EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 1.2.2022

COM(2022) 37 final

2022/0026(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle

{SWD(2022) 25 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Ukraina on rakentanut vahvaa kumppanuutta Euroopan unionin kanssa vuodesta 2014. Kumppanuus on ulottunut pelkkää kahdenvälistä yhteistyötä pitemmälle ja kehittynyt asteittain kohti poliittista assosioitumista ja taloudellista yhdentymistä. EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus, joka tuli voimaan 1. syyskuuta 2017 ja johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue, on tärkein väline Ukrainan ja EU:n lähentämisessä. Sopimus on edistänyt syvempien poliittisten siteiden ja vahvempien taloudellisten yhteyksien luomista sekä yhteisten arvojen kunnioittamista. Tämän lisäksi sopimus on tarjonnut vankan kehyksen tavoitteelliselle uudistusohjelmalle, jossa painotetaan korruption torjumista, riippumatonta oikeuslaitosta, oikeusvaltioperiaatetta sekä suotuisampaa liiketoimintaympäristöä. EU on tukenut jatkuvasti näitä uudistuksia, jotka ovat keskipitkällä aikavälillä erittäin tärkeitä investointien houkuttelemisen, tuottavuuden edistämisen sekä elintason nostamisen kannalta. EU on tukenut Ukrainaa muun muassa viidellä perättäisellä makrotaloudellisella rahoitusaputoimella, joiden kautta on myönnetty yhteensä 5 miljardia euroa lainoina vuosina 2014–2021.

Ukrainalla on edelleen vastassaan merkittäviä haasteita strategisesta pitkän aikavälin poliittisesta suuntautumisesta sekä uudistusten toteuttamiseen sitoutumisesta huolimatta. Covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen yli 3,8 miljoonaa tartuntaa on aiheuttanut lähes 100 000 kuolemantapausta. Paluu talouskasvuun vuonna 2021 oli hidasta ja sitä vauhdittivat pääasiassa vähittäiskauppa ja rakennusala. Tulevaisuudennäkymiä varjostavat huomattavat riskit. Inflaatio kiihtyi ja oli vuoden 2021 lopussa 10 prosenttia. Kasvavilla geopoliittisilla jännitteillä Venäjän vastaisella rajalla on ollut huomattavia kerrannaisvaikutuksia erityisesti ulkomaisten investoijien luottamukseen. Kansallinen valuutta on menettänyt 9 prosenttia arvostaan Yhdysvaltain dollariin nähden marraskuun 2021 puolivälistä, minkä vuoksi virallinen valuuttavaranto on pienentynyt 5,5 prosenttia siitäkin huolimatta, että Ukrainan keskuspankki on toteuttanut samaan aikaan toimia noin 1,6 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta.

Tässä yhteydessä Ukrainan hallituksen euroalueen yhteisten joukkovelkakirjalainojen tuotot nousivat kohtuuttoman korkealle tasolle vuoden 2022 tammikuun puolivälissä. Ukrainan maksutaseen taustalla olevan vajauksen yksityistä rahoitusta ei siis enää ole saatavilla kestävin ehdoin. Kansainvälisen valuuttarahaston suorittama ohjelman ensimmäinen tarkastelu päättyi 8. marraskuuta ja se hyväksyttiin 22. marraskuuta 2021. Tarkasteluun sisältyvien tuoreimpien ennusteiden perusteella pääomamarkkinoilta saatavan rahoituksen tyrehtyminen merkitsisi maan rahoitusvajeen kasvamista vähintään 2,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2022. Geopoliittisten jännitteiden voimistuminen vaikuttaa myös haitallisesti Ukrainan jo ennestäänkin horjuvaan talouteen ja rahoitusvakauteen. Jatkuvat turvallisuusuhat ovat jo johtaneet huomattavaan pääoman ulosvirtaukseen. Kielteiset vaikutukset tuleviin investointeihin, joiden osalta Ukraina on jo jäänyt jälkeen alueen muista vastaavista maista, heikentää entisestään maan kykyä selviytyä sekä taloudellisista että poliittisista häiriöistä. Lisäksi Ukrainaan parhaillaan kohdistuvat monitahoiset uhkat asettavat valtion instituutioille paljon paineita suojella väestöä, mikä aiheuttaa merkittäviä lisäriskejä maan yleiselle vakaudelle ja koko yhteiskunnalle.

Ukrainan pääsy kansainvälisille pääomamarkkinoilta on vaikeutunut Ukrainan geopoliittisen epävarmuuden lisääntymisen myötä, mikä vaikuttaa maan taloudelliseen tilanteeseen. Tämän vuoksi komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen uuden 1,2 miljardin euron makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä lainoina Ukrainan vakauden vaalimiseksi.

