EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 4.1.2022

COM(2022) 4 final

2021/0438(COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Moldovan tasavallalle

{SWD(2022) 1 final}

PERUSTELUT

1.EHDOTUKSEN TAUSTA

•Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Moldovan tasavaltaa ovat viime vuosina koetelleet monet, muun muassa taloudelliset ja poliittiset, vaikeudet. Vuonna 2020 covid-19-pandemialla ja kesän kuivuudella oli huomattavan kielteinen vaikutus kasvuun: maan BKT supistui 7 prosenttia. Moldovalle tämä merkitsi pahinta taantumaa sitten maailmanlaajuisen finanssikriisin. Taloudellista taantumaa pahensi entisestään marraskuussa 2020 pidettyjä presidentinvaaleja seurannut pitkittynyt poliittinen kriisi, joka ratkesi lopulta heinäkuussa 2021 pidetyillä parlamenttivaaleilla. Siitä alkaen, kun uusi uudistusmielinen hallitus aloitti tehtävässään elokuussa kaikki Moldovan poliittiset voimat (mukaan lukien presidentti, hallitus ja parlamentti) ovat toimineet yksituumaisesti ja asettuneet kannattamaan yhteistä tavoitteellista uudistusohjelmaa, jossa keskitytään keskeisiin politiikanaloihin, kuten oikeusalan uudistuksiin, hyvään hallintotapaan ja korruption torjuntaan.

Vaikka poliittinen tahtotila on saanut uutta pontta ja uudistusten toteuttamiseen on sitouduttu voimakkaasti, Moldovalla on edelleen ratkaistavanaan merkittäviä haasteita, jotka liittyvät muun muassa hallintoon, korruptioon, rajallisiin hallinnollisiin valmiuksiin ja äskettäiseen energiakriisiin, jonka seurauksena Moldovan talouden vakaus heikentyi entisestään ja maa joutui hankalaan neuvotteluprosessiin Gazpromin kanssa (uusi kaasuntoimitussopimus allekirjoitettiin 29. lokakuuta).

Koska Moldovan rahoitustarpeet ovat edelleen huomattavat – ulkoisen rahoitusvajeen arvioidaan olevan 1,2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022 – Moldovan hallitus pyysi 19. marraskuuta 2021 EU:lta uutta makrotaloudellista rahoitusapua, mitä edelsi IMF:n virkamiestason sopimus (josta ilmoitettiin 21. lokakuuta 2021) kolmivuotisesta 564 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisesta laajennetusta luotto-/ rahoitusjärjestelystä.

Poliittisen vakauden palauduttua ja arvioituaan poliittista ja taloudellista tilannetta perusteellisesti komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen uudesta 150 miljoonan euron makrotaloudellisesta tuesta Moldovan tasavallan hyväksi. Tuesta 120 miljoonaa euroa myönnetään lainoina ja 30 miljoonaa avustuksina.

Ehdotetulla makrotaloudellisella rahoitusavulla autettaisiin Moldovaa kattamaan osa jäljellä olevasta ulkoisesta rahoitustarpeesta, joka IMF:n uuden ohjelman yhteydessä on arvioitu 480 miljoonaksi Yhdysvaltain dollariksi vuosina 2021–2025.

Maksut suoritettaisiin kolmessa erässä siten, että jokainen erä, mukaan lukien ensimmäinen, olisi tiukasti kytketty sekä IMF:n ohjelman että useiden komission ja viranomaisten välillä sovittujen ja yhteisymmärryspöytäkirjassa lueteltujen lisätoimenpiteiden toteuttamisessa saavutettuun hyvään edistymiseen. Yhteisymmärryspöytäkirjassa keskitytään todennäköisesti politiikkauudistuksiin, jotka koskevat vuonna 2014 tapahtuneeseen pankkipetokseen liittyvään varojen takaisinperintää, edelleen jatkuvia julkisen varainhoidon uudistuksia, oikeusalan uudistusta, energia-alaa sekä yleisesti liiketoimintaympäristöä. Tarkoituksena on, että ehdotettu järjestely toteutuu rinnan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (NDICI) rahoitettavien talousarviotoimien yhteydessä annettavan tuen kanssa.

Tähän ehdotukseen liittyvässä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa selostetun mukaisesti ja Euroopan ulkosuhdehallinnon poliittisesta tilanteesta tekemän arvion perusteella komissio katsoo, että ehdotetulle makrotaloudelliselle rahoitusavulle asetetut poliittiset ja taloudelliset edellytykset täyttyvät.

•Yleinen tausta

Vaikka elpyminen vuoden 2020 vakavan taantuman jälkeen on ollut huomattavaa, Moldovan makrotalouden näkymät ovat edelleen haavoittuvat. Tämä johtuu osittain vaikeasta pandemiatilanteesta (covid-19-tapausten määrä kasvaa, ja rokotuskattavuus oli joulukuun 2021 alussa alle 30 %) sekä viimeaikaisesta kaasukriisistä, joka on lisännyt entisestään Moldovan talousvaikeuksia. Näiden lisäksi maata vaivaavat rakenteelliset heikkoudet, joita ovat erityisesti rajalliset hallinnolliset valmiudet, tarve parantaa edelleen hallintoa sekä käynnissä oleva korruption torjunta.

Pandemian aiheuttaman, vuonna 2020 tapahtuneen jyrkän pudotuksen jälkeen talous elpyi merkittävästi vuoden 2021 alkupuoliskolla, jolloin BKT kasvoi 11,5 prosenttia, joskin se oli pitkälti alhaisen lähtötason ansiota. Kasvun ennustetaan hidastuvan vuoden jälkipuoliskolla inflaation kiihtyessä ja kotitalouksien kulutuksen heiketessä. Tätä taustaa vasten IMF ja Maailmanpankki olettavat talouden elpyvän tänä vuonna noin seitsemän prosenttia ja supistuvan ensi vuonna 4,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Viime vuoden merkittävän disinflaation jälkeen kuluttajaindeksillä mitattu inflaatio kiihtyi voimakkaasti vuonna 2021 ja oli enimmillään, 8,8 prosenttia, lokakuussa, mikä ylitti merkittävästi Moldovan keskuspankin asettaman 5 prosentin (+/–1,5 prosenttiyksikköä) tavoitetason. Inflaation kiihtyminen johtuu pitkälti elintarvikkeiden ja energian hintojen noususta. Vastauksena voimakkaisiin inflaatiopaineisiin keskuspankki nosti viitekorkoaan useita kertoja tänä vuonna, ja lokakuussa korko oli 5,5 prosenttia. Moldovan keskuspankin mukaan inflaatio nousee vuoden 2022 alkupuoliskolla kaksinumeroiseksi, enimmillään 15 prosenttiin. Nousun oletetaan olevan osin tilapäistä, mutta se voi myös johtaa siihen, että rahapolitiikkaa edelleen kiristetään.

