EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 12.10.2022

COM(2022) 528 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Vuoden 2022 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta

{SWD(2022) 332 final} - {SWD(2022) 333 final} - {SWD(2022) 334 final} - {SWD(2022) 335 final} - {SWD(2022) 336 final} - {SWD(2022) 337 final} - {SWD(2022) 338 final}

I. JOHDANTO    

Vuoden 2022 alkua leimasi Venäjän provosoimaton ja perusteeton hyökkäys Ukrainaan – karu herääminen uuteen geopoliittiseen todellisuuteen. Tämä on jälleen nostanut laajentumisen EU:n asialistan kärkeen.

Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian keväällä 2022 jättämien Euroopan unionin jäsenyyttä koskevien hakemusten johdosta Euroopan komissio antoi 17. kesäkuuta lausuntonsa 1 neuvoston kehotuksesta. Komissio suositteli, että Ukrainalle, Moldovalle ja Georgialle myönnetään jäsenyysnäkymät. Se suositteli myös, että Ukrainalle ja Moldovalle myönnetään ehdokasmaan asema edellyttäen, että useilla osa-alueilla ryhdytään toimiin, ja Georgialle sen jälkeen, kun eräät tärkeät tavoitteet on saavutettu. Eurooppa-neuvosto hyväksyi komission suositukset 23. kesäkuuta ja tunnusti kolmen hakijamaan jäsenyysnäkymät ja EU:n ehdokasmaan aseman myöntämisen Ukrainalle ja Moldovalle. 2 Komissio raportoi jäsenyyshakemuksista antamissaan lausunnoissa määriteltyjen toimien / tärkeiden tavoitteiden toteutumisesta osana säännöllistä laajentumispakettia, johon Ukraina, Moldova ja Georgia sisällytetään vuodesta 2023 alkaen. Lisäksi komissio esittää vuoden 2022 loppuun mennessä arvionsa kyseisten kolmen maan kyvystä selviytyä EU:n jäsenyysvelvoitteista. Venäjän hyökkäys on osoittanut entistä selvemmin, että näkymät Euroopan unionin jäsenyydestä ovat vahva ankkuri paitsi vaurauden myös rauhan ja turvallisuuden tae.

Tilanteen vuoksi EU:n ja Länsi-Balkanin johtajat kokoontuivat 23. kesäkuuta ennen Eurooppa-neuvostoa. Johtajat keskustelivat EU:hun liittymisen edistymisestä ja Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen tuomista haasteista. Kokouksessa saatiin myös tilaisuus korostaa, miten tärkeää on mukautua EU:n arvoihin ja yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) uudessa geopoliittisessa tilanteessa. Erityistä huomiota kiinnitettiin Länsi-Balkanin integroimiseen EU:n toimenpiteisiin, joilla vähennetään Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kielteisiä vaikutuksia elintarvike- ja energiatoimituksiin ja -omavaraisuuteen. Huomiota kiinnitettiin myös toimiin, joilla tuetaan kyberturvallisuuteen liittyvien valmiuksien kehittämistä ja sosiaalista toimintaohjelmaa, erityisesti nuorten ottamista mukaan talouselämään.

EU:n johtajat vahvistivat 23. ja 24. kesäkuuta uudelleen täyden ja yksiselitteisen sitoutumisen Länsi-Balkanin EU-jäsenyysnäkymiin. Eurooppa-neuvosto kehotti nopeuttamaan liittymisprosessia ja edistämään Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin alueen asteittaista yhdentymistä jo laajentumisprosessin aikana peruutettavissa olevalla ja ansioihin perustuvalla tavalla, joka pohjautuu tarkistettuun menettelyyn. Eurooppa-neuvosto muistutti uudistusten merkityksestä etenkin oikeusvaltioperiaatteen osalta ja erityisesti oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja toiminnan sekä korruption torjunnan osalta. Eurooppa-neuvosto vahvisti, että avointen kahdenvälisten ja alueellisten kiistojen ratkaisemisessa on kiireellisesti saatava aikaan konkreettista edistymistä, erityisesti Serbian ja Kosovon 3* välisten suhteiden normalisointia koskevan Belgradin ja Pristinan välisen vuoropuhelun avulla. Eurooppa-neuvosto totesi olevansa valmis myöntämään Bosnia ja Hertsegovinalle ehdokasmaan aseman. Siksi se kehotti komissiota raportoimaan neuvostolle viipymättä komission lausunnossa esitettyjen 14 tärkeimmän tavoitteen täytäntöönpanosta ja kiinnittämään erityistä huomiota niihin tavoitteisiin, joihin liittyy merkittäviä uudistuksia, jotta Eurooppa-neuvosto voi tehdä asiaa koskevat päätökset.

Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa järjestettiin 19. heinäkuuta ensimmäiset liittymisneuvotteluja käsitelleet hallitustenväliset konferenssit, joiden myötä käynnistyi uusi vaihe EU: n laajentumispolitiikassa. Komissio käynnisti välittömästi EU:n säännöstön analyyttisen tarkastelun.

Geopoliittiset haasteet, erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ovat myös lähentäneet EU:ta ja Länsi-Balkania ja edellyttäneet niiltä täyttä keskinäistä solidaarisuutta. EU on sisällyttänyt Länsi-Balkanin alueen omiin sodan vuoksi tekemiinsä elintarviketurvaa ja energiavarmuutta koskeviin aloitteisiin. Alue kuuluu Euroopan elintarviketurvan kriisivalmius- ja kriisinhallintamekanismiin, ja se on kutsuttu osallistumaan EU:n yhteisiin kaasun, nesteytetyn maakaasun ja vedyn hankintoihin. Turkilla 4 on ollut keskeinen rooli Venäjän ja Ukrainan välisten suorien neuvottelujen ja heinäkuun viljasopimusten välittäjänä. Merkittävänä maataloustuotteiden tuottajana se on maailmanlaajuisen elintarviketurvan kannalta strateginen kumppani.

Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Pohjois-Makedonia ja Montenegro ovat yhtyneet EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin, joita on toteutettu Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman hyökkäyssodan johdosta. Serbia ja Turkki eivät ole tähän mennessä tehneet niin.

Turkki on edelleen EU:n tärkeä kumppani ja ehdokasmaa. Liittymisneuvottelut Turkin kanssa ovat olleet pysähdyksissä vuodesta 2018. Turkki on jatkanut etääntymistään EU:sta perusoikeuksien, oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja taloushallinnon jatkuvan taantumisen vuoksi ja koska maa ei ole tehnyt eräitä alakohtaisia uudistuksia. Itäisen Välimeren osalta Eurooppa-neuvosto ilmaisi kesäkuussa 2022 syvän huolensa Turkin viimeaikaisista toistuvista toimista ja lausunnoista.

Eurooppa-neuvosto kävi kesäkuussa 2022 strategisen keskustelun Euroopan unionin suhteista eurooppalaisten kumppaniensa kanssa. Prahassa järjestettiin 6. lokakuuta 2022 ensimmäinen kokous, jossa Euroopan maat kokoontuivat laajemmassa kokoonpanossa, jota kutsutaan Euroopan poliittiseksi yhteisöksi. Yli 40 Euroopan maiden johtajaa keskusteli energiasta, turvallisuudesta, ilmastosta ja Euroopan taloudellisesta tilanteesta. Kokouksessa keskusteltiin myös foorumin tulevasta suunnasta ja päätettiin järjestää seuraava kokous Moldovassa. Tämä epävirallinen kehys ei korvaa EU:n nykyisiä politiikkoja ja välineitä, erityisesti laajentumista, ja siinä kunnioitetaan täysin Euroopan unionin päätöksenteon riippumattomuutta.

Katsaus tärkeimpiin kehityskulkuihin

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on sekoittanut energiamarkkinat, mikä on lisännyt hintojen epävakautta ja energiahuollon epävarmuutta EU:ssa ja sen naapurimaissa. Energian hinnan nousu vaikuttaa myös muihin aloihin, kuten liikenteeseen (polttoaineiden hintojen nousu) ja teollisuuteen (raaka-aineiden ja lannoitteiden hintojen nousu). Kriisi on vaikuttanut energia-alan ohella merkittävästi maatalouselintarvikealaan ja muihin markkinoihin, erityisesti elintarvikkeiden, viljan ja joidenkin raaka-aineiden saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen ja muiden hyödykkeiden hintoihin. Kestävien ja vastuullisten strategisten kumppanuuksien rakentamiseen kriittisten raaka-aineiden osalta on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, ja on tärkeää integroida Länsi-Balkan EU:n toimitusketjuihin.

EU on ottanut Länsi-Balkanin mukaan pyrkimyksiinsä, joiden tarkoituksena on lieventää sodan ja covid-19-pandemian vaikutuksia.

Länsi-Balkanin maiden yhdentymistä pyritään vauhdittamaan lukuisin keinoin, sillä niillä on ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden asema. Tavoitteeseen pyritään paitsi EU:n ohjelmiin ja virastoihin osallistumisen avulla, myös panemalla täytäntöön vakautus- ja assosiaatiosopimukset, talous- ja investointisuunnitelma 5 ja osallistavat alueelliset yhteistyöpuitteet, kuten Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskeva EU:n strategia sekä Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia. Keinona käytetään mahdollisesti myös alueellista taloudellista yhdentymistä. EU on jatkuvasti tehostanut poliittista yhteistyötään Länsi-Balkanin alueen kanssa keskittyen yhteisen edun mukaisiin aloihin, kuten oikeus- ja sisäasioihin, talouteen ja sisämarkkinoihin, energia-, liikenne- ja digitaalipolitiikkaan, pelastuspalveluun, sosiaalipolitiikkaan, koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan. Viimeksi mainituilla aloilla tehtävään yhteistyöhön sisältyy tuki kyber- ja puolustusvalmiuksien vahvistamiseksi. Vakautus- ja assosiaatioprosessi mahdollistaa huomattavan yhdentymisten jo ennen liittymistä. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tarjoamien mahdollisuuksien lisäksi myös muut alueelliset sopimukset, jotka koskevat erityisesti liikenneyhteisöä ja energiayhteisöä, tarjoavat merkittäviä yhdentymismahdollisuuksia. EU avaa energiayhteisön kautta sähkömarkkinansa myös Länsi-Balkanille edellyttäen, että maat toteuttavat sääntelyuudistuksia. Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää edistää sähkömarkkinoiden yhdentymistä alueella ja EU:n kanssa, mihin kuuluu myös siirtokapasiteetin laskentaa koskevan yhteisen menetelmän käyttöönotto. Vihreä siirtymä on Euroopan paras mahdollisuus parantaa energiaomavaraisuuttaan, hidastaa ilmastonmuutosta ja parantaa ihmisten elämää. Euroopan komissio otti toukokuussa 2022 käyttöön REPowerEU-suunnitelman 6 ja sitä tukevan EU:n ulkoisen energiastrategian 7 , jotka auttavat vähentämään EU:n ja Länsi-Balkanin riippuvuutta Venäjän kaasusta. Länsi-Balkanin edellytetään mukautuvan täysin EU:n lainsäädäntöön ja suunnitelman mukaisiin toimintapoliittisiin painopisteisiin. Uusi EU:n energiafoorumi auttaa keskittämään kysyntää, koordinoimaan infrastruktuurin käyttöä, neuvottelemaan kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja valmistautumaan yhteisiin kaasun, vedyn ja nesteytetyn maakaasun hankintoihin. REPowerEU-suunnitelmassa kannustetaan myös energiansaannin monipuolistamiseen osana energiavarmuuden parantamista, maakaasun toimitusten monipuolistaminen mukaan luettuna. Vaikka lyhyen aikavälin toimenpiteillä voidaan lieventää tilanteen vaikutuksia, kriisi osoittaa selvästi, että vihreää ja digitaalista siirtymää on edistettävä kiireellisesti kestävän kasvun ja monipuolistumisen vetureina.

Yhteistyötä näillä aloilla tuetaan lisäämällä Länsi-Balkanin osallistumista epävirallisiin neuvostoihin sekä säännöllisellä korkean tason yhteydenpidolla. EU:n johtajat jatkoivat yhteydenpitoa Länsi-Balkanin johtajien kanssa, myös huippukokouksissa, viimeksi kesäkuussa 2022 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin johtajien kokouksessa. Toukokuussa 2022 pidetyn ulkoasiainneuvoston kokouksen jälkeen EU:n ulkoministerit kävivät ensimmäistä kertaa epävirallisen keskustelun kaikkien kuuden Länsi-Balkanin kumppanin ulkoministerien kanssa. Brdon huippukokouksessa tehtyjen sitoumusten jälkeen Länsi-Balkanin kumppaneita on pyydetty osallistumaan kirjallisesti ulkoasiainneuvoston kokouksiin, joiden jälkeen niille on esitetty tilannekatsaus. Kumppanit osallistuvat myös Euroopan diplomaattikoulun pilottivaiheeseen. Joulukuussa 2021 Brdo pri Kranjussa pidetty oikeus- ja sisäasioita käsittelevä EU:n ja Länsi-Balkanin ministerifoorumi tarjosi EU:lle tilaisuuden keskustella alueen edustajien kanssa muuttoliike- ja turvapaikka-asioista sekä rajaturvallisuuden vahvistamisesta, terrorismin, ääriliikkeiden ja radikalisoitumisen torjunnasta, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta, oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisesta ja oikeuslaitoksen uudistuksista. Kulttuuria, tutkimusta ja innovointia sekä koulutusta käsittelevien kolmen Länsi-Balkanin foorumin ministerikokous pidettiin Tiranassa kesäkuussa 2022 osana tiiviimpää yhteistyötä, joka käynnistettiin Länsi-Balkanin innovointia, tutkimusta, koulutusta, kulttuuria, nuorisoa ja urheilua koskevalla toimintaohjelmalla. Digitaalipolitiikan sääntelykysymyksistä käytiin ministeritason vuoropuhelua Brysselissä kesäkuussa 2022.

Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelmassa linkitettiin edelleen eri maissa tarvittavia uudistuksia ja investointeja ja tarjottiin pitkän aikavälin visio erityisesti infrastruktuurista ja yhteenliitettävyyttä koskevista toimintatavoista. Suunnitelmassa siirryttiin täytäntöönpanovaiheeseen, ja se toimi edelleen mallina EU:n tuelle alueen ja EU:n välisten sosiaalisten ja taloudellisten erojen kaventamiseksi ja alueen vihreän ja digitaalisen siirtymän edistämiseksi. Talous- ja investointisuunnitelma ja vihreä toimintaohjelma 8 , jossa keskitytään ilmastotoimiin, kiertotalouteen, biologiseen monimuotoisuuteen, saastumisen torjuntaan ja kestäviin elintarvikejärjestelmiin, ovat parhaat välineet, joiden avulla alue voi vähitellen parantaa häiriönsietokykyään ja energiaomavaraisuuttaan. Suunnitelman lippulaivahankkeet ovat hiilestä irrottautuminen, kaasun toimitusreittien monipuolistaminen, investoiminen uusiutuviin energialähteisiin ja energiansäästöjen tehostaminen perusparannusten kautta. Tarkempi kuvaus Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanosta on tämän tiedonannon liitteessä.

Länsi-Balkanin investointikehyksen puitteissa hyväksyttiin EU:n ja kahdenvälisten avunantajien yhteisrahoitus 24:lle infrastruktuurin lippulaivainvestoinnille keskeisiin energia- ja liikennekäytäviin sekä sosiaalisiin, digitaalisiin sekä uusiutuvia energialähteitä, energiatehokkuutta ja jäteveden käsittelylaitoksia koskeviin suunnitelmiin. Investointien kokonaisarvo on yli 3,3 miljardia euroa. Alueella on myös edistytty vihreän toimintaohjelman täytäntöönpanossa EU:n tuella. Vihreää siirtymää ja alueellista taloudellista yhdentymistä koskevien uudistusten osalta tarvitaan lisätoimia, jotta investointien koko potentiaali saadaan käyttöön.

Pandemian jälkeisen talouden elpymisen tukemiseksi ja Venäjän Ukrainaa vastaan käymän sodan seurauksista selviämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että seuraavissa talouden uudistusohjelmissa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla edistetään osallistavaa ja kestävää talouskasvua vihreään siirtymään ja digitalisaatioon liittyvien EU:n painopisteiden mukaisesti. Näihin haasteisiin liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja mahdollisten haittavaikutusten minimoimiseksi on erittäin tärkeää, että Länsi-Balkanin kumppanit ja Turkki huolehtivat makrotalouden ja julkisen talouden vakaudesta ja toteuttavat rakenneuudistuksia. Tavoitteena on korjata niiden talouksissa havaitut heikkoudet ja auttaa parantamaan yhteiskuntien häiriönsietokykyä. Kun otetaan huomioon suuri epävarmuus, heikkenevät kasvunäkymät sekä suuret ja jatkuvat inflaatiopaineet, tarvitaan kohdennettuja ja väliaikaisia toimenpiteitä, joilla lievennetään heikoimmassa asemassa oleviin väestönosiin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Tuen ohella on vahvistettava finanssipoliittisia puskureita ja vähennettävä julkiseen velkaan liittyviä haavoittuvuuksia laatimalla uskottavia julkisen talouden keskipitkän aikavälin vakauttamisstrategioita. Erittäin korkean ja yhä kiihtyvän inflaation kääntäminen laskuun, makrotalouden epätasapainon hillitseminen ja makrotalouspolitiikan uskottavuuden palauttaminen ovat erityisen tärkeitä Turkissa. Täysi sitoutuminen talouden uudistusohjelmissa ja yhdessä jäsenvaltioiden kanssa hyväksytyissä toimintaohjeissa 9 määriteltyjen uudistusten toteuttamiseen onkin erittäin tärkeää, jotta voidaan paitsi parantaa kilpailukykyä, luoda työpaikkoja ja edistää sosiaalista osallisuutta, myös varmistaa julkisen talouden kestävyys, täyttää taloudelliset jäsenyysehdot ja maksimoida EU:n investointipaketin potentiaaliset vaikutukset.

IPA III -asetus 10 hyväksyttiin syyskuussa 2021 ja IPA III -ohjelmasuunnittelukehys joulukuussa 2021, joten IPA III -välineen täytäntöönpano on käynnissä. Komissio teki ennen vuoden 2021 loppua vuotuisia ja monivuotisia rahoituspäätöksiä, joiden arvo on yli 4 miljardia euroa. Tämä on mahdollistanut erityisesti Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanon. IPA III:n ohjelmasuunnittelu perustuu edelleen vankkaan politiikkalähtöiseen lähestymistapaan, jossa apua annetaan strategisin ja dynaamisin perustein ja jonka keskiössä ovat perusasioihin liittyvät jäsenyysvaatimukset. Komission ja Euroopan parlamentin välillä käytiin lokakuussa 2021 ja toukokuussa 2022 kaksi korkean tason geopoliittista vuoropuhelua, joissa keskusteltiin IPA III:n täytäntöönpanoa koskevasta yleisestä lähestymistavasta, sen tavoitteista ja IPA-varojen ohjelmasuunnittelusta.

Länsi-Balkanin kumppaneiden on tehostettava ponnistelujaan ja osoitettava poliittista tahtoa ratkaista yhteisten alueellisten markkinoiden toteuttamisen esteet, jotta voidaan maksimoida talous- ja investointisuunnitelman hyödyt. Sofiassa marraskuussa 2020 osana Berliinin prosessia järjestetyssä huippukokouksessa alue sopi kunnianhimoisesta suunnitelmasta yhteisten alueellisten markkinoiden luomiseksi. Edistymistä on tapahtunut jonkin verran, esimerkiksi EU:n jäsenvaltioihin vieviä vihreitä kaistoja on pidennetty. Teknisellä tasolla valmistelluille sopimuksille ei ole kuitenkaan toistaiseksi saatu poliittista hyväksyntää johtuen erimielisyyksistä, jotka eivät liity yhteisten alueellisten markkinoiden eteen tehtyyn mittavaan työhön. Yhteisiin alueellisiin markkinoihin liittyvät sopimukset lisäisivät merkittävästi koko alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä, nopeuttaisivat pandemian jälkeistä elpymistä ja lieventäisivät Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen vaikutuksia. Tämä houkuttelisi myös sijoittajia, jotka hakevat monipuolisempaa tarjontaa ja lyhempiä arvoketjuja, ja auttaisi maksimoimaan yhteenliitettävyysinfrastruktuuriin tehtävien investointien hyödyt. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki osapuolet osallistuvat rakentavalla tavalla yhteisten alueellisten markkinoiden luomiseen ja yhteisten sitoumusten täytäntöönpanoon alueen ihmisten ja yritysten hyväksi. Albanian, Pohjois-Makedonian ja Serbian käynnistämällä Open Balkan -aloitteella voi olla myönteinen rooli tässä prosessissa, kunhan se perustuu EU:n sääntöihin ja on avoin kaikille Länsi-Balkanin kumppaneille. Kasvavista toimitusongelmista huolimatta Länsi-Balkanin kumppaneiden olisi pidättäydyttävä ottamasta käyttöön yksipuolisia kaupan rajoituksia. Vakautus- ja assosiaatiosopimusten ja Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) vastaisista sekä yhteisten alueellisten markkinoiden hengen vastaisista nykyisistä toimenpiteistä olisi luovuttava ensi tilassa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut voimakkaasti koko alueeseen ja korostanut entistäkin enemmän yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan mukautumisen merkitystä laajentumisprosessissa. Länsi-Balkan ja Turkki yhtyivät kansainvälisen yhteisön suureen enemmistöön, johon myös EU kuuluu, äänestäessään Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja sen humanitaarisia vaikutuksia koskevista kahdesta YK:n yleiskokouksen päätöslauselmasta sekä Venäjän erottamisesta ihmisoikeusneuvostosta. Albania on ollut tammikuusta 2022 lähtien YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuva jäsen, ja se on osallistunut aktiivisesti neuvoston toimintaan muun muassa osallistumalla hyökkäyksen tuomitsevien päätöslauselmien laatimiseen. Albanian, Montenegron ja Pohjois-Makedonian täydellinen mukautuminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on vahva osoitus maiden strategisesta valinnasta liittyä EU:hun. Myös Bosnia ja Hertsegovinan virallinen linja on entistä huomattavasti useammin YUTP:n mukainen; se ja Kosovon yksipuolinen mukautuminen tunnustetaan ja niihin ollaan tyytyväisiä. Serbian YUTP:hen mukautuminen on vähentynyt raportointijaksolla huomattavasti. Serbian odotetaan ensi tilassa täyttävän sitoumuksensa ja mukautuvan neuvottelukehyksensä mukaisesti asteittain YUTP:hen, myös rajoittaviin toimenpiteisiin. Turkin mukautuminen YUTP:hen heikkeni edelleen raportointijakson aikana muun muassa siksi, että se ei noudattanut Venäjään kohdistuvia EU:n rajoittavia toimenpiteitä.

Montenegro ja Serbia sovelsivat edelleen tarkistettua menettelyä, joka esitettiin komission tiedonannossa Liittymisprosessin tehostaminen – Uskottavat jäsenyysnäkymät Länsi-Balkanin maille 11 ja hyväksyttiin kesäkuussa 2021 näiden maiden kanssa järjestetyissä poliittisissa hallitustenvälisissä konferensseissa. Neuvottelut on avattu kaikkien Montenegron neuvottelulukujen osalta, ja kolme niistä on suljettu toistaiseksi. Serbian edistyminen uudistuksissa mahdollisti vihreää toimintaohjelmaa ja kestäviä yhteyksiä koskevan temaattisen kokonaisuuden 4 mukaisten neuvottelujen aloittamisen Serbian kanssa joulukuussa 2021 järjestetyssä hallitustenvälisessä konferenssissa. Hallitustenvälisessä konferenssissa laadittiin myös etenemissuunnitelma uusien temaattisten kokonaisuuksien avaamiseksi. Suunnitelma perustuu maan oletettuun edistymiseen varsinkin oikeusvaltiouudistuksissa ja suhteiden normalisoinnissa Kosovon kanssa. Montenegron kanssa järjestetyssä hallitustenvälisessä konferenssissa joulukuussa 2021 annettiin poliittista ohjausta siihen, miten maa voi vauhdittaa työtä oikeusvaltioperiaatetta koskevien välitavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteiden saavuttaminen on edelleen edellytys liittymisneuvottelujen etenemiselle.

Tarkistetun menettelyn mukaisesti komissio arvioi tämän tiedonannon päätelmissä ja suosituksissa Montenegron ja Serbian liittymisneuvottelujen kokonaistilannetta ja ehdottaa jatkotoimia kullekin maalle. Seuraavat hallitustenväliset konferenssit on määrä järjestää sen jälkeen, kun tämänvuotiset maaraportit ja neuvoston niiden johdosta antamat päätelmät on julkaistu.

Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa järjestettiin 19. heinäkuuta liittymisneuvotteluja käsitelleet hallitustenväliset konferenssit. Tämä oli osoitus molempien maiden kestävästä sitoutumisesta, uudistusten onnistumisesta ja kyvystä edetä kohti EU-jäsenyyttä. Tarkistettua laajentumismenettelyä sovelletaan ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan, mikä lisää koko neuvotteluprosessin ennustettavuutta ja dynaamisuutta sekä vahvistaa siinä annettavaa poliittista ohjausta. Komissio käynnisti välittömästi arviointiprosessin. Arviointi on komission ja kunkin ehdokasmaan yhdessä toteuttama EU:n lainsäädännön analyyttinen tarkastelu. Tämän prosessin ansiosta jäsenvaltiot voivat tutustua unionin säännöstöön ja osoittaa, missä määrin ne ovat yhdenmukaistaneet lainsäädäntöään EU:n lainsäädännön kanssa, sekä laatia suunnitelmia yhdenmukaistamisen jatkamiseksi.

Komission lausunnossa Bosnia ja Hertsegovinan hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi 12 määriteltiin 14 tärkeintä tavoitetta, jotka Bosnia ja Hertsegovinan on saavutettava ennen kuin komissio voi suositella jäsenyysneuvottelujen aloittamista. Neuvosto vahvisti nämä 14 tärkeintä tavoitetta vuonna 2019. Eurooppa-neuvosto ilmoitti kesäkuussa 2022 olevansa valmis myöntämään Bosnia ja Hertsegovinalle ehdokasmaan aseman ja kehotti komissiota raportoimaan 14 tärkeimmän tavoitteen täytäntöönpanosta kiinnittäen erityistä huomiota niihin tavoitteisiin, joihin liittyy merkittäviä uudistuksia. Tällä paketilla vastataan neuvoston kehotukseen.

EU jatkoi Kosovon kanssa tehdyn vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanon tukemista ja hallituksen neuvomista EU:hun liittyvissä keskeisissä uudistuksissa. Komissio on ehdottanut, että Kosovon kansalaisia koskeva viisumivaatimus lakkautetaan. Ehdotuksen käsittely neuvostossa on vielä kesken. Asian käsittelyä on jatkettava ensi tilassa. Komissio pysyy vuoden 2018 arviossaan, jonka mukaan kaikki neuvoston asettamat edellytykset viisumivapauden myöntämiseksi Kosovolle täyttyvät.

Turkki on ehdokasmaa ja EU:n tärkeä kumppani yhteisen edun mukaisilla tärkeillä aloilla, joita ovat muun muassa kauppa, muuttoliike, terrorismin torjunta, kansanterveys, ilmasto, energia, liikenne ja alueelliset kysymykset. Energia-asioissa Turkki on edelleen tärkeä ja luotettava kauttakulkumaa EU:lle. Liittymisneuvottelut Turkin kanssa ovat edelleen pysähdyksissä. Turkki on jatkanut loitontumistaan EU:sta demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden osa-alueilla tapahtuneen vakavan taantumisen vuoksi. Näistä kysymyksistä käytävä vuoropuhelu on edelleen olennainen osa EU:n ja Turkin välisiä suhteita.

Vuoropuhelu ja yhteistyö Turkin kanssa tiivistyivät vuonna 2021 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston antamien suuntaviivojen mukaisesti. EU on valmis lujittamaan Turkin kanssa tehtävää yhteistyötä vaiheittaisella, oikeasuhteisella ja peruutettavissa olevalla tavalla eräillä yhteisen edun mukaisilla aloilla. Tämä edellyttää, että tilanne pysyy rauhallisena, että Turkki osallistuu yhteistyöhön rakentavalla tavalla ja että Eurooppa-neuvoston viimeaikaisissa päätelmissä esitetyt ehdot täyttyvät. Vakaa ja turvallinen toimintaympäristö itäisellä Välimerellä ja yhteistyöhön perustuvat molempia osapuolia hyödyttävät suhteet Turkin kanssa ovat EU:n strategisen edun mukaisia. EU vahvisti yhteisen tiedonannon 13 mukaisesti hyödyntävänsä käytettävissään olevia välineitä ja vaihtoehtoja omien ja jäsenvaltioidensa etujen suojelemiseksi ja alueellisen vakauden säilyttämiseksi, mikäli ilmenee uusia kansainvälisen oikeuden vastaisia provokaatioita tai yksipuolisia toimia. Vuonna 2016 annettu EU:n ja Turkin julkilausuma tuotti edelleen tuloksia. Se on muuttoliikeasioissa tehtävän yhteistyön pääasiallinen kehys. Turkki jatkoi merkittäviä toimia, joilla se pyrkii huolehtimaan maan yli neljämiljoonaisesta pakolaisväestöstä. Valtaosa pakolaisista on lähtöisin Syyriasta. Julkilausuman täytäntöönpanossa oli kuitenkin edelleen ongelmia, koska Turkki on maaliskuusta 2020 alkaen kieltäytynyt vastaanottamasta Kreikan saarilta palautettavia henkilöitä, jotka ovat saapuneet maahan sääntöjenvastaisesti tai saaneet kielteisen turvapaikkapäätöksen. Laittomien rajanylitysten määrä Turkin ja EU:n välillä pysyi kuitenkin huomattavasti pienempänä kuin ennen EU:n ja Turkin julkilausuman hyväksymistä. Suurin osa EU:hun vuonna 2021 saapuneista ihmisistä tuli Kyproksen hallituksen valvomille alueille ja Italiaan johtavia vaihtoehtoisia salakuljetusreittejä pitkin. Näiden reittien kautta kulkevat laittomat muuttovirrat ovat lisääntyneet huomattavasti vuonna 2022.

EU piti kiinni sitoumuksestaan antaa huomattavaa taloudellista tukea pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille Turkissa. Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen kautta tukea on ohjattu 6 miljardin euron edestä. Välineen kaikista toimintamäärärahoista oli tehty sopimukset vuoden 2020 lopussa, ja kesäkuuhun 2022 mennessä oli maksettu yli 4,7 miljardia euroa. Sen saavutuksiin kuului 1,9 miljoonan pakolaisen auttaminen perustarpeidensa täyttämisessä, 740 000 pakolaislapsen auttaminen kouluun, 405 koulun käynnissä oleva rakentaminen ja yli 22,8 miljoonan perusterveydenhuollon käynnin järjestäminen. Komissio myönsi 3,5 miljardin euron lisäpaketin vuosiksi 2020–2023. Paketti sisältää rahoitusta muuttoliikkeen hallintaan ja rajavalvontaan Turkin itärajalla.

Sekä EU että Turkki hyötyvät edelleen tulliliitosta, ja Turkin taloudellinen yhdentyminen EU:hun on edelleen voimakasta. Komissio jatkoi tiiviimpää yhteistyötä Turkin kanssa tulliliiton moitteetonta toimintaa haittaavien kaupan esteiden poistamiseksi. Edistystä ei kuitenkaan juurikaan tapahtunut, eikä suurimpaan osaan kaupan esteistä ole puututtu.

Turkin yksipuolinen ulkopolitiikka on ristiriidassa YUTP:n painopisteiden ja EU:n laajempien intressien kanssa. Pääsyitä ovat Turkin väliintulot ja tuki sotilaallisille toimille eräissä alueellisissa konflikteissa. Turkki oli kuitenkin edelleen avoin poliittiselle vuoropuhelulle alueellisista kysymyksistä. Turkin mukautuminen YUTP:hen heikkeni entisestään. Eurooppa-neuvosto ilmaisi odottavansa, että Turkki ja kaikki asianosaiset edesauttavat alueellisten kriisien ratkaisemista. Turkki pyrkii aktiivisesti ratkaisemaan Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aiheuttamia erilaisia haasteita diplomatian keinoin, ja sen tavoitteena on lieventää konfliktia esimerkiksi tulitauon avulla. Se teki myös diplomaattisen aloitteen Ukrainasta peräisin olevan viljan viennin helpottamiseksi. Ukrainan ja Venäjän heinäkuussa Istanbulissa YK:n ja Turkin avustuksella tekemä sopimus ei olisi ollut mahdollinen ilman Turkin rakentavaa roolia. Maa helpottaa myös osaltaan sopimuksen täytäntöönpanoa. Turkki ei kuitenkaan ole liittynyt Venäjään kohdistuviin EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin, mikä on erityisen huolestuttavaa, koska EU:n ja Turkin tulliliitossa tuotteet (myös kaksikäyttötuotteet) liikkuvat vapaasti. Tämä saattaa heikentää EU:n rajoittavia toimenpiteitä. Jotta tulliliitto voisi jatkua, osapuolten on noudatettava voimassa olevia sääntöjä kaikilta osin ja vältettävä keskinäisen luottamuksen heikentämistä. Turkki on allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjan talous- ja kauppasuhteiden kehittämisestä Venäjän kanssa.

Vuoropuhelun jatkaminen vilpittömässä mielessä ja pidättyminen yksipuolisista toimista, jotka ovat vastoin EU:n etuja ja rikkovat kansainvälistä oikeutta ja EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettioikeuksia, ovat keskeinen edellytys vakaan ja turvallisen ympäristön varmistamiseksi itäisellä Välimerellä sekä molempia osapuolia hyödyttävien yhteistyösuhteiden kehittämiseksi EU:n ja Turkin välille. Kaikki erimielisyydet on ratkaistava rauhanomaista vuoropuhelua käyden ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien vastaiset toimet Varoshassa heikensivät edelleen mahdollisuuksia aloittaa neuvottelut uudelleen ja päästä kokonaisvaltaiseen ratkaisuun Kyproksen ongelmassa. Turkin odotetaan välittömästi kumoavan kaikki Varoshaa koskevat lokakuusta 2020 lukien toteutetut toimet.

II. LIITTYMISPROSESSIN PERUSASIAT

Laajentumismaiden odotetaan edistyvän tasaisesti omissa uudistusohjelmissaan perusasioiden osalta, jatkavan uudistuksia ja osoittavan konkreettista edistymistä oikeusvaltioperiaatteen, talouden, demokraattisten instituutioiden toiminnan ja julkishallinnon uudistamisen aloilla. Kestävien ja peruuttamattomien saavutusten varmistaminen kaikilla näillä aloilla on edelleen ratkaisevan tärkeää EU:n jäsenyysvaatimusten täyttämiseksi. Joissakin tapauksissa edistyttiin oikeuslaitoksen uudistamisessa, ihmisoikeuslainsäädännön yksityiskohdissa ja julkishallinnon uudistamisessa. Vaikka edistystä on tapahtunut, voimakasta poliittista tahtoa uudistusten läpiviemiseen ei ole vielä osoitettu. Taloudellisten liittymiskriteerien täyttämisessä on edistytty liian hitaasti, jotta voitaisiin olennaisesti kaventaa taloudellista kuilua suhteessa EU:hun. Poliittinen ja institutionaalinen muutosvastarinta jatkuu, ja joissakin maissa on havaittu kielteistä kehitystä. Se liittyy esimerkiksi yhä vihamielisempään toimintaympäristöön kansalaisyhteiskunnan, sananvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden kannalta sekä pyrkimyksiin vaikuttaa oikeuslaitokseen sopimattomasti ja ohjailla sitä poliittisesti. Korruptiontorjuntakehysten moitteettoman täytäntöönpanon olisi edelleen oltava ensisijainen tavoite kaikissa laajentumismaissa, mukaan lukien korruptiontorjuntatoimenpiteiden valtavirtaistaminen korruptiolle altteimmilla aloilla. Edistystä tarvitaan julkisten hankintojen mukauttamisessa eurooppalaisiin normeihin ja hyviin käytäntöihin, eturistiriitojen ehkäisemisen tehostamisessa ja julkishallinnon luotettavuuden lujittamisessa. Yhtenäiset ja johdonmukaiset ponnistelut ovat tarpeen, jotta voidaan hillitä sääntelyvallankaappauksen osatekijöitä ja puuttua niihin tehokkaasti. Kaikentasoisen korruption sekä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvien ennakoivien tutkimusten, syytteiden ja lopullisten tuomioiden määrän kasvattaminen on edelleen pitkän aikavälin tavoite, joka edellyttää edelleen tehostettuja ja johdonmukaisia toimia. Esimerkiksi strategisia ja operatiivisia valmiuksia on vahvistettava entisestään.

Demokraattisten instituutioiden toiminta

Demokraattisten instituutioiden toiminnan lujittamiseen liittyvien toimenpiteiden käyttöönotto on ratkaisevan tärkeää laajentumisprosessin kannalta, mutta monissa tapauksissa todellista poliittista tahtoa asianmukaisten uudistusten toteuttamiseen ei ole vielä osoitettu. Poliittinen kahtiajako ja puolueiden välisen vuoropuhelun puuttuminen vaikuttavat edelleen parlamenttien toimintaan erityisesti Länsi-Balkanilla, vaikka raportointijaksolla havaittiin joitakin edistysaskelia.

Serbiassa pidettiin 3. huhtikuuta 2022 yleisesti ottaen rauhallisessa ilmapiirissä presidentinvaalit, ennenaikaiset parlamenttivaalit ja Belgradin kunnallisvaalit. Kaikki poliittiset toimijat osallistuivat niihin, mikä johti moniarvoisempaan ja osallistavampaan parlamenttiin vuoden 2020 vaaleihin verrattuna. Laaja joukko poliittisia toimijoita osallistui ennen vaaleja myös Euroopan parlamentin johdolla käytävään puolueiden väliseen rakentavaan vuoropuheluun. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston johtamat kansainväliset tarkkailijat havaitsivat kuitenkin monia puutteita parlamenttivaaleissa. Vaalitulosten julkaiseminen ja siten uuden hallituksen muodostaminen viivästyivät huomattavasti, mikä hidasti päätöksentekoa. Uutta eettistä säännöstöä muutettiin syyskuussa 2021, ja lokakuussa 2021 perustettiin eettinen toimikunta. Parlamentin keskusteluissa käytettiin edelleen loukkaavaa kieltä poliittisia vastustajia ja kansalaisaktivisteja kohtaan.

Montenegrossa kahtiajako jatkui, poliittiset puolueet eivät vieläkään tehneet rakentavaa yhteistyötä eikä kansallisen edun kannalta keskeisistä kysymyksistä päästy yksimielisyyteen, minkä vuoksi kaksi toraisaa hallitusta kaatui epäluottamuslauseäänestykseen. Poliittinen epävakaus, päätöksenteon hidastuminen ja uudistusten täytäntöönpano ovat haitanneet vakavasti Montenegron instituutioiden moitteetonta toimintaa. Tärkeimpien oikeusviranomaisten toimintaa heikensi niiden kokoonpanon vajaus, joka johtui parlamentin kyvyttömyydestä valita uusia jäseniä. Perustuslakituomioistuin ei ole syyskuun puolivälistä lukien pystynyt täyttämään tehtäväänsä päätösvaltaisuuden puuttumisen vuoksi, mikä on lisännyt poliittista epävarmuutta.

Kosovossa vuonna 2021 valittu hallitus nautti poliittisesta ja institutionaalisesta vakaudesta vankan enemmistön ansiosta. Tästä syystä Kosovon olisi pitänyt voida nopeuttaa toimiaan demokratian ja oikeusvaltion lujittamiseksi, korruption torjumiseksi ja lainsäädäntötoimien tehostamiseksi, myös EU:hun liittyvien uudistusten osalta. Toistuva päätösvaltaisuuden puute parlamentissa ja oppositiopuolueiden boikotit viivästyttivät kuitenkin keskeisten lakien hyväksymistä. Toimia tarvitaan parlamentin roolin vahvistamiseksi foorumina, jolla käydään rakentavaa poliittista vuoropuhelua ja rakennetaan yhteisymmärrystä erityisesti EU-uudistuksista. Syksyllä 2021 järjestettiin paikallisvaalit yleisesti ottaen hyvin hallinnoidulla, avoimella ja kilpailulla tavalla lukuun ottamatta kosovonserbialaisia kuntia, joissa poliittinen kilpailu oli vähäistä. Pitkään jatkuneita puutteita on vielä korjattava.

Albaniassa vuoden 2021 parlamenttivaalien jälkeen suurimpien oppositiopuolueiden vaaleilla valitut jäsenet aloittivat työn parlamentissa. EU:hun liittyvien uudistusten osalta kansalliskokous pääsi puoluerajat ylittävään yhteisymmärrykseen perustuslain muutoksesta, jolla pidennetään oikeudellisten tarkastuselinten toimikautta. Suurimman oppositiopuolueen sisäinen konflikti on kuitenkin vaikuttanut parlamentaariseen toimintaan. Hallitustasolla Albania on edelleen yleisesti keskittynyt EU:n uudistusohjelmaan.

Pohjois-Makedoniassa parlamentti oli edelleen poliittisen vuoropuhelun tärkein foorumi. Tiiviiden keskustelujen jälkeen parlamentti antoi päätelmät ehdotuksesta, joka tasoitti tietä liittymisneuvottelujen aloittamiselle. Sen toimintaan vaikuttivat kuitenkin poliittinen kahtiajako ja tärkeimmän oppositiopuolueen aktiivinen vastustus, joka vaikutti joidenkin säädösten hyväksymiseen. Parlamentti ja hallitus sitoutuivat käynnistämään ja toteuttamaan ensi tilassa asiaankuuluvat perustuslain muutokset, joiden tarkoituksena on sisällyttää perustuslakiin valtion rajojen sisällä asuvat kansalaiset.  

Bosnia ja Hertsegovinassa poliittinen kahtiajako ja vastaanhangoittelu johtivat siihen, että demokraattisten instituutioiden työ ja EU:n jäsenyyteen tähtäävät uudistukset pysähtyivät. Puheenjohtajisto, ministerineuvosto ja parlamentti olivat pattitilanteessa kevääseen 2022 asti. EU:n kanssa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen nojalla käytävä poliittinen vuoropuhelu voitiin aloittaa vasta kesäkuussa 2022. Serbitasavalta jatkoi aloitteita, joilla se pyrkii siirtämään valtion toimivaltaa itselleen. Nämä aloitteet on nyt joko keskeytetty tai niiden perustuslainmukaisuutta arvioidaan. Korkea edustaja käytti täytäntöönpanovaltaansa neljä kertaa raportointijakson aikana muun muassa rahoituksen myöntämiseksi lokakuun 2022 vaalien järjestämistä varten vastustuksesta huolimatta. Valtion talousarvio hyväksyttiin vasta kesäkuun lopussa. Valtion instituutiot aloittivat toimintansa uudelleen keväällä 2022, ja täytäntöönpanoa odottavien uudistusten ruuhkaa alettiin purkaa. Poliittiset toimijat osoittivat yhtenäisyyttä niin, että Bosnia ja Hertsegovinassa saatiin hyväksyttyä julkisia hankintoja koskeva laki ja maasta tuli unionin pelastuspalvelumekanismin osallistujavaltio. Parlamenttivaalit järjestettiin 2. lokakuuta. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön alaisen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston alustavien havaintojen mukaan ne olivat kaiken kaikkiaan kilpaillut ja hyvin järjestetyt, mutta niitä leimasi epäluottamus julkisia instituutioita kohtaan ja etnistä jakoa korostava retoriikka. Korkea edustaja määräsi samana päivänä liittovaltion perustuslakiin ja vaalilakiin muutoksia, joiden tarkoituksena on ratkaista eräät toiminnalliset kysymykset ja mahdollistaa viranomaisten oikea-aikainen perustaminen.

Turkissa demokratian taantuminen jatkui tarkastelujaksolla. Vaikka poikkeustila kumottiin vuonna 2018, useat säädökset, joilla valtion viranomaisille myönnettiin poikkeusvaltuuksia ja pidettiin voimassa useita poikkeustilan aikana käyttöön otettuja rajoituksia, pysyivät osana maan oikeusjärjestelmää heikentäen näin demokratiaa ja perusoikeuksia. Presidenttijärjestelmän rakenteellisia puutteita ei korjattu. Parlamentilla ei ollut vieläkään tarvittavia keinoja saattaa hallitusta vastuuseen teoistaan.

Oikeuslaitos ja perusoikeudet

Riippumaton, puolueeton, vastuullinen ja ammattimainen oikeusjärjestelmä, joka toimii tehokkaasti ja jonka päätökset pannaan tosiasiallisesti täytäntöön, on oikeusvaltioperiaatteen selkäranka. Joissakin tapauksissa edistyttiin jonkin verran oikeuslaitoksen uudistamisessa. Oikeuslaitoksiin liittyy kuitenkin edelleen monia haasteita Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Oikeuslaitoksiin kohdistuu edelleen sopimatonta ulkoista painostusta, joka heikentää tuomareiden ja syyttäjien riippumattomuutta, yleistä institutionaalista tasapainoa ja viime kädessä myös valtion vallanjakoa. Tämän vuoksi periaate yhdenvertaisuudesta lain edessä heikkenee edelleen. On edelleen tärkeää saavuttaa ratkaisevaa edistystä vahvaan poliittiseen tahtoon perustuvien oikeudellisten uudistusten toteuttamisessa. Liittymisprosessin edistyminen edellyttää lainkäyttötehtävien lujittamista, jolloin saadaan vakuuttavia tuloksia pitkällä aikavälillä.

Albanian edistyminen oikeuslaitoksen kattavan uudistuksen täytäntöönpanossa on jatkunut hyvänä, ja se on muun muassa saavuttanut konkreettisia tuloksia nimityksiä edeltävissä tarkistusmenettelyissä. Perustuslakituomioistuin oli edelleen täysin toimintakykyinen. Korkeimman oikeuden nimitysten ansiosta asiasuman purkaminen on saatu alkuun. Asianhallintajärjestelmässä ja oikeusalan koulutusjärjestelmässä tarvitaan edelleen lisäedistystä.

Pohjois-Makedonia on edistynyt jonkin verran oikeuslaitosstrategiansa vakaassa täytäntöönpanossa. Oikeuslaitos on osoittanut olevansa sitoutunut suojelemaan koskemattomuuttaan ja riippumattomuuttaan. Oikeuselimet ovat soveltaneet johdonmukaisesti tuomareiden ja syyttäjien nimittämistä, ylentämistä, kurinpitotoimia ja erottamista koskevia uusia sääntöjä. Tarvittavat resurssit on osoitettava sen varmistamiseksi, että automaattinen asianhallintajärjestelmä on täysin toimintakykyinen.

Serbia on yleisesti ottaen edistynyt jonkin verran oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden vahvistamisessa ja ottanut merkittävän askeleen hyväksymällä asiaan liittyviä muutoksia perustuslakiin helmikuussa 2022. Seuraavaksi on tärkeää varmistaa, että lakeja, joilla uudistus pannaan kaikilta osin täytäntöön, muutetaan perustuslain mukaisissa määräajoissa. Serbia on perustanut kaksi asiantuntijatyöryhmää, joiden tehtävänä on laatia täytäntöönpanolainsäädäntöä.

Kosovo edistyi jonkin verran oikeudellisten uudistustensa toteuttamisessa. Oikeusvaltiota koskevan strategian ja toimintasuunnitelman täytäntöönpano aloitettiin, ja syyttäjäjärjestelmää koskeva uusi lainsäädäntökehys hyväksyttiin. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan oikeuslaitoksen tehokkuuden ja riippumattomuuden lisäämiseksi.

Montenegro edistyi vain vähän keskeisten oikeudellisten uudistusten toteuttamisessa. Toimielinten toiminta ja riippumattomien tuomari- ja syyttäjäneuvostojen lujittaminen aiheuttavat edelleen huolta, ja oikeudellisen vastuuvelvollisuuden osalta on saavutettu vasta alustavia tuloksia. Erityissyyttäjänviraston tekemät tutkimukset useista korkean tason tapauksista johtivat korkeimman oikeuden entisen presidentin ja kauppatuomioistuimen presidentin pidätyksiin; heitä syytetään korruptiosta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Tutkittavana olevia tapauksia ei ole vielä saatettu oikeuden eteen.

Bosnia ja Hertsegovina on jäänyt jälkeen oikeuslaitoksen uudistuksessa eikä ole edistynyt oikeusalan vahvistamisessa. Parlamentti hylkäsi toukokuussa 2022 lakimuutokset, joiden tarkoituksena oli ottaa käyttöön järjestelmä oikeuslaitoksen viranhaltijoiden varallisuusilmoitusten tarkistamisesta. Oikeuslaitoksen yleinen luotettavuus heikkeni entisestään, koska se ei ole aidosti sitoutunut oikeusvaltioperiaatteeseen ja EU-jäsenyysvalmisteluihin.

Turkissa viime vuosina havaittu taantuminen on jatkunut. Oikeuslaitoksen riippumattomuuden systeemistä puutetta ei ole ratkaistu. Oikeuslaitoksen poliittinen painostus jatkui, mikä on heikentänyt oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja laatua. Turkin kieltäytyminen panemasta täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen sitä koskevia tuomioita on lisännyt huolta sen suhteen, noudattaako Turkki kansainvälisiä ja eurooppalaisia ihmisoikeusnormeja. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Kavalan tapauksessa antaman tuomion täytäntöönpanon laiminlyönti johti siihen, että Euroopan neuvosto käynnisti Turkkia vastaan rikkomusmenettelyn. Laiminlyönti on herättänyt vakavia epäilyksiä maan sitoutumisesta velvoitteisiinsa Euroopan neuvoston jäsenenä. Oikeuslaitoksen riippumattomuus, tehokkuus ja ammattimaisuus kärsivät edelleen tuomareiden ja syyttäjien virasta pidättämisistä ja erottamisista. Turkin viranomaisten on kiireesti puututtava useisiin vakaviin järjestelmän puutteisiin, jotka koskevat muun muassa oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja syyttömyysolettaman tiukkaa noudattamista.

