52022IP0040

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
EUR-Lex - 52022IP0040 - EN

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 52022IP0040

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. helmikuuta 2022 yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosittainen kertomus 2021 (2021/2183(INI))

EUVL C 342, 6.9.2022, p. 167–190 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
EUVL C 342, 6.9.2022, p. 156–179 (GA)

Date of document:: 17/02/2022; Äänestyspäivä
Date of vote:: 17/02/2022
Date of debate:: 15/02/2022

Author:: Euroopan parlamentti, Perussopimus- työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta, Ulkoasiainvaliokunta
Form:: Omasta aloitteesta annettu päätöslauselma
Parliamentary term:: Yhdeksäs vaalikausi
Internal reference:: 2021/2183(INI)
Session:: 2021-2022

Treaty:

Sopimus Euroopan unionista , Sopimus Euroopan unionin toiminnasta

Legal basis:

Link

Select all documents mentioning this document

Instruments cited:

Link

EUROVOC descriptor:

Subject matter:

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Directory code:

18.00.00.00 Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

HTML

PDF

Official Journal

6.9.2022

Euroopan unionin virallinen lehti

C 342/167

P9_TA(2022)0040

Yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpano – vuosikertomus 2021

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. helmikuuta 2022 yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosittainen kertomus 2021 (2021/2183(INI))

(2022/C 342/14)

Euroopan parlamentti, joka

—	ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

—	ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) V osaston,

—	ottaa huomioon 27. helmikuuta 2014 antamansa päätöslauselman aseistettujen miehittämättömien ilma-alusten käytöstä (1),

—	ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman sotilaallisesta liikkuvuudesta (2),

—	ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman autonomisista asejärjestelmistä,

—

ottaa huomioon 26. marraskuuta 2019 antamansa kannan ehdotukseen neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin 2006/112/EY ja valmisteveroja koskevasta yleisestä järjestelmästä annetun direktiivin 2008/118/EY muuttamisesta unionin puitteissa toteutettavan puolustustoiminnan osalta (3),

—	ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosittainen kertomus (4),

—	ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta – vuosittainen kertomus (5),

—	ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman aseviennistä: yhteisen kannan 2008/944/YUTP täytäntöönpano (6),

—	ottaa huomioon 23. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa (7),

—	ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2021 antamansa päätöslauselman direktiivin 2009/81/EY täytäntöönpanosta puolustus- ja turvallisuusalan hankintojen osalta ja direktiivin 2009/43/EY täytäntöönpanosta puolustukseen liittyvien tuotteiden siirtojen osalta (8),

—

ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2021 antamansa kannan esitykseen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen kauppa- ja yhteistyösopimuksen sekä turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoon ja suojaamiseen sovellettavia turvallisuusmenettelyjä koskevan Euroopan unionin sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan välisen sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (9),

—	ottaa huomioon 7. heinäkuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n ja Naton yhteistyöstä transatlanttisten suhteiden puitteissa (10),

—	ottaa huomioon 7. lokakuuta 2021 antamansa päätöslauselman EU:n kyberpuolustusvalmiuksien tilasta (11),

—	ottaa huomioon Euroopan puolustusrahaston perustamisesta ja asetuksen (EU) 2018/1092 kumoamisesta 29. huhtikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/697 (12),

—

ottaa huomioon naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta 9. kesäkuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 (13),

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 14. marraskuuta 2016 neuvostolle esittämän asiakirjan ”Turvallisuus- ja puolustusalan täytäntöönpanosuunnitelma” ja 14. marraskuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät EU:n globaalistrategian täytäntöönpanosta turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla, minkä myötä asetettiin uusi tavoitetaso EU:n turvallisuus- ja puolustusalalle,

—	ottaa huomioon 19. marraskuuta 2018 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) siviilialan sopimuksen tekemisestä,

—	ottaa huomioon 10. joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät naisista, rauhasta ja turvallisuudesta,

—	ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät nuorisosta, rauhasta ja turvallisuudesta sekä 5. kesäkuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät nuorista ulkoisessa toiminnassa,

—	ottaa huomioon 20. marraskuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) strategisesta tarkastelusta vuonna 2020,

—	ottaa huomioon 26. helmikuuta 2021 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston jäsenten julkilausuman turvallisuudesta ja puolustuksesta,

—	ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät aiheesta uudistettu kumppanuus eteläisten naapurimaiden kanssa: uusi Välimeren alueen toimintaohjelma,

—	ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät Sahelin aluetta koskevasta Euroopan unionin yhdennetystä strategiasta,

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2013, 18. marraskuuta 2014, 18. toukokuuta 2015, 27. kesäkuuta 2016, 14. marraskuuta 2016, 18. toukokuuta 2017, 17. heinäkuuta 2017, 25. kesäkuuta 2018, 17. kesäkuuta 2019, 10. joulukuuta 2019, 17. kesäkuuta 2020, 12. lokakuuta 2020, 20. marraskuuta 2020, 7. joulukuuta 2020 ja 10. toukokuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät YTPP:stä,

—	ottaa huomioon 18. lokakuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät EU-johtoisten joukkojen Althea-operaatiosta,

—	ottaa huomioon 22. lokakuuta 2021 annetut neuvoston päätelmät Valko-Venäjän hallinnon käynnistämistä maahanmuuttajia välineenä käyttävistä hybridihyökkäyksistä,

—	ottaa huomioon Eurooppa-neuvostossa 20. kesäkuuta 2019 hyväksytyn uuden strategisen ohjelman 2019–2024,

—	ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston jäsenten ja G5 Sahel -ryhmän jäsenvaltioiden 28. huhtikuuta 2020 antaman yhteisen julkilausuman,

—	ottaa huomioon 5. lokakuuta 2021 hyväksytyn neuvoston toiminta-ajatuksen ilmastonmuutosta ja turvallisuutta koskevasta yhdennetystä lähestymistavasta,

—	ottaa huomioon neuvoston 9. marraskuuta 2020 antaman ilmastonmuutosta ja puolustusta koskevan etenemissuunnitelman,

—	ottaa huomioon neuvoston kokouksessa 20. marraskuuta 2020 esitetyn kertomuksen Euroopan puolustusviraston vuosittaisesta puolustuskatsauksesta,

—	ottaa huomioon unionia tai sen jäsenvaltioita uhkaavien kyberhyökkäysten vastaisista rajoittavista toimenpiteistä 17. toukokuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/797 (14),

—	ottaa huomioon pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) ja siihen osallistuvien jäsenvaltioiden luettelon vahvistamisesta 11. joulukuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2017/2315 (15),

—	ottaa huomioon Euroopan rauhanrahaston perustamisesta ja päätöksen (YUTP) 2015/528 kumoamisesta 22. maaliskuuta 2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/509 (16),

—	ottaa huomioon 6. toukokuuta 2021 annetut neuvoston päätökset (YUTP) 2021/748, 2021/749 ja 2021/750 Kanadan, Norjan kuningaskunnan ja Amerikan yhdysvaltojen osallistumisesta sotilaallisen liikkuvuuden PRY-hankkeeseen,

—	ottaa huomioon Mosambikissa toteutettavasta Euroopan unionin sotilaskoulutusoperaatiosta (EMUT Mozambique) 12. heinäkuuta 2021 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2021/1143,

—

ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän asiakirjan EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta (Shared Vision, Common Action: A Stronger Europe – A Global Strategy for the European Union’s Foreign and Security Policy),

—	ottaa huomioon 6. maaliskuuta 2014 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Tavoitteena kansainvälisten merialueiden avoimuus ja turvallisuus: Euroopan unionin merellisen turvallisuusstrategian osatekijät” (JOIN(2014)0009),

—	ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”Strateginen lähestymistapa selviytymiskykyyn EU:n ulkoisessa toiminnassa” (JOIN(2017)0021),

—	ottaa huomioon 16. joulukuuta 2020 annetun komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteisen tiedonannon ”EU:n kyberturvallisuusstrategia digitaaliselle vuosikymmenelle” (JOIN(2020)0018),

—	ottaa huomioon puheenjohtaja von der Leyenin vuosien 2020 ja 2021 puheet unionin tilasta sekä niihin liittyvät aiesopimukset,

—	ottaa huomioon komission 30. kesäkuuta 2021 hyväksymän Euroopan puolustusrahaston vuotuisen työohjelman 2021,

—	ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 12. syyskuuta 2019 julkaiseman katsauksen nro 09/2019 ”Puolustusalan toiminta Euroopassa”,

—	ottaa huomioon Pohjois-Atlantin sopimuksen,

—	ottaa huomioon EU:n ja Naton yhteistyötä koskevat kaksi yhteistä julistusta, jotka allekirjoitettiin 8. heinäkuuta 2014 ja 10. heinäkuuta 2018,

—	ottaa huomioon EU:n ja Naton neuvostojen 6. joulukuuta 2016 ja 5. joulukuuta 2017 vahvistamien yhteisten ehdotusten täytäntöönpanoa koskevan 17. toukokuuta 2021 julkaistun kuudennen tilanneselvityksen,

—	ottaa huomioon EU:n ja Naton neuvostojen 6. joulukuuta 2016 ja 5. joulukuuta 2017 vahvistamat 74 yhteistä ehdotusta Varsovan yhteisen julistuksen täytäntöön panemiseksi,

—	ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2021 annetun EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen julkilausuman ”Kohti uudistettua transatlanttista kumppanuutta”,

—	ottaa huomioon Venäjän toteuttaman Krimin laittoman miehityksen ja liittämisen Venäjään,

—	ottaa huomioon Venäjän toteuttamat jäsenvaltioiden ilmatilan ja merirajojen loukkaukset,

—	ottaa huomioon Kiinan kasvavan taloudellisen ja sotilaallisen läsnäolon Välimeren maissa ja Afrikan maissa,

—	ottaa huomioon kotimaisen ja ulkomaisen terrorismin uhan pääasiassa Isisin kaltaisten ryhmien taholta,

—	ottaa huomioon tekoälyn, avaruusvoimavarojen ja kvanttilaskennan kaltaiset uudet teknologiat, jotka tarjoavat uusia mahdollisuuksia ihmiskunnalle mutta jotka luovat myös uusia puolustus- ja ulkopoliittisia haasteita, jotka edellyttävät selkeää strategiaa ja liittolaisten välistä yhteisymmärrystä,

—	ottaa huomioon YK:n peruskirjan ja vuoden 1975 Helsingin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä koskevan päätösasiakirjan,

—	ottaa huomioon YK:n merioikeusyleissopimukset,

—	ottaa huomioon Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) 8. syyskuuta 2021 pidetyn ylimääräisen huippukokouksen päätteeksi annetun julkilausuman,

—	ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteen nro 16, jolla pyritään edistämään oikeudenmukaisia, rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia kestävän kehityksen hyväksi,

—	ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

—	ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon,

—	ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0358/2021),

katsoo, että covid-19-pandemia toi vuonna 2020 näkyviin kasvavat maailmanlaajuiset uhat sekä ulkopuolisista riippuvuuksista johtuvan unionin haavoittuvuuden; katsoo, että pandemia on laajentanut turvallisuuden ja strategisen riippumattomuuden käsitteen koskemaan terveyteen, teknologiaan ja talouteen liittyviä huolia;

ottaa huomioon, että Euroopan strateginen ympäristö heikkenee nopeasti ja pysyvästi; katsoo, että terrorismi on edelleen keskeinen uhka; katsoo, että valtiot osoittavat vallanhalunsa ja laajentumisstrategioidensa tavoittelun hyväksymällä aseellisen voimankäytön; katsoo, että tämä strategia voi johtaa meren, avaruuden, arktisen alueen ja kyberavaruuden militarisointiin sekä kilpavarustelun käynnistymiseen uudelleen;

katsoo, että sekä strategisiin infrastruktuureihin kohdistuvien kyberhyökkäysten moninkertaistuminen covid-19-kriisin aikana että äskettäinen Pegasus-tapaus ovat esimerkkejä, jotka oikeuttavat suojatoimenpiteiden nopean kehittämisen kaikkia kyberuhkien uusimpia muotoja ja kehittyneimpiä vakoilutekniikoita vastaan; ottaa huomioon, että EU on sitoutunut investoimaan 1,6 miljardia euroa viranomaisten, yritysten ja yksityishenkilöiden reagointivalmiuksiin ja kyberturvallisuustyökalujen käyttöönottoon sekä kehittämään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tällä alalla;

D.	ottaa huomioon, että parlamentti eurooppalaisen demokratian ilmaisufoorumina on yksi kohde; katsoo, että covid-19-pandemian aikaisesta etätyöstä johtuneet digitalisaatiotoimet ovat entisestään vain lisänneet parlamentin altistumista nykyisille uhille;

E.	ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltioiden sotilaallisten voimavarojen yhteenlaskettu talousarvio on 395 miljardia euroa, mikä on maailman toiseksi suurin; ottaa huomioon, että Euroopan valmiudet ovat hajanaiset ja kärsivät päällekkäisyyksistä, puutteista ja yhteentoimimattomuudesta;

katsoo, että uhkien jatkuva monimutkaistuminen liittyy teknologiseen kehitykseen, yhteiskuntien digitalisaatioon ja kansainvälisten talouksien yhdentymiseen; katsoo, että tämä lisää hybridiuhkia, joissa yhdistyvät sotilaalliset ja muut kuin sotilaalliset keinot, kuten disinformaatio, muuttoliikkeen käyttäminen kiristykseen, kyberhyökkäykset sekä taloudellinen painostus, jotka ovat vastoin eurooppalaisia etuja ja arvoja ja jotka ovat yhä suurempi uhka EU:n, sen yritysten, sen julkisten palvelujen ja sen kansalaisten turvallisuudelle;

katsoo, että unionin rajoilla ja sen intressialueilla lisääntyviin kriisiuhkiin vastaaminen edellyttää, että jäsenvaltiot sitoutuvat toimittamaan EU:n yleistavoitteiden mukaisesti nopean toiminnan voimavaroja ja erityisesti taisteluosastoja; katsoo, että niillä on useita politiikkaan, organisaatioon ja rahoitukseen liittyviä rajoituksia; katsoo, että sen vuoksi niitä ei ole koskaan lähetetty;

katsoo, että Venäjän joukkojen ennennäkemätön keskittyminen Ukrainaan ja sen ympärille yhdistettynä Venäjän hallituksen esittämiin vaatimuksiin voisi – jos sitä ei vastusteta – johtaa vaikutuspiirien paluuseen Euroopassa ja tehdä tyhjäksi EU:n itäisten kumppaneiden, kuten Ukrainan ja Georgian, pyrkimykset liittyä Natoon;

ottaa huomioon kansainvälisen yhteisön ja erityisesti EU:n sitoutumisen Sahelin alueeseen ja erityisesti Maliin; toteaa Malin juntan jo ottaneen vastaan ja käyttäneen niin sanottuun Wagner-ryhmään kuuluvia venäläisiä sotilaallisia neuvonantajia ja palkkasotilaita sotilaallisiin toimiin Malissa; ottaa huomioon julmuudet, joihin tämä yritys on syyllistynyt kaikkialla, missä se toimii;

katsoo, että vetäytyminen Afganistanista ja vallan palautuminen talibaneille lisää terroristiuhkaa alueella ja sen ulkopuolella; ottaa huomioon, että EU toteutti YTPP-operaation eli Euroopan unionin poliisioperaation Afganistanissa (EUPOL Afghanistan) vuosina 2007–2016 ja myönsi Afganistanille 17 miljardia euroa; ottaa huomioon, että jäsenvaltiot olivat vetäytymisen aikana riippuvaisia Yhdysvalloista, joka lähetti erittäin lyhyessä ajassa 6 000 sotilasta turvaamaan Kabulin lentoaseman, minkä ansiosta pystyttiin evakuoimaan EU:n kansalaisia sekä vaarassa olevia afganistanilaisia; ottaa huomioon, että EU ei tässä tilanteessa pystynyt toteuttamaan ilmasiltaa eikä koordinoimaan evakuointejaan; katsoo, että jos unionin pitäisi toteuttaa Kabulin evakuointia vastaava operaatio, se ei nykytilanteessa kykene tekemään nopeasti päätöksiä, lähettämään joukkoja eikä järjestämään onnistuneita evakuointeja ja ilmasiltoja tehokkaasti ja ripeästi; katsoo, että unionin ja sen jäsenvaltioiden on siksi hyödynnettävä kaikki Afganistanin kriisistä saadut kokemukset kiireellisesti, jotta unionin itsenäisiä toimintavalmiuksia voidaan parantaa vastaavia tilanteita varten; katsoo, että strategisen kompassin avulla on voitava asettaa EU:lle tavoitetaso erityisesti Afganistanin epäonnistumisesta saatujen kokemusten kannalta;

EU:n turvallisuus- ja puolustusdoktriini, jossa hyödynnetään strategista riippumattomuutta edistävää strategista kompassia

korostaa, että EU:lla on edessään:

—

moninapaisessa maailmassa valtiollisista ja valtiosta riippumattomista toimijoista aiheutuvia uusia ja kehittyviä uhkia, kuten terrorismi, autoritaarisuuden nousu, hybridisodankäynnin kautta syntyvät hybridiuhkat, kuten kyberhyökkäykset, ja muuttoliikkeen käyttäminen välineenä, jotka ovat hämärtäneet sodan ja rauhan väliset rajat lisäten luonnonvaroihin, energiaturvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen kohdistuvia uhkia

—

kaikkialla maailmassa lisääntyvä militarisoituminen ja toistuva maailmanlaajuinen valtakilpailu, johon liittyy kasvava sotilaallinen ulottuvuus ja lisääntyvät geopoliittiset jännitteet, ”epärauhan” aikakausi, jolle on ominaista vihamielinen kilpailu, aseistariisuntatoimien ja kansainvälisten asevalvontajärjestelmien väheneminen, joukkotuhoaseiden, myös ydinaseiden, leviäminen ja kemiallisten aseiden käyttö

