EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 19.7.2022

COM(2022) 359 final

2022/0226(NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Liitteenä olevan asetusehdotuksen tarkoituksena on suspendoida väliaikaisesti asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut yhteisen tullitariffin tullit niiden tavaroiden osalta, joita käytetään typpilannoitteiden tuottamiseen ja jotka luokitellaan tällä hetkellä yhdistetyn nimikkeistön (CN) alanimikkeisiin 2814 10 ja 3102 10.

Tiettyjen typpilannoitteiden tuotantopanosten markkinat Euroopan unionissa (EU) ovat hyvin riippuvaisia tuonnista kolmansista maista. EU toi vuonna 2021 typpilannoitteiden tuottamiseksi 2,9 miljoonaa tonnia ammoniakkia ja 4,7 miljoonaa tonnia ureaa. Näiden tuotteiden hinnat nousivat huomattavasti vuonna 2021, ja ne ovat nousseet edelleen Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Jotta voidaan keventää EU:n lannoitetuottajille aiheutuvia kustannuksia ja siten vähentää EU:n viljelijöille aiheutuvia kustannuksia ja edistää EU:ssa tuotettujen elintarvikkeiden asianmukaista tarjontaa, on aiheellista toteuttaa tässä ehdotuksessa esitetyt väliaikaiset kaupan vapauttamistoimenpiteet. Tarjonnan vakauden lisäämiseksi on myös aiheellista laajentaa tällä hetkellä Venäjään keskittyvän, muun kuin etuuskohteluun oikeuttavan alkuperän maantieteellistä soveltamisalaa muihin maihin. Itse asiassa ja erityisesti aikana, jolloin typpilannoitteista on pulaa kansainvälisillä markkinoilla, välituotteiden, kuten ammoniakin ja urean, tuonnissa EU:hun sovellettavat tullit haittaavat toimituksia EU:n markkinoille verrattuna maailman muihin markkinoihin, joilla ei ole käytössä tällaisia tuontitulleja. Koska tässä luokassa kaupankäynnin kohteena olevat tavarat ovat pääasiassa raaka-aineita, tämä tariffiero haittaa pyrkimyksiä monipuolistaa EU:n tuontia.

Lisäksi komissio toteaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 23. maaliskuuta 2022 antamassaan tiedonannossa elintarviketurvan varmistamisesta ja elintarvikejärjestelmien häiriönsietokyvyn vahvistamisesta, että jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hyödykemarkkinoiden hinnat nousivat merkittävästi. Tämä näkyi maatalousmarkkinoilla energia- ja lannoitekustannusten kasvuna, mikä puolestaan nosti maataloustuotteiden hintoja. Hyökkäys Ukrainaan ja raaka-aineiden hintojen maailmanlaajuinen nousu ovat nostaneet hintoja entisestään maataloustuotteiden markkinoilla ja paljastavat unionin elintarvikejärjestelmän haavoittuvuuden, sillä se on osittain riippuvainen lannoitteiden tuonnista. Tiedonannossa korostetaan, että kivennäislannoitteiden kustannusten ja saatavuuden on oltava etusijalla lyhyellä aikavälillä, kunnes siirrytään kestävien lannoitetyyppien tai lannoitusmenetelmien käyttöön. Kyseisenä aikana EU:n lannoiteteollisuuden tarvitsema tuonti on turvattava, mukaan lukien tuotantopanokset, joita tarvitaan lannoitteiden tuottamiseen EU:n sisällä.

