Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Uusi kaupunkiliikenteen kehys”

(2022/C 498/04)

Esittelijä: Linda GAASCH (LU, Vihreät) Luxemburgin kaupunginvaltuuston jäsen Viiteasiakirjat: Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n uusi kaupunkiliikenteen kehys COM(2021) 811 final SWD(2021) 470 final

POLIITTISET SUOSITUKSET

EUROOPAN ALUEIDEN KOMITEA (AK),

1.

suhtautuu myönteisesti uuden kaupunkiliikennettä koskevan kehyksen julkaisemiseen, sillä kaupunkialueilla, joilla syntyy edelleen 23 prosenttia kaikista liikenteen hiilidioksidipäästöistä, tarvitaan kiireellisiä toimia hiilestä irtautumisen ja liikennemuotosiirtymän edistämiseksi.

2.

korostaa, että EU:n kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan tehokasta monitasoista hallintoa, joka perustuu toissijaisuusperiaatteen aktiiviseen toteuttamiseen. Komitea kehottaa EU:ta vahvistamaan tätä varten suoraa vuoropuhelua paikallis- ja alueviranomaisten kanssa ja parantamaan mahdollisuuksia saada rahoitusta EU:n talousarviosta osana toissijaisuusperiaatteen aktiiviseen toteuttamiseen pohjautuvaa lähestymistapaa.

3.

palauttaa mieliin, että kaupunkikeskusten talouskasvu on suoraan yhteydessä liikenteen sujuvuuteen ja että liikenteen sujuvuus on riippuvaista siitä, onko tukena vahva julkisen liikenteen järjestelmä. Komitea korostaa, että ympäristövaikutusten lisäksi ruuhkista aiheutuu vuositasolla EU:n laajuisesti 270 miljardin euron kustannukset (1). Komitea muistuttaa julkisen liikenteen infrastruktuurin kärsineen viime vuosikymmeninä jatkuvasta alirahoituksesta ja painottaa tarvetta lisätä EU-rahoitusta, jonka avulla nopeutetaan liikkumismuotosiirtymää ja tuetaan paikallis- ja alueviranomaisia investoinneissa, joita EU:n kestävyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää.

4.

vahvistaa kannattavansa entistä suuremman huomion kiinnittämistä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin sekä tavoitetta yhdenmukaistaa lähestymistapaa EU:n laajuisesti. Komitea korostaa aktiivisten liikkumismuotojen, kuten kävelyn ja pyöräilyn, yhteiskunnallisia ja ympäristöhyötyjä, erityisesti kansanterveyden kannalta, ja kehottaa omaksumaan kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien tulevissa päivitetyissä ohjeissa kunnianhimoisen otteen. Se kehottaa soveltamaan julkisen tilan osoittamisessa eri käyttötarkoituksiin ja aluesuunnittelussa yhdennettyä toimintamallia, joka perustuu alan parhaisiin käytäntöihin, sekä edistämään kaupunkialueiden turvallisuutta kokonaisvaltaisesti. Komitea korostaa erityisesti kansalaisten ja etenkin naisten ja vammaisten henkilöiden aktiivisen osallistumisen merkitystä sitä ajatellen, että julkisen tilan käyttötarkoitusten muutoksia ymmärrettäisiin paremmin ja kaupunkialueilla voidaan tehostaa julkista liikennettä.

5.

korostaa, että liikkuvuutta koskevat poliittiset päätökset vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavoin, sillä naiset käyttävät perinteisesti julkista liikennettä enemmän kuin miehet, kun taas miehet turvautuvat enemmän autoon. Komitea kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia arvioimaan tulevien poliittisten ehdotusten vaikutusta eri sukupuoliin ennen ehdotusten esittämistä.

6.

huomauttaa, että tarvitaan tukikehys, jonka avulla paikallis- ja alueviranomaisia autetaan sisällyttämään ulkoiset kustannukset hintoihin ja panemaan saastuttaja maksaa -periaate täytäntöön. Lisäksi tarvitaan joustoa talousarviomenettelyihin. Tässä yhteydessä on tärkeää ottaa huomioon Itä-Euroopan maissa ja etenkin vähemmän kehittyneillä alueilla vallitseva tilanne. Siellä on yleensä enemmän saastuttavampia ajoneuvoja (henkilöautoja, linja-autoja). Saastuttavampien ajoneuvojen (Euro 1 – Euro 4) myyntiä olisi tärkeää säännellä EU:n tasolla, sillä näitä ajoneuvoja siirtyy Länsi-Euroopan markkinoilta Itä-Euroopan markkinoille. Tältä osin olisi myös tärkeää, että köyhemmät alueet ja maat kehittävät tukijärjestelmiä länsieurooppalaisia vastaavien olosuhteiden saavuttamiseksi. Komitea perää geopoliittisesta kontekstista johtuvaan bensiinin hinnannousuun puuttumiseksi toimia, jotka ovat johdonmukaisia unionin liikenteen hiilestä irrottamista koskevien tavoitteiden kanssa, ja viittaa tässä yhteydessä mahdollisuuteen käyttää julkisia tukia ympäristöystävällisten julkisten liikennepalvelujen tukemiseen ja liikennemuotosiirtymän edistämiseen kaupunkialueilla sekä liikkumismahdollisuuksiin liittyvän syrjäytymisen torjumiseen kaupunkien kehysalueilla ja syrjäisillä maaseutualueilla.