—	yhä epävakaat naapurialueet sekä idässä että etelässä;

katsoo, että epävakaus ja ennakoimattomuus unionin rajoilla ja sen lähialueilla (Pohjois-Afrikka, Lähi-itä, Kaukasia, Balkanin maat, itäinen Välimeri jne.) sekä sen laajemmilla naapurialueilla (Sahel, Afrikan sarvi jne.) yhdessä Venäjän Ukrainaan ja Georgiaan kohdistuvien hyökkäysten kanssa ovat sekä suora että välillinen uhka mantereen turvallisuudelle; korostaa, että sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden välillä vallitsee erottamaton yhteys; toteaa, että aktiivinen toiminta naapurialueilla on Euroopan unionin etujen mukaista; korostaa Länsi-Balkanin vakauden merkitystä; panee huolestuneena merkille Krimin niemimaalla lisääntyvän militarisoinnin ja Venäjän federaation yritykset horjuttaa Mustanmeren aluetta;

tuomitsee jyrkästi Venäjän sotilasjoukkojen keskittämisen Ukrainaan ja sen ympärille sekä Venäjän hallituksen vaatimuksen pysäyttää Naton laajeneminen ja muotoilla uudelleen Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri käyttäen perustana vanhentunutta käsitystä ”vaikutuspiireistä”; korostaa sitä, että jokainen demokraattinen maa voi vapaasti valita omat liittoumansa, ja tukee tässä yhteydessä Ukrainan ja Georgian länteen suuntautuvia pyrkimyksiä, mukaan lukien niiden Nato-jäsenyys ja tuleva EU-jäsenyys;

panee merkille, että vuotta 2020 leimasivat covid-19-pandemia ja lukuisat unionin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet, jotka toivat esiin riittämättömän koordinoinnin ja riippuvuutemme muusta maailmasta; korostaa, että EU:n on otettava tästä oppia vahvistaakseen etenkin digitaalista ja teknologista suvereniteettia ja yleistä strategista riippumattomuuttaan sisäisenä toimijana sekä valmiuksiaan ja halukkuuttaan päättää ja toimia tarvittaessa itsenäisesti ulkoasioiden sekä turvallisuus- ja puolustusasioiden alalla ja arvioidakseen uudelleen riippuvuuttaan toimijoista, jotka eivät jaa samoja arvoja; toteaa jälleen, että unionin on vahvistettava riippumattomuuttaan terveydenhuollon alalla;

suhtautuu myönteisesti strategiseen kompassiin liittyvien toimien aloittamiseen eli ennennäkemättömään strategiseen pohdintaprosessiin, joka olisi saatettava päätökseen maaliskuussa 2022; korostaa, että strategisen kompassin kehittäminen on lähtökohta yhteisen eurooppalaisen puolustuksen täytäntöönpanolle SEU-sopimuksen 42 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti ja YTPP:n määrittelylle ja että sen olisi oltava merkittävä askel kohti todellista eurooppalaista puolustusunionia, jossa otetaan huomioon joidenkin jäsenvaltioiden erityinen perustuslaillinen tilanne; katsoo, että strategisella kompassilla olisi kehitettävä parempaa yhteenkuuluvuutta turvallisuuden ja puolustuksen alalla; korostaa, että – erittäin moninapaisessa maailmassa, jossa suurvaltojen välinen kilpailu on lisääntynyt – unionin yhteenlaskettu painoarvo voi edistää EU:n jäsenvaltioiden turvallisuuden takaamista ja että tarvitaan vahvaa EU:n puolustuspolitiikkaa, jotta EU saa keinot, joilla voimme työskennellä pyrkiä kohti rauhaa, ihmisten turvallisuutta, demokratiaa ja kestävää kehitystä; korostaa, että Euroopan puolustusunioni olisi osa EU:n ilmoittamaa tavoitetta saavuttaa strateginen riippumattomuus; huomauttaa, että tässä yhteydessä unionin ja sen jäsenvaltioiden ulkoisiin turvallisuushaasteisiin on vastattava ennen kaikkea vahvistamalla ja ottamalla konkreettisesti käyttöön voimavaroja, joilla voidaan arvioida paremmin kriisitilanteita, tehdä päätöksiä nopeammin ja ryhtyä jykevämpiin toimiin, kun olosuhteet sitä edellyttävät, ja tarvittaessa riippumattomasti, jotta voidaan puolustaa unionin etuja ja arvoja liittoutumia ja kumppanuuksia kunnioittaen; toteaa, että se lisäisi unionin johdonmukaisuutta turvallisuuden ja puolustuksen alalla; katsoo, että on kiireellisesti kehitettävä todellinen Euroopan turvallisuusunioni, joka kattaa kaikki sotilaalliseen turvallisuuteen ja siviiliturvallisuuteen liittyvät näkökohdat, välineet, budjetit ja valmiudet sekä konfliktien kaikki vaiheet ennaltaehkäisystä konfliktien jälkeiseen vakauttamiseen ja joka perustuu nykyaikaiseen, edistykselliseen ja vahvaan inhimillisen turvallisuuden käsitteeseen, joka vastaa EU:n kansalaisten, paikallisväestön ja valtion instituutioiden turvallisuutta ja vakautta koskevia turvallisuusvaatimuksia; vaatii unionia parantamaan konfliktinestoa ja sovittelua, vuoropuhelua ja liennyttämistä koskevia institutionaalisia valmiuksiaan;

painottaa, että sitä on tuettava 360 asteen uhka-analyysilla; korostaa, että strategisen kompassin on oltava unionin kunnianhimoinen vastaus tähän analyysiin, jonka havaintoja on tarkasteltava säännöllisesti ja realistisesti, jotta voidaan kehittää mekanismi jatkuvaa uhka-arviointia ja parlamentin kuulemista varten;

korostaa, että strategisella kompassilla on voitava vahvistaa unionin valmiuksia toimia yhä uskottavampana strategisena kumppanina ja globaalina rauhan edistäjänä, mikä vahvistaa ja tukee sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää ja monenvälistä yhteistyötä sekä kykyä toimia tarvittaessa riippumattomasti; korostaa, että tätä toimintaa on päivitettävä säännöllisesti ja otettava käyttöön kunnianhimoinen suunnitelma, jonka tarkoituksena on olla realistinen ja toimiva ja johon sisällyttävä päätösten ja seurantamekanismien täytäntöönpanoaikataulu; korostaa, että tämän toiminnan on mahdollistettava se, että unioni edistyy johdonmukaisesti ja tehokkaasti kohti johdonmukaista puolustuspolitiikkaa, yhteistä strategista kulttuuria, yhteisymmärrystä EU:n strategisista haasteista ja valmiuksia ennakoida uhkia, ja mahdollistettava nopeat ja koordinoidut vastatoimet, tulevat toimintaskenaariot ja valmiudet itsenäiseen selviytymiskykyyn siten, että EU voi ottaa käyttöön resursseja solidaarisuuden pohjalta perussopimusten mukaisesti, jos jäsenvaltio on uhattuna ja kun kansainvälinen rauha, turvallisuus ja vakaus ovat uhattuina EU:n ulkopuolella, ja viime kädessä varmistaa unionin kansalaisten, etujen ja arvojen suojelun; palauttaa mieliin, että neuvoston 14. marraskuuta 2016 annetuissa päätelmissä esitetty EU:n turvallisuus- ja puolustusalaa koskeva nykyinen tavoitetaso sisältää vastatoimet ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin, kumppanien valmiuksien kehittämisen ja ”unionin ja sen kansalaisten suojelun”; korostaa, että EU:n reagoinnissa konflikteihin ja kriiseihin perustana on oltava yhdennetty toimintamalli;

korostaa, että parlamentin ja erityisesti sen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnan on tärkeää saada Euroopan ulkosuhdehallinnolta (EUH) säännöllisiä päivityksiä ja raportteja strategisen kompassin täytäntöönpanosta siitä lähtien, kun strateginen kompassi hyväksytään maaliskuussa 2022;

YTPP-operaatiot vuonna 2020 – arviointi ja suositukset

muistuttaa, että unionilla on parhaillaan käynnissä yksitoista siviilioperaatiota ja seitsemän sotilasoperaatiota; muistuttaa, että näistä vain kolmessa on täytäntöönpanovaltuudet: Euroopan unionin johtamat merivoimien (EUNAVFOR) Somalian ATLANTA-operaatio, EUNAVFORin Välimeren IRINI-operaatio (EUNAVFOR MED IRINI) ja EU:n sotilasjoukot Bosnia ja Hertsegovinassa (EUFOR ALTHEA); palauttaa mieliin EU:n yleisen sitoutumisen Saheliin ja Afrikan sarveen kuuden siviilioperaation (valmiuksien kehittämistä Somaliassa koskeva Euroopan unionin operaatio (EUCAP Sahel Mali), EUCAP Sahel Niger, EUCAP Somalia) ja kuuden sotilasoperaation (Euroopan unionin Malin koulutusoperaatio (EUTM Mali), EUTM Somalia, EUNAVFOR ATALANTA, EUNAVFOR MED IRINI) kautta; toteaa, että näitä operaatioita ei ole vielä hyödynnetty täysimääräisesti ja että covid-19-pandemian vaikutukset ovat kielteisesti niihin, mikä on vaikuttanut operaatioiden toimintaan ja heikentänyt niiden vaikuttavuutta; ehdottaa, että EU:n YTPP-operaatioiden talousarviota, suunnittelua ja kalustoa arvioidaan covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten perusteella ja harkitsee siksi tulosten tarkistamista ja mahdollisesti niiden toimeksiannon mukauttamista osana operaation vakiomuotoista strategista tarkistamista;

korostaa unionin naapurialueen kestävän vakauden, ihmisten turvallisuuden ja vaurauden merkitystä unionille; toteaa, että YTPP-sotilasoperaatiot on nyt lähes yksinomaan suunnattu asevoimien koulutukseen ilman täytäntöönpanoulottuvuutta ja siten, että ne saavat vain vähän tukea; katsoo, että toimeksiantoa olisi vahvistettava vaikuttamatta näiden operaatioiden muuhun kuin täytäntöönpanoulottuvuuteen korostaen valmennusta, jotta eurooppalaiset neuvonantajat voivat tarkistaa kentällä mahdollisimman tarkasti, onko koulutusohjelmat pantu asianmukaisesti täytäntöön ja vastaavatko ne paikallisten asevoimien todellisia operatiivisia tarpeita;

10.

korostaa, että aseiden toimittamisessa Euroopan rauhanrahaston puitteissa olisi noudatettava täysimääräisesti EU:n yleistä kantaa aseviennistä, kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja humanitaarista oikeutta ja siihen olisi sisällytettävä tehokkaita avoimuussäännöksiä;

11.

pitää valitettavana Malin vallankaappaajien toimia; on erittäin huolissaan siitä, että Malin alueella ja yleensä Sahelissa välttämättömien valtiollisten palvelujen saatavuus on puutteellista; ilmaisee syvän huolensa alueen turvallisuustilanteen heikkenemisestä; on erittäin huolissaan YK:n pääsihteerin raporteista, joissa luetellaan aseellisten ryhmien, kuten terroristiryhmien, Malin asevoimien ja muiden G5 Sahel -maiden asevoimien tekemiä ja jatkuvia vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja vakavia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkauksia, mukaan lukien väitetyt sotarikokset; pitää tässä yhteydessä rankaisemattomuutta erittäin valitettavana ja korostaa, että tällaisten rikosten jatkuminen heikentää myös eurooppalaisia ja kansainvälisiä pyrkimyksiä luoda suojattu ja turvallinen ympäristö ja torjua aseellisia ryhmiä ja terroristeja; korostaa vihamielisten toimijoiden lisääntyvää osallistumista alueella, joka olennaisen tärkeä turvallisuudellemme, sillä tämä voisi vaarantaa EU:n ja Malin yhteisen tavoitteen saavuttaa ihmisten turvallisuus, rauha, vakaus ja kestävä kehitys maassa, jossa muut toimijat, joilla ei välttämättä ole samoja eettisiä periaatteita EU:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa, eivät halua täyttää valmiuksien puutteita riippumatta siitä, noudatetaanko oikeusvaltioperiaatetta tai sotaoikeutta; ilmaisee vakavan huolensa ulkomaisten yksityisten sotilasyhtiöiden kasvavasta vaikutusvallasta ja Malin hallituksen mahdollisista suunnitelmista aloittaa venäläisen yksityisen sotilasyhtiön (Kremlin sijaissotija Wagner Group) kanssa Malin asevoimien kouluttamista koskeva yhteistyö; huomauttaa, että tällainen yhteistyö ei sovi yhteen EU:n turvallisuus- ja puolustusyhteistyön, erityisesti EUTM Mali -operaation, kanssa ja että sen vuoksi EU:n olisi arvioitava uudelleen toimintaansa Malissa; vaatii nykyisiä Malin viranomaisia olemaan tekemättä sopimusta Wagner Groupin kanssa ja estämään sen henkilöstön saapumisen Malin alueelle; korostaa yleisemmin tarvetta seurata tiiviisti maailmanlaajuista toimintaa haavoittuvilla alueilla, kuten Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Itä-Euroopassa, lisäävien yksityisten turvallisuus- ja sotilasyritysten toimia ja muistuttaa, että asiasta on tärkeää tiedottaa parlamentille;

12.

panee merkille ilmoituksen Ranskan sotilaallisen toiminnan uudelleen organisoinnista Sahelin alueella yhdessä kansainvälisten ja afrikkalaisten kumppaniemme kanssa ja niitä kuullen; korostaa, että tämä kehitys olisi toteutettava kuullen tiiviisti Sahelin alueella toimivia kaikkia kansainvälisiä kumppaneita ja erityisesti eurooppalaisia kumppaneita; pitää myönteisenä EU:n ja jäsenvaltioiden jatkuvaa sitoutumista G5 Sahel -maiden vakauttamiseen erityisesti tukemalla G5 Sahel -ryhmän yhteisiä turvallisuusjoukkoja siten, että vahvistetaan EU:n YTPP-operaatioita ja EU:n jäsenvaltioiden armeijoiden lisääntyvää osallistumista Takuba Task Force -joukkoihin;

13.

on tyytyväinen siihen, että EUTM Mali -operaation uutta laajennettua toimeksiantoa mukautetaan; kehottaa vahvistamaan asevoimien rakenteellista yhteistyötä ja niille annettavaa muuta kuin täytäntöönpanoa koskevaa tukea sekä nopeuttamaan alueellistamisprosessia, jonka avulla operaatiossa voidaan antaa sotilaallista tukea G5-ryhmän maiden asevoimille ja erityisesti Burkina Fasolle ja Nigerille, millä on vaikutusta kansainvälisiin, eurooppalaisiin ja afrikkalaisiin kumppaneihin; korostaa Euroopan rauhanrahaston tarjoamia mahdollisuuksia, jotka koskevat Malin armeijan kouluttamiseen tarvittavan kaluston toimittamista, joka on erittäin tärkeässä asemassa EU:n toiminnan ja sen tehokkuuden vahvistamisessa; on vakuuttunut siitä, että EU on lisättävä nopeasti ja tehokkaasti valmiuksiaan tarjota kalustoa, jotta EUCAP- ja EUTM-operaatiot eivät menetä uskottavuuttaan paikallisviranomaisten silmissä, edellyttäen, että kyseiset turvallisuusjoukot noudattavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta ja ovat demokraattisen valvonnan alaisia;

14.

pyytää jäsenvaltioilta huomattavaa panosta EUTM Mali -operaation konsultointitoimintaan ja pyytää niitä lähettämään sen edistämiseen kykenevää henkilöstöä; muistuttaa, että Sahelin alueella on jatkettava YTPP:n alueellistamisprosessia, jotta voidaan vahvistaa yhteistyötä ja koordinointia kansainvälisten toimijoiden sekä alueella toimivien EU:n jäsenvaltioiden kanssa, ja tehtävä se käynnissä olevilla aloitteilla, kuten Sahelin vakautta ja turvallisuutta koskevalla kumppanuudella (P3S-aloite); korostaa, että EU tukee vakaasti myös G5 Sahel -ryhmän yhteisten turvallisuusjoukkojen ja niihin liittyvän poliisikomponentin saattamista toimintavalmiuteen; pitää myönteisenä uutta Sahelin aluetta koskevaa EU:n yhdennettyä strategiaa, johon kuuluu laajempi hyvän hallinnon vahvistamiseen keskittyvä lähestymistapa ja joka korostaa erityisesti valtiollista läsnäoloa ja julkisten palvelujen saatavuutta alueen maissa; korostaa EUCAP Sahel Mali -operaatiossa toteutettuja toimia, joiden tarkoituksena on tukea Malin turvallisuusjoukkojen lähettämistä Malin keskiosiin; korostaa toimia EUCAP Sahel Niger -operaatiossa, jossa tuetaan Nigeriä kansallisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä; muistuttaa, että YTPP-toimien alueellistamiseen tukee EU:n yhdennettyä lähestymistapaa Sahelin alueella ja että siten alueellisen neuvoa-antavan koordinointiyksikön (RACC) toimia on jatkettava; katsoo, että YTPP:n alueellistettu lähestymistapa Sahelissa on merkityksellinen, mutta edellyttää selkeämpää organisointia ja koordinointia jo olemassa olevien YTPP:tä koskevien siviili- ja sotilasoperaatioiden, paikallisten toimijoiden ja muiden kansainvälisten järjestöjen välillä, kuten YK:n rauhanturvaoperaatio, YK:n operaatio Malin vakauttamiseksi (MINUSMA) ja Ranskan armeijan johtamat operaatiot; vaatii huomattavia toimia Burkina Fason auttamiseksi, koska maan on vastattava voimakkaisiin uhkiin rajallisin voimavaroin; muistuttaa, että jotta sotilas- ja turvallisuustoimet ovat pysyvästi tehokkaita, niiden ohella on toteutettava konkreettisia ja näkyviä toimenpiteitä keskeisten palvelujen tarjoamiseksi väestölle; korostaa, että Guineanlahden rannikkovaltioita on voitava tukea entistä aktiivisemmin, jotta ne voivat torjua kohtaamaansa terroristiuhkaa; korostaa, että Sahelin, Länsi-Afrikan ja Afrikan sarven alueiden kasvavaan epävakauteen ja näiden alueiden kehittyvien tapahtumien merkittäviin seurauksiin sekä Afrikan mantereelle että Euroopan unionille on kiinnitettävä erityistä huomiota;