Viljelijöiden käyttämistä kolmesta tärkeimmästä lannoitetyypistä typpipohjaiset lannoitteet ovat se, johon sovelletaan yhteisen tullitariffin mukaisia tulleja, joita sovelletaan välituotteisiin, jotka ovat keskeisiä sen tuotannossa. Sen sijaan potaskan ja fosforin kohdalla keskeisiin tuotantopanoksiin sovelletaan jo nyt yhteisen tullitariffin nollatullia. Typpipohjaiset lannoitteet ovat myös eniten EU:ssa käytetty lannoitetyyppi ja myös se lannoitetyyppi, jonka hinnat ovat nousseet eniten vuodesta 2021. Sen vuoksi ehdotetuissa toimenpiteissä keskitytään typpipohjaisten lannoitteiden tuotantopanoksiin.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Kolmannet maat, joilla on vapaakauppasopimusten nojalla tulliton etuuskohteluun perustuva pääsy unionin markkinoille, ovat tällä hetkellä näiden tavaroiden tärkeimpiä toimittajia EU:n markkinoille. EU tuo kuitenkin suuria määriä yhteisen tullitariffin soveltamisalaan kuuluvista maista peräisin olevia typpilannoitteiden tuotantopanoksia, joiden tullit ovat tällä hetkellä 5,5–6,5 prosenttia. Tarjonnan vakauden lisäämiseksi on aiheellista laajentaa tilapäisesti toimittajamaiden maantieteellistä soveltamisalaa vapaakauppasopimuksesta hyötyvien maiden ulkopuolelle, koska tarjonta keskittyy tällä hetkellä suhteellisen pieneen määrään etuuskohteluun oikeutettuja toimittajia. Toisin kuin etuuskohtelukauppaa koskevien sopimusten tapauksessa, tässä ehdotuksessa ehdotetut tullisuspensioita koskevat toimenpiteet ovat kuitenkin väliaikaisia.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Tähän ehdotukseen sisältyvillä kaupan vapauttamistoimenpiteillä pyritään varmistamaan, että unionin yhteisen tullitariffin väliaikainen suspendoiminen toteutetaan SEU-sopimuksen 21 artiklassa vahvistettujen unionin ulkoisen toiminnan periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti ja että unionin ulkoisen toiminnan eri alat sekä sen ulkoinen toiminta ja muut unionin politiikat ovat johdonmukaisia keskenään. Sen vuoksi on aiheellista jättää Venäjältä ja Valko-Venäjältä peräisin olevat tuotteet tullinalennuksen ulkopuolelle niiden rajoittavien toimenpiteiden mukaisesti, joita unioni on toteuttanut näitä maita vastaan Venäjän Ukrainaa vastaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksena.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän asetusehdotuksen oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 31 artikla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Toissijaisuusperiaatetta ei sovelleta, koska asia, jota ehdotus koskee, kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä tasapainotetaan talouden toimijoiden (typpilannoitteiden tuottajien ja kuluttajien) kaupalliset edut. Ehdotuksessa esitetään yhteisen tullitariffin tullien suspendoimista ainoastaan niiden lannoitteiden tuotantopanosten tullinimikkeiden osalta, joiden osalta EU:n riippuvuus tuonnista on suurin ja joissa hinnat ovat nousseet eniten. Lisäksi suspendoimista sovelletaan vain väliaikaisesti. Suspendoiminen ei rajoita kenenkään perusoikeuksia; sillä päinvastoin poistetaan väliaikaisesti velvollisuus maksaa tulleja.

•Toimintatavan valinta

Ehdotus noudattaa SEUT-sopimuksen 207 artiklan 2 kohtaa, joka koskee yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyviä toimenpiteitä. SEUT-sopimuksen 31 artiklan nojalla neuvosto vahvistaa määräenemmistöllä komission ehdotuksesta yhteisen tullitariffin tullit.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Jälkiarvioinnit/toimivuustarkastukset

Ei sovelleta.

•Sidosryhmien kuuleminen

Ei sovelleta.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Ei sovelleta.

•Vaikutustenarviointi

Kun otetaan huomioon typpilannoitteiden tuotannon tuotantopanosten hintojen merkittävä ja äkillinen nousu, jota pahentaa kriisitilanne, jonka Venäjän – joka on toiseksi suurin typpilannoitteiden toimittaja EU:hun – hyökkäys Ukrainaan aiheutti lannoitemarkkinoilla, on tärkeää, että asetus tulee voimaan mahdollisimman pian, jotta voidaan edistää lannoitteiden tuotannossa tarvittavien tuotantopanosten tarjonnan monipuolistamista ja tuotantokustannusten alenemista ennen tulevaa istutus-/kylvökautta syksyllä 2022. Sen vuoksi nyt käsillä olevasta toimenpiteestä ei tehty vaikutustenarviointia. On kuitenkin odotettavissa, että ehdotettu toimenpide muuttaa typpilannoitteiden tuotantopanoksia EU:hun toimittavien profiilia ja auttaa monipuolistamaan toimituksia pois Venäjältä.

•Sääntelyn toimivuus ja yksinkertaistaminen

Toimenpide ei lisää yritysten sääntelytaakkaa.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia menoihin, mutta sillä on rahoitusvaikutus tuloihin. Suspensioiden vuoksi tulleja jää kantamatta noin 15 miljoonaa euroa vuodessa, kun toimenpidettä sovelletaan kokonaisen vuoden ajan. Toimenpiteen kesto on hieman yli kaksi vuotta, ja se päättyy vuoden 2024 lopussa.