Korruptio on edelleen laajalle levinnyttä Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Edistyminen korruption tehokkaassa torjunnassa on epätasaista. Joissakin maissa on edistytty jonkin verran, pääasiassa korruption ehkäisemiseen liittyvillä aloilla. Läpinäkyvyyden ja rehellisyyden lisäämiseksi ja konkreettisten tulosten saavuttamiseksi tarvitaan edelleen aitoa poliittista tahtoa ja selkeää sitoutumista uudistuspyrkimysten jatkamiseen sekä vakuuttavia tuloksia tutkinnan, syytteeseenpanon ja lopullisten tuomioiden osalta. Korruption vastaisia toimia on edelleen valtavirtaistettava keskeisillä aloilla, jotta uudistuksia voidaan edistää ja korruptiota torjua yleisesti tarkoituksenmukaisemmalla ja tehokkaammalla tavalla. Korruptiolle altteimmat alat edellyttävät kohdennettuja riskinarviointeja, jotta voidaan tunnistaa korruptioriskit ja -haavoittuvuudet ja lopulta aloittaa tehokkaiden korruptiontorjuntatoimenpiteiden suunnittelu. Korruptionvastaiset strategiat ja toimintasuunnitelmat on pantava täytäntöön järjestelmällisesti ja jäsennellysti, myös sellaisilla avainaloilla kuin julkiset hankinnat, julkinen varainhoito, energia, liikenne, terveys, vesi, infrastruktuuri, luonnonvarat ja koulutus. Korkealla tasolla ja politiikassa esiintyvään korruptioon on puututtava päättäväisemmin, koska on edelleen merkkejä julkisten ja yksityisten etujen vahvasta yhteenkietoutumisesta. Julkiset hankinnat ovat edelleen erityisen alttiita laajalle korruptiolle. Valvontamekanismeja on vahvistettava koko julkisia hankintoja koskevan prosessin aikana, ja prosessin läpinäkyvyyttä on lisättävä merkittävästi kestävillä ja kunnianhimoisilla toimenpiteillä.

Pohjois-Makedonia on jatkanut ponnistelujaan järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa, minkä ansiosta se on edistynyt edelleen. Korruption ehkäisemisestä vastaava valtionkomitea on hoitanut tehtäväänsä ennakoivasti. Maa jatkoi yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja koordinoi niiden kanssa kansallisia toimia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Albaniassa korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan erikoistunut yksikkö (SPAK) toteutti rikosoikeudellisia menettelyjä ja talousrikostutkintoja, jotka johtivat lopullisiin tuomioihin muutamissa korkean tason tapauksissa; tuomareiden taustaselvitykset tuottavat edelleen tuloksia oikeuslaitoksen sisällä tapahtuvan korruption torjunnassa. Serbia on edistynyt jonkin verran Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) suositusten täytäntöönpanossa. Uusi korruptiontorjuntastrategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma olisi pitänyt valmistella jo kauan sitten. Montenegro on parantanut korruption torjuntaa koskevia saavutuksiaan, mutta on edelleen tarpeen ottaa käyttöön uskottavia rikosoikeudellisia toimia korruption torjunnassa, myös korkean tason korruption osalta. Kosovossa saavutettiin jonkin verran edistystä hyväksymällä merkittävä korruption vastainen lainsäädäntöpaketti, joka sisältää uuden rikosprosessilain, korruptiontorjuntavirastoa koskevan lain, varallisuusilmoituksia koskevan lain sekä puoluerahoitusta sääntelevää lainsäädäntöä. Bosnia ja Hertsegovinan parlamentti hylkäsi eturistiriitoja koskevan lain, ja julkisten korruptiotapausten oikeudelliset jatkotoimet olivat valikoivia ja läpinäkymättömiä. Lopullisten tuomioiden määrä korkean tason tapauksissa pysyi hyvin vähäisenä.

Turkissa ei tapahtunut edistystä raportointijaksolla. Oikeudellista kehystä ja institutionaalista rakennetta on parannettava poliittisen ja sopimattoman vaikuttamisen rajoittamiseksi korruptiotapausten syytteeseenpanossa ja ratkaisemisessa. Suurinta osaa GRECOn suosituksista ei ole pantu täytäntöön.

Eri puolilla Länsi-Balkania oikeuslaitoksen henkilöresurssien ja taloudellisten resurssien jatkuva niukkuus sekä valmiuksien ja asiantuntemuksen puute talousrikostutkinnan osalta haittaavat edelleen järjestäytynyttä rikollisuutta ja korruptiota koskevien tapausten tehokasta tutkintaa ja ratkaisemista. Vaikka oikeuslaitoksen valmiuksien kehittämistä koskevia toimia on toteutettu, riittämättömät kannustinrakenteet, tehottomat tulosjohtamisjärjestelmät ja alttius poliittiselle painostukselle heikentävät asioiden hallintaa, pitkittävät menettelyjä ja pitävät takavarikointien ja menetetyksi tuomitsemisten määrän alhaisena.

Perusoikeudet on kirjattu pääpiirteissään Länsi-Balkanin kumppaneiden lainsäädäntöön, mutta niiden toteutumisen varmistamisessa riittää haastetta. Poliittista kehystä ollaan asteittain viimeistelemässä erityisesti syrjinnän ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunnan osalta, mutta ihmisoikeuksien edistämiseen ja suojeluun tähtäävien toimenpiteiden rahoituksessa on edelleen systeemisiä aukkoja, ja monet alat ovat edelleen riippuvaisia avunantajista. Oikeusasiamiesinstituutioilla sekä niiden ja muiden riippumattomien elinten suosituksilla on edelleen keskeinen rooli ihmisoikeuksien edistämisessä ja suojelemisessa Länsi-Balkanilla. Alueen hallitusten on ryhdyttävä johdonmukaisesti toimiin kaikkien niiden suositusten johdosta, joita ihmisoikeuksien toteutumista seuraavat kansainväliset ja alueelliset elimet ovat antaneet muun muassa vankilaoloista ja epäasiallisen kohtelun ehkäisemisestä. Kansalaisyhteiskunta täydentää tai jopa korvaa edelleen hallituksen toimia, joilla tarjotaan palveluja heikossa asemassa oleville ryhmille. Edellisissä maaraporteissa esitetyt huolenaiheet ja suositukset ovat edelleen suurelta osin perusteltuja, ja niihin on tartuttava kiireellisesti. Turkin ihmisoikeustilanne heikkeni entisestään ja on edelleen vakava huolenaihe.

Sananvapaus sekä tiedotusvälineiden vapaus ja moniarvoisuus ovat demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita, ja ne on taattava. Tältä osin koko Länsi-Balkanin alueella tapahtui vain vähän edistystä, ja joissakin maissa ei havaittu edistystä lainkaan. Aikaisempien raporttien suositukset ovat suurelta osin panematta täytäntöön. Moniarvoisuus toteutuu edelleen lähes koko alueella, mutta tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja laadukkaan ammattimaisen journalismin kehittymistä haittaavat edelleen toisiinsa kytkeytyvät liike-elämän intressit ja poliittiset intressit sekä heikot työmarkkinaolosuhteet, jotka johtavat itsesensuuriin. Toimittajiin kohdistuva uhkailu, pelottelu ja väkivalta sekä viranomaisten halventavat huomautukset aiheuttavat edelleen vakavaa huolta. Niillä voi olla lamaannuttava vaikutus tiedonvälityksen vapauden käyttöön, ja siksi niitä koskevia tutkinta- ja syytetoimia pitää vauhdittaa. Media-alan sääntelyviranomaisten ja yleisradioyhtiöiden riippumattomuus on taattava muun muassa huolehtimalla riittävästä rahoituksesta ja siitä, että johtoportaan nimitykset perustuvat ansioihin. Myös riippumattomien itsesääntelyelinten toimintaa on tuettava jatkossakin. Kaikkien alueen maiden on lisättävä tiedotusvälineiden rahoituksen läpinäkyvyyttä.

Vakava taantuminen jatkui Turkissa, jossa sananvapauden käyttöä ja opposition äänen kuulumista rajoitettiin edelleen merkittävästi. Toimittajia, ihmisoikeusaktivisteja, juristeja, kirjailijoita, oppositiopolitiikkoja, opiskelijoita ja sosiaalisen median käyttäjiä vastaan nostettiin edelleen rikossyytteitä ja heille annettiin tuomioita. Suuri osa Länsi-Balkanin kumppaneista on vahvistanut strategisia puitteitaan sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjuntaa koskevien sitoumusten täytäntöönpanemiseksi, mutta tilanteen on parannuttava myös käytännössä: tarvittavat varat on osoitettava ja apua kaikenlaisen väkivallan uhreille on lisättävä, koska sukupuoleen perustuva väkivalta, perheväkivalta mukaan luettuna, on edelleen vakava huolenaihe. Turkissa jatkui taantuminen sukupuolten tasa-arvon alalla sekä naisten ja tyttöjen oikeuksissa, ja vihapuheen kohdistuminen riippumattomiin naisjärjestöihin lisääntyi.

Syrjinnän kieltäviä lakeja ja toimia kyllä on, mutta tasa-arvoelimille ja tahoille, joiden tehtävänä on suojata syrjinnältä, on annettava riittävät resurssit tehtäviensä hoitamiseen. Vihapuhe alueella on lisääntymässä, ja syrjintää sekä viharikoksia ja -puhetta koskevien tapausten käsittely on puutteellista. Homojen, lesbojen, biseksuaalien, transihmisten, intersukupuolisten ja queerien (hlbtiq) oikeuksia koskevaa lainsäädäntö- ja toimintakehystä kehitetään parhaillaan, mutta eri yhteiskuntaryhmien sitoutuminen on edelleen haaste ja useiden lakien käsittely ei etene. Lakeja on sovellettava käytännössä, koska syrjintä ja vihapuhe ovat edelleen yleisiä. Turkissa hlbtiq-henkilöiden perusoikeuksien suojelua ei ole turvattu, ja hlbtiq-yhteisöön kohdistuva vihapuhe ja mustamaalaaminen aiheuttavat yhä vakavaa huolta.

Lisätoimia tarvitaan lapsen oikeuksien vahvistamiseksi ja eri instituutioiden välisen koordinoinnin parantamiseksi, jotta lastensuojelu- ja -hoitojärjestelmät toimivat tehokkaasti ja lapsen edun mukaisesti. On jatkettava lapsisystävällisten oikeusjärjestelmien ja säilöönoton vaihtoehtojen kehittämistä. Tällaisia vaihtoehtoja on käytettävä aiempaa järjestelmällisemmin, ja säilöönottoon on turvauduttava vasta viimeisenä keinona. Lapsiin kohdistuva väkivalta ja varhaisavioliitot ovat edelleen vakavia huolenaiheita.

Vammaisten oikeudet on turvattava paremmin, ja niihin on kiinnitettävä asianmukaista huomiota. Asiaan on puututtava muun muassa siirtymällä avohoitoon tai itsenäisiin asumismuotoihin YK:n vammaisyleissopimuksen vaatimusten mukaisesti sekä lisäämällä yleisesti hyväksyntää, esteettömyyttä ja osallisuutta.

Vähemmistöjen suojelu edellyttää parempaa koordinointia, ja lisäksi on varmistettava, että oikeutta itsemäärittelyyn kunnioitetaan. Romanit ovat edelleen alueen köyhin väestöryhmä. Tänä vuonna useimmat hallitukset (Turkkia lukuun ottamatta) osoittivat kuitenkin poliittisen sitoutumisensa romanien osallistamiseen hyväksymällä uusia strategioita ja toimintasuunnitelmia, joiden tavoitteena on mukautua EU:n kehykseen. Etusijalle olisi nyt asetettava niiden täytäntöönpano, mukaan lukien tarvittavien varojen osoittaminen.

Oikeus, vapaus ja turvallisuus

Järjestäytynyt rikollisuus on edelleen merkittävä turvallisuusuhka Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Vaikutusvaltaiset rikollisverkostot toimivat edelleen alueella ja sen ulkopuolella, ja niillä on merkittävä rooli laittomien tavaroiden maailmanlaajuisessa kaupassa ja ihmisten salakuljetuksessa Euroopan unioniin ja unionin sisällä. Nämä rikollisverkostot ovat osoittautuneet erittäin kekseliäiksi covid-19-pandemian hyödyntämisessä, ja vaarana on, että ne käyttävät hyväkseen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan muun muassa päästäkseen käsiksi Ukrainassa oleviin suuriin asevarastoihin. Joissakin maissa sijoittajille tarjolla olevia kansalaisuus- ja oleskelujärjestelyjä voidaan käyttää ohittamaan EU:n lyhytaikaista oleskelua koskeva viisumimenettely ja siihen kuuluva yksilöllinen muuttoliike- ja turvallisuusriskien perusteellinen arviointi. Näin saatetaan kiertää esimerkiksi rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisytoimenpiteitä sekä kansainvälisiä pakotteita. Tällaiset järjestelyt olisi lopetettava viipymättä. Viisumivapaus voidaan keskeyttää, jos kansalaisuuden myöntämiseen sijoittajille tarkoitettujen järjestelyjen katsotaan aiheuttavan kohonneen riskin jäsenvaltioiden sisäiselle turvallisuudelle ja yleiselle järjestykselle. 14

Lainvalvontayhteistyötä EU:n ja Länsi-Balkanin välillä – myös EU:n oikeus- ja sisäasioiden virastojen kanssa – tiivistettiin edelleen. Neuvoston maaliskuussa 2021 antamien päätelmien johdosta lainvalvontayhteistyö kolmansien maiden kanssa otettiin osaksi kaikkia Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) toimintasuunnitelmia, mikä vauhditti Länsi-Balkanin kumppaneiden osallistumista foorumiin. Vuonna 2022 ilmoitettiin 300 tapauksesta (159 vuonna 2021), joissa Länsi-Balkanin kumppanit sitoutuivat osallistumaan operatiivisiin toimiin. Albania johti edelleen yhtä operatiivista toimea, Montenegro osallistui neljän ja Albanian kahden johtamiseen, ja Serbia ja Pohjois-Makedonia osallistuivat kumpikin yhden operatiivisen toimen johtamiseen. Bosnia ja Hertsegovina on ainoa kumppani, joka on supistanut osallistumistaan EMPACTiin.

Alueen kumppanit osallistuivat EMPACTin puitteissa myös useisiin yhteisiin toimintapäiviin, joissa keskityttiin muun muassa laittomaan maahanmuuttoon, huumekauppaan ja ampuma-aseiden laittomaan kauppaan. Ne johtivat välittömästi pidätyksiin ja rikollisten varojen takavarikointiin. Europolin ja Kaakkois-Euroopan poliisipäälliköiden yhdistyksen avulla edistyttiin hyvin alueen valmiuksien parantamisessa strategisen ja operatiivisen rikosoikeudellisen analyysin tekemiseksi EU:n kanssa yhdenmukaisella tavalla. Siitä lähtien kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan alkoi, Serbia on pidättäytynyt osallistumasta useisiin alueellisiin turvallisuusalan tapahtumiin.

Huumausaineita koskevat kansalliset strategiat ovat vanhentuneita, ja niitä on tarkistettava Serbiassa ja Montenegrossa. Kosovossa ja Pohjois-Makedoniassa on käytössä strategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma. Bosnia ja Hertsegovina on laatinut strategian, mutta siihen liittyvän toimintasuunnitelman hyväksyminen on vielä kesken. Albaniassa asiaa käsitellään järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevassa kansallisessa strategiassa ja siihen liittyvässä toimintasuunnitelmassa. Koko alueella tarvitaan selvästikin toimia, joilla vahvistetaan strategista kehystä muun muassa asianmukaisen arvioinnin pohjalta ja edistetään täytäntöönpanoa. Vaikka Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) on jo pitkään tarjonnut tukeaan tässä asiassa, kansalliset varhaisvaroitusjärjestelmät ja huumausaineiden seurantakeskukset, jotka ovat tarjonnan, kysynnän ja haittojen vähentämisen kannalta olennaisia toimijoita, ovat joko perustamatta tai niillä on selvästi liian vähän resursseja eivätkä ne siksi ole toiminnassa Serbiaa lukuun ottamatta. Asiassa tarvitaan nopeita toimia. Kansallinen tiedonkeruu on edelleen vain osittain EMCDDA:n pöytäkirjojen mukaista, ja useimpien Länsi-Balkanin kumppanien toimittamat kansalliset tietokokonaisuudet ovat puutteellisia tai niitä ei ole toimitettu ajallaan. Heikko institutionaalinen koordinointi kansallisella tasolla johtaa toisinaan hajanaisiin ja epätäydellisiin tietokokonaisuuksiin. Sen vuoksi on suositeltavaa lisätä tietoisuutta ja löytää vaihtoehtoisia ja tehokkaampia tapoja motivoida Länsi-Balkanin kumppaneita sitoutumaan tähän tiedonkäsittelyn ja -keruun osa-alueeseen enemmän ja paremmin poliittisella, institutionaalisella ja teknisellä tasolla. Pienaseiden ja kevyiden aseiden valvonnasta vastaavan Kaakkois-Euroopan selvitystoimiston tuella kaikki kumppanit ovat jatkaneet aktiivista toimintaansa ampuma-aseiden laittoman kaupan torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2020–2025) täytäntöönpanemiseksi. Toimintasuunnitelmassa sovitetaan yhteen vuoden 2018 alueellisen etenemissuunnitelman tavoitteet ja keskeiset tulosindikaattorit, joilla pyritään löytämään kestävä ratkaisu pienaseiden ja kevyiden aseiden ja niissä käytettävien ampumatarvikkeiden laittoman hallussapidon ja kaupan sekä väärinkäytön ongelmaan Länsi-Balkanilla. Kumppanit saavuttivat lisäedistystä lainsäädännön lähentämisessä asiaa koskevaan EU:n säännöstöön.

Ennaltaehkäisy, syytteeseenpano ja rajat ylittävä yhteistyö ihmiskauppatapauksissa edellyttävät edelleen kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa, johon kuuluu erityishuomion kiinnittäminen tiedustelutietoihin perustuvaan ja ennakoivaan tutkintaan. Uhrien, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin yhteisöihin kuuluvien uhrien, varhaista tunnistamista ja ohjaamista asianmukaisiin suojelu-, tuki- ja avustuspalveluihin on parannettava uhrikeskeisen, sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan ja lapsille sopivan lähestymistavan mukaisesti.

Vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa lopullisissa tuomioissa ollaan arvion mukaan edelleen yleisesti ottaen heikolla tasolla. Tarvitaan voimakasta kansallista tukea, jotta voidaan vahvistaa lainvalvontaviranomaisten ja oikeuslaitoksen strategisia ja toiminnallisia valmiuksia tutkia vakavia ja järjestäytyneitä rikoksia, nostaa niistä syytteet ja saattaa ne oikeuden eteen, mikä lisää myös pelotevaikutusta. Vakavissa järjestäytyneen rikollisuuden ja korkean tason korruptiotapauksissa käytetään säännöllisesti sopimismenettelyä, mikä johtaa hyvin usein suhteettoman alhaisiin tuomioihin. Talousrikostutkintaa ei edelleenkään liitetä järjestelmällisesti rikosoikeudellisiin menettelyihin alusta alkaen, ja sen tehokkuus on koko alueella edelleen heikkoa. Sen vuoksi myös takavarikoidun ja menetetyksi tuomitun rikollisen omaisuuden määrässä on saatava aikaan huomattavia parannuksia. Kuluneen vuoden aikana useat tapaukset ovat jälleen kerran osoittaneet, että lainvalvontaviranomaiset ja oikeuslaitos ovat alttiita rikollisryhmien soluttautumiselle. Korruption ehkäisemiseksi ja siitä rankaisemiseksi tarvitaan siis edelleen päättäväisiä ja välittömiä toimia sekä Länsi-Balkanilla että Turkissa. Koska rikollisuuden torjunnassa ja korruption kitkemisessä ei ole saavutettu merkittäviä tuloksia, rankaisemattomuuden ja epätasa-arvon vaikutelma vahvistuu.

Albania edistyi edelleen rikollisten varojen takavarikoinnissa ja menetetyksi tuomitsemisessa, mutta sen on tehostettava valmiuksiaan puuttua kyberrikollisuuteen ja (verkossa tapahtuvaan) lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Bosnia ja Hertsegovina ei ole edistynyt maassa toimivan järjestäytyneen rikollisuuden ja rikollisjärjestöjen torjunnassa. Kun edistystä ei tapahdu millään tasolla, taantumuksen riski kasvaa. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on viime aikoina saavutettu jonkin verran menestystä, mutta Kosovon on parannettava saavutuksiaan ja varmistettava konkreettisemmat tulokset sekä rikollisverkostojen purkamisessa että korkean tason tapausten käsittelyssä ja lisättävä ennakoivan tutkinnan, lainvoimaisten päätösten ja varojen lopullisten takavarikointien määrää. Pohjois-Makedonia edistyi jonkin verran kansainvälisten kumppanien kanssa tehtävässä operatiivisessa yhteistyössä, mutta sen on tehostettava toimia varojen takaisinperimiseksi ja kyberrikollisuuden torjumiseksi. Montenegrossa edistyttiin aloittamalla uudestaan erityisten tutkintatoimenpiteiden täysipainoisen käytön ja saavuttamalla joitakin merkittäviä operatiivisia tuloksia huumeiden ja savukkeiden salakuljetuksen torjunnassa. Korruption, korkean tason korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevia oikeudellisia toimia on kuitenkin tehostettava huomattavasti, ja korruption ja korkean tason korruption, tupakan salakuljetuksen, rahanpesun, talousrikostutkinnan ja omaisuuden menetetyksi tuomitsemisen aloilla on saavutettava enemmän tuloksia. Montenegron on myös tehostettava toimenpiteitä, joilla vähennetään järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumisen riskiä poliisivoimissa ja oikeuslaitoksessa, ja toteutettava toimenpiteitä takavarikoitujen savukkeiden hävittämiseksi. Serbian yhteistyö Eurojustin, Interpolin ja Europolin kanssa jatkuu, mutta toimia on kohdistettava paremmin rikollisverkostoihin ja niiden varojen menetetyksi tuomitsemista on lisättävä. Turkki on edistynyt vain vähän, ja sen on vielä muutettava kyberrikollisuutta ja todistajien suojelua koskevaa lainsäädäntöään ja perustettava varojen takaisinperintätoimisto.

Yhteistyö Länsi-Balkanin kanssa terrorismin torjunnassa ja radikalisoitumisen ehkäisemisessä on edelleen erittäin tärkeää. Vaikka terrorismi ja väkivaltainen ääriliikehdintä kaikissa muodoissaan ja alkuperästään riippumatta ovat edelleen haasteellisia, tarkastelujaksolla ei tapahtunut ääriliikkeisiin liittyviä tai väkivaltaisia välikohtauksia. Joulukuussa 2021 järjestetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin oikeus- ja sisäministereiden foorumissa vahvistettiin, että Länsi-Balkanin yhteinen terrorisminvastainen toimintasuunnitelma on edelleen ajankohtainen, ja keskusteltiin sen täytäntöönpanon edistymisestä ja puutteista. Kesäkuussa 2022 annetuissa neuvoston päätelmissä terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden jatkuvasti kehittyvän uhkan ulkoisen ulottuvuuden käsittelystä 15 korostettiin tarvetta vahvistaa edelleen yhteistyötä Länsi-Balkanin alueen kanssa muun muassa jatkamalla yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa. Länsi-Balkanin kumppanit toimittivat keväällä 2022 neljännen yhteisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskevan raporttikokonaisuuden, jossa vahvistettiin alueen sitoutuminen ja halukkuus täyttää tehdyt sitoumukset.

Yleisesti ottaen tarvitaan lisätoimia kaikenlaisen (muun muassa uskonnollisen, etnonationalistisen ja poliittisen) radikalisoitumisen ehkäisemiseksi sekä verkossa tapahtuvan radikalisoitumisen riskien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Jäsennelty tuki on varmistettu tammikuusta 2021 lähtien radikalisoitumisen torjuntaverkostoa Länsi-Balkanilla koskevalla hankkeella, ja sitä jatketaan seuraavien 30 kuukauden ajan radikalisoitumisen torjuntaverkoston poliittisella tuella. Koska suurin osa toimista on jo toteutettu, Albanian ja Pohjois-Makedonian osalta on aloitettu teknisellä tasolla käytävät keskustelut niiden täytäntöönpanojärjestelyjen ajantasaistamiseksi. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä ja valmiuksia terrorismin ja ääriliikkeiden torjumiseksi toteuttamalla lisätoimia.

Albania on edistynyt huomattavasti, ja viisi täytäntöönpanojärjestelyä on lähes valmiita. Albanian osalta on vielä pantava täytäntöön uusi väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntastrategia, joka on valmisteilla ja johon sisältyy strategista viestintää ja toimenpiteitä verkossa olevan terroristisen sisällön torjumiseksi. Terrorismin rahoituksen ja rahanpesun torjunnassa on edistytty, mutta Albania on edelleen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän luettelossa, ja sen on pantava täytäntöön ryhmän toimintasuunnitelman jäljellä olevat osat. Veroarmahduksen ja rikosoikeudellisen armahduksen antaminen vastoin EU:n ja Moneyvalin neuvoja voisi vaarantaa edistymisen tällä alalla. Montenegro hyväksyi joulukuussa 2021 terrorismin, rahanpesun ja terrorismin rahoituksen ehkäisemistä ja torjumista koskevan strategian vuosiksi 2022–2025 ja toimintasuunnitelman vuosiksi 2022–2023. Toimintasuunnitelma on pantava täytäntöön. Pohjois-Makedoniassa on tapahtunut merkittävää lisäedistystä lainsäädännöllisissä ja institutionaalisissa puitteissa sekä väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisemisessä ja torjumisessa. Bosnia ja Hertsegovinan on jatkettava toimia terrorismin torjunnan ja väkivaltaisten ääriliikkeiden ehkäisemiseksi ja hyväksyttävä pikaisesti rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastainen uusi laki, joka vastaa EU:n säännöstöä. Tietojenvaihdon helpottamiseksi Europolin yhteyspisteen on aloitettava täysi toiminta. Serbiassa laaditaan parhaillaan uutta terrorismin ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisy- ja torjuntastrategiaa. Serbian on tehostettava toimia kaikenlaisen radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjumiseksi ja ehkäisemiseksi, väkivaltainen äärioikeistolaisuus ja etnonationalismi mukaan luettuina. Kosovo on edistynyt jonkin verran terrorismin ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisemisessä terrorismin torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevaan yhteiseen toimintasuunnitelmaan liittyvän EU:n ja Kosovon täytäntöönpanojärjestelyn tavoitteiden mukaisesti. Kosovon on torjuttava tehokkaammin rahanpesua. Kriittisen infrastruktuurin suojelun on tehostettava alueellisella tasolla; tuki varmistetaan uudella alueellisella IPA-hankkeella. EU tukee kansallisten terrorismin vastaisten strategioiden tarkistamista sekä väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisemistä ja torjumista alueella.

Länsi-Balkanin kumppanit kotiuttavat edelleen terrorismiin syyllistyneitä vierastaistelijoita ja heidän perheenjäseniään Koillis-Syyriasta. Kumppanit ovat sitoutuneet asettamaan syytteeseen terrorismiin syyllistyneet vierastaistelijat ja edistämään heidän sekä erityisesti naisten ja lasten systemaattista yhteiskuntaan uudelleensopeuttamista. Yhteiskuntaan uudelleensopeuttamistoimien seurantaa on parannettava, erityisesti vankiloissa. Tämä edellyttää kansallista ja paikallista yhteistyötä eri instituutioiden välillä. Tiedonvaihto suojatun tiedonvaihdon verkkosovelluksen avulla parani merkittävästi. Länsi-Balkanin kumppaneiden olisi jatkossakin välitettävä ennakoivasti tietoja terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden ja heidän perheidensä palauttamisesta asianmukaisia kanavia käyttäen.

Koko alueella on voimassa säännöksiä, jotka koskevat terrorismiin syyllistyneiden vierastaistelijoiden syytteeseenpanoa heidän palattuaan. Kosovossa väkivaltaiseen ääriliikehdintään syyllistyneiden rikoksentekijöiden ennenaikainen ehdonalaiseen päästäminen vankilasta on edelleen huolestuttavaa ja kuntoutukseen ja yhteiskuntaan uudelleensopeuttamiseen olisi panostettava enemmän. Bosnia ja Hertsegovinassa väkivaltaisista ääriliikkeistä irtautumiseen on saatavilla hyvin vähän apua vankilassa tai vapautumisen jälkeen. Merkittäviä lisätoimia tarvitaan vankien, myös terrorismiin syyllistyneiden entisten vierastaistelijoiden, vapauttamisen valmistelemiseksi. Montenegro on nostanut syytteet sellaisia kansalaisiaan vastaan, jotka ovat palanneet Ukrainan vuoden 2014 konfliktista ja Koillis-Syyriasta, jossa on edelleen sen kansalaisia.

Turkki on edelleen monien terroristiryhmien kohde. Se on jatkanut ponnistelujaan terrorismin torjumiseksi, mikä on johtanut terroritoiminnan jatkuvaan vähenemiseen ja parantanut turvallisuustilannetta. Turkki on asettanut etusijalle taistelun Kurdistanin työväenpuoluetta (PKK) vastaan ja Gülen-liikkeen hajottamisen. PKK kuuluu edelleen EU:n luetteloon terroritekoihin osallistuneista henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä. Turkilla on perusteltu oikeus torjua terrorismia. Terrorismin vastaisten toimien olisi kuitenkin oltava oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien ja -vapauksien mukaisia. Terrorismin torjuntaa koskevien Turkin lakien ja käytäntöjen muuttaminen EU:n normien mukaiseksi on edelleen tärkeä toteutusta odottava uudistus. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastainen toimintaryhmä (FATF) lisäsi Turkin lokakuussa 2021 tehostetun valvonnan piiriin kuuluvien lainkäyttöalueiden luetteloon (nk. harmaa luettelo). Tästä syystä Turkkia ei lisätty EU:n luetteloon suuririskisistä kolmansista maista sen ehdokasvaltion aseman vuoksi, koska se on antanut EU:lle korkean tason poliittisen sitoumuksen korjata FATF:n havaitsemat jäljellä olevat puutteet ja koska sen tavoitteena on mukautua kaikilta osin EU:n säännöstöön. Turkin on jatkettava jäljellä olevien suositusten toteutusta, jotta se poistettaisiin FATF:n harmaalta listalta.

Hybridiuhista on tullut entistä vakavampi ja uhkaavampi kysymys laajentumismaissa sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Länsi-Balkanin alueella valtiolliset ja valtiosta riippumattomat, myös alueen ulkopuoliset toimijat ovat jatkaneet tiedon manipulointia, myös disinformaatiota, jonka tarkoituksena on heikentää EU:n uskottavuutta, heikentää kansalaisten luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja syventää kahtiajakoa ja etnisiä jakolinjoja. Tiedonmanipulointitoimet, mukaan lukien disinformaatiokampanjat, ovat olleet erityisen intensiivisiä 24. helmikuuta 2022 lähtien, ja EU:n vastaiset narratiivit ovat levinneet Länsi-Balkanille. Serbian on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin suojellakseen kansalaisiaan ulkomailta käsin tapahtuvalta tietojen manipuloinnilta ja asioihin puuttumiselta sekä EU:n vastaisilta narratiiveilta, myös Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen yhteydessä, koska sillä on ilmeisiä heijastusvaikutuksia koko alueella. Useat EU:n pakotelistalla olevat Venäjän valtion tukemat mediat lähettävät radio- ja multimediaohjelmia, mukaan lukien Kremlin disinformaatiomedia Sputnik Srbija ja Russia Today, joka avasi toimiston Belgradissa kesällä 2022. Kotimaiset toimijat ovat kuitenkin päävastuussa tiedon manipuloinnista alueella, mukaan lukien disinformaation tuottaminen ja jakelu kansallisiin tarkoituksiin. Ne saattavat myös edustaa kolmansia valtioita, jotka pyrkivät vaikuttamaan julkiseen keskusteluun manipuloimalla tietoa pyrkimyksenään käännyttää kansalaiset EU:ta ja yleensäkin läntisiä demokratioita vastaan.

Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa komissio ja korkea edustaja ovat lisänneet laajentumismaiden kanssa käymäänsä poliittista vuoropuhelua ja apua hybridiuhkien torjumisessa, erityisesti kyberuhkien sietokyvyn ja kyberturvallisuuden osalta, mukaan lukien kriittisen infrastruktuurin sekä elintarviketurvan ja energiavarmuuden turvaaminen. Tämä on linjassa hybridiuhkien torjumista koskevassa yhteisessä kehyksessä, Länsi-Balkanin strategiassa ja Zagrebin julistuksessa esitettyjen painopisteiden kanssa. Vuoden 2022 jälkipuoliskolla Albania, Kosovo ja Montenegro ovat kaikki joutuneet kyberhyökkäysten kohteiksi. Alueen on ehdottomasti hyväksyttävä EU:n kyberturvallisuuskehys. On myös ratkaisevan tärkeää, että Länsi-Balkan täyttää sitoumuksensa panna täytäntöön Tiranassa vuonna 2020 järjestetyssä Länsi-Balkanin digitaalialan huippukokouksessa allekirjoitettu 5G:tä koskeva yhteisymmärryspöytäkirja. Strategisen viestinnän sekä tiedon manipuloinnin ja disinformaation torjunnan alalla on käynnistetty tehokkaampia ja kohdennetumpia selviytymiskyvyn parantamiseen tähtääviä toimia, joissa keskitytään tietoisuuden lisäämiseen, medialukutaidon kehittämiseen ja yhteistyöhön paikallisten instituutioiden, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja tiedotusvälineiden kanssa tämänkaltaisen Länsi-Balkanin yhteiskuntiin ja niiden jäsenyysvalmisteluihin kohdistuvan hybridiuhan käsittelemiseksi.

Pohjois-Makedonia hyväksyi lokakuussa 2021 selviytymiskyvyn parantamista ja hybridiuhkien torjumista koskevan kansallisen strategian (2021–2025) ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman. Hybridiriskikartoitusten 16 suosituksia toteutetaan EU:n tuella. Valituissa maissa on odotettavissa riskikartoitusten jatkotoimia.

Laiton muuttoliike on edelleen yksi Länsi-Balkanin ja Turkin suurimmista haasteista. Yhteistyötä on jatkettu itäisen Välimeren ja Länsi-Balkanin muuttoreittien varrella. Maahanmuuttajien salakuljetus, ilman huoltajaa olevat alaikäiset, ihmiskauppa ja kansallisten turvapaikkajärjestelmien riittämätön kapasiteetti ovat edelleen huolenaiheita. Ukrainan sota ja Afganistanin kriisi ovat lisänneet ukrainalais- ja afgaanipakolaisten määrää ja edellyttävät jatkuvaa tiivistä yhteistyötä EU:n ja kumppanimaiden välillä. Tässä tilanteessa kaikki alueen kumppanit, erityisesti Montenegro, Kosovo, Albania ja Pohjois-Makedonia, ottivat vastaan pakolaisia.

Länsi-Balkanilta EU:hun laittomasti saapuneiden kokonaismäärä kasvoi vuodesta 2021: EU:n ulkorajoilla havaittiin 70 770 laitonta rajanylitystä vuoden 2022 seitsemänä ensimmäisenä kuukautena, mikä on lähes kolme kertaa enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Länsi-Balkanilta EU:n ulkorajoille laittomasti tulleiden määrä oli vuonna 2021 noin 62 000, kun se vuonna 2020 oli 27 000. Heinäkuun lopussa 2022 alueella oli noin 9 800 maahanmuuttajaa ja pakolaista vastaanottokeskuksissa ja arviolta 2 900 vastaanottokeskusten ulkopuolella. Kokonaisvastaanottokapasiteetti on noin 14 500. Muuttovirtojen suureen määrään vaikuttavia tekijöitä ovat alueella jo oleskelevien siirtolaisten liikkuvuus sekä henkilöt, jotka saapuvat Serbiaan lentoteitse viisumivapauden vuoksi. Saapuvien henkilöiden määrän jyrkän kasvun vuoksi komissio seuraa tilannetta entistä valppaammin ja tehostaa yhteistyötään Länsi-Balkanin kumppanien kanssa. Edistymistä on tapahtunut, mutta Länsi-Balkanilla tarvitaan kuitenkin lisätoimia tehokkaampien instituutioiden, lakien ja menettelyjen käyttöön ottamiseksi turvapaikka-asioiden, palauttamisen ja rajaturvallisuuden aloilla, myös EU:n monimutkaisen ja vaativan säännöstön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä silmällä pitäen. Länsi-Balkanin kumppaneiden olisi kannettava vastuunsa kaikista muuttoliikkeen osatekijöistä. Turvapaikkajärjestelmiä on vahvistettava lisäämällä vapaaehtoista ja tahdonvastaista paluuta sekä takaisinottoon liittyvää yhteistyötä lähtömaiden kanssa kansainvälisten ja EU:n normien mukaisesti. Alueellista ja kansainvälistä yhteistyötä on lisättävä maahanmuuttajien salakuljetusta ja ihmiskauppaa harjoittavien järjestäytyneiden rikollisryhmien torjumiseksi. Alueellinen yhteistyö ja koordinointi EU:n kanssa on edelleen avainasemassa.

Albanian, Montenegron ja Serbian kanssa on tehty asemaa koskevat sopimukset, joiden nojalla Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex) voi lähettää Euroopan raja- ja merivartioryhmiä EU:n ulkorajoilla sijaitseville alueille tukemaan kansallisia rajaviranomaisia. Ryhmillä on toimeenpanovaltuudet. Samanlaiset asemaa koskevat sopimukset neuvoteltiin Bosnia ja Hertsegovinan ja Pohjois-Makedonian kanssa, mutta niitä ei ole vielä allekirjoitettu. Neuvottelut on avattava uudelleen, jotta voidaan ottaa huomioon niiden jälkeen tapahtuneet lainsäädännön muutokset. Komissio neuvotteli Pohjois-Makedonian kanssa vuonna 2022 uuden asemaa koskevan sopimuksen, joka on määrä allekirjoittaa ennen vuoden loppua. Tarkoituksena oli ottaa huomioon lainsäädännössä tapahtuneet muutokset, erityisesti Euroopan raja- ja merivartioasetuksen hyväksyminen vuonna 2019.

Kuten viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa vuoden 2021 kertomuksessa 17 vahvistettiin, Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Montenegron, Pohjois-Makedonian ja Serbian on varmistettava, että viisumipolitiikan sovittamista EU:n viisumipakon alaisten kolmansien maiden luetteloihin jatketaan erityisesti niiden kolmansien maiden osalta, joista kohdistuu laitonta maahanmuuttoa tai turvallisuusriskejä EU:lle. Viisumipolitiikan lähentäminen EU:hun on ratkaisevan tärkeää näiden kumppanien ja EU:n välisen viisumivapausjärjestelmän moitteettoman toiminnan kannalta. Turkissa on edelleen maailman suurimpiin kuuluva pakolaisväestö: sen alueella elää noin 4 miljoonaa pakolaista Syyriasta ja muista maista. Turkista saapui EU:hun vuoden 2022 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 13 163 maahantulijaa, kun määrä vuoden 2021 vastaavalla ajanjaksolla oli 7 481 (kasvua 76 prosenttia). Näistä maahanmuuttajista 6 225 eli huomattavasti edellisvuotta enemmän saapui Italiaan, 6 257 Kreikkaan, 601 Bulgariaan ja 80 Romaniaan. Samaan aikaan vuonna 2022 Kyproksen hallituksen valvonnassa oleville alueille saapui 11 137 henkilöä (10 771 vihreän linjan kautta, 366 meritse), kun vastaava luku viime vuonna oli 5 118 (kasvua 115 prosenttia). Turkin on edelleen yhdenmukaistettava viisumipolitiikkaansa EU:n viisumipolitiikan kanssa. Erityisesti viisumivaatimuksia on yhdenmukaistettava EU:n viisumivapaiden ja viisumipakon alaisten maiden luetteloiden kanssa.

Turkin viranomaiset ovat lisäämässä Afganistaniin palautettavien määrää ja vahvistamassa rajainfrastruktuuria Iranin-vastaisella rajalla. Tähän ovat vaikuttaneet Talebanin valtaannousu Afganistanissa ja turkkilaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin. Turkin viranomaiset ovat myös osoittamassa lisää resursseja maahanmuuttajien salakuljetuksen ehkäisen ja torjuen, mutta salakuljetusverkostojen torjumiseksi koko muuttoreitillä lähtömaista, kuten Iranista, Turkkiin, Länsi-Balkanille ja EU:hun tarvitaan enemmän lainvalvontaviranomaisten kansainvälistä yhteistyötä. Tiiviin yhteistyön jatkaminen rajaturvallisuuden ja siirtolaisten salakuljetuksen torjunnan aloilla on edelleen yksi tärkeimmistä tavoitteista.

Julkishallinnon uudistaminen

Euroopan komission strategisen tulevaisuusselonteon 18 mukaan instituutioiden selviytymiskyvyn vahvistaminen on yksi Euroopan tulevaisuuden keskeisistä haasteista. Julkisten laitosten ja hallintojen on vastattava yhteiskunnallisiin huolenaiheisiin ja toteutettava politiikkoja tuloksellisesti. Julkishallintojen nykyaikaistaminen on edelleen keskeinen huolenaihe kaikissa laajentumismaissa. Politisoituminen heikentää edelleen valmiuksia ja julkishallinnon houkuttelevuutta työnantajana. Vaikka yleisesti ollaan tietoisia tarpeesta toteuttaa keskeisiä uudistuksia, joiden avulla toiminnasta saadaan ammattimaisempaa ja henkilöstöpolitiikasta ansioihin perustuva, tarvitaan lisää johtajuutta ja ponnisteluja, jotta voidaan parantaa politiikan suunnittelua, varainhoitoa, henkilöstöhallintoa ja vastuuvelvollisuutta. Esimerkkejä myönteisistä uudistuksista on nähtävissä esimerkiksi digipalvelujen tarjonnassa. Hallinnollisten valmiuksien parantaminen on olennaisen tärkeää valtion tehtävien hoitamiseksi, strategiseen infrastruktuuriin tehtävien olennaisten investointien suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä EU:n säännöstöön lähentymisen vahvistamiseksi.

Päätöksenteon laatu on ensiarvoisen tärkeää maan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ohjaamiseksi ja jatkuvista kriiseistä selviytymiseksi. Päätöksenteon olisi oltava mahdollisimman ennakoitavaa. Sen suunnittelun olisi ulotuttava keskipitkälle aikavälille, ja se olisi kytkettävä talousarvionäkymään, sen on perustuttava näyttöön, ja siitä olisi kuultava asiaankuuluvia sidosryhmiä. Länsi-Balkanin kumppaneiden keskuudessa suuri osa hallituksen ehdottamista laeista ei kuitenkaan kuulu hallituksen työohjelmiin. Johdonmukaista politiikan suunnittelua ja koordinointia hallitusten ja parlamenttien välillä voitaisiin edelleen parantaa. Lyhennettyjen menettelyjen liiallinen käyttö heikentää lainsäädännön laatua ja demokraattista vastuuvelvollisuutta. Politiikan seurannan parantaminen parantaisi entisestään hallinnon tehokkuutta koko alueella.

Vastuulliset julkishallinnot on organisoitu järkevästi, ne ovat vaikuttavia, tehokkaita ja avoimia ja toimivat rehellisesti. Tämä lisää yhteiskunnallista luottamusta, joka on olennaisen tärkeää yhteistyön ja kehityksen kannalta. Länsi-Balkanilla hallintorakenteet eivät aina noudata näitä periaatteita. Valtion virastoja ei aina ole perustettu ja organisoitu rationaalisesti tai tehokkaasti (esimerkiksi Albaniassa ja Kosovossa). Monissa tapauksissa vastuuvelvollisuutta koskevat lainsäädännölliset ja institutionaaliset puitteet ovat parantuneet, mutta varsinaiset vastuuvelvollisuuden käytännöt eivät (Albania, Pohjois-Makedonia ja Serbia). Pohjois-Makedonian on vielä hyväksyttävä uusi valtion organisaatiota koskeva laki, kun taas Bosnia ja Hertsegovina ei ole alkanut laatia oikeudellista kehystä, jolla varmistettaisiin vastuuvelvollisuuden lisääminen. Montenegron on parannettava vastuuvelvollisuutta ja julkisen tiedon saatavuutta. Turkissa hallinnon politisoituminen jatkui, ja vastuuvelvollisuus yleisöä kohtaan oli vähäistä ja poliittinen tahto uudistuksiin puuttuu edelleen.

Strategisilla ja ammattimaisilla henkilöstöresursseilla ja virkamieshallinnoilla on ratkaiseva merkitys, jotta julkiselle sektorille saadaan houkuteltua osaajia, jotta he pysyvät työssään ja jotta heidän ammattitaitoaan voidaan kehittää. Tähän kuuluvat oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkkaus ja ansioihin perustuvat menettelyt rekrytoinnissa, ylennyksissä ja irtisanomisissa. Pätevän henkilöstön puute on yksi tärkeimmistä syistä hallinnollisten valmiuksien ja viranomaisten suoriutumiskyvyn heikkoudelle koko alueella. Kaikilla mailla on edelleen ongelmia klientelismin rajoittamisessa, mikä on tarpeen ammattimaisemman ja vakaamman julkishallinnon luomisessa.

Yrityksille ja suurelle yleisölle tarjottavien julkisten palvelujen parantaminen on asialistan kärjessä koko alueella, ja tällä alalla on havaittu eniten parannuksia. Yritysten ja kansalaisten oikeusvarmuutta on kuitenkin parannettava koko alueella edistämällä alakohtaisen lainsäädännön tehokasta yhdenmukaistamista yleisiä hallintomenettelyjä koskevan lain vaatimusten kanssa. Serbia, Albania, Montenegro ja Pohjois-Makedonia ottivat käyttöön sähköisen hallinnon aloitteita ja palveluja. Albania on ottanut käyttöön kattavan alustan digitaalisia palveluja varten. Sen on kuitenkin varmistettava yhtäläiset mahdollisuudet sen käyttöön kansalaisille, joilla on vähäiset digitaaliset taidot. Bosnia ja Hertsegovinan ja Kosovon on nopeutettava toimia kattavan sähköistä hallintoa koskevan politiikan laatimiseksi ja institutionaalisten vastuiden selventämiseksi.

Julkisia hankintoja ja julkista varainhoitoa koskevien järjestelmien parantaminen on edelleen tärkeä tavoite valtion toiminnan vaikuttavuuden ja koskemattomuuden varmistamisessa koko alueella. Kosovo, Montenegro ja Pohjois-Makedonia edistyivät hankintajärjestelmiensä digitalisoinnissa. Albania otti käyttöön sähköisen muutoksenhaku- ja valitusjärjestelmän. Serbiassa vapautukset julkisia hankintoja koskevan lain soveltamisesta ovat lisääntyneet huomattavasti ja herättävät erittäin vakavaa huolta suuntauksena, joka on muutettava. Ne myös kyseenalaistavat läpinäkyvyyden yleisellä tasolla. Turkilla on edelleen suuria puutteita lainsäädäntönsä lähentämisessä EU:n säännöstöön, sillä julkisia hankintoja koskevien sääntöjensoveltamisala on kaventunut merkittävästi.

Kansallisten hallintojärjestelmien uudistaminen moitteetonta varainhoitoa, johdon vastuuvelvollisuutta ja ulkoista tarkastusta varten on avainasemassa julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi. Edistystä tapahtui jonkin verran, sillä Serbia, Montenegro ja Pohjois-Makedonia laativat tai hyväksyivät uudet julkisen varainhoidon ohjelmat. Albania toteutti toimia uuden keskipitkän aikavälin tulostrategian valmistelemiseksi. Seuraavaksi on vuorossa näiden ohjelmien asianmukainen toteuttaminen. Bosnia ja Hertsegovinassa ensimmäinen kattava julkisen varainhoidon strategia odottaa ministerineuvoston hyväksyntää. Turkissa ei tapahtunut merkittävää kehitystä julkisen varainhoidon alalla.

Julkisten investointien hoitamiseen liittyvien järjestelmien ja valmiuksien parantamisen on oltava kaikkien laajentumismaiden selkeä ja tärkeä tavoite varsinkin Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman puitteissa. Edistystä tapahtui kuitenkin vähän viime vuoden aikana. Montenegro on tehnyt julkisten investointien hoitoa koskevan arvioinnin. Valmiuksien parantaminen on nyt olennaisen tärkeää. Pohjois-Makedoniassa julkisten investointien hoitoa koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpano on jäljessä aikataulusta, eikä julkisten investointien hoidosta vastaavaa yksikköä ole vielä perustettu. Serbian on sovellettava pääomahankkeiden hallinnoinnista annetun asetuksen mukaisia menetelmiä kauttaaltaan kaikkiin pääomainvestointeihin. Kaikkien on otettava käyttöön yhtenäinen, kattava, tehokas ja läpinäkyvä järjestelmä pääomainvestointien suunnittelua ja hallinnointia varten.

Edistyminen julkisen sektorin sisäisen valvonnan ja johdon vastuuvelvollisuuden osalta oli yleisesti hidasta, mutta kolme maata edistyi jonkin verran. Albania hyväksyi maksurästien tarkastamista koskevat suuntaviivat ja tarkistetun menettelyn tuloksellisuuden tarkastamiselle. Bosnia ja Hertsegovinassa päivitettiin sekundaarista sääntelyä ja menettelyjä kaikilla tasoilla, ja ne sisällytettiin julkisen varainhoidon sisäistä valvontaa koskevaan tietotekniseen sovellukseen. Tämän ansiosta saatiin tuotettua konsolidoidut vuosikertomukset kaikilla tasoilla. Serbia toteutti kaksi sisäisen tarkastuksen järjestelyjä koskevaa vertaisarviointipilottia ja pani täytäntöön hiljattain parannetut johdon vastuuvelvollisuutta koskevat ohjeet.

Kaikkien laajentumismaiden on parannettava valmiuksiaan tuottaa hyvälaatuisia tilastoja EU:n lainsäädännössä vahvistettujen ja Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä edelleen kehitettyjen periaatteiden – ammatillinen riippumattomuus, puolueettomuus, luotettavuus, läpinäkyvyys ja luottamuksellisuus – mukaisesti. On myös erittäin tärkeää lisätä tietojen toimittamista Eurostatille. Pohjois-Makedonia ja Turkki toteuttivat väestö- ja asuntolaskennan vuoden 2021 kierroksella. Muiden Länsi-Balkanin kumppanien olisi myös suoritettava väestölaskenta ja myönnettävä riittävästi resursseja tilastolaitoksilleen. Yksi erityinen osa-alue, jolla kaikkien on edistyttävä, on makrotalouden tilastot, mukaan lukien julkisyhteisöjen rahoitustilastot. On tarpeen parantaa tilastojärjestelmän koordinointia kussakin maassa.

Alue- ja paikallisviranomaisilla on keskeinen rooli EU:hun lähentymisessä ja myöhemmin EU:n sääntöjen soveltamisessa. Alue- ja paikallishallinnot ovat kansalaisia lähimpänä, ja niillä on keskeinen rooli julkisten palvelujen tarjoamisessa sekä kansalaisten luottamuksen kasvattamisessa valtion instituutioihin. Hallintojen on varmistettava, että keskus-, alue- ja paikallishallinnon välillä on tasapaino ja että sääntöjä, menettelyjä ja vaatimuksia sovelletaan ja henkilöstöä hallinnoidaan yhdenmukaisesti julkishallinnon kaikilla tasoilla. Tämä vaikuttaa suoraan alakohtaisten politiikkojen laatuun, julkisiin palveluihin ja viime kädessä kilpailukykyyn ja kasvuun, ja siksi siihen olisi kiinnitettävä enemmän huomiota laajentumismaissa.