Aktiiviselle liikkumiselle keskeinen asema

7.

korostaa, että kävely ei aiheuta jalankulkijoille kustannuksia ja on lisäksi terveellistä ja kestävää ja että pyöräily on hiiletön ja kohtuuhintainen liikkumisvaihtoehto, joka on helppo yhdistää muihin liikennemuotoihin. Komitea kehottaa siksi komissiota edistämään valistustoimenpiteitä, joilla lisätään tietoisuutta aktiivisen liikkumisen hyödyistä verrattuna yksityisautoiluun. Erityisesti olisi painotettava aktiivisen liikkumisen roolia istumapainotteiseen elämäntapaan liittyvien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, ylipainon ja diabeteksen, ehkäisemisessä.

8.

pitää edellä todetun valossa valitettavana, että saastuttavimmat liikennemuodot eli bensiini- ja dieselkäyttöiset henkilöajoneuvot vievät näistä eduista huolimatta kaupungeissa suurimman osan liikkumiseen varatusta julkisesta tilasta. Komitea kehottaa painokkaasti Euroopan komissiota kannustamaan uuden rahoituksen avulla paikallisviranomaisia palauttamaan tämän tilan aktiivisemmille liikkumismuodoille, kuten kävelylle tai pyöräilylle, sekä kattavalle, hyvin organisoidulle ja integroidulle julkiselle liikenteelle.

9.

muistuttaa, että kävely ja pyöräily ovat hyödyksi seudun tai yhteisön mikrotaloudelle, koska jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät usein lähempänä asuinpaikkojaan olevia kauppoja ja palveluja. Komitea toteaa myös, että nämä matkat ovat hyväksi terveydelle, sillä ne ehkäisevät tiettyjä sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, ja tuovat näin yhteisölle merkittäviä taloudellisia säästöjä.

10.

korostaa roolia, joka mikroliikenteellä voi olla joustavana ja kohtuuhintaisena ratkaisuna ensimmäisillä ja viimeisillä osuuksilla ja niitä laajemminkin. Komitea korostaa aktiivisten liikkumismuotojen saavutettavuuden merkitystä, muun muassa turvallisia pyöräparkkeja julkisen liikenteen solmukohdissa (kuten asemilla) ja jaetun liikkumisen ratkaisuja viimeisillä osuuksilla. Komitea kehottaa edistämään mikroliikenteen käyttöä myös kaupunkien kehysalueilla ja maaseutualueilla.

11.

korostaa yksityishenkilöille polkupyörän, myös sähköpyörän, ostoon tarjottavien kannustimien merkitystä hiilestä irtautumisen edistämisen ja ruuhkien vähentämisen kannalta ja toteaa jälleen, että on edistettävä työsuhdeautotukien ja muiden vastaavien yksityisen sektorin toimien asteittaista lopettamista ja tuotava tilalle kestävämpiä liikkumisvaihtoehtoja.

12.

pyytää komissiota vauhdittamaan eurooppalaisen pyöräilystrategian laatimiseen tähtäävää työtään, jotta saataisiin aikaan pyöräilypolitiikkaa koskevat eurooppalaiset puitteet ja suuntaviivat. Strategiasta keskusteltiin ensimmäisen kerran liikenneministerien epävirallisessa neuvoston kokouksessa vuonna 2015.

13.

kehottaa edistämään aktiivista liikkumista vähentämällä julkiseen tilaan liittyvää eriarvoisuutta ja parantamalla katuturvallisuutta ja -infrastruktuuria sekä lisäämään polkupyörien pysäköintipaikkoja (niin lähtöpaikassa kuin määränpäässäkin), julkisia huoltopisteitä, joissa on tarjolla pumppuja, työkaluja ja latauspisteitä, ja polkupyörien korjauspajoja. Komitea huomauttaa, että laadukkaiden pyöräteiden rakentaminen ja ylläpito on paljon halvempaa kuin uusien teiden rakentaminen tai olemassa olevien teiden leventäminen.