Kielteinen vaikutus talousarvion perinteisiin omiin varoihin on 11,25 miljoonaa euroa (eli 75 prosenttia kokonaismäärästä). Rahoitusselvityksessä on tarkempia tietoja ehdotuksen talousarviovaikutuksista.

Perinteisiin omiin varoihin kohdistuva tulojen menetys katetaan bruttokansantuloon (BKTL) perustuvilla jäsenvaltioiden maksuosuuksilla.

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Typpipohjaisten lannoitteiden tuotantopanosten EU:hun tapahtuvan tuonnin kehitystä koskeva verkkoraportointi on saatavilla asiaa koskevilla Euroopan komission (Eurostatin) verkkosivustoilla.

•Selittävät asiakirjat (direktiivien osalta)

Ei sovelleta.

•Ehdotukseen sisältyvien säännösten yksityiskohtaiset selitykset

2022/0226 (NLE)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 31 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)Tiettyjen typpilannoitteiden tuotantopanosten markkinat Euroopan unionissa (EU) ovat hyvin riippuvaisia tuonnista kolmansista maista. EU toi vuonna 2021 typpilannoitteiden tuottamiseksi 2,9 miljoonaa tonnia ammoniakkia ja 4,7 miljoonaa tonnia ureaa. Näiden tuotteiden hinnat nousivat huomattavasti vuonna 2021, ja ne ovat nousseet edelleen kuluvan vuoden aikana.

(2)Tällä hetkellä merkittävä osa näistä typpilannoitteiden tuotantopanoksista tuodaan unioniin kolmansista maista, joilla on etuuskohteluun perustuva pääsy unionin markkinoille, joten kyseinen tuonti on tullitonta. EU tuo kuitenkin suuria määriä yhteisen tullitariffin soveltamisalaan kuuluvista maista peräisin olevia typpilannoitteiden tuotantopanoksia, joiden tullit ovat tällä hetkellä 5,5–6,5 prosenttia.

(3)Komissio toteaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 23 päivänä maaliskuuta 2022 antamassaan tiedonannossa elintarviketurvan varmistamisesta ja elintarvikejärjestelmien häiriönsietokyvyn vahvistamisesta, että jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hyödykemarkkinoiden hinnat nousivat merkittävästi. Tämä näkyi maatalousmarkkinoilla energia- ja lannoitekustannusten kasvuna, mikä puolestaan nosti maataloustuotteiden hintoja. Komissio toteaa, että hyökkäys Ukrainaan ja raaka-aineiden hintojen maailmanlaajuinen nousu ovat nostaneet hintoja entisestään maataloustuotteiden markkinoilla ja paljastavat unionin elintarvikejärjestelmän haavoittuvuuden, sillä se on osittain riippuvainen lannoitteiden tuonnista. Tuottajien kustannukset kasvavat ja vaikuttavat elintarvikkeiden hintoihin, mikä herättää huolen kuluttajien ostovoimasta ja EU:n maataloustuottajien tuloista.

(4)Tiedonannossa korostetaan, että kivennäislannoitteiden kustannusten ja saatavuuden on oltava etusijalla lyhyellä aikavälillä, kunnes siirrytään kestävien lannoitetyyppien tai lannoitusmenetelmien käyttöön. Kyseisenä aikana EU:n lannoiteteollisuuden tarvitsema tuonti on turvattava, mukaan lukien tuotantopanokset, joita tarvitaan lannoitteiden tuottamiseen EU:n sisällä. Tiedonannossa korostetaan myös, että lannoitteiden hintoja ja niiden toimittamista viljelijöille on seurattava sen varmistamiseksi, että EU:n satonäkymät eivät vaarannu.

(5)Edellä esitetyn perusteella on aiheellista toteuttaa toimia, joilla vähennetään EU:n lannoitetuottajille aiheutuvia kustannuksia, kun ne tuovat typpilannoitteiden tuottamiseen tarvittavia tuotantopanoksia.

(6)Lisäksi aikana, jolloin typpilannoitteista on pulaa kansainvälisillä markkinoilla, välituotteiden, kuten ammoniakin ja urean, tuonnissa EU:hun sovellettavat tullit haittaavat toimituksia EU:n markkinoille verrattuna maailman muihin markkinoihin, joilla ei ole käytössä tuontitulleja. Tämä tulliero haittaa myös EU:n tuonnin monipuolistamista.