15.

suhtautuu myönteisesti meneillään oleviin keskusteluihin Mosambikin ja Intian osallistumisesta YTPP-operaatioihin Afrikassa; pitää myönteisenä Georgian aktiivista osallistumista YTPP-toimiin ja erityisesti sen osallistumista koulutusoperaatioihin Keski-Afrikan tasavallassa ja Malissa;

16.

palauttaa mieliin, että Somalian turvallisuustilanne on erittäin huolestuttava ja horjuttaa vakautta kaikkialla Afrikan sarvessa ja jopa sen ulkopuolella; korostaa, että Al-Shabab on edelleen yksi voimakkaimmista Al-Qaidaan liittyvistä terroristijärjestöistä ja että tämän seikan olisi kannustettava jäsenvaltioita osallistumaan enemmän EU:n operaatioihin tällä strategisella alueella ja antamaan niille tarvittavat varat; korostaa, että EUTM Somalian vahvistaminen neuvontavalmiuksilla johtorakenteissa voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten operaatiot toteutetaan monenvälisen sotilaallisen avun yhteydessä; korostaa, että EUNAVFOR Atalanta, EUCAP ja EUTM Somalia muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden, jolla tuetaan Afrikan sarvea koskevaa unionin strategista kehystä; pitää myönteisenä Atalanta-operaation ratkaisevaa roolia merirosvouksen ja ihmiskaupan torjunnassa Afrikan sarven alueella ja siten onnistunutta Maailman ruokaohjelman aluksien suojelua sekä EUCAP Somalia -operaation roolia Puntmaan ja Somalimaan liittovaltion ja alueviranomaisten neuvonnassa rannikkovartiostotoiminnan ja meripoliisivoimien kehittämisessä; korostaa, että EU:n sitoutuminen Afrikan sarven alueella on edelleen merkityksellistä Somalian turvallisuusjoukkojen valmiuksien vahvistamiseksi, ja huomauttaa myös, että niiden tehokkuutta on parannettava; pitää myönteisenä samanmielisten kumppanien osallistumista ja kannustaa siihen edelleen, jotta voidaan varmistaa turvalliset vesiväylät Adeninlahdella ja Intian valtamerellä; kehottaa ottamaan käyttöön yhdennetyn lähestymistavan merirosvousta aiheuttavien kehitys- ja hallinto-ongelmien ratkaisemiseksi;

17.

panee huolestuneena merkille Keski-Afrikan tasavallan poliittisen tilanteen ja turvallisuustilanteen heikkenemisen; kehottaa palauttamaan kattavan vuoropuhelun hallituksen, demokraattisen opposition ja kansalaisyhteiskunnan välille sekä elvyttämään rauhansopimuksen; pitää valitettavana, että vuodesta 2018 lähtien Keski-Afrikan tasavallan presidentti on turvautunut Wagner Groupiin, joka on yksityinen sotilasyritys ja venäläinen sijaissotija, joka on vastuussa sotarikoksista ja vakavista ihmisoikeusloukkauksista Keski-Afrikan tasavallassa; on huolissaan tämän päätöksen vaikutuksesta Keski-Afrikan tasavallan joukkojen koulutusoperaation toimintakykyyn ja tehokkuuteen; tuomitsee sen, että eräät paikalliset ja ulkomaiset aseelliset joukot, myös ulkomaiset turvallisuusalan yritykset, aiheuttavat uhkia ja vihamielisiä välikohtauksia, jotka kohdistuvat YK:n yhdennettyyn moniulotteiseen Keski-Afrikan tasavallan vakauttamisoperaatioon (Minusca), sekä EU:n toimiin kohdistetut disinformaatiokampanjat; pitää myönteisenä Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavaa EU:n neuvontaoperaatiota (EUAM RCA) ja on täysin sen takana; pitää myönteisenä EUTM-operaation toimia, erityisesti Keski-Afrikan tasavallan asevoimien upseerien ja aliupseerien kouluttamista, sekä operaation panosta turvallisuusalan uudistuksen yleiseen prosessiin, jota Minusca koordinoi, ja antaa sille täyden tukensa; korostaa, että väestölle on tiedotettava operaation tavoitteista ja edistymisestä; korostaa, että on tärkeää arvioida EU:n todellisia valmiuksia vastata Keski-Afrikan tasavallan asevoimien kalustotarpeisiin osana strategista uudelleentarkastelua, joka on määrä toteuttaa vuoden 2022 alkupuoliskolla; vaatii, että EUTM-operaation muodostamille yksiköille Euroopan rauhanrahaston puitteissa annettavan tuen ehtona on, että Keski-Afrikan tasavallan viranomaiset edistävät myönteistä kehitystä poliittisessa, sisäisessä ja alueellisessa tilanteessa;

18.

muistuttaa Mosambikin kanaalin strategisesta merkityksestä; suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden ja korkean edustajan / varapuheenjohtajan sitoumukseen vastata kasvavaan terroristiuhkaan Cabo Delgadon alueella ja on huolissaan tämän uhan leviämisvaarasta alueella; suhtautuu myönteisesti neuvoston päätökseen aloittaa Mosambikissa toteutettava Euroopan unionin sotilaskoulutusoperaatio (EUTM Mozambique); panee merkille Euroopan rauhanrahaston käytön EUTM Mozambique -operaation yhteisten kustannusten kattamiseksi ja puolustustarvikkeiden hankkimiseksi; kehottaa neuvostoa ja EUH:ta hyödyntämään mahdollisimman hyvin Euroopan rauhanrahastoa ja käyttämään tätä kokemusta hyödyksi Euroopan rauhanrahaston parantamisessa ja laajentamisessa tulevaisuudessa; panee merkille, että EUTM-operaatio täyttää erityisen tavoitteen, joka on erikoisjoukkojen yksikköjen kouluttaminen islamistisen kapinallisuuden torjumiseksi Cabo Delgadon alueella, mukaan lukien jihadistiliike Ansar al-Sunna; kehottaa ottamaan sen käyttöön mahdollisimman pian tilanne huomioon ottaen; kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan operaation joukkojen muodostamiseen tasapuolisemmin; korostaa, että Mosambikia varten tarvitaan hallinnoinnin puutteiden ja kehitystarpeiden käsittelemiseksi kokonaisvaltaista ja johdonmukaista pitkän aikavälin strategiaa, jossa on myös torjuttava islamistien kapinointia, jotta konflikti voidaan ratkaista kestävästi; korostaa, että on varmistettava, että hallituksen joukot noudattavat kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja että laittomiin teloituksiin, kidutukseen, ryöstelyyn ja muihin väärinkäytöksiin syyllistyneet saatetaan oikeuden eteen;

19.

suhtautuu myönteisesti neuvoston 18. lokakuuta 2021 antamissa päätelmissä esitettyyn varauksettomaan sitoutumiseen EUFOR Althea -operaatioon ja Althea-operaation uudistamiseen vuonna 2020 ja siihen, että sen toimeksianto kohdennetaan uudelleen Bosnia ja Hertsegovinan viranomaisten tukemiseen turvallisen ja vakaan ympäristön ylläpitämiseksi myös kesäkuussa 2021 esitetyn operaation kolmannen strategisen uudelleentarkastelun avulla; muistuttaa, että tämä operaatio pohjusti Bosnia ja Hertsegovinan rauhaa, vakautta ja yhdentymistä Eurooppaan ja että tällä operaatiolla on edelleen ratkaiseva rooli Bosnia ja Hertsegovinan ja koko alueen turvallisuudelle ja vakaudelle; muistuttaa, että tästä operaatiosta saadut kokemukset ja niistä opitut asiat tuovat olennaista lisäarvoa kaikkiin nykyisiin ja tuleviin sotilas- ja siviilialan YTPP-operaatioihin; on huolestunut Bosnia ja Hertsegovinan serbipresidentin Milorad Dodikin mahdollisista perustuslain vastaisista ja separatistisista toimista, jotka heikentävät Daytonin rauhansopimusta ja siten koko alueen turvallisuutta ja rauhaa; korostaa, että on edelleen pidettävä yllä riittävää horisontaalista valmiutta, jotta voidaan reagoida nopeasti, jos turvallisuustilanne heikkenee; toteaa, että tätä operaatiota voitaisiin edistää suojatuilla tieto- ja viestintäkanavilla jäsenvaltioiden pääkaupunkeihin ja parantamalla julkisiin lähteisiin perustuvien tiedustelutietojen keräämis- ja analysointivalmiuksia; pitää tärkeänä jatkaa miinojen jälkiraivausta ja Bosnia ja Hertsegovinan asevoimien yhteiskoulutusta on jatkettava; vaatii jäsenvaltioita täyttämään Althea-operaation joukkojen muodostamista koskevat sitoumuksensa; odottaa Ukrainan osallistumista Althea-operaatioon; antaa tunnustusta EU:n ja Naton tärkeälle yhteistyölle Länsi-Balkanin alueella, erityisesti EUFOR Althea -operaatiossa, jonka operatiivinen päämaja sijaitsee Naton Euroopan-joukkojen pääesikunnassa (SHAPE) Berliini plus -järjestelyn ansiosta;

20.

panee tyytyväisenä merkille Georgiassa toteutettavan Euroopan unionin tarkkailuoperaation (EUMM Georgia) tulokset; hyväksyy sen jatkamisen kahdella vuodella; korostaa, että YTPP-sitoumuksia alueella on edelleen pohdittava; tuomitsee jyrkästi Venäjän toteuttaman Georgiaan kuuluvien Abhasian ja Tskhinvalin/Etelä-Ossetian alueiden laittoman miehityksen ja militarisoinnin, jotka loukkaavat kansainvälistä oikeutta ja jotka ovat vakava uhka itäisen kumppanuuden alueelle ja koko Euroopalle; on huolissaan alueen turvallisuustilanteen heikkenemisestä Georgian miehitetyillä alueilla ja Venäjän federaation toteuttamista toimista, jotka horjuttavat rauhaa ja turvallisuutta itäisen kumppanuuden alueella; kehottaa EU:ta vaatimaan edelleen Venäjää osallistumaan rakentavasti Geneven kansainvälisiin keskusteluihin ja täyttämään EU:n 12. elokuuta 2008 välittämän tulitaukosopimuksen mukaiset velvollisuutensa ja erityisesti vetämään kaikki sotajoukkonsa Georgian miehitetyiltä alueilta ja sallimaan EU:n tarkkailuoperaatiolle esteettömän pääsyn koko Georgian alueelle; tuomitsee Georgian kansalaisten laittomat pidätykset ja sieppaukset sekä niin sanottujen rajanmääritystoimien lisääntymisen hallinnollisella rajalla; on huolissaan EUMM Georgia -operaatioon kohdistetuista disinformaatiokampanjoista ja kehottaa vahvistamaan sen valmiuksia seurantaan, analysointiin ja strategiseen viestintään; vahvistaa vankkumattoman tukensa itäisen kumppanuuden maille ja erityisesti niiden itsenäisyydelle, suvereniteetille ja niiden kansainvälisesti tunnustettujen rajojen mukaisen alueen koskemattomuudelle; kannustaa EU:ta vahvistamaan sitoutumistaan rauhanomaiseen konfliktinratkaisuun koko itäisen kumppanuuden alueella; toistaa kehotuksensa siitä, että EU:n olisi varmistettava, että itäisen kumppanuuden maiden turvallisuusulottuvuus otetaan asianmukaisesti huomioon strategisessa kompassissa, ja harkittava myös sellaisten turvallisuussopimusten ja -kehysten laatimista, joilla lisätään investointeja ja apua turvallisuus-, sotilas-, tiedustelu- ja kyberyhteistyöhön assosioituneissa maissa eli Georgiassa, Moldovassa ja Ukrainassa niiden selviytymiskyvyn ja turvallisuuden vahvistamiseksi;

21.

panee merkille Irakin turvallisuusalan uudistusta tukevan Euroopan unionin neuvontaoperaation (EUAM) vahvistamisen ja sen täydentämisen sisäisen turvallisuuden uudistuksen täytäntöönpanon sekä terrorismin (myös väkivaltaisten ääriliikkeiden torjunnan) ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan ja ehkäisyn kansallisten strategioiden täytäntöönpanon tukemisella erityisesti rajavalvonnan, talousrikollisuuden (erityisesti korruption), rahanpesun ja kulttuuriperintöön kuuluvien esineiden salakuljetuksen osalta;

22.

kehottaa EU:ta puuttumaan kulttuuriperinnön suojeluun ja säilyttämiseen kohdistuviin jatkuviin ja kasvaviin uhkiin ja torjumaan kulttuuriesineiden salakuljetusta erityisesti konfliktialueilla; panee merkille, että Irakissa joidenkin yhteisöjen kulttuuriperinnön ja historiallisten juurien riistäminen on tehnyt niistä alttiimpia radikalisoitumiselle; muistuttaa, että EUAM Irak on ainoa YTPP-operaatio, jonka toimeksiantoon kuuluu kulttuuriperinnön suojelua koskeva osa, jotta paikallisille kumppaneille voidaan antaa apua ja koulutusta kulttuuriperinnön säilyttämiseen ja suojeluun liittyvien turvallisuushaasteiden ratkaisemisessa; kehottaa neuvostoa ja Euroopan ulkosuhdehallintoa sisällyttämään samanlaisen osan muihin operaatioihin;

23.

kannustaa lähettämään Euroopan unionin yhdennetyn rajavalvonnan avustusoperaation Libyassa (EUBAM Libya) jäseniä Tripoliin, josta se suorittaa tehtävänsä; ehdottaa, että tässä operaatiossa, jonka tarkoituksena on auttaa Libyan viranomaisia hajottamaan rikollisjärjestöjen verkostoja, jotka ovat mukana muuttajien salakuljetuksessa, ihmiskaupassa ja terrorismissa rajaturvallisuuden ylläpitämiseen liittyvillä aloilla, selvitetään alueellisen strategian puitteissa edelleen mahdollisuuksia tukea Sahelin alueen valtioiden rajavalvontavalmiuksien EU-johtoista kehittämistä Sahelin alueen YTPP-operaatioiden yhteydessä (erityisesti EUCAP Sahel Niger -operaatio); ilmaisee vakavan huolensa muuttajien, turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kohtalosta Libyassa; kehottaa Libyan viranomaisia ja sotilasjoukkoja sulkemaan muuttajien säilöönottotilat;

24.

pitää myönteisenä Välimerellä toteutettavan YTPP-operaation (EUNAVFOR MED IRINI) käynnistämistä ja sen jatkamista 31. maaliskuuta 2023 saakka; korostaa sen keskeistä roolia asevientikiellon täytäntöönpanossa Libyassa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2526 (2020) mukaisesti; korostaa, että valmiuksien kehittäminen häiritsee ihmis- ja asekauppaa; pitää valitettavana sitä, että EUNAVFOR MED IRINI -operaation tarkastukset kiellettiin useita kertoja vuonna 2020 jopa turkkilaisilla aluksilla; kehottaa EUH:ta tiedottamaan asiasta avoimesti; toteaa, että tähän asti EUNAFVOR MED -operaatiolla on ollut hyvin vähän varoja, mikä rajoittaa merkittävästi sen valmiuksia; on huolissaan siitä, että Nato, joka toimii alueella Sea Guardian -operaation kautta, ei tee tehokasta yhteistyötä lisäämällä yhteistyön yhteenkuuluvuutta tai jakamalla tietoja ja resursseja; korostaa, että on strategisesti tärkeää laatia operaatiosta julkinen tiedonanto operaatiosta ja sen pääsystä aluksiin, ystävällismielisistä lähestymisistä ja tarkastuksista, mukaan luettuna kieltäytymiset; korostaa merihädässä olevien henkilöiden etsintää ja pelastamista koskevia kansainvälisiä velvoitteita noudattaen täysimääräisesti merioikeutta; kehottaa EU:ta ottamaan merkittävän roolin Välimerellä, koska siitä on tullut toimija, joka pystyy takaamaan alueen vakauden; suhtautuu myönteisesti EU:n yhteys- ja suunnitteluyksikön (EULPC) tuloksiin turvallisuus-, tiedustelu- ja suunnitteluasiantuntemuksen tarjoamisessa EU:n toimijoille Brysselissä ja paikan päällä tai merellä (EU:n edustusto, EUBAM, EUNAVFOR MED) ja YK:n Libyan-tukioperaatiolle (UNSMIL);

25.

pitää valitettavana, että Turkilla on monella EU:n ja sen naapuruston huolta aiheuttavalla alueella yleisesti epävakauttava rooli, joka uhkaa alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta; on erittäin huolestunut Turkin EU:n jäsenvaltioihin, erityisesti Kreikkaan ja Kyprokseen, kohdistamista laittomista toimista ja sotilaallisilla toimilla uhkailuista itäisellä Välimerellä ja tuomitsee ne jyrkästi, sekä sen äskettäin ilmoittamista laittomista toimista Kyproksen ja Kreikan merialueilla; panee merkille pyrkimykset jännitteiden lievittämiseksi, mutta pitää valitettavana provokatiivisia toimia ja Turkin sotilasalusten MED IRINI -operaatioon kohdistamia hyökkäyksiä kansainvälisen oikeuden ja EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettioikeuksien vastaisesti; muistuttaa, että unioni on valmis käyttämään kaikkia käytettävissään olevia välineitä ja vaihtoehtoja, myös niitä, jotka ovat SEU-sopimuksen 29 artiklassa ja SEUT-sopimuksen 215 artiklassa, puolustaakseen etujaan ja jäsenvaltioiden etuja ja vaaliakseen alueellista vakautta;

26.

kiittää työtä, jonka siviiliturvallisuusalan uudistamista koskeva Euroopan unionin neuvontaoperaatio Ukrainassa (EUAM Ukraine) on tehnyt; panee merkille EUH:n tarvearviointiraportin ammatillisen sotilaskoulutuksen alasta Ukrainassa ja suhtautuu myönteisesti käynnissä olevaan työhön, jossa arvioidaan EU:n mahdollista toimintaa Ukrainassa sen perusteella ja täydennetään Ukrainan ja kansainvälisten kumppanien toimenpiteitä ammatillisen sotilaskoulutuksen uudistamiseksi Ukrainassa;