Suunnitellun makrotaloudellisen hätäavun kesto on 12 kuukautta, ja se on tarkoitus maksaa kahdessa erässä. Hätäavulla pyritään tukemaan nopeasti akuuttia kriisitilannetta ja vahvistamaan maan selviytymiskykyä. Ensimmäinen erä maksettaisiin nopeasti tämän ehdotuksen hyväksymisen jälkeen, Euroopan komission EU:n ja Ukrainan puolesta hyväksymän erityisiä rakennepoliittisia toimenpiteitä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan tultua voimaan. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että poliittinen ennakkoedellytys täyttyy ja IMF:n ohjelma toteutetaan tyydyttävästi. Toisen erän maksaminen kytkettäisiin IMF:n ohjelman ja yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen toimenpiteiden jatkuvaan tyydyttävään toteuttamiseen. Makrotaloudellisen hätärahoitusoperaation perustana olevassa yhteisymmärryspöytäkirjassa keskitytään todennäköisesti rajalliseen määrään toteuttamiskelpoisia lyhyen aikavälin politiikkatoimia, jotka liittyvät kaikkein kiireellisimpiin painopistealoihin, kuten talouden häiriönsietokyvyn ja vakauden vahvistamiseen, hallintoon ja oikeusvaltioon sekä energiakysymyksiin. Myöhempi pitkän aikavälin makrotaloudellinen rahoitusapu voisi ulottua välitöntä kriisiä pidemmälle ja keskittyä laajempaan uudistusprioriteettien kokonaisuuteen. Tarkoituksena on, että ehdotettu järjestely toteutetaan rinnan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI) rahoitettavien talousarviotoimien yhteydessä annettavan tuen kanssa. Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI) avustuksina myönnettävä 120 miljoonan euron lisämääräraha, josta on ilmoitettu, on tärkeä: sen turvin Ukrainan valtiorakenteita ja selviytymiskykyä voidaan vahvistaa edelleen. Lisäksi EU tekee tiivistä yhteistyötä Ukrainan kanssa, jotta Ukrainan esittämä pyyntö myöhemmin toteutettavasta säännöllisestä makrotaloudellisesta rahoitusapuoperaatiosta etenisi tilanteen vakautuessa.

Tähän ehdotukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa selostetun mukaisesti ja Euroopan ulkosuhdehallinnon poliittisesta tilanteesta tekemän arvion perusteella komissio katsoo, että ehdotetulle makrotaloudelliselle rahoitusavulle asetetut poliittiset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät.

•Yleinen tausta

Ajankohtaisista geopoliittisista jännitteistä ja Venäjän vastaisen rajan turvallisuusongelmista johtuvat riskit ovat kasvaneet tasaisesti marraskuun puolivälistä. Ne ovat heikentäneet voimakkaasti sijoittajien luottamusta, mistä on osoituksena pääoman tasainen ulosvirtaus ja virallisten ulkomaanvaluuttavarantojen supistuminen. Ukrainan hryvnian (UAH) arvo on heikentynyt, vaikka Ukrainan keskuspankki on toteuttanut jatkuvasti toimia kotimaisen valuutan tukemiseksi. Lisäksi valtio on tosiasiallisesti menettänyt pääsyn pääomamarkkinoille. Nämä kaksi seikkaa kasvattavat huomattavasti Ukrainan makrotaloudellisiin näkymiin kohdistuvia riskejä. Vastikään vuonna 2020 tapahtuneen, joskin odotettua lievemmän, 4 prosentin taantuman seurauksena bruttokansantuote supistui 2,2 prosenttia vuositasolla vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. BKT:n vahvistuminen vuoden toisella neljänneksellä 5,7 prosentilla edellisestä vuodesta on pettymys, kun otetaan huomioon aikaisempi supistuminen. Tätä seurasi vuoden kolmannella neljänneksellä kasvun hidastuminen 2,7 prosentilla. Heikko kasvu johtuu meneillään olevasta vaikeasta pandemiatilanteesta (covid-19-tapausten määrä kasvaa ja rokotusaste tammikuun 2022 alussa oli melko alhainen eli 33 %) sekä kärjistyvien jännitteiden vaikutuksesta luottamukseen. Lisäksi siihen vaikuttavat rajoittavat rakenteelliset seikat, kuten pysyvästi heikko investointiaste. Esimerkiksi investointien huomattavat rakenteelliset esteet, edelleen laajalle levinnyt korruptio ja valtionyhtiöiden tiheän verkoston keskeneräinen hallinnonuudistus ovat edelleen tulevien politiikkatoimien ensisijaisia tavoitteita.

Ottaen huomioon rahan tarjonnan kasvun ja kiihtyvän inflaation Ukrainan keskuspankki korotti keskeistä ohjauskorkoaan 400 peruspistettä 10 prosenttiin kesäkuun 2021 ja tammikuun 2022 välisenä aikana. Vuoden 2020 alkupuoliskon merkittävän disinflaation jälkeen inflaatio alkoi kiihtyä jälleen marraskuussa 2020. Kulutustavaroiden hintojen keskimääräinen nousu oli 11 prosenttia syyskuussa 2021 ennen hidastumistaan 10 prosenttiin joulukuussa. Tuotantohyödykkeiden hintainflaatio kiihtyy edelleen, ja inflaatioaste nousi ilmiömäiseen 62,2 prosenttiin joulukuussa 2021. Vaikka Ukrainan keskuspankki katsoo, että inflaation huippu on saavutettu, on odotettavissa, että rahapolitiikka tiukentuu vuoden 2022 aikana entisestään – erityisesti inflaation suitsemiseksi 4–6 prosentin tavoitteeseen. Rahoitusehdot ovat vähitellen tiukentumassa maailmanlaajuisesti, ja Ukraina, joka on kehittyvä markkina, on entistä haavoittuvampi, kun maailmanlaajuisia riskejä arvioidaan uudelleen.