14.

korostaa, että ruuhkamaksujen ja erittäin vähäpäästöisten tai päästöttömien vyöhykkeiden kaltaiset järjestelmät auttavat vähentämään moottoriajoneuvoliikennettä kaupungeissa sekä ilmaa saastuttavia typpioksidi- ja hiukkaspäästöjä, ovat omiaan parantamaan paikallisen väestön terveyttä ja voivat myös tuottaa merkittäviä tuloja, joiden turvin voidaan kehittää ja parantaa julkisen liikenteen ja aktiivisen liikkumisen infrastruktuuria. Vähentäessään moottoriajoneuvoliikennettä ne myös lisäävät ihmisten yhteyttä lähiympäristöönsä ja luovat tilaa sosiaaliselle vuorovaikutukselle, vähentävät eristyneisyyttä ja edistävät liikkumista ja urheilua.

15.

pitää valitettavana, että Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) koskevassa komission ehdotuksessa ei tällä hetkellä säädetä polkupyörien yhteiskäyttö- ja varastointipalveluista eikä suorista yhteysreiteistä TEN-T-verkon kaupunkisolmukohtien multimodaalisiin liikennekeskuksiin.

16.

ehdottaa, että laaditaan EU:n laajuinen ”turvallisen aktiivisen liikkumisen strategia” sellaisten koordinoitujen unionin laajuisten toimien edistämiseksi, joilla vastataan haasteeseen tehdä kävelystä ja pyöräilystä mahdollisimman turvallista.

17.

kehottaa ottamaan käyttöön toisen Euro-päästönormin henkilö-, paketti-, kuorma- ja linja-autoille (Euro 7/VII), jotta voidaan vähentää myrkyllisten epäpuhtauksien (eli typen oksidien, ammoniakin, hiilimonoksidin ja PM 10–2,5-hiukkasten) päästöjä ja välttää kymmeniä tuhansia ennenaikaisia kuolemia vuosittain. Komitea pitää erittäin valitettavana Euroopan komission päätöstä lykätä Euro 7/VII -ehdotuksia jälleen vuoden 2022 työohjelmassaan, sillä se asettaa kyseenalaiseksi komission saasteettomuustavoitteen ja sitoutumisen Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja vaarantaa teollisuuden kyvyn suunnitella teknisiä muutoksia.

Esteetön liikkuminen kaikkien ulottuville

18.

kehottaa luomaan julkisen liikenteen järjestelmän, joka on inklusiivisen suunnittelun ansiosta kaikkien kansalaisten saavutettavissa ja jossa otetaan huomioon erityisesti vammaiset henkilöt, ja korostaa, että käyttäjät kannattaa ottaa mukaan jo infrastruktuurin ja liikennepalvelujen suunnittelun varhaisvaiheessa. Komitea toteaa Euroopan vammaisstrategiassa 2021–2030 ja esteettömyyttä koskevassa eurooppalaisessa säädöksessä määritellyn mukaisen esteettömyyden olevan tärkeää ja korostaa Esteetön kaupunki -palkinnon kaltaisten hankkeiden merkitystä.

19.

kehottaa omaksumaan entistä kattavamman lähestymistavan, jotta esteettömyys voidaan varmistaa matkan kaikissa vaiheissa.

20.

korostaa, että liikenneköyhyyteen on sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden takia ratkaisevan tärkeää puuttua, ja kehottaa siksi torjumaan multimodaaliselta pohjalta ja yhdennetysti liikkumismahdollisuuksiin liittyvää syrjäytymistä ja takaamaan samassa hengessä kaikille yhtä hyvät yhteydet kaupunkikeskuksiin. Komitea pitääkin myönteisenä, että komissio sitoutuu uudessa kaupunkiliikenteen kehyksessä torjumaan ”julkisen liikenteen verkon käyttömahdollisuuksiin liittyvää eriarvoisuutta muun muassa parantamalla rautatieasemien esteettömyyttä”, ja kehottaa myös antamaan lisätukea etenkin vähemmän kehittyneillä alueilla sijaitseville pienehköille kaupungeille, kaupunkien kehysalueille sekä näistä riippuvaisille maaseutu- ja vuoristoalueille, jotta voidaan varmistaa kyseisten alueiden kulkuyhteydet ja niiden asukkaiden yhtäläiset mahdollisuudet siirtyä kestäviin liikkumismuotoihin.

Julkisen liikenteen vahvistaminen kaupunkiliikenteen selkärankana

21.

suhtautuu myönteisesti komission ilmaisemaan aikomukseen ”tehdä yhteistyötä kansallisten ja paikallisten hallintojen ja kaikkien sidosryhmien kanssa sen varmistamiseksi, että julkinen liikenne pysyy kaupunkiliikenteen selkärankana”. Komitea korostaa tarvetta koordinoida kaikkia saatavilla olevia välineitä ja resursseja tätä tarkoitusta varten ottaen huomioon myös julkisen palvelun velvoitteiden tärkeän roolin kaupunkialueiden yhteyksien varmistamisessa.

