ja tehtävä katsaus keskeisiin seikkoihin, jotka ovat vaikuttaneet ohjelman tuloksellisuuteen, näihin seikkoihin puuttumiseksi toteutettuihin toimenpiteisiin ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Lisäksi siinä olisi esitettävä, miten ohjelmalla voidaan osaltaan puuttua jäsenvaltioille osoitetuissa asiaa koskevissa EU:n suosituksissa yksilöityihin haasteisiin, miten suoritusperusteisessa kehyksessä vahvistetuissa tavoitteissa on edistytty, mitä havaintoja asiaa koskevissa arvioinneissa on tehty, mitä jatkotoimia havaintojen suhteen on toteutettu ja mitkä ovat viestintätoimien tulokset.

Komissio suorittaa tämän rahaston osana toteutettujen toimien väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen mukaisesti. Väliarvioinnin olisi perustuttava ohjelmien väliarviointiin, jonka jäsenvaltiot toimittavat komissiolle 31. joulukuuta 2024 mennessä.

Välillinen hallinnointi

Ehdotuksen seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan eu-LISAsta annetussa asetuksessa ja varainhoitoasetuksessa esitettyjä periaatteita ja erillisvirastoja koskevaa yhteistä lähestymistapaa. eu-LISAn on erityisesti lähetettävä vuosittain komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtenäinen ohjelma-asiakirja, joka sisältää monivuotiset ja vuotuiset työohjelmat ja resurssien ohjelmasuunnittelun. Asiakirjassa esitetään tavoitteet, odotetut tulokset ja tulosindikaattorit, joiden avulla seurataan tavoitteiden ja tulosten saavuttamista. Lisäksi eu-LISAn on toimitettava hallintoneuvostolle konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus. Kyseinen kertomus sisältää tietoja erityisesti yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa esitettyjen tavoitteiden ja tulosten saavuttamisesta. Kertomus on toimitettava myös komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Lisäksi, kuten eu-LISAn asetuksen 39 artiklassa todetaan, komissio arvioi hallintoneuvostoa kuultuaan viimeistään 12. joulukuuta 2023 ja sen jälkeen viiden vuoden välein viraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon, sijaintipaikkoihin ja tehtäviin komission suuntaviivojen mukaisesti. Arvioinnissa tarkastellaan myös tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä sitä, miten ja missä määrin virasto todellisuudessa osallistuu laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiiviseen hallinnointiin ja koordinoidun, kustannustehokkaan ja johdonmukaisen unionin tason tietotekniikkaympäristön luomiseen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella. Kyseisessä arvioinnissa käsitellään erityisesti mahdollista tarvetta muuttaa viraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia. Hallintoneuvosto voi antaa komissiolle suosituksia tämän asetuksen muuttamisesta.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen mukaisesti rahoitustukivälinettä hallinnoidaan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen sääntöjen mukaisesti.

Yhteisiä säännöksiä koskeva asetus perustuu yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin osalta ohjelmakaudella 2014–2020 käytössä olleeseen hallinto- ja valvontastrategiaan, mutta lisäksi siinä otetaan käyttöön joitakin toimenpiteitä täytäntöönpanon yksinkertaistamiseksi ja valvontataakan keventämiseksi sekä edunsaajien että jäsenvaltioiden tasolla.

Uusia toimia ovat muun muassa seuraavat:

- nimeämismenettelyn poistaminen (jonka pitäisi nopeuttaa ohjelmien toteuttamista)

- hallintoviranomaisen suorittamat (hallinnolliset ja paikalla tehtävät) hallinnolliset tarkastukset riskiperusteisesti (ohjelmakaudella 2014–2020 vaadittiin hallinnolliset tarkastukset 100-prosenttisesti). Lisäksi hallintoviranomaiset voivat soveltaa tietyissä olosuhteissa suhteutettuja valvontajärjestelyjä kansallisten menettelyjen mukaisesti.

- edellytykset, joilla vältetään saman toimen/ samojen menojen moninkertaiset tarkastukset

Ohjelmasta vastaavat viranomaiset toimittavat komissiolle välimaksua koskevat pyynnöt, jotka perustuvat tuensaajille aiheutuneisiin menoihin. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa annetaan hallintoviranomaisille mahdollisuus tehdä hallinnollisia tarkastuksia riskiperusteisesti ja säädetään myös erityisistä tarkastuksista (esim. hallintoviranomaisen paikalla tekemistä tarkastuksista ja tarkastusviranomaisen suorittamista toimien/menojen tarkastuksista) sen jälkeen, kun asiaan liittyvät menot on ilmoitettu komissiolle välimaksupyynnöissä. Tukeen oikeuttamattomien menojen korvaamisen riskin pienentämiseksi yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa säädetään komission välimaksuista, joiden enimmäismäärä on 90 prosenttia, koska tällä hetkellä vain osa kansallisista tarkastuksista on suoritettu. Komissio maksaa jäännöksen vuotuisen tilien tarkastuksen jälkeen saatuaan ohjelmasta vastaavilta viranomaisilta varmuutta koskevan asiakirjakokonaisuuden. Jos komissio tai Euroopan tilintarkastustuomioistuin havaitsee sääntöjenvastaisuuksia vuotuisen varmuutta koskevan asiakirjakokonaisuuden toimittamisen jälkeen, saatetaan suorittaa nettomääräinen oikaisu.