(7)Sen vuoksi on aiheellista suspendoida väliaikaisesti asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut yhteisen tullitariffin tullit tiettyjen typpilannoitteiden tuotantopanosten osalta. Väliaikaista toimenpidettä sovelletaan niin kauan kuin energia- ja typpilannoitemarkkinoiden hintahäiriön odotetaan jatkuvan, minkä odotetaan kestävän vuoden 2024 loppuun.

(8)Samalla unioni huolehtii Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä ulkoisen toimintansa ja muiden unionin politiikkojen välillä.

(9)Unionin ja Venäjän federaation välisten suhteiden tilanne on kehittynyt erittäin negatiivisesti viime vuosina, ja viime kuukausina tilanne on heikentynyt erityisesti Venäjän federaation jätettyä noudattamatta kansainvälistä oikeutta ja eritoten sen hyökättyä provosoimattomasti ja perusteettomasti Ukrainaan.

(10)Unioni on heinäkuusta 2014 lähtien ottanut asteittain käyttöön Venäjän federaatioon kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä. Eurooppa-neuvosto totesi 24 päivänä helmikuuta 2022 antamissaan päätelmissä, että Venäjän provosoimaton ja perusteeton sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta ja YK:n peruskirjan periaatteita ja heikentää turvallisuutta ja vakautta Euroopassa ja koko maailmassa.

(11)Neuvosto hyväksyi 3 päivänä kesäkuuta 2022 tuoreimman kuudennen pakotepaketin 1 Venäjän federaatiota vastaan sen Ukrainaa vastaan käymän jatkuvan hyökkäyssodan ja niiden julmuuksien vuoksi, joihin Venäjän asevoimien raportoidaan Ukrainassa syyllistyneen.

(12)Lisäksi vaikka Venäjän federaatio on Maailman kauppajärjestön jäsen, unioni vapautuu Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen ja erityisesti GATT 1994 -sopimuksen XXI artiklan nojalla sovellettavien poikkeusten nojalla velvollisuudesta myöntää Venäjän federaatiosta tuoduille tuotteille edut, jotka on myönnetty muista maista tuoduille vastaaville tuotteille (suosituimmuuskohtelu).

(13)Sen vuoksi ei olisi asianmukaista sallia Venäjän federaatiosta tulevan tuonnin osalta tullittomuutta ja suosituimmuuskohtelua sikäli kuin on kyse tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista tuotteista.

(14)Myös unionin ja Valko-Venäjän välinen tilanne on heikentynyt viime vuosina, koska maan hallinto ei piittaa kansainvälisestä oikeudesta, perusvapauksista eikä ihmisoikeuksista. Lisäksi Valko-Venäjä on alusta alkaen tukenut Venäjän sotilaallista hyökkäystä Ukrainaa vastaan muun muassa sallimalla Venäjän ampua ballistisia ohjuksia Valko-Venäjän alueelta, mahdollistamalla Venäjän sotilashenkilöstön ja raskaiden aseiden, panssarivaunujen ja sotilaskuljetuskaluston kuljetukset, sallimalla Venäjän sotilasilma-alusten lennot Valko-Venäjän ilmatilassa Ukrainaan, tarjoamalla tankkauspisteitä ja varastoimalla venäläisiä aseita ja sotilaskalustoa Valko-Venäjällä.

(15)Unioni on lokakuusta 2020 lähtien ottanut asteittain käyttöön Valko-Venäjään kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä. Neuvosto hyväksyi 2 päivänä joulukuuta 2021 viidennen pakotepaketin jatkuvien ihmisoikeusloukkausten ja muuttajien välineellistämisen johdosta. Uusia pakotepaketteja hyväksyttiin 24 päivänä helmikuuta, 2 päivänä maaliskuuta, 9 päivänä maaliskuuta ja 3 päivänä kesäkuuta 2022, koska Valko-Venäjä on osallistunut Venäjän perusteettomaan ja provosoimattomaan sotilaalliseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Valko-Venäjä ei ole Maailman kauppajärjestön jäsen. Sen vuoksi unioni ei ole Maailman kauppajärjestön perustamissopimuksen nojalla velvollinen myöntämään Valko-Venäjältä peräisin oleville tuotteille suosituimmuuskohtelua. Lisäksi kauppasopimuksissa sallitaan toimet, jotka ovat perusteltuja sovellettavien poikkeuslausekkeiden ja erityisesti turvallisuutta koskevien poikkeusten perusteella, kuten on jo todettu.