22.

korostaa, että julkisen liikenteen kokonaiskapasiteettia on kiireellisesti lisättävä sekä maantieteellisen kattavuuden että vuorotiheyden osalta, jotta pystytään vastaamaan odotettavissa olevaan matkustajamäärien kasvuun, ja muistuttaa viime vuosikymmenien jatkuvasta ali-investoimisesta ja julkisen liikenteen harjoittajien osaksi koituneesta investointivajeesta, jonka Euroopan tilintarkastustuomioistuin on nostanut esiin.

23.

korostaa, että julkista liikennettä on täydennettävä vaihtoehtoisella tarjonnalla ja multimodaalisilla toimintamalleilla, ja kehottaa luomaan tässä yhteydessä joustavia ja kysyntälähtöisiä ensimmäisen ja viimeisen osuuden taittamiseen soveltuvia ratkaisuja. Komitea pitää yhtä lailla tärkeänä aktiivisen liikkumisen ja erityisesti pyöräilyn edistämistä.

24.

huomauttaa tarpeesta tarjota ja laajentaa kestävän julkisen liikenteen infrastruktuuria, mukaan lukien sähkökäyttöisten linja-autojen tarvitsemat latausjärjestelmät, joiden avulla pystytään tarjoamaan kaupunkien välisiä matkoja myös epäsuotuisissa ilmasto- ja maasto-olosuhteissa ja nostamaan matkanopeutta.

25.

kehottaa vahvistamaan multimodaalisia liikennekeskuksia, jotta mahdollistetaan sujuvat vaihdot liikennemuodosta toiseen ja matkustajien ja tavaroiden kuljetus olisi mahdollisimman nopeaa ja tehokasta. Tähän liittyen tulee parantaa aktiivisten liikkumismuotojen saavutettavuutta ja tarjota käyttöön turvallisia pyöräparkkeja.

26.

korostaa kaupunkien kehysalueet kattavien yhteyksien, myös rajatylittävien yhteyksien, merkitystä, sillä työmatkat eivät pysähdy kaupunkien rajoille ja niitä tulee sujuvoittaa maaseutu- ja raja-alueilla myös kansallisten rajojen yli esimerkiksi tarjoamalla liityntäpysäköintipaikkoja, joista on yhteys liikenneverkkoon.

27.

huomauttaa, että tarvitaan toimenpiteitä, joilla edistetään julkisten kutsuliikennepalvelujen käyttöönottoa erityisesti syrjäisillä ja syrjäisimmillä maaseutualueilla, ja kehottaa komissiota tukemaan tällaisten ratkaisujen kokeiluja ja ehdottamaan rahoitus- ja tukijärjestelmää tällaisia palveluja varten.

28.

muistuttaa, että syrjäisimmät alueet kärsivät maasto-olosuhteidensa ja pienen pinta-alansa vuoksi merkittävistä liikenneruuhkista tärkeimmissä kaupungeissaan, erityisesti rannikkoalueilla. Näillä alueilla kehitellään silti liikenteen kestävyyden ja puhtauden parantamiseksi hankkeita, jotka voivat toimia esimerkkeinä hyvistä käytännöistä muille EU:n alueille ja syrjäisten alueiden naapurimaille.

29.

korostaa multimodaalilippujen tarjoamisen merkitystä kestävien liikennemuotojen mahdollisimman helpon ja toimivan käytön edistämiseksi. Niiden yhteydessä tulee turvata kattavasti matkustajien oikeudet myöhästymistapauksissa ja muiden palvelupuutteiden ilmetessä.

30.

kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta tukea sellaisten julkisen liikenteen harjoittajien tai paikallis- ja alueviranomaisten yhteisiä julkisia hankintoja, jotka haluavat yhdistää voimansa tällä alalla hankintaprosessien kestävyyden parantamiseksi ja vakiomuotoisuuden edistämiseksi. Komitea peräänkuuluttaa uudistettua EU:n rahoitusmekanismia saastuttamattomien linja-autojen hankinnan tukemiseksi ja korostaa tarvetta varmistaa, että EU:n talousarviosäännöt vastaavat liikkuvan kaluston hankintojen todellisuutta.

31.

toteaa, että julkisen liikenteen harjoittajien ja paikallis- ja alueviranomaisten uudelleen- ja täydennyskoulutusta tulee tukea julkisten liikennepalvelujen ja -järjestelmien digitalisoinnin edetessä.

32.

korostaa tarvetta kehittää ja nykyaikaistaa rautatieinfrastruktuuria varsinkin sellaisilla alueilla, joilla se on hyvin huonossa kunnossa, sekä tarvetta kehittää tähän liittyviä tukijärjestelmiä.

Nollavisiotavoite

33.

korostaa, että on ratkaisevan tärkeää pyrkiä suojelemaan haavoittuvia tienkäyttäjiä yhä tehokkaammin, jotta voidaan vauhdittaa entisestään siirtymistä aktiiviseen liikkumiseen.