Kansalaisyhteiskunta

Länsi-Balkanilla on edelleen enimmäkseen aktiivinen ja elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, joka seuraa hallituksen toimia ja osallistuu päätöksentekoon. Oikeudellisten toimenpiteiden hyväksyminen johti parannuksiin joissakin maissa Länsi-Balkanilla. Oikeudellista kehystä on kuitenkin edelleen kehitettävä ja sen täytäntöönpanon on oltava johdonmukaista, jotta varmistetaan kansalaisyhteiskunnalle suotuisa ympäristö, myös rekisteröintiprosessien osalta, parannetaan julkisen rahoituksen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä (Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia ja Serbia) ja vapaaehtoistoiminnan edellytyksiä (Albania ja Kosovo). On olennaisen tärkeää, että turvatoimenpiteitä ei käytetä väärin esimerkiksi terrorisminvastaisen lainsäädännön tai sellaisen lainsäädännön nojalla, joka koskee joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamisen estämistä (Turkki), rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämistä (Kosovo), vapaan tiedonsaannin rajoittamista (Montenegro) tai kokoontumisvapauden rajoittamista (Bosnia ja Hertsegovina).

Kansalaisyhteiskunnan ja hallituksen välisissä institutionaalistetuissa yhteistyömekanismeissa on edelleen heikkouksia. On erittäin tärkeää, että hallitukset varmistavat edellytykset kansalaisjärjestöjen merkitykselliselle ja osallistavalle osallistumiselle päätöksentekoprosesseihin.

Kansalaisyhteiskunta on paineen alaisena Serbiassa ja Bosnia ja Hertsegovinan Serbitasavallassa. Kansalaisjärjestöihin ja niiden rahoitukseen kohdistuvat sanalliset hyökkäykset ja mustamaalauskampanjat jatkuivat Serbiassa, ja Bosnia ja Hertsegovinan Serbitasavallassa jatkettiin kokoontumisvapauden rajoittamista. Turkissa tapahtui edelleen vakavaa taantumista. Kansalaisyhteiskuntaan kohdistui jatkuvaa painostusta. Sen mahdollisuudet toimia vapaasti ovat kaventuneet ja ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa on rajoitettu. Laajentumisalueen kansalaisjärjestöt tarjoavat edelleen palveluja muita heikommassa asemassa oleville ryhmille ja siten täydentävät tai korvaavat viranomaisten työtä.

Talous

Covid-19-pandemian vuonna 2020 aiheuttamien voimakkaiden kielteisten vaikutusten jälkeen Länsi-Balkanin ja Turkin taloudet elpyivät nopeasti vuonna 2021. Talouden nousun voimakkuus vaihteli suuresti. Reaalisen BKT:n kasvu oli kaksinumeroista Montenegrossa (12,4 prosenttia), Turkissa (11 prosenttia) ja Kosovossa (10,5 prosenttia). Kasvu oli hieman hitaampaa mutta kuitenkin vahvaa Albaniassa (8,3 prosenttia), Serbiassa (7,4 prosenttia) ja Bosnia ja Hertsegovinassa (7,1 prosenttia). Pohjois-Makedoniassa tuotannon kasvu oli maltillisempaa (4 prosenttia). Covid-19-pandemiaan liittyvien rajoitusten asteittainen poistaminen ja vuoden 2020 voimakkaasta laskusuhdanteesta johtuva vertailuajankohdan vaikutus (erityisesti matkailualan osuuden vuoksi) vaikuttivat merkittävästi elpymiseen joissakin maissa. Erityisesti Montenegrossa tapahtunut erittäin voimakas kasvu oli seurausta niistä. Vakaan elpymisen keskeiset tekijät olivat seuraavat: nousujohteinen yksityinen kulutus, jota ruokkivat patoutunut kysyntä ja jatkuvat kriisin lievittämiseen tähtäävät tukitoimenpiteet joissakin maissa, investointien lisääntyminen, erityisesti julkiset pääomamenot Serbiassa ja Pohjois-Makedoniassa, ja erityisesti Turkin tapauksessa viennin voimakas kasvu.

Talousnäkymiin liittyy erittäin suurta epävarmuutta, joka johtuu pääasiassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen taloudellisista seurauksista. Tällä odotetaan olevan kielteisiä vaikutuksia talouksiin, vaikkakin vaihtelevassa määrin, mikä johtuu seuraavien eroista: kunkin maan suorat ja välilliset kauppayhteydet, kunkin maan energiaintensiteetti, elintarvikkeiden hintainflaation merkitys ja matkailun rooli.

Kaikissa maissa energian ja elintarvikkeiden hintojen nousun vaikutusten lieventämiseksi toteutetut finanssipoliittiset toimenpiteet yhdessä Venäjän Ukrainaa vastaan käymästä sodasta johtuvan taloudellisen tuloksen supistumisen kanssa saattavat häiritä talouden vakauttamista tai hidastaa sitä. Inflaatio on kiihtynyt huomattavasti Länsi-Balkanilla, kun taas Turkissa maailmanlaajuisten hintapaineiden vaikutusta pahensivat epätavalliset rahapoliittiset päätökset, jotka johtivat liiran arvon huomattavaan heikkenemiseen ja nostivat inflaation korkeimmalle tasolle kahteen vuosikymmeneen (yli 80 prosenttia heinäkuussa 2022).

Rakenneuudistusten nopeuttamisesta on tullut entistäkin tärkeämpää, jotta voidaan edistää kestävää elpymistä keskipitkällä aikavälillä ja edistyä kahden EU-jäsenyyden taloudellisen ehdon täyttämisessä: toimivan markkinatalouden varmistaminen ja kyky selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa.

Useimmat Länsi-Balkanin kumppanit ovat edistyneet jonkin verran tai hyvin toimivan markkinatalouden edistämisessä, mutta Bosnia ja Hertsegovinassa on tapahtunut jonkin verran taantumista. Turkki ei ole edistynyt tältä osin. Tällä hetkellä yhtäkään Länsi-Balkanin kumppania ei voida pitää täysin toimivana markkinataloutena, ja sääntöjen noudattamisen taso vaihtelee. Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo ovat vielä alkuvaiheessa, mutta Pohjois-Makedonia on jo hyvin valmistautunut. Albaniaa ja Montenegroa pidetään kohtuullisesti valmistautuneina, kun taas Serbia on kohtalaisen ja hyvän valmistautumisen välimaastossa. Turkin markkinatalous on pitkälle edennyt, mutta vakava huoli sen toiminnasta on lisääntynyt, sillä tärkeillä osa-alueilla on tapahtunut taantumista. Näitä ovat esimerkiksi rahapolitiikan harjoittaminen, institutionaalinen ympäristö ja sääntely-ympäristö, puuttuminen hinnoitteluun ja läpinäkymättömät valtiontuet. Ainoastaan Turkki on hyvin valmistautunut selviytymään kilpailupaineista ja markkinavoimista. Serbia, Montenegro ja Pohjois-Makedonia ovat valmistautuneet kohtalaisesti ja Albania jossain määrin, kun taas Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo ovat vielä alkuvaiheessa.

EU:n talous- ja rahoitusasioita koskevasta vuoropuhelusta Länsi-Balkanin ja Turkin kanssa on vuosien mittaan tullut tärkeä foorumi, jolla voidaan keskustella ja sopia keskipitkän aikavälin finanssipoliittisista suunnitelmista ja talouspolitiikan strategioista ja painopisteistä kumppaneiden vuosittain toimittamien talouden uudistusohjelmien pohjalta. Prosessi huipentuu yhteisesti hyväksyttyihin ministeritason päätelmiin, jotka sisältävät maakohtaisia toimintapoliittisia ohjeita. Niiden tarkoituksena on ohjata finanssi- ja rakennepolitiikkaa Länsi-Balkanilla ja Turkissa.

Yhteisesti sovittujen toimintapoliittisten ohjeiden täytäntöönpanoaste heikkeni Länsi-Balkanilla ja Turkissa ja laski 42,9 prosenttiin vuonna 2021, kun se vuonna 2020 oli 50,8 prosenttia. Tämä heikkeneminen liittyy osittain siihen, että vuonna 2021 palattiin haastavampia uudistuksia koskeviin toimintapoliittisiin ohjeisiin sen jälkeen, kun vuonna 2020 oli keskitytty covid-19-kriisiin liittyviin lyhyen aikavälin toimenpiteisiin. Toimia olisi jatkettava julkisen talouden edelleen vakauttamiseksi ja siirtymiseksi kasvupainotteisempiin talousarvioihin, myös edistämällä digitaalista ja vihreää siirtymää ja inhimillisen pääoman kehittämistä. Ulkoisille häiriöille haavoittuvuuden vähentämisestä sekä elintarviketurvan ja energiavarmuuden parantamisesta on tullut ratkaisevan tärkeää. Liiketoimintaympäristön parantaminen ja EU:n sääntöihin ja vaatimuksiin perustuvan alueellisen taloudellisen yhdentymisen syventäminen lisäisi myös merkittävästi Länsi-Balkanin houkuttelevuutta investointikohteena ja edistäisi entisestään sen talouskasvua. Turkissa talous- ja rahoitusalan sääntelyviranomaisten toiminnallisen riippumattomuuden palauttaminen on keskeinen haaste.

Länsi-Balkanin ja Turkin työmarkkinoille on edelleen tyypillistä, että työvoimaosuus ja työllisyys ovat kaiken kaikkiaan alhaisia (erityisesti naisten ja nuorten keskuudessa), kun taas epävirallisen sektorin osuus ja työttömyys ovat korkeita. Sukupuolten välisessä työllisyyserossa oli vuonna 2020 vaihtelua Montenegron, Serbian ja Albanian noin 13–15 prosenttiyksiköstä Kosovon noin 33 prosenttiyksikköön ja Turkin 38 prosenttiyksikköön eli selvästi yli EU27:n keskiarvon, joka on 11 prosenttiyksikköä. On selvästi tarpeen parantaa heikosti kohdennettua aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, jolla autetaan ihmisiä löytämään työtä tai koulutusta. Tässä yhteydessä Länsi-Balkanin kumppanit sitoutuivat heinäkuussa 2021 asteittain perustamaan, ottamaan käyttöön ja tehostamaan nuorisotakuujärjestelmiä EU:n mallin mukaisesti, ja useimmat niistä perustivat ministeriöiden välisiä asiantuntijaryhmiä laatimaan nuorisotakuun täytäntöönpanosuunnitelmia.

Osaamisen osalta on edelleen rakenteellisia kohtaanto-ongelmia heikkojen koulutusjärjestelmien ja inhimilliseen pääomaan tehtyjen investointien riittämättömyyden vuoksi. Koulutusalan uudistukset, investoinnit koulutukseen sekä täydennys- ja uudelleenkoulutus ovat avainasemassa työmarkkinatilanteen parantamiseksi ja ammattitaitoisen työvoiman kasvavaan pulaan vastaamiseksi. Talouden digitalisointi ja kaikkien yhteiskuntaryhmien digiosaamisen kehittäminen ovat olennaisen tärkeitä pyrittäessä parantamaan työllistyvyyttä ja vauhdittamaan digitaalitaloutta. Korkea köyhyysaste on edelleen ongelma kaikissa kumppanitalouksissa, ja sitä pahentavat covid-19-pandemia ja korkeat yksityiset terveydenhuoltomenot. Elintarvikkeiden ja energian hintojen viimeaikaisen nousun odotetaan pahentavan köyhyyttä entisestään. Siksi sosiaalisen suojelun järjestelmien tehostaminen ja sosiaalimenojen kohdentaminen köyhimpiin väestönosiin on entistäkin tärkeämpää.

III. KYKY TÄYTTÄÄ JÄSENYYSVELVOITTEET    

Lähentyminen sisämarkkinoiden 19 alalla mahdollistaa sen, että maat saavat vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta parhaan mahdollisen hyödyn ja kaupan yhdentymistä EU:n kanssa voidaan lisätä ottaen huomioon, että EU on edelleen alueen ylivoimaisesti suurin kauppakumppani. Lähentyminen lisää myös EU:n investointien houkuttelevuutta ja helpottaa toimitusketjujen synergioita, työpaikkojen luomista ja pääoman saantia.

Yleisesti ottaen Länsi-Balkanin alue on kohtalaisesti valmistautunut monilla sisämarkkinoiden osa-alueilla. Tavaroiden vapaan liikkuvuuden alalla Kosovo, Montenegro ja Serbia edistyivät jonkin verran, Albania edistyi vain vähän ja Bosnia ja Hertsegovina ja Pohjois-Makedonia eivät edistyneet lainkaan. Albania ja Kosovo edistyivät jonkin verran palvelujen vapaan liikkuvuuden suhteen, kun taas Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Serbia edistyivät vain vähän. Pohjois-Makedonia edistyi hyvin pääoman vapaan liikkuvuuden suhteen, Albania, Kosovo ja Montenegro edistyivät jonkin verran. Kilpailupolitiikan alalla Kosovo ja Montenegro edistyivät jonkin verran, Albania ja Serbia vain vähän, kun taas Bosnia ja Hertsegovina ja Pohjois-Makedonia eivät edistyneet lainkaan. Albania edistyi hyvin immateriaalioikeuksien alalla ja Kosovo, Montenegro ja Serbia edistyivät kaikki jonkin verran. Albania edistyi edelleen hyvin rahoituspalvelujen alalla, jolla Kosovo, Pohjois-Makedonia ja Montenegro edistyivät myös. Alueellisella yhteistyöllä ja osallistavilla alueellisilla yhteistyökehyksillä, kuten Adrian- ja Joonianmeren aluetta koskevalla EU:n strategialla ja Tonavan aluetta koskevalla EU:n strategialla, helpotettiin edelleen EU:n sisämarkkinoille osallistumisen valmistelua. Tällaisilla kehyksillä edistetään hallinnollisia valmiuksia EU:n eri politiikoissa, myös koheesiopolitiikassa, ja tarjotaan foorumi eri hallintotasojen yhteistyölle. Länsi-Balkanin yhteiset alueelliset markkinat perustuvat EU:n sääntöihin ja normeihin. Ne toimivat ponnahduslautana, kun aluetta integroidaan entistä tiiviimmin EU:n sisämarkkinoihin ennen varsinaista jäsenyyttä. Turkki edistyi jonkin verran rahoituspalvelujen alalla ja vain vähän tavaroiden vapaan liikkuvuuden, immateriaalioikeuksien sekä kuluttajien ja terveyden suojelun aloilla. Maa on edistynyt hyvin yhtiöoikeuden alalla, ja sen valmistelut ovat pitkällä tavaroiden vapaan liikkuvuuden, rahoituspalvelujen, kuluttajien ja terveyden suojelun sekä immateriaalioikeuksien aloilla. Väärennösten määrä on kuitenkin edelleen huolestuttava, ja lainvalvontaa on parannettava. Valmistelut ovat alkuvaiheessa palvelujen ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden suhteen, joiden osalta ei tapahtunut edistystä.

Kilpailukykyä ja osallistavaa kasvua 20 koskevat uudistukset ovat erittäin merkityksellisiä Länsi-Balkanin talouden uudistusohjelmien kannalta, ja niitä tuetaan talous- ja investointisuunnitelmalla. Uudistusten avulla voidaan parantaa alueen kilpailukykyä, tehdä siitä yritysten näkökulmasta houkuttelevampi ja kaventaa eroja suhteessa EU:n talouteen. Yksityissektorin kilpailukyvyn tukemiseksi julkaistiin helmikuussa 2022 ensimmäinen ehdotuspyyntö yksityisen sektorin sekarahoituksesta Länsi-Balkanin investointikehyksen (WBIF) puitteissa. Roomassa kesäkuussa 2022 pidetyssä Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan (EKKR+) operatiivisen johtokunnan kokouksessa johtokunta antoi myönteisen lausunnon kahdesta ensimmäisestä sekarahoitustoimesta ja kahdesta yksityisen sektorin teknisen avun hankkeesta, joiden arvo on 47 miljoonaa euroa. Komissio esitti operatiivisen johtoryhmän ensimmäisessä kokouksessa huhtikuussa 2022 myös kolme takausehdotusta, joiden arvo on 125 miljoonaa euroa. Takausjärjestelmien, joilla tuetaan mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, maatalousalan yrittäjiä sekä energiatehokkuutta ja digitaalista siirtymää koskevia toimenpiteitä, täytäntöönpano aloitetaan vuoden 2023 alussa.

Useimmat Länsi-Balkanin kumppanit ovat valmistautuneet kohtuullisesti tähän temaattiseen kokonaisuuteen kuuluvilla aloilla. Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat kuitenkin monilla aloilla vasta alkuvaiheessa. Verotuksen alalla Montenegro ja Pohjois-Makedonia edistyivät jonkin verran ja Albania, Kosovo ja Serbia vähän, kun taas Bosnia ja Hertsegovinassa ei havaittu edistystä. Tulliliiton suhteen Bosnia ja Hertsegovina ja Pohjois-Makedonia ovat edistyneet jonkin verran, Albania, Kosovo, Montenegro ja Serbia vain vähän. Koulutuksen ja kulttuurin alalla Albania, Kosovo, Montenegro ja Serbia ovat edistyneet jonkin verran. Tieteen ja tutkimukseen alalla Montenegro ja Serbia ovat edistyneet jonkin verran. Kosovo on edistynyt jonkin verran digitaalisen siirtymän ja median alalla. Talous- ja rahapolitiikan alalla Kosovo ja Pohjois-Makedonia edistyivät jonkin verran, ja sosiaalipolitiikan ja työllisyyden suhteen edistymistä on tapahtunut Albaniassa, Kosovossa, Pohjois-Makedoniassa ja Montenegrossa. Yritys- ja teollisuuspolitiikan suhteen Albania, Kosovo, Pohjois-Makedonia ja Montenegro edistyivät jonkin verran. Yleisesti ottaen alueella on toteutettava sosioekonomisia uudistuksia, joilla puututaan rakenteellisiin heikkouksiin, alhaiseen kilpailukykyyn, korkeaan työttömyyteen ja covid-19-pandemian vaikutuksiin. Edistyminen lähentymisessä arvonlisäveroa, valmisteveroja ja välitöntä verotusta koskeviin EU:n sääntöihin auttaisi lisäämään sisäistä ja kansainvälistä kauppaa alueella. Alueen on myös vahvistettava tutkimus- ja innovointiekosysteemiään huomattavasti, jotta sen taloudet pääsevät samalla viivalle muiden kanssa varsinkin digitaali- ja vihreiden teknologioiden alalla. Turkissa tapahtui vain vähäistä lähentymistä EU:n säännöstöön. Digitaalisen siirtymän ja median, talous- ja rahapolitiikan, sosiaalipolitiikan ja työllisyyden sekä teollisuuspolitiikan aloilla tapahtui taantumista. Turkki edistyi hyvin tieteen ja tutkimuksen ja jonkin verran koulutuksen ja kulttuurin aloilla. Sen on kuitenkin tehtävä koulutuksesta osallistavampaa, erityisesti tyttöjen osalta. Turkin valmistelut tieteen ja tutkimuksen alalla ovat edenneet pitkälle. Turkin kauppa on hyvin integroitunut EU:n kauppaan. Valmistelut tulliliiton osalta ovat hyvällä tasolla, mutta edistymistä tapahtui vain vähän, mukaan lukien tulliliiton täytäntöönpanossa. Turkki laistaa edelleen EU:n ja Turkin tulliliiton mukaisista velvollisuuksistaan, mikä on lisännyt kaupan esteiden määrää.

Vihreä toimintaohjelma ja kestävät yhteydet 21 ovat avain kestävään ja tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaan elpymiseen. Myös talouden yhdentyminen alueen sisällä ja EU:n kanssa on tärkeää ja hyödyttää niin yrityksiä kuin kansalaisiakin. Nämä tavoitteet ovat myös talous- ja investointisuunnitelman kivijalka.

Energian suhteen Albania, Pohjois-Makedonia ja Serbia ovat valmistautuneet kohtuullisesti, Montenegro puolestaan hyvin. Euroopan laajuisten verkkojen suhteen Albania, Bosnia ja Hertsegovina ja Kosovo ovat valmistautuneet jossain määrin ja Serbia kohtuullisesti. Montenegro on valmistautunut kohtuullisesi/hyvin, Pohjois-Makedonia hyvin. Ympäristön ja ilmastonmuutoksen suhteen Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Serbia ovat valmistautuneet jossain määrin. Bosnia ja Hertsegovina paransi merkittävästi pelastuspalvelujärjestelmäänsä ja osoitti selkeää sitoutumista katastrofien hallinnan suhteen; vuoden 2022 syyskuussa maa liittyi unionin pelastuspalvelumekanismiin täysjäsenenä. Albania on myös toteuttanut tarvittavat toimet voidakseen liittyä mekanismiin. Kosovo ja Montenegro edistyivät jonkin verran liikennepolitiikan alalla, kun taas Albaniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Pohjois-Makedoniassa ja Serbiassa edistymistä tapahtui vain vähän. Energian suhteen Kosovo ja Montenegro edistyivät jonkin verran, muut Länsi-Balkanin kumppanit vain vähän. Euroopan laajuisten verkkojen osalta Albania, Kosovo ja Serbia ovat edistyneet jonkin verran, kun taas Bosnia ja Hertsegovinassa, Pohjois-Makedoniassa ja Montenegrossa edistymistä tapahtui vain vähän. Ympäristö- ja ilmastonmuutosasioiden osalta tilanne oli koko Länsi-Balkanilla sama kuin edellisellä jaksolla eli edistymistä tapahtui vain vähän. Alueella tarvitaankin kiireellisiä toimia: lähentymistä EU:n säännöstöön on vauhditettava, täytäntöönpanoa ja lainvalvontaa tehostettava ja investointeja lisättävä. Alan hallinnollisia valmiuksia on parannettava tuntuvasti, ja rakenneuudistukset on pantava täytäntöön.

Energiakriisi on vaikuttanut Länsi-Balkaniin ja Turkkiin eri tavoin riippuen siitä, missä määrin ne ovat riippuvaisia Venäjän fossiilisista polttoaineista. Energiakriisi ja Venäjän hyökkäys ovat vaikuttaneet välillisesti maihin, jotka eivät tuo öljyä tai kaasua Venäjältä. Maat ovat selviytyneet energiakriisistä lisäämällä energiatehokkuutta, tuottamalla enemmän energiaa paikallisista lähteistä, monipuolistamalla hankintalähteitään, lisäämällä varastointia ja nopeuttamalla uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Esimerkiksi Serbian ja Bulgarian välisen kaasuyhdysputken rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2022. Tämä suurelta osin EU:n rahoittama hanke antaa Serbialle mahdollisuuden monipuolistaa kaasutoimituksiaan ensi vuoteen mennessä. Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelmassa tuettiin voimakkaasti alueen lippulaivahankkeita, kuten Adrianmeren kaasuputkea, kelluvien aurinkosähkölaitosten kehittämistä vesivoimaloiden altaisiin sekä päiväkotien, koulujen ja muiden rakennusten energiatehokasta kunnostamista. Turkki on nopeuttanut kaasun tuontia Azerbaidžanista ja muista maista, vaikka se on edelleen riippuvainen Venäjän kaasusta. Se myös tukeutuu edelleen Venäjään ensimmäisen ydinvoimalaitoksensa rakentamisessa ja sen toiminnassa. Yleisesti ottaen tarvitaan lisätoimia energiatoimitusten monipuolistamiseksi edelleen, erityisesti maakaasun ja uusiutuvien energialähteiden osalta, ja energiavarmuuden parantamiseksi muun muassa parantamalla energiatehokkuutta. Energiakriisin ratkaisemiseksi tarvitaan toimien tiiviimpää yhteensovittamista ja yhteistyötä maiden välillä ja EU:n kanssa.

Länsi-Balkanin alueen johtajat hyväksyivät Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman Sofiassa marraskuussa 2020 järjestetyssä huippukokouksessa. Slovenian Brdossa hyväksyttiin lokakuussa 2021 tarkempi toimintasuunnitelma. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman 22 mukaisesti toimintaohjelmalla edistetään siirtymistä nykyaikaisiin, hiilineutraaleihin, ilmastonmuutoksen kestäviin ja resurssitehokkaisiin talouksiin sekä kiertotalouden ja kestävien elintarvikejärjestelmien koko potentiaalin hyödyntämistä, saasteiden torjuntaa ja jätehuollon parantamista puhtaamman, turvallisemman ja terveemmän tulevaisuuden luomiseksi.

Turkki on valmistautunut kohtuullisesti liikenne- ja energiapolitiikkansa osalta. Sen on jatkettava kaasumarkkinoiden vapauttamista ja lisättävä ydinturvallisuutta ja ydinturvajärjestelyjä koskevaa yhteistyötä. Se on edistynyt jonkin verran energia- ja liikenneverkkojen osalta aloitettuaan Halkali–Kapikule-rautatielinjan rakentamisen Bulgarian rajalta Istanbuliin. Rakennustyöt ovat vielä kesken. Turkki on valmistautunut jossain määrin ympäristön ja ilmastonmuutoksen suhteen. Sillä on ratkottavanaan kriittisiä ympäristöön ja ilmastoon liittyviä haasteita sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämisen että niihin sopeutumisen osalta. Turkki on ratifioinut Pariisin ilmastosopimuksen (mutta ei ole vielä toimittanut ratifioimiskirjaa Yhdistyneille kansakunnille). Turkki on myös ilmaissut olevansa valmis tekemään EU:n kanssa yhteistyötä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä ovat esimerkkejä positiivisesta kehityksestä. Näiden tavoitteiden saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä on kuitenkin toteutettu hyvin vähän konkreettisia toimia, ja ilmastotoimien sisällyttäminen muihin politiikkoihin on edelleen vähäistä.

Luonnonvarojen, maatalouden ja koheesion 23 osalta valmistelut polkevat paikallaan. Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Serbia ovat valmistautuneet kohtuullisesti useimmissa tähän kokonaisuuteen kuuluvissa luvuissa. Albania ja Kosovo ovat valmistautuneet useimpien lukujen osalta jossain määrin, kun taas Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat useimmissa luvuissa vielä alkuvaiheessa. Maatalouden ja maaseudun kehittämisen suhteen Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro ja Serbia ovat edistyneet jonkin verran, Kosovo vain vähän. Elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan alalla Kosovo ja Pohjois-Makedonia edistyivät jonkin verran, Albania ja Serbia vain vähän. Kalastusasioissa vain Albania edistyi hyvin. Aluepolitiikan ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisen osalta Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia ja Serbia eivät edistyneet lainkaan, muu Länsi-Balkanin kumppanit vain vähän.

Turkin maataloustukipolitiikka on loitontunut EU:n yhteisen maatalouspolitiikan periaatteista. Maa on edistynyt hyvin kalastuksen alalla ja jonkin verran aluepolitiikassa ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisessa. Elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan suhteen se on edistynyt vain vähän. Kasvinsuojelupolitiikan osalta huolta aiheuttaa torjunta-ainejäämien määrä EU:hun vietävissä elintarvikkeissa.

Ulkosuhteiden temaattinen kokonaisuus käsittää ulkosuhteet (luku 30) sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (luku 31). Ulkosuhteiden alalla kaikki Länsi-Balkanin kumppanit ovat valmistautuneet joko hyvin tai kohtuullisesti lukuun ottamatta Bosnia ja Hertsegovinaa, joka on jossain määrin valmistautunut. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla Albania, Montenegro ja Pohjois-Makedonia ovat valmistautuneet hyvin, Serbia kohtuullisesti ja Bosnia ja Hertsegovina jossain määrin. Ulkosuhteiden alalla Montenegro edistyi hyvin ja Albania jonkin verran, Kosovo ja Pohjois-Makedonia edistyivät vain vähän ja Serbia ja Bosnia ja Hertsegovina eivät edistyneet lainkaan. Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla Pohjois-Makedonia edistyi erittäin hyvin, Albania ja Montenegro edistyivät hyvin, Bosnia ja Hertsegovina edistyi jonkin verran, kun taas Serbia taantui. EU ja Länsi-Balkan ovat jatkaneet tiivistä yhteistyötä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) aloilla, ja kumppanit ovat osallistuneet merkittävällä panoksella YTPP-operaatioihin. YUTP:hen mukautumisen merkitys osana EU:n yhdentymisprosessia on kasvanut entisestään Venäjän Ukrainaan kohdistaman provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyksen jälkeen. Albania ja Montenegro ovat edelleen täysin mukautuneita, ja Pohjois-Makedonia nousi niiden rinnalle. Se on mukautunut takautuvasti ja kaikilta osin kaikkiin korkean edustajan EU:n puolesta antamiin julkilausumiin ja EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin ja jatkanut täydellistä mukautumista Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Bosnia ja Hertsegovina paransi mukautumistaan yhtymällä virallisesti korkean edustajan julkilausumiin ja rajoittaviin toimenpiteisiin Venäjän hyökkäyksen jälkeen, vaikka täytäntöönpanossa onkin edelleen merkittäviä haasteita. Myös Kosovo mukautui yksipuolisesti näihin toimenpiteisiin. Serbia ei ole tähän mennessä suostunut mukautumaan yhteenkään Venäjää koskevaan EU:n rajoittavaan toimenpiteeseen eikä se ole mukautunut useimpiin korkean edustajan EU:n puolesta antamiin Venäjän federaatiota koskeviin julkilausumiin. Lisäksi Serbia on jatkanut tiiviiden suhteiden ylläpitämistä Venäjään. Länsi-Balkanin kumppanit ja Turkki yhtyivät kansainvälisen yhteisön suureen enemmistöön, johon myös EU kuuluu, äänestäessään YK:n yleiskokouksen kahdesta päätöslauselmasta Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen jälkeen sekä Venäjän erottamisesta ihmisoikeusneuvostosta.

Turkki on valmistautunut kohtuullisesti ulkosuhteiden alalla ja jossain määrin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Ulkosuhteiden alalla Turkki edistyi vain vähän. Turkin mukautumisaste YUTP:n alalla heikkeni edelleen seitsemään prosenttiin elokuussa 2022 (11 prosenttia vuosina 2021 ja 2020 ja 21 prosenttia vuonna 2019). Kaiken kaikkiaan Turkin entistä itsetietoisempi ulkopolitiikka oli edelleen ristiriidassa YUTP:n painopisteiden kanssa. Turkki ja EU ovat aloittaneet vuoropuhelun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ja alueellisista kysymyksistä, mutta Turkilta odotetaan vielä päättäväisiä toimia, jotta sen mukautumisaste EU:n julkilausumiin ja neuvoston päätöksiin nousisi merkittävästi.

IV. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ JA HYVÄT NAAPURUUSSUHTEET

Hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö ovat vakautus- ja assosiaatioprosessin ja laajentumisprosessin perustekijöitä Länsi-Balkanilla.

Sen jälkeen, kun kotimaanhintaiset verkkovierailut otettiin onnistuneesti käyttöön kuudessa Länsi-Balkanin taloudessa 1. heinäkuuta 2021, verkkovierailumaksujen alentamiseksi Länsi-Balkanin ja EU:n välillä toteutettiin uusia valmistelutoimia. EU:n ja Länsi-Balkanin välisten verkkovierailukustannusten alentamista varten laadittiin etenemissuunnitelma, joka perustuu vapaaehtoisiin kaupallisiin sopimuksiin ja Länsi-Balkanilla toteutettuihin digitaalialan lisäuudistuksiin. Prosessin perimmäisenä tavoitteena on alentaa verkkovierailujen hintoja Länsi-Balkanin ja EU:n välillä lähelle kotimaan hintoja vuoteen 2027 mennessä. Tässä prosessissa on kaksi rinnakkaista linjaa: Länsi-Balkanin hallitukset toteuttavat joukon poliittisia uudistuksia, joilla pyritään parantamaan liiketoimintaympäristöä alueella, ja lisäksi toteutetaan valmistavia toimia Länsi-Balkanin alueen ja EU:n matkaviestinoperaattoreiden kanssa, jotta voidaan helpottaa ehdotetun asteittaisen siirtymän täytäntöönpanoa tammikuusta 2023 alkaen.

Lokakuussa 2021 Länsi-Balkanin kuusi hallitusta sopivat alueellisesta kehyksestä datan vapaalle liikkuvuudelle niiden alueella. Ne aikovat tehdä yhteistyötä lainsäädännön sovittamiseksi yhteen yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa, tietosuojan riittävyyttä kyseisen asetuksen valossa koskevien päätösten yhdenmukaistamiseksi sekä muiden kuin henkilötietojen vapaata liikkuvuutta, avointa dataa ja julkisen sektorin tietojen uudelleenkäyttöä koskevissa kysymyksissä. Länsi-Balkanin kumppaneiden on varmistettava, että kansallinen lainsäädäntö mukautetaan sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista sisämarkkinoilla annettuun EU:n asetukseen. Kaikki kuusi allekirjoittivat 13. lokakuuta 2021 yhteisen julkilausuman yhteentoimivasta Länsi-Balkanista.

Kaikilla yhteisiä alueellisia markkinoita koskevan aloitteen kattamilla aloilla on tehty huomattavaa teknistä työtä. Tämän alueellisen yhteistyöneuvoston, Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) ja Länsi-Balkanin kuuden maan kauppakamarien yhteisen investointifoorumin puitteissa tehtävän työn tavoitteena on ihmisten, käytännössä alan työntekijöiden, vapaan liikkuvuuden ja sähköisten palvelujen tarjoamisen mahdollistaminen sekä kaupan ja tullimenettelyjen helpottaminen alueella. Esimerkiksi alueen maantie- ja rautatieliikenteen rajanylityspaikoille on luotu vihreitä kaistoja, jotka helpottavat ensisijaisten tavaroiden kauttakulkua, ja tämän vuoden heinäkuussa aloitettiin Kreikan ja Pohjois-Makedonian välinen pilottihanke vihreitä kaistoja koskevan aloitteen laajentamiseksi Länsi-Balkanin ja EU:n välillä. Belgradin ja Pristinan väliset erimielisyydet asemaa koskevista kysymyksistä estivät kuitenkin edelleen sopimusten virallisen hyväksymisen. 24 Alueen maiden on osoitettava poliittista johtajuutta tämän työn loppuun saattamiseksi ja oikeudellisesti sitovien sopimusten tai päätösten tekemiseksi kaikkien Länsi-Balkanin kumppaneiden kesken niiden kansalaisten ja yritysten hyödyksi. Tämä edellyttää sitä, että ne keskittyvät yhteistuumin yhteisten alueellisten markkinoiden perustamiseen EU:n sääntöjen ja normien pohjalta ja välttävät yksipuolisia toimia, jotka vaarantavat tämän työn. Koska yhteisten alueellisten markkinoiden täytäntöönpanossa ei ole edistytty, käynnistettiin Open Balkan -aloite, jonka puitteissa on toteutettu ensimmäiset toimet neljän vapauden toteuttamiseksi Albanian, Pohjois-Makedonian ja Serbian välillä. Niin kauan kuin Open Balkan -aloite on yhteisten alueellisten markkinoiden kehyksen mukainen, täyttää EU:n vaatimukset ja on täysin avoin ja osallistava, se on hyödyllinen askel kehitettäessä alueen kuuden talouden yhteismarkkinoita.

Innovaatiota, tutkimusta, koulutusta, kulttuuria, nuorisoa ja urheilua koskevan Länsi-Balkanin toimintaohjelman täytäntöönpanolla tuettiin edelleen alueen kestävää sosioekonomista kehitystä ja luotiin opiskelijoille, tutkijoille, innovoijille ja yrittäjille uusia mahdollisuuksia parantaa taitojaan ja päästä uusille markkinoille. Länsi-Balkanin kumppaneiden liittyminen Horisontti Eurooppa -ohjelmaan ja Luova Eurooppa -ohjelmaan saatiin päätökseen, ja älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämistyötä on jatkettu. Serbia ja Pohjois-Makedonia ovat molemmat liittyneet Erasmus+ -ohjelmaan, Pohjois-Makedonia myös Euroopan solidaarisuusjoukkoihin. Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo ja Montenegro eivät ole vielä liittyneet, mutta hyötyvät liittymistä valmistelevasta tukivälineestä III (IPA III) rahoitetusta Erasmus+ -ohjelman kansainvälisestä ulottuvuudesta, johon on osoitettu 374 miljoonaa euroa vuosiksi 2021–2027.

Lisäksi luotiin uusi tehostettu kumppanuus sellaisten Länsi-Balkanin koulutusorganisaatioiden ja -laitosten kanssa, jotka eivät ole mukana Erasmus+ -ohjelmassa. Kumppanuus antaa niille mahdollisuuden osallistua tärkeisiin strategisiin toimiin, kuten Eurooppalaiset yliopistot -aloitteeseen. Tällaisten lippulaivatoimien laajentaminen kaikkiin Länsi-Balkanin kumppanimaihin ja maiden mahdollisuus osallistua niihin vahvistavat entisestään yhteistyötä alueen kanssa.

Alueellisella nuorisoalan yhteistyöjärjestöllä oli edelleen tärkeä rooli alueellisen yhteistyön ja hyvien naapuruussuhteiden kehittämisessä, sillä se tarjosi yhteistyö- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia Länsi-Balkanin nuorille.

EU:n ja Länsi-Balkanin johtajien kokous 23. kesäkuuta oli tilaisuus vahvistaa alueen kumppaneiden jäsenyysnäkymät ja tehostaa yhteistyö- ja yhdentymisohjelmaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin Länsi-Balkanin integroimiseen EU:n toimenpiteisiin, joilla vähennetään Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen kielteisiä vaikutuksia elintarvike- ja energiatoimituksiin ja -omavaraisuuteen. Lisäksi erityistä huomiota kiinnitettiin kyberturvallisuuteen liittyvien valmiuksien kehittämiseen ja sosiaaliseen toimintaohjelmaan, johon kuuluu erityisesti nuorten ottaminen mukaan talouselämään. Kokouksessa keskusteltiin myös tiiviimmästä poliittisesta yhteistyöstä, Länsi-Balkanin mukautumisesta EU:n kantoihin ja toimenpiteisiin sekä Euroopan geopoliittisen yhteisön mahdollisesta suunnittelusta ja toiminnasta.

Serbian ja Kosovon suhteiden kokonaisvaltainen normalisointi EU:n tukeman vuoropuhelun avulla on edelleen keskeistä maiden eurooppalaisen tulevaisuuden ja koko alueen vakauden kannalta. Prosessia jatkettiin koko raportointijakson ajan siten, että pääneuvottelijat kokoontuivat säännöllisesti kuukausittain. Korkean tason kokous järjestettiin 18. elokuuta 2022. Vaikka energian, yhdennetyn rajaturvallisuuden ja vapaan liikkuvuuden aloilla on edistytty jonkin verran, Kosovon ja Serbian suhteet ovat edelleen jännittyneet. Molempien osapuolten on sitouduttava aiempaa rakentavammalla tavalla tavoitteeseen oikeudellisesti sitovasta ja kattavasta normalisointisopimuksesta, jolla ratkaistaan kaikki osapuolten välillä avoinna olevat kysymykset ja pannaan kaikki vuoropuhelussa aiemmin sovitut toimet kokonaisuudessaan täytäntöön.

Kaikkien osapuolten on pantava vilpittömässä mielessä täytäntöön voimassa olevat kahdenväliset sopimukset, mukaan lukien Pohjois-Makedonian ja Kreikan välinen Prespan sopimus ja ystävyyttä, hyvää naapuruutta ja yhteistyötä koskeva sopimus Bulgarian kanssa.

Menneisyyden painolastista irrottautuminen ja 1990-luvun konflikteista johtuvien riitojen ratkaiseminen on edelleen erittäin tärkeää. Ratkaisematta on vielä tärkeitä kahdenvälisiä kysymyksiä, esimerkiksi rajakysymykset, oikeuden tarjoaminen sotarikosten uhreille, jäljellä olevien kadonneiden henkilöiden tunnistaminen ja tarkan käsityksen muodostaminen tapahtuneista julmuuksista alueellisesti. EU:ssa ei ole sijaa provosoivalle retoriikalle tai sotarikollisten ihannoinnille miltään taholta.

Alueellinen yhteistyö antaa Länsi-Balkanille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä keskenään ja naapurijäsenvaltioiden kanssa keskeisillä sosiaali- ja talousaloilla. Rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat luovat erityisesti mahdollisuuksia paikallishallinnon vuoropuheluun ja yhteistyöhön, joihin paikallisyhteisöt, yksityinen sektori ja kansalaisjärjestöt voivat osallistua. Ne ovat näin ollen keskeisiä välineitä hyvien naapuruussuhteiden ja sovinnon aikaansaamiseksi raja-alueilla. Koska rajat ylittävän yhteistyön ohjelmat keskittyvät paikalliseen kehitykseen, ne tuovat myös talous- ja investointiohjelman ja vihreän toimintaohjelman ruohonjuuritasolle ja edistävät syrjäisten alueiden talouden elpymistä.

Itäisen Välimeren tilanne on jälleen kiristynyt. Turkki ei harjoittanut raportointijaksolla luvatonta poraustoimintaa. Raportointijaksolla ilmoitettiin kuitenkin Kyproksen tasavallan talousvyöhykkeellä toteutetusta tarkkailusta ja Kyproksen tasavallan kansallisen ilmatilan loukkauksista. Turkki jatkoi sotilasharjoituksia Kyproksen merialueilla. Suhteet Kreikkaan heikkenivät huhtikuussa 2022 turkkilaisten hävittäjien ja miehittämättömien ilma-alusten loukattua toistuvasti Kreikan ilmatilaa Egeanmerellä ja lennettyä myös asuttujen alueiden yli. Suhteita heikensivät myös Turkin uhkaavat lausunnot Kreikan saarten suvereniteetista. Tilanteen rauhoittamista itäisellä Välimerellä on jatkettava. EU on toistuvasti, viimeksi Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2022, kehottanut Turkkia välttämään kaikenlaista uhkailua, kitkan aiheuttamista ja sellaisia toimia, jotka vahingoittavat hyviä naapuruussuhteita ja riitojen rauhanomaista ratkaisemista.

EU on edelleen sitoutunut puolustamaan omia etujaan ja jäsenvaltioiden etuja sekä ylläpitämään alueellista vakautta. Rajoittavia toimenpiteitä koskevien puitteiden toisen uudelleentarkastelun jälkeen neuvosto jatkoi marraskuussa 2021 järjestelyn voimassaoloa vuodella. Pakotteita on tällä hetkellä määrätty kahdelle henkilölle.

EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettioikeuksiin kuuluu muun muassa oikeus tehdä kahdenvälisiä sopimuksia sekä etsiä ja hyödyntää luonnonvaroja EU:n säännöstön ja kansainvälisen oikeuden, esimerkiksi YK:n merioikeusyleissopimuksen, mukaisesti. Kaikkien rannikkonaapurivaltioiden suvereniteettia ja suvereniteettioikeuksia niiden – myös niille kuuluvien saarten – ilma- ja merialueilla on kunnioitettava, ja talousvyöhykkeiden ja mannerjalustan rajojen määrittämisestä olisi käytävä vuoropuhelua ja neuvotteluja vilpittömässä mielessä kansainvälistä oikeutta kaikilta osin kunnioittaen ja hyvien naapuruussuhteiden periaatetta noudattaen. Vuoropuhelun jatkaminen vilpittömässä mielessä ja pidättyminen yksipuolisista toimista, jotka ovat vastoin EU:n etuja ja rikkovat kansainvälistä oikeutta ja EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettioikeuksia, ovat ehdoton edellytys vakaan ja turvallisen ympäristön varmistamiseksi itäisellä Välimerellä sekä molempia osapuolia hyödyttävien yhteistyösuhteiden luomiseksi EU:n ja Turkin välille. Turkin on sitouduttava yksiselitteisesti hyviin naapuruussuhteisiin, kansainvälisiin sopimuksiin ja kiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen YK:n peruskirjan mukaisesti ja tarvittaessa Kansainvälisen tuomioistuimen puoleen kääntyen.

On erittäin tärkeää, että Turkki on edelleen sitoutunut neuvotteluihin Kyproksen kysymyksen oikeudenmukaisesta, kokonaisvaltaisesta ja toteutuskelpoisesta ratkaisusta YK:n puitteissa ja asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien sekä EU:n säännöstön ja EU:n perusperiaatteiden mukaisesti ja että se edistää niitä konkreettisella tasolla. On tärkeää, että Turkki vahvistaa sitoutumisensa ja rakentavan suhtautumisensa Kyprosta koskeviin YK:n johdolla käytäviin neuvotteluihin asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti, mukaan lukien niiden ulkoiset näkökohdat. Mitään sellaisia yksipuolisia toimia ei pitäisi toteuttaa, jotka saattavat lisätä jännitteitä saarella ja haitata paluuta neuvottelupöytään. Turkin on välittömästi peruttava yksipuoliset Varoshaa koskevat toimet ja sen suhteen lokakuun 2020 jälkeen toteutetut toimet, jotka ovat vastoin asiaa koskevia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia ja julkilausumia. Turkin on kiireesti täytettävä velvollisuutensa ja pantava EU:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja kaikilta osin täytäntöön ja edistyttävä suhteiden normalisoinnissa Kyproksen kanssa.

Hyvät naapuruussuhteet ja sovinto liittyvät erottamattomasti oikeusvaltioperiaatteeseen, talouden ohjaukseen ja hallintaan sekä alueelliseen yhteistyöhön. IPA III -välineen erityisenä tavoitteena tällä alalla on edistää yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta ja selviytymiskykyä käsittelemällä aiempien konfliktien painolastia ja tarjoamalla oikeutta kaikille konfliktien uhreille. Myös hyvien naapuruussuhteiden parantaminen lisää kansalaisten luottamusta ja auttaa poistamaan esteitä poliittiselta, taloudelliselta ja sosiaaliselta vuorovaikutukselta ja yhteistyöltä. Komissio on jo hyväksynyt ensimmäiset IPA III -rahoituspäätökset, joilla a) tuetaan sotarikoksia koskevia syytetoimia kansallisella tasolla tarjoamalla asiantuntemusta oikeusviranomaisille ja b) lisätään yleistä tietoisuutta aiemmista rikoksista muun muassa käymällä vuoropuhelua ja vaihtamalla tietoja monenlaisissa sidosryhmissä ja niiden välillä.

V. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET

Edellä esitetyn analyysin ja liitteenä oleviin maakohtaisiin yhteenvetoihin sisältyvien arvioiden perusteella komissio esittää seuraavat päätelmät ja suositukset:

I

1.Venäjän raaka hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 on muuttanut perusteellisesti geopoliittista toimintaympäristöä ja koettelee sääntöihin perustuvaa järjestystä. Tässä yhteydessä EU:n laajentumispolitiikka on selvemmin kuin koskaan geostrateginen investointi pitkän aikavälin rauhaan, vakauteen ja turvallisuuteen koko mantereellamme, minkä vuoksi se on tärkeällä sijalla EU:n poliittisella asialistalla. Laajentumispolitiikka perustuu tiukkoihin mutta oikeudenmukaisiin ehtoihin ja omien ansioiden periaatteeseen. Se tukee kumppanimaissa tehtäviä muutoksia ja modernisaatiota ja tuo niitä entistäkin lähemmäs EU:ta. Länsi-Balkan on osa eurooppalaista perhettä. On EU:n strategisen edun mukaista ja olennaisen tärkeää niiden oman vakauden ja vaurauden kannalta, että kaikki Länsi-Balkanin kumppanit jatkavat etenemistään kohti EU:n täysjäsenyyttä omaksumalla täysimittaisesti EU:n keskeisiin arvoihin kuuluvat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeudet sekä puolustamalla niitä. Näiden maiden ja niiden kansalaisten tulevaisuus on Euroopan unionissa.

2.EU:n laajentumisohjelmassa on tapahtunut viime vuoden aikana merkittävää kehitystä. Ensimmäinen hallitustenvälinen konferenssi Albanian kanssa ja poliittinen hallitustenvälinen konferenssi Pohjois-Makedonian kanssa pidettiin 19. heinäkuuta 2022. Niissä esiteltiin laajentumisprosessin seuraavat vaiheet neuvottelukehyksen hyväksymisen jälkeen. Tästä alkoi EU:n laajentumispolitiikan uusi aikakausi.

Eurooppa-neuvosto tunnusti Ukrainan, Moldovan tasavallan ja Georgian jäsenyysnäkymät. EU:n johtajat päättivät myöntää ehdokasmaan aseman Ukrainalle ja Moldovan tasavallalle. Georgialle päätettiin myöntää ehdokasmaan asema sen jälkeen, kun maan jäsenyyshakemusta koskevassa komission lausunnossa määritellyt tärkeät tavoitteet on toteutettu.

3.Turkki on edelleen EU:n tärkeä kumppani yhteisen edun mukaisilla aloilla, joita ovat muun muassa muuttoliike, terrorismin torjunta, talous, kauppa, energia, elintarviketurva ja liikenne. Korkean tason vuoropuhelua ja tehostettua yhteistyötä jatkettiin näillä aloilla. Neuvosto toisti kesäkuussa 2019, että Turkki jatkaa etääntymistä EU:sta ja että liittymisneuvottelut ovat tosiasiassa pysähdyksissä eikä uusien neuvottelulukujen avaamista tai avoinna olevien sulkemista voida harkita. Tämän arvioinnin perustana olevat tosiseikat pitävät yhä paikkansa. Kahdenväliset jännitteet joidenkin jäsenvaltioiden kanssa lisääntyivät. Turkki on helpottanut Venäjän ja Ukrainan välisen vuoropuhelun järjestämistä, ja sillä on ollut keskeinen rooli viljan vientiä koskevassa sopimuksessa. Se on kuitenkin myös päättänyt lisätä kauppa- ja rahoitussuhteita Venäjän kanssa, eikä se ole mukautunut EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin. Tämä aiheuttaa kasvavaa huolta, joka edellyttää tiivistä seurantaa EU:lta.

4.Venäjän sota Ukrainaa vastaan on korostanut entisestään sitä, miten tärkeää on mukautua YUTP:hen keskeisenä osana EU:n yhdentymisprosessia. Albanian, Montenegron ja Pohjois-Makedonian 100-prosenttinen mukautuminen YUTP:n alalla on edelleen vahva signaali niiden strategisesta valinnasta ja sitoutumisesta EU:n yhdentymiseen, ja Bosnia ja Hertsegovinan merkittävä parannus mukautumisessa YUTP:hen ja Kosovon yksipuolinen mukautuminen ovat myönteisiä ja merkille pantavia edistysaskelia. Serbia ja Turkki kieltäytyvät edelleen mukautumasta Venäjään kohdistuviin rajoittaviin toimenpiteisiin. Molempien on ryhdyttävä määrätietoisiin toimiin, joilla parannetaan YUTP:hen mukautumista, mukaan lukien EU:n rajoittavat toimenpiteet, ja vältettävä toimia, jotka ovat vastoin molempien maiden ilmoittamaa tavoitetta liittyä EU:hun.