Parempien kasvunäkymien ja suurempien verotulojen seurauksena hallitus muutti syyskuussa valtion talousarviolakia, koska se oletti alijäämän olevan alun perin oletettua pienempi eli 5,1 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vuoden 2021 alussa alijäämän oli oletettu olevan 6,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Kun otetaan huomioon meneillään oleva energiakriisi sekä viranomaisten suunnitelmat ottaa käyttöön kompensaatiotoimenpiteitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuluttajien suojelemiseksi, Moldovan julkisen talouden rahoitusaseman ennustetaan heikkenevän ensi vuonna. Parlamentille 25. marraskuuta esitetyn vuoden 2022 valtion talousarvion mukaan julkisen talouden alijäämä kasvaa ensi vuonna 6 prosenttiin suhteessa BKT:hen. Luku on suuri verrattuna Moldovan pitkän aikavälin keskiarvoihin, jotka ovat olleet alle 2 prosenttia suhteessa BKT:hen vuosina 2015–2019. Menojen ennustetaan kasvavan 7,6 miljardilla leulla ja tulojen kasvavan 4,2 miljardilla leulla, mitä tukee arvonlisäverokertymän lisääntyminen.

Kun otetaan huomioon menojen kasvu, Moldovan julkisen velan ennustetaan kasvavan melko huomattavasti, keskipitkällä aikavälillä yli 40 prosenttiin suhteessa BKT:hen siitäkin huolimatta, että kansainväliset kumppanit ovat myöntäneet lisäapua energiahintojen vaikutusten lieventämiseen. Vuonna 2019 ennen pandemian aiheuttamaa taantumaa ja kaasukriisiä velka oli noin 28 prosenttia suhteessa BKT:hen.

Vaihtotaseen alijäämä, joka vuonna 2020 supistui 6,6 prosenttiin, kasvoi vuoden 2021 alkupuoliskolla vuositasolla 14 prosenttiin suhteessa BKT:hen, mikä aiheutti jälleen Moldovan maksutaseeseen kohdistuvia paineita. IMF:n ennusteiden mukaan vaihtotaseen alijäämä on vuoden loppuun mennessä 1,5 miljardia Yhdysvaltain dollaria (noin 11 prosenttia suhteessa BKT:hen) eli lähes kaksi kertaa suurempi kuin viime vuonna. Tämä johtuu pitkälti siitä, että sekä tuonti että vienti kasvoivat merkittävästi vuonna 2021. Vienti kasvoi tammi–syyskuun välisenä aikana 21,1 prosenttia verrattuna samaan ajanjaksoon vuonna 2020, mutta tuonnin 31,7 prosentin kasvu oli voimakkaampaa.

Moldovan valuuttavaranto pysyi vakaana koko pandemian ajan vuonna 2020 ja kasvoi vuonna 2021. Se pysyi historiallisesti tarkasteltuna suurena ja oli syyskuun lopussa 4 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Tämä vastaa kahdeksan kuukauden tuontia ja perustuu pitkälti IMF:n elokuussa myöntämään 236 miljoonan Yhdysvaltain dollarin erityisnosto-oikeuteen, joka kuului rahaston maailmanlaajuisiin covid-19-kriisin torjuntatoimiin.

•Yhdenmukaisuus muiden alaa koskevien politiikkojen säännösten kanssa

Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 25. toukokuuta 2020 päätöksen N:o 701/2020/EU, jolla Moldovan tasavallalle myönnettiin makrotaloudellista rahoitusapua 100 miljoonaa euroa lainoina (osana covid-19-pandemian yhteydessä laajentumis- ja naapuruusmaille osoitettua makrotaloudellista rahoitusapupakettia). Rahoitusapu maksettiin kokonaisuudessaan vuosina 2020–2021.

•Yhdenmukaisuus unionin muiden politiikkojen kanssa

Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvat maat voivat saada EU:lta makrotaloudellista rahoitusapua (jos ne täyttävät tietyt edellytykset). Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla täydennettäisiin naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen ja muiden EU:n ohjelmien puitteissa myönnettyjä avustuksia ja varsinkin ehtoja, jotka sisältyvät EU:n parhaillaan toteuttamiin budjettitukipaketteihin. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla tuettaisiin Moldovan viranomaisia niiden luodessa asianmukaista kehystä makrotalouspolitiikkaa ja rakenneuudistuksia varten, mikä lisäisi EU:n rahoitustoimien, myös muita rahoitusvälineitä käyttäen toteutettujen toimien, lisäarvoa ja tuloksellisuutta.

2.OIKEUSPERUSTA, TOISSIJAISUUSPERIAATE JA SUHTEELLISUUSPERIAATE

•Oikeusperusta

Tämän ehdotuksen oikeusperusta on SEUT-sopimuksen 212 artikla.

•Toissijaisuusperiaate (jaetun toimivallan osalta)

Ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen, koska jäsenvaltiot eivät voi yksin riittävällä tavalla saavuttaa ehdotuksen tavoitteita, jotka liittyvät Moldovan tasavallan makrotalouden lyhyen aikavälin vakauden palauttamiseen, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin Euroopan unionin tasolla. Pääasiallisia syitä tähän ovat kansallisen tason budjettirajoitteet ja tarve avunantajien vahvaan koordinointiin rahoitusavun ja sen vaikutusten maksimoimiseksi.

•Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen, koska siinä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen makrotalouden lyhyen aikavälin vakauteen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuten komissio on todennut IMF:n laatimien, laajennettuun rahoitusjärjestelyyn liittyvien arvioiden perusteella, ehdotetun uuden makrotaloudellisen rahoitusavun määrä kattaa 36 prosenttia arvioidusta vuosien 2021–2025 jäljellä olevasta rahoitusvajeesta. Tämä on makrotaloudellisen rahoitusavun operaatioiden taakanjakoa koskevien vakiokäytäntöjen mukaista (assosioituneen maan enimmäismäärä olisi Ecofin-neuvoston 8. lokakuuta 2002 antamien päätelmien mukaan 60 %) kun otetaan huomioon, että myös muut kahden- ja monenväliset rahoittajat ovat luvanneet myöntää Moldovalle tukea.

•Toimintatavan valinta

Hankerahoitus tai tekninen apu ei soveltuisi tai riittäisi makrotaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Tärkein lisäarvo, joka makrotaloudellisesta rahoitusavusta saadaan verrattuna muihin EU:n välineisiin, on se, että sillä helpotetaan ulkoisia rahoitusvaikeuksia ja autetaan luomaan vakaa makrotalouskehys – muun muassa parantamalla maksutaseen ja julkisen talouden tilanteen kestävyyttä – ja asianmukainen kehys rakenneuudistuksille. Makrotaloudellisella rahoitusavulla helpotetaan tarkoituksenmukaisen yleisen toimintakehyksen käyttöönottoa, mikä voi lisätä EU:n muista, kapea-alaisemmista rahoitusvälineistä Moldovassa rahoitettavien toimien tuloksellisuutta.

3.JÄLKIARVIOINTIEN, SIDOSRYHMIEN KUULEMISTEN JA VAIKUTUSTENARVIOINTIEN TULOKSET

•Sidosryhmien kuuleminen

Makrotaloudellinen rahoitusapu on erottamaton osa Moldovan tasavallan talouden vakauttamiseen annettavaa kansainvälistä tukea. Makrotaloudellista rahoitusapua koskevaa ehdotusta laatiessaan komission yksiköt ovat kuulleet IMF:ää ja Maailmanpankkia, jotka ovat jo käynnistäneet mittavia rahoitusohjelmia ja valmistelevat parhaillaan uusia. Komissio kuuli 25. marraskuuta 2021 talous- ja rahoituskomiteaa (varajäsenet), joka antoi ehdotusluonnokselle hyväksyntänsä. Komissio on ollut säännöllisesti yhteydessä myös Moldovan viranomaisiin.

•Asiantuntijatiedon keruu ja käyttö

Komission yksiköt ovat varainhoitoasetuksen vaatimuksia noudattaen tehneet osana covid-19-pandemian yhteydessä myönnettyä makrotaloudellista rahoitusapupakettia toiminnan arvioinnin Moldovan hallintomenettelyistä ja rahoitusketjuista selvittääkseen, tarjoavatko menettelyt riittävät takeet ohjelmapohjaisen avun, mukaan lukien makrotaloudellisen rahoitusavun, hallinnointiin. Konsulttiyrityksen laatima loppukertomus toiminnan arvioinnista saatiin helmikuussa 2020. Kertomuksessa todetaan, että julkisissa varainhoidon järjestelmissä ja muissa rahoitusketjuissa on tapahtunut selkeää edistystä vuodesta 2015, jolloin tällainen arviointi tehtiin viimeksi, ja että Moldovan rahoitusketjujen ja -menettelyjen tila katsotaan myöhemmän makrotaloudellisen toiminnan kannalta suotuisaksi. Kehitystä seurataan jatkossa tiiviisti myös EU:n Chișinăun-edustuston säännöllisesti antamissa kertomuksissa julkisen varainhoidon uudistamisen edistymisestä.

•Vaikutustenarviointi

EU:n makrotaloudellinen rahoitusapu on poikkeuksellinen hätäavun väline, jolla pyritään ratkomaan vakavia maksutasevaikeuksia kolmansissa maissa. Komission paremman sääntelyn suuntaviivojen (SWD(2015) 111 final) mukaisesti tästä makrotaloudellista rahoitusapua koskevasta ehdotuksesta ei tarvitse tehdä vaikutustenarviointia, sillä tällaisessa hätätilanteessa on poliittisesti välttämätöntä toimia nopeasti.

Yleisesti ottaen makrotaloudellista rahoitusapua koskevat komission ehdotukset perustuvat EU:n naapurialueilla aiemmin toteutettujen toimien jälkiarvioinneista saatuihin kokemuksiin. Uudella makrotaloudellisella rahoitusavulla ja siihen liitetyllä talouden sopeutus- ja uudistusohjelmalla helpotetaan Moldovan lyhyen aikavälin rahoitustarpeita ja tuetaan politiikkatoimia, joilla pyritään vahvistamaan keskipitkän aikavälin maksutasetta ja julkisen talouden kestävyyttä sekä vauhdittamaan kestävää kasvua. Näin myös täydennetään IMF:n johtokunnan hyväksymää ohjelmaa. Näillä ehdoilla on määrä vaikuttaa joihinkin perustavaa laatua oleviin heikkouksiin, joita Moldovan taloudessa ja talouden ohjaus- ja hallintajärjestelmässä on vuosien kuluessa esiintynyt. Mahdollisia osa-alueita, joilla ehtoja voidaan periaatteessa asettaa, voisivat olla uudistukset finanssisektorin ohjaus- ja hallintajärjestelmän lujittamiseksi, julkinen varainhoito, energia-alan uudistukset, toimet sosiaalisen turvaverkon lujittamiseksi, investointiympäristön kohentaminen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpano.

•Perusoikeudet

4.TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Moldovan makrotaloudellisen rahoitusavun operaatiota varten ehdotettu 150 miljoonan euron summa on tarkoitus maksaa kolmessa samansuuruisessa erässä, jotka vapautetaan vuosina 2022–2024. Vuosien 2022–2024 rahoitussuunnitelman mukaan 30 miljoonan euron avustusosuus voidaan rahoittaa budjettikohdan 14 20 03 01 ”Avustuksina myönnettävä makrotaloudellinen rahoitusapu” käytettävissä olevista määrärahoista. 120 miljoonan euron lainaosuuden osalta ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn edellytetty 9 prosentin rahoitusaste (10,8 miljoona euroa) kohdennetaan naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen (NDICI) puitteissa (budjettikohta 14 02 01 70 ”NDICI – Yhteisen vararahaston rahoittaminen”).