34.

painottaa, että uudella lähestymistavalla tietilan jakamiseen kaupunkialueilla on erittäin ratkaiseva merkitys haavoittuvien tienkäyttäjien turvallisuudelle ja se kannustaa myös muuttamaan käyttäytymistä ja vähentää sekä ilmansaasteita että melusaastetta ja myös ruuhkia. Komitea suhtautuu myönteisesti Euroopan komission aikomukseen antaa asiaa koskevia ohjeita tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annetun direktiivin 2008/96/EY (2) täytäntöönpanoon liittyen.

35.

korostaa yleisten nopeudenalennusten käyttöönoton merkittävää vaikutusta liikenneturvallisuuden parantumiseen kaupunkialueilla. Euroopan yhteisöjen komissio totesi tämän ensimmäisen kerran tiedonannossaan nopeusrajoituksista yhteisössä (3). Komitea yhtyy Euroopan parlamentin Euroopan komissiolle esittämään kehotukseen laatia jäsenvaltioille osoitettu suositus (4) nopeuden rajoittamisesta 30 kilometriin tunnissa tähän soveltuvilla kaupunkialueiden katuosuuksilla ja korostaa tämän politiikanmuutoksen vaikuttaneen positiivisesti eri kaupunkeihin, kun tieliikennekuolemien määrä on vähentynyt. Sillä on ollut yleisesti myönteinen vaikutus terveyteen kaupungeissa. Sen tueksi ovat asettuneet myös tieliikenteen turvallisuutta käsitellyt kolmas ministeritason maailmankonferenssi helmikuussa 2020 ja sittemmin YK:n yleiskokous.

36.

korostaa autottomien päivien myönteistä vaikutusta kaupunkeihin, sillä ne tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia tutustua vaihtoehtoisiin liikennemuotoihin ja auttavat kansalaisia ottamaan julkiset tilat takaisin itselleen. Komitea pyytää Euroopan komissiota esittämään ehdotuksen, jolla EU:n kaupunkeja kehotetaan nimeämään vähintään yksi yhdenmukaistettu päivä vuodessa autottomaksi päiväksi.

37.

korostaa tarvetta suunnitella hitaita katuja, joilla julkisen tilan haavoittuvimpien käyttäjien näkyvyys on parempi, sekä liikennettä rauhoittavan infrastruktuurin ja ihmisten päätöksentekoon vaikuttavien nudging-toimenpiteiden tehoa.

38.

kehottaa komissiota ottamaan nämä suositukset huomioon tulevissa ohjeissaan haavoittuville tienkäyttäjille tarkoitetun laadukkaan infrastruktuurin vaatimuksista.

Tulevaisuuden tarpeisiin vastaava kaupunkiliikenne

39.

korostaa, että vaikka uusilla teknologisilla ratkaisuilla on tärkeä rooli pyrittäessä tekemään kaupungeista parempia paikkoja elää, olemassa olevan teknologian, kuten sähkö(tavara)pyörien, sähköbussien ja -raitiovaunujen (ja johdinautojen) sekä junien, olisi muodostettava perusrakenne, jonka varassa päästöttömään tavara- ja henkilöliikenteeseen pyritään.

40.

tähdentää, että on tärkeää nopeuttaa kaikki julkisen liikenteen muodot kattavan yhtenäisen lippujärjestelmän kehittämistä, ja kehottaa komissiota harkitsemaan vakiomuotoisen EU:n laajuisesti käytettävän yhteisiä sääntöjä noudattavan sovelluksen kehittämistä kulkemisen helpottamiseksi kaupungeissa ympäri EU:n ja julkisen liikenteen käytön edistämiseksi. Tämä vaikuttaisi myönteisesti sekä rautatiematkailuun että työmatkaliikenteeseen.

41.

kehottaa tekemään paikallis- ja alueviranomaisten kanssa jo varhaisessa vaiheessa tiivistä yhteistyötä, mitä tulee uudessa kaupunkiliikenteen kehyksessä kaavailtuun liikenteenharjoittajien ja matkustajien mahdollisuuteen käyttää eurooppalaisia digitaalisen identiteetin lompakoita.

42.

muistuttaa, että jaettu liikkuminen on yksi ratkaisu, jolla voidaan vähentää kaupunkien liikennettä ja ruuhkaongelmia. Sitä olisi kannustettava kehittämään.

43.

toteaa, että tietojen kerääminen on tärkeä liikenneinfrastruktuurin suunnittelun apuväline, minkä vuoksi kaikki kerätyt tiedot olisi asetettava kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden saataville. On tärkeää luoda helppokäyttöisiä ratkaisuja, kuten kattavia mobiilisovelluksia, mutta myös tietosuoja on varmistettava. Lisäksi tarvitaan eri alueilla sovellettava yhteinen ja koordinoitu tiedonkeruumenetelmä, jolla helpotetaan hyvien käytäntöjen vaihtoa ja luotettavien liikenneindikaattoreiden vertailua.