5.Euroopan nykyinen energiakriisi on haaste niin Länsi-Balkanille ja Turkille kuin EU:llekin. EU on pyytänyt Länsi-Balkania liittymään EU:n yhteiseen energianhankintafoorumiin. Serbia ja Pohjois-Makedonia osallistuivat Kaakkois-Euroopan alueellisen työryhmän ensimmäiseen ryhmäkokoukseen. Alueellinen työryhmä on jo sopinut toimintasuunnitelmasta muun muassa rajat ylittävien energiavirtojen parantamiseksi. EU tukee Länsi-Balkania kohdentamalla rahoitustukea uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen tehtäviin investointeihin energiankulutuksen ja kustannusten vähentämiseksi. Samalla EU odottaa, että kaikki alueen kumppanit noudattavat kaikilta osin energia-alaa koskevaa EU:n lainsäädäntöä ja poliittisia painopisteitä, REPowerEU-suunnitelman tavoitteet mukaan luettuina, ja vähentävät mahdollisimman pian riippuvuuttaan Venäjän fossiilisista polttoaineista. Sääntelyuudistuksista riippuen EU avaa myös sähkömarkkinansa Länsi-Balkanille energiayhteisön kautta.

6.Hiilestä irtautuminen on yksi Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman keskeisistä pilareista, joka sisältyy talous- ja investointisuunnitelmaan. Vihreän toimintaohjelman täytäntöönpanoa koskeva Brdon toimintasuunnitelma hyväksyttiin lokakuussa 2021, joten lisäedistystä on odotettavissa. EU tukee aluetta vihreän toimintaohjelman täytäntöönpanossa esimerkiksi edistämällä alueellisten lähestymistapojen kehittämistä. Alueellinen yhteistyö on keskeinen edellytys ilmastonmuutoksen ja ympäristöhaasteiden käsittelemiselle ja mahdollisuuksien hyödyntämiselle.

7.Vuosi 2021 oli Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman ensimmäinen kokonainen täytäntöönpanovuosi. Sillä pyrittiin tiivistämään yhdentymistä ja kuromaan umpeen sosioekonomista kuilua alueen ja EU:n välillä, tukemaan alueen elpymistä covid-19-pandemian jälkeen ja lähentämään Länsi-Balkania EU:n sisämarkkinoihin. Täytäntöönpanoa tuetaan 9 miljardin euron EU-avustuspaketilla ja Länsi-Balkanin takausjärjestelyllä, jolla pyritään houkuttelemaan jopa 20 miljardin euron investoinnit. Länsi-Balkanin investointikehyksessä on sen käyttöönoton jälkeen hyväksytty yhteensä 1,3 miljardin euron arvosta talous- ja investointisuunnitelmaan liittyviä investointiavustuksia. Niillä rahoitetaan 24:ää lippulaivahanketta, joiden investointien kokonaisarvo on 3,3 miljardia euroa. Talous- ja investointisuunnitelma auttaa aluetta vastaamaan Venäjän Ukrainassa käymän sodan vaikutuksiin erityisesti nopeuttamalla siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin, monipuolistamalla energiansaantia ja parantamalla julkisten ja yksityisten rakennusten energiatehokkuutta. Liittymistä valmistelevasta maaseudun kehittämisen tukivälineestä (IPARD) myönnettiin vuonna 2021 maatalousalan toimenpiteiden täytäntöönpanoon 500 miljoonaa euroa. Sen ansiosta alueen kumppanit ovat paremmin valmistautuneita elintarviketurvaan ja -huoltoon liittyvien kriisien mahdollisiin vaikutuksiin.

8.IPA III:n oikeudellinen kehys hyväksyttiin vuonna 2021. Sen jälkeen IPA-tuen ohjelmasuunnittelussa on noudatettu vankkaa politiikkalähtöistä lähestymistapaa, jonka keskiössä ovat perusasioihin liittyvät jäsenyysvaatimukset.

9.Länsi-Balkanin alueen johtajat vahvistavat edelleen olevansa sitoutuneita Berliinin prosessiin. Marraskuussa osana Berliinin prosessia järjestettävän huippukokouksen pitäisi tarjota tilaisuus poistaa jäljellä olevat osallistavan alueellisen taloudellisen yhdentymisen esteet ja varmistaa, että kaikki aiemmissa huippukokouksissa asetetut tavoitteet saavutetaan.

10.Tällä hetkellä yhteisten alueellisten markkinoiden osapuolten kyvyttömyys sopia ja panna täytäntöön teknisesti valmiita päätöksiä ja sopimuksia, joilla on konkreettista vaikutusta tuottajiin ja kuluttajiin koko alueella, on este markkinoiden mahdollisesti tuomille eduille. On tärkeää, että kaikki tekevät rakentavaa työtä päätöksentekoprosessin käynnistämiseksi uudelleen ja mahdollistavat toimenpiteiden voimaantulon. Albanian, Pohjois-Makedonian ja Serbian käynnistämällä Open Balkan -aloitteella voi olla myönteinen merkitys tässä prosessissa edellyttäen, että se on EU:n sääntöihin perustuvien yhteisten alueellisten markkinoiden kehyksen mukainen ja kaikki Länsi-Balkanin kumppanit osallistava.

11.Nykyiset geopoliittiset haasteet edellyttävät yhteistyön vahvistamista alueen kanssa, jonka turvallisuus on viime kädessä sidoksissa EU:n turvallisuuteen. EU on pitkään ollut Länsi-Balkanin tärkein talouskumppani. EU:n strategisen kompassin hyväksymisen myötä luotiin perusta sille, että EU ja sen jäsenvaltiot vakiinnuttavat asemansa alueen merkittävimpinä turvallisuus- ja puolustuskumppaneina toimimalla myös tiiviissä yhteistyössä samanmielisten kansainvälisten turvallisuusalan toimijoiden kanssa. Tärkeimpiä tavoitteita ovat hybridiuhkien torjumista koskevien valmiuksien vahvistaminen, kuten kyberturvallisuus, kriittisen infrastruktuurin häiriönsietokyvyn parantaminen ja disinformaation torjunta.

II.

12.Montenegrossa painotetaan säännöllisesti ja johdonmukaisesti viranomaisten poliittista sitoutumista liittymisprosessiin, ja yleisesti ottaen tämä näkyy asiaan liittyvissä eri politiikkoja koskevissa päätöksissä. Tähän on kuulunut se, että maa on 100-prosenttisesti mukautunut EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Politiikan ja hallituksen epävakaus ja jännitteet ovat kuitenkin viivästyttäneet päätöksentekoprosesseja ja uudistusten täytäntöönpanoa, mikä on hidastanut liittymisneuvotteluja.

Komission arvion mukaan edistyminen oikeusvaltiota koskevissa luvuissa ja muissa liittymisneuvottelujen luvuissa on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan neuvottelukehyksessä edellytetyssä tasapainossa.

Yleinen edistyminen liittymisneuvotteluissa ja muiden lukujen tai temaattisten kokonaisuuksien sulkeminen toistaiseksi edellyttää ensisijaisesti, että 23 ja 24 luvuissa asetetut oikeusvaltiota koskevat välitavoitteet saavutetaan. Niiden saavuttamiseksi Montenegron on tehostettava toimiaan jäljellä olevien, muun muassa sananvapautta ja tiedotusvälineiden vapautta sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskevien kriittisten kysymysten ratkaisemiseksi ja varmistettava oikeuslaitoksen toiminta ja uskottavuus.

Tämä edellyttää poliittista vakautta ja kaikkien sidosryhmien rakentavaa osallistumista sellaisen vakaan hallituksen muodostamiseksi, joka on vahvasti sitoutunut EU:n strategiseen ohjaukseen. Lisäksi parlamentissa tarvitaan laajaa poliittista yhteisymmärrystä keskeisistä uudistuksista, jotta voidaan taata instituutioiden toiminta ja panostaa tärkeimpiin tavoitteisiin, joilla EU-agendaa voidaan edistää käytännössä.

13.Serbian viranomaiset totesivat edelleen, että EU:hun liittyminen on niiden strateginen tavoite, mutta niillä on myös edelleen läheiset suhteet Venäjään.

Serbia edistyi merkittävästi EU-jäsenyyden tiellä, kun temaattista kokonaisuutta 4 (vihreä toimintaohjelma ja kestävät yhteydet) koskevat neuvottelut aloitettiin joulukuussa 2021 sen jälkeen, kun uudistuksissa, muun muassa perustuslain uudistamisessa, oli edistytty. Serbia otti tärkeän askeleen oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi hyväksymällä perustuslakiin tehdyt asiaankuuluvat muutokset. Parlamentin hajottaminen helmikuussa 2022 ja ennenaikaiset parlamenttivaalit tekivät parlamentista moniarvoisemman. Vaalitulokset kuitenkin viivästyivät merkittävästi, eikä uutta hallitusta ole vielä muodostettu. Lisäksi -jäsenyysvalmisteluihin liittyvien uudistusten tahti on hidastunut, eikä esimerkiksi sananvapauden alalla ole edistytty. Serbian olisi ensisijaisesti perustettava hallitus, joka on vahvasti sitoutunut EU:n strategiseen ohjaukseen ja uudistusten toteuttamiseen.

Serbian lähentyminen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan heikkeni merkittävästi. Serbia on tähän mennessä kieltäytynyt mukautumasta Venäjän federaatioon kohdistuviin EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin. Eräät Serbian korkeiden virkamiesten julkilausumat ja toimet olivat suoraan ristiriidassa EU:n ulkopolitiikkaa koskevien kantojen kanssa; esimerkiksi syyskuussa 2022 Serbia ja Venäjä allekirjoittivat yhteiset ulkopoliittiset painopisteet vuosiksi 2023 ja 2024. EU odottaa, että Serbia puolustaa yhteisiä periaatteita, arvoja ja turvallisuutta sekä lisää ponnistelujaan mukautuakseen asteittain EU:n ulkopolitiikkaa koskeviin kantoihin, julkilausumiin ja rajoittaviin toimenpiteisiin neuvottelukehyksessä edellytetyn mukaisesti.

Mitä tulee Kosovon-suhteiden normalisointiin, Serbia on yleisesti ottaen jatkanut vuoropuhelua. Serbian hallituksen on kuitenkin pidettävä kiinni aiemmista sitoumuksistaan ja sitouduttava panemaan kaikki vuoropuhelussa aiemmin sovitut toimet kaikilta osin täytäntöön. Tulevaisuudessa Serbian on myös toteutettava merkittäviä lisäponnisteluja välttääkseen vakautta heikentäviä toimia ja retoriikkaa, joka ei edistä vuoropuhelua. Serbian olisi edistettävä suotuisaa ympäristöä oikeudellisesti sitovan normalisointisopimuksen tekemiseksi Kosovon kanssa, myös osana kansainvälisiä suhteitaan. Serbian odotetaan tulevalla tarkastelujaksolla osallistuvan neuvotteluihin rakentavammalla tavalla, jotta saadaan aikaan oikeudellisesti sitova normalisointisopimus, ja osoittavan, että se on valmis kompromisseihin nopean ja konkreettisen edistymisen aikaansaamiseksi.

Oikeusvaltioperiaatteen osalta tarvitaan lisätoimia ja poliittista sitoutumista uudistusten jatkamiseksi ja syventämiseksi sekä puutteiden korjaamiseksi keskeisillä aloilla, joita ovat oikeuslaitos, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, tiedotusvälineiden vapaus, kokoontumisvapaus ja sotarikosten käsittely maan sisällä. Erityisesti Serbian olisi annettava tarvittavaa lainsäädäntöä perustuslain muutosten soveltamiseksi käytännössä asetetuissa määräajoissa, tuomareiden ja syyttäjien tosiasiallisen riippumattomuuden vahvistamiseksi sekä sopimattoman vaikuttamisen torjumiseksi.

Uudistusten lisäksi Serbian viranomaisten on viestittävä EU:sta ennakoivasti ja objektiivisesti, koska EU on Serbian tärkein poliittinen ja taloudellinen kumppani. Tämä olisi linjassa maan julistaman EU:hun yhdentymistä koskevan strategisen tavoitteen kanssa. Serbian on myös torjuttava päättäväisesti kaikkia disinformaation ja tiedon ulkomaisen manipuloinnin muotoja.

Serbian edistyminen oikeusvaltiokysymyksissä ja suhteiden normalisoinnissa Kosovon kanssa määrittää jatkossakin liittymisneuvottelujen yleisen tahdin. Komission arvion mukaan edistyminen oikeusvaltiota koskevissa luvuissa ja Kosovon-suhteiden normalisoinnissa sekä muissa liittymisneuvottelujen luvuissa on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan neuvottelukehyksessä edellytetyssä tasapainossa.

Komission arvio, jonka mukaan Serbia on teknisesti täyttänyt temaattisen kokonaisuuden 3 (kilpailukyky ja osallistava kasvu) avaamisen edellytykset, pitää edelleen paikkansa. On erittäin tärkeää, että Serbia osoittaa yksiselitteisen sitoutumisensa EU:hun yhdentymistä koskevaan strategiseen tavoitteeseensa, sellaisena kuin se on määritelty neuvottelukehyksessä.

14.EU:n liittymisneuvotteluprosessin käynnistäminen Pohjois-Makedonian kanssa tänä vuonna oli merkittävä läpimurto ja merkitsi uutta vaihetta EU:n ja Pohjois-Makedonian suhteissa. Ensimmäinen hallitustenvälinen konferenssi Pohjois-Makedonian kanssa järjestettiin 19. heinäkuuta sen jälkeen, kun neuvosto oli hyväksynyt neuvottelukehyksen. Tämä oli selkeä tunnustus Pohjois-Makedonian edistymiselle EU:n uudistusohjelman edistämisessä ja konkreettisten ja kestävien tulosten saavuttamisessa, myös perusasioita koskevassa temaattisessa kokonaisuudessa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan Pohjois-Makedonia vahvisti lujan ja selkeän strategisen suuntautumisensa EU:hun yhtymällä täysin kaikkiin EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskeviin päätöksiin ja julkilausumiin, ja se on sittemmin pysynyt 100-prosenttisesti linjassa niiden kanssa. Näin Pohjois-Makedonia on osoittanut olevansa luotettava kumppani ja pyrkivänsä määrätietoisesti etenemään kohti EU-jäsenyyttä.

Vauhdittaakseen Pohjois-Makedonian liittymisprosessia neuvottelukehyksen mukaisesti komissio aloitti välittömästi unionin säännöstön analyyttisen tarkastelun, joka on neuvotteluprosessin ensimmäinen vaihe. Pohjois-Makedonia on osoittanut suurta sitoutumista, ja unionin säännöstön analyyttinen tarkastelu etenee sujuvasti. Koko prosessin ajan on tärkeää varmistaa koordinointi kaikkien toimielinten kesken sekä osallistava lähestymistapa tekemällä yhteistyötä kaikkien sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa ja huolehtimalla säännöllisestä tiedottamisesta suurelle yleisölle.

Pohjois-Makedonialla on neuvotteluja käyvänä maana sekä uusia vastuita että uusia mahdollisuuksia. Tämä uusi ja vaativa vaihe edellyttää sekä hallituksen ja opposition että yhteiskunnan muiden toimijoiden rakentavaa osallistumista, jolla edistetään laajaa yhteisymmärrystä EU:hun liittyvistä uudistuksista. Maan on jatkettava uudistustavoitteidensa toteuttamista muun muassa tärkeillä oikeusvaltion sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan aloilla. Maa on hyvä esimerkki monietnisestä yhteiskunnasta. Pohjois-Makedonia on sitoutunut perustuslain muuttamiseen tavalla, joka edistää perusoikeuksia entisestään.

15.Liittymisneuvotteluprosessin käynnistäminen Albanian kanssa tänä vuonna oli merkittävä läpimurto ja merkitsi uutta alkua EU:n ja Albanian suhteissa. Albanian kanssa 19. heinäkuuta pidetyssä ensimmäisessä hallitustenvälisessä konferenssissa, jossa käsiteltiin liittymisneuvotteluja, tunnustettiin selvästi Albanian edistyminen EU:n uudistusohjelman edistämisessä ja konkreettisten ja kestävien tulosten saavuttamisessa.

Albania on jatkanut edistymistä perusasioiden kokonaisuuteen kuuluvien uudistusten alalla. Oikeuslaitoksen kokonaisvaltaisen uudistuksen täytäntöönpano on jatkunut. Maan sitoutuminen oikeusvaltion lujittamiseen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan on kiitettävää. Albania on vaihtuvana jäsenenä osallistunut aktiivisesti YK:n turvallisuusneuvoston toimintaan muun muassa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen tuomitsevien päätöslauselmien osapuolena. Albanian täydellinen lähentyminen EU:n yhteiseen turvallisuus- ja ulkopolitiikkaan on vahva osoitus sen strategisesta valinnasta liittyä EU:hun ja sen roolista luotettavana kumppanina.

Edistääkseen Albanian liittymisneuvotteluprosessia neuvottelukehyksen mukaisesti komissio aloitti välittömästi unionin säännöstön analyyttisen tarkastelun, joka on neuvotteluprosessin ensimmäinen vaihe. Albania on osoittanut suurta sitoutumista, ja unionin säännöstön analyyttinen tarkastelu etenee sujuvasti.

Albanialla on neuvotteluja käyvänä maana sekä uusia vastuita että uusia mahdollisuuksia. Vaikka huolellista valmistelutyötä on jo tehty, tämä uusi ja vaativa vaihe edellyttää Albanian jatkuvaa sitoutumista ja tehokasta koordinointia sen kaikkien instituutioiden välillä sekä jatkuvaa sitoutumista sekä hallitukselta ja oppositiolta että yhteiskunnan muilta toimijoilta. Maan on vältettävä oikeusvaltioperiaatteen vastaisia toimia. Albanian olisi tehostettava toimiaan sellaisilla keskeisillä aloilla kuin oikeuslaitoksen uudistaminen, korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta, sananvapaus, omistusoikeudet ja vähemmistökysymykset.

16.Eurooppa-neuvosto ilmaisi kesäkuussa 2022 olevansa valmis myöntämään Bosnia ja Hertsegovinalle ehdokasmaan aseman. Tätä varten se pyysi komissiota raportoimaan viipymättä sen lausunnossa esitettyjen 14 tärkeimmän tavoitteen toteuttamisesta ja kiinnittämään erityistä huomiota niihin tavoitteisiin, joihin liittyy merkittäviä uudistuksia, jotta Eurooppa-neuvosto voi tehdä asiaa koskevat päätökset.

Poliittisesta kuohunnasta ja tulevista parlamenttivaaleista huolimatta Bosnia ja Hertsegovinan parlamentissa kesäkuussa 2022 edustettuina olleiden puolueiden johtajat sitoutuivat periaatteisiin, joilla varmistetaan, että Bosnia ja Hertsegovina etenee kohti EU:ta. Osapuolet sopivat panevansa nämä sitoumukset täytäntöön kiireellisesti ja viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kaikkien viranomaisten perustamisesta 2. lokakuuta pidettyjen vaalien jälkeen.

Tämän jälkeen Bosnia ja Hertsegovina hyväksyi elokuussa 14 tärkeimmän tavoitteen mukaisesti muutoksia julkisia hankintoja koskevaan lakiin ja kesä–heinäkuussa muutoksia kaikkien hallintotasojen julkista varainhoitoa koskevaan kokonaisvaltaiseen strategiaan. Myös vakautus- ja assosiaatiosopimuksen mukaista poliittista vuoropuhelua EU:n kanssa jatkettiin sen jälkeen, kun se oli ollut pysähdyksissä useiden kuukausien ajan. Pysähdys johtui siitä, että Serbitasavallassa toimivat poliittiset puolueet olivat boikotoineet liittovaltiotason lainsäädäntö- ja täytäntöönpanoelinten toimintaa. Presidenttineuvosto ratifioi useita kansainvälisiä sopimuksia, jotka koskivat esimerkiksi Horisontti Eurooppa- ja Luova Eurooppa -ohjelmia sekä unionin pelastuspalvelumekanismia. Muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi on toteutettu merkittäviä toimia. Bosnia ja Hertsegovina otti merkittävän askeleen mukauttamalla lainsäädäntöään EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Elokuun 2022 loppuun mennessä se oli jopa 81-prosenttisesti mukautunut. Täysimittainen täytäntöönpano on kuitenkin kesken.

Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa Bosnia ja Hertsegovina saavutti merkittävää edistystä. Europolin yhteyspisteen toimintavalmiuteen saattaminen on saatu lähes päätökseen, ja myös Bosnia ja Hertsegovinan ja Eurojustin välisen yhteistyön virallistamiseen liittyvät valmistelut ovat edenneet.

Liittovaltion hallitus jatkoi tehtävässään koko kauden 2018–2022 toimituspohjalta. Puolueet eivät päässeet sopimukseen perustuslaki- ja vaaliuudistuksista, ja korkea edustaja käytti omasta aloitteestaan Bonnin valtuuksia neljä kertaa, muun muassa vaaleja koskevien normien, vaalirahoituksen ja liittovaltion perustuslain muutosten osalta. Oikeusvaltiouudistusten hyväksyminen on viivästynyt pahasti. Kesäkuussa 2022 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti Bosnia ja Hertsegovinan johtajia saattamaan pikaisesti päätökseen vireillä olevat perustuslaki- ja vaaliuudistukset. Näitä uudistuksia olisi edistettävä kiireellisesti.

Sen vuoksi komissio suosittaa, että neuvosto myöntää Bosnia ja Hertsegovinalle ehdokasmaan aseman edellyttäen, että se

-hyväksyy kiireesti lahjomattomuutta koskevat muutokset voimassa olevaan korkean tason tuomari- ja syyttäjäneuvostosta annettuun lakiin;

-antaa korkean tason tuomari- ja syyttäjäneuvostoa koskevan uuden lain ja Bosnia ja Hertsegovinan tuomioistuimia koskevan lain;

-antaa eturistiriitojen ehkäisemistä koskevan lain;

-toteuttaa määrätietoisia toimia korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisyn ja torjunnan tehostamiseksi;

-varmistaa päättäväisesti rajaturvallisuuden ja muuttoliikkeen hallintavalmiuksien toimivan koordinoinnin kaikilla tasoilla sekä turvapaikkajärjestelmän toiminnan;

-varmistaa kidutuksen kieltämisen perustamalla kansallisen mekanismin kidutuksen ja pahoinpitelyn torjumiseksi;

-takaa sananvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden sekä toimittajien suojelun varmistamalla asianmukaiset oikeudelliset jatkotoimet toimittajiin ja media-alan työntekijöihin kohdistuneen uhkailun ja väkivallan johdosta;

-varmistaa EU-asioiden koordinointimekanismin toiminnan tulokset kaikilla tasoilla muun muassa laatimalla kansallisen ohjelman EU:n säännöstön käyttöön ottamiseksi.

Komissio on valmis tukemaan edelleen Bosnia ja Hertsegovinan pyrkimyksiä kohti EU-jäsenyyttä jatkamalla poliittista vuoropuhelua ja perustamalla korkean tason poliittisen foorumin seuraamaan edellä mainittujen toimien täytäntöönpanoa ja raportoimaan edistymisestä paikalla. Kun 14 tärkeintä tavoitetta on täytetty, komissio voi suositella liittymisneuvottelujen aloittamista Bosnia ja Hertsegovinan kanssa.

17.Kosovo oli poliittisesti vakaa, ja viranomaiset osoittivat edelleen näkyvästi olevansa sitoutuneita Kosovon lähentymiseen EU:hun. Tämä poliittinen toimintaympäristö antoi Kosovolle mahdollisuuden tehostaa työtään EU:hun liittyvien uudistusten ja vakautus- ja assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanemiseksi. Loka- ja marraskuussa 2021 järjestetyt kunnallisvaalit olivat kaiken kaikkiaan hyvin organisoidut, läpinäkyvät ja kilpaillut. Kosovon on tehostettava toimiaan demokratian, julkishallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen lujittamiseksi ja korruption torjumiseksi. Kosovon olisi myös edistettävä uuden energiastrategiansa täytäntöönpanoa energiahuoltonsa häiriönsietokyvyn parantamiseksi.

Serbian-suhteiden normalisoinnin osalta Kosovo on yleisesti ottaen jatkanut osallistumista vuoropuheluun. Kosovon hallituksen on kuitenkin pidettävä kiinni aiemmista sitoumuksistaan ja sitouduttava panemaan kaikki vuoropuhelussa aiemmin sovitut toimet kaikilta osin täytäntöön. Kosovon on myös toteutettava merkittäviä lisäponnisteluja välttääkseen vakautta heikentäviä toimia ja retoriikkaa, joka ei edistä vuoropuhelua. Kosovon olisi edistettävä suotuisaa ympäristöä oikeudellisesti sitovan normalisointisopimuksen tekemiseksi Serbian kanssa, myös osana kansainvälisiä suhteitaan. Kosovon odotetaan tulevalla tarkastelujaksolla osallistuvan neuvotteluihin rakentavammalla tavalla, jotta saadaan aikaan oikeudellisesti sitova normalisointisopimus, ja osoittavan, että se on valmis kompromisseihin nopean ja konkreettisen edistymisen aikaansaamiseksi.

Viisumivapautta koskevan komission ehdotuksen käsittely neuvostossa on edelleen kesken, ja se pitäisi käsitellä kiireellisenä. Komissio pitää kiinni heinäkuussa 2018 antamastaan arviosta, jonka mukaan Kosovo täyttää kaikki viisumivapautta koskevat edellytykset, ja panee tyytyväisenä merkille, että neuvostossa käytäviä keskusteluja ollaan aloittamassa uudelleen.

18.Eurooppa-neuvosto on toistuvasti todennut, että vakaa ja turvallinen toimintaympäristö itäisellä Välimerellä ja yhteistyöhön perustuvat molempia osapuolia hyödyttävät suhteet Turkin kanssa ovat sen strategisen edun mukaisia. Kesäkuussa 2022 Eurooppa-neuvosto ilmaisi syvän huolensa Turkin viimeaikaisista toistuvista toimista ja lausunnoista. Turkin on kunnioitettava kaikkien EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Eurooppa-neuvosto palautti mieleen aiemmat päätelmänsä ja 25. maaliskuuta 2021 antamansa julkilausuman ja korosti odottavansa, että Turkki kunnioittaa täysin kansainvälistä oikeutta, lieventää jännitteitä itäisen Välimeren alueellisen vakauden edistämiseksi ja edistää hyviä naapuruussuhteita kestävällä tavalla. Tehostettu yhteistyö yhteisen edun mukaisilla keskeisillä aloilla jatkui.

Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan osalta Turkki pyrki helpottamaan suorien neuvottelujen järjestämistä sekä edistämään jännitteiden lieventämistä ja tulitaukoa. Se teki myös tärkeän diplomaattisen aloitteen helpottaakseen yhdessä Yhdistyneiden kansakuntien kanssa ukrainalaisen viljan vientiä. Heinäkuussa 2022 Istanbulissa aikaansaatu sopimus avasi tien kaupalliselle elintarvikeviennille tärkeimmistä Ukrainan satamista, ja sen pitäisi auttaa ehkäisemään miljoonien ihmisten elintarvikepulaa kaikkialla maailmassa.

Turkki ei ole liittynyt Venäjään kohdistuviin EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin, mikä on huolestuttavaa, koska EU:n ja Turkin tulliliitossa tuotteet (myös kaksikäyttötuotteet) liikkuvat vapaasti. Tämä on kasvava huolenaihe, joka edellyttää EU:n tiivistä seurantaa. Turkki on myös allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjan kehittääkseen edelleen talous- ja kauppasuhteitaan Venäjän kanssa. EU:lla on vakaa aikomus turvata Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan johdosta käyttöön otettujen rajoittavien toimenpiteiden vaikuttavuus.

Turkilta odotetaan aktiivista tukea neuvotteluille, joilla Kyproksen kysymykseen pyritään löytämään oikeudenmukainen, kokonaisvaltainen ja toteutuskelpoinen ratkaisu YK:n puitteissa asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien ja EU:n perusperiaatteiden mukaisesti. Turkin on välittömästi peruttava ilmoittamansa yksipuoliset toimet ja kaikki lokakuun 2020 jälkeen toteutetut toimet, jotka ovat vastoin asiaa koskevia YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia. Lisäksi Turkin on kiireellisesti täytettävä velvollisuutensa panna EU:n ja Turkin assosiaatiosopimuksen lisäpöytäkirja täytäntöön kokonaisuudessaan ja syrjimättömästi ja poistettava kaikki tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteet, myös suoriin liikenneyhteyksiin Kyproksen tasavallan kanssa kohdistuvat rajoitukset.

Turkin demokraattisten instituutioiden toiminnassa on vakavia puutteita. Maa ei ole reagoinut EU:n vakavaan huoleen demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, perusoikeuksien ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden jatkuvasta heikkenemisestä. Turkin on kiireesti käännettävä tämä kielteinen suuntaus ja puututtava poliittisen järjestelmän osien keskinäisen valvonnan heikkenemiseen. Oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskeva vuoropuhelu pysyy keskeisellä sijalla EU:n ja Turkin suhteissa.

Maaliskuussa 2016 annettu EU:n ja Turkin julkilausuma tuotti edelleen tuloksia, ja Turkilla oli edelleen keskeinen rooli muuttoliikkeen hallinnassa itäisen Välimeren reitillä. Palautuksia Kreikan saarilta ei kuitenkaan ole vielä aloitettu uudelleen, ja laiton muuttoliike Kyprokseen ja Italiaan on lisääntynyt huomattavasti. Turkki jatkoi valtavia ponnistelujaan erittäin suuren pakolaisväestön vastaanottamiseksi, ja EU osoitti edelleen solidaarisuutta myöntämällä lisärahoitusta pakolaisille ja heitä vastaanottaville yhteisöille Turkissa (lähes 10 miljardia euroa vuodesta 2016).

Talouden osalta huoli makrotalouden epätasapainon lisääntymisestä, Turkin markkinatalouden asianmukaisesta toiminnasta ja sääntelyviranomaisten riippumattomuuden puuttumisesta on lisääntynyt entisestään. Sekä EU että Turkki hyötyvät edelleen niiden välisestä tulliliitosta. Myönteisestä kehityksestä huolimatta Turkin olisi jatkettava tiiviimpää yhteistyötä komission kanssa tulliliiton moitteetonta toimintaa haittaavien kaupan esteiden poistamiseksi.

VI. LIITTEET

1.Yhteenveto raporttien havainnoista

2.Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpano

3.Tilastot

4.Demokratiaa, hyvää hallintoa ja oikeusvaltiota ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa koskevat kolmansien osapuolten indikaattorit

(1)

  COM(2022) 405 final , COM(2022) 406 final , COM(2022) 407 final

(2)

  https://www.consilium.europa.eu/fi/press/press-releases/2022/06/24/european-council-conclusions-23-24-june-2022  

(3)

* Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.

(4)

Englanninkielistä versiota koskeva huomautus: Turkin tasavallan pyynnöstä maasta käytetään tässä asiakirjassa Turkey-nimen sijasta nimeä Türkiye. Tämä hallinnollinen koskee ainoastaan EU:n asiakirjoissa käytettyä nimikkeistöä. Se ei vaikuta taannehtivasti eikä sillä ole oikeudellisia seurauksia. Tämä lähestymistapa ei vaikuta jäsenvaltioiden käyttämään nimikkeistöön.

(5)

  COM(2020) 641 final

(6)

COM(2022) 230 final  

(7)

JOIN/2022/23 final.

(8)

  SWD(2020) 223 final

(9)

  Länsi-Balkan ja Turkki: yhteiset päätelmät käydystä talous- ja rahoitusalan vuoropuhelusta  

(10)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1529, annettu 15 päivänä syyskuuta 2021, liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta

(11)

  COM(2020) 57 final

(12)

COM(2019) 261 final

(13)

JOIN(2021) 8 final/2.

(14)

Ks. asiaan liittyvä neuvoston päätös (EU) 2022/366, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2022, lyhytaikaista oleskelua koskevasta viisumivapaudesta tehdyn Euroopan unionin ja Vanuatun tasavallan välisen sopimuksen soveltamisen osittaisesta keskeyttämisestä (EUVL L 69, 4.3.2022, s. 105).

(15)

  https://www.consilium.europa.eu/media/57229/st10179-en22.pdf  

(16)

Hybridiuhkien torjumista koskevan yhteisen kehyksen toimen 18 mukaisesti on käynnistetty hybridiriskikartoituksia seitsemän kumppanin kanssa, joista neljä on Länsi-Balkanin kumppaneita (Albania, Kosovo, Pohjois-Makedonia ja Montenegro).

(17)

  COM/2021/602 final

(18)

  Euroopan komissio, vuoden 2021 strateginen ennakointiraportti EU:n toimintavalmiudet ja -vapaudet

(19)

Sisämarkkinoita koskeva temaattinen kokonaisuus käsittää seuraavat luvut: tavaroiden vapaa liikkuvuus (luku 1), työntekijöiden vapaa liikkuvuus (luku 2), sijoittautumisoikeus ja palvelujen tarjoamisen vapaus (luku 3), pääoman vapaa liikkuvuus (luku 4), yhtiöoikeus (luku 6), immateriaalioikeudet (luku 7), kilpailupolitiikka (luku 8), rahoituspalvelut (luku 9) sekä kuluttajien ja terveyden suojelu (luku 28).

(20)

Kilpailukykyä ja osallistavaa kasvua koskeva temaattinen kokonaisuus käsittää seuraavat luvut: digitaalinen siirtymä ja media (luku 10), verotus (luku 16), talous- ja rahapolitiikka (luku 17), sosiaalipolitiikka ja työllisyys (luku 19), teollisuuspolitiikka (luku 20), tiede ja tutkimus (luku 25), koulutus ja kulttuuri (luku 26) ja tulli (luku 29).

(21)

Vihreän toimintaohjelman ja kestävien yhteyksien kokonaisuus käsittää seuraavat luvut: liikennepolitiikka (luku 14), energia (luku 15), Euroopan laajuiset verkot (luku 21) sekä ympäristö ja ilmastonmuutos (luku 27).

(22)

  COM(2019) 640 final

(23)

Luonnonvarojen, maatalouden ja koheesion temaattinen kokonaisuus käsittää seuraavat luvut: maatalous ja maaseudun kehittäminen (luku 11), elintarvikkeiden turvallisuus, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikka (luku 12), kalastus (luku 13), aluepolitiikka ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittaminen (luku 22) sekä varainhoitoa ja talousarviota koskevat säännökset (luku 33).

(24)

Neljä vielä hyväksyntää odottavaa lippulaivasopimusta ovat 1) Länsi-Balkanin sopimus vapaasta liikkuvuudesta ja oleskelusta (ID Travel); 2) Länsi-Balkanin sopimus kolmansien maiden kansalaisten vapaasta liikkuvuudesta; 3) Länsi-Balkanin sopimus akateemisten tutkintojen tunnustamisesta; 4) Länsi-Balkanin sopimus useiden ammattitutkintojen tunnustamisesta.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 12.10.2022

COM(2022) 528 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Vuoden 2022 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta

{SWD(2022) 332 final} - {SWD(2022) 333 final} - {SWD(2022) 334 final} - {SWD(2022) 335 final} - {SWD(2022) 336 final} - {SWD(2022) 337 final} - {SWD(2022) 338 final}

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Vuoden 2022 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta

Liite 1 – Yhteenveto raporttien havainnoista

Montenegro

Jäsenyyden poliittisia arviointiperusteita tarkasteltaessa poliittiset jännitteet, kahtiajako, puolueiden rakentavan osallistumisen puute ja erimielisyydet kansallista etua koskevista keskeisistä kysymyksistä jatkuivat. Tämän seurauksena kaksi riitaisaa hallitusta kaatui epäluottamusäänestysten jälkeen. Montenegron instituutioiden asianmukaista toimintaa ovat vaikeuttaneet poliittinen ja hallinnon epävakaus sekä valtaapitävien enemmistöjen sisäiset jännitteet, jotka ovat jarruttaneet päätöksentekomenettelyjä ja uudistusten toteuttamista. Tärkeimmät lainkäyttöelimet, myös perustuslakituomioistuin, ovat toimineet vajaamiehityksellä, koska parlamentti ei ole kyennyt valitsemaan niihin uusia jäseniä. Tämä on heikentänyt niiden asianmukaista toimintaa. Syyskuun puolivälistä lähtien perustuslakituomioistuin ei pystynyt hoitamaan tehtäviään päätösvaltaisuuden puuttumisen vuoksi, mikä on lisännyt poliittista epävarmuutta.

Perussopimuksen tekeminen Serbian ortodoksisen kirkon kanssa vaikutti poliittiseen ilmapiiriin ja lisäsi jännitteitä entisestään. Yleisesti ottaen Montenegron hallitukset ja parlamentti eivät pystyneet osoittamaan käytännössä sitoutumistaan EU:hun liittyvään uudistusohjelmaan.

Vaaleja koskevan oikeudellisen kehyksen ja institutionaalisen kehyksen kattavassa uudistuksessa ei ole edistytty. Tämä koskee myös Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) vuoden 2020 parlamenttivaalien vaalitarkkailuvaltuuskunnan esittämiä suosituksia. Kattavasta vaaliuudistuksesta vastaava parlamentin valiokunta ei kokoontunut lainkaan vuoden 2021 kesä- ja marraskuun välisenä aikana, ja se kokoontui vain kahdesti vuonna 2022 ennen kuin sen toimikausi päättyi heinäkuussa 2022. Paikallisvaalit järjestettiin viidessä kunnassa. Parlamentti hyväksyi toukokuussa 2022 paikallista itsehallintoa koskevaan lakiin muutoksia, jotka mahdollistavat kaikkien vuodelle 2022 suunniteltujen paikallisvaalien järjestämisen samana päivänä. Perustuslakituomioistuin totesi heinäkuussa nämä muutokset perustuslain vastaisiksi. Instituutioiden uskottavia, riippumattomia ja tuloksellisia vastatoimia nk. kirjekuoriasiassa ei ole vielä varmistettu.

Parlamentin työskentelyä ovat leimanneet valtaapitävän enemmistön ja opposition boikotoinnit, hallitusvaihdokset ja kahden peräkkäisen puhemiehen vaihtaminen parlamentissa. Tämä vaikutti merkittävästi lainsäädäntömenettelyyn. Puolueet eivät käyneet uskottavaa poliittista vuoropuhelua eivätkä osallistuneet rakentavasti pyrkimykseen lisätä parlamentin vastuuvelvollisuutta ja toimeenpanovallan valvontaa. Hallituksen ja parlamentin yhteistyön sääntelyä olisi lisättävä, jotta vahvistetaan parlamentin osallistumista liittymisprosessiin ja sen valvontaan.

Parlamentti jatkoi avoimuutensa lisäämistä ottamalla käyttöön useita kansalaisille suunnattuja palveluja. Parlamentin valmiuksia käsitellä ja valvoa sukupuolten tasa-arvoa koskevia kysymyksiä on lisättävä.

Kansalaisyhteiskunnan rooli tunnustetaan, ja sitä pyritään parantamaan, mutta nykyistä lainsäädännöllistä ja institutionaalista kehystä on parannettava edelleen, jotta voidaan vahvistaa valtion instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan välisiä kuulemis- ja yhteistyömekanismeja EU:hun liittymistä koskevan prosessin yhteydessä.

Montenegro on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Kaiken kaikkiaan tällä saralla tapahtui vain vähän edistystä, kuten julkishallinnon uudistusta koskevan uuden strategian hyväksyminen vuosille 2022–2026. Julkishallinnon uudelleenjärjestelyjen ja virkamiehiä ja valtion työntekijöitä koskevaan lainsäädäntöön vuonna 2021 tehtyjen muutosten vaikutukset tuntuivat edelleen vuonna 2022. Ne johtivat henkilöstövaihdoksiin, liittymisprosessiin liittyviä asioita koskevan tietotaidon menettämiseen ja uudistusvauhdin yleiseen hidastumiseen. Näillä muutoksilla käyttöön otetut aiempaa lievemmät vaatimukset herättävät jatkuvaa huolta virkamiesten ansioihin perustuvasta rekrytoinnista, pätevyydestä ja riippumattomuudesta. Lisäksi paikallista itsehallintoa koskevaan lakiin ehdotetut muutokset merkitsisivät samaan tapaan tällaisten vaatimusten lieventämistä paikallistasolla. Parlamentti ei ole vielä hyväksynyt muutoksia tiedonsaantia koskevaan lakiin. Vastuunjakoa hallinnossa on vielä selkeytettävä. Tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa, jotta voidaan käsitellä tehokkaasti ansioihin perustuvaan rekrytointiin, valtionhallinnon optimoimiseen ja johdon vastuuvelvollisuuden varmistamiseen liittyviä kysymyksiä.

Montenegro on valmistautunut jäsenyyteen kohtuullisen hyvin oikeuslaitoksensa osalta. Raportointijaksolla tapahtui kokonaisuutena ottaen vain vähän edistystä. Keskeisten oikeuslaitosta koskevien uudistusten täytäntöönpano on edelleen pysähdyksissä. Tiettyjä pitkään vireillä olleita nimityksiä korkean tason lainkäyttöelimiin tehtiin, samalla kun useita muita nimityksiä esimerkiksi perustuslakituomioistuimeen (mihin vaaditaan määräenemmistö parlamentissa) on edelleen vireillä. Riippumattomien tuomari- ja syyttäjäneuvostojen toimintakyky ja toiminnan vakiinnuttaminen herättävät edelleen huolta. Oikeuslaitoksen vastuuvelvollisuuden lisäämisessä tähän mennessä saavutetut tulokset ovat vaatimattomia. Oikeuslaitoksen tosiasiallista riippumattomuutta, lahjomattomuutta, vastuuvelvollisuutta ja ammattimaisuutta on edelleen vahvistettava muun muassa ottamalla käyttöön asiaa koskeva perustuslaillinen ja oikeudellinen kehys ja muuttamalla lainsäädäntöä eurooppalaisten vaatimusten mukaisesti. Myös oikeuslaitoksen toimintaa on tehostettava. Uutta strategiaa oikeudellisen verkoston järkeistämiseksi ei ole vielä hyväksytty, eikä oikeuslaitoksen tieto- ja viestintätekniikkastrategiaa ole vielä pantu täytäntöön. Sotarikosten käsittelyssä on tapahtunut edelleen edistystä Montenegrossa.

Montenegro on jossain määrin valmistautunut korruption torjuntaan. Se edistyi vähän raportointijakson aikana, ja viime vuonna annetut suositukset on pantu täytäntöön vain osittain. Korruption torjunnan tulokset paranivat edelleen, mikä johtui erityisesti korruptiontorjuntaviraston työn myönteisestä suunnasta. Viraston lahjomattomuuden, puolueettomuuden ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi vaaditaan kuitenkin lisää toimia, kuten myös sen konkreettisten tulosten parantamiseksi ja kansalaisten luottamuksen vahvistamiseksi vuonna 2021 tehdyn vertaisarvioinnin suositusten mukaisesti. Osoittaakseen, että korruptiota torjutaan uskottavilla rikosoikeudellisilla toimilla, Montenegron on edelleen parannettava tutkintaa, syytetoimia ja lopullisia tuomioita koskevia tuloksiaan korruption torjunnassa, korkean tason korruptio mukaan luettuna. Sen on lisäksi parannettava oikeudellista ja institutionaalista kehystään EU:n säännöstön ja eurooppalaisten vaatimusten mukaisesti. Tähän sisältyy talousrikostutkinnan ja varojen takavarikoinnin ja menetetyksi tuomitsemisen tehokas käyttö tällaisissa tapauksissa. Korruptiolle altteimmilla aloilla tarvitaan kohdennettuja riskinarviointeja ja toimia.

Montenegro on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Se edistyi jonkin verran viime vuoden suositusten täytäntöönpanossa, erityisesti rikostutkinnan tehokkuuden osalta. Erityiset tutkintatoimenpiteet otettiin jälleen täysimääräisesti käyttöön. Lainsäädäntömuutoksilla otettiin käyttöön takeita, jotka suojaavat poliittisen vaikutusvallan käyttämiseltä poliisiylijohtajan nimittämisessä tai erottamisessa. Montenegroon perustettiin tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskeva rekisteri. Ampuma-aseita koskevaa hallinnollista kehystä parannettiin, ja lisäksi hyväksyttiin uusi terrorismin, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen ehkäisemiseen tähtäävä strategia. Joitakin järjestäytyneiden rikollisryhmien keskeisiä henkilöitä pidätettiin, ja huumetakavarikoinneissa tehtiin uusi ennätys. Samoin perustettiin ensimmäinen yhteinen tutkintaryhmä kolmannen maan kanssa. Lopullisten tuomioiden määrä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevissa asioissa on kasvussa. Tupakan salakuljetusta ja rahanpesua koskevien tuomioistuinratkaisujen määrää on kuitenkin lisättävä, minkä lisäksi on tehostettava talousrikostutkintaa ja valmiuksia tuomita rikoshyöty menetetyksi. Montenegro ei ole vielä korjannut joitain koko sen rikosoikeusjärjestelmässä olevia systeemisiä puutteita. Nämä puutteet koskevat myös sitä, miten järjestäytynyttä rikollisuutta koskevia tapauksia käsitellään tuomioistuimissa. Tämä edellyttää seuraamuksia, joiden pelotevaikutus on suurempi, ja syytteestä sopimisen käytön uudelleentarkastelua järjestäytynyttä ja vakavaa rikollisuutta koskevissa tapauksissa.

Montenegro on kohtuullisen valmistautunut perusoikeuksien alalla. Lainsäädännöllinen ja institutionaalinen kehys on suureksi osaksi valmis, ja Montenegro täyttää edelleen ihmisoikeuksia koskevat kansainväliset velvoitteensa. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan, jotta tämä kehys voidaan panna täytäntöön täysimääräisesti. Kun tarkastellaan sananvapautta, tiedotusvälineiden toimintaympäristö Montenegrossa on moniarvoinen, ja maa on valmistautunut jossain määrin sananvapauden suhteen. Viime vuonna esitettyjen suositusten täytäntöönpanossa edistyttiin vain vähän. Toimittajien ja muiden media-alan työntekijöiden suojelua koskevaa lainsäädäntöä parannettiin rikoslakiin tehtyjen muutosten ansiosta. Rikoslaissa säädetään nyt ankarammista seuraamuksista toimittajiin kohdistuvista hyökkäyksistä ja uhkauksista sekä heidän työnsä häiritsemisestä tai estämisestä. Se, ettei tärkeissä vanhoissa tapauksissa ole ryhdytty tehokkaisiin oikeudellisiin jatkotoimiin, on kuitenkin edelleen vakava huolenaihe. Oikeudellisen kehyksen tarkistaminen ja uuden tiedotusvälineitä koskevan strategian laatiminen ovat edelleen kesken. Tarkoituksena on varmistaa niiden keskinäinen johdonmukaisuus ja täysi vastaavuus EU:n säännöstön ja asiaa koskevien eurooppalaisten vaatimusten kanssa. Disinformaation torjumiseksi ja verkossa esiintyvän häirinnän ja vihapuheen vaikutusten rajoittamiseksi tarvitaan edelleen toimia. Samalla on kuitenkin varmistettava, etteivät tällaiset toimet rajoita sananvapautta suhteettomasti. Yleisradioyhtiö RTCG esitti edelleen poliittisesti tasapainoista ja monimuotoista sisältöä. Median toimintaympäristö on edelleen poliittisesti voimakkaasti polarisoitunut, samalla kun suurten alueellisten tiedotusvälineiden koventuva kilpailu aiheutti lisäpaineita paikallisille mediamarkkinoille.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Montenegro on edistynyt hyvin toimivan markkinatalouden luomisessa ja valmistautunut siihen kohtuullisesti. Koettuaan jyrkän taantuman vuonna 2020 talous elpyi voimakkaasti vuonna 2021 ja kasvoi tasaisesti vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, kun covid-19-rajoitusten poistaminen piristi sekä kotimaista että ulkoista kysyntää. Elpymisen ansiosta valtion tulot kasvoivat äkillisesti ja julkisen talouden rahoitusasema parani erittäin merkittävästi. Venäjän Ukrainaa vastaan aloittaman sodan seuraukset ovat toistaiseksi olleet vähäisiä, vaikka näiden kahden maan osuus Montenegron matkailusta on aiemmin ollut erittäin merkittävä. Hyödykkeiden äkillisesti nousseiden maailmanmarkkinahintojen seurauksena inflaatio kiihtyi huomattavasti. Hallitus hyväksyi kunnianhimoisen julkisen talouden uudistusohjelman (”Eurooppa nyt”) tukeakseen pandemian jälkeistä elpymistä ja toteutti finanssipoliittisia elvytystoimia, joilla kevennetään kotitalouksille energian ja elintarvikkeiden hintojen noususta aiheutuvaa taakkaa. Ulkoinen epätasapaino pieneni merkittävästi matkailun elpymisen ansiosta. Samalla työmarkkinatilanne alkoi kohentua, vaikka niillä onkin edelleen rakenteellisia ongelmia. Pankkijärjestelmä säilyi vakaana, eivätkä järjestämättömät lainat kasvaneet merkittävästi vuonna 2022 sen jälkeen, kun covid-19-kriisin yhteydessä käyttöön otetut lainojen takaisinmaksun lykkäykset päättyivät vuonna 2021.

Kun tarkastellaan selviytymistä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Montenegro on saavuttanut jonkin verran edistystä ja valmistautunut kohtuullisesti. Kaksi viimeisintä hallitusta pyrki parantamaan innovointivalmiuksia ja luomaan perustan vihreälle ja digitaaliselle siirtymälle tavoitteenaan monipuolistaa Montenegron kapea-alaista tuotantoa. Montenegrossa on vireillä etenkin nykyaikaista televiestintää koskevia ja kunnianhimoisia vihreän energian hankkeita. Infrastruktuurissa on kuitenkin edelleen puutteita, koska maan hallinnolliset ja taloudelliset valmiudet tehdä suuria julkisia investointeja ovat edelleen rajalliset. Koulutusjärjestelmässä on edelleen monia haasteita, jotka liittyvät krooniseen pulaan luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM-aineet) aloilla korkeakoulututkinnon suorittaneista henkilöistä. Lisäksi kotimaisten tuotteiden vähäinen lisäarvo, paikallisten yritysten pieni koko ja viennin vähäisyys ovat esteenä paikallisten yritysten tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiselle.

Hyvien naapuruussuhteiden ja alueellisen yhteistyön osalta Montenegrolla on yleisesti hyvät kahdenväliset suhteet alueen muiden laajentumismaiden ja sen naapureina olevien EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Näille suhteille tunnusomaista ovat jatkuva yhteistyö ja useat korkean tason vierailut. Suhteet Serbiaan ovat edelleen haastavat, mutta molemmat osapuolet viestittävät aiempaa suurempaa halukkuutta rakentaa keskinäisiä suhteita uudelleen ja käsitellä avoinna olevia kysymyksiä. Montenegro osallistuu yleisesti ottaen aktiivisesti alueelliseen yhteistyöhön.

Kun tarkastellaan Montenegron kykyä selviytyä EU:n jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista, työtä lainsäädännön lähentämiseksi EU:n säännöstöön jatkettiin monilla aloilla. Tässä edistyminen oli kuitenkin kokonaisuutena ottaen vain vähäistä.