Kasvu-uralle paluun ja suurempien verotulojen seurauksena julkisen talouden alijäämän arvioidaan olevan 3,1 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2021, mikä on 200 peruspistettä pienempi kuin alun perin ennakoitu alijäämä. Julkiset tulot kasvoivat 24 prosenttia vuonna 2021, mikä on 2,8 prosenttiyksikköä suunniteltua enemmän, kun taas menot kasvoivat 11 prosenttia eli 1,5 prosenttiyksikköä alle tavoitteen. Näiden tulosten perusteella julkinen talous suoriutui hyvin viime vuonna. Vuoden 2022 julkisen talouden alijäämän ennakoidaan olevan 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen, mutta todellinen määrä on hyvin epävarma: alijäämä voi osoittautua dramaattisesti huonommaksi, mikä riippuu erityisesti siitä, millaiseksi kansainvälinen geopoliittinen tilanne kehittyy.

Talouskasvun uudelleenkäynnistymisen jälkeen vuoden 2020 merkittävä vaihtotaseen ylijäämä, joka johtui kysynnän supistumisesta, muuttui alijäämäiseksi vuonna 2021. Nykyinen vaihtotase on 830 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli 0,5  prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen tammi-elokuussa 2021, kun se vuonna 2020 oli 5,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria ylijäämäinen. Samalla ajanjaksolla, tammi-elokuussa, tavaroiden vienti ja tuonti kasvoivat (vienti 36 % ja tuonti 30 %), mikä johti 3 miljardin Yhdysvaltain dollarin kauppavajeeseen. Palvelutase, jonka osalta vienti kasvoi 12 prosentilla ja tuonti 21 prosentilla, oli 2,3 miljardia Yhdysvaltain dollaria ylijäämäinen. Ensitulo muuttui merkittäväksi 3 miljardin Yhdysvaltain dollarin alijäämäksi, vastakohtana 3,2 miljardin Yhdysvaltain dollarin ylijäämään tammi-elokuussa 2020, vaikka rahalähetykset kasvoivat 18 prosenttia 8,9 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Myös ulkomaisten suorien sijoitusten kanta elpyi merkittävästi vuoden 2021 alkupuoliskolla, mikä johtui erityisesti voittojen uudelleensijoittamisesta.

Virallisten ulkomaanvaluuttavarantojen määrä pysyi vakaana koko pandemian ajan vuonna 2020 ja oli jopa ennätyksellisen suuri eli 31,6 Yhdysvaltain dollaria elokuussa 2021, mukaan lukien IMF:n myöntämät 2,73 miljardin Yhdysvaltain dollarin erityisnosto-oikeudet. Vähäistä supistumista syyskuussa 2021 lukuun ottamatta varannot kasvoivat edelleen ja pysyivät viime joulukuussa lähes 31 miljardissa dollarissa, mikä on edelleen 6 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Investoijien luottamuksessa hiljattain tapahtuneen heikkenemisen sekä keskuspankin valuuttamarkkinoilla vuoden 2022 alussa toteuttamien yli 700 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisten toimien seurauksena virallisten varantojen arvellaan kuitenkin supistuneen.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 25. toukokuuta 2020 päätöksen N:o 701/2020/EU, jolla Ukrainalle myönnettiin makrotaloudellista rahoitusapua 1,2 miljardia euroa lainoina (osana covid-19-pandemian yhteydessä laajentumis- ja naapuruusmaille osoitettua makrotaloudellista rahoitusapupakettia). Rahoitusapu maksettiin kokonaisuudessaan vuosina 2020–2021.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Ehdotettu makrotaloudellinen rahoitusapu on sopusoinnussa Euroopan naapuruuspolitiikan tavoitteiden kanssa. Se tukee osaltaan talouden vakauteen ja talouskehitykseen tähtääviä Euroopan unionin tavoitteita Ukrainassa ja laajemmin talouden häiriönsietokyvyn parantamista naapurialueilla Itä-Euroopassa. Ehdotetulla toimella tuetaan Ukrainan viranomaisten pyrkimyksiä luoda vakaa makrotaloudellinen kehys ja toteuttaa kunnianhimoisia rakenneuudistuksia. Näin lisätään kaikkien EU:n Ukrainassa toteuttamien toimien lisäarvoa ja parannetaan Ukrainalle muissa muodoissa annetun EU:n rahoitusavun tuloksellisuutta. Tätä tukea ovat esimerkiksi budjettitukitoimenpiteet ja ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden kautta saatavilla olevat avustukset osana nykyistä, vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä. Ehdotettu kiireellinen makrotaloudellinen rahoitusapu on osa EU:n pakettia, johon kuuluu myös avustusosuus, ottamalla käyttöön 120 miljoonan euron lisärahoitus naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä – Globaali Eurooppa (NDICI – Globaali Eurooppa) sekä erottamaton osa Ukrainalle annettavaa yleistä kansainvälistä tukea. Makrotaloudellisella rahoitusavulla täydennetään edelleen muiden monen- ja kahdenvälisten avunantajien tarjoamaa apua.

Näitä toimia olisi tarkasteltava ottaen huomioon Ukrainan ja EU:n väliset merkittävät taloudelliset siteet. EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 2017. Pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppa-aluetta koskevia määräyksiä oli sovellettu väliaikaisesti jo 1. tammikuuta 2016 alkaen, jolloin EU ja Ukraina alkoivat avata tavara- ja palvelumarkkinoita toisilleen. EU on Ukrainan suurin kauppakumppani. Sen osuus Ukrainan kokonaiskaupan arvosta vuonna 2020 oli 38,1 prosenttia. Ukrainan tavara- ja palveluviennistä kolmannes suuntautuu jatkuvasti EU-maihin. Tuonti EU-maista on kasvanut vielä enemmän, ja sen osuus oli 43,3 prosenttia kaikesta tuonnista vuonna 2020.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 212 artikla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita, jotka liittyvät Ukrainan makrotalouden vakauden palauttamiseen lyhyellä aikavälillä, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla. Pääasiallisia syitä tähän ovat kansallisen tason budjettirajoitteet ja tarve avunantajien vahvaan koordinointiin rahoitusavun ja sen vaikutusten maksimoimiseksi.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen makrotalouden vakauden vahvistamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi lyhyellä aikavälillä.