Välillinen hallinnointi

Osa ehdotuksesta toteutetaan eu-LISA talousarvion kautta välillisellä hallinnoinnilla.

Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti eu-LISAn talousarvio toteutetaan vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvonnan mukaisesti. Sen vuoksi eu-LISAn on pantava täytäntöön asianmukainen valvontastrategia, jota koordinoidaan valvontaketjuun osallistuvien toimijoiden kesken.

Koska eu-LISA on erillisvirasto, se kuuluu jälkitarkastusten osalta erityisesti seuraavien piiriin:

- komission sisäisen tarkastuksen osaston suorittama sisäinen tarkastus

- Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomukset, joissa annetaan tarkastuslausuma tilinpäätöksen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta

- Euroopan parlamentti myöntää vastuuvapauden vuosittain

- OLAFin mahdollisesti suorittamat tutkimukset erityisesti sen varmistamiseksi, että virastoille osoitetut resurssit käytetään asianmukaisesti.

PO HOME panee eu-LISAn kumppanina täytäntöön hajautettuja virastoja koskevan valvontastrategiansa varmistaakseen luotettavan raportoinnin vuotuisen toimintakertomuksensa puitteissa. Vaikka erillisvirastoilla on täysi vastuu talousarvionsa toteuttamisesta, PO HOME vastaa budjettivallan käyttäjän vahvistamien vuotuisten rahoitusosuuksien säännöllisestä maksamisesta.

Euroopan oikeusasiamiehen toiminta luo lisätason eu-LISAa koskevaan valvontaan ja vastuuvelvollisuuden seurantaan.

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

Tässä vaiheessa ei ole havaittu erityisiä riskejä.

Yhteistyössä hallinnoitavan osan osalta nykyisten ohjelmien täytäntöönpanoon liittyvät yleiset riskit liittyvät siihen, että jäsenvaltiot eivät ole toteuttaneet rahastoa riittävästi, sekä mahdollisiin virheisiin, jotka johtuvat sääntöjen monimutkaisuudesta ja hallinto- ja valvontajärjestelmien heikkouksista. Yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa yksinkertaistetaan sääntelykehystä yhdenmukaistamalla yhteistyössä hallinnoitavien eri rahastojen sääntöjä ja hallinnointi- ja valvontajärjestelmiä. Sillä yksinkertaistetaan myös valvontavaatimuksia (esim. riskiperusteiset hallinnon tarkastukset, kansallisiin menettelyihin perustuvat oikeasuhteiset valvontajärjestelyt, tarkastustyön rajoittaminen ajoituksen ja/tai tiettyjen toimien osalta).

eu-LISAn toteuttamaa talousarviota varten tarvitaan erityinen sisäisen valvonnan kehys, joka perustuu Euroopan komission sisäisen valvonnan kehykseen. Yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa on annettava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmistä, kun taas konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa on oltava tietoja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta, myös riskinarviointi. Vuoden 2019 konsolidoidussa toimintakertomuksessa todetaan, että viraston johdolla on kohtuullinen varmuus siitä, että käytössä on asianmukaiset sisäiset tarkastukset ja että ne toimivat halutulla tavalla. Suurimmat riskit tunnistettiin ja niitä hallittiin asianmukaisesti koko vuoden ajan. Tätä varmuutta vahvistavat myös toteutettujen sisäisten ja ulkoisten tarkastusten tulokset.

Yhtenä sisäisen tarkastuksen tasona eu-LISAn sisäisen tarkastuksen yksikkö huolehtii sisäisestä valvonnasta vuotuisen tarkastussuunnitelman perusteella ottaen erityisesti huomioon eu-LISAn riskien arvioinnin. Sisäisen tarkastuksen yksikkö auttaa eu-LISAa saavuttamaan tavoitteensa soveltamalla järjestelmällistä ja kurinalaista lähestymistapaa riskinhallinta-, valvonta- ja hallinnointiprosessien tuloksellisuuden arvioimiseen ja antamalla suosituksia niiden parantamiseksi.

Euroopan tietosuojavaltuutettu ja eu-LISAn tietosuojavastaava (riippumaton toiminto, joka on liitetty suoraan hallintoneuvoston sihteeristöön) valvovat eu-LISAn suorittamaa henkilötietojen käsittelyä.

Lisäksi muuttoliike- ja sisäasioiden pääosasto toteuttaa eu-LISAn kumppanipääosastona vuotuisen riskienhallintamenettelyn, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida virastojen, myös eu-LISAn, toimintaan mahdollisesti liittyviä suuria riskejä. Kriittisiksi katsotuista riskeistä raportoidaan vuosittain PO HOMEn hallintasuunnitelmassa, ja niihin liittyy toimintasuunnitelma, jossa mainitaan riskejä lieventävät toimet.