27.

kehottaa elvyttämään siviilialan YTPP:n panemalla täytäntöön siviilialan YTPP-sopimuksen 22 sitoumusta; korostaa, että strategisessa kompassissa on asetettava tavoitteeksi YTPP:n siviilialan uudistaminen ja että sopimus 2.0 olisi hyväksyttävä hyvissä ajoin; kannattaa ajatusta siitä, että kompassissa olisi määritettävä YTPP:n siviilialan perusnäkökohdat, mukaan lukien siviilivoimavarojen kehittäminen vuoden 2023 jälkeen; kannattaa ajatusta siitä, että YTPP:n siviilialan strategiset painopisteet olisi yhdistettävä sopimuksen vuotuiseen tarkistusprosessiin; korostaa, että YTPP:n, oikeus- ja sisäasioiden sekä komission johtamien toimien välille on luotava vahvempi yhteys tarvittaessa ja ottaen asianmukaisesti huomioon sekä perussopimuksessa määrätyt toimintapolitiikat että muut asiaankuuluvat kriisinhallinnan toimijat, jotta voidaan tehostaa YTPP:n panosta unionin vastatessa turvallisuushaasteisiin; kehottaa EU:ta pohtimaan operaatioihin lähettämistä koskevia nykyisiä menettelyitä ja toimimaan niiden mukaisesti päätöksentekoprosessin nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi; katsoo, että EU:n olisi jatkettava EUCAP Sahel Malin, EUCAP Sahel Nigerin, EUCAP Somalian ja EUAM RCA:n siviilioperaatioiden kattavaa arviointia ja tarkasteltava niiden toimeksiantoa, talousarviota ja henkilöresursseja varmistaen, että ne vastaavat todellisiin tarpeisiin, jotta ne ovat täysin toimintakykyisiä ja tehokkaita;

28.

tunnustaa YTPP:n operaatioiden panoksen rauhan turvaamiseen ja vakauteen, mutta huomauttaa, että YTPP:n siviili- ja sotilasoperaatioita koskevat rakenteelliset heikkoudet ja pitkät päätöksentekoprosessit jatkuvat; pitää tärkeänä joustavoittaa ja vakauttaa sotilasoperaatioiden tehtäviä, jotka on räätälöity paikan päällä olevan tilanteen mukaan; kehottaa muuttamaan YTPP-rakenteita ja -menettelyjä, jotta operaatioita voidaan toteuttaa nopeammin, joustavammin ja johdonmukaisemmin; korostaa, että nykyisten eurooppalaisten tilapäisten operaatioiden ja YTPP:n sotilasoperaatioiden välille olisi saatava tiiviimmät yhteydet erityisesti silloin, kun on toimittava kiireellisen kriisin suhteen tai taattava pääsy kiistanalaisille strategisille alueille; korostaa, että kaikissa tulevissa toimeksiannoissa on oltava selkeä ja kokonaisvaltainen vetäytymisstrategia, johon kuuluu luettelo sitä varten tarvittavista resursseista; korostaa, että kaikissa operaatioissa ja etenkin sotilasoperaatioissa on toimittava yhdessä paikallisten kanssa, jotta valmiuksia voidaan vahvistaa kohtuullisessa ajassa ja jotta pystytään poistumaan hallitusti;

29.

korostaa, että kaikki YTPP-operaatiot on arvioitava säännöllisesti, järjestelmällisesti ja avoimesti strategisten ja operatiivisten merkityksellisten kriteerien perusteella; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa käynnistämään prosessin, jossa käsitellään aiemmista ja käynnissä olevista operaatioista ja toimista opittuja asioita, ja keskittymään siihen, mitä poliittisia, institutionaalisia sekä sosioekonomisia olosuhteita turvallisuus- ja puolustustoimet edellyttävät, jotta niillä voidaan tehokkaasti tukea kestävää rauhan rakentamista ja kestävien ja demokraattisten hallintorakenteiden vahvistamista; katsoo, että operaatioiden johtamiseen ja hallintaan liittyviä operatiivisia vastuita on siirrettävä enemmän operaatioiden sotilasjohdolle; vaatii yleisemmin, että EU:n sotilasrakenteet nivotaan järjestelmällisesti kaikkiin toimintapolitiikkoihin ja välineisiin, jotka vaikuttavat eurooppalaisten asevoimien operatiiviseen toimintaan, ja erityisesti Euroopan puolustusrahaston komitean työhön;

30.

on erittäin huolissaan operaatioihin osallistuvien joukkojen heikosta muodostamisesta ja vaatii painokkaasti jäsenvaltioita puuttumaan siihen mahdollisimman pian; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita antamaan YTPP-operaatioille tarvittavassa määrin henkilöstöä, koulutusta ja valmiuksia, jotta ne voivat suorittaa toimeksiantonsa ja jotta niistä tulee valppaampia ja häiriönsietokykyisempiä vähemmän suotuisissa olosuhteissa; korostaa tässä yhteydessä PRY:n hanketta ”Crisis Response Operation Core”, josta käydään tällä hetkellä keskusteluja ja jolla pyritään parantamaan joukkojen muodostamisprosessia; pitää kuitenkin valitettavana, että tähän mennessä vain kuusi jäsenvaltiota on osallistunut tähän PRY:n hankkeeseen; kehottaa neuvostoa ja komissiota hyödyntämään kokonaisvaltaisesti Euroopan rauhanrahastoa ja perussopimuksissa säädettyjä unionin talousarviota koskevia rahoitusmahdollisuuksia, jotta voidaan helpottaa joukkojen muodostamista sekä sotilaiden lähettämistä; tukee kolmansien maiden osallistumista YTPP-operaatioihin eurooppalaisten intressien ja arvojen mukaisesti; katsoo, että kolmansien maiden osallistumista olisi laajennettava tarvittaessa;

31.

on huolissaan erityisesti Venäjän ja Kiinan mutta myös muiden toimijoiden lisääntyvästä tietojen manipuloinnista, disinformaatiosta ja hybridiuhista. joilla on suora vaikutus useisiin operaatioalueisiin ja YTPP-operaatioihin, mikä aiheuttaa epävakautta kokonaisilla alueilla ja horjuttaa EU:n ulkomaanoperaatioiden oikeutusta; kehottaa kiireellisesti jäsentämään YTPP-operaatioiden vastauksen näihin uhkiin; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden on toteutettava yhteisiä toimia muun muassa hybridiuhkien ja kyberhyökkäysten sekä kemiallisiin, biologisiin, säteilyyn ja ydinaineisiin liittyvien riskien ennakoimisessa; pitää myönteisenä kriisiin vastaamista koskevan valmiusreservin luomista kemiallisiin, biologisiin, säteilyyn ja ydinaineisiin liittyviä onnettomuuksia varten; vaatii EUH:ta tukemaan YTPP-operaatioita konkreettisesti strategisella tiedottamisella;

32.

kehottaa vahvistamaan unionin komentorakenteita, erityisesti EU:n sotilasesikuntaa (EUSE) ja sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaraa (MPCC), joille on osoitettava tarvittava määrin henkilöstöä, välineitä ja resursseja mahdollisimman pian ja joiden on kyettävä vaihtamaan turvallisuusluokiteltuja tietoja suojatusti myös jäsenvaltioiden ja operaatioiden kanssa; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että siirtyminen sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran toiseen vaiheeseen viivästyi, ja kehottaa jäsenvaltioita pitämään täysin kiinni sitoumuksistaan tämän toteutumiseksi; korostaa, että sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavarasta on tehtävä mahdollisimman pian todellinen täysivaltainen komento- ja johtamisrakenne, joka pystyy tarjoamaan tulevaisuuteen suuntautuvan ja strategisen ennakoimistoiminnon, johtamaan tehtäviä ja EU:n operaatioita strategisen kontekstin edellyttämällä reagointivalmiudella ja joustavuudella ja vahvistamaan eurooppalaisten strategista ja operatiivista riippumattomuutta;

33.

korostaa, että naisten osallistuminen YTPP-operaatioihin tehostaa niitä ja lisää EU:n uskottavuutta naisten ja miesten yhtäläisten oikeuksien maailmanlaajuisena edistäjänä; kehottaa panemaan entistä järjestelmällisemmin täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta ja päätöslauselman 2250 nuorista, rauhasta ja turvallisuudesta sekä vahvistamaan naisia, rauhaa ja turvallisuutta sekä nuoria, rauhaa ja turvallisuutta koskevia EU:n ohjelmia; kehottaa valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman mielekkäällä tavalla YTPP:n muotoilussa erityisesti tasapainottamalla sukupuolijakaumaa YTPP-operaatioiden henkilöstössä ja johdossa ja antamalla erityiskoulutusta lähetetylle henkilöstölle; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta häirinnästä vapaa työympäristö; toistaa kehotuksensa sisällyttää tasa-arvoanalyysi uusiin YTPP:n välineisiin, kuten Euroopan puolustusrahastoon ja Euroopan rauhanrahastoon; pitää myönteisenä, että kaikki YTPP-siviilioperaatiot ovat nyt nimittäneet tasa-arvoasioiden neuvonantajan, ja kehottaa YTPP-sotilasoperaatioita toimimaan samoin; kannustaa EU:n jäsenvaltioita esittämään naisia ehdokkaiksi nykyisiin avoimiin toimiin; pitää valitettavana, että YTPP-operaatioissa ja erityisesti sotilasoperaatioissa työskentelevien naisten määrä on edelleen hyvin vähäinen; kehottaa EUH:ta asettamaan konkreettisen tavoitteen naisten määrän lisäämiselle EU:n kriisinhallintatehtävissä ja -operaatioissa; kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita tarkastelemaan keinoja vahvistaa rekrytointi- ja sitouttamispolitiikkoja ja edistämään naisten osallistumista rauhanrakennus- ja rauhanturvaoperaatioihin; painottaa tarvetta sisällyttää EU:n talousarvioon uusi budjettikohta, josta rahoitettaisiin tasa-arvoneuvonantajien tehtävää YTPP:n sotilasoperaatioissa;

34.

odottaa vuoden 2020 unionin tilaa koskevassa aiekirjeessä ilmoitettua yhteistä tiedonantoa strategisesta lähestymistavasta, jolla tuetaan entisten taistelijoiden aseistariisuntaa, kotiuttamista ja yhteiskuntaan sopeuttamista, sillä se olisi aseistariisuntaa, demobilisaatiota ja yhteiskuntaan sopeuttamista (DDR-toimet) koskevan turvallisuusavun vuoden 2006 tukimallin oikea-aikainen tarkistus; korostaa, että turvallisuusalan uudistaminen on ensisijaisen tärkeää erityisesti unionin YTPP-siviilioperaatioiden kannalta; kehottaa siksi komissiota ja EUH:ta laajentamaan tulevaa yhteistä DDR-tiedonantoa turvallisuusalan uudistamiseen sekä turvallisuutta ja kehitystä tukevaan valmiuksien kehittämiseen, jotta voidaan saada aikaan yhdenmukainen, johdonmukainen ja perusteellisesti uudistettu unionin lähestymistapa kolmansille maille annettavaan turvallisuusapuun; vaatii johdonmukaisuutta YTPP:n välineiden ja EU:n kehitysavun välillä;

Kriisien ennakointi ja hallinta

35.

panee tyytyväisenä merkille eurooppalaisten asevoimien yhteistyövalmiuden kansalaisten auttamisessa pandemian torjumiseksi vuonna 2020; katsoo, että asevoimien arvokas panos covid-19-pandemian aikana on osoittanut, että on tärkeää käyttää jäsenvaltioiden sotilaallisia resursseja ja voimavaroja unionin pelastuspalvelumekanismin tukena; kannustaa unionia ja jäsenvaltioita harkitsemaan vakavasti ja hyödyntämään täysin SEU-sopimuksen 44 artiklan täytäntöönpanoa koskevia yksityiskohtaisia järjestelyjä, jotta unioni voi reagoida nopeasti, tehokkaasti ja riittävän joustavasti turvallisuuskriiseihin, joilla on vahva kollektiivinen EU-ulottuvuus, myös mahdollistamaan sen, että jäsenvaltioiden ryhmän jo toteuttamaa tilapäistä operaatiota seuraa jälkikäteen EU:n valtuutus; suhtautuu myönteisesti ilmavoimien positiiviseen rooliin voimavarojen yhdistämisessä ja koordinoinnissa covid-19-pandemian aikana erityisesti terveydenhuoltoon liittyvien kuljetusten ja jäsenvaltioiden välillä suoritettujen tavarantoimitusten osalta sekä Nato-liittolaisten infrastruktuureilla ja kalustolla saavutettuihin synergioihin lentokuljetusten ja välttämättömien tarvikkeiden kuljetusten osalta; pitää erityisen myönteisenä Euroopan ilmakuljetusjohtoportaan (EATC) roolia evakuoinnissa, potilaiden siirtämisessä ja lääkinnällisten laitteiden toimittamisessa pandemian aikana; kannustaa Euroopassa yleisesti sotilaallisen ilmaliikenteen, myös kuljetusten, ilmatankkauksen ja lääkinnällisten evakuointien, käyttöön, millä varmistetaan sotilaallisten ilmakuljetustoimien tehokkuus ja vaikuttavuus Euroopassa; kehottaa tältä osin jäsenvaltioita harkitsemaan tämän strategisen puolustuskaluston yhteistä kehittämistä ja kannustaa perustamaan EU:n sotilasalan hätäyksikön, jonka tavoitteena on helpottaa sotilaallisten logististen voimavarojen rajatylittävää käyttöä hätätilanteissa, jotta voidaan lisätä koordinointia, synergiaa ja solidaarisuutta, kun tarjotaan apua siviilialan tukioperaatioille;

36.

kannattaa varapuheenjohtajan / korkean edustajan esittämää tavoitetta luoda ”nopeat etujoukot”, joihin kuuluisi noin 5 000 sotilaan monikansallinen maavoimien prikaati sekä ilma- ja merivoimien ja erikoisjoukkojen osastoja, jotka voidaan mobilisoida turvallisuushätätilanteessa; muistuttaa, että EU:ssa ei ole tällä hetkellä maa-, meri- ja ilma-alan osaamista ja voimavaroja, jotka ovat välttämättömiä joukoille, jotka saapuvat operaatioalueelle ensimmäisinä palauttamaan turvallisuuden; katsoo, että jäsenvaltioiden on ensin realistista ja välttämätöntä sopia strategisen kompassin yhteydessä olosuhteista, joissa kyseisten joukkojen mobilisointi on tarpeen, ja sopia yhdestä tai useammasta operatiivisesta suunnitelmasta myös erittäin lyhyiden määräaikojen puitteissa; muistuttaa kuitenkin, että yli 15 vuoden olemassaolon aikana EU:n taisteluosastoja ei ole koskaan käytetty, mikä johtuu erityisesti jäsenvaltioiden poliittisen yksimielisyyden puutteesta ja täytäntöönpanon ja rahoituksen monimutkaisuudesta, vaikka niitä on ollut mahdollista käyttää useaan otteeseen; muistuttaa, että niiden operatiivisuudesta on huolehdittava säännöllisten kenttäharjoitusten avulla; pitää valitettavana jäsenvaltioiden puutteellista poliittista ja käytännön sitoutumista taisteluosastoihin; pitää valitettavana, että vain yksi Italian johtama taisteluosasto oli toiminnassa vuonna 2021; on huolissaan vuosien 2022 ja 2023 strategisten suunnitelmien heikkoudesta ja vaatii tarkistamaan niitä; kehottaa jäsenvaltioita lisäämään sitoutumistaan EU:n sotilaallisiin valmiuksiin; toteaa, että nopeasti valmiiden joukkojen mallista olisi saatava lisäarvoa EU:n taisteluosastoihin verrattuna; kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota perusteellisesti arvioimaan, tutkimaan ja kehittämään vaihtoehtoja, joiden mukaisesti voidaan perustaa pysyvät joukot, jotka ovat pysyvästi sijoitettuina ja harjoittelevat yhdessä; katsoo, että uusien ”nopeiden etujoukkojen” pitäisi joko olla tulosta taisteluosastojen kunnianhimoisesta uudistuksesta tai niiden pitäisi korvata taisteluosastot kokonaan, jotta voidaan välttää voimavarojen uudet päällekkäisyydet EU:n YTPP:ssä; on samaa mieltä tavoitetasosta, jonka varapuheenjohtaja / korkea edustaja vahvisti EU:n sotilaallisten välineiden ja erityisesti tilapäisten välineiden luotettavuudelle; kehottaa neuvostoa ja EUH:ta selvittämään, miten voidaan parhaiten nivoa yhteen EU:n taisteluosastojen tai uusien ”nopeiden etujoukkojen” lähettäminen, SEU-sopimuksen 44 artiklan täytäntöönpano ja pysyvän rakenteellisen yhteistyön edelleen hyödyntämätön operatiivinen osa; odottaa, että nämä osat yhdistämällä EU ja sen jäsenvaltiot pystyvät vastaamaan nopeasti ja tehokkaasti lähialueillaan ilmeneviin kriiseihin sotilaallisin keinoin ja suorittamaan SEU 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tehtävät eli Petersbergin tehtävät;

37.

korostaa täsmällisten ja ajoissa saatavien tiedustelutietojen merkitystä päätöksenteon tukemisessa, operaatioiden turvaamisessa ja niihin kohdistuvien vaikutus- ja disinformaatiokampanjoiden torjunnan parantamisessa; kehottaa EUH:ta ottamaan operaatioissa käyttöön tiedusteluvoimavaran luomalla kaikkiin YTPP-tehtäviin ja -operaatioihin tiedustelusoluja, jotka tuottavat reaaliaikaista tietoa EU:n tiedusteluanalyysikeskukselle, EU:n sotilasesikunnalle ja siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavaralle päätöksenteon tueksi; korostaa yleisemmin, että EU:n IntCenin ja EUMS:n tiedusteluosaston (EUMS INT) työ riippuu jäsenvaltioiden halukkuudesta jakaa tietoja, ja kehottaa lisäämään EU:n IntCenin taloudellisia ja teknisiä resursseja; yhtyy komission puheenjohtajan vuoden 2021 unionin tilaa koskevassa puheessaan tekemään analyysiin, jonka mukaan EU:n on parannettava tiedusteluyhteistyötä; korostaa tilannetietoisuuden ja kansallisten tiedustelupalvelujen välisen koordinoinnin merkitystä ja suhtautuu myönteisesti komission puheenjohtajan kehotukseen perustaa EU:n yhteinen tilannetietoisuuskeskus, joka on keskeinen väline strategisen ennakoinnin ja EU:n strategisen riippumattomuuden parantamiseksi;