44.

korostaa, että sukupuoliulottuvuus on otettava asianmukaisesti huomioon suunniteltaessa kestävää liikkumista koskevia politiikkoja. Tämä tarkoittaa, että kiinnitetään huomiota naisten erityistarpeisiin sekä siihen, että he ovat alttiimpia liikenneköyhyydelle, ja myös muiden yhteisöjen tarpeisiin.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat keskeisenä hiilettömän kaupunkiliikenteen edistämisvälineenä

45.

vahvistaa AK:n kannattavan entistä suuremman huomion kiinnittämistä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin kaupunkiliikenteen kehyksessä sekä TEN-T-asetuksen ehdotetussa tarkistuksessa esitettyä pakollista vaatimusta luoda yli 400 kaupunkisolmukohtaa. Sellaisten kaupunkien tai kuntien, jotka ovat jo laatineet kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmille asetettujen vaatimusten mukaisia suunnitelmia, olisi kuitenkin voitava käyttää niitä.

46.

kannattaa myös suositusta, jonka mukaan kaupunkien olisi laadittava itselleen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma. Komitea korostaa kuitenkin tarvetta laatia sellaisia kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, joita voidaan laajentaa useiden kuntien alueelle niin, että ne kattavat kokonaisia suurkaupunkialueita tai taajamia.

47.

suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen pyytää jäsenvaltioita panemaan täytäntöön pitkän aikavälin tukiohjelma kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia varten valmiuksien kehittämiseksi ja kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien täytäntöönpanon edistämiseksi kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua koskevien EU:n suuntaviivojen mukaisesti. Jäsenvaltiot tulee velvoittaa tässä yhteydessä tekemään tiivistä yhteistyötä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa. Komitea kehottaa komissiota edistämään sitä, että kansalliset ohjelmapäälliköt, joita kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmille on tarkoitus nimetä, tekevät tiivistä yhteistyötä kentällä toimivien paikallis- ja alueviranomaisten edustajien kanssa, sekä seuraamaan tätä yhteistyötä käytännössä.

48.

korostaa sen ratkaisevaa merkitystä, että kaupunkiliikenteen suunnitelmat kattavat tehokkaasti kokonaisia toiminnallisia alueita. Tällöin niiden avulla pystytään edistämään kaupunkialueiden liikkumismuotosiirtymää. Komitea kehottaa komissiota pohtimaan, miten voitaisiin kannustaa parantamaan yhteyksiä ja liikkumispalvelujen saatavuutta esikaupunkialueilla, kaupunkien kehysalueilla ja ympäröivillä maaseutualueilla.

49.

suhtautuu myönteisesti siihen, että vuoden 2022 loppuun mennessä on tarkoitus virtaviivaistaa indikaattoreita ja vertailutyökaluja, sekä Verkkojen Eurooppa -välineen puitteissa suunniteltuun ohjelmatukitoimeen, jolla tuetaan TEN-T-liikenneverkon kaupunkisolmukohtia tällä alalla. On kuitenkin tärkeää, ettei indikaattoreiden kehittämis- ja seurantatyöstä aiheudu kaupungeille tai kunnille kohtuutonta työtaakkaa.

50.

korostaa tarvetta yhdenmukaistaa tiedonkeruuta keskeisiltä osin (esim. pyörätiekilometrit, päivittäiset käyttäjät, onnettomuudet, liikenneverkkojen luonne) koordinoiden toimia paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, jotta tulevan aktiivista liikkumista koskevan päätöksenteon ja investointivalintojen pohjaksi saadaan parempaa tietoa myös kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien yhteydessä. Tietojen keräämisestä, toimittamisesta ja ylläpidosta aiheutuva hallintotaakka on pidettävä mahdollisimman pienenä.

51.

viittaa osallisuutta ja esteettömyyttä koskeviin uuden kaupunkiliikennekehyksen tavoitteisiin ja on tyytyväinen kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelman päivitettyihin ohjeisiin liittyen laadittuun julkisen liikenteen kohtuuhintaisuutta koskevaan indikaattoriin. Nämä toimet saattavat helpottaa liikenneköyhyydestä mahdollisesti aiheutuvien riskien vähentämistä.

