EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.9.2022

COM(2022) 482 final

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

33. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2021)

{SWD(2022) 302 final} - {SWD(2022) 303 final} - {SWD(2022) 304 final} - {SWD(2022) 305 final} - {SWD(2022) 306 final} - {SWD(2022) 307 final}

Sisällysluettelo

1.Johdanto

1.1.Keskeiset käsitteet

1.2.EU:n taloudelliset edut vuonna 2021

2.Vuoden 2021 tärkeimpiä tapahtumia

2.1.Keskeiset hyväksytyt säädökset

2.2.EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen liittyvä oikeuskäytäntö

3.EU:n petostentorjuntajärjestelmä

3.1.Euroopan taso

3.1.1.Euroopan parlamentti

3.1.2.Neuvosto

3.1.3.Euroopan komissio

3.1.4.Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)

3.1.5.Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)

3.1.6.Euroopan tilintarkastustuomioistuin

3.1.7.Eurojust

3.1.8.Europol

3.2.Jäsenvaltioiden taso

3.2.1.Petostentorjunnan koordinointivirastot (AFCOS)

3.2.2.Kansalliset petostentorjuntastrategiat

3.2.3.Vuoden 2020 suositusten täytäntöönpano jäsenvaltioissa

4.Yhteistyö petosten torjumiseksi

4.1.Kansainvälinen yhteistyö

4.1.1.Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä keskinäistä avunantoa ja petostentorjuntaa koskevat määräykset kansainvälisissä sopimuksissa

4.1.2.UNCAC, CoSP9 ja EU:n tukemat päätöslauselmat

4.1.3.Tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjunta

4.2.EU:n ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

4.2.1.Petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean (COCOLAF) toiminta

4.2.2.EU:n petostentorjuntaohjelma

4.2.3.Tuloihin liittyvä yhteistyö

4.2.3.1.Tulli-ohjelma

4.2.3.2.Fiscalis-ohjelma

4.2.3.3.Yhteiset tullioperaatiot

5.Keskeiset toimenpiteet EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi ja petosten torjumiseksi

5.1.PIF-direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

5.2.Rahanpesun torjunta

5.3.Elpymis- ja palautumistukiväline

5.4.Väärinkäytösten paljastajien suojelu

5.5.Oikeusvaltioperiaatetta koskeva välineistö

5.5.1.Oikeusvaltiokertomus – tärkeimmät havainnot ja huomiot EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta

5.5.2.Edistyminen yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi annetun asetuksen täytäntöönpanossa

5.6.Korruptiontorjuntapolitiikka

6.Valvontatoimien tulokset

6.1.Tietolähteet ja menetelmät

6.2.Tulot

6.2.1.Alv-petokset

6.2.2.Perinteiset omat varat

6.3.Menot

6.3.1.Yhteistyöhön perustuva hallinnointi

6.3.2.Välillinen hallinnointi

6.3.3.Suora hallinnointi

7.Näkymät vuodelle 2022 sekä päätelmät ja suositukset

7.1.EU:n petostentorjunta-ala

7.2.Läpinäkyvyys, petosriskien hallinta ja petostentorjunnan digitalisointi

TIIVISTELMÄ

Covid-19-pandemia toi mukanaan uusia haasteita, joihin EU reagoi nopeasti ja joustavasti sekä ottamalla käyttöön uusia välineitä ja resursseja. Elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöönoton ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon myötä kansallisten viranomaisten rooli EU:n taloudellisten etujen riittävän suojan varmistamisessa on kasvanut merkittävästi. Komissio on kansallisia suunnitelmia arvioidessaan pyrkinyt tukemaan kansallisia viranomaisia ja kiinnittänyt erityistä huomiota sellaisten toimenpiteiden suunnitteluun, joilla voidaan suojata elpymis- ja palautumistukivälineen varoja petoksilta, korruptiolta, eturistiriidoilta ja päällekkäiseltä rahoitukselta.

EU:n tason ja kansalliset petostentorjuntaviranomaiset ovat vahvistaneet yhteistyötään vuonna 2021 sekä EU:n tulojen että menojen suojelun alalla. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2021. Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja EPPOn operatiiviset tulokset osoittavat, että EU:n elimet tuovat lisäarvoa EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen ja petostentorjuntaan, koska niillä voidaan kiertää kansallisten järjestelmien rajoitukset erityisesti rajatylittävän rikollisuuden torjunnassa.