38.

suhtautuu myönteisesti Euroopan rauhanrahaston (EPF) perustamiseen vuonna 2020; muistuttaa, että EPF antaa unionille valmiudet puuttua nopeasti ja tehokkaasti nykyisiin turvallisuushaasteisiin ja kehottaa sen vuoksi käynnistämään rahaston toiminnan nopeasti; korostaa, että tarvittava kalusto, mukaan lukien tarvittaessa tappava kalusto, ja koulutus on toimitettava asianomaisille operaatioalueille ottaen huomioon välineen maantieteellisesti tasapainoinen luonne ja noudattaen täysimääräisesti yhteisen kannan 944 kahdeksaa perustetta, ihmisoikeuksia ja humanitaarista oikeutta sillä edellytyksellä, että EU:n tasolla tehdään etukäteen kattava riskinarviointi ja että EU:n tasolla seurataan jatkuvasti sotilasteknologian toimittamista kolmansien maiden toimijoille ja noudatetaan tehokkaita avoimuussäännöksiä; korostaa, että EUH:n on seurattava tiiviisti kumppaneillemme EPF:n puitteissa toimitetun materiaalin jäljitettävyyttä ja asianmukaista käyttöä ja varmistettava se ottaen huomioon EPF:n 360 asteen lähestymistapa; huomauttaa, että EPF paitsi käsittelee kaluston tarjoamista kumppaneille niin toimii myös YTPP:n sotilasoperaatioiden yhteisten kustannusten rahoitusvaihtoehtona, jota olisi käytettävä tarvittavassa määrin; sitoutuu varmistamaan YTPP-operaatioiden, unionin rahoitusvälineen (NDICI) ja EPF:n keskinäisen johdonmukaisuuden ja täydentävyyden; pyytää jälleen, että Euroopan ulkosuhdehallintoon perustetaan uusi hallinnollinen osasto valvomaan tätä uutta välinettä; korostaa tarvetta kehittää strategisen kompassin avulla selkeä näkemys siitä, kuinka jäsenvaltiot haluavat käyttää EPF:ää lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

39.

suhtautuu myönteisesti EUH:n marraskuussa 2020 esittämään ilmastonmuutosta ja puolustusta koskevaan etenemissuunnitelmaan, jossa esitetään konkreettisia toimenpiteitä ilmaston ja turvallisuuden jatkuvasti merkityksellisemmän yhteyden käsittelemiseksi; korostaa, että yleistyvät luonnonkatastrofit, maailmanlaajuiset pandemiat tai ihmisen aiheuttamat katastrofit lisäävät kyber- ja hybridihyökkäysten tavoin entisestään nykyisiä turvallisuushaasteita ja edellyttävät siksi lisäresursseja; kannustaa unionia ja sen jäsenvaltioita kehittämään omia voimavarojaan näihin uusiin haasteisiin vastaamiseksi; korostaa, että näihin uusiin haasteisiin vastaamisen ei pitäisi viedä resursseja perinteisiltä ja tavanomaisilta puolustus- ja turvallisuusvoimavaroilta;

40.

katsoo, että muuttovirtojen käyttö aseena EU:n itäisellä ulkorajalla sekä disinformaatiokampanjat ovat yhdistetty hybridisodankäynnin muoto, jonka tarkoituksena on pelotella EU:ta ja aiheuttaa epävakautta EU:ssa; kehottaa unionia kehittämään asiaankuuluvaa lainsäädäntöä, joka tarjoaa tarvittavat takeet, jotta voidaan reagoida ja vastata tehokkaasti siihen, että kolmas maa käyttää muuttoliikettä poliittisiin tarkoituksiin, varmistamaan EU:n ulkorajojen tehokkaan suojelun sekä ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojelun ja toteuttamaan toimenpiteitä laittomien rajanylitysten estämiseksi; toistaa solidaarisuutensa Latviaa, Liettuaa ja Puolaa kohtaan Lukašenkan hallinnon käyttäessä maahanmuuttoa aseena EU:n horjuttamiseksi;

Kestokykyisempi unioni: pääsyn varmistaminen kiistanalaisille strategisille alueille ja jäsenvaltioiden keskinäisen avunannon ja niiden välisen turvallisuuden vahvistaminen

Vapaan liikkuvuuden puolustaminen merellä

41.

muistuttaa, että merialan nykyisten geopoliittisten jännitteiden vuoksi unionin on puolustettava yleismaailmallisia arvoja ja periaatteita, YK:n peruskirjaa ja kansainvälistä oikeutta – kuten YK:n merioikeusyleissopimusta – monenvälisyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä ja suojeltava etujaan takaamalla merenkulun vapaus, merien viestintäyhteyksien turvallisuus ja avomeri-infrastruktuurit; muistuttaa, että unionin merelliset edut liittyvät läheisesti sen kansalaisten hyvinvointiin, vaurauteen ja turvallisuuteen ja että noin 90 prosenttia unionin ulkomaankaupasta ja 40 prosenttia sen sisäisestä kaupasta kuljetetaan meritse; korostaa unionilla häiriönsietokyvyn alalla olevaa toimivaltaa ja valtuuksia, erityisesti lainsäädäntövaltaa;

42.

toistaa, että on vahvistettava unionin roolia kansainvälisen meriturvallisuuden tarjoajana; kehottaa unionia rakentamaan ja kehittämään YTPP-merioperaatioitaan, jotta sillä olisi vahva alusta kehittää edelleen pysyvämpää operatiivista toimintaa kansainvälisellä tasolla; kehottaa tarkastelemaan mahdollisuutta järjestää säännöllisiä merivoimien harjoituksia, joissa yhdistetään mahdollisuuksien mukaan miehitettyjä ja miehittämättömiä voimavaroja yhteentoimivuuden parantamiseksi; pitää erittäin tärkeänä, että Euroopan unioni säilyttää vakaan ja turvallisen ympäristön sitä ympäröivillä merillä; panee huolestuneena merkille, että puolustuksen koordinoidussa vuosittaisessa tarkastelussa (CARD) merivoimien johtamis-, tiedustelu-, valvonta- ja tunnistusvalmiuksissa on havaittu ”vakavia puutteita”; pitää tervetulleina kuutta PRY-hanketta, joissa keskitytään merivoimavarojen kehittämiseen, sekä yhteisiä merivoimavarojen kehittämisohjelmia; korostaa, että unionin ja Naton on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta saadaan aikaan yhteinen tehokas lähestymistapa rajatylittävän ja järjestäytyneen rikollisuuden kaltaisiin meriturvallisuusuhkiin, mukaan lukien järjestäytyneet rikollisverkostot, jotka käyvät kauppaa ihmisillä, aseilla ja huumeilla ja harjoittavat salakuljetusta ja laitonta kalastusta;

43.

pitää tässä yhteydessä myönteisenä ”koordinoitu läsnäolo merialueilla” -konseptin ja Guineanlahdella toteutettavan pilottihankkeen käynnistämistä; kehottaa soveltamaan tähän konseptiin tarveanalyysia, joka sisältää mahdollisuuden osallistua alueellisten jännitteiden purkamiseen, ja ulottamaan sen koskemaan myös muita intressialueita ja erityisesti indopasifista aluetta, jotta voidaan varmistaa ja turvata Euroopan kansainvälinen asema ja arvot; vaatii, että tätä konseptia ja asiaankuuluvia meneillään olevia operaatioita arvioidaan ja käsitellään parlamentissa; kehottaa myös komissiota kiinnittämään erityistä huomiota turvallisuutta ja puolustusta koskeviin näkökohtiin kansainvälisestä valtamerten hallinnoinnista annetun tiedonantonsa tulevassa päivityksessä, joka on määrä tehdä vuonna 2022; kehottaa rannikkojäsenvaltioita vahvistamaan sotilaallisia laivastovalmiuksiaan, jotta voidaan puuttua sekä epäsymmetrisiin että tavanomaisiin meriturvallisuuteen, merenkulun vapauteen ja EU:n siniseen talouteen kohdistuviin uhkiin; kehottaa unionia päivittämään meriturvallisuusstrategiansa vuoteen 2022 mennessä; pitää myönteisenä, että vuoden 2020 alussa Hormuzin salmessa käynnistettiin EMASOH-operaatio (European Maritime Awareness), ja tukee sen kahta tavoitetta: ”varmistetaan turvallinen merenkulkuympäristö ja lievennetään nykyisiä alueellisia jännitteitä”; on tyytyväinen Euroopan unionin johtamien merivoimien (EUNAVFOR) Atalanta-operaation, Somalian turvallisuusjoukkojen kouluttamiseen osallistumista koskevan Euroopan unionin sotilasoperaation (EUTM Somalia) ja valmiuksien kehittämistä Somaliassa koskevan Euroopan unionin operaation (EUCAP Somalia) jatkamiseen sekä niiden kokonaisvaltaiseen ja koordinoituun strategiseen tarkistamiseen, jolla pyritään siihen, että ne kattaisivat kaikki turvallisuusnäkökulmat;

Hybridiuhkien torjunta

44.

tuomitsee jäsenvaltioihin kohdistuvat vihamieliset teot, kuten hybridihyökkäykset, joissa muuttoliikettä käytetään aseena; vaatii, että unioni ja jäsenvaltiot parantavat valmiuksiaan tunnistaa hybridiuhkia; vaatii, että unioni ja jäsenvaltiot reagoivat päättäväisesti ja koordinoidusti kaikkiin uusiin vihamielisiin, laittomiin ja epävakautta aiheuttaviin kybertoimiin hyödyntäen täysimääräisesti EU:n käytössä olevia välineitä ja koordinoiden toimensa kumppaneidensa kanssa; kehottaa jäsenvaltioita parantamaan kansallisia kyberpuolustusvalmiuksiaan; kehottaa unionia pyrkimään luomaan oikeudellisen välineen hybridiuhkiin vastaamiseksi ja kehittämään kattavan kyberkapasiteetin, johon sisältyy verkkojen, viestiyhteyksien ja tiedonvaihdon turvaaminen, koulutusta ja harjoituksia, myös PRY-hankkeiden kautta, ja jossa hyödynnetään EU:n kyberdiplomatian välineistöä; kehottaa tarkistamaan kiireellisesti kyberpuolustuspolitiikan kehystä, jotta voidaan lisätä unionin ja sen jäsenvaltioiden ennaltaehkäisy-, attribuutio-, pelote- ja reagointivalmiuksia vahvistamalla niiden asemaa, tilannetietoisuutta, välineitä ja menettelyitä; korostaa tarvetta sille, että kaikkien EU:n toimielinten ja jäsenvaltioiden on tehtävä kaikilla tasoilla yhteistyötä kyberturvallisuusstrategian kehittämiseksi siten, että sen päätavoitteena olisi oltava selviytymiskyvyn vahvistaminen ja yhteisten sekä parempien kansallisten ja vankkojen siviili- ja sotilaskybervalmiuksien vahvistaminen, jotta niillä voidaan vastata pysyviin turvallisuushaasteisiin; suhtautuu näin ollen myönteisesti vuoden 2021 puheessa unionin tilasta annettuun ilmoitukseen eurooppalaisesta kyberpuolustuspolitiikasta; pitää myönteisenä jäsenvaltioiden lisääntynyttä kyberpuolustusyhteistyötä pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) puitteissa, mukaan lukien kyberalan nopean toiminnan ryhmät; muistuttaa, että EU:n operaatioiden menestyksekäs toteuttaminen riippuu yhä enemmän siitä, että turvallinen kyberavaruus on saatavilla keskeytyksettä, ja edellyttää siksi vankkoja ja selviytymiskykyisiä kybertoimintavalmiuksia ja riittäviä toimia sotilaallisiin laitoksiin ja operaatioihin kohdistuviin hyökkäyksiin vastaamiseksi; toteaa, että kyberpuolustus on tietyssä määrin tehokkaampaa, jos siihen sisältyy myös joitakin hyökkääviä keinoja ja toimenpiteitä edellyttäen, että niiden käyttö on kansainvälisen oikeuden mukaista; on huolissaan siitä, että unioni ja jäsenvaltiot ovat kyberturvallisuutensa varmistamisessa riippuvaisia ulkomaisista välineistä; korostaa tarvetta edistää kyberturvallisuuskulttuuria Euroopan julkisissa ja yksityisissä yhteisöissä myös ottamalla käyttöön erityisiä asiaa koskevia kursseja ja opetussuunnitelmia; panee merkille Euroopan turvallisuus- ja puolustusakatemian (ESDC) kyberpuolustuksen alalla tekemän tärkeän koulutustyön ja suhtautuu tältä osin myönteisesti kyberalan koulutus-, harjoitus-, arviointi- ja koordinointifoorumin (ETEE) perustamiseen; korostaa, että ESDC:n olisi hyödyttävä unionin rakenteellisesta rahoituksesta, jotta sen panosta EU:n kyberpuolustustaitojen edistämisessä voidaan erityisesti korkean tason kyberasiantuntijoiden kasvavan tarpeen näkökulmasta lisätä; myöntää kybervalmiuksien ja automatisoitujen tiedusteluvalmiuksien kasvavan merkityksen; korostaa, että tämä merkitsee uhkaa kaikille jäsenvaltioille ja EU:n toimielimille; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita parantamaan jatkossakin kyberteknologioitaan ja automatisoituja teknologioitaan ja kannustaa edelleen tekemään yhteistyötä näiden teknisten edistysaskelten osalta; kehottaa selvittämään kumppaneidemme kybervalmiuksien edistämiseksi eri vaihtoehtoja, kuten mahdollisuutta laajentaa EU:n koulutusoperaatioita kattamaan myös kyberpuolustukseen liittyviä näkökohtia tai käynnistää siviilialan kyberoperaatioita; pitää myönteisenä, että Venäjän, Kiinan ja Pohjois-Korean kyberhyökkäysten, kuten WannaCry, NotPetya ja Operation Cloud Hopper, tekijöihin kohdistetaan seuraamuksia;

45.

kehottaa EUH:ta luomaan eurooppalaisen demokratiatoimintasuunnitelman mukaisesti EU:n välineistön, jonka tarkoituksena on paitsi parantaa jäsenvaltioiden ja sidosryhmien kykyä sietää disinformaatiota niin myös asettaa sosiaalisille alustoille pakollisia vaatimuksia ja antaa kansalaisille mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia päätöksiä sekä parantaa EU:n kykyä tehostaa disinformaation ja tahallisen vihamielisen käyttäytymisen torjuntaa, jotta saavutetaan pelotevaikutus ja jotta ne voidaan tunnistaa, attributoida, estää ja sanktioida;

46.

korostaa, että kun otetaan huomioon uhkien kehittyminen ja toimielinten sopeutumisen tarve, unionin toimielimissä, myös Euroopan parlamentissa, on toteutettava toimenpiteitä, joilla vahvistetaan niiden sisäisiä voimavaroja; korostaa EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) toteuttaman toimielinten välisen koordinoinnin merkitystä; kehottaa unionin toimielimiä, erityisesti komissiota, asettamaan saataville tarvittavat henkilöresurssit CERT-EU:n vahvistamiseksi; kehottaa tältä osin korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa ja/tai jäsenvaltioita lisäämään rahoitus- ja henkilöresursseja, jotta voidaan vahvistaa EU:n kykyä puolustaa itseään kyberhyökkäyksiltä;

47.

kannustaa vahvistamaan jäsenvaltioiden keskinäistä operatiivista avunantoa; korostaa kriisinhallintaskenaarioihin perustuvien lisäharjoitusten merkitystä; kehottaa jäsenvaltioita strategisen kompassin valmistuttua pyrkimään kunnianhimoiseen yhteisymmärrykseen SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdasta ja SEUT-sopimuksen 222 artiklasta, mukaan luettuna niiden aktivointi hypoteettisessa kyberhyökkäysskenaariossa; korostaa tässä yhteydessä, että SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan aktivoinnin edellytyksiä ja tarvittavaa apua koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä ei ole koskaan määritelty selkeästi, ja kehottaa tämän välineen operatiivisempaan täytäntöönpanoon;

Unionin suvereniteetin säilyttäminen avaruudessa ja ilmassa

48.

kehottaa unionia kehittämään avaruuspuolustusstrategian, jotta EU ja sen jäsenvaltiot säilyttävät itsenäisen ja keskeytymättömän pääsyn avaruussijoitteisiin välineisiin; korostaa tarvetta edistää yhteisen eurooppalaisen strategisen turvallisuus- ja puolustuskulttuurin syntymistä avaruusalalla, vähentää strategisia riippuvuuksia ja parantaa eurooppalaisten avaruusohjelmien operatiivista hallintoa pyrkien lopulta strategiseen riippumattomuuteen kaikilla muilla aloilla; tukee aloitteita, joilla pyritään tehostamaan EU:n avaruuspolitiikkaa, mukaan lukien kunnianhimoinen uusi EU:n avaruusohjelma, jolla on pyrittävä suojaamaan Euroopan nykyisiä ja tulevia avaruussijoitteisia välineitä; kannustaa unionia vahvistamaan tilannetietoisuuttaan ja geotiedustelulle antamaansa tukea vahvistamalla omaa asiantuntijakapasiteettiaan Euroopan unionin satelliittikeskuksen (SATCEN) kautta sekä jäsenvaltioiden valmiuksia, jotta varmistetaan YTPP:n ja EU:n avaruusohjelman välinen yhteys Galileon, erityisesti PRS:n ja Copernicus-ohjelman, kautta, hyödynnetään investointimahdollisuuksia (erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelma ja Euroopan puolustusrahasto) ja tutkitaan muita mahdollisia avaruus- ja puolustusalojen välisiä synergioita (mukaan lukien valmiudet); pitää tärkeänä, että unionilla on riippumaton pääsy avaruuteen ja omia kantoraketteja; kehottaa unionia toimimaan edelläkävijänä kansainvälisen avaruusoikeuden vahvistamisessa, sillä ala on yhä kiistellympi; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti kansainvälisiä aloitteita, jotka koskevat aseistariisuntaa avaruudessa;