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

Yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin osalta valvontakustannusten odotetaan pysyvän samoina tai mahdollisesti laskevan jäsenvaltioiden osalta. Ohjelmakaudella 2014–2020 jäsenvaltioille vuodesta 2017 alkaen aiheutuviksi valvonnan kumulatiivisiksi kustannuksiksi arvioidaan noin 5 prosenttia jäsenvaltioiden vuotta 2017 varten pyytämien maksujen kokonaismäärästä.

Tämän osuuden odotetaan vähenevän, kun ohjelmien toteuttamisen tehokkuus kasvaa ja jäsenvaltioille suoritettavat maksut lisääntyvät.

Jäsenvaltioiden valvontakustannusten odotetaan vähenevän edelleen, kun yhteisiä säännöksiä koskevassa asetusluonnoksessa käyttöön otettava hallinnoinnin ja valvonnan riskiperusteinen lähestymistapa yhdistetään yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytön lisääntymiseen.

Komissio raportoi eu-LISAn valvontakustannusten ja hallinnoitujen varojen arvon suhteen. PO HOMEn vuoden 2020 toimintakertomuksessa tämän suhteen raportoidaan olevan välilliseen hallinnointiin osallistuvien yhteisöjen ja erillisvirastojen, myös eu-LISAn, osalta 0,21 prosenttia.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin vahvisti tietotekniikkaviraston vuoden 2019 tilinpäätöksen laillisuuden ja asianmukaisuuden, mikä merkitsee, että virhetaso on alle 2 prosenttia. Ei ole viitteitä siitä, että virhetaso heikkenisi tulevina vuosina.

Lisäksi eu-LISAn varainhoitoasetuksen 80 artiklassa säädetään viraston mahdollisuudesta käyttää yhteistä sisäisen tarkastuksen yksikköä muiden samalla politiikan alalla toimivien unionin elinten kanssa, jos yksittäisen unionin elimen sisäisen tarkastuksen toiminto ei toimi kustannustehokkaasti.

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

PO HOME soveltaa omaa petostentorjuntastrategiaansa myös vastaisuudessa komission petostentorjuntastrategian mukaisesti varmistaakseen muun muassa, että sen sisäiset petostentorjuntatarkastukset ovat täysin komission strategian mukaiset ja että sen riskinhallintamallissa painopiste on petoksille alttiiden osa-alueiden ja asianmukaisten vastatoimien kartoittaminen.

Yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa jäsenvaltioiden on varmistettava komissiolle toimitettuun kirjanpitoon sisältyvien menojen laillisuus ja säännönmukaisuus. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimet sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja oikaisemiseksi. Kuten ohjelmakaudella 2014–2020, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön menettelyjä sääntöjenvastaisuuksien ja petosten torjumiseksi yhdessä sääntöjenvastaisuuksien raportointia koskevan komission delegoidun asetuksen kanssa. Petostentorjuntatoimet ovat edelleen keskeinen periaate ja jäsenvaltioiden velvollisuus.

Välillisen hallinnoinnin osalta petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaan liittyvät toimenpiteet esitetään muun muassa eu-LISAn asetuksen 50 artiklassa ja eu-LISAn varainhoitoasetuksen X osastossa.

EU-LISA osallistuu erityisesti Euroopan petostentorjuntaviraston petostentorjuntatoimiin ja ilmoittaa komissiolle viipymättä oletetuista petoksista ja muista taloudellisista väärinkäytöksistä sisäisen petostentorjuntastrategiansa mukaisesti.

Lisäksi PO HOME on kumppanipääosastona kehittänyt ja pannut täytäntöön oman petostentorjuntastrategiansa OLAFin toimittamien menetelmien pohjalta. Hajautetut virastot, eu-LISA mukaan luettuna, kuuluvat strategian soveltamisalaan. PO HOMEn vuotuisessa toimintakertomuksessa 2020 todettiin, että petosten ehkäisy- ja havaitsemisprosessit toimivat tyydyttävästi ja auttoivat siten saamaan varmuuden sisäisen valvonnan tavoitteiden saavuttamisesta.

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moni-vuotisen rahoitus-kehyksen otsake	Budjettikohta	Menolaji	Rahoitusosuudet
	Numero	JM/EI-JM 74	EFTA-mailta 75	Ehdokas-mailta 76	Kolman-silta mailta	Varainhoito-asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet
4	11.1002 – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA)	JM	EI	EI	KYLLÄ	EI
4	11.02.01 – Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline	JM	EI	EI	KYLLÄ	EI
4	11.01.01 – Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston tukimenot – Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline (BMVI)	EI-JM	EI	EI	KYLLÄ	EI

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moni-vuotisen rahoitus-kehyksen otsake

Budjettikohta

Menolaji

Rahoitusosuudet

Numero

JM/EI-JM

EFTA-mailta

Ehdokas-mailta

Kolman-silta mailta

Varainhoito-asetuksen 21 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[XX.YY.YY.YY]

KYLLÄ/EI

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–☑ Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