Kuten komissio on todennut IMF:n laatimien, voimassa olevaan valmiusluottojärjestelyyn liittyvien arvioiden perusteella, ehdotetun uuden makrotaloudellisen rahoitusavun määrä kattaa lähes puolet arvioidusta vuoden 2022 jäljellä olevasta rahoitusvajeesta. Samalla on syytä panna merkille, että kyseinen vaje laskettiin ennen kriisitilanteen viimeaikaista syvenemistä. Tämä suhde on makrotaloudellisen rahoitusavun operaatioiden taakanjakoa koskevien vakiokäytäntöjen mukainen (assosioituneen maan enimmäismäärä olisi Ecofin-neuvoston 8. lokakuuta 2002 antamien päätelmien mukaan 60 %) kun otetaan huomioon, että myös muut kahden- ja monenväliset rahoittajat ovat luvanneet myöntää Ukrainalle tukea.

•Toimintatavan valinta

Hankerahoitus tai tekninen apu ei soveltuisi tai riittäisi makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, on se, että sillä helpotetaan ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja autetaan luomaan vakaa makrotalouskehys – muun muassa parantamalla maksutaseen ja julkisen talouden tilanteen kestävyyttä – ja asianmukainen kehys rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisella rahoitusavulla helpotetaan tarkoituksenmukaisen yleisen toimintakehyksen käyttöönottoa, mikä voi lisätä EU:n muista, kapea-alaisemmista rahoitusvälineistä rahoitettavien toimien tuloksellisuutta Ukrainassa.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Makrotaloudellinen rahoitusapu on olennainen osa Ukrainan talouden vakautukseen myönnettävää kansainvälistä tukea. Makrotaloudellista rahoitusapua koskevaa ehdotusta laatiessaan komission yksiköt ovat kuulleet IMF:ää ja Maailmanpankkia, joilla on jo käynnissä mittavia rahoitusohjelmia. Komissio on myös ollut säännöllisesti yhteydessä Ukrainan viranomaisiin.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komission yksiköt ovat varainhoitoasetuksen vaatimuksia noudattaen tehneet osana covid-19-pandemian yhteydessä myönnettyä makrotaloudellista rahoitusapupakettia toiminnan arvioinnin Ukrainan hallintomenettelyistä ja rahoitusketjuista selvittääkseen, tarjoavatko menettelyt riittävät takeet ohjelmapohjaisen avun, mukaan lukien makrotaloudellisen rahoitusavun, hallinnointiin. Toiminnan arvioinnissa hyödynnettiin vuoden 2018 toiminnan arvioinnin havaintoja, joita voitaisiin pitää yleisesti ottaen ajantasaisina, sekä vuoden 2019 julkisten menojen ja taloudellisen vastuuvelvollisuuden tuloksellisuuden arviointiraportin perusteellista analyysiä. Arvioinnissa todetaan, että havaintojen mukaan Ukrainan rahoitusketjut ja -menettelyt perustuvat vakaisiin periaatteisiin ja siksi niiden katsotaan olevan sopivia makrotaloudellisen rahoitusavun tarkoituksiin. Kehitystä seurataan jatkossa tiiviisti myös EU:n Kiovan-edustuston säännöllisesti antamissa kertomuksissa, jotka koskevat edistymistä julkisen varainhoidon uudistamisessa.

•Vaikutustenarviointi

EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellinen hätäavun väline, jolla pyritään ratkomaan vakavia maksutasevaikeuksia kolmansissa maissa. Komission paremman sääntelyn suuntaviivojen (SWD(2015) 111 final) mukaisesti tästä makrotaloudellista rahoitusapua koskevasta ehdotuksesta ei tarvitse tehdä vaikutustenarviointia, sillä tällaisessa hätätilanteessa on poliittisesti välttämätöntä toimia nopeasti.

Yleisesti ottaen makrotaloudellista rahoitusapua koskevat komission ehdotukset perustuvat EU:n naapurialueilla aiemmin toteutettujen toimien jälkiarvioinneista saatuihin kokemuksiin. Uudella makrotaloudellisella rahoitusavulla ja siihen liitetyllä talouden sopeutus- ja uudistusohjelmalla helpotetaan Ukrainan lyhyen aikavälin rahoitustarpeita. Paketin politiikkatoimet, joilla pyritään vahvistamaan keskipitkän aikavälin maksutasetta ja julkisen talouden kestävyyttä, lisäävät puolestaan häiriönsietokykyä ja edistävät kestävämmän kasvumallin toteutumista, mikä täydentää nykyistä IMF:n ohjelmaa. Poliittisten ehtojen olisi perustuttava viiden makrotaloudellisen ohjelman saavutuksiin vuodesta 2015 lähtien, mukaan lukien viimeisin covid-19-pandemiaan liittyvä makrotaloudellinen hätäapurahoitus. Ehtoja voitaisiin periaatteessa asettaa niiden uudistusten osa-alueille, joilla pyritään vahvistamaan korruption torjuntaa, oikeuslaitoksen riippumattomuutta, valtionyhtiöiden hallintoa sekä energia-alaa.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ukrainan makrotaloudellisen rahoitusavun operaatiota varten ehdotettu 1,2 miljardin euron summa on tarkoitus maksaa kahdessa samansuuruisessa erässä, jotka on määrä vapauttaa 12 kuukauden kuluessa. Varat otetaan lainaksi pääomamarkkinoilta ja lainataan edelleen Ukrainalle. Lainan vakuutena on ulkosuhdetoimien takuujärjestely. Rahoitettava määrä (9 % lainan määrästä), joka on yhteensä 108 miljoonaa euroa, myönnetään naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) puitteissa (budjettikohta 14 02 01 70 ”NDICI – Yhteisen vararahaston rahoittaminen”).