Sisämarkkinoiden temaattinen kokonaisuus on keskeisessä asemassa Montenegron valmisteluissa EU:n sisämarkkinoiden edellytysten täyttämiseksi. Se on myös erittäin merkittävä varhaisen yhdentymisen ja yhteisten alueellisten markkinoiden kehittämisen kannalta. Kaikki yhdeksän lukua on avattu, ja jokaisessa luvussa on päättämisedellytyksiä, jotka on vielä täytettävä. Edistymistä tapahtui useilla temaattisen kokonaisuuden aloilla ja etenkin seuraavilla: i) markkinavalvonta, akkreditointi ja standardointi; ii) työvoimatoimistojen valmiuksien lisääminen Euroopan työnvälitysverkostossa; iii) lainsäädännön yhdenmukaistaminen palveludirektiivin kanssa; iv) kirjanpitolainsäädäntö; v) immateriaalioikeuksia koskevan lainsäädännön lähentäminen EU:n säännöstöön ja vi) valtiontukien läpinäkyvyys ja sääntöjenvastaisen valtiontuen takaisinperintä. Myös Montenegron pankkialan vakaus lisääntyi, ja kuluttajansuojalainsäädännön lähentämisessä ja terveydensuojelua koskevan täytäntöönpanolainsäädännön antamisessa tapahtui edistystä.

Kilpailukyvyn ja osallistavan kasvun temaattinen kokonaisuus ja asiaankuuluvat uudistukset ovat merkittävällä tavalla kytköksissä Montenegron talousuudistusohjelmaan. Kaikki kahdeksan lukua on avattu, ja päättämisedellytykset on määritetty kaikissa luvuissa lukuun ottamatta kahta, jotka ovat luku 25 (tiede ja tutkimus) ja luku 26 (koulutus ja kulttuuri) ja jotka on suljettu toistaiseksi. Päättämisedellytykset on edelleen täytettävä kaikissa muissa kuudessa luvussa. Edistystä tapahtui jonkin verran useilla aloilla, nimittäin lainsäädännön lähentämisessä laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämistä koskevaan direktiiviin sekä verolainsäädännön, hallinnollisen yhteistyön ja keskinäisen avunannon aloilla. Myös tarkistetun teollisuuspolitiikan täytäntöönpanossa edistyttiin. Edistyminen valmisteluissa yhteistä passitusmenettelyä koskevaan yleissopimukseen liittymiseksi, kaupan helpottamista koskevassa vuosien 2018–2022 strategiassa kaavailtujen toimien toteuttamisessa ja talous- ja rahapolitiikan lähentämistä EU:n säännöstöön käsittelevän toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa oli sitä vastoin hidasta.

Vihreän toimintaohjelman ja kestävien yhteyksien temaattinen kokonaisuus muodostaa Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman rungon, ja se liittyy tiiviisti Montenegron talousuudistusohjelmaan ja komission laatimaan talous- ja investointisuunnitelmaan. Kaikki neljä lukua on avattu, ja jokaisessa luvussa on päättämisedellytyksiä, jotka on vielä täytettävä. Montenegro edistyi jonkin verran toimivien energian vuorokausimarkkinoiden luomisessa ja valmisteluissa satamavaltioiden suorittamaa valvontaa koskevaan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjaan liittymiseksi. Edistyminen liikenteen kehittämistä koskevan strategian uudelleentarkastelussa ja täytäntöönpanossa, vesihuollon alalla ja ilmastonmuutoksesta raportoinnin parantamisessa oli vähäistä.

Luonnonvarojen, maatalouden ja koheesion temaattinen kokonaisuus koostuu politiikoista, jotka liittyvät EU:n rakennerahastoihin ja valmiuksien kehittämiseen, jotta tuleva EU:n jäsenvaltio voi selviytyä jäsenyysvelvoitteistaan. Siihen kuuluu myös joitain keskeisiä politiikanaloja, jotka ovat erittäin tärkeitä kestävien ruokajärjestelmien varmistamiselle ja maaseutuyhteisöjen auttamiselle kehittymään ja monipuolistamaan taloudellista toimintaansa. Kaikki viisi lukua on avattu, ja jokaisessa luvussa on päättämisedellytyksiä, jotka on vielä täytettävä. Edistymistä tapahtui useilla aloilla, etenkin maataloudessa, elintarviketuotannossa ja kalastuksessa. Näillä aloilla maatiloille ja maaseudulla toimiville elintarvikeyrityksille annettiin lisää tukea EU:n standardien noudattamiseen ja liittymistä valmistelevan tukivälineen maaseudun kehittämistä koskevan osa-alueen (IPARD) täytäntöönpanoon. Varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten osalta edistymistä saavutettiin parantamalla koordinointia ja omien varojen hallinnointia.

Ulkosuhteiden temaattisen kokonaisuuden osalta Montenegro on sulkenut toistaiseksi luvun 30 ja sen on täytettävä lukua 31 koskeva ainoa sulkemisedellytys. Montenegro mukautuu edelleen täysin EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin, jotka otettiin käyttöön sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt provosoimattomasti Ukrainaan. Lisäksi se koordinoi kantojaan EU:n kanssa esimerkiksi WTO:ssa, ja sillä on hyvät yhteistyösuhteet kansainvälisten järjestöjen kanssa. Edistymistä on havaittavissa myös EU:n säännöstöä noudattavan kaksikäyttötuotteiden vientivalvontaa koskevan lain hyväksymisessä ja Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) kuudennen lisäpöytäkirjan ratifioimisessa. Montenegron äänestyskäyttäytyminen Yhdistyneissä kansakunnissa kyberrikollisuuden osalta mukailee täysin EU:n ja sen jäsenvaltioiden kantaa. Muuttoliikkeen alalla Montenegro allekirjoitti yhteistyötä koskevan etenemissuunnitelman Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (nykyisin Euroopan unionin turvapaikkavirasto) kanssa ja liittyi tarkkailijajäsenenä Euroopan muuttoliikeverkostoon, joka on muuttoliikkeen ja turvapaikka-asioiden asiantuntijoiden muodostama EU:n verkosto. Turvapaikkahakemusten käsittelyaika lyheni. Montenegron viisumipolitiikka ei vastaa täysin EU:n viisumipolitiikkaa, eikä Montenegro ole vielä lakkauttanut sijoittajille suunnattua kansalaisuusohjelmaansa aiemmista suosituksista ja sitoumuksista huolimatta. Montenegro on Länsi-Balkanin kumppani, jossa on suhteellisesti suurin määrä sotaa paenneita Ukrainan kansalaisia. Se päätti myöntää vuoden ajan tilapäistä suojelua Ukrainasta paenneille, ja tähän järjestelmään on toistaiseksi rekisteröitynyt yli 5 552 ukrainalaista, lähinnä naisia ja lapsia.

Serbia

Kun tarkastellaan poliittisia arviointiperusteita, kaikki asiaankuuluvat poliittiset toimijat osallistuivat 3. huhtikuuta 2022 pidettyihin ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin. Vaalien tuloksena oli aiempaa moniarvoisempi parlamentti. Poliittista ja tiedotusvälineiden toimintaympäristöä leimasi kuitenkin edelleen kahtiajakautuneisuus, ja niitä hallitsivat entiseen tapaan Serbian edistyspuolue (SNS) ja istuva presidentti. Loukkaava kielenkäyttö poliittisia vastustajia kohtaan jatkui sekä parlamentissa että vaalikampanjan aikana. Ennen vaaleja poliittisia toimijoita eri puolueista osallistui Euroopan parlamentin avustuksella käytyyn puolueiden väliseen vuoropuheluun.

Huhtikuun 2022 presidentinvaalit ja ennenaikaiset parlamenttivaalit järjestettiin yleisesti ottaen rauhallisessa ilmapiirissä, ja näissä vaaleissa kunnioitettiin pääosin perusvapauksia. Kansainväliset tarkkailijat havaitsivat kuitenkin useita puutteita. Kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppuraportin mukaan nämä puutteet johtivat istuvia edustajia ja istuvaa presidenttiä suosiviin epätasapuolisiin toimintaedellytyksiin. On erittäin tärkeää, että demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) ja Euroopan neuvoston elinten jo aiemmin esittämiä ja uusia suosituksia noudatetaan täysimääräisesti avoimessa prosessissa hyvissä ajoin ennen uusia vaaleja. On myös varmistettava kansalaisjärjestöjen osallistuminen ja kuuleminen.

Uusi, aiempaa moniarvoisempi parlamentti muodostettiin 1. elokuuta 2022. Koska vaalitulosten varmistamisessa oli merkittäviä viivästyksiä, parlamentti ei toiminut yli viiteen kuukauteen presidentin virkaanastumista lukuun ottamatta. Edellinen parlamentti osallistui rakentavasti puolueiden väliseen vuoropuheluun ja siinä yksilöityjen toimenpiteiden toteuttamiseen. Kiireellisten menettelyjen osuus oli edelleen noin 9 prosenttia. Menettelysääntöjen käyttöä on edelleen tehostettava, jotta voidaan ehkäistä loukkaavaa ja epäasianmukaista kielenkäyttöä parlamentissa ja määrätä siitä seuraamuksia.

Lisätoimenpiteitä tarvitaan edelleen, jotta varmistetaan järjestelmällinen yhteistyö hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Kansalaisyhteiskunnan organisaatioita tukeva ja rahoittava toimintaympäristö ei vielä toteudu käytännössä, sillä sanalliset hyökkäykset tällaisia organisaatioita vastaan ja niiden mustamaalaaminen jatkuivat.

Serbia on valmistautunut kohtuullisesti julkishallinnon uudistamiseen. Tällä alalla tapahtui kaiken kaikkiaan vain vähän edistymistä raportointijaksolla, kun uutta strategiakehystä alettiin panna täytäntöön. Henkilöstöhallinnon alalla noin puolet ylemmän johdon viroista täytetään edelleen tilapäisesti. Kun tarkastellaan politiikkojen laatimista ja koordinointia, käytössä ei ole vielä mekanismia sen todentamiseksi, että julkisen politiikan sihteeristön huomautukset on sisällytetty lakiluonnosten lopullisiin versioihin ja hallitukselle hyväksyttäväksi toimitettuihin poliittisiin asiakirjoihin. Julkisen varainhoidon osalta tarvitaan edelleen toimia, jotta voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön suositus keskitetystä mekanismista, jolla investoinnit priorisoidaan rahoituksen tyypistä tai lähteestä riippumatta.

Serbian oikeuslaitos on jossain määrin valmistautunut jäsenyyteen. Raportointijaksolla tapahtui kaiken kaikkiaan jonkin verran edistystä. Serbia otti merkittävän edistysaskeleen kohti oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja vastuuvelvollisuuden lujittamista, kun se hyväksyi perustuslakiin tehdyt asiaa koskevat muutokset helmikuussa 2022. Samalla hyväksyttiin toimet ja määräajat muutosten täytäntöönpanolle. Venetsian komissiota kuultiin kahdesti laatimisprosessin aikana. Se katsoi, että julkisia kuulemisia koskeva menettely oli riittävän osallistava ja läpinäkyvä. Useimpia Venetsian komission suosituksia noudatettiin. Muutoksissa säädetään, että kaikki oikeuslaitoksen nimitykset (tulevaa ylintä syyttäjää lukuun ottamatta) kuuluvat joko tulevan ylimmän tuomarineuvoston tai ylimmän syyttäjäneuvoston toimivaltaan. Tämä antaa paremmat takeet mahdollista poliittista vaikuttamista vastaan. Jotta perustuslakiin tehdyt muutokset näkyisivät käytännössä, seuraavaksi on mukautettava asiaa koskevaa täytäntöönpanolainsäädäntöä. Perustuslain mukaan täytäntöönpanolainsäädäntöä olisi annettava vuoden kuluessa oikeuslaitosta koskevien lakien osalta ja kahden vuoden kuluessa kaiken muun asiaankuuluvan lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi. Huhtikuussa 2022 perustettiin kaksi asiantuntijoista koostuvaa työryhmää (toinen syyttäjiä ja toinen tuomioistuimia varten), ja niiden tehtävänä on täytäntöönpanolainsäädännön laatiminen. Oikeuslaitosta koskevat ensimmäiset lakiluonnokset saatiin valmiiksi syyskuussa 2022 ja toimitettiin Venetsian komissiolle lausuntoa varten. Uusi henkilöstöstrategia ja toimintasuunnitelma sen toteuttamiseksi hyväksyttiin joulukuussa 2021. Niiden toteuttaminen on kesken.

Serbia on jossain määrin valmistautunut korruption torjuntaan. Raportointijaksolla tapahtui kaiken kaikkiaan jonkin verran edistymistä, myös viime vuoden suositusten osalta. Korruption torjuntaa koskevan suosituksen täytäntöönpanoa on jatkettu. Euroopan neuvoston lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO) katsoi maaliskuussa 2022, että korruption torjuntaa koskevaan lakiin tehdyissä muutoksissa oli puututtu aiemmin havaittuihin puutteisiin ja että ne olivat riittäviä vahvistamaan kehystä, jolla pyritään ehkäisemään ja torjumaan parlamentin jäsenten, tuomareiden ja syyttäjien eturistiriitoja. Serbia ei ole vielä laatinut uutta korruptiontorjuntastrategiaa eikä siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa, eikä se ole perustanut tehokasta koordinointimekanismia korruption torjuntaa ja ehkäisemistä koskevien poliittisten tavoitteiden täytäntöönpanoa ja tehokasta korruptioon puuttumista varten. Korkean tason korruptiotapauksissa nostettujen syytteiden ja ensimmäisessä oikeusasteessa annettujen tuomioiden määrä on lisääntynyt hieman. Serbian olisi edelleen tehostettava korruption ehkäisemistä ja tukahduttamista. Sen olisi etenkin lisättävä näihin tapauksiin liittyvien varojen lopullista menetetyksi tuomitsemista. Korruptiolle altteimmilla aloilla tarvitaan kohdennettuja riskinarviointeja ja toimia.

Serbia on valmistautunut järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan jossain määrin. Raportointijaksolla tapahtui vähän edistystä. Uusien tutkimusten ja lopullisten tuomioiden määrä kasvoi vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna. Nostettujen syytteiden ja ensimmäisessä oikeusasteessa annettujen tuomioiden määrä kuitenkin pieneni. Tapausten, joihin liittyy varojen takavarikointia ja lopullista menetetyksi tuomitsemista, määrä on edelleen vähäinen. Laajennettua menetetyksi tuomitsemista ei käytetä järjestelmällisesti. Tietoisuus ja tutkintamenetelmät ovat kuitenkin parantuneet, minkä pitäisi tuottaa parempia tuloksia tulevaisuudessa. Serbian olisi siirryttävä tapauskohtaisesta lähestymistavasta rikollisjärjestöjen vastaiseen strategiaan ja keskityttävä vähämerkityksisempien tapausten sijasta korkean tason tapauksiin. Sen olisi pyrittävä lakkauttamaan suuret kansainvälisesti toimivat järjestöt ja takavarikoitava niiden varat.

Serbia on ottanut perusoikeuksia koskevan oikeudellisen ja institutionaalisen kehyksen käyttöön pääpiirteissään. Se hyväksyi uusia syrjinnän vastaisia ja romanien osallisuutta koskevia strategioita samoin kuin sukupuolten tasa-arvoa ja romanien osallisuutta käsitteleviä toimintasuunnitelmia. Toimintasuunnitelmia ja niihin liittyvää rahoitusta oli määrä hyväksyä muilla aloilla heinäkuussa 2021 (naisiin kohdistuva väkivalta) ja huhtikuussa 2022 (syrjinnän torjunta; laitoshoidon vähentäminen). Näin ei kuitenkaan käynyt. Suunnittelujärjestelmästä annetun lain noudattamiseksi tarvitaan lisätoimia. Kyseisessä laissa edellytetään, että toimintasuunnitelmat hyväksytään kolmen kuukauden kuluessa asiaan liittyvien strategioiden hyväksymisestä. Serbian on lujitettava ihmisoikeusinstituutioita osoittamalla niille riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä ja ottamalla käyttöön menettelyjä, joilla taataan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen määräämien toimien, kuten välitoimien, noudattaminen. Syyskuussa 2022 Länsi-Balkanilla järjestettiin ensimmäistä kertaa EuroPride-tapahtuma Belgradissa. EuroPride-kulkueen reitti kiellettiin, ja kulkueen toteutuminen oli epävarmaa aivan viime hetkiin saakka. Viranomaiset ilmoittivat perusteeksi päätökselleen turvallisuushuolenaiheet, jotka liittyivät äärioikeistolaisten ryhmien esittämiin uhkauksiin. EuroPriden ja lännen vastainen mielenosoitus kiellettiin myös. Kulkue toteutui lopulta lyhyempää reittiä pitkin 17. syyskuuta 2022 ilman merkittäviä häiriöitä. Vaikka sitä suojasi suuri määrä poliiseja, kulkueeseen osallistuneisiin kohdistui jonkin verran väkivaltaa. Kulkuetta edeltäneelle ajanjaksolle oli ominaista oikeudellinen ja poliittinen epävarmuus. Viranomaisten viestintä oli ristiriitaista, ja korkealta tasolta tiedotettiin, että kulkue kiellettäisiin kokonaan. Tämän lisäksi sisäministeriö kielsi myöhemmin reitin, jota kulkueessa oli määrä käyttää. Toiset korkean tason poliitikot puhuivat EuroPride-tapahtuman yhteydessä järjestetyssä ihmisoikeuskonferenssissa ja pitivät vastaanoton ennen kulkuetta. Vaikka viranomaiset pitivät yhteyttä tapahtuman järjestäjiin ratkaisun löytämiseksi, ne suhtautuivat pidättyväisesti siihen, että kulkue toteutuisi ilman virallista lupaa.

Sananvapauden alalla raportointijaksolla ei tapahtunut edistymistä. Toimittajien turvallisuutta käsittelevät kaksi työryhmää kokoontuivat edelleen. Useissa hyökkäys- ja uhkaustapauksissa poliisi ja syyttäjäviranomaiset reagoivat nopeasti, osin työryhmien harjoittaman koordinoinnin ansiosta. Toimittajiin kohdistuvat uhkaukset ja väkivalta aiheuttavat kuitenkin edelleen huolta. Yleistä toimintaympäristöä, jossa sananvapautta voidaan käyttää esteettä, on edelleen vahvistettava käytännössä. Tiedotusvälineitä koskevan strategian täytäntöönpano viivästyi entisestään, mikä vaikutti myös kaikkein tärkeimpiin toimenpiteisiin, kuten kansalaisille tiedottamisesta ja tiedotusvälineistä annetun lain ja sähköisestä mediasta annetun lain muuttamiseen. Serbian sähköisestä mediasta vastaava sääntelyelin (REM) myönsi heinäkuussa 2022 kaikki neljä kansallista taajuutta kahdeksaksi vuodeksi samoille televisiokanaville kuin edeltävällä kaudella, jolloin ne kaikki olivat saaneet REM:ltä varoituksia oikeudellisten velvoitteidensa laiminlyönnistä. Viidettä toimilupaa koskeva tarjouspyyntö julkaistiin elokuussa 2022. Menettely olisi toteutettava avoimesti audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin sisältyvää median moniarvoisuuden periaatetta noudattaen. Huhtikuun vaaleista 19. elokuuta 2022 julkaisemassaan loppuraportissa demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) totesi, että kansalliset yleisradioyhtiöt olivat käsitelleet tasapuolisesti kaikkien ehdokkaiden kampanjointia mutta antoivat runsaasti kritiikitöntä lähetysaikaa/palstatilaa ehdokkaina oleville virkamiehille. Kansallista lähetystoimintaa harjoittavien yksityisten medioiden vaalikampanjaa koskevissa lähetyksissä ei ollut mielekästä toimituksellista sisältöä, ja ne keskittyivät uutisoinnissaan valtion virkamiehiin. ODIHR totesi myös, että lähetystoiminnan harjoittajien valvontaa koskevasta tehtävästään huolimatta REM oli yleisesti ottaen passiivinen kampanjoinnin aikana.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Serbia on hyvin/kohtuullisesti valmistautunut ja että se on edistynyt jonkin verran toimivan markkinatalouden luomisessa. Supistuttuaan verrattain vähän vuonna 2020 Serbian talous elpyi voimakkaasti vuonna 2021. Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla talouskasvu hiipui jälleen jonkin verran. Ulkoinen epätasapaino väheni vuonna 2020 mutta alkoi jälleen kasvaa vuoden 2021 jälkipuoliskolla etenkin energiantuonnin suuren määrän takia. Kuluttajahintainflaatio kiihtyi voimakkaasti vuoden 2021 jälkipuoliskolla, mihin vaikuttivat eniten energian ja elintarvikkeiden hinnat. Tämä sai keskuspankin tiukentamaan rahapolitiikkaansa. Pankkiala säilyi vakaana, ja luotonanto kasvoi voimakkaasti maksuvalmiutta tukevien toimenpiteiden asteittaisesta lopettamisesta huolimatta. Talouden elpyminen ja finanssipoliittisten tukitoimien vähentäminen auttoivat huomattavasti parantamaan julkisen talouden rahoitusasemaa vuonna 2021, vaikka pääomamenot kasvoivatkin edelleen. Työttömyysasteen hienoinen nousu vuonna 2021 kuvasti etenkin kasvavaa työmarkkinoille osallistumista covid-19-kriisin jäljiltä.

Verohallinnon uudistuksissa ja valtionyhtiöiden yksityistämisessä on edistytty jonkin verran. Muut merkittävät julkishallinnon ja valtionyhtiöiden sääntelyn rakenneuudistukset etenivät kuitenkin edelleen hitaasti, mikä pitkitti jo pitkään vallinnutta tehottomuutta ja lisäsi julkiseen talouteen kohdistuvaa painetta. Finanssipolitiikan sääntöjen tiukentamisessa finanssipolitiikan ankkuroimiseksi ei ole tapahtunut edistystä. Valtion osuus taloudesta on edelleen suuri. Yksityinen sektori on alikehittynyt, ja sitä vaivaavat puutteet, jotka liittyvät oikeusvaltioperiaatteeseen, erityisesti korruptio ja oikeuslaitoksen tehottomuus, ja tasapuolisen kilpailun valvontaan. Viime vuoden suositukset on pantu täytäntöön osittain.

Serbia on valmistautunut kohtuullisesti selviytymiseen kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa ja edistynyt jonkin verran tällä alalla. Talouden rakenne koheni entisestään, ja maan talous on pitkälti yhdentynyt EU:n talouden kanssa. Vaikka edistystä on tapahtunut jonkin verran, koulutuksen laatu ja sisältö eivät kuitenkaan täysin vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Julkisten investointien määrä on jatkanut kasvuaan. Niiden tavoitteena on korjata vakavia infrastruktuuriin liittyviä puutteita, jotka ovat seurausta vuosia kestäneestä ali-investoinnista. Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yritykset) on edelleen erinäisiä haasteita, kuten epätasapuoliset toimintaedellytykset suuriin yrityksiin ja ulkomaisiin sijoittajiin verrattuna. Viime vuoden suositukset on pantu täytäntöön osittain.

Kun tarkastellaan hyviä naapuruussuhteita ja alueellista yhteistyötä, Serbia on kaiken kaikkiaan edelleen sitoutunut kahdenvälisten suhteiden parantamiseen muiden ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokasmaiden ja maan naapureina olevien EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Suhteita Kroatiaan leimaavat kuitenkin yhä voimakkaammat jännitteet ja satunnaiset poliittiset kiistat. Suhteet Montenegroon ovat edelleen haastavat, mutta molemmat osapuolet ovat viestittäneet aiempaa suurempaa halukkuutta rakentaa keskinäisiä suhteita uudelleen ja käsitellä avoinna olevia kysymyksiä. Serbia osallistuu yleisesti ottaen aktiivisesti alueelliseen yhteistyöhön.

EU:n tuella käytävä vuoropuhelu suhteiden normalisoinnista Kosovon kanssa jatkui koko raportointijaksolla. Pääneuvottelijat tapasivat säännöllisesti kuukausittain, ja Brysselissä järjestettiin 18. elokuuta 2022 korkean tason tapaaminen. Kattavaa ja oikeudellisesti sitovaa suhteiden normalisointia koskevaa sopimusta käsittelevissä neuvotteluissa ei vielä edistytty konkreettisesti. Presidentti Vučić ja pääministeri Kurti suostuivat korkean tason tapaamisessa kuitenkin valtionpäämiestason säännöllisiin tapaamisiin neuvottelujen edistämiseksi. Kosovoa ja Serbiaa kehotetaankin osallistumaan rakentavasti kattavaa ja oikeudellisesti sitovaa suhteiden normalisointia koskevaa sopimusta käsitteleviin neuvotteluihin ja edistämään niitä viipymättä. Tällainen sopimus on erittäin tärkeä, ja se on tehtävä nopeasti, jotta Kosovo ja Serbia voivat edetä tahoillaan kohti EU-jäsenyyttä.

Kun tarkastellaan Serbian kykyä selviytyä jäsenyysvelvoitteista, maa jatkoi työtä lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi EU:n säännöstön kanssa monilla aloilla, erityisesti yhtiöoikeuden, immateriaalioikeuksien, tutkimuksen ja innovoinnin sekä varainhoidon valvonnan osalta.

Sisämarkkinoiden temaattinen kokonaisuus on keskeisessä asemassa Serbian valmisteluissa EU:n sisämarkkinoiden edellytysten täyttämiseksi. Se on myös erittäin merkittävä varhaisen yhdentymisen ja yhteisten alueellisten markkinoiden kehittämisen kannalta. Edistymistä tapahtui useilla temaattiseen kokonaisuuteen kuuluvilla aloilla ja etenkin lainsäädännön yhdenmukaistamisessa yhtiöoikeuden alalla, työntekijöiden vapaan liikkuvuuden helpottamisessa sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen avulla ja lainsäädännön yhdenmukaistamisessa tavaroiden vapaan liikkuvuuden osalta.

Kilpailukyvyn ja osallistavan kasvun temaattinen kokonaisuus on merkittävällä tavalla kytköksissä Serbian talousuudistusohjelmaan. Edistymistä tapahtui joillakin tämän temaattisen kokonaisuuden aloilla, etenkin seuraavilla: sosiaalipolitiikka ja työllisyys, jossa on toteutettu toimia nuorisotakuujärjestelmän käyttöön ottamiseksi; talous- ja rahapolitiikka, jossa on parannettu talousarviomenettelyä; yritys- ja teollisuuspolitiikka, jossa on laadittu toimintasuunnitelma, joka liittyy valtion omistajuutta ja valtion omistamien liiketoimintayksikköjen hallinnointia koskevaan strategiaan, ja otettu käyttöön sähköisen kuulemisen portaali; tieteen ja teknologian kehitys, jonka osalta on laadittu uusi strategia startup-ekosysteemin kehittämiseksi; ja koulutus, jossa on toteutettu toimia, joilla pyritään varmistamaan laadunvarmistusjärjestelmän noudattaminen korkea-asteen koulutuksessa eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistyksen (ENQA) suositusten mukaisesti.

Vihreän toimintaohjelman ja kestävien yhteyksien temaattinen kokonaisuus muodostaa Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman 1 rungon, ja se liittyy tiiviisti Serbian talousuudistusohjelmaan ja komission laatimaan talous- ja investointisuunnitelmaan 2 . Tämä temaattinen kokonaisuus ja kaikki siihen liittyvät luvut avattiin joulukuussa 2021 sen jälkeen, kun Serbia oli täyttänyt jäljellä olevat vaatimukset eli hyväksynyt öljyvarastoja ja maakaasun omistajuuden eriyttämistä koskevat toimintasuunnitelmat. Edistyminen oli kokonaisuutena tarkasteltuna vähäistä lukuun ottamatta Euroopan laajuisia verkkoja, joissa Serbia edistyi infrastruktuurinsa ajantasaistamisessa. Serbian ja Bulgarian välistä kaasuyhdysputken rakennustyöt ovat alkamassa; hanke on strategisesti erittäin tärkeä Serbialle ja Euroopalle. 

Luonnonvarojen, maatalouden ja koheesion temaattinen kokonaisuus koostuu politiikoista, jotka liittyvät EU:n rakennerahastoihin ja valmiuksien kehittämiseen, jotta tuleva EU:n jäsenvaltio voi selviytyä jäsenyysvelvoitteistaan. Siihen kuuluu myös joitain keskeisiä politiikanaloja, jotka ovat erittäin tärkeitä kestävien ruokajärjestelmien varmistamiselle ja maaseutuyhteisöjen auttamiselle kehittymään ja monipuolistamaan taloudellista toimintaansa. Kaksi viidestä luvusta on avattu (luvut 13 ja 33), ja kummassakin luvussa on päättämisedellytyksiä, jotka on vielä täytettävä. Komissio on arvioinut, että avaamisedellytykset on täytetty lukujen 11 ja 22 osalta, mutta Serbian on vielä täytettävä luvun 12 kaikki kolme avaamisedellytystä. Joillain aloilla edistyminen oli vähäistä. Näihin kuuluivat esimerkiksi vuosia 2021–2027 koskevan IPARD III -ohjelman toimittaminen, kasvinsuojeluaineita koskevan lain hyväksyminen ja täytäntöönpano, elintarvikealan laitosten ja eläinten sivutuotteita käsittelevien laitosten luokittelu, varainhoitoa ja talousarviota koskevat säännökset omien varojen järjestelmän asianmukaiseen toimintaan vaikuttavien politiikanalojen osalta ja aluepolitiikka varainhoidon osalta.

Ulkosuhteiden temaattisen kokonaisuuden osalta Serbia ei ole vielä saattanut päätökseen liittymistään Maailman kauppajärjestöön, mikä on yksi luvun 30 avaamisedellytyksistä. Serbian olisi myös pidättäydyttävä ottamasta käyttöön yksipuolisia kauppaa rajoittavia toimenpiteitä kuulematta ensin komissiota vakautus- ja assosiaatiosopimuksen velvoitteidensa mukaisesti. Sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt provosoimattomasti ja perusteettomasti Ukrainaan, Serbia ei mukautunut EU:n Venäjää vastaan käyttöön ottamiin rajoittaviin toimenpiteisiin eikä suurimpaan osaan korkean edustajan EU:n puolesta antamiin asiaa koskeviin lausuntoihin. Serbian mukautumisaste korkean edustajan EU:n puolesta antamiin lausuntoihin ja neuvoston päätöksiin laski näin 64 prosentista vuonna 2021 aina 45 prosenttiin elokuussa 2022. Serbian useat toimet ja lausunnot olivat EU:n ulkopoliittisten kantojen vastaisia. Serbian odotetaan ensi tilassa täyttävän sitoumuksensa ja mukautuvan vähitellen EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja myös EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin EU:n ja Serbian välisen neuvottelukehyksen mukaisesti.

Serbia osallistui edelleen erilaisista ryhmistä koostuvien, EU:hun suuntautuvien muuttovirtojen hallintaan tekemällä tehokasta yhteistyötä naapurimaidensa ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Se otti EU:n tuella edelleen vastaan huomattavia määriä kolmansien maiden kansalaisia. Serbia päätti 17. maaliskuuta 2022 myöntää sotaa paenneille Ukrainan kansalaisille tilapäistä suojelua vuodeksi. Lisäksi se jatkoi yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevan strategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman tehokasta toteutusta. Serbia ei toteuttanut toimia mukauttaakseen viisumipolitiikkaansa EU:n luetteloihin kolmansista maista, joiden kansalaisilta vaaditaan viisumi, etenkään niiden kolmansien maiden osalta, joista suuntautuu laitonta muuttoliikettä EU:hun tai jotka aiheuttavat turvallisuusriskejä EU:lle, kuten komission elokuussa 2021 antamassa viisumivapauden keskeyttämismekanismin mukaisessa kertomuksessa suositeltiin.

Pohjois-Makedonia

Raportointijaksolle oli tunnusomaista voimakkaat ponnistelut, joka johtivat liittymisneuvottelujen aloittamiseen. Ensimmäisen hallitustenvälisen konferenssin järjestäminen heinäkuussa 2022 oli historiallinen hetki, ja se aloitti uuden vaiheen Pohjois-Makedonian EU:hun liittymiseen johtavassa prosessissa. Se oli selkeä tunnustus Pohjois-Makedonian päättäväisyydelle toteuttaa EU:hun liittyviä uudistuksia.

Pohjois-Makedonia jatkoi poliittisten arviointiperusteiden osalta toimiaan demokratian ja oikeusvaltion lujittamiseksi muutamista haasteista huolimatta. Maa on osoittanut olevansa sitoutunut jatkamaan perusasioihin kuuluvilla keskeisillä aloilla tehtäviä uudistuksia. Paikallisvaalit järjestettiin lokakuussa 2021. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) alainen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) arvioi, että vaalit olivat kilpaillut ja että niissä kunnioitettiin laajalti perusvapauksia. Pohjois-Makedonia kuitenkin edistyi raportointijakson aikana vain vähän Etyjin/ODIHR:n ja Venetsian komission suositusten täytäntöönpanossa. Kuten aiemmissa raporteissa on todettu, vaalilainsäädäntöä olisi arvioitava uudelleen kattavasti epäjohdonmukaisuuksien korjaamiseksi ja asiaankuuluvia lakeja olisi hyväksyttävä osallistavalla ja läpinäkyvällä tavalla hyvissä ajoin ennen seuraavia vaaleja. Tältä osin viranomaisten on tehostettava toimiaan ja osoitettava poliittista tahtoa parantaa vaaliprosessia edelleen.

Parlamentin työtä hankaloitti poliittinen kahtiajako, joka viivästytti monien säädösten hyväksymistä. Kiihkeiden keskustelujen jälkeen parlamentti hyväksyi päätöslauselman ehdotuksesta, joka tasoitti tietä liittymisneuvottelujen aloittamiselle. Parlamentilla on oltava aktiivinen ja myönteinen rooli EU:hun liittymistä koskevassa neuvotteluprosessissa. Tarvitaan kaikkien puolueiden yhteisiä ja pikaisia toimia parlamentin roolin vahvistamiseksi foorumina, jolla käydään rakentavaa poliittista vuoropuhelua erityisesti EU-uudistuksista. Parlamentti ja hallitus sitoutuivat laatimaan ja toteuttamaan ensi tilassa muutoksia perustuslakiin valtion rajojen sisällä asuvien kansalaisten sisällyttämiseksi siihen. Tarvitaan asianmukaista suunnittelua ja kuulemisia nopeutettujen menettelyjen käytön rajoittamiseksi, jotta varmistetaan lainsäädännön tehokas valvonta ja lainsäädäntöön liittyvä kuuleminen. Toimeenpanovallan valvontaa parlamentin ministereille esittämien kysymysten muodossa olisi harjoitettava aiempaa säännöllisemmin. Jean Monnet -vuoropuhelun kolmannella kierroksella vuoden 2020 alussa hyväksytyt ehdotukset parlamentin sisäisistä uudistuksista olisi pantava viipymättä täytäntöön. Parlamenttiin 27. huhtikuuta 2017 tehdyn hyökkäyksen järjestelyihin osallistuneiden tai sen yhteydessä väkivaltaan syyllistyneiden henkilöiden saattamista rikosoikeudelliseen vastuuseen jatkettiin muun muassa antamalla tuomioita toisessa oikeusasteessa. Hallitus jatkoi EU-uudistuksiin sekä covid-19-pandemian ja Ukrainan sodan seurauksiin liittyvää työtä. Uudistusten vauhdittamiseksi ja EU:hun liittymistä koskevassa neuvotteluprosessissa etenemiseksi tarvitaan määrätietoisia toimia. Erityisesti on keskityttävä nykyisen lainsäädännön tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseen satunnaisten uusien aloitteiden käynnistämisen sijaan. Eri kansanryhmien väliset suhteet säilyivät vakaina, ja Ohridin puitesopimuksen täytäntöönpanoa jatkettiin.

Kansalaisjärjestöjen toimintaympäristö on edelleen suotuisa, mistä on osoituksenakansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä ja kansalaisyhteiskunnan kehittämistä koskevan strategian hyväksyminen vuosiksi 2022–2024. Kansalaisyhteiskunnalla oli edelleen tärkeä asema päätöksentekomenettelyissä ja valtion toiminnan seurannassa. Tarvitaan kuitenkin toimia poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyyden ja kuulemismenettelyjen osallistavuuden parantamiseksi. Oikeudellisia ja taloudellisia kehyksiä on edelleen parannettava, ja ne on pantava täytäntöön käytännössä.

Pohjois-Makedonia uudisti tiedustelupalvelujaan perusteellisesti. Sen on kuitenkin vahvistettava parlamentin valmiuksia valvoa tiedustelupalvelutoimintaa.

Pohjois-Makedonia on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Se edistyi vähän viime vuoden suositusten täytäntöönpanossa. Se hyväksyi uuden julkisen varainhoidon uudistusohjelman vuosiksi 2022–2025. Valtionhallinnon elinten organisaatiota ja toimintaa koskevan lainsäädännön hyväksyminen ja uusi henkilöstöhallinnon oikeudellinen kehys (julkishallinnon palveluksessa työskenteleviä koskevan lain ja virkamieslain tarkistaminen sekä uusi laki ylemmästä virkamiesjohdosta) ovat kuitenkin viivästyneet. Uudella kehyksellä pyritään parantamaan henkilöstöhallintoa kaikilla hallinnon aloilla ja varmistamaan, että rekrytoinnissa, ylennyksissä ja irtisanomisissa noudatetaan entistä paremmin ansioihin perustuvaa lähestymistapaa, myös ylemmän johdon tasolla. Talousarviota täydentävä uusi laki hyväksyttiin syyskuussa 2022. Korruption ehkäisemisestä vastaava valtionkomitea on puuttunut ennakoivasti tapauksiin, jotka koskivat nepotismia, ystävyyssuhteiden hyödyntämistä ja poliittista vaikuttamista julkisen sektorin työntekijöiden rekrytoinnissa ja valvonta- ja hallintoelinten jäsenten nimittämisessä.

Pohjois-Makedonian oikeuslaitos on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti. Oikeuslaitoksen alalla saavutettiin jonkin verran edistystä uudistamisstrategian vakaan täytäntöönpanon ansiosta. Tässä yhteydessä pantiin täytäntöön Venetsian komission ja oikeusvaltioon liittyviä systeemisiä ongelmia käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän esittämiä suosituksia. Uuden oikeuslaitoksen uudistusstrategian valmistelu on alkanut osallistavalla tavalla. Se pohjautuu aiemmasta strategiasta saatuihin kokemuksiin. Oikeuslaitoksen uudistamisstrategiaa koskevan ajantasaistetun toimintasuunnitelman täytäntöönpano on jatkunut, mutta sen järjestelmällisyyttä on lisättävä. Oikeuslaitos on osoittanut olevansa sitoutunut suojelemaan lahjomattomuuttaan ja riippumattomuuttaan. Tuomari- ja syyttäjäkunnan henkilöstöhallintoa koskevien strategioiden täytäntöönpanoa on nopeutettava. Oikeudelliset elimet ovat soveltaneet johdonmukaisesti uusia sääntöjä tuomareiden ja syyttäjien nimittämisessä, ylentämisessä, kurinpitotoimissa ja erottamisessa. Ylemmissä tuomioistuimissa tehdyt ylennykset viivästyivät, ja suunnitellut eläkkeelle siirtymiset vähensivät entisestään tuomareiden ja syyttäjien määrää. Tuomarineuvosto ja syyttäjäneuvosto jatkoivat strategisten suunnitelmien toteuttamista. Kaikissa tuomareiden ja syyttäjien koulutuslaitosta koskevissa lakiesityksissä olisi säilytettävä kyseisen koulutuslaitoksen asema ainoana väylänä tuomari- ja syyttäjäkuntaan ja varmistettava oikeudenmukainen ja läpinäkyvä pääsy näihin ammatteihin. Lisäksi valmisteltiin ohjelmistojärjestelmän päivittämistä. Tarkoituksena on panna täytäntöön asioiden hallinnoinnista annetun lain säännökset, joilla taataan asioiden automaattinen ja sattumanvarainen jakaminen tuomioistuimissa ottamalla käyttöön tuomioistuinten automaattisen asianhallinnan tietojärjestelmä (ACCMIS).

Pohjois-Makedonia on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti korruption ehkäisemiseen ja torjuntaan. Maa on edistynyt jonkin verran, sillä se jatkoi toimintaansa useiden, myös korkean tason, korruptioon liittyvien tapausten tutkinta- ja syytetoimien sekä tuomioiden osalta. Entisen erityissyyttäjänviraston alulle panemien asioiden käsittely eteni, minkä myötä vastuu salakuunteluasiassa saatiin määriteltyä. Useissa asioissa annettiin tuomioita ensimmäisessä oikeusasteessa. Viimevuotisten suositusten mukaisesti korruption ehkäisemisestä vastaava valtionkomitea on toiminut ennakoivasti antamalla julkisille elimille ohjeita korruption torjunnasta. Se on lisäksi aloittanut useiden asioiden käsittelyn, myös korkean tason virkamiehiä vastaan. Sen säännöllisiin raportteihin sisältyvät päätelmät olisi otettava kaikilta osin huomioon. Toimia komitean toiminnan tehostamiseksi olisi jatkettava, ja sille olisi myönnettävä lisää rahoitusta ja henkilöstöä. Lisää taloudellisia resursseja ja henkilöstöresursseja olisi osoitettava syyttäjänvirastoille, tutkintakeskuksille ja lainvalvontayksiköille, jotka vastaavat korruption tutkimisesta. Korruptiolle altteimmilla aloilla tarvitaan kohdennettuja riskinarviointeja ja toimia.

Pohjois-Makedonia on valmistautunut jossain määrin järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Se on edistynyt jonkin verran lähinnä operatiivisessa yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntatoimien koordinoinnin parantamisessa. Lisätoimia tarvitaan lainvalvonnan tuloksellisuuden parantamiseksi tiettyjen rikollisuuden muotojen, kuten rahanpesun ja talousrikosten, torjunnassa. Yleisen syyttäjänviraston alaisia tutkintakeskuksia on vahvistettava, jotta ne voivat saavuttaa tavoitteensa tehostaa tutkintaa ja parantaa syyttäjäviranomaisten, poliisin ja muiden asiaankuuluvien elinten toiminnan koordinointia.

Terrorismin torjunnassa ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän ehkäisemisessä ja torjumisessa on edistytty jonkin verran terrorismin torjuntaa Länsi-Balkanilla koskevassa yhteisessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja kahdenvälisen täytäntöönpanojärjestelyn mukaisesti. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjuntaa koskeva kansallinen strategia (2021–2023) hyväksyttiin vuonna 2021. Työtä palanneiden vierastaistelijoiden yhteiskuntaan uudelleen sopeuttamiseksi ja vankien radikalisoitumisen estämiseksi olisi jatkettava.

Perusoikeuksien suojelua koskeva oikeudellinen kehys on pääpiirteissään EU:n normien mukainen. Laitoshoidosta luopumista koskeva prosessi etenee, kun yhä enemmän vammaisia sijoitetaan yhteisöperustaiseen hoitoon. Työ- ja sosiaaliministeriö jatkaa investointeja yhteisöpalveluihin, joilla muun muassa tuetaan sukupuolistuneen väkivallan uhreja. On erittäin tärkeää panna täytäntöön naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä sekä niiltä suojelemista koskevan lain kaikki säännökset. Parannusta on edelleen havaittavissa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen ja naisten oikeuksien kunnioittamisen osalta. Kidutuksen vastaisen eurooppalaisen komitean suosituksia pidätettyjen ja tuomittujen kohtelusta ei noudatettu riittävästi. Vihapuhetta koskevan lainsäädännön ja Istanbulin yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanemiseksi laaditun kansallisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa on tehostettava. Poliisin ulkoisen siviilivalvonnan mekanismi ei ole edelleenkään täysin toiminnassa, eikä siinä ole mukana kansalaisjärjestöjen edustajia.

Pohjois-Makedonia on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti sananvapauden osalta. Aiempien suositusten noudattamisessa tapahtui kaiken kaikkiaan vähän edistystä raportointijaksolla. Yleinen toimintaympäristö on suotuisa tiedotusvälineiden vapaudelle ja mahdollistaa tiedotusvälineiden kriittisen raportoinnin, vaikka vuoden 2021 paikallisvaalien aikana ilmenikin joitain jännitteitä. Tiedotusvälineiden itsesääntelyä koskevia toimia olisi jatkettava, ja niiden avulla olisi saavutettava konkreettisia tuloksia journalismin ammatillisten normien edistämisessä. Valtion instituutioiden ja puolueiden harjoittaman mainonnan läpinäkyvyyttä olisi lisättävä. Viranomaisten on lisättävä toimiaan maan yleisradioyhtiön uudistamiseksi siten, että varmistetaan sen riippumattomuus, ammatilliset vaatimukset ja taloudellinen kestävyys. Yleisradioyhtiön viisivuotisen kehitysstrategian mukaista uudistusprosessia ovat vaikeuttaneet viiveet sen ohjelmaneuvoston jäsenten nimityksissä. Audio- ja audiovisuaalisista mediapalveluista vastaava neuvosto on edelleen nimittämättä. Myös toimittajien työoikeuksia on edelleen parannettava.

Alueellisen yhteistyön alalla Pohjois-Makedonia piti yllä hyviä suhteita muihin laajentumismaihin ja jatkoi aktiivista osallistumista alueellisiin aloitteisiin. Kaikkien osapuolten on pantava vilpittömässä mielessä täytäntöön voimassa olevat kahdenväliset sopimukset, mukaan lukien Pohjois-Makedonian ja Kreikan välinen Prespan sopimus ja Bulgarian kanssa tehty sopimus ystävyydestä, hyvistä naapuruussuhteista ja yhteistyöstä.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Pohjois-Makedonia on edistynyt jonkin verran toimivan markkinatalouden luomisessa ja on valmistautunut siihen hyvin. Talous elpyi suureksi osaksi covid-19-pandemiasta vuoden 2021 aikana. Hallitus jatkoi finanssipoliittisia tukitoimia edistääkseen talouden elpymistä. Uudelleen kasvaneiden verotulojen ansiosta julkisen talouden alijäämä laski 5,4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2021, samalla kun julkisen velan osuus BKT:stä vakiintui sen jälkeen, kun se oli noussut merkittävästi vuonna 2020. Elintarvikkeiden ja energian hintojen nousun kiihdyttyä vuoden 2022 alussa hallitus hyväksyi uusia finanssipoliittisia toimia hillitäkseen sen kielteisiä vaikutuksia talouteen. Nämä finanssipoliittiset toimet olisivat tosin voineet olla paremmin kohdennettuja. Keskuspankki tiukensi rahapolitiikkaansa ottaen huomioon kasvavat inflaatiopaineet. Tärkeät poliittiset uudistukset julkisen talouden ohjauksen ja kestävyyden parantamiseksi pysähtyivät. Parlamentti hyväksyi pitkien viivästysten jälkeen syyskuun puolivälissä uuden talousarviota täydentävän lain, jossa vahvistetaan finanssipolitiikkaa koskevat säännöt ja säädetään finanssipoliittisen neuvoston perustamisesta. Julkisten investointien hallinnointia on vielä parannettava. Pankkialan toiminta jatkui vakaana. Sääntelytoimista, joilla höllennettiin lainanottoon liittyviä vaatimuksia, luovuttiin asteittain vuonna 2021. Epävirallisen talouden laajuus ja veronluonteisten maksujen järkeistämisen hidas edistyminen haittasivat edelleen liiketoimintaedellytyksiä.

Kun tarkastellaan kykyä selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Pohjois-Makedonia on saavuttanut jonkin verran edistystä ja on kohtuullisesti valmistautunut siihen. Yhdentyminen EU:n kanssa kaupan ja investointien alalla jatkui hyvällä tasolla vuonna 2021 huolimatta sulkutoimista ja toimitusketjujen häiriöistä sekä kotimaassa että kauppakumppanimaissa. Korkean lisäarvon tuotteiden osuus viennistä kasvoi edelleen. Ammatillisen koulutuksen kehittämisessä edistyttiin lisää. Työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamista vaikeuttaa kuitenkin merkittävä osaamisvaje, mikä viivästyttää siirtymistä koulutuksesta työelämään. Nämä ongelmat samoin kuin liikenne- ja energiainfrastruktuurin merkittävät puutteet ja investointien ja innovointimenojen vähäisyys rajoittavat maan kasvupotentiaalia. Talouden digitalisointi etenee, mutta kotimaisten yritysten kilpailukykyä voitaisiin parantaa laajentamalla julkisten sähköisten palvelujen tarjontaa.

Mitä tulee Pohjois-Makedonian kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, se on valmistautunut kohtuullisesti useimmilla sisämarkkinoita koskevaan temaattiseen kokonaisuuteen nro 2 kuuluvilla aloilla eli tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaassa liikkuvuudessa, immateriaalioikeuksissa, kilpailupolitiikassa, rahoituspalveluissa sekä kuluttajien ja terveyden suojelussa. Pohjois-Makedonian valmistautumisen taso on hyvä yhtiöoikeuden alalla, vaikka se on vielä alkuvaiheessa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden osalta. Raportointijakson aikana Pohjois-Makedonia edistyi hyvin pääomien vapaan liikkuvuuden ja jossain määrin yhtiöoikeuden ja rahoituspalveluiden aloilla. Kilpailupolitiikassa edistymistä ei sen sijaan tapahtunut. Kaiken kaikkiaan edistymistä on tapahduttava lisää tulevana vuonna tähän temaattiseen kokonaisuuteen kuuluvilla aloilla, sillä se on tärkeä Pohjois-Makedonialle maan valmistautuessa täyttämään EU:n sisämarkkinoiden vaatimukset. Tätä temaattista kokonaisuutta koskeva työ on erittäin tärkeää yhteisten alueellisten markkinoiden kehittämisen kannalta.

Pohjois-Makedonia on yleisesti ottaen valmistautunut kohtuullisesti useimmilla kilpailukykyä ja osallistavaa kasvua koskevaan temaattiseen kokonaisuuteen nro 3 kuuluvilla aloilla, kuten digitalisaation ja median, verotuksen, yritys- ja teollisuuspolitiikan, koulutuksen ja kulttuurin sekä talous- ja rahapolitiikan aloilla. Pohjois-Makedonia on valmistautunut hyvin tieteen ja tutkimuksen sekä tulliliiton aloilla. Maa edistyi jossain määrin suurimmalla osalla tähän temaattiseen kokonaisuuteen kuuluvista aloista. Talous- ja rahapolitiikassa tapahtui hyvää edistymistä sen jälkeen, kun talousarviota täydentävä laki hyväksyttiin syyskuussa 2022. Lisätoimia tarvitaan kuitenkin erityisesti niillä aloilla, joilla edistymistä tapahtui vain vähän, kuten digitalisaation ja median sekä koulutuksen ja kulttuurin aloilla.