49.

varoittaa, että ulkoavaruudesta voi tulla nopeasti sotilaallinen näyttämö, jos oikeita kansainvälisiä oikeudellisia välineitä ei oteta käyttöön; vaatii unionia toimimaan edelläkävijänä kansainvälisen avaruusoikeuden vahvistamisessa, sillä ala on yhä kiistellympi, estämään avaruuden käytön aseena pyrkimällä kattavaan kansainväliseen sääntelyyn sekä edistämään tältä osin liittoutumia, kansainvälistä yhteistyötä ja monenvälisiä ratkaisuja;

50.

suhtautuu myönteisesti ehdotukseen suojattuja yhteyksiä koskevaksi uudeksi eurooppalaiseksi hankkeeksi, johon sisältyy myös kvanttisatelliitteja; kehottaa toteuttamaan tämän hankkeen nopeasti televiestinnän turvallisuuden tason kohottamiseksi unionissa; korostaa unionin ja jäsenvaltioiden satelliitteihin kohdistuvien kyberhyökkäysten ja fyysisten hyökkäysten kasvavaa riskiä; korostaa tarvetta estää tällaiset hyökkäykset ja ottaa käyttöön puolustusmekanismeja niitä vastaan;

51.

on huolissaan avaruusromun määrän jatkuvasta lisääntymisestä erityisesti matalalla kiertoradalla, sillä avaruusromu vaarantaa satelliittivalmiutemme, sekä mikrosatelliittien määrästä; korostaa että uudet valtavan kokoiset satelliittikonstellaatiot lisäävät entisestään yhteentörmäysten riskiä; pitää myönteisenä käynnissä olevaa työtä avaruusliikenteen hallintaa koskevan eurooppalaisen politiikan kehittämiseksi ja kehottaa tehostamaan neuvotteluja, jotta asiassa saadaan aikaan kansainvälisiä ratkaisuja; katsoo, että tällaisen politiikan konkreettisena tuloksena olisi oltava avaruusromun seurantaan liittyvien valmiuksien parantuminen; ehdottaa, että SATCEN saa tehtäväkseen laatia analyysi ja raportti EU:n ja jäsenvaltioiden satelliittien turvallisuudesta ja/tai haavoittuvuuksista avaruusromun, kyberhyökkäyksien ja suorien ohjusiskujen varalta;

52.

panee merkille EU SATCENin tekemän tärkeän työn; pitää valitettavana, että SATCEN-operaatioiden rahoitus ei voi saada EU:n talousarvion pitkäaikaista ohjelmatukea ja korostaa, että EU SATCENin olisi voitava saada rakenteellista unionin rahoitusta, jotta se voi edelleen antaa panoksensa unionin toimiin ja erityisesti voidakseen tarjota korkean resoluution satelliittikuvantamista YTPP-operaatioiden tukemiseksi; katsoo, että SATCENin teknologista kehitystä koskevat tarpeet olisi otettava huomioon Euroopan puolustusrahaston työohjelmassa; ehdottaa, että PRY:n puitteissa perustetaan paikkatietojen analysointiyhteisö; katsoo, että SATCENilla on oltava tässä yhteydessä merkittävä rooli; ehdottaa, että parlamentti ja SATCEN allekirjoittavat sopimuksen, jonka nojalla parlamentilla on oikeus käyttää keskuksen kuva- ja analyysipalveluja, joita se pitää hyödyllisinä tiedonsaannin, kantojensa kehittämisen ja päätöksenteon kannalta SATCENin luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia menettelyjä täysin noudattaen;

53.

vaatii kunnioittamaan ilmaliikenteen vapautta; kehottaa unionia suojelemaan itseään kaikilta siviili-ilmailuun kohdistuvilta uhkilta ja ilmatilansa loukkauksilta ja puolustamaan kansainvälistä lentoturvallisuutta yhdessä Naton ilmavalvonnan ja EU:n kumppaneiden kanssa; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa aloittamaan työn sen arvioimiseksi, onko aiheellista laajentaa koordinoitu läsnäolo merialueilla -konsepti lentoympäristöön;

Strategisten infrastruktuurien suojelu

54.

korostaa Euroopan kohtaamia uusia uhkia, kuten talouspakotteita, disinformaatiokampanjoita, vaalien häirintää ja tekijänoikeusrikoksia; toteaa, että nämä uhat eivät toistaiseksi johda siihen, että Naton peruskirjan 5 artiklaa tai SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohtaa sovellettaisiin, mutta tällaisiin uhkiin olisi kuitenkin vastattava yhteisesti; kehottaa lisäämään koordinointia EU:ssa, jotta voidaan arvioida, analysoida ja ehkäistä joidenkin kansainvälisten toimijoiden uusia hybridihyökkäyksiä; kehottaa saattamaan nykyiset unionin välineet toimintavalmiiksi, jotta ne edistävät enemmän hybridiuhkien ehkäisemistä ja torjuntaa ja elintärkeiden infrastruktuurien suojelua sekä demokraattisten instituutioidemme toiminnan suojelua ja toimitusketjujemme turvaamista siten, että samalla otetaan huomioon nykyiset rakenteet ja uusi mahdollisuus toteuttaa yhteisiä vastatoimia osana laajempaa hybridivälineistöä; korostaa, että EU:n toimielinten, virastojen ja muiden elinten on kiireellisesti kehitettävä strategisia viestintävalmiuksiaan, varustauduttava turvallisilla viestintäjärjestelmillä ja nopean reagoinnin valmiuksilla hyökkäyksiin sekä parannettava merkittävästi selviytymiskykyään;

55.

kehottaa unionia hyödyntämään SEU-sopimuksen 42 artiklan 7 kohdan skenaarioihin perustuvista harjoituksista saatuja kokemuksia ja laatimaan joustavan ja ei-sitovan analyysin sen aktivoimiseksi jäsenvaltioiden keskinäisen avunannon ja jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun vahvistamista varten;

56.

korostaa, että valokaapelit ovat digitaalisen taloutemme selkäranka kaikkialla maailmassa, ja niiden kautta kulkee 97 prosenttia kaikesta internetliikenteestä; korostaa, että vaikka nämä kaapelit ovat EU:n kriittisen infrastruktuurin keskeinen ja välttämätön osa, minkä vuoksi niillä on suuri geopoliittinen merkitys, ne ovat viime aikoina joutuneet sabotaasin tai ulkomaisten vakoiluoperaatioiden kohteeksi; katsoo, että EU:n olisi asetettava näiden kaapelien turvallisuus ja suojelu ensisijaiseksi tavoitteeksi; kehottaa EU:ta ottamaan käyttöön valokuitukaapelien turvallisuutta koskevan EU:n ohjelman, johon sisältyvät tutkimus, koordinointi ja toimintapolitiikan kehittäminen, tapahtumien raportointi, tutkiminen ja valvonta sekä rannikkovartioston koulutus; huomauttaa, että modernit taloutemme ovat yleisesti ja etenkin puolustus- ja turvallisuusalan osalta vahvasti riippuvaisia puolijohteista; suhtautuu tältä osin myönteisesti komission puheenjohtajan ilmoitukseen siitä, että puolijohdepulaan olisi puututtava vahvistamalla tutkimusta, suunnittelua ja tuotantoa EU:ssa mikrosiruja koskevan eurooppalaisen säädöksen avulla; korostaa tässä yhteydessä voimakkaasti Euroopan puolustus- ja turvallisuusalan asemaa EU:ssa, koska se tarjoaa keinot taata Euroopan kansalaisten turvallisuus ja unionin kestävä taloudellinen kehitys; suhtautuu myönteisesti siihen, että EU pyrkii saavuttamaan nämä tavoitteet, sekä Euroopan raaka-aineallianssin (ERMA) perustamiseen;

Siviili- ja sotilasvoimavarojen kehittäminen, prosessien ja kehityksen parantaminen ja niiden johdonmukaisuuden varmistaminen

57.

toteaa, että pandemia on paljastanut haavoittuvuutemme, heikkoutemme ja nykyiset haasteemme; toteaa, että EU:lla ei ollut tarvittavia valmiuksia ja resursseja varmistaa, että EU:n kansalaisten evakuointi Afganistanista on turvallista ja koordinoitua Kabulin kansainvälisen lentokentän kaoottisen sotilaallisen evakuoinnin aikana; vaatii siksi perusteellista arviointia; vaatii poliittista tahtoa toimia myös hätätilanteissa ja kriiseissä nopeasti, tehokkaasti ja selkeällä tavalla, ja vaatii vähentämään Euroopan strategista riippuvuutta myös silloin, kun se vaikuttaa Euroopan kykyyn toteuttaa sotilaallisia toimia; muistuttaa tavoitteesta vahvistaa Euroopan unionin strategista riippumattomuutta, jotta se voi olla uskottava strateginen kumppani, joka on vaativa ja kykeneväinen puolustamaan etujaan ja arvojaan; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti komission tekemään työhön ja aloitteisiin sekä EU:n toimiin;

58.

pitää myönteisenä kehitystä, joka mahdollistaa Euroopan uusien sotilaallisten valmiuksien kehittämisen puolustusteollisen kehittämisohjelman (EDIDP) ja puolustusalan tutkimusta koskevan unionin valmistelutoimen (PADR) puitteissa vahvistamalla Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa (EDTIB), joka on olennainen osa strategisen riippumattomuuden saavuttamista; pitää tärkeänä vahvaa, kilpailukykyistä ja innovatiivista EDTIB:tä, johon yhdistyvät kehittymässä olevat EU:n puolustustarvikemarkkinat, joilla noudatetaan kaikilta osin sisämarkkinasääntöjä sekä asevientiä koskevaa EU:n yhteistä kantaa; kehottaa komissiota ottamaan oppia näistä välineistä Euroopan puolustusrahaston kannalta ja pyrkimään operatiivisiin tuloksiin; pitää myönteisenä Euroopan puolustusrahastoa koskevan asetuksen hyväksymistä ja sen sisältämiä selkeitä sääntöjä; muistuttaa puolustusalan tutkimuksen erittäin suuresta arkaluonteisuudesta ja strategisuudesta sekä teollisuuden kilpailukyvyn että EU:n strategisen riippumattomuuden kannalta; katsoo, että EDTIB:n kilpailukyvyn säilyttämiseksi on olennaista tukea alan yritysten rahoituksen saamista pankeilta ja muilta tahoilta; korostaa, että puolustustuotteet ovat suurelta osin kaksikäyttöisiä ja palvelevat siviilialaa; kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan ympäristömerkki, jolla kannustetaan teollisuutta ympäristöystävällisempään toimintaan, säilyttää Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn erityisesti siksi, että sillä on tärkeä rooli EU:n strategisen riippumattomuuden kannalta;

59.

kannustaa ottamaan käyttöön joustavan hallintotavan, jossa komissio ja jäsenvaltio hallinnoivat hankkeita sekä valtioiden että teollisuuden tasolla; suosittelee, että komissio tutkii vaihtoehtoja byrokraattisen taakan keventämiseksi, jotta helpotetaan yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), osallistumista Euroopan puolustusrahaston hankkeisiin; kannustaa sitä, että EDIDP:n, PRY:n ja Euroopan puolustusrahaston kaltaisilla aloitteilla helpotetaan pk-yritysten osallistumista lisäämällä toimia, joilla tuetaan yrityshautomotoimintaa ja pääomasijoituksia; kehottaa perustamaan yhteisen mekanismin EDIDP:n ja Euroopan puolustusrahaston puitteissa kehitettyjen valmiuksien kenttätestausta varten, jotta helpotetaan näiden valmiuksien integrointia kansallisissa armeijoissa; pitää tervetulleina puolustusalan hankintoja koskevan direktiivin (2009/81/EY) säännöksiä, joilla pyritään edistämään puolustusalan yhteisiä hankintoja, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti Euroopan puolustusrahaston puitteissa toteutettuja kehitystoimia ja varmistamaan mittakaavaetujen riittävän tason saavuttamisen;

60.

kehottaa komissiota jatkamaan ponnistelujaan torjua EU:n puolustustuotteiden sisämarkkinoiden pirstoutumista, joka johtaa yhä jäsenvaltioiden puolustusmenojen tarpeettomiin päällekkäisyyksiin ja tehottomuuksien moninkertaistumiseen;

61.

pitää valitettavana monivuotisessa rahoituskehyksessä Euroopan puolustusrahastolle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle osoitettujen määrien vähentämistä, minkä vuoksi unionin puolustusaloitteiden (PRY, CARD, Europan puolustusrahasto ja Verkkojen Eurooppa -väline) välinen johdonmukaisuus on entistäkin tärkeämpää; korostaa tässä yhteydessä Euroopan puolustusviraston (EDA) roolia; palauttaa mieliin ensimmäisen CARD-arvioinnin päätelmät ja erityisesti sen, että on tärkeää lisätä eurooppalaisten voimavarojen priorisointia koskevien aloitteiden ja kansallisten suunnitteluprosessien välistä johdonmukaisuutta erityisesti pitkällä aikavälillä, jotta asevoimien tarpeisiin voidaan todella vastata; kehottaa neuvostoa ja komissiota sisällyttämään CARD-suositukset edelleen tuleviin Euroopan puolustusrahaston työohjelmiin ja PRY-hankkeisiin, jotta voidaan parantaa näiden välineiden välistä johdonmukaisuutta; muistuttaa tässä yhteydessä, että jäsenvaltiot ovat viime kädessä vastuussa eurooppalaisten voimavarojen johdonmukaisuuden tavoitteen saavuttamisesta erityisesti CARD-raportissa tunnistetuilla aloilla; muistuttaa myös pitävänsä tärkeänä jäsenvaltioiden eri yhteyksissä antamaa sitoumusta ylläpitää puolustusalan investointien korkeaa tasoa ja käyttää Euroopan puolustusrahaston mahdollisuuksia uusien investointien edistämiseen; korostaa, että taloudellisten voimavarojen, henkilöstön ja kaluston riittävät tasot ovat olennaisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että unionilla on voimaa ja kykyä edistää rauhaa ja turvallisuutta rajojensa sisällä ja koko maailmassa; kehottaa lisäämään Euroopan puolustusrahaston määrärahoja vuoden 2027 jälkeen;

62.

panee merkille, että kehitteillä olevia ja murroksellisia teknologioita koskeva Naton innovaatiorahasto, jota koskevan sopimuksen 16 EU:n jäsenvaltiota ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat allekirjoittaneet, on aloittanut toimintansa; korostaa, että kyseinen rahasto käsittelee myös Euroopan puolustusrahaston kattamia aiheita, ja kehottaa siksi kaikkia osallistuvia EU:n jäsenvaltioita varmistamaan että kyseinen rahasto täydentää Euroopan puolustusrahastoa, jotta vältetään tarpeettomat päällekkäisyydet; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan on tehtävä tiivistä yhteistyötä turvallisuus- ja puolustusasioissa;

63.

kehottaa niitä EU:n jäsenvaltioita, jotka ovat Naton liittolaisia, pyrkimään varmistamaan, että niiden kansalliset puolustusbudjetit vastaavat vähintään kahta prosenttia niiden BKT:stä;

64.

korostaa, että PRY ja Euroopan puolustusrahasto ovat ensisijaisesti unionia ja jäsenvaltioita palvelevia välineitä; korostaa, että PRY:n ja Euroopan puolustusrahaston avulla on voitava vahvistaa jäsenvaltioiden välistä puolustusyhteistyötä, jolla on runsaasti eurooppalaista lisäarvoa; muistuttaa siksi tavoitteista, jotka koskevat unionin strategisen riippumattomuuden vahvistamista, eurooppalaisten joukkojen toimintakyvyn ja puolustusjärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämistä, näiden aloitteiden valmiusympäristön ja Euroopan puolustusalan markkinoiden hajanaisuuden vähentämistä, EDTIB:n kilpailukyvyn tukemista, strategisen itsenäisyyden ja teknologisen riippumattomuuden vahvistamista, operatiivisten valmiuksien parantamista ja Euroopan puolustusalan markkinoiden hajanaisuuden vähentämistä;

65.

pitää valitettavana PRY:n hallintoa koskevan päätöksen tarkistamisen pitkittynyttä viivästystä; muistuttaa tarpeesta kehittää taloudellisia kannustimia; muistuttaa, että kolmansien maiden osallistumisesta yksittäisiin PRY-hankkeisiin on päätettävä tapauskohtaisesti, jos osallistuminen on unionin strategisen edun mukaista, erityisesti teknisen asiantuntemuksen tai lisävalmiuksien tarjoamisen osalta, ja se on toteutettava erittäin ehdollisesti ja vakiintuneen ja tosiasiallisen vastavuoroisuuden pohjalta; vaatii, että Euroopan parlamentti otetaan täysimääräisesti mukaan päätökseen mahdollistaa kolmansien maiden osallistuminen PRY-hankkeisiin; suhtautuu myönteisesti sotilaallisen liikkuvuuden aloitteen käynnistymiseen ja kehottaa panemaan pikaisesti täytäntöön jatkotoimet; suhtautuu myönteisesti Yhdysvaltain, Norjan ja Kanadan osallistumiseen sotilaallisen liikkuvuuden hankkeeseen; suhtautuu myönteisesti turvallisuus- ja puolustusasioista käytävää vuoropuhelua koskeviin kahdenvälisiin kumppanuuksiin erityisesti YTPP:n operaatioihin merkittävästi osallistuvien Kanadan ja Norjan kanssa;

66.