5.LISÄTIEDOT

•Toteuttamissuunnitelmat, seuranta, arviointi ja raportointijärjestelyt

Euroopan unioni myöntää Moldovalle makrotaloudellista rahoitusapua yhteensä 150 miljoonaa euroa keskipitkän ja pitkän ajan lainojen ja avustusosuuden muodossa. Rahoitusavulla katetaan Moldovan jäljellä olevia ulkoisia rahoitustarpeita vuosina 2022–2024. Rahoitusapu suunnitellaan maksettavan kolmessa erässä tasaisin väliajoin edellyttäen, että kuhunkin erään liittyvät politiikkatoimet on toteutettu ajallaan.

Rahoitusapua hallinnoi komissio. Siihen sovelletaan EU:n varainhoitoasetuksen mukaisia petosten torjuntaa ja muita väärinkäytöksiä koskevia erityissäännöksiä.

Komissio ja Moldovan viranomaiset tekevät yhteisymmärryspöytäkirjan, joka sisältää ehdotettuun makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät rakenneuudistustoimenpiteet ja niiden ajoitukseen ja järjestykseen liittyvät näkökohdat. Kuten yleensäkin makrotaloudellisen rahoitusavun yhteydessä, erien maksamisen ehtona on lisäksi muun muassa se, että IMF:n ohjelman puitteissa tehtävien tarkastelujen tulokset ovat tyydyttäviä, ja se, että EU–Moldova-assosiaatiosopimuksen sekä pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanossa edistytään. Komissio aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa seuratakseen politiikkatoimien edistymistä edellä esitetyllä tavalla.

2021/0438 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä Moldovan tasavallalle

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 212 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)Euroopan unionin, jäljempänä ’unioni’, ja Moldovan tasavallan, jäljempänä ’Moldova’, suhteita kehitetään osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa ja itäistä kumppanuutta. Moldova liittyi unionin itäisen kumppanuuden ohjelmaan vuonna 2009, minkä jälkeen käynnistettiin neuvottelut EU:n ja Moldovan assosiaatiosopimuksesta. Tämä sopimus, jolla pitkälle menevä ja laaja-alainen vapaakauppa-alue toteutetaan asteittain, allekirjoitettiin vuonna 2014, ja se tuli voimaan 1. heinäkuuta 2016.

(2)Covid-19-pandemian vuonna 2020 aiheuttama taantuma, marraskuussa 2020 pidettyjä presidentinvaaleja seurannut poliittinen pattitilanne sekä viimeaikainen energiakriisi ovat koetelleet merkittävästi Moldovan taloutta. Tilanne on vaikuttanut osaltaan Moldovan huomattavaan rahoitusvajeeseen, ulkoisen rahoitusaseman heikkenemiseen sekä kasvaviin julkisen talouden tarpeisiin.

(3)Heinäkuussa 2021 pidettyjen vaalien jälkeen Moldovan hallitus on osoittanut olevansa vahvasti sitoutunut tekemään lisäuudistuksia kunnianhimoisella ”Moldovan hyvät ajat 2021–2025” -ohjelmalla, jossa keskitytään keskeisiin politiikanaloihin, joita ovat muun muassa oikeusalan uudistukset, korruption torjunta, hyvä hallintotapa ja oikeusvaltioperiaate.

(4)Uudistuksiin sitoutuneet viranomaiset ovat vahvalla poliittisella tahdolla nopeuttaneet merkittävästi uudistusten toteuttamista, minkä ansiosta Moldova on myös voinut saattaa onnistuneesti päätökseen covid-19-pandemiaan liittyvän makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation 1 , sillä kaikki unionin kanssa yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitut uudistustoimet on toteutettu lukuun ottamatta yhtä eli varojen takaisinperintää koskevaa tointa, jonka soveltamisesta luovuttiin. Tätä varten komissio kuuli jäsenvaltioiden komiteaa, joka ei esittänyt vastalauseita.

(5)Sen jälkeen kun vuonna 2020 neuvotellun uuden IMF:n ohjelman hyväksyminen pysähtyi, Kansainvälinen valuuttarahasto, jäljempänä ’IMF’, on käynnistänyt uudelleen, heinäkuun 2021 vaalien jälkeen vuoropuhelun Moldovan kanssa ja saanut aikaan (21 päivänä lokakuuta 2021) virkamiestason sopimuksen 564 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisesta laajennetusta luotto-/ rahoitusjärjestelystä. Uusi ohjelma hyväksyttiin IMF:n johtokunnan päätöksellä [20 päivänä joulukuuta 2021]. Ohjelmalla pyritään ylläpitämään talouden elpymistä ja käynnistämään tavoitteellinen hallintoa ja instituutioita koskeva uudistusohjelma, jolla lisätä läpinäkyvyyttä ja vastuuvelvollisuutta, parannetaan julkisen politiikan ennustettavuutta, vahvistetaan rahoituslaitoksia ja edistetään sääntelyn purkamista.

(6)Taloustilanteen ja -näkymien heikentyessä Moldova pyysi unionilta lisää makrotaloudellista rahoitusapua marraskuussa 2021.

(7)Moldovan alustava osuus Euroopan naapuruusvälineen määrärahoista vuosiksi 2014–2020 on 518,15 miljoonaa euroa, ja tähän sisältyy myös budjettituki ja tekninen apu. Yhdistetyissä tukikehyksissä, jotka koskevat vuosia 2014–2017 ja vuosia 2017–2020, esitettiin Euroopan naapuruusvälineestä edellisellä budjettikaudella rahoitetun Moldovan kanssa tehtävän yhteistyön keskeiset painopisteet. Vuosien 2021–2027 painopisteet vahvistetaan uudessa suuntaa-antavassa monivuotisessa ohjelmassa, joka on laadittu tiiviissä yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa.

(8)Koska Moldova kuuluu Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin, se olisi katsottava oikeutetuksi saamaan unionin makrotaloudellista rahoitusapua.