Muuttoliike ja rajat

Pääosasto: Sisäasiat

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

YHTEENSÄ

• Toimintamäärärahat

11.10.02 – Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava eurooppalainen virasto (eu-LISA)

Sitoumukset

(1a)

19,945

22,825

12,800

68,370

Maksut

(2 a)

19,945

22,825

12,800

68,370

11.02.01 – Rajaturvallisuus ja viisumipolitiikka

Sitoumukset

(1b)

33,400

50,958

14,100

112,558

Maksut

(2b)

19,661

34,260

12,420

12,292

78,633

Muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

=1a+1b +3

53,345

73,783

26,900

180,928

Maksut

=2a+2b

39,606

57,085

25,220

25,092

147,003

• Toimintamäärärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	53,345	73,783	26,900	26,900	180,928
	Maksut	(5)	39,606	57,085	25,220	25,092	147,003
• Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ	Sitoumukset	=4+ 6	53,345	73,783	26,900	26,900	180,928
	Maksut	=5+ 6	39,606	57,085	25,220	25,092	147,003

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa:

• Toimintamäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ	Sitoumukset	(4)	53,345	73,783	26,900	26,900	180,928
	Maksut	(5)	39,606	57,085	25,220	25,092	147,003
Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat (kaikki otsakkeet) YHTEENSÄ		(6)
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–6 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (Viitemäärä)	Sitoumukset	=4+ 6	53,345	73,783	26,900	26,900	180,928
	Maksut	=5+ 6	39,606	57,085	25,220	25,092	147,003

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake

”Hallintomenot”

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	YHTEENSÄ
Pääosasto: <…….>
• Henkilöresurssit
• Muut hallintomenot
Pääosasto <…….>YHTEENSÄ	Määrärahat

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

(Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–7 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ

Sitoumukset

53,345

73,783

26,900

180,928

Maksut

39,606

57,085

25,220

25,092

147,003

eu-LISA: menojen jakautuminen osastoittain

eu-LISA
	Määrärahat	2024	2025	2026	2027	Yhteensä
Osasto 1: Henkilöstömenot	MSM	0,520	1,040	1,040	1,125	3,725
	MM	0,520	1,040	1,040	1,125	3,725
Osasto 2: Infrastruktuuri- ja toimintamenot	MSM			11,760	11,675	23,435
	MM	-	-	11,760	11,675	23,435
Osasto 3: Toimintamenot	MSM	19,425	21,785			41,210
	MM	19,425	21,785	-	-	41,210
YHTEENSÄ	MSM	19,945	22,825	12,800	12,800	68,370
	MM	19,945	22,825	12,800	12,800	68,370

Näillä kustannuksilla katetaan kustannukset, jotka liittyvät

·EU:n viisumihakemusalustan kehittämiseen ja ylläpitoon

·viiden väliaikaisen toimihenkilön (AD) ja viiden sopimussuhteisen toimihenkilön rekrytointiin vähitellen EU:n viisumihakemusalustan kehittämistä ja ylläpitoa varten vuodesta 2023 alkaen.

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset				Vuosi		Vuosi		Vuosi		Vuosi		YHTEENSÄ
				2024		2025		2026		2027
	Vaihe	Tyyppi	Keskimäär. kustannukset	Numero	Kustannus	Numero	Kustannus	Numero	Kustannus	Numero	Kustannus	Numero	Kustannus

ERITYISTAVOITE NRO 1: EU:n viisumihakemusalusta (perustaminen ja ylläpito)
- Tuotos	Alustavat järjestelyt	Suunnittelu			6,562		1,666						8,228
- Tuotos		Kehittäminen			3,108		4,736						7,844
- Tuotos		Testaus			1,252		5,087						6,339
- Tuotos		Käyttöönotto			-		2,193						2,193
- Tuotos		Laitteistot ja infrastruktuuri			7,447		7,564						15,011
- Tuotos		VIS-järjestelmän mukauttaminen – ensimmäinen siirtyminen			0,146		0,148						0,294
- Tuotos		VIS-järjestelmän mukauttaminen – synkronointi			0,130		0,132						0,261
- Tuotos		VIS-järjestelmän mukauttamislaitteistot ja -infrastruktuuri			1,300		1,300						2,600
- Tuotos		Integrointi ja mukauttaminen+ laitteistot ja infrastruktuuri (jäsenvaltiot)			33,400		50,100						83,500
- Tuotos		Koulutus (jäsenvaltiot)					0,858						0,858
- Tuotos	Ylläpito	toistuvat kustannukset – digitaalisen sovellusalustan tukipalvelu, tapauskohtaiset korjaukset							7,031		6,992		14,023
- Tuotos		toistuvat kustannukset laitteistot ja infrastruktuuri							3,266		3,287		6,553
		toistuvat kustannukset – lisenssit							2,504		2,520		5,024
- Tuotos		ylläpito- ja käyttökustannukset (jäsenvaltiot)					-		14,100		14,100		28,200
Välisumma, erityistavoite 1					53,345		73,783		26,900		26,900		180,928
ERITYISTAVOITE NRO 2: Myönnettyjen digitaalisten viisumien määrä (miljoonaa)
Välisumma, erityistavoite 1				16,10	-	18,10	-	18,10	-	18,10	-	70,40	-
Tavoitteet 1 ja 2 yhteensä				–	53,345	–	73,783	–	26,900	–	26,900	–	180,928