korostaa, että Euroopan puolustusrahaston on edistettävä Euroopan teollisuudenalojen ja eurooppalaisen huippuosaamisen kehittämistä ja vakiinnuttamista ja edistettävä pk-yritysten kilpailukykyä monivuotisella ohjelmalogiikalla, joka sisältää teknologiaan ja valmiuksiin liittyvien etenemissuunnitelmien kehittämisen, jotta varmistetaan tarvittava ennustettavuus, joka on välttämätöntä monimutkaisten pitkän aikavälin hankkeiden kannalta, ja hyödynnetään siviili- ja puolustusalan synergiavaikutuksia; korostaa siksi tarvetta luoda synergioita unionin eri toimintapolitiikkojen ja erityisesti Horisontti Eurooppa -ohjelman ja Euroopan avaruusohjelman kanssa, jotta Euroopan puolustusrahaston voimavarat voidaan keskittää tehokkaasti sotilaallisiin kysymyksiin suppeassa merkityksessä; suhtautuu myönteisesti siviili-, puolustus- ja avaruusteollisuuden välisiä synergioita koskevaan Euroopan komission toimintasuunnitelmaan, jossa korostetaan kaksikäyttötuotteiden innovointia; kehottaa unionia ja komissiota ottamaan kaikissa politiikoissaan järjestelmällisesti huomioon EDTIB:n panoksen unionin strategiseen riippumattomuuteen; kehottaa komissiota myös esittelemään erityisen EDTIB-teollisuusstrategian;

67.

pitää myönteisenä, että PRY:n strateginen uudelleentarkastelu on vähentänyt hankkeita, jotka ovat nyt keskittyneempiä, ja lisännyt sen poliittista valvontaa; muistuttaa jäsenvaltioita, että niiden on tärkeää noudattaa tässä yhteydessä antamiaan sitoumuksia, jotta hankkeet ovat tehokkaampia ja täysi toimintavalmius saavutetaan aikataulun mukaisesti ja erityisesti ennen vuotta 2025; odottaa siksi, että seuraavaan strategiseen uudelleentarkasteluun sisältyy myös perusteellinen arviointi, jonka on johdettava PRY-hankkeen tavoitteiden saavuttamiseen;

68.

kannattaa komission ehdotusta vapauttaa arvonlisäverosta EU:ssa suunnitellut ja kehitetyt puolustustarvikkeet, sillä tämä on myönteinen toimenpide, jolla pyritään yhdenmukaistamaan käytäntöjä maailmanlaajuisesti ja edistämään Euroopan strategista riippumattomuutta;

69.

katsoo, että strategisen kompassin voimavarakorilla olisi oltava seuraavat tavoitteet:

—	määrittää selkeät painopisteet, jotka koskevat voimavarojen kehittämissuunnitelman ja sen jälkeisten päätavoitteiden (yleistavoitteiden) syklien tarkistamista,

—

virtaviivaistaa voimavarojen suunnittelu- ja kehittämisprosesseja (voimavarojen kehittämissuunnitelma, yleistavoitteet / vaikutuksiltaan suuret voimavaratavoitteet, PRY, CARD) ja ylläpitää tulosten johdonmukaisuutta vastaavien Naton prosessien, erityisesti Naton puolustussuunnitteluprosessin, kanssa,

—	integroida unionin sotilaallisten voimavarojen kehittämisprosessit kansallisiin puolustussuunnitteluprosesseihin ja hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla EU:n puolustusaloitteita PRY:n ja CARD-tarkastelun kautta,

—	keskittyä pieneen määrään YTPP:n tavoitteiden mukaisia hankkeita, jotka ovat tarpeen EU:n tavoitetason saavuttamiseksi, vahvistavat jäsenvaltioiden voimavaroja, ovat operatiivisia ja tuottavat eurooppalaista lisäarvoa;

70.

korostaa, että digitaaliala tarjoaa mahdollisuuksia mutta aiheuttaa samalla turvallisuudellemme ja demokratioillemme merkittävän vaaran vihamielisistä toimista, joita toteuttavat valtiolliset ja valtioista riippumattomat toimijat ja jotka hämärtävät aseellisia konflikteja koskevassa lainsäädännössä määriteltyjä rajoja, ja että tämä ala ei tunne rajoja; katsoo, että on mentävä pidemmälle, jotta voidaan taata eurooppalaisten pääsy tälle nyt kiistanalaiselle alalle ja kehittää turvallisuuden ja solidaarisuuden kulttuuria eurooppalaisten välille sekä tehokkaita välineitä tämän saavuttamiseksi; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota uusien teknologioiden vaikutuksiin, jotta varmistetaan, että näitä teknologioita sovelletaan ja käytetään kaikkialla unionissa, helpotetaan tutkimusta ja innovointia ja parannetaan unionin häiriönsietokykyä pitäen mielessä, että niiden käyttöä on valvottava ja erityisesti että:

—	analysoidaan tekoälyn vaikutusta turvallisuuteen ja puolustukseen, mukaan lukien tämän tyyppisen teknologian vihamielinen käyttö sekä se, miten jäsenvaltiot käyttävät tekoälyä näihin uhkiin vastaamiseksi,

—	korostetaan innovatiivisen ja kilpailukykyisen EDTIB:n merkitystä (keinona vastata jäsenvaltioiden ja EU:n määrittelemiin tarpeisiin) ja tunnistetaan vahvuudet ja haavoittuvuudet,

—	taataan toimitusketjujen turvallisuus (sekä EU:ssa että sen ulkopuolella), mukaan lukien raaka-aineet, kriittiset komponentit ja teknologiat,

—	jaetaan reaaliaikaisesti hälytykset, tiedot ja uhat operaatiokeskusten välisten yhteyksien avulla;

71.

kehottaa siksi EU:ta ottamaan johtoaseman maailmanlaajuisissa pyrkimyksissä luoda kattava sääntelykehys tekoälyä hyödyntävien aseiden kehittämistä ja käyttöä varten; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa, jäsenvaltioita ja Eurooppa-neuvostoa hyväksymään autonomisia asejärjestelmiä koskevan yhteisen kannan, jolla varmistetaan, että asejärjestelmien kriittisiä toimintoja valvotaan merkityksellisesti ihmisvoimin; pitää kiinni tarpeesta aloittaa kansainväliset neuvottelut oikeudellisesti sitovasta välineestä, jolla kiellettäisiin täysin autonomiset aseet; tukee tappavia autonomisia asejärjestelmiä koskevaa työtä tiettyjä tavanomaisia aseita koskevan yleissopimuksen puitteissa, sillä se on tällä hetkellä ainoa kansainvälinen foorumi, jolla näistä kysymyksistä keskustellaan;

72.

on tyytyväinen, että jäsenvaltiot ovat uudistaneet sitoumuksensa yhteiseen kantaan, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2019/1560, ja korostaa, että on tärkeää arvioida perusteellisesti sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden vientilupahakemuksia siinä vahvistettujen perusteiden mukaisesti; huomauttaa, että neuvoston päätös (YUTP) 2019/1560 ja 16. syyskuuta 2019 annetut asiaa koskevat päätelmät osoittavat, että jäsenvaltiot ovat yhä tietoisempia tarpeesta lisätä kansallista ja EU:n laajuista avoimuutta ja lähentymistä aseviennin alalla; pitää myönteisinä pyrkimyksiä lisätä aseviennin avoimuutta sekä julkista ja parlamentaarista valvontaa; kehottaa toteuttamaan yhteisiä toimia riskinarvioinnin, loppukäyttäjien tarkastusten ja toimitusten jälkeisten tarkastusten parantamiseksi;

73.

on vakaasti sitä mieltä, että koska EU on yhä kunnianhimoisempi puolustusalalla, jäsenvaltioiden asevientipolitiikasta on tehtävä yhtenäisempää ja johdonmukaisempaa; kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan täysimääräisesti sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevia yhteisiä sääntöjä koskevaa yhteistä kantaa 2008/944/YUTP sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston päätöksellä (YUTP) 2019/1560 ja panemaan tiukasti täytäntöön alueellista vakautta koskevan perusteen 4; kehottaa ottamaan käyttöön jäsenvaltioiden välisen kuulemismekanismin, jotta voidaan arvioida yhteisen kannan noudattamista;

74.

panee merkille joidenkin jäsenvaltioiden pyrkimykset kehittää olennaisia tulevaisuuden voimavaroja EU:n kehyksen ulkopuolella, erityisesti FCAS-hanke (Future Combat Air System) ja MGCS-hanke (Main Ground Combat System); korostaa, että nämä hankkeet ovat tärkeitä tekijöitä Euroopan sotilaallisten voimavarojen yleisessä vahvistamisessa; korostaa, että ensimmäisen CARD-tarkastelun tuloksissa pidettiin yhteistyön painopisteinä taistelupanssarivaunujärjestelmien nykyaikaistamista ja hankintaa; suosittelee, että kyseiset jäsenvaltiot tutkivat uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia Euroopan tasolla, erityisesti Euroopan puolustusrahastoa, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti Euroopan puolustusteollisuuden innovointimahdollisuuksia ja saavuttaa suurempia mittakaavaetuja; toteaa tässä yhteydessä, että Yhdistyneen kuningaskunnan johtama Tempest-hanke, johon osallistuu myös EU:n jäsenvaltioita, on tarpeettoman päällekkäinen FCAS-hankkeen kanssa, ja kannustaa siksi kumpaankin hankkeeseen osallistuvia valtioita yhdistämään hankkeet mittakaavaetujen saavuttamiseksi sekä EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan keskinäisen yhteentoimivuuden varmistamiseksi; korostaa tässä yhteydessä, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan on tehtävä tiivistä yhteistyötä turvallisuus- ja puolustusasioissa, rakennettava vahvempia puolustuskumppanuuksia ja tuettava kumppanimaiden riippumattomuutta;

Puolustuskumppanuuksien vahvistaminen ja kumppanimaiden suvereniteetin tukeminen

Asevalvonnan, aseistariisunnan ja asesulkujen monenvälisyyden puolustaminen

75.

kehottaa tukemaan tavanomaisten aseiden valvontarakenteen vahvistamista ja säilyttämistä Euroopassa sen vähitellen rapautuessa, kun Yhdysvallat ja Venäjä ovat vetäytyneet Avoin taivas -sopimuksesta; kehottaa tukemaan ja vahvistamaan aseriisuntajärjestelmiä ja -foorumeita aktiivisesti kaikilta osin: yleismaailmallisuus, täytäntöönpanon tukeminen, poliittinen ja institutionaalinen tuki sekä taloudellinen tuki; kehottaa unionia kiinnittämään yhdessä Kemiallisten aseiden kieltojärjestön (OPCW) kanssa erityistä huomiota kemiallisiin ja biologisiin riskeihin sekä säteily- ja ydinriskeihin (CBRN-riskit) ja korostaa erityisesti kemiallisten aseiden kieltosopimuksen (CWC) kieltojärjestelmää ja tavanomaisia velvoitteita sekä rankaisemattomuuden torjuntaa;

76.

pitää myönteisenä uuden Start-sopimuksen voimassaolon jatkamista ja pitää valitettavana keskipitkän kantaman ydinaseita koskevan sopimuksen päättymistä; panee merkille yliääniohjusten lisääntymisen; katsoo, että Euroopan unionin olisi osaltaan estettävä yliääniohjusten kansainvälinen kilpavarustelu; toteaa jälleen antavansa täyden tukensa EU:n ja sen jäsenvaltioiden sitoutumiselle ydinsulkusopimukseen, joka on ydinsulku- ja aseriisuntajärjestelmän kulmakivi; kehottaa jälleen hyväksymään konkreettisia ja tehokkaita toimenpiteitä ydinsulkusopimuksen kymmenennen tarkistuskonferenssin aikana; korostaa tarvetta varmistaa, että EU:lla on vahva ja rakentava rooli maailmanlaajuisten sääntöihin perustuvien asesulkutoimien sekä asevalvonta- ja aseriisuntarakenteiden kehittämisessä ja vahvistamisessa;

77.

toistaa tukevansa edelleen yhteistä kattavaa toimintasuunnitelmaa parhaana keinona saada takeet asesulusta Iranissa; pitää myönteisenä neuvottelujen jatkamista ja kehottaa kaikkia osapuolia ryhtymään jälleen noudattamaan suunnitelmaa kaikilta osin; kehottaa unionia varmistamaan, että kaikki osapuolet täyttävät kemiallisten aseiden kieltosopimuksen mukaiset velvoitteet, ja torjumaan rankaisematta jättämistä; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita pyrkimään tekemään biologisia aseita koskevan yleissopimuksen pöytäkirjan, jossa vahvistetaan todentamismekanismit;

Turvallisuus- ja puolustusasioita koskevan vuoropuhelun, kumppanuuksien ja yhteistyön vahvistaminen

78.

vaatii unionia omaksumaan molempia osapuolia hyödyttävissä kumppanuuksissaan strategisen lähestymistavan, joka perustuu erityisesti yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin, sen etujen puolustamiseen ja sen tavoitteeseen saavuttaa strateginen riippumattomuus; korostaa, että on unionin edun mukaista toimia yhdessä kumppaneiden kanssa liittoutumia täysimääräisesti kunnioittaen ja niin, että strateginen riippumattomuus on osa monenvälistä kehystä;

79.

kehottaa tehostamaan edelleen yhteistyötä kansainvälisten järjestöjen ja etenkin YK:n kanssa myös YTPP-operaatioiden ja rauhanturvaoperaatioiden välillä erityisesti yhteisillä operaatioalueilla; korostaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) kanssa tehtävän turvallisuusyhteistyön merkitystä;

80.

korostaa tarvetta vahvistaa EU:n ja Yhdysvaltain välistä transatlanttista yhteistyötä yhdenvertaisen kumppanuuden pohjalta yhteisten arvojen ja tavoitteiden perusteella kunnioittaen toisen osapuolen riippumattomuutta, etuja ja pyrkimyksiä; pitää myönteisenä unionin ja Yhdysvaltain strategisen turvallisuus- ja puolustusvuoropuhelun käynnistämistä molempia osapuolia hyödyttävän ja tasapainoisen transatlanttisen suhteen edistämiseksi; suhtautuu erityisen myönteisesti käynnissä olevaan tai tulevaan EU:n ja Yhdysvaltain väliseen Kiinaa, Venäjää ja indopasifista aluetta koskevaan vuoropuheluun; pitää tärkeänä kumppanuuden operatiivista ulottuvuutta siten, että varmistetaan, että unionin strateginen riippumattomuus säilyy, erityisesti kun on kyse kansainvälisestä asekaupasta annetuista Yhdysvaltain määräyksistä (ITAR); on tyytyväinen siihen, että tämä kumppanuuden muoto on mielekäs hybridiuhkien käsittelemisen kannalta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä kolmansien valtioiden osallistumista Euroopan puolustusviraston toimintaan hallinnollisin sopimuksin edellyttäen, että siihen liittyy oikeudellisesti sitovia vastasuoritteita ja takeita, joilla voidaan turvata unionin ja sen jäsenvaltioiden puolustus- ja turvallisuusintressit; pitää valitettavana, sitä että EU-liittolaiset tulivat niukasti kuulluiksi ja saivat vain vähän tietoja Afganistanista vetäytymisestä ja kolmenvälisestä AUKUS-puolustusyhteistyösopimuksesta; korostaa, että tämän olisi muistutettava EU:ta jälleen kerran kiireellisestä tarpeesta toteuttaa EU:n puolustuspolitiikkaa, jotta varmistetaan EU:n kyky toimia rauhan asialla maailmanlaajuisesti;

81.

huomauttaa, että Pohjois-Atlantin sopimuksen 42 artiklan 2 kohdassa vahvistettua tarvittavaa yhteistyötä Naton kanssa on kehitettävä ottaen asianmukaisesti huomioon Naton ja EU:n erityispiirteet ja roolit kunnioittaen täysimääräisesti kummankin organisaation päätöksenteon riippumattomuutta; vaatii vahvempaa Natoa, jota tukee vahvempi Euroopan unioni (Naton eurooppalainen pilari), ja toivoo, että unionin ja Naton kumppanuutta kehitetään hyvin konkreettisesti erityisesti suhteessa uhkien lisääntyvään hybridiluonteeseen ja ottaen paremmin huomioon rauhanaikana käytävään strategiseen kilpailuun liittyvät tekijät, jotka eivät ole suoraan sotilaallisia; toteaa, että jos Eurooppaan kohdistuu uusia uhkia, kuten disinformaatiota, tekijänoikeusrikoksia, taloudellista kiristystä tai kybersabotaasia, Euroopan unioni on vahvistamassa valmiuksiaan voidakseen olla turvan tarjoaja; korostaa, että nykyinen strateginen tilanne edellyttää, että Nato tukee yksiselitteisesti eurooppalaisia puolustusaloitteita kunnioittaen samalla molempien organisaatioiden oikeuksia; muistuttaa, että on tärkeää soveltaa täysimääräisesti niin sanottua Berliini plus -sopimusta ja mahdollistaa turvallisuusluokiteltujen asiakirjojen vaihto molempien organisaatioiden välillä; katsoo, että työ, jota tehdään rinnakkain EU:n strategisen kompassin ja Naton strategisen toimintamallin odotetun päivityksen osalta, tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden saavuttaa selkeitä painopisteitä ja johdonmukaisuutta sekä määrittää lisäsynergioita transatlanttisen siteen ja EU:n ja Naton yhteistyön vahvistamiseksi; vaatii tässä yhteydessä, että Naton uusi strateginen konsepti ottaa huomioon unionin strategisen kompassin ja on johdonmukainen sen kanssa; tunnustaa Naton roolin kollektiivisen turvallisuuden kulmakivenä niille jäsenvaltioille, jotka ovat myös Naton jäseniä; toteaa kuitenkin huolestuneena, että syvät ja jatkuvat erimielisyydet yhden EU:hun kuulumattoman Nato-liittolaisen kanssa haittaavat EU:n ja Naton välistä yhteistyötä ja heikentävät jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta erityisesti itäisen Välimeren strategisella alueella; odottaa mielenkiinnolla EU:n ja Naton uutta yhteistä julistusta;

82.