Vihreää toimintaohjelmaa ja kestäviä yhteyksiä koskevan temaattisen kokonaisuuden nro 4 osalta Pohjois-Makedonia on valmistautunut hyvin Euroopan laajuisten verkkojen suhteen. Se on valmistautunut kohtuullisesti liikennepolitiikan ja energian osalta sekä jossain määrin ympäristön ja ilmastonmuutoksen osalta. Ympäristön ja ilmastonmuutoksen aloilla tapahtui jonkin verran edistymistä. Merkittäviä toimia tarvitaan aloilla, joilla edistyminen oli vähäistä, kuten energian, liikennepolitiikan ja Euroopan laajuisten verkkojen aloilla. Maan on vauhditettava talous- ja investointisuunnitelman ja Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman täytäntöönpanoa tulevalla raportointijaksolla.

Pohjois-Makedonia on valmistautunut kohtuullisesti useimmilla luonnonvaroja, maataloutta ja koheesiota koskevaan temaattiseen kokonaisuuteen nro 5 kuuluvilla aloilla. Se on valmistautunut hyvin elintarvikkeiden turvallisuuden ja eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan osalta. Varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten osalta valmistelut on alkuvaiheessa. Pohjois-Makedonia edistyi raportointijakson aikana jonkin verran maatalouden ja maaseudun kehittämisen sekä elintarviketurvallisuuden ja eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan osalta. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan erityisesti niillä aloilla, joilla edistymistä tapahtui vain vähän tai ei lainkaan, kuten kalastuksen, varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten, aluepolitiikan ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisen aloilla.

Kun tarkastellaan ulkosuhteita koskevaa temaattista kokonaisuutta nro 6, Pohjois-Makedonia on valmistautunut kohtuullisesti ulkosuhteiden alalla ja hyvin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Yhteisessä kauppapolitiikassa edistymistä tapahtui vain vähän raportointijaksolla. Pohjois-Makedonia on edistynyt erittäin hyvin mukautumalla täysin EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Se on osoittanut näin voivansa olla luotettava kumppani.

Pohjois-Makedonia on edelleen yksi muuttoliikkeen tärkeimmistä kauttakulkureiteistä. Maalla on edelleen rakentava rooli eri ryhmistä koostuvien muuttovirtojen hallinnassa. Se tekee tehokasta yhteistyötä naapurimaiden ja EU:n jäsenvaltioiden kanssa, myös viimeksi mainittujen sen alueelle lähettämien vierailevien virkamiesten kanssa. Ponnistelut peruselinolojen ja ‑palvelujen takaamiseksi maassa oleskeleville muuttajille jatkuivat. Muuttajien rekisteröinti ja suojelutarpeet huomioon ottava profilointi ovat edelleen yksi tärkeistä tavoitteista, ja niiden on tapahduttava systemaattisemmin. Komissio neuvotteli elokuussa 2022 Pohjois-Makedonian kanssa asemaa koskevan sopimuksen. Sen perusteella Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) pysyviä joukkoja voidaan lähettää maahan. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa ennen vuodenvaihdetta. Pohjois-Makedonian olisi omaksuttava aiempaa systemaattisempi lähestymistapa muuttajien salakuljetuksen torjuntaan.

Albania

Jäsenyyden poliittisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että 5. kesäkuuta 2020 tehdyn puolueiden välisen sopimuksen jälkeen vuonna 2021 pidettyjen vaalien jälkeen suurimpien oppositiopuolueiden vaaleilla valitut edustajat aloittivat työnsä parlamentissa uudella vaalikaudella. Parlamentti valitsi tasavallan uuden presidentin. Suurimman oppositiopuolueen (DP) sisäiset ristiriidat vaikuttivat parlamentin työhön. EU:hun liittyvien uudistusten osalta parlamentti hyväksyi perustuslain muutoksen, jolla taustaselvityksiä tekevien elinten toimeksiantoa jatkettiin määräajaksi, ja yhdeksän säädöstä, joilla pyritään lähentämään kansallista lainsäädäntöä EU:n säännöstöön. Hallitus keskittyi edelleen maan EU:hun liittymisen edellyttämiin uudistuksiin ja vahvisti koordinointirakennettaan EU:hun yhdentymistä silmällä pitäen. Sen on kuitenkin vielä edistettävä EU-uudistuksia yhdessä opposition ja kaikkien yhteiskuntaryhmien kanssa. Pääministerin kanslian yhteyteen on perustettu useita valtiollisia virastoja, joilla ei ole kattavaa ohjauskehystä ja joiden valvonta- ja raportointikäytäntöihin ei kiinnitetä järjestelmällisesti huomiota. Tämä herättää kysymyksiä julkishallinnolle asetettavista vaatimuksista. Albania ei ole vielä hyväksynyt uutta hallinnon hajauttamisstrategiaa, joka ulottuu vuoden 2022 jälkeiselle ajalle, ja varhaisessa vaiheessa toteutettavat paikalliset kuulemiset ovat erittäin tärkeitä tämän kannalta. Rahoituksen parantumisesta huolimatta Albania edistyi vain vähän kansalaisyhteiskuntaa tukevan ympäristön luomista koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanossa.

Albania on valmistautunut kohtuullisesti julkishallintonsa uudistamiseen. Vastuuministeriöiden valmiuksia tehdä sääntelyn vaikutustenarviointeja ja järjestää julkisia kuulemisia onnistuttiin vahvistamaan vain vähän. Maassa aloitettiin palkkauudistuksen valmistelut ja laajennettiin automatisoitua palkanmaksujärjestelmää. Julkishallinnon uudistamisstrategian 2015–2022 ja varainhoidon uudistamisstrategian 2014–2022 täytäntöönpano jatkui. Yhtenäistä suunnittelua varten tarkoitetut tietotekniset järjestelmät eivät ole vielä täysin toiminnassa. Albaniassa perustettiin kuitenkin edelleen ministeriöiden alaisia elimiä (virastoja), joilla ei ole kattavaa ohjauskehystä ja joiden valvonta- ja raportointikäytäntöihin ei kiinnitetä järjestelmällistä huomiota. Nämä seikat pahensivat entisestään ongelmaa, joka koskee tehtävien osoittamista virkamiesten sijaan työlain mukaisesti palvelukseen otetulle henkilöstölle. Virkamieslakiin sisältyviä ansioihin perustuvaa rekrytointia koskevia säännöksiä ei ole vielä pantu kokonaan täytäntöön, etenkään ylemmän johdon viroissa. Tarjottavien verkkopalvelujen määrä kasvoi. Tämä herättää kuitenkin myös kysymyksiä siitä, onko kansalaisilla, joiden digitaidot ovat vähäiset, yhdenvertainen pääsy näihin palveluihin.

Albanian oikeuslaitoksen valmistautumisen taso on kohtuullinen. Albania on jatkanut oikeuslaitoksen kattavan uudistuksen täytäntöönpanoa ja edistynyt siinä kaiken kaikkiaan hyvin. Perustuslakituomioistuimeen nimitettiin kaksi uutta tuomaria maalis- ja syyskuussa 2022, mikä paransi entisestään kyseisen tuomioistuimen kykyä hoitaa tehtäväänsä. Edistystä tapahtui myös korkeimmassa oikeudessa, jossa on nyt 15 virassa olevaa tuomaria. Tämän ansiosta se on pystynyt purkamaan käsittelyä odottavien asioiden ruuhkaa ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen, aloittamaan oikeuskäytännön yhdenmukaistamisen ja nimittämään tuomareita perustuslakituomioistuimeen. Uusia nimityksiä korkeimpaan oikeuteen on odotettavissa. Pitkät käsittelyajat, alhainen selvitysaste ja asioiden huomattava ruuhkautuminen vaikuttavat kuitenkin edelleen kielteisesti oikeuslaitoksen tehokkuuteen. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi hyväksyttiin uusi oikeuslaitoksen etenemissuunnitelma kuulemisten jälkeen. Lisätoimia tarvitaan edelleen sen toteuttamiseksi samoin kuin asianhallintajärjestelmän ja tuomareiden koulutusjärjestelmän parantamiseksi.

Kaikkien tuomareiden ja syyttäjien väliaikainen uudelleenarviointi (taustaselvitysprosessi) on edennyt tasaiseen tahtiin. Euroopan komission johdolla toteutettavassa kansainvälisessä operaatiossa on jatkettu tämän prosessin riippumatonta valvontaa. Taustaselvityksiä tekevät elimet olivat selvittäneet 12. syyskuuta 2022 mennessä 554 tapausta ensimmäisessä oikeusasteessa. Noin 64 prosenttia käsitellyistä tapauksista on johtanut tähän mennessä taustaselvityksen kohteena olleiden tuomareiden irtisanomiseen, irtisanoutumiseen tai palvelussuhteen päättymiseen. Taustaselvityksiä tekevien elinten on siirrettävä myös jatkossa syyttäjälaitoksen käsiteltäviksi kaikki sellaiset tapaukset, joissa on viitteitä rikoksista.

Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntayksikkö (SPAK) ja siihen kuuluvat erityissyyttäjänvirasto ja keskusrikospoliisi jatkoivat toimintaansa. Vuonna 2021 talousarvioon tehdyn lisäyksen jälkeen erityissyyttäjänvirastossa toimii nyt 17 syyttäjää, ja kahdeksan talousrikostutkijan rekrytointia valmistellaan parhaillaan. Keskusrikospoliisi saavutti täyden toimintavalmiutensa, kun toisen rekrytointikierroksen jälkeen siinä työskentelee nyt 60 tutkijaa.

Albania on jossain määrin valmistautunut korruption torjuntaan. Albania jatkoi toimiaan parantaakseen tuloksiaan korruption tutkinnassa, syytetoimissa ja tuomioissa ja saavutti myös joitain tuloksia korruption torjunnassa. Näitä toimia on jatkettava. Tämä edellyttää kuitenkin vahvempaa poliittista tahtoa, lisää jäsenneltyjä toimia sekä riittäviä resursseja ja taitoja. SPAK-tuomioistuin antoi useita tärkeitä lopullisia ratkaisuja, jotka koskivat korkea-arvoisia valtion virkamiehiä, kuten entistä sisäministeriä ja entistä pääsyyttäjää. Vaikka oikeuslaitoksen jäsenten taustojen selvittäminen on hallinnollinen prosessi, se tuottaa tuloksia korruption torjunnassa oikeuslaitoksen sisällä. Oikeusministeriöön perustettiin uusi yleinen korruptiontorjuntaosasto. Vaikka jonkin verran edistymistä onkin tapahtunut, korruptio on edelleen vakava huolenaihe. Korkean tason virkamiehiä koskevien lopullisten tuomioiden määrän lisääminen on edelleen tärkeää rankaisemattomuuden kulttuurin torjumiseksi. Korruptiolle altteimmilla aloilla tarvitaan kohdennettuja riskinarviointeja ja toimia.

Albania on jossain määrin valmistautunut järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Se edistyi jonkin verran viime vuonna esitettyjen suositusten täytäntöönpanossa. Vahva ja hedelmällinen yhteistyö EU:n jäsenvaltioiden, Europolin ja Eurojustin kanssa on tuottanut konkreettisia tuloksia. Albania osoitti edelleen olevansa sitoutunut torjumaan kannabiksen tuotantoa ja salakuljetusta. Järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien varojen takavarikoinnissa ja menetetyksi tuomitsemisessa edistyttiin hyvin. Näitä toimia on jatkettava. Toimia on jatkettava myös nostettujen syytteiden ja lopullisten tuomioiden määrän lisäämiseksi erityisesti korkealla tasolla. Kyberrikollisuuden, ihmiskaupan ja rahanpesun torjunta ovat aloja, joilla tarvitaan lisää tuloksia. Verkossa tapahtuva lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on edelleen huolta aiheuttava ilmiö. Albania edistyi vakaasti rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisen toimintaryhmän (FATF) toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa, jonka tavoitteena on tehostaa rahanpesua. Se on kuitenkin edelleen FATF:n luettelossa niistä lainkäyttöalueista, joita seurataan muita tarkemmin. Rikosoikeudellisten menettelyjen yhteydessä on tehtävä järjestelmällisesti talousrikostutkintaa. Albania hyväksyi uuden kansallisen monialaisen terrorismin torjuntaa koskevan strategian ja toimintasuunnitelman joulukuussa 2020.

Albania noudattaa perusoikeuksien osalta kaiken kaikkiaan kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja on ratifioinut suurimman osan perusoikeuksien suojeluun liittyvistä kansainvälisistä yleissopimuksista. Säilöönoton vaihtoehtojen käytössä ja etenkin rikosseuraamuslaitoksen kehittämisessä tapahtui jonkin verran edistystä. Rikosseuraamuslaitos on edelleen täysin toimintakykyinen, myös nuorten rikoksentekijöiden osalta. Albania hyväksyi homoja, lesboja, biseksuaaleja, transihmisiä, intersukupuolisia ja queerejä (hlbtiq) koskevan uuden toimintasuunnitelman. Siihen sisältyy toimia syrjinnän torjumiseksi, palvelujen saatavuuden parantamiseksi sekä sukupuolen juridista tunnustamista koskevan lainsäädännön ja romanien ja egyptiläisten tasa-arvoa, osallisuutta ja osallistumista koskevan kansallisen toimintasuunnitelman hyväksymiseksi. Toimia omistusoikeuksien lujittamiseksi viemällä tiedot kiinteistörekisteriin ja rekisterin digitalisoinnin avulla on tehostettava. Tämä ala on edelleen altis korruptiolle, ja samanaikaisesti korvausprosessi on pysähdyksissä. Kansallisten vähemmistöjen suojelun alalla Albania antoi uuden täytäntöönpanosäädöksen, jolla perustetaan rahasto vähemmistöjen oikeuksia tukevien kansalaisyhteiskunnan hankkeiden rahoittamiseksi. Muun muassa vapautta määritellä itsensä kansallisen vähemmistön jäseneksi ja vähemmistökielten käyttöä koskevaa täytäntöönpanolainsäädäntöä ei ole edelleenkään annettu. Pitkään suunnitteilla olleen väestö- ja asuntolaskennan valmistelut jatkuivat, ja pilottiväestölaskentoja tehtiin vähemmistöjen asuttamilla alueilla. Väestönlaskentaa lykättiin kuitenkin vuoteen 2023. Lisätoimia tarvitaan tietosuojan vahvistamiseksi ja kansallisen lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa.

Albania on valmistautunut jossain määrin / kohtuullisesti sananvapauden osalta. Raportointijaksolla ei tapahtunut edistymistä. Liike-elämän ja poliittisten intressien risteäminen vaikutti edelleen kielteisesti tiedotusvälineiden riippumattomuuteen ja journalismin laatuun. Disinformaatiota ja myös mustamaalauskampanjoita esiintyy toistuvasti etenkin verkkomediassa, joiden itsesääntely on varmistettava. Toimittajiin kohdistuvien sanallisten hyökkäysten, mustamaalauskampanjoiden ja uhkailujen sävyttämä ilmapiiri ei ole parantunut. Tiedotusvälineitä koskevaan lakiin mahdollisesti tehtävien muutosten on noudatettava Venetsian komission lausuntoa, ja niistä on kuultava mediaorganisaatioita. Jatkossakin on tärkeää varmistaa, että tiedotusvälineillä on mahdollisuus tutustua valtion instituutioihin ja niiden toimintaan suoraan ja läpinäkyvällä tavalla. Audiovisuaalisen sääntelyviranomaisen toimintaa on parannettava, ja yleisradioyhtiön riippumattomuutta ja resursseja olisi vahvistettava.

Albania hyväksyi uuden sukupuolten tasa-arvoa koskevan kansallisen strategian, johon on myös osoitettu aiempaa enemmän määrärahoja talousarviossa. Maa jatkaa pyrkimyksiään riittävän valtion rahoituksen varmistamiseksi, jotta strategia voidaan panna täytäntöön keskus- ja paikallistasolla. Toimia tarvitaan myös sen varmistamiseksi, että sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan osaksi kaikkia kansallisia strategioita keskus- ja paikallistasolla ja että niissä sovelletaan sukupuolitietoista budjetointia. Kansalaisuuskysymyksissä Albanian olisi pidättäydyttävä laatimasta sijoittajille suunnattua kansalaisuusohjelmaa (ns. kultaiset passit), koska se aiheuttaisi turvallisuuteen, rahanpesuun, verovilppiin, terrorismin rahoittamiseen, korruptioon ja järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumiseen liittyviä riskejä. Se olisi lisäksi EU:n säännöstön vastainen.

Muuttoliikkeen osalta oikeudellinen kehys on pitkälti yhdenmukaistettu EU:n säännöstön kanssa, mutta se on pidettävä ajan tasalla ja sen on muodostettava selkeä kehys muuttovirtojen hallintaa ja koordinointia varten. Albaniassa kiinni otettujen laittomien muuttajien määrä laski noin 15 prosenttia vuonna 2021 vuoteen 2020 verrattuna. Turvapaikkamenettelyyn siirtämisessä ja palauttamismenettelyjen täytäntöönpanossa oikeudellisen kehyksen mukaisesti ei edistytty. Albanian viisumipolitiikka olisi yhdenmukaistettava EU:n viisumipolitiikan kanssa.

EU:n jäsenvaltioissa turvapaikkahakemuksia jättäneiden Albanian kansalaisten määrä on edelleen vuoden 2015 huippumäärää alhaisempi mutta lisääntyi huomattavasti kesällä 2021. Tilanne edellyttää siten jatkuvia toimia. Vuoropuhelua ja yhteistyötä muuttajia eniten vastaanottavien maiden kanssa on jatkettu. Lisäksi on suoritettu perusteellisia rajatarkastuksia ja lisätty tietoisuutta viisumivapausjärjestelmään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Albanian olisi puututtava edelleen ilman huoltajaa olevien alaikäisten ilmiöön. Komissio seuraa tätä suuntausta hyvin tiiviisti viisumipakon poistamisen jälkeisen seurantamekanismin avulla.

Jäsenyyden taloudellisia arviointiperusteita tarkasteltaessa voidaan todeta, että Albania on edistynyt hyvin toimivan markkinatalouden luomisessa ja on siihen kohtuullisesti valmistautunut. Covid-19-pandemian vaikutukset talouteen, talouden alijäämä ja julkisen talouden velkasuhde olivat odotettua pienempiä, mutta Venäjän Ukrainaa vastaan aloittama sota aiheutti hinnankorotuksia ja vähensi kaupankäyntiä. Finanssipoliittinen liikkumavara on edelleen rajallinen. Tuloihin liittyvät uudistukset etenivät, mutta investointimenot ovat edelleen vähäisiä. Toistuvat talousarvion tarkistukset murentavat finanssipoliittista uskottavuutta. Inflaatio kiihtyi tavoitetta korkeammaksi. Julkisten palvelujen digitalisoinnin, taloudellisen osallisuuden ja työsuojelutarkastusten lisääntyminen hyödyttivät liiketoimintaympäristöä ja talouden virallistamista, mutta epävirallisen talouden osuus on edelleen merkittävä. Julkinen kuuleminen on edelleen vähäistä. Albania saavutti jonkin verran edistystä ja on jossain määrin valmistautunut selviytymään kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa. Energia- ja liikenneinfrastruktuurissa, digitalisaatiossa ja koulutuksessa tapahtui parannuksia, mutta yrittäjyyteen ja teknologiaan liittyvä tietotaito on edelleen vähäistä. Inhimillistä ja fyysistä pääomaa koskevat investointitarpeet jäivät täyttämättä, osaamisessa ja koulutuksessa on edelleen puutteita, ja T&K-menot ovat vähäisiä. Viennin yksipuolisuus lisää maan haavoittuvuutta ulkoisille häiriöille. Alueellinen yhdentyminen ja vienti lisääntyivät, mutta ne eivät edelleenkään vastaa sitä, mihin maa pystyisi.

Albania on valmistautunut kohtuullisesti julkisten hankintojen alalla, ja se edistyi siinä hyvin hyväksymällä lisää täytäntöönpanolainsäädäntöä ja ottamalla käyttöön sähköisen muutoksenhaku- ja kantelujärjestelmän. Albania on valmistautunut kohtuullisesti myös tilastojen alalla, jolla se edistyi vähän EKT 2010 -standardeihin mukautumisessa ja tilastojen nopeammassa julkaisemisessa ja toimittamisessa Eurostatille. Väestönlaskentaa koskevaa lakia on kuitenkin jälleen lykätty. Albania on valmistautunut kohtuullisesti useimmilla varainhoidon valvonnan osa-alueilla, joilla se edistyi jonkin verran erityisesti julkisen varainhoidon sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen osalta.

Albania on valmistautunut kohtuullisesti useimmilla sisämarkkinoiden osa-alueilla eli tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaan liikkuvuuden, yhtiöoikeuden ja kilpailupolitiikan osalta. Sama pätee rahoituspalveluihin ja immateriaalioikeuksia koskevaan lainsäädäntöön. Ne ovat molemmat lukuja, joissa maa on edistynyt hyvin järjestämättömien lainojen vähentämisen sekä tekijän- ja teollisoikeuksia koskevan lainsäädännön hyväksymisen ansiosta. Albania on edistynyt jonkin verran hyväksymällä uuden ulkomaalaislain ja panemalla täytäntöön joitain Moneyvalin raportissa esitettyjä suosituksia. Kilpailupolitiikan alalla valtiontukiviranomaisesta on kuitenkin tehtävä riippumaton, ja sille on osoitettava riittävät resurssit. Kuluttajansuojaan ja terveyden suojeluun liittyvät valmistelut ovat alkuvaiheessa, ja niissä edistyminen on ollut vähäistä.

Albania on saavuttanut kohtalaisen valmistautumisen tason monilla kilpailukykyyn ja osallistavaan kasvuun liittyvillä aloilla eli digitalisaation ja median, verotuksen, talous- ja rahapolitiikan, yritys- ja teollisuuspolitiikan sekä koulutuksen ja kulttuurin aloilla. Sama pätee tulliliittoon, jossa sovelletaan Paneurooppa–Välimeri-alkuperäsääntöjä. Myös tavaroiden salakuljetuksen ja tuoteväärennösten torjunnasta vastaavia elimiä vahvistetaan, ja niiden keskinäinen yhteistyö on parantunut. Veroarmahduksen ja rikosoikeudellisen armahduksen käyttöönotto EU:n ja Moneyvalin suositusten vastaisesti voisi vaarantaa tällä alalla ja rahanpesun torjunnassa saavutetun edistyksen. Albania on valmistautunut jossain määrin sosiaalipolitiikan ja työllisyyden sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla. Albania on edistynyt jonkin verran koulutuksessa etenkin hyväksymällä uuden kansallisen koulutusstrategian ja toimintasuunnitelman vuosille 2021–2026. Sen sijaan talous- ja rahapolitiikan alalla edistyminen oli vähäistä.

Vihreään toimintaohjelmaan ja kestäviin yhteyksiin liittyvistä aloista Albania on valmistautunut kohtuullisesti energian, ympäristön ja ilmastonmuutoksen aloilla. Se on valmistautunut jossain määrin liikennepolitiikan ja Euroopan laajuisten verkkojen alalla, ja liikenne- ja energiaverkkojen kehittämisessä edistyttiin jonkin verran. Albania edistyi pelastuspalvelun osalta ja on valmis liittymään unionin pelastuspalvelumekanismiin. Maa on edistynyt vain vähän muilla tähän temaattiseen kokonaisuuteen kuuluvilla aloilla, ja toimia alusten lippuvaltiovalvontaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi on jatkettava. Vesihuoltoa, kemikaaleja ja ympäristörikoksia koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamisessa EU:n säännöstön kanssa edistyttiin vähän. Biologiseen monimuotoisuuteen ja luonnonsuojeluun kohdistuviin strategisten investointien vaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota. Tämä kokonaisuus ja siihen liittyvät uudistukset ovat merkittävällä tavalla kytköksissä Albanian talousuudistusohjelmaan, komission laatimaan talous- ja investointisuunnitelmaan ja Länsi-Balkanin vihreään toimintaohjelmaan, jonka Albania hyväksyi joulukuussa 2020.

Albania on valmistautunut jossain määrin suurimmalla osalla luonnonvaroihin, maatalouteen ja koheesioon liittyvistä aloista eli maatalouden ja maaseudun kehittämisen, elintarvikkeiden turvallisuuden, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan, kalastuksen sekä varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten osalta. Maa on valmistautunut kohtuullisesti aluepolitiikan ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisen osalta. Albania on edistynyt jonkin verran maatalouden ja maaseudun kehittämisen osalta etenkin ottamalla käyttöön maatilarekisterin ja parantamalla maaseudun kehittämistä koskevia hallinnollisia valmiuksia. Hyvää edistymistä havaittiin kalastuksen alalla, jolla alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS) on edelleen käytössä, ja kalastusalusten toiminnan seurantaan ja raportointiin on osoitettu henkilöresursseja. Välimeren yleisen kalastuskomission (GFCM) sopimuspuolena Albania panee pyyntiponnistusta koskevat suositukset täytäntöön täysimääräisesti. Varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten osalta edistymistä tapahtui jonkin verran. Edistyminen oli sitä vastoin vähäistä elintarvikkeiden turvallisuuden, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan, aluepolitiikan ja rakennepolitiikan välineiden yhteensovittamisen osalta. Tältä osin on parannettava virastojen välistä koordinointia liittymistä valmistelevan tuen osalta ja ratkaistava komission talous- ja investointisuunnitelmaan sisältyvien infrastruktuurihankkeiden strategista suunnittelua, täytäntöönpanoa ja seurantaa koskeviin valmiuksiin liittyvät kysymykset.

Albania on saavuttanut hyvän valmistautumisen tason ulkosuhteiden sekä ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan aloilla. Neuvottelujen ulkosuhteita koskevan luvun osalta Albania edistyi jonkin verran, kun se jatkoi lainsäädännön yhdenmukaistamista kaksikäyttötuotteiden alalla ja CEFTAn lisäpöytäkirjojen täytäntöönpanoa. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta Albania mukautui edelleen täysin kaikkiin asiaankuuluviin EU:n päätöksiin ja julkilausumiin, myös EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin, jotka otettiin käyttöön sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt provosoimattomasti Ukrainaan. Albania on ollut YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuva jäsen tammikuusta 2022 lähtien ja osallistunut aktiivisesti sääntöihin perustuvan kansainvälisen järjestyksen edistämiseen ja puolustamiseen.

Bosnia ja Hertsegovina

Kun tarkastellaan jäsenyyden poliittisia arviointiperusteita, Serbitasavallassa toimivat puolueet estivät valtiollisten lainsäädäntö- ja toimeenpanoelinten toiminnan kevääseen 2022 saakka. Tämä johti uudistusten lähes täydelliseen pysähtymiseen kyseisenä ajanjaksona. Federaatiohallitus jatkoi koko kauden 2018–2022 toimitushallituksena. Huomattavan osan raportointijaksosta Serbitasavalta pyrki yksipuolisesti ottamaan valtiolle kuuluvaa toimivaltaa (esimerkiksi verotuksen, oikeuslaitoksen, puolustuksen ja turvallisuuden aloilla) ja purkamaan valtion instituutioita. Tämä vaarantaa maan EU-jäsenyysnäkymät, kuten komission lausunnossa todetaan. Joitain lainsäädäntötoimia toteutettiin Serbitasavallan irrottamiseksi keskeisistä valtion elimistä ja rinnakkaisten elinten perustamiseksi entiteetin tasolla; näiden lakien täytäntöönpano on keskeytetty, ja niiden perustuslainmukaisuutta arvioidaan parhaillaan.

Parlamentissa edustettuina olevat puolueet eivät päässeet yhteisymmärrykseen perustuslaki- ja vaaliuudistuksista, joiden tarkoituksena on saattaa perustuslaki Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaiseksi, kuten asiassa Sejdić-Finci ja siihen liittyvissä asioissa annetuissa tuomioissa edellytetään. Näin siitä huolimatta, että EU ja Yhdysvallat ovat antaneet voimakkaan tukensa keskusteluille. Vaaleja koskevien normien parantamiseksi esitetyt muutokset hylättiin parlamentissa. Useita perustuslakituomioistuimen päätöksiä ei ole vielä pantu täytäntöön kokonaan. Ministerineuvosto ei ryhtynyt toimiin kansallisen ohjelman kehittämiseksi EU:n säännöstöön mukautumista varten. Poliittisen jarrutuksen vuoksi valtiovarainministeriö vaikeutti lokakuun 2022 vaalien sujuvaa järjestämistä olemalla myöntämättä niihin tarvittavia varoja. Parlamenttivaalit pidettiin 2. lokakuuta 2022. Etyjin/ODIHR:n alustavien havaintojen mukaan vaalit olivat yleisesti ottaen kilpaillut ja hyvin järjestetyt. Niitä leimasivat kuitenkin epäluottamus julkisiin instituutioihin ja etnistä vastakkainasettelua lisäävä retoriikka. Samana päivänä korkea edustaja vaati merkittäviä muutoksia federaation perustuslakiin ja Bosnia ja Hertsegovinan vaalilainsäädäntöön. Niiden tarkoituksena on ratkaista useita toimintaan liittyviä ongelmia ja vauhdittaa viranomaisten perustamista. Kansalaisyhteiskuntaa tukevan toimintaympäristön varmistamisessa ei tapahtunut edistystä. Serbitasavallan viranomaiset ja puolueet puolsivat neutraalia kantaa Venäjän Ukrainaan kohdistamaan hyökkäykseen. Ne vastustivat sitä, että maa mukautuu EU:n julkilausumiin, ja jarruttivat Venäjää vastaan käyttöön otettujen rajoittavien toimenpiteiden täysimääräistä täytäntöönpanoa. Presidenttineuvosto ratifioi useita kansainvälisiä sopimuksia, jotka koskivat esimerkiksi IPA III -välinettä, Horisontti Eurooppa- ja Luova Eurooppa -puiteohjelmia sekä unionin pelastuspalvelumekanismia.

Bosnia ja Hertsegovina on alkuvaiheessa julkishallinnon uudistamisen valmistelussa ja saavutti tässä vähän edistystä. Myönteisiä toimia toteutettiin julkisen varainhoidon alalla: i) hyväksyttiin kattava ja maanlaajuinen julkisen varainhoidon strategia, joka on nyt pantava täytäntöön; ii) aloitettiin julkisen varainhoidon strategioiden täytäntöönpano kaikilla hallintotasoilla; iii) valtion instituutiot paransivat ammatillista koulutusta joiltakin osin; ja iv) federaatio muutti hallinnollisia menettelyjään. Julkishallinnon uudistamista ohjaavan poliittisen päätöksentekoelimen puute, toimintasuunnitelman riittämätön täytäntöönpano ja riittämättömät valmiudet edistää julkishallinnon uudistusohjelmaa kuitenkin heikentävät julkishallinnon asianmukaista toimintaa kaikilla hallinnon tasoilla. Virkamiessäädöksiä ei ole yhdenmukaistettu keskenään eikä ansioperusteisten periaatteiden kanssa. Henkilöstöhallinnon seuranta ei myöskään mahdollista mahdollisten sääntöjenvastaisuuksien tarkastamista. Lausunnon tärkeimmän tavoitteen nro 14 mukaisesti Bosnia ja Hertsegovinan on saatettava päätökseen julkishallinnon uudistuksen keskeiset vaiheet varmistamalla ammattimainen ja epäpoliittinen virkamieskunta ja maanlaajuisesti yhteensovitettu lähestymistapa poliittiseen päätöksentekoon. Samalla on perustettava poliittinen päätöksentekoelin ohjaamaan julkishallinnon uudistamista.

Oikeuslaitoksen suhteen Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat alkuvaiheessa. Tällä alalla ei tapahtunut edistymistä raportointijaksolla. Oikeuslaitoksen riippumattomuus ja puolueettomuus eivät kohentuneet. Toimeenpano- ja lainsäädäntöviranomaiset eivät ottaneet käyttöön lisätakeita. Tuomareiden ja syyttäjien nimittämistä, kurinpidollista vastuuta, uralla etenemistä ja eturistiriitoja koskevien sääntöjen soveltaminen on epäjohdonmukaista, ja siinä käytetään liian laajaa harkintavaltaa. Bosnia ja Hertsegovinan ylin syyttäjä ja Serbitasavallan ylin syyttäjä alennettiin kurinpitorikkomusten vuoksi raportointijakson aikana. Parlamentti hylkäsi korkean tason tuomari- ja syyttäjäneuvostosta annettuun lakiin ehdotetut lahjomattomuutta koskevat muutokset, joilla luotaisiin uskottava ja tiukka järjestelmä oikeuslaitoksen viranhaltijoiden varallisuusilmoitusten tarkistamiseksi. Serbitasavalta teki lainsäädäntöaloitteen erillisen tuomari- ja syyttäjäneuvoston perustamiseksi entiteetissä; jos aloite hyväksytään, se olisi oikeusjärjestyksen ja perustuslain vastainen. Tarvitaan kiireellisiä toimenpiteitä kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi oikeuslaitokseen ja oikeuslaitoksen lahjomattomuuden vahvistamiseksi. Oikeuslaitoksen uudistamista koskevan poliittisen sitoutumisen puute ja oikeusjärjestelmän heikko toiminta heikentävät kansalaisten mahdollisuuksia käyttää oikeuksiaan ja korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa.

Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat alkuvaiheessa / maa on valmistautunut jossain määrin. Tällä alalla ei tapahtunut edistymistä raportointijaksolla. Parlamentti hylkäsi eturistiriitoja koskevan lain. Poliittiset johtajat ja oikeudelliset instituutiot eivät pystyneet torjumaan laajalle levinnyttä korruptiota. Ne estivät aktiivisesti edistymisen, minkä seurauksena edistyminen pysähtyi pitkäksi aikaa ja havaittavissa oli yhä enemmän merkkejä poliittisen prosessin hyväksikäytöstä. Edistymisen pysähtyminen kaikilla tasoilla lisää taantumisen riskiä. Poliittisten johtajien ja oikeudellisten instituutioiden on korjattava tilanne pikaisesti. Vaikka raportointijaksolla korkean tason korruptiosta onkin nostettu joitain syytteitä, korruption estämistä ja tukahduttamista (myös korkealla tasolla) koskevat tulokset ovat yleisesti ottaen edelleen heikkoja. Tämä johtuu toiminnan tehottomuudesta ja poliittisesta väliintulosta. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjuvien lainvalvontaviranomaisten operatiivisessa yhteistyössä on systeemisiä puutteita. Tämä johtuu rikoslainsäädännön yhdenmukaistamisen puutteesta, heikosta eri välisestä koordinoinnista ja tiedustelutietojen hyvin vähäisestä vaihdosta. Maassa toimivat rikollisjärjestöt hyödyntävät lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia porsaanreikiä. Poliisi on altis poliittiselle ohjaukselle. Talousrikosten tutkinta ja omaisuuden takavarikointi on myös varsin tehotonta. Ennakoiva lähestymistapa on edelleen olennaisen tärkeä, jotta estetään rikollisten soluttautumista poliittisiin, oikeudellisiin ja taloudellisiin järjestelmiin. Europolin kanssa tehtävästä yhteistyöstä vastaava yhteyspiste ei ole edelleenkään toiminnassa; sen valmistelut ovat käynnissä. Systemaattista yhteistyötä Eurojustin kanssa ei tehdä. Bosnia ja Hertsegovinan on jatkettava toimia terrorismin ja huumekaupan torjunnan alalla ja parannettava siihen liittyviä valmiuksiaan. EU:n säännöstön mukainen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva uusi laki on hyväksyttävä pikaisesti.

Vaikka perusoikeuksia koskeva oikeudellinen ja institutionaalinen kehys on otettu pääpiirteissään käyttöön, kokonaisvaltaista strategiakehystä ei ole. Romanien sosiaalista osallisuutta koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen huhtikuussa 2022 ja hlbtiq-henkilöiden oikeuksia koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen heinäkuussa 2022 ovat myönteisiä toimia tältä osin. Tarvitaan kuitenkin merkittäviä uudistuksia, jotta kaikki kansalaiset voivat käyttää poliittisia oikeuksiaan ja jotta voidaan varmistaa syrjimätön, osallistava ja laadukas koulutus kaikille ja päästään eroon ”kaksi koulua saman katon alla” -käytännöstä. Sananvapauden ja tiedotusvälineiden vapauden takaamisessa suojelemalla toimittajia uhkilta ja väkivallalta ja varmistamalla yleisradiotoiminnan rahoituksen kestävyys ei tapahtunut edistymistä. Haasteita esiintyy yhä kokoontumisvapauden osalta, varsinkin Serbitasavallassa.

Bosnia ja Hertsegovina on tehostanut merkittävästi toimiaan muuttoliikkeen hallinnan parantamiseksi. Turvallisuudesta vastaava ministeriö jatkoi toimia parantaakseen toiminnan yhteensovittamista paikallisviranomaisten kanssa ja tehosti kansainvälistä yhteistyötä. Merkittävät heikkoudet vaikeuttavat kuitenkin edelleen tarvittavan avun antamista. Bosnia ja Hertsegovinan on hyväksyttävä kiireellisesti muuttoliikestrategia ja siihen liittyvä toimintasuunnitelma, tehostettava toimia turvapaikan saannin varmistamiseksi ja vahvistettava rajaturvallisuutta.

Taloudellisten arviointiperusteiden osalta Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut toimivan markkinatalouden luomiseksi ovat vielä alkuvaiheessa. Yhteistyö ja taloudellisen päätöksenteon koordinointi valtiotasolla ja entiteettien sisällä ovat heikentyneet entisestään. Tämän seurauksena maan sisämarkkinat ovat yhä pirstoutuneet. Maan talousuudistusohjelmaan ei sisälly riittävästi uskottavia maanlaajuisia toimia tärkeimpien rakenteellisten taloushaasteiden ratkaisemiseksi. Nämä haasteet liittyvät liiketoimintaympäristöön, epäviralliseen talouteen, julkisiin yrityksiin, vihreään ja digitaaliseen siirtymään sekä työttömyyteen. Talouden suorituskyky on edelleen heikompi kuin se voisi olla, koska päätöksentekoa haittaavat poliittinen pattitilanne, liiallinen lyhytnäköisyys ja se, ettei keskitytä kasvua tukeviin politiikkatoimiin.

Bosnia ja Hertsegovina on edelleen alkuvaiheessa, kun on kyse kyvystä selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, eikä se edistynyt merkittävästi tällä alalla. Koulutuksen laatu on pysynyt heikkona, eikä liikenne- ja energiainfrastruktuurin parantamiseksi ole ryhdytty riittäviin toimiin. Kaupan ja liikenteen suhteellinen taloudellinen merkitys (arvonlisäyksenä) kasvoi vahvan ulkoisen kysynnän seurauksena, kun taas julkisen sektorin osuus taloudesta oli samalla mittarilla hieman pienempi.

Mitä tulee kykyyn selviytyä EU:n jäsenyysvelvoitteista, Bosnia ja Hertsegovinan valmistelut ovat alkuvaiheessa / maa on jossain määrin valmistautunut. Maan on tehostettava merkittävästi lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n säännöstöön ja pantava tarvittava lainsäädäntö täytäntöön ja valvottava sen noudattamista. EU:n säännöstön eri lukujen suhteen tapahtui raportointijaksolla vain vähän tai ei lainkaan edistystä.

Bosnia ja Hertsegovina on valmistautunut jossain määrin ja edistynyt jonkin verran julkisten hankintojen alalla, sillä elokuussa hyväksytyt muutokset ovat lähentäneet lainsäädäntöä edelleen EU:n säännöstöön. Tämä on ensimmäinen tärkeä askel 12. kesäkuuta tehtyihin sitoumuksiin nähden ja edistää keskeisen tärkeimmän tavoitteen nro 7 saavuttamista. Tilastojen osalta edistyttiin vain vähän: seuraavan väestönlaskennan valmisteluissa ei ole juurikaan edistytty ja makrotaloudellisten tilastojen tuottaminen poikkeaa edelleen EU:n säännöstöstä. Maa edistyi jonkin verran varainhoidon sisäisessä valvonnassa, sillä molemmissa entiteeteissä hyväksyttiin strategioita.

Merkittäviä toimia tarvitaan oikeudellisen kehyksen mukauttamiseksi koko maassa sisämarkkinoita koskevaan EU:n säännöstöön (tavaroiden, työntekijöiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus, yhtiöoikeus, immateriaalioikeudet, kilpailupolitiikka ja rahoituspalvelut, kuluttajansuoja ja terveyden suojelu). Bosnia ja Hertsegovina edistyi tässä temaattisessa kokonaisuudessa vain vähän tai ei lainkaan. Erilaiset menettelyt ja lainsäädäntö entiteettien välillä luovat esteitä kilpailukyvylle ja kasvulle. Bosnia ja Hertsegovinan olisi vahvistettava rahoitusvakautta parantamalla asiaankuuluvien viranomaisten välistä koordinointia ja perustamalla rahoitusvakausrahasto osana pankkialan kriisinratkaisukehystä. Tämä temaattinen kokonaisuus on keskeisessä asemassa Bosnia ja Hertsegovinan valmisteluissa EU:n sisämarkkinoiden vaatimusten täyttämiseksi ja erittäin tärkeä varhaisen yhdentymisen ja yhteisten alueellisten markkinoiden kehittämisen kannalta.

Bosnia ja Hertsegovina edistyi vain vähän tai ei lainkaan useimmilla kilpailukyvyn ja osallistavan kasvun aloilla (verotus, digitalisaatio ja media, sosiaalipolitiikka ja työllisyys, yritys- ja teollisuuspolitiikka, tiede ja tutkimus, koulutus ja kulttuuri) ja jonkin verran tulliliiton alalla. Maa on taantunut muilla aloilla (talous- ja rahapolitiikassa), joilla se on alkuvaiheessa tai jossain määrin valmistautunut. Nämä alat ovat merkittävällä tavalla kytköksissä maan talousuudistusohjelmaan. Bosnia ja Hertsegovinan on toteutettava sosioekonomisia uudistuksia, joilla puututaan rakenteellisiin heikkouksiin (kuten heikkoon kilpailukykyyn ja korkeaan työttömyyteen) sekä covid-19-pandemian seurauksiin.

Bosnia ja Hertsegovina on edistynyt jonkin verran tai vain vähän vihreän toimintaohjelman ja kestävien yhteyksien temaattisessa kokonaisuudessa, jossa maa on alkuvaiheessa energia-, ympäristö- ja ilmastonmuutoskysymysten osalta. Maa on valmistautunut jossain määrin liikenteen ja Euroopan laajuisten verkkojen alalla. Maassa tarvitaan lisätoimia yhteyksien uudistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi Euroopan laajuista liikenneverkkoa (TEN-T) ja Euroopan laajuisia energiaverkkoja (TEN-E) koskevien asetusten kanssa. Vihreä siirtymä ja kestävät yhteydet ovat keskeisiä taloudellisen yhdentymisen kannalta alueen sisällä ja EU:n kanssa. Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman 3 ja vihreän toimintaohjelman 4 täytäntöönpanoa on nopeutettava. Bosnia ja Hertsegovina paransi merkittävästi pelastuspalvelujärjestelmäänsä ja osoitti selkeää sitoutumista katastrofien hallintaan; syyskuussa 2022 maa liittyi unionin pelastuspalvelumekanismiin täysjäsenenä.

Bosnia ja Hertsegovina ei edistynyt luonnonvarojen, maatalouden ja koheesion aloilla (maatalous ja maaseudun kehittäminen, elintarvikkeiden turvallisuus, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikka, kalastus sekä varainhoitoa ja talousarviota koskevat säännökset), joilla sen valmistelut ovat enimmäkseen alkuvaiheessa. Maan on tehostettava toimiaan maaseudun kehittämistä koskevan maanlaajuisen strategian valmistelemiseksi ja hyväksymiseksi vuoden 2021 jälkeiselle ajalle, elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikkaa koskevan lainsäädäntönsä yhdenmukaistamiseksi ja hallinnollisten valmiuksiensa vahvistamiseksi. Lisätoimia tarvitaan myös koko maan kattavan kalastus- ja vesiviljelystrategian valmistelemiseksi ja hyväksymiseksi sekä tiedonkeruun yhdenmukaistamiseksi. Bosnia ja Hertsegovinan olisi lisäksi aloitettava maanlaajuisen aluekehitysstrategian valmistelu.

Bosnia ja Hertsegovina on jossain määrin valmistautunut ulkosuhteita koskevaan temaattiseen kokonaisuuteen, ja se on edistynyt siinä jonkin verran erityisesti parantamalla mukautumistaan EU:n ulkopoliittisiin lausuntoihin ja rajoittaviin toimenpiteisiin; mukauttamisaste kasvoi 81 prosenttiin elokuun 2022 loppuun mennessä. Maan on pantava täytäntöön kaupan helpottamista sekä kauppaa ja palveluja koskevat Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen (CEFTA) lisäpöytäkirjat ja hyväksyttävä nopeasti riitojenratkaisua koskeva lisäpöytäkirja. Bosnia ja Hertsegovina jatkoi aktiivista osallistumista alueelliseen yhteistyöhön ja hyvien naapuruussuhteiden ylläpitämistä.

Bosnia ja Hertsegovina sai liittymistä valmistelevasta tukivälineestä 2021–2027 (IPA III) 73 miljoonaa euroa vuonna 2021. Varoilla tuettiin muuttoliikkeeseen ja rajaturvallisuuteen, vaaliprosessiin, energiaan, liikenteeseen, työllisyyteen ja sosiaaliseen suojeluun sekä yksityiseen sektoriin ja aluekehitykseen liittyviä ohjelmia. Nämä ensimmäiset ohjelmat, joita täydennetään useita maita koskevilla ohjelmilla, edistävät merkittävästi Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman ja vihreän toimintaohjelman täytäntöönpanon käynnistämistä. Koko maan kattavien alakohtaisten strategioiden hyväksyminen on edelleen keskeinen edellytys sille, että Bosnia ja Hertsegovina voi tulevaisuudessa hyödyntää täysimääräisesti IPA-rahoitusta.

Kosovo

Raportointijakso osui päällekkäin Vetëvendosje-puolueen johtaman hallituksen ensimmäisen täyden vuoden kanssa. Kosovo oli poliittisesti vakaa, ja hallituksella oli vahva enemmistö parlamentissa.

Kahtiajakautunut poliittinen ilmapiiri ja vaikeudet päätösvaltaisuuden saavuttamisessa ovat edelleen vaikuttaneet kielteisesti parlamentin työhön, vaikka hallituksella on tukenaan vahva enemmistö. Tämä johtuu osittain siitä, että enemmistö on hallinnoinut lainsäädäntöohjelmaa huonosti, mutta myös siitä, että opposition jäsenet pidättyivät äänestämästä estääkseen lainsäädännön hyväksymisen.

Vuoden 2021 kunnallisvaalit olivat kaiken kaikkiaan hyvin järjestetyt, läpinäkyvät ja kilpaillut. Kosovon vaaliprosessia on yhä vahvistettava kokonaisvaltaisesti, jotta voidaan ratkaista koko vaalisykliin liittyvät pitkään jatkuneet puutteet, joita EU:n vaalitarkkailuvaltuuskunnat ovat tunnistaneet vuodesta 2014 lähtien.

Kosovon pohjoisosan tilanne on edelleen haastava erityisesti korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja sananvapauden osalta.

Julkishallinnon uudistamiseen on valmistauduttu jossain määrin, mutta siinä on edistytty vain vähän. Huomattavaa on, että joitakin tärkeitä edistysaskelia otettiin laatimalla julkishallinnon uudistamista ja julkista varainhoitoa koskevat kokonaisvaltaiset strategiat vuosiksi 2022–2026, hyväksymällä lainsäädäntöä julkisten virastojen järkeistämistä koskevan ensimmäisen aallon toteuttamiseksi ja käynnistämällä uuden palkkalain laadinta. Julkishallinnon uudistamista koskevan nykyisen lainsäädäntökehyksen täytäntöönpanossa on edistytty vain vähän.

Kosovo on edelleen alkuvaiheessa toimivan oikeusjärjestelmän kehittämisessä. Vaikka edistymistä on tapahtunut jonkin verran, oikeudenkäyttö on edelleen kokonaisuudessaan hidasta, tehotonta ja altis sopimattomalle vaikuttamiselle. Oikeusvaltiostrategian ja sen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon aloittamiseksi ja syyttäjälaitosta koskevan lainsäädäntökehyksen uudistamiseksi on ryhdytty toimiin muuttamalla Kosovon syyttäjäneuvostoa koskevaa lakia. Oikeuslaitosta olisi uudistettava ennen kaikkea parantamalla olemassa olevien välineiden täytäntöönpanoa oikeuslaitoksen lahjomattomuuden, riippumattomuuden ja tehokkuuden turvaamiseksi. Hallituksen sitoumus panna täysimääräisesti täytäntöön Venetsian komission lausunto tuomareiden ja syyttäjien taustojen selvittämistä koskevasta konseptiasiakirjasta tiiviissä yhteistyössä EU:n kanssa on tervetullut.

Korruption torjunnan suhteen valmistelut ovat Kosovossa alkuvaiheessa / siihen on valmistauduttu jossain määrin. Raportointijaksolla edistyttiin jonkin verran korruption vastaisen merkittävän lainsäädännön hyväksymisessä. Yleisen oikeudellisen kehyksen täytäntöönpanoa on parannettava. Ponnisteluja on jatkettava ennakoivan tutkinnan, lainvoimaisten tuomioiden määrän ja varojen lopullisesti menetetyksi tuomitsemisen lisäämiseksi. Maassa tarvitaan tähän mennessä toteutetuista toimista huolimatta vahvaa poliittista tahtoa systeemisiin korruptioriskeihin puuttumiseksi ja tiukkoja rikosoikeudellisia toimia korkean tason korruption kitkemiseksi.

Kosovon valmistelut järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ovat alkuvaiheessa, ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien tapausten tutkinnassa ja syytteeseenpanossa on edistytty vain vähän. Rikoslaissa ja laajennettuja takavarikointivaltuuksia koskevassa laissa säädettyjä tehokkaita työkaluja ei vielä hyödynnetä täysipainoisesti. Järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi toteutettiin useita onnistuneita operaatioita, joihin liittyi kansainvälistä ja rajat ylittävää yhteistyötä. Järjestäytyneen rikollisuuden torjunta Kosovon pohjoisosassa on edelleen haastavaa.

Terrorismin torjunnassa ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän torjunnassa ja ehkäisemisessä on edistytty jonkin verran EU:n ja Kosovon täytäntöönpanojärjestelyssä asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Järjestely liittyy Länsi-Balkanin yhteiseen terrorisminvastaiseen toimintasuunnitelmaan. Kosovon viranomaisten on tehostettava toimiaan rahanpesun torjumiseksi, ja asiaa koskeva laki olisi saatettava vastaamaan EU:n säännöstöä ja kansainvälisiä normeja. Oikeudellinen kehys takaa pääpiirteissään ihmis- ja perusoikeuksien suojelun eurooppalaisten normien mukaisesti. Kosovo osoitti olevansa sitoutunut puuttumaan sukupuolten väliseen epätasa-arvoon. Lisätoimia tarvitaan vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, kuten romanien 5 , aškaalien ja asuinsijoiltaan siirtymään joutuneiden henkilöiden, oikeuksien takaamiseksi, sukupuolten tasa-arvon toteutumiseksi käytännössä ja kulttuuriperinnön suojelun edistämiseksi. Lastensuojelulain täytäntöönpanoa koskevien hallinnollisten ohjeiden puuttuminen haittaa edistymistä tällä alalla. Kosovo on valmistautunut jossain määrin sananvapauden osalta, ja tiedotusvälineiden toimintaympäristö on Kosovossa moniarvoinen ja aktiivinen. Toimittajiin kohdistuvat julkiset mustamaalauskampanjat, uhkailut ja fyysiset hyökkäykset ovat kuitenkin yhä huolenaihe. Taloudellinen riippuvuusaltistaa tiedotusvälineet, myös yleisradioyhtiöt, poliittiselle ja liikemaailman toimijoiden vaikuttamiselle.