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin – PO HOME

–✓ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi N 77

Vuosi N+1

Vuosi N+2

Vuosi N+3

ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)

YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 7, välisumma

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät 78
Henkilöresurssit
Muut hallintomenot
Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 7 sisältymättömät, välisumma

YHTEENSÄ

Henkilöresursseja ja muita hallintomenoja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

3.2.4.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin – eu-LISA

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

–✓ Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Vuosi 2024

Vuosi 2025

Vuosi 2026

Vuosi 2027

YHTEENSÄ

eu-LISA
Henkilöresurssit	0,520	1,040	1,040	1,125	3,725
Muut hallintomenot
YHTEENSÄ	0,520	1,040	1,040	1,125	3,725

3.2.4.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve – PO HOME

–☑ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–◻ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
• Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
20 01 02 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa)
20 01 02 03 (EU:n ulkopuoliset edustustot)
01 01 01 01 (epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 11 (suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
• Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) 79
20 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö)
20 02 03 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa)
XX 01 xx yy zz 80	– päätoimipaikassa
	– EU:n ulkopuolisissa edustustoissa
01 01 01 02 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - epäsuora tutkimustoiminta)
01 01 01 12 (sopimussuhteiset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat ja vuokrahenkilöstö - suora tutkimustoiminta)
Muu budjettikohta (mikä?)
YHTEENSÄ

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt
Ulkopuolinen henkilöstö

3.2.4.2.Henkilöresurssien arvioitu tarve – eu-LISA

–◻ Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

–✓ Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

eu-LISA	2024	2025	2026		2027
Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)
AD	5	5	5	5	5
Ulkopuolinen henkilöstö
MSM	3	3	3	5	5
eu-LISA YHTEENSÄ	8	8	8	10	10

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

TOTEUTTAMISVAIHE (2024, 2025)

Tarvitaan 6 kokoaikaista työntekijää (4 väliaikaista toimihenkilöä, 2 sopimussuhteista toimihenkilöä) vaatimuksia laadintaan sekä analysointi- ja suunnittelutehtäviin yhteistyössä toimeksisaajien kanssa yhdistämällä tietotekniikan rakenteen, testauksen, turvallisuuden ja tietosuojan alan, hankkeiden ja ohjelmien hallinnoinnin ja liikesuhteiden hallinnan asiantuntemusta.

Kun toiminta on alkanut, projektipäällikön profiili korvautuu tuotteen tuoteomistajan profiililla sen jälkeen, pieni osa projektipäällikön profiileista on säilytettävä toiminnan aloittamisen jälkeen, pääasiassa tuotekehitystä, mukautettavia ylläpitohankkeita ja julkistettavia tuotteita varten.

Täytäntöönpanovaiheessa tarvitaan 2 kokoaikaista työntekijää (1 väliaikainen toimihenkilö, 1 sopimussuhteinen toimihenkilö), joiden toimenkuvaan yhdistetään erilaisia teknisiä profiileja, jotta voidaan taata yhdenmukaisuus ja sisällyttää ratkaisu nykyiseen infrastruktuuri- ja verkkorakenteeseen, komponentteihin ja standardeihin. Sen vuoksi mukaan on otettu infrastruktuuri-, verkko- ja tietokeskusten hallintapalvelut sekä tuotteiden ja palvelujen hallintaprofiilit. Lisäksi täytäntöönpanovaihetta koskevissa arvioissa on otettava huomioon monialaisiin palveluihin (hankinnat, rahoitus ja henkilöstöhallinto) liittyvät toimet.

TOIMINTAVAIHE (2026, 2027)

Toiminnan aloittamisen jälkeen tarvitaan 10 kokoaikaista työntekijää (5 väliaikaista toimihenkilöä, 5 sopimussuhteista toimihenkilöä), jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioille tarjottavien palvelujen hyvä saatavuus luotettavan ja laadukkaan ympärivuorokautisen operatiivisen hallinnoinnin avulla. Jatkuvuuden varmistamiseksi useimmat täytäntöönpanovaiheessa käytetyt tekniset profiilit jatkavat tuotteen käsittelyä. Kaiken kaikkiaan toimet edellyttävät resursseja ensimmäisen ja toisen tason tukeen, turvallisuusjohtamiseen, toiminnan jatkuvuuteen ja tietosuojaan, testauksen ja siirtymän hallintaan, infrastruktuuriin, verkko- ja tietokeskusten hallintaan, tuotteiden/palvelujen omistajapalveluihin sekä tietotekniseen rakenteeseen, hanketukeen sekä liiketoiminnan ja suhteiden hallintaan. Tehtävät liittyvät muun muassa alustan, infrastruktuurin, verkon ja turvallisuuden hallinnointiin päivittäisen toiminnan aikana, mutta myös korjaavasta ja mukautuvasta ylläpidosta johtuvan teknisen kehityksen hallinnointiin.