(9)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun olisi oltava poikkeuksellinen rahoitusväline, jolla myönnetään sitomatonta ja kohdentamatonta maksutasetukea avunsaajan välittömiin ulkoisen rahoituksen tarpeisiin. Sillä olisi tuettava sellaisen toimenpideohjelman toteuttamista, joka sisältää tiukkoja ja välittömiä sopeutus- ja rakenneuudistustoimia maksutasetilanteen parantamiseksi lyhyellä aikavälillä.

(10)Moldovan maksutaseessa on IMF:n ja muiden monenvälisten laitosten käyttöön asettamien varojen jälkeen edelleen huomattava ulkoinen rahoitusvaje, joten Moldovalle annettavaa unionin makrotaloudellista rahoitusapua pidetään tämänhetkisissä poikkeusolosuhteissa asianmukaisena vastauksena Moldovan pyyntöön saada tukea talouden vakauttamiseen yhdessä IMF:n ohjelman kanssa. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla on tarkoitus tukea Moldovan talouden vakauttamista ja rakenneuudistusohjelmaa ja täydentää IMF:n rahoitusjärjestelyn puitteissa käytettävissä olevia varoja.

(11)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi pyrittävä tukemaan Moldovan ulkoisen rahoitusaseman kestävyyden palauttamista ja siten maan taloudellista ja sosiaalista kehitystä.

(12)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun odotetaan kulkevan käsi kädessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 2 perustetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen mukaisten budjettitukitoimien maksujen suorittamisen kanssa.

(13)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä vahvistetaan Moldovan jäljellä olevien ulkoisten rahoitustarpeiden kattavan määrällisen arvioinnin perusteella, ja siinä otetaan huomioon maan kyky rahoittaa toimintaansa omista varoistaan ja erityisesti sen käytössä oleva kansainvälinen valuuttavaranto. Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi täydennettävä IMF:n ja Maailmanpankin ohjelmia ja rahoitusta. Rahoitusavun määrää vahvistettaessa otetaan huomioon myös monenvälisiltä avunantajilta odotettavissa olevat rahoitusosuudet, tarve varmistaa oikeudenmukainen taakanjako unionin ja muiden avunantajien välillä, unionin muiden ulkoisten rahoitusvälineiden aiempi käyttö Moldovassa ja kaiken unionin toiminnan lisäarvo.

(14)Osa rahoitusavusta olisi myönnettävä avustuksina, kun otetaan huomioon Moldovan jäljellä olevat ulkoiset rahoitustarpeet, sen taloudellisen kehityksen taso mitattuna henkeä kohti laskettujen tulojen ja köyhyysasteen perusteella, sen kyky rahoittaa toimintaansa omista varoistaan ja erityisesti sen käytössä oleva kansainvälinen valuuttavaranto sekä sen takaisinmaksukyky, joka arvioidaan velanhoidon kestävyysanalyysin perusteella.

(15)Komission olisi varmistettava, että unionin makrotaloudellinen rahoitusapu vastaa oikeudellisesti ja sisällöltään unionin ulkoisen toiminnan eri alojen ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen keskeisiä periaatteita, tavoitteita ja toteutettuja toimenpiteitä.

(16)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava ulkopolitiikkaa, jota unioni soveltaa suhteissaan Moldovaan. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi työskenneltävä tiiviisti yhdessä koko makrotaloudellisen rahoitusapuoperaation keston ajan unionin ulkopolitiikan yhteensovittamiseksi ja sen johdonmukaisuuden varmistamiseksi.

(17)Unionin makrotaloudellisella rahoitusavulla olisi tuettava Moldovan sitoutumista unionin kanssa yhteisiin arvoihin, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallinto, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen, sekä sen sitoutumista avoimen, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan periaatteisiin.

(18)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä olisi oltava, että Moldova noudattaa toimivia demokratian mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää, ja oikeusvaltioperiaatetta ja takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen. Lisäksi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erityistavoitteina olisi oltava julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisääminen sekä finanssisektorin ohjauksen, hallinnan ja valvonnan vahvistaminen Moldovassa ja sellaisten rakenneuudistusten edistäminen, joilla pyritään tukemaan kestävää ja osallistavaa kasvua, työpaikkojen luomista ja julkisen talouden vakauttamista. Komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi säännöllisesti seurattava sekä edellytysten täyttymistä että näiden tavoitteiden saavuttamista.

(19)Jotta unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liittyvät unionin taloudelliset edut voidaan suojata tehokkaasti, Moldovan olisi toteutettava aiheellisia toimenpiteitä petosten, korruption ja muiden rahoitusapuun liittyvien sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja torjumiseksi. Lisäksi olisi säädettävä, että komissio huolehtii tarkastuksista ja tilintarkastustuomioistuin tilintarkastuksista.

(20)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston valtuuksia budjettivallan käyttäjinä.

(21)Avustuksina myönnettävien makrotaloudellisen rahoitusavun määrien ja lainoina myönnettyjen makrotaloudellisen rahoitusavun edellyttämien määrärahojen määrien olisi oltava yhdenmukaisia monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen talousarviomäärärahojen kanssa.

(22)Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnointi olisi annettava komission tehtäväksi. Sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat seurata tämän päätöksen täytäntöönpanoa, komission olisi annettava niille säännöllisesti tietoja rahoitusavun täytäntöönpanosta ja toimitettava niille asiaan liittyvät asiakirjat.

(23)Jotta voidaan varmistaa tämän päätöksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 3 mukaisesti.

(24)Unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun olisi sovellettava talouspoliittisia ehtoja, jotka vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa. Yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä tehokkuussyistä komissio olisi valtuutettava neuvottelemaan tällaisista ehdoista Moldovan viranomaisten kanssa jäsenvaltioiden edustajista muodostuvan komitean valvonnassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Kyseisen asetuksen mukaan neuvoa-antavaa menettelyä olisi sovellettava pääsääntöisesti kaikkiin muihin kuin asetuksessa säädettyihin tapauksiin. Kun otetaan huomioon yli 90 miljoonan euron suuruisen rahoitusavun mahdollisesti huomattava vaikutus, kyseisen raja-arvon ylittävissä toimissa on aiheellista käyttää tarkastelumenettelyä. Kun otetaan huomioon Moldovalle myönnettävän unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrä, yhteisymmärryspöytäkirjan hyväksymiseen sekä avun vähentämiseen, keskeyttämiseen tai peruuttamiseen olisi sovellettava tarkastelumenettelyä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

1.Unioni myöntää Moldovalle enintään 150 miljoonaa euroa makrotaloudellista rahoitusapua, jäljempänä ’unionin makrotaloudellinen rahoitusapu’, tukeakseen maan talouden vakauttamista ja sen huomattavaa uudistusohjelmaa. Tästä enimmäismäärästä enintään 120 miljoonaa euroa myönnetään lainoina ja enintään 30 miljoonaa euroa avustuksina. Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksaminen edellyttää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät unionin talousarvion asiaankuuluvaksi vuodeksi. Rahoitusavulla katetaan osa IMF:n ohjelmassa määritetyistä Moldovan maksutasetarpeista.