Kosovon viranomaiset jatkoivat edistymistä muuttoliikkeen hallinnassa. Muuttoliikkeen hallintaa ja turvapaikka-asioita olisi edelleen vahvistettava.

Kosovo edistyi jonkin verran taloudellisten arviointiperusteiden täyttämisessä. Valmistelut toimivan markkinatalouden luomiseksi ovat alkuvaiheessa. Talous osoittautui selviytymiskykyiseksi pandemian aikana. Pitkäaikaiset rakenteelliset haasteet, kuten laajalle levinnyt epävirallinen talous, korruption yleisyys ja yleisesti heikko oikeusvaltio, vaikeuttavat kuitenkin edelleen yksityisen sektorin toimintaa.

Vaikka finanssipoliittisten sääntöjen soveltaminen keskeytettiin vuonna 2020, talouden elpyminen ja virallisen talouden osuuden kasvu johtivat verotulojen voimakkaaseen kasvuun ja pieneen julkisen talouden alijäämään vuonna 2021. Hyödykkeiden hintojen nousun vuoksi inflaatio kiihtyi huomattavasti. Rahoitusala pysyi vakaana, ja luotonanto jatkoi kasvuaan. Vahvasta poliittisesta vastustuksesta huolimatta hallitus harjoitti maltillista finanssipolitiikkaa sotaveteraanien eläkkeiden ja Kosovon eläkesäätiön suhteen.

Mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Kosovo saavutti vain vähän edistystä ja valmistelut ovat alkuvaiheessa. Koulutuksen laadun parantamisessa ja työmarkkinoiden osaamisvajeen korjaamisessa tapahtui vain vähän edistymistä. Kosovo edistyi jonkin verran tieinfrastruktuurin parantamisessa ja uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien lisäämisessä, mutta hiilipohjainen, vanhentunut ja epäluotettava energiahuolto on edelleen huolenaihe. Kosovolta puuttuu edelleen pitkän aikavälin energiastrategia. Kosovo edistyi jonkin verran talouden digitalisoinnissa.

Mitä tulee hyviin naapuruussuhteisiin ja alueelliseen yhteistyöhön, Kosovo jatkoi osallistumistaan useimpien alueellisten foorumien toimintaan. Yleisellä tasolla Kosovo piti yllä hyviä suhteita Albaniaan, Montenegroon ja Pohjois-Makedoniaan. Kosovon ja Bosnia ja Hertsegovinan välisissä virallisissa suhteissa ei ole tapahtunut muutoksia. Bosnia ja Hertsegovina ei tunnusta Kosovon itsenäisyyttä, ja molemmilla mailla on edelleen käytössä tiukka viisumijärjestelmä.

EU:n tukema vuoropuhelu suhteiden normalisoimisesta Serbian kanssa jatkui pääneuvottelijatason säännöllisissä kuukausittaisissa kokouksissa ja 18. elokuuta 2022 järjestetyssä korkean tason tapaamisessa. Osapuolet hyväksyivät energiasopimusten täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman kesäkuussa 2022 ja sopivat elokuussa 2022, että Kosovon ja Serbian välillä pääsee matkustamaan pelkällä henkilökortilla. Kosovon on toimittava rakentavammalla tavalla: sen on tehtävä paljon enemmän kaikkien aiemmin tehtyjen sopimusten täytäntöönpanemiseksi, jotta Serbian kanssa saadaan aikaan kattava ja oikeudellisesti sitova sopimus suhteiden normalisoinnista. Tällainen sopimus on erittäin tärkeä, ja se on tehtävä nopeasti, jotta Kosovo ja Serbia voivat edetä tahoillaan kohti EU-jäsenyyttä.

Raportointijaksolla edistyttiin jonkin verran tilastoja ja varainhoidon valvontaa koskevien eurooppalaisten normien noudattamisessa, kun taas julkisia hankintoja koskevien eurooppalaisten normien noudattamisessa edistyttiin vain vähän. Useimmilla sisämarkkinoihin liittyvillä aloilla Kosovo on valmistautunut jossain määrin, myös kilpailun osalta. Kosovo edistyi raportointijaksolla jonkin verran kaikilla muilla aloilla paitsi kuluttajapolitiikassa ja terveyden suojelussa, joilla se edistyi vain vähän.

Kosovo edistyi jonkin verran kilpailukyvyn ja osallistavan kasvun aloilla (tulli, verotus, talous- ja rahapolitiikka, digitalisaatio ja media, yritys- ja teollisuuspolitiikka, sosiaalipolitiikka ja työllisyys, koulutus ja kulttuuri) ja vähän tutkimuksen alalla.

Länsi-Balkanin vihreän toimintaohjelman ja kestävien yhteyksien osalta Kosovo edistyi jonkin verran liikenteen alalla ja vain vähän energian, ympäristön ja ilmastonmuutoksen aloilla. Luonnonvarojen ja maatalouden alalla Kosovo edistyi jonkin verran elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan aloilla. Maataloudessa se edistyi vain vähän.

Ulkosuhteissa ja kauppapolitiikassa Kosovo edistyi vain vähän raportointijakson aikana, ja niitä koskevat valmistelut ovat alkuvaiheessa. Kosovo ei ole vielä ratifioinut kaupan helpottamista ja palvelukauppaa koskevia Keski-Euroopan vapaakauppasopimuksen lisäpöytäkirjoja. Kosovo otti käyttöön useita maatalouselintarvikkeita koskevia vientirajoituksia ilman perusteluja tai kuulematta komissiota etukäteen.

Kaiken kaikkiaan Kosovon on parannettava hallinnollisia valmiuksiaan ja koordinointia kaikilla aloilla EU:n säännöstön panemiseksi tehokkaasti täytäntöön.

Turkki

Turkin demokraattisten instituutioiden toiminnassa on vakavia puutteita. Demokratian taantuminen jatkui raportointijakson aikana. Presidenttijärjestelmän rakenteellisia puutteita ei korjattu. Euroopan neuvoston ja sen elinten antamien keskeisten suositusten johdosta ei ole ryhdytty toimiin. Parlamentilla ei ollut vieläkään tarvittavia keinoja saattaa hallitusta vastuuseen teoistaan. Vallan keskittämistä presidentille jatkettiin perustuslaillisen rakenteen puitteissa ilman toimeenpano-, lainsäädäntä- ja tuomiovallan asianmukaista ja tosiasiallista erottelua. Keskinäisen valvonnan järjestelmän puuttuessa toimeenpanovallan käyttäjän demokraattinen vastuuvelvollisuus rajoittuu edelleen vaaleihin.

Huolimatta siitä, että poikkeustila lakkautettiin heinäkuussa 2018, voimassa oli edelleen joitakin säännöksiä, joilla myönnettiin hallituksen virkamiehille poikkeuksellisia valtuuksia ja säilytettiin useita poikkeustilan aikaisia rajoituksia. Poikkeustilan aikaisia toimenpiteitä tutkiva lautakunta ei ole saanut päätökseen tutkintaansa tapauksista, jotka koskevat poikkeustilan aikana asetuksella erotettuja virkamiehiä. Turkin parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2021 lakiesityksen, jolla joitain näistä poikkeustilan aikaisista rajoituksista jatketaan vuodella.

Oikeuslaitos syytti edelleen järjestelmällisesti parlamentin oppositiopuolueiden jäseniä väitetyistä terrorismiin liittyvistä rikoksista. Vaaleja ja puolueita koskeva oikeudellinen kehys on edelleen ongelmallinen. Äänikynnystä laskettiin 10 prosentista 7 prosenttiin. Turkki ei ole vielä pannut täytäntöön Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston ja Venetsian komission jäljellä olevia suosituksia.

Valtaapitävä koalitiohallitus painosti oppositiopuolueisiin kuuluvia pormestareita, mikä heikensi paikallisdemokratiaa entisestään. Oppositiopuolueisiin kuuluvat pormestarit joutuivat hallinnollisen ja oikeudellisen tutkinnan kohteeksi. Maan kaakkoisosassa paikallisdemokratian toteutuminen oli edelleen vakavasti estynyt. Kaakkois-Turkissa jatkettiin erotettujen pormestareiden korvaamista hallituksen nimittämillä luottohenkilöillä.

Maan kaakkoisosan tilanne pysyi erittäin huolestuttavana. Turkin parlamentti pidensi lokakuussa 2021 kahdella vuodella armeijan valtuuksia käynnistää rajat ylittäviä terrorismin vastaisia operaatioita Syyriassa ja Irakissa. Turkin hallitus jatkoi paikallisia ja rajat ylittäviä turvallisuus- ja sotilasoperaatioita Irakissa ja Syyriassa. Tilanne säilyi vaikeana Turkin raja-alueilla Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) toistuvien terroritekojen vuoksi. PKK kuuluu edelleen EU:n luetteloon terroritekoihin osallistuneista henkilöistä, ryhmistä ja yhteisöistä. EU tuomitsi yksimielisesti PKK:n hyökkäykset ja ilmaisi solidaarisuutensa uhrien perheille. Hallituksella on perusteltu oikeus ja vastuu torjua terrorismia, mutta on välttämätöntä, että se tapahtuu oikeusvaltioperiaatetta, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kunnioittaen. Terrorismin vastaisten toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia. Kestävään ratkaisuun tähtäävän uskottavan poliittisen rauhanprosessin uudelleen käynnistämiseksi ei ole ryhdytty toimiin.

Vakava taantuminen jatkui kansalaisyhteiskuntaan liittyvissä kysymyksissä. Kansalaisjärjestöihin kohdistui kasvavaa painostusta, ja niiden vapaan toiminnan tila kaventui entisestään, mikä on rajoittanut niiden sananvapautta, yhdistymisvapautta ja kokoontumisvapautta. Joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamisen estämisestä annetun uuden lain hyväksyminen lisäsi kansalaisjärjestöihin kohdistuvia rajoituksia entisestään.

Turvallisuusjoukkojen siviilivalvontaa ei ole vahvistettu. Sotilas-, poliisi- ja tiedustelupalvelujen vastuuvelvollisuus oli edelleen hyvin rajallinen. Turvallisuusinstituutioiden parlamentaarista valvontaa on vahvistettava. Parlamentti pidensi heinäkuussa yleisesikunnan päällikön eläkeikää 67 vuodesta 72 vuoteen: näin virassa oleva yleisesikunnan päällikkö pystyy palvelemaan lisävuoden ilma- ja merivoimien komentajien jäätyä eläkkeelle.

Turkki on valmistautunut julkishallinnon uudistamiseen jossain määrin / kohtuullisesti. Raportointijaksolla ei tapahtunut edistymistä. Maalla ei edelleenkään ole kattavaa julkishallinnon ja julkisen varainhoidon uudistusohjelmaa, eikä hallitus ole aloittanut kattavaa julkishallinnon uudistusta. Hallinnon vastuuvelvollisuus on riittämätön, ja sen henkilöstöhallintoa on parannettava. Poliittisessa päätöksenteossa ei käytetä näyttöön perustuvia menetelmiä eikä osallistavia mekanismeja. Hallinnon politisoituminen jatkui. Naisten edustus julkishallinnon johtotehtävissä pysyi alhaisena.

Valmistelut oikeuslaitoksen osalta ovat alkuvaiheessa. Vuonna 2016 alkanut vakava taantuminen jatkui raportointijaksolla. Huolta aiheuttaa etenkin oikeuslaitoksen riippumattomuuden systeeminen puute sekä tuomareiden ja syyttäjien sopimaton painostus. Huoli siitä, noudattaako oikeuslaitos kansainvälisiä ja eurooppalaisia normeja, kasvoi. Syynä oli erityisesti se, että oikeuslaitos kieltäytyi panemasta täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä. Ihmisoikeuksista vuonna 2021 laaditun toimintasuunnitelman ja oikeuslaitoksen uudistamisesta vuonna 2019 laaditun strategian täytäntöönpanoa jatkettiin. Kummassakaan asiakirjassa ei kuitenkaan puututtu Turkin oikeuslaitoksen merkittäviin puutteisiin, eivätkä ne sisällä suunnitelmia siitä, miten maan oikeusjärjestelmän yleistä toimintaa voitaisiin parantaa merkittävästi. Vain 515 tuomaria tai syyttäjää, jotka erotettiin vallankaappausyrityksen seurauksena, palautettiin virkaan, vaikka useat vapautettiin syytteistä. Objektiivisten, ansioihin perustuvien, yhtenäisten ja ennalta määriteltyjen kriteerien puuttuminen tuomareiden ja syyttäjien nimitys- ja ylennysprosessissa on edelleen huolenaihe.

Turkin valmistelut korruption torjunnassa ovat edelleen alkuvaiheessa, eikä asiassa tapahtunut raportointijaksolla edistymistä. Maassa ei ole perustettu korruptiontorjuntaelimiä sen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. Oikeudellista kehystä ja institutionaalista rakennetta on parannettava, jotta poliittista ja sopimatonta vaikuttamista korruptiotapausten syytteeseenpanossa ja tuomitsemisessa voidaan rajoittaa. Julkisten laitosten vastuuvelvollisuutta ja läpinäkyvyyttä on lisättävä. Se, että Turkilla ei ole korruptiontorjuntastrategiaa eikä siihen liittyvää toimintasuunnitelma, osoittaa, ettei maalla ole tahtoa torjua korruptiota määrätietoisesti. Suurinta osaa Euroopan neuvoston lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO) suosituksista ei ole pantu täytäntöön. Kaiken kaikkiaan korruptio on laajalle levinnyttä ja siksi edelleen huolenaihe.

Turkki on jossain määrin valmistautunut järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, mutta siinä edistyttiin vain vähän. Europolin ja vakavan rikollisuuden ja terrorismin torjunnasta vastaavien Turkin viranomaisten välistä henkilötietojen vaihtoa koskevan kansainvälisen sopimuksen tekeminen on kesken, koska Turkin tietosuojalainsäädäntö ei ole vielä EU:n säännöstön mukainen. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevaa oikeudellista kehystä on vahvistettava rahanpesun ja terrorismin vastaisen toimintaryhmän (FATF) suositusten sekä joukkotuhoaseiden leviämisen rahoittamisen estämisestä annettuun lakiin liittyvien Venetsian komission suositusten mukaisesti.

Tilanne ihmis- ja perusoikeuksien osalta heikkeni entisestään. Monet poikkeustilan aikana käyttöön otetuista toimenpiteistä ovat edelleen voimassa. Oikeudellisella kehyksellä taataan ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen yleisesti ottaen, mutta lainsäädäntö ja sen täytäntöönpano on saatettava vastaamaan Euroopan ihmisoikeussopimusta sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous seurasi edelleen, miten Turkki kunnioittaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta. Se, että Turkki kieltäytyy edelleen panemasta täytäntöön tiettyjä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiä, erityisesti Selahattin Demirtaşin ja Osman Kavalan tapauksissa, aiheuttaa vakavaa huolta siitä, noudattaako oikeuslaitos kansainvälisiä ja eurooppalaisia normeja ja onko Turkki sitoutunut edistämään oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksien kunnioittamista. Rikkomusmenettely, jonka Euroopan neuvosto käynnisti Turkkia vastaan helmikuussa 2022 Kavala-asiassa annetun tuomion täytäntöönpanon laiminlyönnin vuoksi, on jälleen yksi esimerkki siitä, että Turkki on etääntymässä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevista normeista, joihin se on sitoutunut Euroopan neuvoston jäsenenä. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi heinäkuussa, että Turkki ei ole pannut täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Kavala-asiassa vuonna 2019 antamaa tuomiota.

Vuonna 2021 hyväksytyn ihmisoikeuksia koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa jatkettiin, mutta siinä ei puututa kriittisiin ongelmiin eikä se ole johtanut yleisen ihmisoikeustilanteen paranemiseen.

Sananvapauden osalta viime vuosina havaittu vakava taantuminen on jatkunut. Kansalliseen turvallisuuteen ja terrorismin torjuntaan liittyvien rikoslakien täytäntöönpano oli edelleen Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja muiden kansainvälisten normien vastaista ja poikkesi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä. Valtion instituutioiden toteuttamat rajoittavat toimenpiteet ja lisääntyvä painostus oikeudellisin ja hallinnollisin keinoin heikentävät edelleen sananvapautta. Toimittajia, ihmisoikeusaktivisteja, lakimiehiä, kirjailijoita, oppositiopolitiikkoja, opiskelijoita, taiteilijoita ja sosiaalisen median käyttäjiä vastaan nostettiin edelleen rikossyytteitä ja heille annettiin tuomioita.

Kokoontumis- ja yhdistymisvapauden osalta tilanne huononi entisestään. Maassa esiintyi toistuvia kieltoja, kohtuutonta voimankäyttöä ja puuttumista rauhanomaisiin mielenosoituksiin. Mielenosoittajia syytettiin terrorismiin liittyvästä toiminnasta tai mielenosoituksia ja marsseja koskevan lain rikkomisesta, mikä johti tutkintaan, oikeudellisiin menettelyihin ja hallinnollisiin sakkoihin.

Kaikkein vähäosaisimpien ryhmien ja vähemmistöihin kuuluvien oikeudet on suojattava paremmin. Romanit olivat edelleen pitkälti suljettu virallisten työmarkkinoiden ulkopuolelle, ja heidän elinolosuhteensa heikkenivät vakavalla tavalla. Sukupuolistunut väkivalta ja syrjintä sekä vähemmistöihin ja erityisesti homoihin, lesboihin, biseksuaaleihin, transihmisiin, intersukupuolisiin ja queereihin (hlbtiq) kohdistuva vihapuhe ovat edelleen vakava huolenaihe.

Turkki on edistynyt jonkin verran muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikan alalla. EU:n ja Turkin julkilausuma pysyi EU:n ja Turkin välisen yhteistyön tärkeimpänä kehyksenä, ja EU:n ja Turkin välinen muuttoliikeyhteistyö tiivistyi. Iranin vastaisen maarajan valvonta- ja turvaamisvalmiuksien vahvistamisessa edistyttiin jonkin verran. Laittomien muuttajien palauttaminen Kreikan saarilta EU:n ja Turkin julkilausuman mukaisesti on kuitenkin ollut keskeytettynä, maaliskuusta 2020 lähtien. Vuonna 2021 laittomien muuttajien määrät kasvoivat useimmilla reiteillä vuoteen 2020 verrattuna. Kasvu voi johtua osittain siitä, että alueen maiden covid-19-pandemian hillitsemiseksi vuonna 2020 toteuttamia toimenpiteitä on kumottu. Vaikka laittomasti Kreikkaan tulleiden määrä on vähentynyt covid-pandemiaa edeltäviin lukuihin verrattuna, Italiaan ja Kyproksen tasavallan hallituksen hallinnassa oleville alueille laittomasti tulleiden määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuonna ja uusia salakuljetusreittejä on otettu käyttöön. Turkki ei ole vieläkään pannut täytäntöön EU:n ja Turkin välisen takaisinottosopimuksen kolmansien maiden kansalaisiin liittyviä säännöksiä, jotka tulivat voimaan lokakuussa 2017. Laittomien rajanylitysten määrä Turkin ja Kreikan välillä pysyi kaiken kaikkiaan huomattavasti pienempänä kuin ennen EU:n ja Turkin julkilausuman antamista.

Turkki jatkoi merkittäviä ponnisteluja maailman suurimpiin kuuluvan pakolaisyhteisön isännöimiseksi ja sen tarpeisiin vastaamiseksi. Pakolaisavun koordinointivälineen kaikkiaan 6 miljardin euron toimintamäärärahoista oli maksettu 4,7 miljardia euroa kesäkuuhun 2022 mennessä. Tehokkaat kotouttamistoimet ovat tarpeen tilanteessa, jossa pakolaiset oleskelevat maassa pitkiä ajanjaksoja. Muuttajien ja pakolaisten pääsyä julkiseen terveydenhuoltoon olisi parannettava. Jäljellä olevia viisumivapauden edellytyksiä ei täytetty. Turkin on jatkettava lainsäädäntönsä mukauttamista EU:n säännöstöön viisumipolitiikan alalla.

Turkin yksipuolinen ulkopolitiikka oli edelleen ristiriidassa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) painopisteiden kanssa. Tämä johtui erityisesti maan sotilaallisista toimista Syyriassa ja Irakissa ja puutteellisesta mukautumisesta EU:n Venäjään kohdistamiin rajoittaviin toimenpiteisiin. Turkin mukautumisaste EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseen kantoihin oli edelleen hyvin alhainen, 7 prosenttia elokuussa 2022. Turkin sotilaallinen tuki Libyassa, mukaan lukien vierastaistelijoiden lähettäminen maahan, sekä jatkuva IRINI-operaation arvostelu ja yhteistyön puute operaation puitteissa haittaavat EU:n tehokasta osallistumista YK:n asevientikiellon täytäntöönpanoon ja ovat johtaneet ristiriitaisiin lähestymistapoihin Libyassa. Turkki on edelleen ratkaisevan tärkeä toimija Syyrian kriisissä, ja se jakaa EU:n kanssa tavoitteen vakaasta ja vauraasta Syyriasta. Sillä oli kuitenkin edelleen runsaasti joukkoja alueella ja muualla Pohjois-Syyriassa. Pohjois-Syyriasta johtuviin Turkin turvallisuusongelmiin olisi puututtava poliittisin ja diplomaattisin keinoin eikä sotilaallisesti, ja asiassa on kaikilta osin noudatettava kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

Turkki tunnusti Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan sotatilaksi, ja Turkki tuomitsi Venäjän hyökkäyksen. Turkki pani täytäntöön Montreux’n yleissopimuksen, jonka mukaan sota-alusten kulku sallittiin ainoastaan tukikohtiin palaaville aluksille. Turkkilaiset yritykset jatkoivat taisteluvälineiden myyntiä Ukrainaan. Turkin tavoitteena on helpottaa Ukrainan ja Venäjän välisiä neuvotteluja ja pyrkiä lievittämään jännitteitä ja saamaan aikaan tulitauko. Se teki myös diplomaattisen aloitteen ukrainalaisen viljan viennin helpottamiseksi. Ukrainan ja Venäjän Istanbulissa 22. heinäkuuta tekemä sopimus, jota YK ja Turkki tukivat, ei olisi ollut mahdollinen ilman Turkin rakentavaa roolia, ja Turkki myös osallistuu sopimuksen täytäntöönpanon helpottamiseen. Turkki kuitenkin pidättyi mukautumasta Venäjän vastaisiin EU:n pakotteisiin. Turkki on allekirjoittanut yhteisymmärryspöytäkirjan talous- ja kauppasuhteiden kehittämisestä Venäjän kanssa.

EU:n ja Turkin suhteiden parantunut dynamiikkaa, joka on ollut havaittavissa joulukuusta 2020 alkaen itäisen Välimeren tilanteen rauhoituttua, säilyi useita kuukausia ennen jännitteiden jatkumista Egeanmerellä huhtikuussa 2022. Rajoittavien toimenpiteiden kehyksen toisen uudelleentarkastelun johdosta neuvosto jatkoi marraskuussa 2021 järjestelyn voimassaoloa vuodella 12. marraskuuta 2022 saakka. Pakotteita on tällä hetkellä määrätty kahdelle henkilölle. Vaikka Turkki ei ole harjoittanut luvatonta poraustoimintaa itäisellä Välimerellä raportointijakson aikana, jännitteet ovat lisääntyneet. Turkin sota-alukset estivät tutkimustoimintaa laittomasti Kyproksen tasavallan talousvyöhykkeellä. Turkin sotaharjoitukset Kyproksen tasavallan merialueilla jatkuivat. Huolimatta siitä, että kansainvälinen yhteisö ja erityisesti EU tuomitsivat Turkin yksipuoliset toimet, Turkki jatkoi toimiaan Kyproksella sijaitsevan Varoshan aidatun kaupungin avaamiseksi uudelleen.

Turkin on sitouduttava yksiselitteisesti hyviin naapuruussuhteisiin, kansainvälisiin sopimuksiin ja kiistojen rauhanomaiseen ratkaisemiseen YK:n peruskirjan mukaisesti ja tarvittaessa Kansainväliseen tuomioistuimeen turvautuen.

Kesäkuussa 2022 kokoontunut Eurooppa-neuvosto ilmaisi syvän huolensa Turkin viimeaikaisista toistuvista toimista ja lausumista. Se muistutti aiemmista päätelmistään ja maaliskuussa 2021 antamastaan julkilausumasta ja toisti, että Turkin on kunnioitettava kaikkien EU:n jäsenvaltioiden suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta. Se korosti, että Eurooppa-neuvosto odottaa Turkin noudattavan täysin kansainvälistä oikeutta, lieventävän jännitteitä itäisen Välimeren alueellisen vakauden edistämiseksi, edistävän hyviä naapuruussuhteita kestävällä tavalla ja kunnioittavan kansainvälistä oikeutta täysin. Eurooppa-neuvosto on muistuttanut toistuvasti, että vakaa ja turvallinen toimintaympäristö itäisellä Välimerellä ja yhteistyöhön perustuvat molempia osapuolia hyödyttävät suhteet Turkin kanssa ovat EU:n strategisen edun mukaisia. Eurooppa-neuvosto vakuutti jälleen olevansa valmis tekemään Turkin kanssa yhteistyötä erinäisillä yhteisen edun mukaisilla aloilla ja vaiheittaisella, oikeasuhteisella ja peruutettavissa olevalla tavalla edellyttäen, että Turkki täyttää aiemmissa Eurooppa-neuvoston päätelmissä vahvistetut ehdot ja että tilanteen rauhoittuminen itäisellä Välimerellä jatkuu.

Jäsenyyden taloudellisten arviointiperusteiden osalta voidaan todeta, että Turkki on hyvin valmistautunut, mutta raportointijaksolla ei tapahtunut edistystä. Turkin markkinatalouden moitteettoman toiminnan jatkumisesta on edelleen vakavaa huolta, sillä tärkeät tekijät, kuten rahapolitiikan harjoittaminen sekä institutionaalinen ja sääntely-ympäristö, ovat taantuneet. Talous elpyi voimakkaasti covid-19-kriisin jäljiltä: 11,4 prosenttia vuonna 2021 ja yli 7 prosenttia vuoden 2022 alkupuoliskolla Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen seurauksista huolimatta. Maan liian löyhä rahapolitiikka ja politiikan uskottavuuden puute ovat heikentäneet liiraa ja nostaneet virallisen inflaation korkeimpaan lukemaansa kahteen vuosikymmeneen eli yli 80 prosenttiin. Tuontihyödykkeiden korkeammat hinnat kasvattivat ulkoista epätasapainoa. Tämä on yhä merkittävä haavoittuvuustekijä tilanteessa, jossa epävarmuus lisääntyy ja valuuttavaranto on pieni. Talousarvion toteutus ylitti suunnitelmat, mutta julkinen velka kasvoi, ja finanssipolitiikkaan on kohdistuu yhä enemmän paineita. Sitä ovat rasittaneet epäonnistuneet yritykset hillitä inflaation kiihtymistä ja vahvistaa kotimaan valuuttaa.

Institutionaalinen ja sääntely-ympäristö pysyivät heikkoina, erityisesti ennakoitavuuden, läpinäkyvyyden ja säädösten täytäntöönpanon osalta. Kauppariitojen ratkaisemisen parantamiseksi on toteutettu joitakin merkittäviä toimia. Asteittaisesta vähenemisestä huolimatta epävirallisen sektorin osuus taloudellisesta toiminnasta on edelleen merkittävä. Valtio puuttui edelleen hinnanmuodostusmekanismeihin. Valtiontuen myöntämisen osalta ei ole olemassa asianmukaisia täytäntöönpanosääntöjä, täytäntöönpanon valvontaa ja läpinäkyvyyttä. Pankkiala pysyi pitkälti vakaana, ja vakavaraisuus ylitti sääntelyvaatimukset. Järjestämättömien lainojen määrä väheni ja kannattavuus parani, mutta dollarisaatioon ja rahoitusvakauteen liittyvät riskit kasvoivat. Työmarkkinat toipuivat pandemiasta, mutta syvälle juurtuneet rakenteelliset haasteet, kuten erittäin merkittävä sukupuolten välinen kuilu, korkea nuorisotyöttömyysaste ja suuret alueelliset erot, ovat edelleen olemassa.

Mitä tulee kykyyn selviytyä kilpailupaineista ja markkinavoimista EU:ssa, Turkki on valmistautunut hyvin, mutta edistyi asiassa raportointijaksolla vain vähän. Turkki edistyi jonkin verran ammatillisen koulutuksen parantamisessa, mutta koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaanto-ongelma ei ole poistunut. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvoivat edelleen erittäin hitaasti, ja ne ovat yhä reilusti alle hallituksen asettaman tavoitetason. Investointitoiminta hidastui vuoden 2021 jälkipuoliskolla. Edistyminen energiahankintojen monipuolistamisessa ja uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden lisäämisessä jatkui. Paikallissisällön vaatimista koskevan käytännön laajentaminen herättää huolta. Turkki poisti joitakin lisätulleja, jotka se oli ottanut käyttöön EU:n ja Turkin tulliliiton sitoumusten vastaisesti; huomattavat poikkeamat EU:n ja Turkin tulliliitosta johtuvista Turkin velvoitteista haittaavat kuitenkin kahdenvälistä kauppaa.

Turkki on valmistautunut kohtuullisesti julkisten hankintojen alalla, mutta raportointijaksolla ei tapahtunut edistymistä, ja maan lainsäädännön lähentämisessä EU:n säännöstöön on edelleen suuria puutteita. Turkki jatkoi syrjivää kotimaanhintaetuaan ja kompensointikäytäntöjä, jotka suosivat paikallissisältöä. Turkki on valmistautunut kohtuullisesti tilastojen alalla, mutta edistyi siinä vain vähän raportointijakson aikana. Toistuvat muutokset Turkin tilastolaitoksen johdossa viime vuosina, myös raportointijaksolla, ovat heikentäneet merkittävästi laitoksen uskottavuutta. Keskeisten taloudellisten tietojen luotettavuus on asetettu toistuvasti kyseenalaiseksi. Turkki on valmistautunut hyvin varainhoidon valvonnan alalla, mutta raportointijaksolla ei tapahtunut edistystä. Julkisen varainhoidon sisäistä valvontaa koskevaa toimintapoliittista asiakirjaa ei ole vielä päivitetty, eikä petostentorjunnan koordinointiviraston (AFCOS) verkoston toimintaa ei ole vielä käynnistetty uudelleen.

Mitä tulee kykyyn selviytyä jäsenyysvelvoitteista, Turkki on lähentänyt lainsäädäntöään EU:n säännöstöön hyvin vähän ja lähentymistä tapahtui melko valikoivasta.

Sisämarkkinoita koskeva temaattinen kokonaisuus on erittäin tärkeä EU:n ja Turkin välisen tulliliiton moitteettoman toiminnan ja sen kannalta, että Turkki integroidaan osaksi EU:n sisämarkkinoita. Valmistelut työntekijöiden vapaan liikkuvuuden, sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen vapauden aloilla ovat alkuvaiheessa, sillä monet ammatit ovat suljettuja EU:n kansalaisilta. Turkki on saavuttanut hyvän tason valmistautumisessa tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen. Teknisiä kaupan esteitä oli edelleen. Turkki on valmistautunut kohtuullisesti pääomien vapaaseen liikkuvuuteen; ulkomaista omistusta ja pääomien liikkuvuutta rajoitetaan edelleen. Turkin on jatkettava jäljellä olevien kysymysten ratkaisemista rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskevassa kehyksessään.

Turkin valmistelut yhtiöoikeuden alalla ovat pitkällä, ja sen on edistyttävä lainsäädännön yhdenmukaistamisessa EU:n säännöstön kanssa. Turkki on valmistautunut hyvin immateriaalioikeuksien alalla, mutta täytäntöönpanoa on parannettava. Turkki on valmistautunut jossain määrin kilpailupolitiikan alalla. Lainsäädäntökehykseen, täytäntöönpanon valvontaan ja läpinäkyvyyteen valtiontukien alalla liittyy edelleen vakavia huolenaiheita. Turkki on valmistautunut hyvin rahoituspalvelujen alalla, ja se on edistynyt jonkin verran muun muassa uusien vaihtoehtoisten rahoitusvälineiden kehittämisessä. Kuluttajansuojaa ja terveyden suojelua koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamista on valmisteltu hyvin ja siinä on edistytty jonkin verran, erityisesti lainsäädännön yhdenmukaistamisessa EU:n säännöstön kanssa ja eri alojen yhteistyön vahvistamisessa.

Kilpailukykyä ja osallistavaa kasvua koskevassa temaattisessa kokonaisuudessa Turkki on jossain määrin valmistautunut digitalisaation ja median osalta, vaikka se on jatkanut taantumistaan. Turkin valmistelut tieteen ja tutkimuksen alalla ovat pitkällä, ja maa edistyi raportointijaksolla hyvin tekemällä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevan assosiaatiosopimuksen vuosiksi 2021–2027. Turkki on valmistautunut kohtuullisesti koulutuksen ja kulttuurin aloilla ja edistynyt jonkin verran, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, kansallisissa tutkintojärjestelmissä ja osallistumisessa EU:n ohjelmiin.

Taloutta koskevien lukujen osalta talous- ja rahapolitiikan taantuminen jatkui, mikä heijastelee tehotonta politiikkaa hintavakauden varmistamisessa ja inflaatio-odotusten ankkuroinnissa. Keskuspankkiin kohdistuu edelleen huomattavaa poliittista painetta, ja sen toiminnallinen riippumattomuus on palautettava. Turkki on edistynyt vain vähän yritys- ja teollisuuspolitiikassa, eikä EU:n teollisuuspolitiikan periaatteiden vastaisiin toimenpiteisiin liittyviä suuria haasteita ole vielä ratkaistu. Raportointijaksolla ei tapahtunut edistymistä sosiaalipolitiikan ja työllisyyden alalla, ja ammattiyhdistysoikeuksiin, aidon työmarkkinavuoropuhelun puuttumiseen ja epävirallisen taloudellisen toiminnan jatkuvasti suureen määrän liittyy edelleen huolenaiheita.

Vaikka Turkki on valmistautunut kohtuullisesti verotuksen alalla, se ei saavuttanut edistystä raportointijakson aikana. Maa tarvitsee edelleen selkeän strategian, ja sen olisi vältettävä toistuvia verokantojen muutoksia ja mahdollistettava verotietojen vaihto kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Turkki on edelleen hyvin valmistautunut tulliliittoon. Se poisti joitakin lisätulleja, joita sovellettiin kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden tuontiin, mutta muuten edistyminen oli vähäistä. Turkki laistaa edelleen EU:n ja Turkin tulliliiton mukaisista velvollisuuksistaan, mikä on lisännyt kaupan esteiden määrää.

Mitä tulee vihreää toimintaohjelmaa ja kestäviä yhteyksiä koskevaan temaattiseen kokonaisuuteen, Turkki on valmistautunut kohtuullisesti liikennepolitiikan alalla. Maa edistyi raportointijaksolla vain vähän; edistyminen liittyi pääasiassa rautatieliikenteen käytön merkittävää lisäämistä koskevan suunnitelman hyväksymiseen. Turkki on valmistautunut kohtuullisesti energian alalla, mutta edistyi kokonaisuudessaan vain vähän. Edistyminen jatkui uusiutuvan energian käyttöönotossa, maakaasualan uudistuksissa ja ydinturvallisuutta koskevan lainsäädännön mukauttamisessa. Turkin valmistelut ovat pitkällä Euroopan laajuisten verkkojen alalla, ja maa on edistynyt niiden suhteen jonkin verran. Edistymistä on tapahtunut pääasiassa energiaverkkojen osalta Trans Anatolian -kaasuputken moitteettoman toiminnan ansiosta. Halkali–Kapikule-rautatielinjan rakentamista Bulgarian rajalta Istanbuliin jatkettiin. Turkki on valmistautunut jossain määrin ympäristö- ja ilmastonmuutoskysymyksissä, mutta yleisesti ottaen raportointijaksolla ei tapahtunut lainkaan edistymistä. Turkilla on ratkottavanaan kriittisiä ympäristö- ja ilmastohaasteita, jotka liittyvät sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen että siihen sopeutumiseen. Maassa on laadittava ja pantava täytäntöön kunnianhimoisempia ja paremmin koordinoituja ympäristö- ja ilmastopolitiikkoja. Turkin on vielä lisättävä panostaan Pariisin ilmastosopimukseen ja pantava se täytäntöön sekä saatettava päätökseen lainsäädäntönsä mukauttaminen ilmastotoimia koskevaan unionin säännöstöön.

Luonnonvaroja, maataloutta ja koheesiota koskevan temaattisen kokonaisuuden osalta Turkki on valmistautunut jossain määrin maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla. Taantuminen jatkui raportointijakson aikana, sillä maan maatalouspolitiikka etääntyy jatkuvasti EU:n yhteisen maatalouspolitiikan pääperiaatteista ja Turkki jatkoi maataloustuotteiden tuonnin rajoittamista EU:sta. Turkki on EU:lle merkittävä elintarvikkeiden tuoja, ja se edistyi raportointijakson aikana vain vähän elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinlääkintä- ja kasvinsuojelupolitiikan aloilla. EU:n säännöstön täysimääräinen täytäntöönpano alalla edellyttää huomattavaa lisätyötä. Turkki on valmistautunut kohtuullisesti kalastuksen alalla, ja se edistyi edelleen hyvin uuden kalastuslain täytäntöönpanon, kalavarojen hoidon ja laivaston hallinnoinnin sekä tarkastusten ja valvonnan osalta. Turkki on valmistautunut kohtuullisesti aluepolitiikan ja rakennepoliittisten välineiden yhteensovittamisen alalla, ja se edistyi jonkin verran IPA II -varojen käytön vauhdittamisessa. Turkki on valmistautunut jossain määrin varainhoitoa ja talousarviota koskevien säännösten alalla, mutta se ei edistynyt raportointijaksolla lainkaan.

Ulkosuhteiden temaattisessa kokonaisuudessa Turkki on valmistautunut kohtuullisesti ulkosuhteiden alalla. Se edistyi raportointijaksolla vain vähän, mikä johtuu erityisesti siitä, että poikkeaminen yhteisestä tullitariffista jatkuu. Poikkeaminen EU:n yleisestä tullietuusjärjestelmästä jatkui, mikä on vastoin EU:n ja Turkin välistä tulliliittoa. Turkin virallinen kehitysapu suunnattiin suurelta osin humanitaariseen tukeen Syyriaan liittyville toimille Turkin omalla alueella. Turkki on valmistautunut jossain määrin ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla. Kaiken kaikkiaan Turkin ulkopolitiikka oli edelleen ristiriidassa EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) painopisteiden kanssa. Se, että Turkki ei ole noudattanut Venäjää koskevia EU:n rajoittavia toimenpiteitä, on erityisen huolestuttavaa, koska tuotteet, myös kaksikäyttötuotteet, liikkuvat vapaasti EU:n ja Turkin tulliliiton sisällä. Tämä aiheuttaa riskin EU:n rajoittavien toimenpiteiden heikentymisestä. Jotta tulliliitto voisi jatkaa toimintaansa, osapuolten on noudatettava voimassa olevia sääntöjä täysimääräisesti ja vältettävä keskinäisen luottamuksen heikentämistä.

Monilla aloilla tarvitaan edelleen merkittäviä lisätoimia lainsäädännön lähentämisessä EU:n säännöstöön. Täytäntöönpanoa ja sen valvontaa on parannettava merkittävästi kaikilla aloilla. Sääntelyviranomaisten riippumattomuuden varmistaminen ja hallinnollisten valmiuksien kehittäminen ovat avainasemassa, jotta Turkki voi jatkaa edistymisen tiellä.

Liite 2. Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpano

Vuosi 2021 oli 6. lokakuuta 2020 hyväksytyn Länsi-Balkanin talous- ja investointisuunnitelman ensimmäinen kokonainen täytäntöönpanovuosi. Suunnitelman tavoitteena on tiivistää yhdentymistä ja kaventaa alueen ja EU:n välistä sosioekonomista kuilua, tukea alueen vihreää ja digitaalista elpymistä covid-pandemian jäljiltä ja lähentää Länsi-Balkania EU:n sisämarkkinoihin. Se on myös oikea kehys Länsi-Balkanin tukemiseksi selviämään energiakriisistä ja Venäjän Ukrainassa käymän sodan seurauksista. Suunnitelmassa keskitytään lippulaivainvestointeihin ja poliittisiin aloitteisiin, jotka vastaavat EU:n poliittisia painopisteitä ja toimia. Se tukee alueen sisäisiä ja EU:hun suuntautuvia yhteyksiä energian, liikenteen ja digitaalitalouden alalla. Sillä tuetaan yksityisen sektorin ja inhimillisen pääoman kehittämistä, myös innovointia. Suunnitelma perustuu EU:n 9 miljardin euron avustuspakettiin ja Länsi-Balkanin takausjärjestelyyn, jolla pyritään houkuttelemaan jopa 20 miljardin euron investoinnit.

Näiden investointien vaikutuksen alueen talouteen odotetaan vahvistuvan yhteisiä alueellisia markkinoita koskevan hankkeen ja talouden uudistusohjelmien täytäntöönpanossa tapahtuvien konkreettisten edistysaskelien myötä sekä oikeusvaltion, julkisen varainhoidon ja julkishallinnon uudistamisen aloilla tapahtuvan jatkuvan edistymisen myötä.

Talous- ja investointisuunnitelman painopisteitä toteutetaan lisäämällä poliittista sitoutumista ja poliittista vuoropuhelua näillä aloilla sekä kohdentamalla EU:n taloudellinen tuki paremmin liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) kautta. Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen yhteydessä talous- ja investointisuunnitelma tarjoaa myös asianmukaisia välineitä, joilla aluetta autetaan selviytymään hyökkäyksen taloudellisista vaikutuksista erityisesti tukemalla energiasiirtymää sekä edistämällä energialähteiden monipuolistamista.

Suunnitelman käytännön täytäntöönpano alkoi helmikuussa 2022, kun Länsi-Balkanin investointikehyksestä (WBIF) hyväksyttiin yhteensä 1,3 miljardin euron investointiavustukset 24 lippulaivainvestointihankkeelle, joiden investointien kokonaisarvo on 3,3 miljardia euroa. 6 Lisäksi alueellista energiatehokkuusohjelmaa (REEP+) täydennetään 100 miljoonalla eurolla tulevina vuosina EU:n perusparannusaallon laajentamiseksi Länsi-Balkanille. Komissio on myös hyväksynyt EU:n 560 miljoonan euron rahoitusosuuden Albaniaa, Pohjois-Makedoniaa, Montenegroa ja Serbiaa koskeville IPARD-ohjelmille seitsemän vuoden ajanjaksolle. Näillä ohjelmilla tuetaan maatalousteollisuutta ja maatiloja vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä ja kestävämpien elintarviketuotantomallien käyttöönotossa osana talous- ja investointisuunnitelmaa. IPA III -välineellä edistetään talous- ja investointisuunnitelman täytäntöönpanoa kahdenvälisissä ja alueellisissa ohjelmissa, joissa ovat osallisina kaikki Länsi-Balkanin taloudet.

Liikenneyhteyksissä keskitytään sekä maantie-, raide- ja vesiliikenteessä tarvittavan infrastruktuurin kehittämiseen Euroopan laajuisten verkkojen painopisteiden mukaisesti että olemassa olevan infrastruktuurin parantamiseen ja viherryttämiseen älykkäiden liikkuvuusratkaisujen edistämiseksi vihreän toimintaohjelman mukaisesti. Painopiste pannaan täytäntöön talous- ja investointisuunnitelman lippulaivahankkeilla 1, 2 ja 3, joissa keskitytään pohjoisen ja etelän sekä idän ja lännen välisiin yhteyksiin ja rannikkoalueiden yhdistämiseen.

Raportointijaksolla jatkettiin kaikkia liitettävyysohjelman puitteissa viime vuosina hyväksyttyjä investointihankkeita. Useat hankkeet saatiin päätökseen, erityisesti Välimeren tiekäytävällä, idän ja itäisen Välimeren välisellä rautatiekäytävällä ja kahdella rajat ylittävällä sillalla (Svilaj ja Gradiska). Länsi-Balkanin investointikehyksen operatiivinen johtokunta on myös hyväksynyt rahoituksen 13 uudelle liikenneinfrastruktuuria koskevalle investointihankkeelle, joiden EU-rahoitus on yli miljardi euroa.

Yksi tärkeä virstanpylväs alueella on ollut viiden alakohtaisen toimintasuunnitelman (rautatieliikenne, tieliikenne, liikenneturvallisuus, liikenteen helpottaminen, vesiliikenne ja multimodaaliliikenne) sekä Länsi-Balkanin kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategian hyväksyminen. Nämä suunnitelmat ja strategia laadittiin koordinoidusti liikenneyhteisösopimuksen pysyvän sihteeristön kanssa. Kuuden kumppanin hyväksymä viisivuotinen jatkuva työsuunnitelma on lisäsuunnitteluväline uudistustoimenpiteille ja infrastruktuuri-investoinneille, jotka alueen on asetettava etusijalle tulevina vuosina.

Komissio kehittää yhdessä Euroopan investointipankin ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) kanssa turvallista ja kestävää liikennettä koskevaa 80 miljoonan euron ohjelmaa, jolla tuetaan älykkäitä ja kestäviä liikkuvuusratkaisuja hiilestä irtautumisen ja digitalisaation avulla. Tukea annetaan hankkeille, jotka koskevat esimerkiksi tasoristeysten turvallisuuden parantamista, tiettyjen rajanylityspaikkojen nykyaikaistamista, riskialttiiden tieosuuksien parantamista, älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottoa ja vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuria. Lisäksi tukea annetaan toimenpiteille, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja saastumisen vähentämiseen.

Covid-19-pandemian aikana alueen sisällä otettiin onnistuneesti käyttöön nk. vihreitä kaistoja, jollaisia testataan parhaillaan myös Länsi-Balkanin ja EU:n välillä osana liikennettä helpottavia toimenpiteitä. Käytännössä vihreät kaistat lyhentävät odotusaikoja rajanylityspaikoilla, yksinkertaistavat tarkastuksia, vähentävät muodollisuuksia ja alentavat kustannuksia. Pohjois-Makedonia ja Kreikka allekirjoittivat 7. heinäkuuta 2022 yhteisymmärryspöytäkirjan toiminnallisen vihreän kaistan perustamisesta maiden välille.

Parhaillaan on käynnissä myös Länsi-Balkanin TEN-T-verkon uudistustyö, joka saadaan päätökseen todennäköisesti vuoden 2022 lopussa. Tarkoituksena on päivittää keskeisten ja kattavien liikenneverkkojen luetteloa.

IPA-välineen vuoden 2021 kahdenvälisissä ja useita maita koskevissa ohjelmissa sidottiin yhteensä 350 miljoonaa euroa liikenteeseen ja älykkääseen liikkuvuuteen.

Energiayhteyksiä ja energiasiirtymää tuetaan kolmella lippulaivahankkeella, jotka liittyvät uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuutta edistävään perusparannusaaltoon ja hiilestä irtautumisen helpottamiseksi tehtäviin investointeihin. Energiaturvallisuutta ja toimitusvaihtoehtojen monipuolistamista tuetaan myös Ukrainassa meneillään olevan sodan yhteydessä.

Raportointijaksolla hyväksyttiin Länsi-Balkanin investointikehyksestä rahoitettavaksi kuusi uusiutuvaa energiaa koskevaa hanketta. Näihin hankkeisiin kuuluivat Fierzan vesivoimalalaitoksen kunnostaminen Albaniassa, kolme aurinkovoimalahanketta Pohjois-Makedoniassa ja Albaniassa sekä älymittarihanke sähkönjakelujärjestelmässä Serbiassa. Rahoitusta myönnettiin myös Balkanin laajuiseen sähkökäytävään kuuluvan osan rakentamiseen.

Uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden edistämiseksi sekä julkisten ja yksityisten rakennusten kunnostamisen edistämiseksi komissio on täydentänyt alueellista energiatehokkuusohjelmaa 100 miljoonalla eurolla. Täytäntöönpanosopimus on tarkoitus allekirjoittaa EBRD:n ja KfW:n kanssa vuoden 2022 loppuun mennessä. Länsi-Balkanin investointikehyksen operatiivinen johtokunta antoi huhtikuussa 2022 myönteisen lausunnon pääasiassa energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvien hankkeiden 45 miljoonan euron takausjärjestelyn rahoituksesta.

Energiayhteisösopimuksen mukaan Länsi-Balkanin on vuoden 2022 loppuun mennessä sitouduttava vuoteen 2030 ulottuviin hiilestä irtautumista koskeviin tavoitteisiin. Tältä pohjalta ne laativat strategioita tavoitteiden saavuttamiseksi omien yhdennettyjen energia- ja ilmastosuunnitelmien avulla. Hiilestä irtautuminen alueella, josta iso osa on vahvasti riippuvainen fossiilisista polttoaineista, on suuri sosioekonominen haaste. Sen vuoksi komissio on tukenut Länsi-Balkanilla ja Ukrainassa siirtymävaiheessa olevien hiilialueiden yhteistyöfoorumin perustamista ja toimintaa, mikä vastaa samankaltaista EU:n aloitetta. EU:n alueiden kanssa on jo tapahtunut runsaasti kahdenvälistä tiedonvaihtoa ja lisää on suunnitteilla. Foorumin täysistunto on tarkoitus järjestää vuoden 2022 lopulla.

Osana IPA-välineen vuoden 2021 ohjelmasuunnittelu komissio on sitonut 114 miljoonaa euroa puhtaan energian hankkeisiin sekä alueellisella että kahdenvälisellä tasolla.

Digitaalinen siirtymä tukee aluetta sen digitalisaatiossa teknisen avun ja investointien avulla. Siinä keskitytään digitaalisten palvelujen markkinoiden kehittämistä edistäviin sääntelyuudistuksiin sekä innovatiivisiin digitaalisiin ratkaisuihin ja digitaaliseen infrastruktuuriin tehtävien investointien edistämiseen. Viimeksi mainitun osalta painopistettä tuetaan talous- ja investointisuunnitelman lippulaivahankkeella 8 (digitaalinen infrastruktuuri).