3.2.5.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

Ehdotus/aloite

–✓ voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

Koska EU:n viisumihakemusalustan kehittämiseen tarvittavia määrärahoja (2024 ja 2025) ja toistuvia kustannuksia (2026 alkaen) ei ole suunniteltu eu-LISAn talousarviosta, EU:n viisumihakemusalustan kehittämiseen ja ylläpitoon tarvittava rahoitus (68,370 miljoonaa euroa vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä) asetetaan saataville BMVI:n (11.02.01 – Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline) avulla kuittaamalla vastaavat määrät.

Kansallisen tason kehittämiskustannukset ja toistuvat kustannukset rahoitetaan BMVI:n ohjelmista.

–◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen kyseiseen otsakkeeseen sisältyvän kohdentamattoman liikkumavaran ja/tai monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden käyttöä.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät sekä ehdotetut välineet.

–◻ edellyttää monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista.

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.6.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

Ehdotus/aloite

–◻ rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja

–◻ rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

	Vuosi N 81	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)	Yhteensä
Rahoitukseen osallistuva taho
Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

–◻ Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

–☑ Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

–◻ vaikutukset omiin varoihin

–☑ vaikutukset muihin tuloihin

–tulot on kohdennettu menopuolen budjettikohtiin◻

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta:	Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoitovuonna	Ehdotuksen/aloitteen vaikutus 82
		Vuosi N	Vuosi N+1	Vuosi N+2	Vuosi N+3	ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6)
Momentti ….		p.m.

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tapauksessa:

11.1002 (eu-LISA), 11.0201 (BMVI)

Muita huomautuksia (esim. tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmä/-kaava tai muita lisätietoja).

Talousarvioon sisältyy Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä viisumien digitalisointiin liittyviin toimenpiteisiin osallistuvien maiden rahoitusosuus voimassa olevien sopimusten mukaisesti. Arviot perustuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanosta saatavia tuloja koskeviin laskelmiin valtioilta (Islanti, Norja ja Sveitsi), jotka tällä hetkellä maksavat Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (suoritetut maksut) kutakin varainhoitovuotta kohden vuosittaisen summan. Summa lasketaan kunkin valtion bruttokansantuotteen mukaisesti prosenttiosuutena kaikkien osallistuvien valtioiden bruttokansantuotteesta. Laskelma perustuu Eurostatin lukuihin, jotka vaihtelevat huomattavasti osallistuvien valtioiden taloudellisen tilanteen mukaan.

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(3) https://www.consilium.europa.eu/fi/council-eu/preparatory-bodies/visa-working-party/

(4) Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio, ”e-Visa: Improving the current visa process with online visa application”, 12546/17, lokakuu 2017.

(5) Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio, ”e-Visa: Improving the current visa process with digital visa”, 11816/17, syyskuu 2017.

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1155, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta annetun asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) muuttamisesta (EUVL L 188, 12.7.2019, s. 25).

(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1134, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 767/2008, (EY) N:o 810/2009, (EU) 2016/399, (EU) 2017/2226, (EU) 2018/1240, (EU) 2018/1860, (EU) 2018/1861, (EU) 2019/817 ja (EU) 2019/1896 muuttamisesta ja neuvoston päätösten 2004/512/EY ja 2008/633/YOS kumoamisesta viisumitietojärjestelmän uudistamiseksi (EUVL L 248, 13.7.2021, s. 11).

(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20), jäljempänä ’EES-asetus’.

(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1), jäljempänä ’ETIAS-asetus’.

(10) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Yhteisen viisumipolitiikan mukauttaminen uusiin haasteisiin (COM(2018) 251 final), https://ec.europa.eu/home-affairs/sites/default/files/what-we-do/policies/european-agenda-migration/20180314_communication-commission-parliament-council-adapting-common-visa-policy-new-challenges_en.pdf .

(11) Asetuksen (EU) 2019/1155 johdanto-osan 20 kappale.

(12) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle uudesta muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksesta (COM(2020) 609 final), https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52020DC0609 .

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1806, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 39), liite I.

(14) Jäsenvaltiot voivat sopia kahdenvälisesti, että toinen jäsenvaltio edustaa niitä kolmannessa maassa edustussopimusten nojalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla jäsenvaltioilla ei ole konsulaattia kaikissa viisumipakon piiriin kuuluvissa kolmansissa maissa.

(15) ”Study to assess the various options related to visa process digitalisation and to support the preparation of an impact assessment - Final Report”, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/home-affairs/study-assess-various-options-related-visa-process-digitalisation-and-support-preparation-impact_en .

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1155, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta annetun asetuksen (EY) N:o 810/2009 (viisumisäännöstö) muuttamisesta (EUVL L 188, 12.7.2019, s. 25).

(17) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1370, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2017, yhtenäisestä viisumin kaavasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1683/95 muuttamisesta (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 24).