2.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun lainaosuuden rahoittamiseksi komissiolle annetaan valtuudet lainata tarvittavat varat unionin puolesta pääomamarkkinoilta tai rahoituslaitoksilta ja lainata ne edelleen Moldovalle. Lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta.

3.Komissio hallinnoi unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamista IMF:n ja Moldovan välisten sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen sekä Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa sovitussa EU–Moldova-assosiaatiosopimuksessa, mukaan lukien pitkälle menevässä ja laaja-alaisessa vapaakauppasopimuksessa, vahvistettujen talousuudistuksia koskevien keskeisten periaatteiden ja tavoitteiden kanssa yhteensopivalla tavalla.

Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti tietoja unionin makrotaloudellisesta rahoitusavusta, myös sen maksamisesta, ja toimittaa kyseisille toimielimille asiaan liittyvät asiakirjat ajallaan.

4.Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla kahden ja puolen vuoden ajan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan voimaantulon jälkeisestä päivästä alkaen.

5.Jos Moldovan rahoitustarpeet vähenevät alkuperäisiin ennusteisiin nähden olennaisesti unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksukaudella, komissio vähentää avun määrää tai keskeyttää tai peruuttaa avun 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2 artikla

1.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun edellytyksenä on, että Moldova noudattaa toimivia demokratian mekanismeja, kuten parlamentaarista monipuoluejärjestelmää, ja oikeusvaltioperiaatetta ja takaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen.

2.Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto valvovat tämän edellytyksen täyttymistä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun koko elinkaaren ajan.

3.Edellä olevia 1 ja 2 kohtaa sovelletaan neuvoston päätöksen 2010/427/EU 4 mukaisesti.

3 artikla

1.Komissio sopii 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen Moldovan viranomaisten kanssa unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun liitettävistä selkeästi määritellyistä talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevista ehdoista, joissa keskitytään rakenneuudistuksiin ja vakaaseen julkiseen talouteen; nämä ehdot vahvistetaan yhteisymmärryspöytäkirjassa, johon sisältyy mainittujen ehtojen täyttämisen aikataulu. Yhteisymmärryspöytäkirjassa esitettyjen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen on oltava yhdenmukaisia 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sopimusten tai yhteisymmärryspöytäkirjojen kanssa, mukaan lukien ne makrotalouden sopeutusohjelmat ja rakenneuudistusohjelmat, joita Moldova on toteuttanut IMF:n tuella.

2.Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla ehdoilla pyritään erityisesti parantamaan Moldovan julkisten varainhoitojärjestelmien tehokkuutta, läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta muun muassa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käytön osalta. Politiikkatoimenpiteitä suunniteltaessa on otettava asianmukaisesti huomioon myös edistyminen markkinoiden vastavuoroisessa avaamisessa, sääntöihin perustuvan ja oikeudenmukaisen kaupan kehitys ja muut unionin ulkopolitiikan painopisteet. Komissio seuraa säännöllisesti, miten näiden tavoitteiden saavuttamisessa edistytään.

3.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun yksityiskohtaiset rahoitusehdot vahvistetaan komission ja Moldovan välillä tehtävissä lainasopimuksessa ja avustussopimuksessa.

4.Komissio tarkistaa säännöllisin väliajoin, että 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät edelleen, mukaan lukien sen, onko Moldovan talouspolitiikka unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tavoitteiden mukaista. Tätä tarkistusta varten komissio sovittaa toimintansa tiiviisti yhteen IMF:n ja Maailmanpankin sekä tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

4 artikla

1.Jollei 3 kohdassa säädetyistä edellytyksistä muuta johdu, komissio asettaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun käyttöön erissä, joihin kuhunkin kuuluu laina- ja avustusosuus. Kunkin erän suuruus vahvistetaan 3 artiklassa tarkoitetussa yhteisymmärryspöytäkirjassa.

2.Lainoina myönnetyn unionin makrotaloudellisen rahoitusavun määrät rahoitetaan tarvittaessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 mukaisesti.

3.Komissio tekee päätöksen erien maksamisesta sen perusteella, täyttyvätkö seuraavat edellytykset:

a)2 artiklassa säädetty edellytys;

b)jatkuva tyydyttävä edistyminen sellaisen toimenpideohjelman täytäntöönpanossa, joka sisältää IMF:n muulla kuin ennaltavarautuvalla luottojärjestelyllä tukemia tiukkoja sopeutus- ja rakenneuudistustoimia;

c)yhteisymmärryspöytäkirjassa sovittujen talouspolitiikkaa ja rahoitusta koskevien ehtojen täyttyminen tyydyttävällä tavalla.

Toinen erä voidaan periaatteessa maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua ensimmäisen erän maksamisesta. Kolmas erä voidaan periaatteessa maksaa aikaisintaan kolmen kuukauden kuluttua toisen erän maksamisesta.

4.Jos 3 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty, komissio keskeyttää tilapäisesti tai peruuttaa unionin makrotaloudellisen rahoitusavun maksamisen. Tällaisissa tapauksissa se ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle keskeyttämisen tai peruuttamisen syyt.

5.Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu maksetaan Moldovan keskuspankille. Ellei yhteisymmärryspöytäkirjassa toisin sovita ja edellyttäen, että siinä vahvistetaan jäljellä oleva julkisen talouden rahoitustarve, unionin varat voidaan siirtää Moldovan valtiovarainministeriölle, joka on lopullinen avunsaaja.