52.

tukee kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmien kehittämistä ja painottaa, että Euroopan komission olisi toissijaisuusperiaatetta noudattaen lisättävä eurooppalaisten kaupunkien ja niiden järjestöjen suoraa kuulemista meneillään olevassa ja tulevassa työskentelyssään, joka liittyy kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin kuuluviin indikaattoreihin. AK panee merkille, että noin 50 kaupunkia on osallistunut äskettäiseen kestävän kaupunkiliikenteen indikaattorien (SUMI) kehittämistä koskevaan pilottihankkeeseen, ja huomauttaa samalla, että monet eurooppalaiset kaupungit ovat jo laatineet laadukkaita kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia, joihin kuuluu toiminnallisia indikaattoreita. AK voisi tulevaisuudessa edistää laajamittaisempaa tiedotusta ja suorempaa tiedonkulkua EU:n ja paikallis- ja alueviranomaisten välillä, jotta varmistetaan, että Euroopan komission ehdottamat indikaattorit eivät synnytä byrokratiaa tai tuota tarpeetonta rasitetta paikallis- ja alueviranomaisille.

53.

suhtautuu myönteisesti siihen, että uudessa kaupunkiliikenteen kehyksessä kiinnitetään runsaasti huomiota kaupunkien tavaraliikenteeseen ja ehdotetaan kaupunkilogistiikan sisällyttämistä kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmiin, erityisesti kun otetaan huomioon verkkokaupan merkittävä lisääntyminen ja tavaraliikenteen jakelumallien muuttuminen covid-19-pandemian johdosta. Komitea korostaa päästöttömien ratkaisujen, teknologioiden ja ajoneuvojen merkittävää potentiaalia kaupunkilogistiikan kannalta ja kannustaa käyttämään nykyaikaisia tavarapyöriä ja pyöräperävaunuja, sillä noin puolet kaikista moottoriajoneuvolla ajetuista tavarankuljetusmatkoista Euroopan kaupungeissa voitaisiin taittaa sen sijasta polkupyörällä. Komitea muistuttaa, että EU:n liikenneministerit asettivat tämän tavoitteen jo vuonna 2015 antamassaan julkilausumassa pyöräilystä ilmastoystävällisenä liikennemuotona.

54.

kehottaa toteuttamaan tukitoimia, joilla mahdollistetaan kaupunkien raideliikenteen käyttö tavaraliikenteen tarpeisiin.

55.

suhtautuu myönteisesti aikomukseen edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä kaikkien osapuolten välillä, paikallisviranomaiset mukaan luettuina, ja tukea kaupunkilogistiikkaan liittyvää tiedonvaihtoa perustan luomiseksi edistymisen seurannalle ja pitkän aikavälin suunnittelulle. Komitea kehottaa osallistamaan paikallis- ja alueviranomaiset aktiivisesti toimiin, jotka liittyvät virtaviivaistetuista kestävän kaupunkiliikenteen indikaattoreista juontuviin raportointivaatimuksiin.

Rahoitus

56.

korostaa, että uudessa kaupunkiliikenteen kehyksessä sekä kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategiassa kaavailtu merkittävä liikennemuotosiirtymä julkisiin ja aktiivisiin liikennemuotoihin on mahdollinen vain, jos EU:n, kansallisen, paikallisen ja alueellisen tason viranomaisilta saadaan vahvistettua ja koordinoitua tukea ja erityisesti kohdennetumpaa rahoitusta.

57.

kehottaa komissiota esittämään yksityiskohtaisemman katsauksen kaupunkiliikenteen tarpeisiin käytettävissä olevista rahoituslähteistä ja siitä, miten paikallis- ja alueviranomaiset voivat käyttää näitä resursseja. Komitea korostaa samalla pitkäjänteisten strategioiden ja pitkän aikavälin talousarvioiden ratkaisevaa merkitystä sen kannalta, että kaupunkiliikenteen suunnittelulle ja investoinneille on vakaat puitteet.

58.

on huolissaan siitä, että EU:n välineistä kaupunkiliikenteeseen käytettävissä oleva rahoitus on joko käytännössä melko vähäistä, vaikeasti saatavilla olevaa tai paikallis- ja alueviranomaisille soveltumatonta ja/tai riippuvaista sattumanvaraisista tekijöistä, kuten valtiollisen ja valtiotasoa alempien hallintotasojen suotuisasta yhteistyöstä. Komitea kehottaa lisäämään seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä, ja samaa tavoitetta ajavien kansallisten säännösten mukaisesti, niiden ohjelmien ja välineiden määrää, joista paikallis- ja alueviranomaiset voivat saada rahoitusta suoraan.

59.

ilmaisee huolensa siitä, että tiettyjä Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmän sääntöjen näkökohtia voi olla vaikea sovittaa käytännössä yhteen paikallis- ja alueviranomaisten huomattavien infrastruktuuri-investointien kanssa. Tämä koskee erityisesti vaatimusta kirjata tällaiset menot yhden varainhoitovuoden aikana, mikä aiheuttaa liian suuren alijäämän vastaavaan aluetilinpitoon. Komitea kehottaa varmistamaan käytettävissä olevan EU:n rahoituksen tarjoaman potentiaalin mahdollisimman tarkan hyödyntämisen siten, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat kirjata tällaiset menot kirjanpitoonsa vähän kerrallaan infrastruktuurin elinkaaren aikana.