EU sai vuonna 2021 päätökseen kauden 2021–2027 meno-ohjelmien hyväksymisen. Lainsäädännöllä varmistetaan, että komissio, OLAF, Euroopan tilintarkastustuomioistuin ja EPPO voivat hoitaa tehtäväänsä ja että kansalliset viranomaiset ottavat käyttöön vaikuttavia petostentorjuntatoimenpiteitä, joissa otetaan huomioon kaikki todetut riskit. Näistä meno-ohjelmista unionin petostentorjuntaohjelmalla tuetaan petostentorjuntaa myöntämällä avustuksia erityisaloitteisiin ja mahdollistamalla sellaisten tietoteknisten alustojen ja välineiden rahoittaminen, joilla helpotetaan jäsenvaltioiden ja EU:n välistä tietojenvaihtoa.

Toimivaltaisten EU:n ja kansallisten viranomaisten ilmoittamien petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien lukumäärä pysyi vuonna 2021 vakaana vuoteen 2020 verrattuna. Näihin tapauksiin liittyvät sääntöjenvastaiset rahamäärät kuitenkin kasvoivat, mikä johtui muutamissa jäsenvaltioissa havaituista arvoltaan huomattavan suurista tapauksista. Tietyillä menoaloilla muiden sääntöjenvastaisuuksien määrä on alhainen edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Tämä vähennys voi osittain selittyä muun muassa toimenpideohjelmien täytäntöönpanon viivästymisellä, raportointikäytäntöjen muutoksilla ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen käytöllä.

Toistuvien riskien lisäksi elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpano lisää tulevina vuosina kansallisiin viranomaisiin kohdistuvia paineita, koska niiden on pantava täytäntöön myös elpymis- ja palautumistukivälineeseen liittyvät suunnitelmat ja samalla kauden 2021–2027 meno-ohjelmat. Tältä osin viranomaisten on kyettävä toimimaan asiantuntevasti ja hallitsemaan eri rahastojen täytäntöönpanoon liittyvät eri hallinnointitavat.

EU pyrkii myös lisäämään johdonmukaisuutta ja yhdenmukaistamista, jotta voidaan tukkia yleisen valvontajärjestelmän mahdolliset porsaanreiät, joita petostentekijät voisivat käyttää hyväkseen. Perusperiaatteet on jo vahvistettu EU:n lainsäädännössä, mutta niitä voidaan edelleen vahvistaa. Jäsenvaltioiden olisi korjattava PIF-direktiivin täytäntöönpanossa havaitut ongelmat ja pyrittävä lisäämään läpinäkyvyyttä, petostentorjunnan digitalisointia sekä petosriskien arvioinnin ja hallinnan jatkuvaa vahvistamista ja kehittämistä. Komissio on esittänyt varainhoitoasetuksen muuttamista koskevan ehdotuksen, jonka tavoitteena on vahvistaa EU:n toimia näiden linjausten mukaisesti.

LYHENNELUETTELO

1.Johdanto

EU ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä vastuussa EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta. Jäsenvaltioiden viranomaiset hallinnoivat suurinta osaa EU:n menoista ja keräävät perinteiset omat varat. Komissio valvoo toimintaa kummallakin alalla, asettaa vaatimuksia ja tarkastaa vaatimustenmukaisuuden. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 325 artiklan 5 kohdan mukaisesti komission on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa annettava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle selvitys toimenpiteistä, jotka on toteutettu petosten ja muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi, jäljempänä ’PIF-kertomus’ 1 . Vuoden 2021 osalta tämä kertomus ja sen liitteenä olevat asiakirjat täyttävät tämän velvoitteen.

Vuoden 2021 PIF-kertomuksessa käsitellään seuraavia asioita:

(1)katsaus EU:n taloudellisiin etuihin, niiden suojaamiseksi annettuihin keskeisiin säädöksiin ja unionin tuomioistuimen asiaa koskevaan oikeuskäytäntöön

(2)merkittävimmät petostentorjuntatoimet koko EU:ssa ja jäsenvaltioissa

(3)yhteistyö petosten torjumiseksi

(4)EU:n taloudellisten etujen johdonmukaisen ja yhdenmukaisen suojelun keskeiset alat

(5)EU:n talousarvioon vaikuttavia petoksia ja muita sääntöjenvastaisuuksia koskevat tilastot ja tiedot sekä niiden analyysi

(6)näkymät vuodelle 2022 sekä päätelmät ja suositukset.

1.1.Keskeiset käsitteet

Tärkeimmät PIF-kertomuksessa käytetyt käsitteet esitetään laatikossa 1.

1.2.EU:n taloudelliset edut vuonna 2021

EU:n taloudellisiin etuihin kuuluvat EU:n talousarvion sekä EU:n toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen talousarvioiden ja näiden elinten hallinnoimien ja valvomien talousarvioiden kattamat tulot, menot ja varat. 4

Talousarvion tulopuoli koostuu perinteisistä omista varoista 5 , arvonlisäverosta, muovipakkausjätteeseen perustuvista omista varoista ja osasta EU:n jäsenvaltioiden bruttokansantuloa.