5 artikla

1.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun lainaosuuteen liittyvät lainanotto- ja lainanantotoimet suoritetaan euromääräisinä ja käyttäen samaa arvopäivää, eikä niistä saa aiheutua unionille tilannetta, jossa anto- ja ottolainauksen maturiteetit poikkeavat toisistaan, eikä unionia saa asettaa alttiiksi valuuttakurssi- tai korkoriskeille tai muille kaupallisille riskeille.

2.Olosuhteiden salliessa ja Moldovan sitä pyytäessä komissio voi toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että lainaehtoihin sisällytetään aikaistettua takaisinmaksua koskeva lauseke ja että vastaava lauseke sisällytetään myös lainanottotoimien ehtoihin.

3.Jos olosuhteet sallivat edullisemman lainakoron ja jos Moldova sitä pyytää, komissio voi päättää jälleenrahoittaa kaikki alkuperäiset lainansa tai osan niistä tai se voi järjestellä rahoitusehdot uudelleen. Jälleenrahoitus- tai uudelleenjärjestelytoimet toteutetaan 1 ja 4 kohdan mukaisesti, eivätkä ne pidennä kyseisten lainojen maturiteettia eivätkä kasvata jälleenrahoituksen tai uudelleenjärjestelyn ajankohtana jäljellä olevan pääoman määrää.

4.Moldovan on maksettava kaikki kulut, joita unionille aiheutuu tämän päätöksen mukaisista lainanotto- ja lainanantotoimista.

5.Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen toimien etenemisestä.

6 artikla

1.Unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa noudatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046 5 .

2.Unionin makrotaloudellinen rahoitusapu pannaan täytäntöön suoran hallinnoinnin avulla.

3.Moldovan viranomaisten kanssa tehtävät lainasopimus ja avustussopimus sisältävät määräykset, joilla

a)varmistetaan, että Moldova tarkistaa säännöllisesti unionin talousarviosta myönnetyn rahoituksen käytön asianmukaisuuden, toteuttaa tarkoituksenmukaiset toimenpiteet väärinkäytösten ja petosten estämiseksi ja ryhtyy tarvittaessa oikeudellisiin toimenpiteisiin periäkseen takaisin mahdolliset tämän päätöksen nojalla myönnetyt varat, joita on käytetty väärin;

b)varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojaaminen ja etenkin määrätään erityistoimenpiteistä unionin makrotaloudelliseen rahoitusapuun kohdistuvien petosten, korruption ja muiden sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ja torjumiseksi neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 6 , neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 7 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 8 mukaisesti sekä neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 9 mukaisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat Euroopan syyttäjänvirastoa koskevaan tiiviimpään yhteistyöhön. Tätä varten Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) on nimenomaisesti annettava valtuudet suorittaa tutkimuksia, mukaan lukien erityisesti paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, joihin sisältyy digitaalinen rikostutkinta ja haastatteluja; annetaan komissiolle tai sen edustajille nimenomaiset valtuudet suorittaa tarkastuksia, paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset mukaan lukien;

c)annetaan komissiolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle nimenomaiset valtuudet suorittaa tarkastuksia aikana, jona unionin makrotaloudellinen rahoitusapu on saatavilla, ja sen jälkeen, mukaan lukien asiakirjatarkastukset ja paikan päällä tehtävät tarkastukset, esimerkiksi toiminnan arvioinnit;

d)varmistetaan, että unionilla on oikeus lainan aikaistettuun takaisinmaksuun ja/tai avustuksen täydelliseen takaisinmaksuun, jos on osoitettu, että Moldova on unionin makrotaloudellisen rahoitusavun hallinnoinnissa sekaantunut petokseen tai korruptioon tai mihin tahansa muuhun unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan laittomaan toimintaan.

e)varmistetaan, että Moldova maksaa kaikki unionille aiheutuvat rahoitusapuun liittyvät kustannukset.

4.Ennen unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanoa komissio selvittää toiminnan arvioinnin avulla, ovatko avun kannalta olennaiset Moldovan rahoitusjärjestelyt, hallintomenettelyt sekä sisäiset ja ulkoiset valvontamekanismit moitteettomia.

7 artikla

1.Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

8 artikla

1.Komissio antaa vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta edellisen vuoden aikana, täytäntöönpanoa koskeva arviointi mukaan lukien. Kertomuksessa on

a)tarkasteltava unionin makrotaloudellisen rahoitusavun täytäntöönpanossa tapahtunutta edistystä;

b)arvioitava Moldovan taloustilannetta ja -näkymiä sekä edistymistä 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa;

c)osoitettava yhteys yhteisymmärryspöytäkirjassa vahvistettujen talouspoliittisten ehtojen, Moldovassa meneillään olevan talous- ja finanssipoliittisen kehityksen sekä unionin makrotaloudellisen rahoitusavun erien maksamista koskevien komission päätösten välillä.

2.Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun saatavuusajan päättymisestä jälkiarviointikertomuksen, jossa arvioidaan päätökseen saadun unionin makrotaloudellisen rahoitusavun tuloksia ja tehokkuutta ja sitä, missä määrin rahoitusapu on myötävaikuttanut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

9 artikla

Tämä päätös tulee voimaan kolmantena päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tehty Brysselissä

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t)

1.3.Ehdotus/aloite liittyy

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Yleistavoite (Yleistavoitteet)

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

1.4.4.Tulosindikaattorit

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat)

2.HALLINNOINTI

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t)

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 

1.1.Ehdotuksen/aloitteen nimi

1.2.Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) 10  

1.3.Ehdotuksen/aloitteen luonne

X Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen 11  

◻ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen. 

◻ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.Tavoite (Tavoitteet)

1.4.1.Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

1.4.2.Erityistavoite (Erityistavoitteet)

1.4.3.Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

·Moldovan ulkoisten rahoitustarpeiden kattamiseen osallistuminen ottaen huomioon sen maksutaseen merkittävä heikkeneminen covid-19-pandemian johdosta;

·kumppanin julkisen rahoitustarpeen lieventäminen;

·julkisen talouden tervehdyttämisen ja ulkoisen vakauttamisen tukeminen IMF:n ohjelman yhteydessä;

·makrotalouden hallinnoinnin parantamiseen, talouden hallinnan ja läpinäkyvyyden lujittamiseen sekä kestävän kasvun edellytysten parantamiseen tähtäävien rakenneuudistusten tukeminen.