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Euroopan unioni myöntää Ukrainalle makrotaloudellista rahoitusapua yhteensä 1,2 miljardia euroa keskipitkän ja pitkän aikavälin lainoina. Rahoitusavulla katetaan osa Ukrainan jäljellä olevista rahoituksen tarpeista vuonna 2022. Rahoitusapu on tarkoitus maksaa kahtena samansuuruisena lainaeränä. Ensimmäinen erä maksettaisiin nopeasti tämän ehdotuksen hyväksymisen jälkeen sekä vastaavan yhteisymmärryspöytäkirjan tultua voimaan. Toisen erän maksamisen ehtona on, että rakennepoliittiset toimet, joihin Ukrainan viranomaisten olisi sitouduttava, toteutetaan menestyksekkäästi ja ajoissa.

Rahoitusapua hallinnoi komissio. Siihen sovelletaan EU:n varainhoitoasetuksen mukaisia petosten torjuntaa ja muita väärinkäytöksiä koskevia erityissäännöksiä.

Komissio ja Ukrainan viranomaiset tekevät yhteisymmärryspöytäkirjan, joka sisältää ehdotettuun makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät rakenneuudistustoimenpiteet sekä niiden ajoitukseen ja järjestykseen liittyvät näkökohdat. Kuten yleensäkin makrotaloudellisen rahoitusavun yhteydessä, erien maksamisen ehtona on lisäksi muun muassa IMF:n ohjelman jatkuva menestyksekäs toteuttaminen sekä edistyminen EU–Ukraina-assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanossa. Komissio aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa seuratakseen politiikkatoimien edistymistä edellä esitetyllä tavalla.

2022/0026 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Ukrainalle

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin, jäljempänä ’unioni’, ja Ukrainan suhteet kehittyvät edelleen osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa ja itäistä kumppanuutta. Unionin ja Ukrainan assosiaatiosopimus, johon sisältyy pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue, tuli voimaan 1 päivänä syyskuuta 2017.

(2)Ukraina on toteuttanut keväästä 2014 alkaen tavoitteellista uudistusohjelmaa, jonka tarkoituksena on vakauttaa maan taloutta ja parantaa sen kansalaisten toimeentuloa. Sen tärkeimpiä painopisteitä ovat korruption torjunta sekä perustuslain, vaalijärjestelmän ja oikeuslaitoksen uudistaminen. Näiden uudistusten toteuttamista on tuettu viidellä perättäisellä makrotaloudellisella rahoitusapuohjelmalla, joiden puitteissa Ukraina on saanut yhteensä 5 miljardia euroa lainoina. Viimeisimmän eli makrotaloudellisen rahoitusavun covid-19-hätäohjelman puitteissa 1 rahoitusta myönnettiin 1,2 miljardia euroa lainoja, ja ohjelma saatiin päätökseen syyskuussa 2021.

(3)Ukrainan talouteen ovat vaikuttaneet covid-19-pandemian aiheuttama vuoden 2020 taantuma ja pitkittyneet turvallisuusuhat sen Venäjän vastaisella rajalla. Epävarmuuden jatkuva lisääntyminen on johtanut hiljattain luottamuksen katoamiseen, mikä on vaikuttanut kielteisesti talousnäkymiin ja siihen, että rahoitusmarkkinoilta saatava rahoitus on tyrehtynyt tammikuun 2022 puolivälistä alkaen. Rahoitusehtojen voimakas heikkeneminen kasvattaa osaltaan mittavaa ja syvenevää ulkoista rahoitusvajetta ja rasittaa voimakkaasti investointeja, mikä heikentää kykyä selviytyä tulevista taloudellisista ja poliittisista häiriöistä.

(4)Ukrainan hallitus on osoittanut vahvan sitoutumisensa lisäuudistuksiin, joissa keskitytään nykyisessä kriittisessä vaiheessa keskeisiin politiikanaloihin, kuten talouden häiriönsietokykyyn ja vakauteen, hallintoon ja oikeusvaltioon sekä energiaan.

(5)Uudistuksiin sitoutuneet viranomaiset ovat vahvalla poliittisella tahdolla nopeuttaneet uudistusten toteuttamista kesästä 2021 alkaen, minkä ansiosta Ukraina on myös voinut saattaa onnistuneesti päätökseen covid-19-pandemiaan liittyvän makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation, sillä kaikki unionin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitut uudistustoimet on toteutettu.