(18) Viisumitarran alttius petoksille on vahvistettu komission 30. huhtikuuta 2020 antamassa täytäntöönpanopäätöksessä C(2020) 2672 digitaalisen leiman käyttöönotosta yhtenäisessä viisumin kaavassa. Tämä täytäntöönpanopäätös hyväksyttiin sen jälkeen, kun jäsenvaltioissa havaittiin lukuisia uuden viisumitarran väärennöksiä pian sen käyttöönoton jälkeen (joulukuu 2019).

(19) Esimerkiksi Euroopan matkailuyhdistyksen European Tourism Associationin vuonna 2018 tekemässä tutkimuksessa arvioitiin, että nykyisen viisumimenettelyn takia 25 prosenttia intialaisista matkailijoista ei pidä Schengen-aluetta houkuttelevana matkakohteena. Tämä vahvistaa näkemystä, jonka mukaan jotkut viisumipakon piiriin kuuluvat matkailijat saattavat vältellä matkustamista EU:hun viisumivaatimusten takia; ks. https://www.etoa.org/eu-schengen-visa-long-haul-markets/.

(20) Viisumitarran alttius petoksille on vahvistettu komission 30. huhtikuuta 2020 antamassa täytäntöönpanopäätöksessä C(2020) 2672 digitaalisen leiman käyttöönotosta yhtenäisessä viisumin kaavassa. Tämä täytäntöönpanopäätös hyväksyttiin sen jälkeen, kun jäsenvaltioissa havaittiin lukuisia uuden viisumitarran väärennöksiä pian sen käyttöönoton jälkeen (joulukuu 2019).

(21) Esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/818, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, kehyksen vahvistamisesta poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä sekä turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevien EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle ja asetusten (EU) 2018/1726, (EU) 2018/1862 ja (EU) 2019/816 muuttamisesta (EUVL L 135, 22.5.2019, s. 85).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1134, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2021. Tarkistettu VIS-asetus mahdollistaa viisuminhakijoiden taustojen perusteellisemmat tarkastukset, korjaa turvallisuustietoja koskevat tietovajeet parantamalla jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa, laajentaa viisumitietojärjestelmän kattamaan pitkäaikaiset viisumit ja oleskeluluvat sekä torjuu lapsikaappauksia ja lapsikauppaa alentamalla lasten sormenjälkien ottamista koskevaa ikärajaa. Muiden uusien ja päivitettyjen tietojärjestelmien ohella uuden viisumitietojärjestelmän on tarkoitus olla toiminnassa ja täysin yhteentoimiva vuoden 2023 loppuun mennessä.

(23) ETIAS-järjestelmän oikeusperusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, Euroopan matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1).

(24) EES-järjestelmä tulee olemaan yhteentoimiva viisumitietojärjestelmän ja muiden EU:n tietojärjestelmien kanssa, jotta tiedot voidaan tarkastaa eri järjestelmissä (esim. onko EES-järjestelmässä jo ennestään viisuminhaltijaa koskeva tietue).

(25) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(26) Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7).

(27) Komission tiedonanto Komission työohjelma 2021 – Elinvoimainen unioni epävakaassa maailmassa (COM(2020) 690 final), s. 6.

(28) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Toimivaa ja kestävää Schengen-aluetta edistävä strategia (COM(2021) 277 final).

(29) Komission tiedonanto 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten (COM(2021) 118 final).

(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, neuvoston asetus (EY) N:o 1683/95, neuvoston asetus (EY) N:o 333/2002, neuvoston asetus (EY) N:o 693/2003, neuvoston asetus (EY) N:o 694/2003 ja Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus.

(31) Lukuun ottamatta Irlantia, joka ei osallistu unionin viisumipolitiikkaan. Kyproksen, Bulgarian, Romanian ja Kroatian osalta tämän asetuksen säännökset ovat vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa, luettuna yhdessä neuvoston päätöksen (EU) 2017/1908 kanssa, ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja Schengenin säännöstöön perustuvia tai muuten siihen liittyviä säännöksiä,

(32) Islanti, Norja, Liechtenstein ja Sveitsi.

(33) ”Study on the feasibility and implications of options to digitalise visa processing”, 2019 https://op.europa.eu/en/publication-detail/-/publication/4cb4fbb8-4c82-11ea-b8b7-01aa75ed71a1/language-en

(34) ”Study to assess the various options related to visa process digitalisation and to support the preparation of an impact assessment - Final Report”, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/home-affairs/study-assess-various-options-related-visa-process-digitalisation-and-support-preparation-impact_en

(35) Viisumisäännöstön (asetus (EY) N:o 810/2009) sovellettavien sääntöjen mukaan biometriset tiedot on periaatteessa kerättävä joka 59. kuukausi alkaen ensimmäisestä keräämisestä. Muutoin ne voidaan kopioida aiemmasta hakemuksesta.

(36) Viisumisäännöstön mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tyhjien viisumitarrojen merkittävistä katoamisista (37 artiklan 2 kohta).