panee merkille, että ääriliikkeiden uhka voi lisääntyä räjähdysmäisesti Naton vetäydyttyä Afganistanista ja talebanin otettua vallan; vaatii Afganistanista saatujen opetusten perusteellista pohdintaa ja aluetta koskevaa aktiivista strategiaa, jolla lievennetään Afganistanin vaikutusta ääriliikkeiden ja terrorismin uutena turvallisena kasvualustana; vahvistaa, että on kaikin tavoin pyrittävä turvaamaan afganistanilaisten turvallisuus ja ihmisoikeudet ja suojelemaan heitä väkivallalta, vainolta ja tappamiselta; korostaa tarvetta jatkaa erityisesti EU:n palveluksessa työskennelleiden evakuointia; huomauttaa, että Afganistanista vetäytyminen on tuonut esiin, että EU:n on lisättävä vastuutaan maailmanlaajuisesta turvallisuudesta ja osallistuttava mielekkäästi voimavarojensa ja valmiuksiensa vahvistamiseen;

83.

kehottaa tiivistämään suhteita indopasifisen alueen demokraattisiin valtioihin ja tietyillä aihealueilla (kyberturvallisuus, hybridiuhat, meriasiat, asevalvonta jne.) Kaakkois-Aasian maiden liittoon (ASEAN) ja Latinalaisen Amerikan kumppaneihin; korostaa indopasifisen alueen turvallisuushaasteita, jotka ovat merkittäviä EU:n kannalta; panee huolestuneena merkille Kiinan jatkuvan asevarustelun ja sotilaallisen kannan, erityisesti ilmoitetun yliääniohjuskokeen sekä Taiwanin ilmapuolustuksen tunnistusvyöhykkeeseen kohdistuvat yhä lisääntyvät loukkaukset; kehottaa kaikkia osapuolia ratkaisemaan erimielisyytensä rauhanomaisin keinoin ja lieventämään jännitteitä ja pidättäytymään yksipuolisista toimista vallitsevan tilanteen muuttamiseksi; kehottaa kaikkia osapuolia noudattamaan kansainvälisen oikeuden ja erityisesti YK:n merioikeusyleissopimuksen periaatteita; korostaa, että indopasifiselta alueelta peräisin olevan disinformaation merkitys kasvaa ja se uhkaa heikentää EU:n toimintaa alueella, ja kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota vastaamaan tähän haasteeseen samalla tavalla kuin EU:n itäpuolelta peräisin olevaan disinformaatioon; panee erittäin huolestuneena merkille viimeaikaiset voimannäytöt ja kasvavat jännitteet alueen kriittisillä seuduilla, kuten Etelä- ja Itä-Kiinan merellä ja Taiwaninsalmessa; korostaa, että indopasifisen alueen rauha ja vakaus ovat erittäin merkityksellisiä EU:lle ja sen jäsenvaltioille; ilmaisee vakavan huolensa Kiinan jatkuvista sotilasoperaatioista Taiwaninsalmessa, mukaan lukien myös Taiwaniin kohdistetut tai Taiwanin omalla tunnistusvyöhykkeellä tapahtuvat operaatiot; kehottaa Kiinan kansantasavaltaa lopettamaan tällaisen sotilaallisen sapelinkalistelun, joka uhkaa vakavalla tavalla rauhaa ja vakautta Taiwaninsalmessa ja indopasifisella alueella; toistaa, että tarvitaan vuoropuhelua ilman kummankaan osapuolen harjoittamaa pakottamista tai epävakauttamista; painottaa vastustavansa kaikkia yksipuolisia toimia, jotka voisivat heikentää Taiwaninsalmen vallitsevaa tilaa, ja painottaa, että Manner-Kiinan ja Taiwanin välisiin suhteisiin ei pidä tehdä muutoksia Taiwanin kansalaisten tahdon vastaisesti; korostaa, että Kiinan yhä vihamielisempi asenne joitakin valtioita ja alueita kohtaan on huolestuttavaa; korostaa, että EU:n olisi arvioitava alueellisen konfliktin mahdollisia seurauksia EU:n turvallisuudelle ja arvioitava myös, miten EU:n olisi vastattava turvallisuustilanteen heikkenemiseen indopasifisella alueella ja sen ulkopuolella; pitää myönteisenä parhaillaan käytäviä keskusteluja Japanin osallistumisesta EUTM Mali ja EUTM Mozambique -operaatioihin sekä Intian osallistumisesta Afrikan YTPP-operaatioihin;

84.

suhtautuu myönteisesti strategisen sotilas- ja puolustusyhteistyösopimuksen allekirjoittamiseen Kreikan ja Ranskan välillä, sillä se on myönteinen askel kohti Euroopan strategista riippumattomuutta sekä todellisen ja toimivan Euroopan puolustusunionin luomista; kehottaa tehostamaan yhteistyötä Välimeren kumppanimaiden kanssa ääriliikkeiden ja terrorismin, laittoman asekaupan ja ihmiskaupan torjumiseksi;

85.

korostaa unionin geopoliittista merkitystä sen kantaessa päävastuun alueellisesta vakaudestaan, turvallisuudestaan, vauraudestaan ja epävakauttavien prosessien ehkäisystä EU:n naapurialueilla idässä ja etelässä sekä arktisella alueella; tunnustaa pohjoisen napapiirin kasvavan poliittisen ja taloudellisen, ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvän sekä strategisen arvon; kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan yhteistyötä Arktisen neuvoston kanssa kaikissa EU:n kannalta tärkeissä kysymyksissä ja laatimaan aluetta koskevan kattavan strategian; panee merkille arktisen alueen nousevat turvallisuushaasteet, jotka aiheutuvat muuttuvasta ympäristöstä ja alueeseen yhä tiiviimmin kohdistuvasta geopoliittisesta kiinnostuksesta; korostaa tarvetta sisällyttää arktisia alueita koskeva EU:n politiikka YTPP:hen; painottaa, että EU:lla on oltava selkeä visio asemastaan arktisen alueen turvallisuuskysymyksissä ja sen on tehtävä toimivaa yhteistyötä Naton kanssa; korostaa, että arktisen alueen on säilyttävä rauhanomaisen yhteistyön alueena, ja varoittaa alueen militarisoinnin lisääntymisestä;

86.

tunnustaa YTPP:n panoksen merkityksen itäisissä naapurimaissa; tukee sotilas- ja turvallisuusyhteistyön syventämistä itäisen kumppanuuden maiden kanssa unionin rajojen vakauden säilyttämiseksi; kehottaa jälleen kehittämään EU:lle aktiivisempaa roolia käynnissä olevien konfliktien rauhanomaisessa ratkaisemisessa ja mahdollisten tulevien konfliktien ehkäisemisessä kyseisellä alueella; vaatii tukea itäisen kumppanuuden maille ja kiinnostuneiden itäisen kumppanuuden maiden ottamista mukaan Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen toimintaan; kehottaa perustamaan EU:n strategisen viestinnän ja itäisen kumppanuuden yhteistyöfoorumin käsittelemään disinformaation torjuntaan liittyviä kysymyksiä itäisen kumppanuuden maiden selviytymiskyvyn parantamiseksi;

87.

tunnustaa Georgian, Moldovan tasavallan ja Ukrainan panoksen YTPP-operaatioissa; tukee tiiviimpää puolustus- ja turvallisuusyhteistyötä näiden arvostettujen kumppaneiden kanssa;

88.

tuomitsee jälleen jyrkästi Venäjän Ukrainaan kohdistaman aggressiivisen toiminnan, erityisesti sotilasjoukkojen merkittävän laajan keskittämisen Ukrainan rajoille, Donbassin alueelle, miehitetylle Krimin niemimaalle sekä Valko-Venäjälle, jatkuvan taloudellisen ja sotilaallisen tuen asevoimille Donbassissa, Krimin autonomisen tasavallan ja Sevastopolin kaupungin laittoman miehityksen, Asovanmeren saarron sekä toistuvat kyberhyökkäykset ja muut hybridihyökkäykset Ukrainaa vastaan; korostaa, että Venäjän sotilasjoukkojen keskittäminen ja toistuva tulitauon loukkaaminen on uhka rauhalle, vakaudelle ja turvallisuudelle Euroopassa; kehottaa Venäjän hallitusta vetämään joukkonsa Ukrainan rajoilta ja lopettamaan naapureidensa uhkailun; palauttaa mieliin, että Normandia-ryhmä ja Minsk I & II -sopimukset ovat ainoat diplomaattiset aloitteet, joilla pyritään lopettamaan Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien väliset vihamielisyydet Donetskin ja Luhanskin alueella, ja kehottaa tukemaan Normandia-ryhmän neuvottelujen uudelleenkäynnistämistä ja konkreettisten tulosten saavuttamista; antaa tunnustusta merkittävistä pyrkimyksistä pitää yllä tiivistä yhteistyötä EU:n, sen jäsenvaltioiden ja Yhdysvaltain välillä sekä jäsenvaltioiden keskuudessa tilanteen osalta; kehottaa lisäämään Ukrainalle annettavaa uskottavaa sotilaallista apua ja turvallisuusapua sen tarpeiden mukaisesti myös ottamalla käyttöön Euroopan rauhanrahaston; kannustaa jäsenvaltioita lisäämään kahdenvälistä sotilaallista apuaan ja turvallisuusapuaan Ukrainalle; panee merkille EU:n ja Ukrainan välisen kybervuoropuhelun ensimmäisen tapaamisen ja on valmis tarvittaessa tukemaan EU:n kyberturvallisuusavun lisäämistä Ukrainalle; suhtautuu myönteisesti kyberturvallisuutta koskevan vuoropuhelun käynnistämiseen EU:n ja Ukrainan välillä ja kannustaa samankaltaiseen kanssakäymiseen muiden kiinnostuneiden itäisen kumppanuuden maiden kanssa;

89.

pitää valitettavana Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välisen kumppanuuden puutetta turvallisuus- ja puolustusyhteistyön alalla, koska Ison-Britannian hallitus ei ole siitä kiinnostunut EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevan suhteen kehystä käsitelleessä poliittisessa julistuksessa annetuista vakuutuksista huolimatta; korostaa, että EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välille tarvitaan ulkopolitiikkaa ja turvallisuusyhteistyötä koskeva sopimus, jotta voidaan paremmin vastata yhteisiin globaaleihin turvallisuushaasteisiin; vaatii Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta aloittamaan neuvottelut, jotta voidaan kehittää vahvaa yhteistyötä ulkopolitiikan, turvallisuuden, puolustuksen ja valmiuksien kehittämisen aloilla; vaatii tiiviimpää yhteistyötä ja vahvempaa kumppanuutta asiaankuuluvien afrikkalaisten järjestöjen, kuten Afrikan unionin, Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS), Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) ja G5 Sahel -ryhmän, kanssa, lujittamaan parlamentaarista roolia Afrikassa; vaatii lisäksi EU:ta säilyttämään neljännessä EU:n ja Afrikan välisessä huippukokouksessa annetut sitoumuksensa taloudellisen ja poliittisen vakauden tukemiseksi ja tukemaan edelleen Afrikan valmiusjoukkojen voimavaroja; ottaa huomioon alueen konfliktien syklisen luonteen ja korostaa, että EU:n tukemien hallitusten on sitouduttava poliittisesti entistä tiiviimmin avoimuuden lisäämisen, korruption torjunnan ja osallisuuden vaalimisen varmistamiseen sekä pyrittävä yhdessä kansalaisten kanssa hillitsemään aseellisten ja etnisten konfliktien räjähdysmäistä kasvua Afrikassa;

90.

vaatii koulutukseen ja sotilaallisten valmiuksien vahvistamiseen liittyvää yhteistyötä konfliktien tai alueellisten uhkien heikentämien tai vihamielisen ulkomaisen vaikuttamisen kohteena olevien kumppanimaiden kanssa;

91.

tunnustaa veroparatiiseihin suuntautuvien laittomien rahavirtojen lisääntymisen merkityksen ja riskin, jonka ne aiheuttavat militarisoitumisen nousun, terroristisen toiminnan rahoittamisen sekä globaalin epävakauden kasvun kannalta; vaatii lisätoimia, joilla voidaan hillitä rahanpesua ja antaa erityisesti Afrikan ja Latinalaisen Amerikan kumppanimaille mekanismeja, joilla hillitään hämäräperäisiä rahoitustoimia veroparatiisien viranomaisten tuella;

YTPP:n eurooppalaisen hallintotavan parantaminen

92.

pitää myönteisenä, että puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto (DG DEFIS) on aloittanut toimintansa; suhtautuu myönteisesti ilmoitukseen, jonka mukaan Euroopan puolustushuippukokous pidetään vuoden 2022 alussa, sekä siihen, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja julisti vuoden 2022 Euroopan puolustuksen teemavuodeksi; odottaa molempien aloitteiden antavan uutta vauhtia Euroopan puolustusunionin kehittämiselle edelleen; kehottaa kansalaisia, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja yksityistä sektoria kertomaan Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin yhteydessä, mitä ne odottavat YTPP:n rakenteelta, rauhalta, puolustukselta, turvallisuusagendalta, strategiselta kompassilta ja EU:n roolilta maailmassa; kehottaa EU:n toimielimiä ottamaan nämä odotukset huomioon muuntamalla ne konkreettisiksi ehdotuksiksi ja toimiksi; korostaa, että on tärkeää parantaa kansalaisyhteiskunnan käytettävissä olevia välineitä, jotta varmistetaan sen merkityksellinen osallistuminen puolustuspolitiikan muotoiluun ja sen tehokkaaseen valvontaan; kehottaa perustamaan täysivaltaisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokunnan Euroopan parlamenttiin ja virallistamaan unionin puolustusministerien neuvoston;

93.

muistuttaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan roolista; kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan etenkin SEU-sopimuksen 31 artiklaan sisältyvän päätöksentekoprosessin uudistusta, jolla määräenemmistöpäätökset ulotetaan koskemaan EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa YTPP:hen liittyvillä aloilla, ja tutkimaan siirtymälausekkeiden täysimääräistä käyttöä ja sellaisten artiklojen soveltamisalaa, jotka lisäävät EU:n yhteisvastuuta ja keskinäistä avunantoa kriisien yhteydessä;

94.

muistuttaa, että parlamenttia olisi kuultava etukäteen ja sen olisi saatava asianmukaisesti tietoa YTPP-operaatioiden suunnittelusta ja muuttamisesta ja mahdollisesta lopettamisesta; korostaa, että Euroopan parlamentin on osallistuttava aktiivisesti YTPP-operaatioiden arviointiin niiden avoimuuden sekä poliittisen ja julkisen tuen vahvistamiseksi; katsoo, että sen suositukset olisi otettava asianmukaisesti huomioon; aikoo vakaasti hoitaa täysin valvontatehtävänsä, joka liittyy Globaali Eurooppa -välineeseen ja erityisesti sen rauhaa ja turvallisuutta koskevaan ulottuvuuteen sekä Euroopan puolustusrahaston täytäntöönpanoon;

95.

korostaa tarvetta kehittää yhä tiiviimpää yhteistyötä kansallisten parlamenttien kanssa YTPP-asioissa, jotta voidaan vahvistaa vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja valvontaa sekä lujittaa puolustusdiplomatiaa;

96.

vaatii, että parlamentille tiedotetaan ja sitä kuullaan säännöllisesti PRY:n täytäntöönpanosta ottaen huomioon sen kiinteät kytkökset YTPP:n eri rahoitusvälineisiin, erityisesti Euroopan parlamentin valvonnassa olevaan Euroopan puolustusrahastoon;

97.

korostaa, että EU:n eri hallintorakenteiden (komissio, EUH, EDA jne.) väliset tehokkaat yhteydet ovat tärkeitä ja että on edistettävä hyviä suhteita Euroopan parlamenttiin, joka on ainoa unionin kansalaisia edustava elin perussopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti;

98.

aikoo kiinnittää erityistä huomiota siihen, että sotilaallisten kysymysten erityisluonne otetaan paremmin huomioon Euroopan unionin oikeudessa; muistuttaa tätä varten siitä, että parlamentti kannattaa armeijan aseman säilyttämistä, mikä vastaa sotilasammatin hyvin erityisiä vaatimuksia ja on asevoimien tehokkuuden tae jokaisessa jäsenvaltiossa; kehottaa säilyttämään tiedustelupalvelujen toimintamahdollisuudet, koska ne eivät voi suorittaa kansallisen turvallisuuden suojelemista koskevaa tehtäväänsä, jos niillä ei ole pääsyä viestintätietoihin, jotka säilytetään ennaltaehkäisevästi kokonaisuudessaan riittävän pitkän ajan kansallisen tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen valvonnassa; panee merkille neuvoston hyväksymän yleisnäkemyksen yhtenäistä eurooppalaista ilmatilaa koskevasta paketista; muistuttaa tarpeesta turvata jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeus ja eurooppalaisten asevoimien toimintavapaus; muistuttaa palvelujen tarjoamisen osalta datan saatavuuteen, luotettavuuteen ja eheyteen liittyvistä kansallisen turvallisuuden vaatimuksista ja vaatii, että EU:n asetuksiin sisällytettävillä sotilaallisilla suojalausekkeilla olisi voitava vastata näihin kahteen haasteeseen;

o o

99.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle / komission varapuheenjohtajalle, komission puheenjohtajalle ja asiassa toimivaltaisille komission jäsenille, kuten sisämarkkinoista vastaavalle komission jäsenelle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Naton pääsihteerille, avaruus-, turvallisuus- ja puolustusalalla toimiville Euroopan unionin virastoille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 285, 29.8.2017, s. 110.

(2) EUVL C 388, 13.11.2020, s. 22.

(3) EUVL C 232, 16.6.2021, s. 71.

(4) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 54.

(5) EUVL C 270, 7.7.2021, s. 41.

(6) EUVL C 385, 22.9.2021, s. 47.

(7) EUVL C 404, 6.10.2021, s. 202.

(8) EUVL C 494, 8.12.2021, s. 54.

(9) EUVL C 506, 15.12.2021, s. 159.

(10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0346.

(11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2021)0412.

(12) EUVL L 170, 12.5.2021, s. 149.