60.

toteaa, että monet paikallis- ja alueviranomaiset odottavat EU:n tasolta tehokkaampia toimenpiteitä, joilla kannustetaan ulkoisten kustannusten sisällyttämiseen hintoihin liikennealalla sekä saastuttaja maksaa -periaatteen ja käyttäjä maksaa -periaatteen järjestelmällisempään soveltamiseen. Komitea korostaa, että tähän liittyviä paikallis- ja alueviranomaisten toimia varten tarvitaan tukikehys.

61.

vaatii, että hiilidioksidiverosta saatavat tulot ohjataan rautatie- tai pyörätieverkon kehittämiseen ja muihin kestäviin infrastruktuurihankkeisiin, jotka ovat välttämättömiä liikennejärjestelmäsiirtymän kannalta. Toimiva ja järkevä hiilidioksidivero on kaiken kaikkiaan keskeinen osa ilmastoystävällistä liikennepolitiikkaa.

Hallinto ja parhaiden käytäntöjen vaihto

62.

korostaa, että tarvitaan tehokasta monitasoista hallintoa, joka perustuu toissijaisuusperiaatteen aktiiviseen toteuttamiseen. Komitea on tyytyväinen komission aikeeseen osallistaa paikallis- ja alueviranomaiset entistä tiiviimmin uudistetun kaupunkiliikenteen asiantuntijaryhmän toimintaan jäsenvaltioiden edustajien ohella ja pyytää komissiota kutsumaan myös AK:n mukaan. Komitea painottaa, että liikenteen suunnittelussa on tärkeää vahvistaa aktiivisen liikenteen pääasiallisten toimijoiden (jalankulkijat ja pyöräilijät) sekä julkisen liikenteen käyttäjien edustusta.

63.

kannustaa parhaiden käytäntöjen vaihtoon, jossa kiinnitetään erityistä huomiota asianmukaiseen infrastruktuuriin, jossa aktiivisille liikkumismuodoille, kuten kävelylle ja pyöräilylle, on varattu turvalliset ja miellyttävät tilat. Komitea korostaa tässä yhteydessä erillisten jalkakäytävien ja pyöräkaistojen merkitystä.

64.

kehottaa vaihtamaan liikenneturvallisuuteen liittyen tähänastisia kokemuksia ja parhaita käytäntöjä, jotta voidaan varmistaa, että sovellettava toimintamalli edistää käyttäytymisen muutosta.

65.

on tyytyväinen EU:n kaupunkien suureen kiinnostukseen ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskevaa EU:n missiota kohtaan. Se kuvastaa sekä monien EU:n kaupunkien vahvaa sitoutumista liikkumismuotosiirtymän toteuttamiseen että taloudellisen, teknisen ja strategisen lisätuen tarvetta unionin tasolta. Komitea kehottaa komissiota pitämään vauhtia yllä huolehtimalla siitä, että kaikki EU:n kaupungit, jotka haluavat osallistua, voivat tehdä niin mahdollisimman aktiivisesti.

66.

vaatii erityisesti, että ilmastoneutraaleja ja älykkäitä kaupunkeja koskeva EU:n missio ja ”100 ilmastoneutraalia kaupunkia” -tavoite eivät saisi lisätä eriarvoisuutta ja eroja edistyneimpien kaupunkien ja kehityksessä jälkeen jääneiden kaupunkien välillä. Komitea kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota EU:n mission tavoitteeseen tukea kaikkia EU:n kaupunkeja ekologisessa siirtymässä.

67.

kehottaa EU:n toimielimiä näyttämään esimerkkiä ja hyväksymään sadan ilmastoneutraalin kaupungin tavoitetta vastaavia ohjelmia.

68.

kehottaa vaihtamaan EU:n laajuisesti kohtuuhintaiseen julkiseen liikenteeseen liittyviä parhaita käytäntöjä ja pyytää lisäksi Euroopan komissiota tekemään tutkimuksen liikennemuotosiirtymän edistämiseen tähtäävän maksuttoman julkisen liikennejärjestelmän EU:n laajuisen käyttöönoton toteutettavuudesta. Tutkimuksessa olisi käsiteltävä sekä sosiaalisia että taloudellisia näkökohtia, kuten lipunmyynnin nykyistä roolia paikallis- ja alueviranomaisten ja julkisen liikenteen harjoittajien yhä kasvavien toimintakulujen kompensoimisessa.

---

(1)  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 06/2020: https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=53246

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/96/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta (EUVL L 319, 29.11.2008, s. 59).

(3)  COM(86) 735 final.

(4)  Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n tieliikenneturvallisuuspolitiikan puitteista vuosiksi 2021–2030 – suositukset seuraavista vaiheista nollavisiotavoitteen saavuttamiseksi (EUVL C 132, 24.3.2022, s. 45).