1.4.4.Tulosindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen etenemistä ja tuloksia seurataan.

1.5.Ehdotuksen/aloitteen perustelut 

1.5.1.Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä sekä aloitteen yksityiskohtainen toteutusaikataulu

1.5.2.EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo (joka voi olla seurausta eri tekijöistä, kuten koordinoinnin paranemisesta, oikeusvarmuudesta tai toiminnan vaikuttavuuden tai täydentävyyden paranemisesta). EU:n osallistumisesta saatavalla lisäarvolla tarkoitetaan tässä kohdassa arvoa, jonka EU:n osallistuminen tuottaa sen arvon lisäksi, joka olisi saatu aikaan pelkillä jäsenvaltioiden toimilla.

1.5.3.Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.Yhteensopivuus monivuotisen rahoituskehyksen kanssa ja mahdolliset synergiaedut suhteessa muihin kyseeseen tuleviin välineisiin

1.5.5.Arvio käytettävissä olevista rahoitusvaihtoehdoista, mukaan lukien mahdollisuudet määrärahojen uudelleenkohdentamiseen

1.6.Ehdotetun toimen/aloitteen kesto ja rahoitusvaikutukset

X kesto on rajattu

–◻    alkaa vuonna 2022 ja päättyy vuonna 2024

–◻    Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2022 ja päättyvät vuonna 2024 maksusitoumusmäärärahojen osalta ja alkavat vuonna 2022 ja päättyvät vuonna 2025 maksumäärärahojen osalta.

◻ kestoa ei ole rajattu

–Käynnistysvaihe alkaa vuonna VVVV ja päättyy vuonna VVVV,

–minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.Hallinnointitapa (Hallinnointitavat) 12   

X Suora hallinnointi, jonka komissio toteuttaa käyttämällä

–X yksiköitään, myös unionin edustustoissa olevaa henkilöstöään

–◻ toimeenpanovirastoja

◻ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

◻ Välillinen hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

–◻ kolmansille maille tai niiden nimeämille elimille

–◻ kansainvälisille järjestöille ja niiden erityisjärjestöille (tarkennettava)

–◻ Euroopan investointipankille tai Euroopan investointirahastolle

–◻ varainhoitoasetuksen 70 ja 71 artiklassa tarkoitetuille elimille

–◻ julkisoikeudellisille yhteisöille

–◻ sellaisille julkisen palvelun tehtäviä hoitaville yksityisoikeudellisille elimille, joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ sellaisille jäsenvaltion yksityisoikeuden mukaisille elimille, joille on annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpano ja joille annetaan riittävät rahoitustakuut;

–◻ henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU-sopimuksen V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia ja jotka nimetään asiaa koskevassa perussäädöksessä.

–Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, olisi annettava lisätietoja kohdassa ”Huomautukset”.

Huomautukset:

2.HALLINNOINTI 

2.1.Seuranta- ja raportointisäännöt 

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset.

2.2.Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä(t) 

2.2.1.Perustelut ehdotetu(i)lle hallinnointitavalle(/-tavoille), rahoituksen toteutusmekanismille(/-mekanismeille), maksujärjestelyille sekä valvontastrategialle

2.2.2.Tiedot todetuista riskeistä ja niiden vähentämiseksi käyttöön otetuista sisäisistä valvontajärjestelmistä

2.2.3.Valvonnan kustannustehokkuutta (valvontakustannusten suhde hallinnoitujen varojen arvoon) koskevat arviot ja perustelut sekä arviot maksujen suoritusajankohdan ja toimen päättämisajankohdan odotetuista virheriskitasoista 

2.3.Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi 

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut ehkäisy- ja suojatoimenpiteet, esimerkiksi petostentorjuntastrategian pohjalta

3.EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 

3.1.Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat 

·Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

·Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat – Ei sovelleta

3.2.Arvioidut vaikutukset määrärahoihin 

3.2.1.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista toimintamäärärahoihin 

–◻    Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

–X    Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen, toistetaan edellä oleva osa: (milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella))

Tämän osan täyttämisessä on käytettävä rahoitusselvityksen liitteessä (sisäisten sääntöjen liite V) olevaa hallintomäärärahoja koskevaa selvitystä, joka on laadittava ennen rahoitusselvityksen laatimista. Liite ladataan DECIDE-tietokantaan komission sisäistä lausuntokierrosta varten.

3.2.2.Arvioidut toimintamäärärahoista rahoitetut tuotokset 

maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

3.2.3.Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista hallintomäärärahoihin 

–X    Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Henkilöresursseja koskeva määrärahatarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetuilla pääosaston määrärahoilla ja/tai pääosastossa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen tuloksena saaduilla määrärahoilla

3.2.3.1.Henkilöresurssien arvioitu tarve

–X    Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

Arvio kokoaikaiseksi henkilöstöksi muutettuna

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

3.2.4.Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa 

Ehdotus/aloite

–X    voidaan rahoittaa kokonaan kohdentamalla menoja uudelleen monivuotisen rahoituskehyksen kyseisen otsakkeen sisällä.

3.2.5.Ulkopuolisten tahojen rahoitusosuudet 

Ehdotus/aloite

–X    rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

3.3.Arvioidut vaikutukset tuloihin 

–X    Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

(1)    Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2020/701, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämisestä laajentumis- ja naapuruuskumppaneille covid-19-pandemian yhteydessä (EUVL L 165, 27.5.2020, s. 31–37).

(2)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1).

(3)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(4)    Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).

(5)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).

(6)    Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).

(7)    Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).

(8)    Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).

(9)    Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).

(10)    ABM: Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB) ABB: toimintoperusteinen budjetointi

(11)    Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 54 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa.

(12)    Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa: https://myintracomm.ec.europa.eu/budgweb/EN/man/budgmanag/Pages/budgmanag.aspx  

(13)    JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

(14)    EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

(15)    Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

(16)    Virallisen budjettinimikkeistön mukaisesti.

(17)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(18)    Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

(19)    Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

(20)    Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

(21)    Sopimussuhteiset toimihenkilöt, paikalliset toimihenkilöt, kansalliset asiantuntijat, vuokrahenkilöstö ja nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa.

(22)    Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).