(16)Edellä esitetyn perusteella Venäjän ja Valko-Venäjän jättäminen tässä asetuksessa säädettyjen yksipuolisten tullisuspensioiden soveltamisalan ulkopuolelle on asianmukaista ja sallittua tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä I olevien yleisten tullisääntöjen ja erityisesti sen 1 jakson B osan 1 kohdan mukaisesti.

(17)Näin ollen Venäjältä ja Valko-Venäjältä peräisin olevien typpilannoitteiden tuotantopanosten tuontiin ei pitäisi soveltaa tullisuspensiota. Sen sijaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tuontiin Venäjältä ja Valko-Venäjältä olisi edelleen sovellettava niihin aiemmin sovellettua tuontitullia,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1.    Korvataan asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä 1 CN-koodia 2814 10 00 koskeva sarakkeessa 3 oleva teksti seuraavasti:

”5,5 (*)

_________________

(*) Tulli suspendoidaan yksipuolisesti 31 päivään joulukuuta 2024, lukuun ottamatta Venäjää ja Valko-Venäjää, joihin sovelletaan 5,5 prosentin tullia, neuvoston asetuksen 2022/XXXX [tämän asetuksen numero] nojalla.”

2.    Korvataan asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteessä 1 CN-koodeja 3102 10 10 ja 3102 10 90 koskeva sarakkeessa 3 oleva teksti seuraavasti:

”6,5 (*)

_________________

(*) Tulli suspendoidaan yksipuolisesti 31 päivään joulukuuta 2024, lukuun ottamatta Venäjää ja Valko-Venäjää, joihin sovelletaan 6,5 prosentin tullia, neuvoston asetuksen 2022/XXXX [tämän asetuksen numero] nojalla.”

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2024.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus neuvoston asetukseksi tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista annetun asetuksen (ETY) N:o 2658/87 liitteen I muuttamisesta

BUDJETTIKOHDAT:

Luku ja momentti: 12 luvun 120 momentti

Vuodeksi 2022 budjetoitu määrä: 17 912 606 159

RAHOITUSVAIKUTUKSET:

◻    Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia.

X    Ehdotuksella ei ole rahoitusvaikutuksia menoihin, mutta sillä on rahoitusvaikutuksia perinteisistä omista varoista saataviin tuloihin seuraavista syistä:

Vuonna 2021 CN-koodiin 2814 10 00 kuuluvan tuonnin kokonaisarvo oli 1,3 miljardia euroa. Tämän CN-koodin sopimustulli on 5,5 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista (68 %) oli tullitonta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurauksena. Lisäksi 29 prosenttia oli Venäjältä peräisin olevaa tuontia, johon ei sovelleta tullinalennusta. Tulleja jää näin ollen kantamatta arviolta 2,1 miljoonaa euroa (1,3 miljardia euroa x 3 % osuus tuonnista x 5,5 %) vuodessa.

Vuonna 2021 CN-koodeihin 3102 10 10 ja 3102 10 90 kuuluvan tuonnin kokonaisarvo oli 1,8 miljardia euroa. Tämän CN-koodin sopimustulli on 6,5 prosenttia. Suurin osa tästä tuonnista (65 %) oli tullitonta vapaakauppasopimusten täytäntöönpanon seurauksena. Lisäksi 24 prosenttia oli Venäjältä ja Valko-Venäjältä peräisin olevaa tuontia, johon ei sovelleta tullinalennusta. Tulleja jää näin ollen kantamatta arviolta 12,9 miljoonaa euroa (1,8 miljardia euroa x 11 % osuus tuonnista x 6,5 %) vuodessa.

Edellä esitetyn perusteella tästä asetuksesta EU:n talousarvioon aiheutuvien tulonmenetysten arvioidaan olevan 11,25 miljoonaa euroa vuodessa [(12,9 miljoonaa euroa + 2,1 miljoonaa euroa = 15 miljoonaa euroa (bruttomäärä, joka sisältää kantokulut) x 0,75].

Vuonna 2022 vaikutus perinteisiin omiin varoihin kohdistuvaan tulojen menetykseen EU:n talousarviossa on arviolta kolmannes edellä mainitusta määrästä eli 3,8 miljoonaa euroa.

Perinteisiin omiin varoihin kohdistuva tulojen menetys katetaan bruttokansantuloon (BKTL) perustuvilla jäsenvaltioiden maksuosuuksilla.

(1)    www.sanctionsmap.eu