(6)Politiikan joustavuuden mahdollistamiseksi covid-19-kriisin jatkuessa Kansainvälinen valuuttarahasto, jäljempänä ’IMF’, hyväksyi kesäkuussa 2020 Ukrainan kanssa 18 kuukauden valmiusluottojärjestelyn, jonka suuruus on 5 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Sovitut toimet keskitetään neljään painopisteeseen: i) hillitään kriisin taloudellisia vaikutuksia muun muassa tukemalla kotitalouksia ja yrityksiä, ii) varmistetaan keskuspankin jatkuva riippumattomuus ja joustava valuuttakurssi, iii) turvataan rahoitusvakaus ja samalla peritään pankkien kriisinratkaisuista aiheutuneet kustannukset, ja iv) edetään keskeisten hallinto- ja korruptiontorjuntatoimenpiteiden toteuttamisessa viimeaikaisten saavutusten säilyttämiseksi ja juurruttamiseksi. Epätasaisen täytäntöönpanon vuoksi ohjelman ensimmäinen arviointi, joka oli myötämielinen ohjelman jatkamiselle kesäkuun 2022 loppuun, saatiin päätökseen vasta marraskuussa 2021. Tämän myötä käynnissä olevan IMF:n ohjelman mukaisten maksujen kokonaismäärä on tähän mennessä ollut 2,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Kaksi uutta arviointia on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2022 toisen neljänneksen loppuun mennessä.

(7)Koska budjettirahoitukseen liittyvät rahoitusriskit ovat covid-19-pandemian aiheuttaman taantuman hitaan elpymisen ja nopeasti kiihtyvän inflaation vuoksi suuret, Ukraina pyysi 16 päivänä marraskuuta 2021 unionilta uutta 2,5 miljardin euron pitkän aikavälin makrotaloudellista rahoitusapuohjelmaa. Tällä hätäoperaatiolla vastataan kuitenkin erityisesti ulkoisten rahoitustarpeiden jyrkkään ja odottamattomaan lisääntymiseen, mikä johtuu rahoitusmarkkinoilta saatavien varojen tyrehtymisestä, sekä taustalla oleviin välittömiin haasteisiin.

(8)Koska Ukraina kuuluu Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin, se olisi katsottava oikeutetuksi saamaan unionin makrotaloudellista rahoitusapua.

(9)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea avunsaajan välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin. Sillä olisi tuettava sellaisen politiikkaohjelman täytäntöönpanoa, joka sisältää tiukkoja ja välittömiä sopeutus- ja rakenneuudistustoimia. Toimilla olisi parannettava maksutasetilannetta lyhyellä aikavälillä sekä talouden häiriönsietokykyä keskipitkällä aikavälillä.

(10)Markkinoilta saatavien varojen tyrehtyminen sekä pääoman ulosvirtaus ovat aiheuttaneet sen, että Ukrainan maksutaseessa on IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten käyttöön asettamien varojen jälkeen huomattava ulkoisen rahoituksen vaje, joten Ukrainalle annettavaa unionin makrotaloudellista rahoitusapua pidetään nykyisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa tarkoituksenmukaisena vastauksena maahan kohdistuviin huomattaviin riskeihin. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin Ukrainan talouden vakauttamista ja sillä pyrittäisiin vahvistamaan maan välitöntä selviytymiskykyä sekä, sikäli kuin se on nykytilanteessa mahdollista, lujittamaan Ukrainan rakenneuudistusohjelmaa täydentämällä IMF:n rahoitusjärjestelyllä saataville asetettuja resursseja.

(11)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava kestävän ulkoisen rahoitusaseman palauttamista Ukrainaan ja siten sen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(12)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun odotetaan kulkevan käsi kädessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 2 perustetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen mukaisten budjettitukitoimien maksujen suorittamisen kanssa.

(13)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun suuruuden määrittäminen perustuu Ukrainan jäljellä olevien ulkoisen rahoituksen tarpeiden määrälliseen arviointiin, ja siinä otetaan huomioon maan kyky rahoittaa itseään omista varoistaan ja erityisesti sen käytössä olevat kansainväliset varannot. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Avun määrää määritettäessä huomioon otetaan myös monenvälisiltä avunantajilta odotetut rahoitusosuudet ja tarve varmistaa unionin ja muiden avunantajien välinen oikeudenmukainen taakanjako sekä unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttäminen Ukrainassa ja unionin kaikkien toimenpiteiden tuottama lisäarvo.

(14)Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen apu vastaa oikeudellisesti ja sisällöltään unionin ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien politiikkojen keskeisiä periaatteita, tavoitteita ja toteutettuja toimenpiteitä.

(15)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava unionin Ukrainaan soveltamaa ulkopolitiikkaa. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(16)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Ukrainan sitoutumista arvoihin, jotka se jakaa unionin kanssa, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallintotapa, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, minkä lisäksi olisi tuettava Ukrainan sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(17)Makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä olisi oltava, että Ukrainassa noudatetaan tehokkaita demokraattisia mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – sekä oikeusvaltioperiaatetta ja taataan ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisääminen Ukrainassa ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, ihmisarvoisten työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava niin edellytysten täyttymistä kuin näiden tavoitteiden saavuttamista.

(18)Sen varmistamiseksi, että unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut suojataan tehokkaasti, Ukrainan olisi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun mahdollisesti liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseen ja torjumiseen. Lisäksi olisi säädettävä, että komissio huolehtii tarkastuksista ja tilintarkastustuomioistuin tilintarkastuksista.