Kaaviossa 1 esitetään EU:n vuonna 2021 käytettävissä olevat varat.

Kaavio 1 – EU:n tulot vuonna 2021

EU rahoittaa politiikkansa näiden varojen avulla (ks. kaavio 2).

Kaavio 2 – EU:n menot vuonna 2021

Vaikka talousarvio toteutetaan vuosittain 6 , se on osa unionin pitkän aikavälin talousarviota eli monivuotista rahoituskehystä, jossa vahvistetaan menojen enimmäismäärät seitsemäksi vuodeksi.

2.Vuoden 2021 tärkeimpiä tapahtumia

Tässä jaksossa esitetään yhteenveto keskeisistä hyväksytyistä säädöksistä ja EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen liittyvästä Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä vuonna 2021.

2.1.Keskeiset hyväksytyt säädökset

Taulukossa 1 esitetään keskeiset vuonna 2021 hyväksytyt säädökset. Vuoden 2021 aikana on lisäksi annettu useita asetuksia, jotka koskevat kauden 2021–2027 meno-ohjelmia. Niihin sisältyy erityissäännöksiä, joissa vahvistetaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) toimivalta suojata EU:n taloudellisia etuja. Lisäksi niissä edellytetään, että ohjelmiin osallistuvat kolmannet maat myöntävät komissiolle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat oikeudet ja pääsyn, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

Taulukkoon ei kuitenkaan ole sisällytetty viittauksia kyseisiin asetuksiin.

Taulukko 1 – Keskeiset hyväksytyt säädökset

2.2.EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen liittyvä oikeuskäytäntö

Euroopan unionin tuomioistuin varmistaa EU:n lainsäädännön yhtenäisen soveltamisen ja tulkinnan. Vuonna 2021 tuomioistuin antoi kolme ratkaisua EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta.

3.EU:n petostentorjuntajärjestelmä

EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi luotu monitahoinen lainsäädäntö- ja organisaatiorakenne on yli kolme vuosikymmentä jatkuneen kehityksen tulos. 16 Tässä jaksossa esitellään merkittävimpiä kehityssuuntia petostentorjunnan alalla vuonna 2021. 17  

3.1.Euroopan taso

3.1.1.Euroopan parlamentti

Lainsäädäntötoimiensa lisäksi Euroopan parlamentti valvoo sitä, miten komissio (ja muut toimielimet ja elimet) toteuttaa EU:n talousarviota, vastuuvapausmenettelyn avulla. Vuonna 2021 parlamentti myönsi vastuuvapauden varainhoitovuoden 2019 18 osalta ja aloitti varainhoitovuotta 2020 19 koskevan menettelyn. Talousarvion valvontavaliokunnalla (CONT) on keskeinen rooli vastuuvapausmenettelyssä. Se laatii myös vuosikertomuksen EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta. Kertomus hyväksytään parlamentin täysistunnossa päätöslauselmana, ja siinä annetaan poliittista ohjausta komissiolle ja jäsenvaltioille. Vuonna 2021 useissa talousarvion valvontavaliokunnan kokouksissa keskityttiin OLAFin toimintaan, ja virasto kutsuttiin myös valiokunnan kokouksiin esittelemään tuloksiaan.

3.1.2.Neuvosto

Neuvoston petostentorjuntatyöryhmä käsittelee asioita, jotka liittyvät EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen sekä näihin etuihin vaikuttavien petosten ja muun laittoman toiminnan torjuntaan. Se käsittelee myös OLAFia ja sen valvontakomiteaa koskevia asioita.

Työryhmän tehtävänä on tarkastella seuraavia seikkoja:

·petostentorjuntaa ja OLAFin toimintaa koskevat lainsäädäntöehdotukset

·EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevat vuosikertomukset.

OLAF on edustanut komissiota useissa neuvoston työryhmissä, erityisesti petostentorjuntatyöryhmässä.

3.1.3.Euroopan komissio

Euroopan komissio määrittelee strategiat ja muuntaa EU:n toimielinten yhdessä kehittämät yleiset poliittiset tavoitteet toimintapolitiikoiksi ja aloitteiksi. Komission pääosastot hallinnoivat erityisiä politiikkoja ja niitä tukevia meno-ohjelmia. Jotta EU:n talousarviota voidaan suojata paremmin, komissio hyväksyi vuonna 2019 petostentorjuntastrategian ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman.

3.1.4.Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)

Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) suorittaa riippumattomia tutkimuksia EU:n varoihin liittyvistä petoksista ja korruptiosta ja kehittää EU:n petostentorjuntapolitiikkaa petosten, korruption ja muun EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavan laittoman toiminnan torjumiseksi.