Oikeudellisen kehyksen uudistusten osalta komissio käy vuosittain sääntelyä koskevaa vuoropuhelua digitaalipolitiikasta alueen kanssa ja tukee Länsi-Balkanin vuotuisia korkean tason digitaalihuippukokouksia. Alueen kuusi kansantaloutta ovat allekirjoittaneet 28. huhtikuuta 2022 annetun julkilausuman internetin tulevaisuudesta 7 . Julkilausumassa, jonka on tähän mennessä allekirjoittanut yli 60 kansainvälistä kumppania, esitetään visio luotettavasta internetistä ja sen periaatteet. Alue osallistuu myös täysipainoisesti Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen toimintaan. Komissio on yhdessä alueellisen yhteistyöneuvoston kanssa ollut keskeisessä asemassa solmittaessa alueellista verkkovierailusopimusta, jonka myötä alueella otettiin 1. heinäkuuta 2021 alkaen käyttöön kotimaanhintaisia verkkovierailuja koskeva järjestelmä. Alueen ja EU:n välisten verkkovierailumaksujen asteittaista alentamista koskeva etenemissuunnitelma laadittiin vuonna 2021, ja Länsi-Balkanin ja EU:n teleoperaattoreiden kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja maksujen vapaaehtoisesta alentamisesta. Mahdollinen ensimmäinen alennus voisi tulla voimaan vuonna 2023.

Samaan aikaan EU edistää uusien digitaalisten ratkaisujen kehittämistä Länsi-Balkanilla talouden eri osa-alueilla, kuten liikenteessä, energiassa, logistiikassa, hallinnossa ja kaupassa. Yksi tällaisia ratkaisuja edistävä tärkeä aloite on vuotuinen Balkathon, jossa palkitaan innovatiivisia digitaalisen siirtymän hankkeita. EU tukee myös digitaalisten taitojen kehittämistä alueen yhteiskunnissa. Digiosaamisvajeen arviointia kaikissa kuudessa taloudessa ollaan parhaillaan saattamassa päätökseen.

Länsi-Balkanin investointikehyksestä tuetaan useita digitaalialan toteutettavuustutkimuksia ja investointeja. Helmikuussa 2022 saatettiin päätökseen laajakaistan kehittämistä koskeva toteutettavuustutkimus Montenegrossa ja käynnistettiin kaksi uutta hanketta: investointiavustus Serbialle laajakaistan käyttöönottoon maaseudulla ja teknistä apua koskeva avustus Albanialle toteutettavuustutkimukseen, joka liittyy suurteholaskennan käyttöönottoon valtion laitosten dataa varten.

Kyberturvallisuus on edelleen tärkeä osa talous- ja investointisuunnitelmaa. Aluetta koskeva kyberturvallisuustarpeiden arviointi on saatu päätökseen, ja TAIEX-ohjelman kautta järjestetään useita teknisen avun tapahtumia, joissa kehitetään varautumista kyberturvallisuuden häiriötilanteisiin. Tätä varten harkitaan lisämäärärahoja komission eri välineistä.

Komissio sitoi vuoden 2021 kahdenvälisissä ja useita maita koskevissa ohjelmissa yhteensä yli 50 miljoonaa euroa digitaalista siirtymää koskeviin hankkeisiin, minkä odotetaan saavan aikaan merkittäviä investointeja kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja yksityisistä lähteistä.

Talous- ja investointisuunnitelman liikenne-, energia- ja digitaalialan painopisteitä tuetaan myös Länsi-Balkanin vihreällä toimintaohjelmalla 8 . Länsi-Balkanin johtajat hyväksyivät toimintaohjelman Sofian julistuksella marraskuussa 2020 yhdessä talous- ja investointisuunnitelman kanssa. Viiden pilarin ohjelma perustuu sääntelyuudistuksiin alueella, jotta se vastaisi Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, sekä investointeihin, jotka liittyvät jäte- ja jätevesihuoltoon, energiasiirtymään ja kestävään liikenteeseen. Ohjelman täytäntöönpanoa tukevat talous- ja investointisuunnitelman kymmenestä lippulaivahankkeesta ensimmäiset seitsemän, jotka liittyvät liikenteeseen, energiasiirtymään sekä jäte- ja jätevesihuoltoon.

Alue on laatinut raportointijaksolla alueellisen yhteistyöneuvoston avustuksella yksityiskohtaisen toimintasuunnitelman toimintaohjelman täytäntöönpanemiseksi. Länsi-Balkanin johtajat hyväksyivät toimintasuunnitelman Brdossa lokakuussa 2021 pidetyssä huippukokouksessa. Vaikka alueellisella yhteistyöneuvostolla on edelleen keskeinen rooli vihreän toimintaohjelman mukaisten alueellisten aloitteiden koordinoinnissa, komissio toteutti Itävallan ympäristöviraston kanssa myös 11 miljoonan euron alueellisen EU4Green-ohjelman, jolla autetaan kaikkia alueen kumppaneita kehittämään omia strategioitaan ja uudistuksiaan. Ohjelma käynnistettiin vuoden 2022 alkupuolella.

Komissio hyväksyi Länsi-Balkanin investointikehyksen helmikuun 2022 investointipaketissa rahoituksen kahdelle hankkeelle, jotka liittyvät suoraan Podgorican ja Skopjen jätevedenpuhdistamoja koskevaan ohjelmaan (jäljempänä käsiteltävien viiden energiasiirtymähankkeen lisäksi). Näillä hankkeilla aletaan toteuttaa talous- ja investointisuunnitelman lippulaivahanketta 7: jätteen ja jätevesien huolto.

Parhaillaan valmistellaan kaikkien vihreään toimintaohjelmaan liittyvien suunniteltujen ja käynnissä olevien toimien kartoittamista alueella sekä seurantavälineen kehittämistä sen täytäntöönpanoa varten. Valmisteilla on myös vihreää infrastruktuuria sekä muovisaasteen ja merten roskaantumisen ehkäisemistä koskevien alueellisten välineiden suunnittelu. Vuoden 2022 loppupuolella kumppaneita pyydetään ilmoittamaan hiilestä irtautumista koskevat tavoitteensa energiayhteisössä ja ottamaan ne sitten huomioon kansallisissa energia- ja ilmastosuunnitelmissaan.

Osana IPA III -välineen vuoden 2021 ohjelmasuunnittelua sidottiin yhteensä 165 miljoonaa euroa vihreän toimintaohjelman täytäntöönpanon tukemiseen kahdenvälisissä ja useita maita koskevissa hankkeissa.

Yksityisen sektorin tukeminen toteutetaan talous- ja investointisuunnitelman lippulaivahankkeella 9, jossa keskitytään kohdennettuun rahoitukseen pk-yrityksille tarkoitetun erityisen takausjärjestelyn kautta, jotta yritykset voivat aloittaa toimintansa, innovoida ja tulla kilpailukykyiseksi. Vastaavaa tukea annetaan myös maaseudun maatalousyrityksille IPARD-välineen kautta.

Asianmukaisten edellytysten luominen yksityisen sektorin, erityisesti mikro- ja pk-yritysten, kehitykselle ja kasvulle on keskeisellä sijalla Länsi-Balkanin kumppaneiden kanssa vuosittain käytävässä talouspoliittisessa vuoropuhelussa talousuudistusohjelmien puitteissa ja niiden yhteydessä annettujen talouspoliittisten suositusten pohjalta. Prosessia on päivitetty raportointijaksolla, jotta siinä otettaisiin paremmin huomioon talous- ja investointisuunnitelman painopisteet sekä covid-19-kriisin jälkeiset haasteet ja viimeaikaisten geopoliittisten tapahtumien vaikutukset. Poliittisessa vuoropuhelussa hyödynnetään myös pk-yrityspolitiikan indeksiä koskevaa OECD:n julkaisua, jonka EU rahoitti vuonna 2022.

Yksityissektorille annettava tuki, jolla pyritään edistämään innovointia ja vahvistamaan vihreää ja digitaalista siirtymää, myönnetään vuosina 2021 ja 2022 laadittujen erityisten takausjärjestelyjen välityksellä ja jatkotoimena covid-19-pandemian aiheuttaman talouden laskusuhdanteen vaikutusten hillitsemiseksi. Growth4All ja maatalouden riskin jakamiseen tarkoitettu väline ovat kaksi esimerkkiä tällaisista takauksista. Lisäksi komissio on hyväksynyt 40 miljoonan euron paketin rahoituksen yhdistämiseen yksityisen sektorin innovatiivisia hankkeita varten vihreän siirtymän ja sosiaalisen osallisuuden kaltaisilla aloilla.

Komissio tukee myös Länsi-Balkanin kuuden kauppakamarin investointifoorumin toimintaa alueen taloudellisten etujen edistämiseksi Länsi-Balkanilla ja sen ulkopuolella. Investointifoorumi rahoittaa uutta alueellisten tavarantoimittajien kehittämisohjelmaa, jolla pyritään helpottamaan kontaktien ja mahdollisuuksien luomista kotimaisille toimittajille.

Lisäksi komissio valmistelee Länsi-Balkanin takausjärjestelyn käyttöönottoa osana laajempaa Euroopan kestävän kehityksen rahastoa (EKKR+). Takausjärjestelyllä tuetaan instituutioita, jotka myöntävät lainoja alueen yksityiselle sektorille sosioekonomisen kehityksen ja ilmastonmuutoksen aloilla. Järjestelyn odotetaan saavan aikaan jopa 20 miljardin euron investoinnit Länsi-Balkanin alueelle sen talouskehityksen vauhdittamiseksi.

Liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) vuotta 2021 koskevassa ohjelmasuunnittelussa komissio on sitonut lähes 148 miljoonaa euroa yksityisen sektorin, myös Länsi-Balkanin maatalousyritysten, kehittämiseen.

Talous- ja investointisuunnitelmalla tuetaan myös inhimillisen pääoman ja innovoinnin kehittämistä alueella, ja se käsittää myös nuorison, koulutuksen ja innovoinnin. Brdon ministerikokouksessa 8. heinäkuuta 2021 alueen työllisyys- ja sosiaaliasioiden ministerit ja edustajat hyväksyivät julkilausuman, jolla alueen taloudet sitoutuvat noudattamaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita ja panemaan täytäntöön talous- ja investointisuunnitelman nuorisotakuun lippulaivahanke. Lokakuussa 2021 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin huippukokouksessa käynnistettiin kattava Länsi-Balkanin innovointi-, tutkimus-, koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluohjelma, ja kesäkuussa 2022 pidetty johtajien kokous tarjosi tilaisuuden arvioida erilaisia nuorisolle suunnattuja toimia.

Nuorisotakuu on ollut käytössä EU:ssa vuodesta 2014, ja sitä on vahvistettu vuodesta 2020. Länsi-Balkanin nuorisotakuu on nyt talous- ja investointisuunnitelman lippulaivahanke ja aktivointiohjelma, jolla varmistetaan, että Länsi-Balkanin nuorille tarjotaan laadukas työ-, jatkokoulutus-, oppisopimus- tai harjoittelupaikka tietyn ajan kuluessa työttömäksi joutumisesta tai virallisen koulutuksen päättämisestä. Ohjelmaan osallistuu monenlaisia sidosryhmiä, kuten nuorisojärjestöjä ja työmarkkinaosapuolia. Komissio on perustanut yhteistyössä Kansainvälisen työjärjestön ja Euroopan koulutussäätiön kanssa teknisen avun välineen tukemaan Länsi-Balkanin kumppaneita tässä pyrkimyksessä. Nuorisotakuu voi edistää Länsi-Balkanin maiden julkisten työvoimapalvelujen uudistamista ja vähentää alueen aivovuotoa. Se edellyttää uudistuksia ja valmiuksien kehittämistä useilla aloilla yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta työllisyyteen, työvoimapalveluihin ja sosiaaliseen suojeluun. Kaikki Länsi-Balkanin kumppanit Bosnia ja Hertsegovinaa (jossa työ on käynnissä) lukuun ottamatta ovat perustaneet nuorisotakuun koordinointimekanismeja. Ne laativat parhaillaan yksityiskohtaisia täytäntöönpanosuunnitelmia, ja joissain niistä suunnitelmia on jo alettu toteuttaa.

Koulutuksen ja kulttuurin alalla toteutetaan yksityiskohtaisia koulutusalaa koskevia analyyseja. Kaksi maata (Serbia ja Pohjois-Makedonia) on assosioitunut Erasmus+-ohjelmaan ja muiden kumppaneiden prosessi on käynnissä. Alue on nyt myös liitetty täysimääräisesti Luova Eurooppa -ohjelmaan, vaikka toimia tarvitaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaan direktiiviin mukautumiseksi. Koska vuosi 2022 on Euroopan nuorison teemavuosi, Länsi-Balkanin alue on mukana useissa EU:n tapahtumissa ja aloitteissa ja Tirana on keskeisessä asemassa vuoden 2022 Euroopan nuorisopääkaupunkina.

Sosiaalisen toimintaohjelman osalta on saatu päätökseen alueen sosiaalista suojelua koskeva perusteellinen tilanneanalyysi, jonka päätelmät otetaan huomioon talous- ja uudistusohjelmien toimintapoliittisissa ohjeissa. EU:n vuoden 2021 yhteisötalouden toimintasuunnitelmaa mukautetaan rinnakkaisena aloitteena, joka käynnistetään myös Länsi-Balkanilla. Viisi alueen kumppania (kaikki Kosovoa lukuun ottamatta) on myös hyväksynyt romaneja koskevia uusia strategioita ja toimintasuunnitelmia, joiden tarkoituksena on mukautua EU:n vuosien 2020–2030 kehykseen. Vuodesta 2022 alkaen Länsi-Balkanilla on käytettävissä SOCIEUX+, joka on työllisyyteen ja sosiaaliseen suojeluun erikoistunut teknisen avun väline. Sillä tuetaan julkisia instituutioita kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ja vahvistetaan institutionaalisia ja yksilöllisiä valmiuksia vaihtamalla tietoja EU:n jäsenvaltioiden vastaavien tahojen kanssa.

EU:n tuki tällä alalla käsittää myös tiiviin yhteistyön Länsi-Balkanin alueen kanssa terveydenhuollon alalla, erityisesti covid-pandemian yhteydessä, rokotelahjoitukset (EU:n jäsenvaltiot ovat lahjoittaneet tai jälleenmyyneet Länsi-Balkanille noin 6,5 miljoonaa rokoteannosta) sekä tuen lisäämisen Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskukselle (ECDC). Alue osallistuu edelleen tiiviisti EU:n terveysturvakomitean ja ECDC:n työhön, ja sillä on mahdollisuus osallistua lääkintätarvikkeiden yhteishankintaan. EU rahoittaa Länsi-Balkanilla terveyskriisien sietokykyä koskevaa hanketta, joka toteutetaan Maailman terveysjärjestön tuella, ja Länsi-Balkanin investointikehyksen puitteissa on hyväksytty uusi investointihanke Belgradin yliopistollisen lastensairaalan laajentamiseksi.

Innovaatio-ohjelman keskeinen täytäntöönpanoväline on Horisontti Eurooppa -ohjelma, johon kaikki kuusi Länsi-Balkanin kumppania ovat nyt assosioituneet. Alueella on myös mahdollisuus hyödyntää TTK-politiikan välinettä, ja sitä kannustetaan aktiivisesti osallistumaan COSTin ja EUREKAn kaltaisiin EU:n tutkimusaloitteisiin. Serbia ja Montenegro ovat nyt hyväksyneet älykkään erikoistumisen strategiat, kun taas muut kumppanit saavat EU:n teknistä apua niiden viimeistelyyn (Pohjois-Makedonia) tai niiden laatimiseen (Albania, Kosovo sekä Bosnia ja Hertsegovina). Länsi-Balkanin taloudellisen kehityksen ja innovoinnin rahastosta on tähän mennessä annettu teknistä apua jopa 50 hankkeelle, jotka kuuluvat konseptin oikeaksi todistamisen ohjelmaan, ja uutta kiinnostuksenilmaisupyyntöä arvioidaan parhaillaan.

EU aikoo myös ottaa Länsi-Balkanin täysimääräisesti mukaan uusi eurooppalainen Bauhaus -aloitteeseen, jolla edistetään innovointia, kestävyyttä, osallisuutta ja esteettisyyttä infrastruktuurissa ja muissa hankkeissa, jotka liittyvät erityisesti vihreän toimintaohjelman täytäntöönpanoon. Tarkoituksena on laajentaa aloitteen puitteissa suunniteltu vuotuinen Bauhaus-palkinto koskemaan Länsi-Balkania vuodesta 2023 alkaen.

Kahdenvälisiin ja useita maita koskeviin ohjelmiin sisältyvät IPA-sitoumukset inhimillisen pääoman kehittämisen ja innovoinnin alalla ovat vuonna 2021 yhteensä 62 miljoonaa euroa.

Näitä kuutta painopistettä tukee – ja niiden vaikutusta vahvistaa – alueen sitoutuminen (ja EU:n tuki) yhteisten alueellisten markkinoiden luomiseen Länsi-Balkanille 9 neljän liikkumisvapauden pohjalta. Kaikilla osapuolilla on oltava rakentava rooli alueellisia markkinoita koskevan aloitteen edistämisessä. Talous- ja investointisuunnitelman onnistuminen edellyttää myös, että kaikki kumppanit edistyvät oikeusvaltiota, julkista rahoitusta ja investointien hallintaa koskevien parhaiden käytäntöjen käyttöönotossa sekä ammattimaisen ja tehokkaan julkishallinnon edistämisessä. Edistymistä näillä kahdella osa-alueella käsitellään niitä koskevissa tämän tiedonannon kohdissa.

   

Liite 3 TILASTOTIEDOT (tilanne 1.9.2022)
Väestönkehitys		Huom.	Montenegro		Pohjois-Makedonia		Albania		Serbia		Turkki		Bosnia ja  Hertsegovina		Kosovo*				EU-27
			2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019		2020		2019		2020
Koko väestö (tuhansia)			622 s	622 s	2 077 s	2 076 s	2 862 s	2 846 s	6 964 s	6 927 s	82 004 bs	83 155 s	3 492 ps	:	1 796 s		1 782 s		446 559 bs		447 485 s
15–64-vuotiaiden osuus koko väestöstä (%)			66,9 s	66,5 s	69,6 s	69,3 s	68,7 s	68,4 s	65,3 s	64,8 s	67,8 s	67,8 s	:	:	67,1 s		67,1 s		64,6 beps		64,3 eps
Luonnollisen väestönmuutoksen yleinen luku (1 000:tta as. kohden)			1,0	–0,3	–0,3	–3,2	2,3	0,2	–5,3	–8,0	9,1 be	:	:	:	6,9		:		–1,1 bep		–2,5 ep
Miesten elinajanodote syntymähetkellä (vuosina)			74,0	73,2	74,7	72,2	77,6	75,2	73,4	71,6	76,4	:	:	:	:		:		78,5 bep		77,5 ep
Naisten elinajanodote syntymähetkellä (vuosina)			79,5	78,8	78,6	76,7	80,7	79,6	78,6	77,5	81,8	:	:	:	:		:		84,0 bep		83,2 ep
Työmarkkinat		Huom.	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019		2020		2019		2020
20–64-vuotiaiden työvoimaosuus: työvoimaan kuuluvien osuus 20–64-vuotiaasta väestöstä (%)
Yhteensä		1)	71,8	67,2	71,5	70,5	75,9 ew	75,3 ew	72,9	72,5	62,2	58,7	59,0 w	62,3 bw	45,2 w		42,9 w		78,2		77,6
Miehet		1)	79,2	74,6	83,4	82,5	84,4 ew	83,9 ew	80,1	79,9	83,3	79,8	71,3 w	75,4 bw	67,3 w		63,0 w		84,2		83,6
Naiset		1)	64,4	59,9	59,3	58,2	67,6 ew	66,9 ew	65,6	65,2	41,1	37,5	46,9 w	49,1 bw	23,2 w		23,1 w		72,2		71,7
20–64-vuotiaiden työllisyysaste (% väestöstä)
Yhteensä		1)	60,8	55,2	59,2	59,1	67,1 ew	66,3 ew	65,2	65,9	53,8	51,0	49,7 w	52,5 bw	34,2 w		32,3 w		73,1		72,2
Miehet		1)	67,5	61,7	69,7	68,9	74,7 ew	74,0 ew	72,1	72,9	73,2	70,1	61,6 w	64,9 bw	53,0 w		48,8 w		78,9		78,0
Naiset		1)	54,2	48,8	48,4	49,0	59,7 ew	58,8 ew	58,2	58,9	34,4	32,0	38,0 w	40,0 bw	15,6 w		16,0 w		67,2		66,5
Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–24-vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä (%)		1)	17,3	21,1	18,1	19,6	25,5 w	26,6 w	15,3	15,9	26,0	28,3	21,0 w	21,6 w	32,7 w		33,6 w		10,1		11,1

Työmarkkinat (jatkuu)

Huom.

Montenegro

Pohjois-Makedonia

Albania

Serbia

Turkki

Bosnia ja  Hertsegovina

Kosovo*

EU-27

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

Työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus samanikäisestä väestöstä (%)

1)

21,3

26,6

24,5

26,2

26,6 w

27,9 w

19,0

20,0

29,5

32,0

25,0 w

25,9 w

39,9 w

40,4 w

12,6

13,8

Työllisyys toimialoittain

Maa-, metsä- ja kalatalous (%)

1)

7,1 s

7,5 s

13,9 s

12,0 s

36,4 ew

36,1 ew

15,6 s

14,6 s

18,1 s

17,6 s

18,0 w

12,0 bw

5,2 w

4,8 w

4,3 s

4,3 s

Teollisuus (%)

1)

9,5 s

10,1 s

24,1 s

23,9 s

13,1 ew

13,4 ew

22,6 s

22,6 s

19,8 s

20,5 s

23,8 w

33,4 bw

15,1 w

16,3 w

18,1 s

18,2 s

Rakentaminen (%)

1)

9,9 s

8,3 s

7,0 s

6,9 s

7,0 ew

7,0 ew

4,8 s

5,4 s

5,5 s

5,7 s

7,9 w

9,4 bw

12,6 w

11,1 w

6,7 s

6,6 s

Palvelut (%)

1)

73,1 s

73,5 s

55,0 s

57,1 s

43,5 ew

43,5 ew

56,9 s

57,5 s

56,6 s

56,2 s

50,3 w

45,3 bw

67,1 w

67,9 w

70,1 s

70,1 s

Julkisen sektorin palveluksessa olevien 20–64-vuotiaiden osuus kokonaistyövoimasta (%)

2) 3) 4) 1)

29,3 w

30,5 w

23,2 w

24,4 w

15,3 ew

15,5 ew

26,6 w

26,4 w

16,8 w

17,7 w

17,2 w

19,1 bw

27,6 w

28,7 w

:

:

Yksityisen sektorin palveluksessa olevien 20–64-vuotiaiden osuus kokonaistyövoimasta (%)

5) 4) 1)

66,5 w

65,6 w

76,8 w

75,6 w

84,7 ew

84,5 ew

73,4 w

73,6 w

83,2 w

82,3 w

82,8 w

80,9 bw

72,4 w

71,3 w

:

:

Työttömyysaste (% työvoimasta)

Yhteensä

1)

15,2

17,9

17,3

16,4

11,5 ew

11,8 ew

10,5

9,1

13,7

13,2

15,9 w

15,9 bw

25,5 w

25,8 w

6,7

7,1

Miehet

1)

14,7

17,5

16,5

16,7

11,6 ew

11,6 ew

10,0

8,8

12,4

12,4

13,8 w

14,2 bw

22,4 w

23,4 w

6,4

6,8

Naiset

1)

15,7

18,4

18,4

15,9

11,4 ew

12,0 ew

11,2

9,5

16,5

14,9

19,0 w

18,6 bw

34,4 w

32,2 w

7,1

7,4

15–24-vuotiaat nuoret

1)

25,2

36,0

35,6

35,7

27,2 ew

26,5 ew

27,5

26,6

25,2

25,1

33,8 w

36,6 bw

49,4 w

49,1 w

15,1

16,8

Pitkäaikaistyöttömät (>12 kk)

1)

12,0

13,4

12,4

12,4

7,3 ew

7,0 ew

5,5

4,5

3,2

3,3

12,1 w

11,9 bw

16,2 w

18,4 w

2,7

2,5

Keskimääräinen nimellispalkka (euroa/kk)

6) 7) 8) 9)

515 sw

524 sw

410 sw

441 sw

430 sew

434 sew

645 sw

706 sw

427 sw

384 sw

471 sw

489 sw

477 sw

466 sw

:

:

Koulutus	Huom.	Montenegro		Pohjois-Makedonia		Albania		Serbia		Turkki		Bosnia ja  Hertsegovina		Kosovo*		EU-27
		2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020
Koulutuksen keskeyttäneet: niiden 18–24-vuotiaiden osuus (&) väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus ja jotka eivät osallistu jatkokoulutukseen	1)	5,0	3,6	7,1	5,7	16,3 w	15,6 w	6,6	5,6	28,7	26,7	3,8 w	4,7 w	8,2 w	7,8 w	10,2	9,9
Julkiset koulutusmenot suhteessa BKT:hen (%)		:	:	:	:	3,3 psw	3,3 sw	3,6 sw	3,5 sw	4,4	4,0 sw	4,0 sw	:	4,6 sw	4,6 sw	4,7 d	:
Niiden 20–24-vuotiaiden osuus (%) väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus, yhteensä	1)	4,8	:	8,1	6,1	:	:	7,5	6,4	38,0	34,4	:	5,8 bw	8,6 w	10,2 w	16,5	15,7
Niiden 20–24-vuotiaiden miesten osuus (%) väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus	1)	:	:	6,4	5,9	:	:	7,3	6,0	39,5	36,7	:	5,8 bw	7,7 w	9,1 w	19,0	18,5
Niiden 20–24-vuotiaiden naisten osuus (%) väestöstä, joilla on enintään alemman keskiasteen koulutus	1)	:	:	9,9	6,2	:	:	7,6	6,8	36,6	32,2	:	5,9 bw	9,6 w	11,5 w	13,8	12,9
Niiden 20–24-vuotiaiden osuus (%) väestöstä, joilla on keskiasteen tai sen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta, yhteensä	1)	82,4	83,3	83,7	85,2	:	:	85,9	85,4	39,8	43,1	87,3 w	84,2 bw	78,9 w	78,8 w	66,6	66,8
Niiden 20–24-vuotiaiden miesten osuus (%) väestöstä, joilla on keskiasteen koulutus tai sen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta	1)	85,3	85,7	87,6	89,0	:	:	88,1	87,5	41,7	45,3	89,9 w	86,1 bw	83,3 w	83,1 w	67,3	67,5
Niiden 20–24-vuotiaiden naisten osuus (%) väestöstä, joilla on keskiasteen koulutus tai sen jälkeinen koulutus, joka ei ole korkea-asteen koulutusta	1)	79,3	80,6	79,4	81,1	:	:	83,7	83,2	37,9	40,8	84,1 w	82,3 bw	73,9 w	73,8 w	65,8	66,0
Niiden 30–34-vuotiaiden osuus (%) väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus, yhteensä	1)	36,8	38,4	35,7	39,7	31,3 ew	33,2 ew	33,5	33,0	31,4	33,1	22,5 w	28,4 bw	24,5 w	29,1 w	40,3	41,1
Niiden 30–34-vuotiaiden miesten osuus (%) väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus	1)	35,4	35,1	32,1	34,3	27,1 ew	26,7 ew	26,9	27,1	32,7	33,9	17,3 w	23,2 bw	22,5 w	28,1 w	35,1	36,0
Niiden 30–34-vuotiaiden naisten osuus (%) väestöstä, joilla on korkea-asteen koulutus	1)	38,1	41,7	39,4	45,3	36,6 ew	40,0 ew	40,4	39,1	30,0	32,2	28,6 w	34,0 bw	26,8 w	30,3 w	45,6	46,2

Kansantalouden tilinpito	Huom.	Montenegro		Pohjois-Makedonia		Albania		Serbia		Turkki		Bosnia ja  Hertsegovina		Kosovo*		EU-27
		2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020
Bruttokansantuote
Käyvin hinnoin (milj. euroa)		4 951	4 186	11 262	10 635 p	13 754	13 283 p	46 005	46 796	679 132	626 576	18 046	17 514	7 056	6 772	14 016 454	13 411 849
BKT/asukas (euroa)		7 960	6 740	5 422 sw	5 122 psw	4 820	4 680 p	6 620	6 780	8 220	7 510	5 168 ps	:	3 930 s	3 800 s	31 300	29 920
Ostovoimakorjattu BKT/asukas		15 696	13 356	:	:	9 524	9 109 p	12 805	12 758	18 466	18 406	10 400	10 100	:	:	31 302	29 921
Ostovoimakorjattu BKT/asukas suhteessa EU:n keskiarvoon (EU27 = 100)		50,1	44,6	38,1	:	30,4	30,4	40,9	42,6	59,0	61,5	32,5 s	33,0 s	:	:	100	100
BKT:n vuotuinen reaalimuutos (volyymi) edell. vuoteen verrattuna (%)		4,1	–15,3	3,9	–6,1 p	2,1	–3,5 p	4,3	–0,9	0,9	1,8	2,8	–3,1	4,8	–5,3	1,8	–5,9
Bruttoarvonlisäys toimialoittain
Maa-, metsä- ja kalatalous (%)		7,9	9,1	9,4	9,8 p	21,0	22,0 p	7,2	7,6	7,1	7,5	6,6	7,0	9,0	8,9	1,8	1,8
Teollisuus (%)		11,9	13,5	20,8	19,7 p	13,8	12,6 p	24,0	23,4	24,2	25,6	23,1	23,0	23,4	24,1	19,9	19,5
Rakentaminen (%)		7,9	7,3	6,5	6,2 p	9,8	10,3 p	6,9	6,5	6,0	5,9	5,0	5,4	10,1	9,3	5,4	5,6
Palvelut (%)		72,2 s	70,0 s	63,4 s	64,1 ps	55,4 s	55,2 ps	61,9 s	62,4 s	62,8 s	60,9 s	65,3 s	64,5 s	57,5 s	57,7 s	72,9 s	73,0 s
Maksutase	Huom.	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset (milj. euroa)	27)	345,0 s	467,5 w	363,3 w	154,7 w	1 037,1 s	893,6 w	3 551,1 w	2 938,5 w	5 639,8 s	4 009,8 s	277,8 w	296,8 w	188,4 w	286,6 w	–51 947,3 s	77 731,3 s
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset (% suhteessa BKT:hen)	27)	6,97 s	11,17 sw	3,23 s	1,44 sw	7,54 s	6,84 sw	7,72 s	6,28 sw	0,83 s	0,64 s	1,54 sw	1,70 sw	2,67 s	4,23 sw	–0,37 s	0,58 s
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset suhteessa EU27:ään (milj. euroa)	15) 28) 29)	40,0 s	92,9 w	193,0 s	11,0 w	610,3 s	507,0 w	2 186,0 s	1 932,4 w	–289,2 s	–12,3 w	135,4 w	207,7 w	152,5 s	135,6 w	22 301,9 s	–117 798,9 s
Nettomääräiset (maahan tulevat ja maasta lähtevät) ulkomaiset suorat sijoitukset suhteessa EU27:ään (% suhteessa BKT:hen)	30) 29)	0,81 s	2,22 sw	1,71 s	0,10 sw	4,44 s	3,88 sw	4,75 s	4,13 sw	–0,04 s	0,00 sw	0,75 sw	1,19 sw	2,16 s	2,00 sw	0,16 s	–0,88 s
Rahalähetykset, prosenttia suhteessa BKT:hen		4,83 s	6,26 s	1,74 s	2,66 ps	5,11 s	5,07 ps	5,83 s	4,81 s	0,02 s	0,02 s	8,54 s	7,36 s	12,07 s	14,47 s	0,15 s	0,14 s

Tavaroiden ulkomaankauppa

Huom.

Montenegro

Pohjois-Makedonia

Albania

Serbia

Turkki

Bosnia ja  Hertsegovina

Kosovo*

EU-27

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

EU27-maihin suuntautuvan viennin osuus viennin kokonaisarvosta (%)

37,0 s

37,7 s

78,5 s

77,5 s

76,4 s

74,7 s

66,3 s

66,2 s

42,2 s

41,1 s

72,3 s

72,4 s

33,2 s

34,5 s

:

:

EU27-maista tulevan tuonnin osuus tuonnin kokonaisarvosta (%)

47,0 s

44,2 s

50,8 s

46,3 s

57,7 s

57,9 s

54,7 s

55,7 s

31,6 s

33,1 s

61,1 s

60,8 s

49,1 s

45,8 s

:

:

Kauppatase (milj. euroa)

–2 185

–1 739

–2 040

–1 818

–2 843

–2 670

–5 356

–4 981

–27 836

–42 293

–4 093

–3 254

–3 114

–2 822

191,129

215,751

Kansainvälinen tavara- ja palvelukauppa suhteessa BKT:hen

Tuonti (% suhteessa BKT:hen)

65,0

61,0

76,2

71,9 p

45,0

37,2 p

60,9

56,5

30,0

32,5

55,2

48,5

56,4

53,9

45,9

42,9

Vienti (% suhteessa BKT:hen)

43,8

26,0

62,4

58,9 p

31,3

22,7 p

51,0

48,2

32,6

28,7

40,6

34,5

29,3

21,7

49,3

46,6

Julkinen talous

Huom.

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

Julkisen talouden ylijäämä (+) / alijäämä (–) (%)

–2,0 w

–10,7 ew

–2,0 w

–8,1 w

–1,9 w

–6,8 w

–0,2 ew

–8,0 w

–4,4 w

–4,7 w

1,9 w

–5,3 w

–0,5 w

–5,2 w

–0,6

–6,8

Julkinen velka (%)

10)

76,5 w

103,1 w

40,7 w

51,2 w

63,3 w

72,7 w

52,9 ew

57,7 w

32,7 w

39,8 w

32,7 w

36,6 w

17,5 w

21,8 w

77,5

90,0

Taloudelliset indikaattorit

Huom.

Montenegro

Pohjois-Makedonia

Albania

Serbia

Turkki

Bosnia ja  Hertsegovina

Kosovo*

EU-27

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

2019

2020

Kuluttajahintojen vuotuinen muutos (%)

11)

0,5 w

–0,8 w

0,7 d

1,2 d

1,7 w

2,2 w

1,9 d

1,8 d

15,2 d

12,3 d

0,6 w

–1,1 w

2,7 w

0,2 w

1,4

0,7

Yksityinen velka, konsolidoitu, suhteessa BKT:hen (%)

12) 13)

:

:

:

:

:

:

:

:

3,3 w

10,3 w

3,8 w

–1,2 w

:

:

:

:

Ulkomainen velka suhteessa BKT:hen (%)

14) 15) 16)

169,0 sw

224,1 sw

72,4 s

80,3 ps

59,9 s

64,3 ps

61,4 sw

65,8 sw

54,8 sw

60,5 sw

63,6 sw

64,9 sw

31,2 sw

37,2 sw

:

:

Valuuttamääräinen velka suhteessa BKT:hen (%)

17)

15 w

17 w

:

:

60 w

66 w

:

:

:

:

:

:

:

:

:

:

Vuotuinen lainakorko (%)

18) 19) 20) 21) 22)

6,01 w

5,84 w

2,75 w

2,00 w

6,27 w

6,10 w

3,50 w

1,90 w

15,84 w

16,46 w

3,29 w

3,05 w

6,51 w

6,21 w

:

:

Vuotuinen talletuskorko (%)

18) 19) 23) 24) 25) 26)

0,40 w

0,40 w

0,15 w

0,15 w

0,49 w

0,40 w

1,00 w

0,10 w

14,56 w

13,51 w

0,06 w

0,07 w

1,46 w

1,49 w

:

:

Varantojen (ml. kultavaranto) arvo (milj. euroa)

19) 15) 16)

1 366,8 w

1 738,5 w

3 262,6 w

3 359,9 w

3 359,6 w

3 942,4 w

13 378,5 w

13 491,7 w

94 413,6 w

81 664,3 w

6 441,1 w

7 091,0 w

863,7 w

900,8 w

:

:

Valuuttavaranto/kuukausituonti

19) 15) 16)

5,1 sw

8,2 sw

4,6 sw

5,3 sw

6,5 sw

9,6 sw

5,7 sw

6,1 sw

5,6 sw

4,9 sw

7,8 sw

10,0 sw

2,6 sw

3,0 sw

:

:

Elinkeinoelämä	Huom.	Montenegro		Pohjois-Makedonia		Albania		Serbia		Turkki		Bosnia ja  Hertsegovina		Kosovo*		EU-27
		2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020
Teollisuustuotannon indeksi (2015 = 100)	31)	106,7	105,6	113,2	102,4	95,5 w	89,5 w	111,3	111,0	113,6	115,4	103,5	96,7	:	:	106,2	98,5
Infrastruktuuri	Huom.	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020
Rataverkon tiheys (käytössä olevia raiteita / tuhat km²)	32) 33)	18,0 s	:	26,9 s	26,9 s	5,9 sw	7,8 sw	48,5 sw	43,2 sw	13,3 s	13,3 s	19,9 sw	19,9 sw	30,5 sw	30,5 sw	:	:
Moottoriteiden pituus (km)		z	z	335	335	z	22	928 w	928	3 060	3 523	208	218	137 w	137 w	:	:
Energia	Huom.	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020	2019	2020
Energian nettotuonti suhteessa BKT:hen		4 s	3 s	7 s	5 ps	2 s	2 ps	5 s	3 s	1 s	1 s	5 s	3 s	6 s	4 s	2,6 s	1,6 s

Lähde: Eurostat ja Länsi-Balkanin kumppaneiden ja Turkin tilastoviranomaiset

	: = ei saatavilla
	b = katkos aikasarjassa
	d = määritelmä vaihtelee
	e = arvio
	p = alustava luku
	s = Eurostatin arvio
	w = tiedot toimittanut niistä vastaava kansallinen tilastoviranomainen ja julkaistu ”sellaisena” ilman takeita niiden laadusta ja EU:n tilastollisten menetelmien noudattamisesta
	z = ei sovelleta ja siten yhtä suuri kuin 0
	* = Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.
	Alaviitteet:
1)	Bosnia ja Hertsegovina: Bosnia ja Hertsegovinan työvoimatutkimusta on tehty tammikuusta 2020 lähtien jatkuvasti ympäri vuoden, ja tietoja on julkaistu neljännesvuosittain. Vuodesta 2020 alkaen on tehty myös painotuksen kalibrointi väestöestimaattien mukaisesti viiden vuoden ikäryhmittäin ja sukupuolen mukaan.
2)	Montenegro: Tiedot koskevat työntekijöiden määrää julkisella sektorilla osuutena työllisten kokonaismäärästä.
3)	Pohjois-Makedonia: Julkisella sektorilla on mukana seuraavat tiedot: Muu (sekalainen, kollektiivinen, valtio, määrittelemätön).
4)	Bosnia ja Hertsegovina: Julkinen sektori kattaa NACE Rev. 2:n pääluokat O, P ja Q, ja yksityinen sektori kattaa NACE:n muut pääluokat.
5)	Montenegro: Katkos aikasarjassa, sillä tähän kysymykseen vastasivat aiemmin vain palkansaajat; vuodesta 2018 alkaen tähän kysymykseen ovat vastanneet kaikki työlliset.
6)	Albania: Tietolähde: Verotuksen pääosasto, sosiaaliturvan maksajat; INSTATin laskelma.
7)	Turkki: Lähde: Tuloja ja elinoloja koskeva kyselytutkimus.
8)	Bosnia ja Hertsegovina: nettotulot.
9)	Kosovo: Vuosien 2012–2019 palkkoja koskevia tietoja on tarkistettu.
10)	Bosnia ja Hertsegovina: vuoden loppu (31.12.).
11)	Bosnia ja Hertsegovina: kuluttajahintainflaatio.
12)	Turkki: Tiedot kattavat vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ja luotot.
13)	Bosnia ja Hertsegovina: tiedot rahalaitoksista.
14)	Serbia: Serbian tasavallan virallinen ulkomainen velka.
15)	Turkki: euroiksi muunnettaessa käytetty keskimääräinen vuotuinen valuuttakurssi.
16)	Bosnia ja Hertsegovina: Tiedot perustuvat IMF:n maksutasekäsikirjan 6. painokseen.
17)	Albania: ulkomainen velka (ml. ulkomaiset suorat sijoitukset).
18)	Montenegro: efektiivisen korkokannan painotettu keskiarvo, jäljellä oleva lainamäärä, vuotuinen.
19)	Pohjois-Makedonia: vuoden loppu (31.12.).
20)	Albania: Painotettua keskimääräistä korkokantaa sovellettiin uusiin 12 kk:n lainoihin kyseisen kk:n aikana 12 kk:n laina-ajalla.
21)	Bosnia ja Hertsegovina: lyhyet antolainauskorot kansallisessa valuutassa muille kuin rahoitusalan yrityksille (painotettu keskiarvo).
22)	Bosnia ja Hertsegovina: Tietoja tarkistetaan muutamien pankkien korjausten vuoksi.
23)	Albania: Vuotuinen talletuskorko vastaa uusien 12 kk:n määräaikaistalletusten painotettua keskimääräistä korkoa kyseisenä kuukautena.
24)	Turkki: kuukausittaisten tietojen keskiarvo; yön yli -talletukset.
25)	Bosnia ja Hertsegovina: avistatalletusten korot kotitalouksien kansallisessa valuutassa (painotettu keskiarvo).
26)	Bosnia ja Hertsegovina: tiedot joulukuulta 2018.
27)	Bosnia ja Hertsegovina: Tiedot perustuvat IMF:n maksutasekäsikirjaan – ”varat ja vastuut” -lähestymistapa.
28)	Turkki: Tiedot perustuvat IMF:n maksutasekäsikirjan 6. painokseen.
29)	Bosnia ja Hertsegovina: Tiedot perustuvat IMF:n maksutasekäsikirjan 6. painokseen ja OECD:n suorien sijoitusten käsikirjan (OECD Benchmark Definition of Foreign Direct Investment) 4. painokseen.
30)	Turkki: euroiksi muunnettaessa käytetty keskimääräinen vuotuinen valuuttakurssi. Tiedot perustuvat IMF:n maksutasekäsikirjan 6. painokseen.
31)	Albania: toiminto B_D.
32)	Serbia: Tiedot kunkin vuoden joulukuun 31. päivältä lukuun ottamatta vuotta 2021, jonka tiedot ovat päivämäärältä 1.1.2021. Tiedot on saatu tasavallan geodesiaviranomaiselta.
33)	Bosnia ja Hertsegovina: Sisävesien pinta-alaksi arvioidaan 210 km².

Indeksit 10	Demokratiaa, hyvää hallintoa ja oikeusvaltioperiaatetta ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa koskevat kolmansien osapuolten indikaattorit 11
	Albania	Bosnia ja Hertsegovina	Kosovo	Pohjois-Makedonia	Montenegro	Serbia	Turkki
Nations in Transit 2022 – demokratiapisteet (Democracy), Freedom House https://freedomhouse.org/countries/nations-transit/scores	Kokonaispistemäärä: 46/100 (2021: 46/100) Tila: siirtymä- tai hybridihallinto (2021: siirtymä- tai hybridihallinto)	Kokonaispistemäärä: 38/100 (2021: 39/100) Tila: siirtymä- tai hybridihallinto (2021: siirtymä- tai hybridihallinto)	Kokonaispistemäärä: 38/100 (2021: 36/100) Tila: siirtymä- tai hybridihallinto (2021: siirtymä- tai hybridihallinto)	Kokonaispistemäärä: 47/100 (2021: 47/100) Tila: siirtymä- tai hybridihallinto (2021: siirtymä- tai hybridihallinto)	Kokonaispistemäärä: 47/100 (2021: 47/100) Tila: siirtymä- tai hybridihallinto (2021: siirtymä- tai hybridihallinto)	Kokonaispistemäärä: 46/100 (2021: 48/100) Tila: siirtymä- tai hybridihallinto (2021: siirtymä- tai hybridihallinto)	ei sovelleta
Freedom in the World 2022 – vapautta yleisesti koskevat pisteet (Global Freedom), Freedom House https://freedomhouse.org/countries/freedom-world/scores	Kokonaispistemäärä: 67/100 (2021: 66/100) Tila: osittain vapaa (2021: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 53/100 (2021: 53/100) Tila: osittain vapaa (2021: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 56/100 (2021: 54/100) Tila: osittain vapaa (2021: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 67/100 (2021: 66/100) Tila: osittain vapaa (2021: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 67/100 (2021: 63/100) Tila: osittain vapaa (2021: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 62/100 (2021: 64/100) Tila: osittain vapaa (2021: osittain vapaa)	Kokonaispistemäärä: 32/100 (2021: 32/100) Tila: ei vapaa (2021: ei vapaa)
Demokratiaindeksi 2021 – The Economist Intelligence Unit https://www.eiu.com/n/campaigns/democracy-index-2021/	Kokonaispistemäärä: 6,11/10 (2020: 6,08/10) Sijoitus: 68/167 (2020: 71/167) Hallintojärjestelmä: epätäydellinen demokratia (2020: epätäydellinen demokratia)	Kokonaispistemäärä: 5,04/10 (2020: 4,84/10) Sijoitus: 95/167 (2020: 101/167) Hallintojärjestelmä: hybridihallinto (2020: hybridihallinto)	ei sovelleta	Kokonaispistemäärä: 6,03/10 (2020: 5,89/10) Sijoitus: 73/167 (2020: 78/167) Hallintojärjestelmä: epätäydellinen demokratia (2020: hybridihallinto)	Kokonaispistemäärä: 6,02/10 (2020: 5,77/10) Sijoitus: 74/167 (2020: 81/167) Hallintojärjestelmä: epätäydellinen demokratia (2020: hybridihallinto)	Kokonaispistemäärä: 6,36/10 (2020: 6,22/10) Sijoitus: 63/167 (2020: 66/167) Hallintojärjestelmä: epätäydellinen demokratia (2020: epätäydellinen demokratia)	Kokonaispistemäärä: 4,35/10 (2020: 4,48/10) Sijoitus: 103/167 (2020: 104/167) Hallintojärjestelmä: hybridihallinto (2020: hybridihallinto)
Maailman lehdistönvapausindeksi 2022 – Toimittajat ilman rajoja https://rsf.org/en/index	Kokonaispistemäärä: 56,41/100 (2021: 69,41/100) Sijoitus: 103/180 (2021: 83/180)	Kokonaispistemäärä: 65,64/100 (2021: 71,66/100) Sijoitus: 67/180 (2021: 58/180)	Kokonaispistemäärä: 67,00/100 (2021: 69,68/100) Sijoitus: 61/180 (2021: 78/180)	Kokonaispistemäärä: 68,44/100 (2021: 68,33/100) Sijoitus: 57/180 (2021: 90/180)	Kokonaispistemäärä: 66,54/100 (2021: 65,67/100) Sijoitus: 63/180 (2021: 104/180)	Kokonaispistemäärä: 61,51/100 (2021: 67,97/100) Sijoitus: 79/180 (2021: 93/180)	Kokonaispistemäärä: 41,25/100 (2021: 50,21/100) Sijoitus: 149/180 (2021: 153/180)
Oikeusvaltioindeksi 2021 – World Justice Project ‑järjestö https://worldjusticeproject.org/rule-of-law-index/global/2021	Kokonaispistemäärä: 0,49/1 (2020: 0,50/1) Sijoitus maailmanlaajuisesti: 83/139 (2020: 78/128)	Kokonaispistemäärä: 0,52/1 (2020: 0,52/1) Sijoitus maailmanlaajuisesti: 72/139 (2020: 64/128)	Kokonaispistemäärä: 0,55/1 (2020: 0,54/1) Sijoitus maailmanlaajuisesti: 60/139 (2020: 54/128)	Kokonaispistemäärä: 0,53/1 (2020: 0,53/1) Sijoitus maailmanlaajuisesti: 64/139 (2020: 58/128)	ei sovelleta	Kokonaispistemäärä: 0,49/1 (2020: 0,50/1) Sijoitus maailmanlaajuisesti: 81/139 (2020: 75/128)	Kokonaispistemäärä: 0,42/1 (2020: 0,43/1) Sijoitus maailmanlaajuisesti: 117/139 (2020: 107/128)
Worldwide Governance -hallintoindikaattorit 2021 – oikeusvaltio, Maailmanpankkiryhmä http://info.worldbank.org/governance/wgi/	Prosenttipisteluokitus: 43,75/100 (2020: 40,87/100)	Prosenttipisteluokitus: 42,79/100 (2020: 42,79/100)	Prosenttipisteluokitus: 43,27/100 (2020: 39,42/100)	Prosenttipisteluokitus: 52,40/100 (2020: 51,92/100)	Prosenttipisteluokitus: 52,88/100 (2020: 54,33/100)	Prosenttipisteluokitus: 50,96/100 (2020: 51,44/100	Prosenttipisteluokitus: 36,54/100 (2020: 38,46/100)
Worldwide Governance -hallintoindikaattorit 2021 – hallinnon tehokkuus, Maailmanpankkiryhmä http://info.worldbank.org/governance/wgi/	Prosenttipisteluokitus: 53,37/100 (2020: 48,08/100	Prosenttipisteluokitus: 13,46/100 (2020: 12,98/100)	Prosenttipisteluokitus: 42,79/100 (2020: 39,90/100)	Prosenttipisteluokitus: 50,00/100 (2020: 55,29/100)	Prosenttipisteluokitus: 53,85/100 (2020: 50,96/100)	Prosenttipisteluokitus: 55,77/100 (2020: 52,88/100)	Prosenttipisteluokitus: 49,52/100 (2020: 47,60/100)
Worldwide Governance -hallintoindikaattorit 2021 – korruption torjunta, Maailmanpankkiryhmä http://info.worldbank.org/governance/wgi/	Prosenttipisteluokitus: 31,73/100 (2020: 31,73/100)	Prosenttipisteluokitus: 28,85/100 (2020: 28,37/100)	Prosenttipisteluokitus: 44,71/100 (2020: 37,02/100)	Prosenttipisteluokitus: 43,27/100 (2020: 34,62/100)	Prosenttipisteluokitus: 54,33/100 (2020: 55,77/100)	Prosenttipisteluokitus: 36,06/100 (2020: 38,46/100)	Prosenttipisteluokitus: 40,38/100 (2020: 43,27/100)
Korruptioindeksi 2021 – Transparency International ‑järjestö https://www.transparency.org/en/cpi/2021	Pisteet: 35/100 (2020: 36/100) Sijoitus: 110/180 (2020: 104/180)	Pisteet: 35/100 (2020: 35/100) Sijoitus: 110/180 (2020: 111/180)	Pisteet: 39/100 (2020: 36/100) Sijoitus: 87/180 (2020: 104/180)	Pisteet: 39/100 (2020: 35/100) Sijoitus: 87/180 (2020: 111/180)	Pisteet: 46/100 (2020: 45/100) Sijoitus: 64/180 (2020: 67/180)	Pisteet: 38/100 (2020: 38/100) Sijoitus: 96/180 (2020: 94/180)	Pisteet: 38/100 (2020: 40/100) Sijoitus: 96/180 (2020: 86/180)