(37) Tämä on otettu huomioon kustannus-hyötylaskelmissa olettaen, että kolme prosenttia hakemuksista tullaan edelleen tekemään paperiasiakirjoja käyttäen. Tämä koskisi hakijoita, jotka eivät pysty tekemään hakemusta verkossa tai joiden on toimitettava paperisia liiteasiakirjoja. Koska digitaalinen hakeminen on paljon helpompaa kuin paperihakemuksen tekeminen konsulaatissa, tällaisten hakijoiden prosenttiosuus jäisi hyvin pieneksi.

(38) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1–15).

(39) eu-LISAn kanssa toteutettu hanke tulevan EU:n sähköisen viisumihakemusalustan prototyypin kehittämiseksi ja testaamiseksi. Hanke käynnistettiin syyskuussa 2020 muuttoliike- ja sisäasioiden pääosaston ja eu-LISAn 27. heinäkuuta 2020 allekirjoittaman palvelutasosopimuksen mukaisesti. Hankkeen tarkoituksena on analysoida EU:n tulevan sähköisen hakemusalustan kustannuksia ja teknisiä ja oikeudellisia vaatimuksia. Hankkeen loppuraportti on toimitettava viimeistään lokakuussa 2021.

(40) Vuonna 2019 tehdyn digitaalista viisumia koskevan toteutettavuustutkimuksen perusteella näiden vaikutusten arvioidaan kestävän kolmen vuoden ajan.

(41) Nämä keskimääräiset kustannukset poikkeavat vaihtoehdossa 3 esitetystä. Tämä johtuu siitä, että vaihtoehdon 3 arviointia varten valittujen 17 jäsenvaltion osuus kaikista viisumihakemuksista on vain 43 prosenttia ja kaikista jäsenvaltioista noin 75 prosenttia. Tästä syystä infrastruktuurikustannuksia ei ole mahdollista määrittää lineaarisesti niiden jäsenvaltioiden lukumäärän perusteella, jotka päättävät osallistua alustaan.

(42) C(2020) 2672. Tässä täytäntöönpanopäätöksessä määrätään, että kaikkien jäsenvaltioiden on otettava digitaalinen leima käyttöön viimeistään kahden vuoden kuluttua ilmoituksesta (eli 1. toukokuuta 2022).

(43) Asetuksen (EU) 2019/1155 johdanto-osan 20 kappale.

(44) Komission tiedonanto 2030 digitaalinen kompassi: eurooppalainen lähestymistapa digitaalista vuosikymmentä varten (COM(2021) 118 final).

(45) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

(46) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).

(47) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).

(48) Sopimus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä (EUVL L 29, 31.1.2020, s. 7).

(49) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö).

(50) Neuvoston asetus (EY) N:o 1683/95, annettu 29 päivänä toukokuuta 1995, yhtenäisestä viisumin kaavasta (EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1).

(51) Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus (EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19).

(52) Neuvoston asetus (EY) N:o 333/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, sellaisen lomakkeen yhtenäisestä kaavasta, johon kiinnitetään jäsenvaltioiden niille henkilöille myöntämät viisumit, joiden matkustusasiakirjaa lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 4).

(53) Neuvoston asetus (EY) N:o 693/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, erityisen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) käyttöön ottamisesta sekä yhteisen konsuliohjeiston ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8).

(54) Neuvoston asetus (EY) N:o 694/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, asetuksessa (EY) N:o 693/2003 säädettyjen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) yhtenäisestä kaavasta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15).

(55) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(56) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1–15).

(57) Tämä asetus ei kuulu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2002/192/EY (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20) säädettyjen toimenpiteiden soveltamisalaan.

(58) EUVL L 176, 10.7.1999, s. 36.

(59) Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).

(60) EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.

(61) Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).

(62) EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.

(63) Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).

(64) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39–98).

(65) [EUVL C …].

(66) Neuvoston asetus (EY) N:o 1683/95, annettu 29 päivänä toukokuuta 1995, yhtenäisestä viisumin kaavasta (EYVL L 164, 14.7.1995, s. 1).

(67) Neuvoston asetus (EY) N:o 333/2002, annettu 18 päivänä helmikuuta 2002, sellaisen lomakkeen yhtenäisestä kaavasta, johon kiinnitetään jäsenvaltioiden niille henkilöille myöntämät viisumit, joiden matkustusasiakirjaa lomakkeen laativa jäsenvaltio ei tunnusta (EYVL L 53, 23.2.2002, s. 4).

(68) Neuvoston asetus (EY) N:o 694/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, asetuksessa (EY) N:o 693/2003 säädettyjen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) yhtenäisestä kaavasta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15).

(69) Tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus ( EYVL L 239, 22.9.2000, s. 19 ).

(70) Neuvoston asetus (EY) N:o 693/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, erityisen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) käyttöön ottamisesta sekä yhteisen konsuliohjeiston ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8).

(71) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).

(72) Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 58 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(73) Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx

(74) JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(75) EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(76) Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(77) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(78) Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(79) Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(80) Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

(81) Vuosi N on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi. ”N” korvataan oletetulla ensimmäisellä toteutusvuodella (esimerkiksi: 2021). Seuraavat vuodet täydennetään vastaavasti.

(82) Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 20 prosentin osuus.