(19)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.

(20)Makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi vastattava monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuja talousarviomäärärahoja.

(21)Komission olisi hallinnoitava unionin makrotaloudellista rahoitusapua. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(22)Jotta tämän päätöksen täytäntöönpanolle voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 3 mukaisesti.

(23)Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Ukrainan viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Mainitun asetuksen mukaan neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin mainitussa asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen avun mahdollisesti huomattava vaikutus, on asianmukaista käyttää tarkastelumenettelyä kyseisen raja-arvon ylittävien toimien osalta. Kun otetaan huomioon Ukrainalle myönnettävän unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen ja avun vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä.

(24)Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän päätöksen tavoitetta eli antaa hätäapua Ukrainalle sen selviytymiskyvyn ja vakauden tukemiseksi, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi.

(25)Covid-19-pandemia ja siihen liittyvät taloudelliset seuraukset ovat aiheuttaneet poikkeukselliset olosuhteet, jotka tekevät asiasta kiireellisen. Sen vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(26)Tämän päätöksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.Unioni myöntää Ukrainalle enintään 1,2 miljardia euroa makrotaloudellista rahoitusapua, jäljempänä ’unionin makrotaloudellinen rahoitusapu’, tukeakseen maan makrotalouden vakauttamista ja huomattavaa uudistusohjelmaa. Apu myönnetään lainoina. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen edellyttää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät unionin talousarvion asiaankuuluvaksi vuodeksi. Rahoitusavulla katetaan IMF:n ohjelmassa määritettyjä Ukrainan maksutasetarpeita.

2.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun rahoittamiseksi komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin puolesta pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta ja lainata ne edelleen Ukrainalle. Lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta.

3.Komissio hallinnoi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista IMF:n ja Ukrainan välisten sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen sekä Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa sovitussa EU:n ja Ukrainan assosiaatiosopimuksessa, mukaan lukien pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue, vahvistettujen talousuudistuksia koskevien keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden kanssa yhteensopivalla tavalla.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tietoja unionin makrotaloudellisen rahoitusavun kehityksestä, myös sen maksamisesta, ja toimittaa kyseisille toimielimille asiaan liittyvät asiakirjat hyvissä ajoin.

4.Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla vuoden ajan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä.

5.Jos Ukrainan rahoitustarpeet vähenevät alkuperäisiin ennusteisiin nähden olennaisesti unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksukaudella, komissio vähentää avun määrää taikka keskeyttää tai peruuttaa avun 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 artikla

1.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä on, että Ukraina noudattaa tehokkaita demokratian mekanismeja – kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää – sekä oikeusvaltioperiaatetta ja takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen.

2.Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto valvovat tämän ennakkoedellytyksen täyttymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun alusta loppuun.

3.Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU 4 mukaisesti.

3 artikla

1.Komissio sopii 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen Ukrainan viranomaisten kanssa unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun sovellettavista selkeästi määritellyistä talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevista ehdoista, joissa keskitytään rakenneuudistuksiin ja vakaaseen julkiseen talouteen ja jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa, johon sisältyy mainittujen ehtojen täyttämisen aikataulu. Yhteisymmärryspöytäkirjassa esitettyjen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen on oltava yhdenmukaisia 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen kanssa, mukaan lukien ne makrotalouden sopeutusohjelmat ja rakenneuudistusohjelmat, joita Ukraina on toteuttanut IMF:n tuella.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla ehdoilla pyritään erityisesti parantamaan Ukrainan julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta muun muassa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käytön osalta. Toimenpiteitä suunniteltaessa on otettava asianmukaisesti huomioon myös edistyminen markkinoiden vastavuoroisessa avaamisessa, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan kehittyminen sekä muut unionin ulkopolitiikan painopisteet. Komissio seuraa säännöllisesti, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.

3.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Ukrainan välisessä lainasopimuksessa.

4.Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin, että 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät edelleen, mukaan lukien sen, onko Ukrainan talouspolitiikka unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista. Tätä tarkistusta varten komissio sovittaa toimintansa tiiviisti yhteen IMF:n ja Maailmanpankin sekä tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

4 artikla

1.Jollei 3 kohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu, komissio asettaa unionin makrotaloudellisen avun käyttöön kahdessa samansuuruisessa lainaerässä. Kunkin erän maksuaikataulu vahvistetaan 3 artiklassa tarkoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa.

2.Lainoina myönnetyn unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrät rahoitetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 5 mukaisesti.

3.Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta sen perusteella, täyttyvätkö seuraavat edellytykset:

a)2 artiklassa säädetty edellytys;

b)jatkuvasti tyydyttävät tulokset IMF:n muun kuin ennalta varautuvan luottojärjestelyn täytäntöönpanossa;

c)yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen täyttyminen tyydyttävällä tavalla.

Toinen erä voidaan lähtökohtaisesti maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta.

4.Jos 3 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, komission on tilapäisesti keskeytettävä tai peruutettava unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen. Tällöin sen on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskeyttämisen tai peruuttamisen syyt.

5.Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan Ukrainan keskuspankille. Ellei yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin sovita ja edellyttäen, että siinä vahvistetaan jäljellä oleva julkisen talouden rahoitustarve, unionin varat voidaan siirtää Ukrainan valtiovarainministeriölle, joka on lopullinen avunsaaja.

5 artikla

1.Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät lainanotto- ja lainanantotoimet toteutetaan euromääräisinä ja käyttäen samaa arvopäivää, eikä niistä saa aiheutua unionille tilannetta, jossa anto- ja ottolainauksen erääntymisajat poikkeavat toisistaan, eikä sitä saa asettaa alttiiksi valuuttakurssi- tai korkoriskeille tai muille kaupallisille riskeille.

2.Olosuhteiden salliessa ja Ukrainan pyynnöstä komissio voi toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisältyy aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke ja että vastaava lauseke sisältyy myös lainanottotoimien ehtoihin.

3.Jos olosuhteet sallivat edullisemman lainakoron ja jos Ukraina sitä pyytää, komissio voi päättää jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset lainansa tai osan niistä tai se voi järjestellä rahoitusehdot uudelleen. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet on toteutettava 1 ja 4 kohdan mukaisesti, eivätkä ne saa pidentää kyseisen lainan erääntymisaikaa tai kasvattaa jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää.

4.Ukrainan on maksettava kaikki kulut, joita unionille aiheutuu tämän päätöksen mukaisista lainanotto- ja lainanantotoimista.

5.Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä.

6 artikla

1.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 6 .

2.Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla.

3.Ukrainan viranomaisten kanssa tehtävät laina- ja avustussopimus sisältävät määräykset, joilla

a)varmistetaan, että Ukraina tarkistaa säännöllisesti, että unionin talousarviosta myönnettyä rahoitusta on käytetty oikein, toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja tarpeen mukaan ryhtyy oikeudellisiin toimenpiteisiin periäkseen takaisin mahdolliset tämän päätöksen nojalla myönnetyt varat, jotka on käytetty väärin;

b)varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja etenkin määrätään erityistoimenpiteistä unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun kohdistuvien petosten, korruption ja muiden sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja torjumiseksi neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 7 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 8 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 9 mukaisesti sekä neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 10 mukaisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat Euroopan syyttäjänvirastoa koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön, ja tätä varten Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) on nimenomaisesti annettava valtuudet suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien erityisesti paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, joihin sisältyy digitaalinen rikostutkinta ja haastatteluja; annetaan komissiolle tai sen edustajille nimenomainen lupa suorittaa tarkastuksia, paikalla suoritettavat tarkastukset ja todentamiset mukaan lukien;

c)annetaan komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle nimenomainen lupa suorittaa tarkastuksia unionin makrotaloudellisen rahoitusavun saatavuusaikana ja sen jälkeen, mukaan lukien asiakirjatarkastukset ja paikalla tehtävät tarkastukset, kuten toiminnan arvioinnit;

d)varmistetaan, että unionilla on oikeus lainan aikaistettuun takaisinmaksuun ja/tai avustuksen täydelliseen takaisinmaksuun, jos on osoitettu, että Ukraina on unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnoinnissa sekaantunut petokseen tai korruptioon tai mihin tahansa muuhun unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan;

e)varmistetaan, että Ukraina maksaa kaikki unionille aiheutuvat rahoitusapuun liittyvät kustannukset.

4.Ennen unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanoa komissio selvittää operatiivisen arvioinnin avulla, että rahoitusavun kannalta merkitykselliset Ukrainan rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit ovat moitteettomia.

7 artikla

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

8 artikla

1.Komissio antaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta edeltävänä vuonna, täytäntöönpanoa koskeva arviointi mukaan lukien. Raportissa on

a)tarkasteltava edistymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa;

b)arvioitava Ukrainan taloudellista tilannetta ja näkymiä sekä edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkatoimien toteuttamisessa;

c)osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspoliittisten ehtojen, Ukrainassa meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä.

2.Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua siitä, kun 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu rahoitusavun saatavillaoloaika päättyy, jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin se on myötävaikuttanut avun tavoitteiden saavuttamiseen.

9 artikla

Tämä päätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 11  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 12 . 

◻  Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

·Ukrainan ulkoisten rahoitustarpeiden kattamiseen osallistuminen ottaen huomioon sen maksutaseen merkittävä heikkeneminen covid-19-pandemian johdosta sekä geopoliittisten rajajännitteiden vaikutus luottamukseen.

·Kumppanin julkisen rahoitustarpeen lieventäminen.

·Julkisen talouden tervehdyttämisen ja ulkoisen vakauttamisen tukeminen IMF:n ohjelman yhteydessä.

·Makrotalouden hallinnoinnin parantamiseen, talouden hallinnan ja läpinäkyvyyden lujittamiseen sekä kestävän kasvun edellytysten parantamiseen tähtäävien rakenneuudistusten tukeminen.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

X kesto on rajattu

–◻    voimassa 12 kuukauden jakson, joka alkaa vuonna 2022

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2022 ja päättyvät vuonna 2023 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2022 ja päättyvät vuonna 2023 maksumäärärahojen osalta.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 13   

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat – Ei sovelleta

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa: (milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella))

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–X    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–X    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–X    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2020/701, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä laajentumis- ja naapuruuskumppaneille covid-19-pandemian yhteydessä (EUVL L 165, 27.5.2020, s. 31–37).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1).

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(4)    Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL).

(6)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(7)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(8)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(9)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(10)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(11)    ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

(12)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(13)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(14)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(15)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(16)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(17)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(18)    Makrotaloudellisten rahoitusapulainojen kattamiseen osoitettu määrä (9 %), joka maksetaan yhteiseen vararahastoon.

(19)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(20)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(21)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(22)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(23)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(24)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).