3.1.5.Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO)

Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) on ensimmäinen ylikansallinen syyttäjäviranomainen, jolla on valtuudet tutkia EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavia rikoksia 22 osallistuvassa EU:n jäsenvaltiossa 25 ja nostaa niihin liittyviä syytteitä.

Laillisuusperiaatteen mukaisesti EPPOn on aloitettava tutkinta aina, kun on perusteltu syy epäillä, että sen toimivaltaan kuuluva rikos on tekeillä tai tapahtunut. Kansallisilla viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa EPPOlle kaikesta rikollisesta toiminnasta, jonka osalta EPPO voisi käyttää toimivaltaansa. Jos kansalliset viranomaiset ovat aloittaneet EPPOn toimivaltaan kuuluvan rikoksen tutkinnan ja EPPO päättää käyttää oikeuttaan ottaa asia käsiteltäväkseen, kansallisten viranomaisten on siirrettävä asian käsittely EPPOlle. Tutkinnan voivat käynnistää osallistuvien jäsenvaltioiden valtuutetut Euroopan syyttäjät, ja tutkintaa valvovat 22 Euroopan syyttäjää sekä Euroopan pääsyyttäjä Luxemburgissa. Valtuutetut Euroopan syyttäjät on sijoitettu kansallisiin syyttäjälaitoksiin tai oikeuslaitoksiin. He voivat kuitenkin vastaanottaa operatiivisessa työssään ohjeistusta ainoastaan EPPOn päätoimipaikasta, joko 15 pysyvän jaoston tai 22 Euroopan syyttäjän välityksellä. Vuonna 2021 valtuutettuja Euroopan syyttäjiä oli 95. Tarkoituksena on nimittää yhteensä 140 valtuutettua Euroopan syyttäjää. EPPOn kollegio kokoontui 34 kertaa ja teki 125 päätöstä. Se muutti ja täydensi joitakin päätöksiä ensimmäisten saatujen kokemusten perusteella. Nämä koskivat muun muassa tapausten määräämistä pysyvien jaostojen käsiteltäväksi ja rekisteröityjen tietojen todentamista EPPOn toimivallan arvioimiseksi.

3.1.6.Euroopan tilintarkastustuomioistuin

Euroopan tilintarkastustuomioistuin arvioi EU:n toimien taloudellisuutta, vaikuttavuutta, tehokkuutta, laillisuutta ja sääntöjenmukaisuutta vastuuvelvollisuuden, avoimuuden ja varainhoidon parantamiseksi.

3.1.7.Eurojust

Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto Eurojust koordinoi kansallisten viranomaisten – sekä jäsenvaltioissa että EU:n ulkopuolisissa maissa – työtä rajatylittävän rikollisuuden tutkinnassa ja siihen liittyvässä syytteeseenpanossa. EU:n taloudellisten etujen suojaamisen alalla sen tehtävät liittyvät etupäässä niihin jäsenvaltioihin, jotka eivät osallistu EPPOn toimintaan.

3.1.8.Europol

Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto Europol toimii lainvalvontaoperaatioiden tukikeskuksena, rikollista toimintaa koskevan tiedon keskuksena ja lainvalvonta-asiantuntemuksen keskuksena.

3.2.Jäsenvaltioiden taso

3.2.1.Petostentorjunnan koordinointivirastot (AFCOS)

Vuodesta 2013 lähtien 28 jäsenvaltioiden on pitänyt nimetä petostentorjunnan koordinointivirasto (AFCOS), jonka tehtävänä on edistää tehokasta yhteistyötä ja tietojenvaihtoa, myös operatiivisten tietojen vaihtoa, OLAFin kanssa. Jäsenvaltiot voivat vapaasti päättää, mihin petostentorjunnan koordinointivirasto sijoitetaan kansallisessa hallintorakenteessa ja millaiset valtuudet sillä on.

Petostentorjunnan koordinointiviraston valtuudet voivat vaihdella kunkin maan olosuhteiden mukaan. Sen tehtävänä on kuitenkin kaikissa tapauksissa varmistaa yhteistyö OLAFin kanssa ja koordinoida asianomaisessa jäsenvaltiossa lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja tutkintavelvoitteita sekä EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen liittyviä toimia.

3.2.2.Kansalliset petostentorjuntastrategiat

Komissio on toistuvasti kehottanut jäsenvaltioita hyväksymään kansallisia petostentorjuntastrategioita, ja niiden määrä onkin kasvanut tasaisesti. Vuoden 2021 loppuun mennessä 17 jäsenvaltiota 30 oli hyväksynyt tai päivittänyt kansallisen petostentorjuntastrategian. Niistä 11 jäsenvaltiosta 31 , jotka eivät vielä olleet hyväksyneet kansallista strategiaa, neljä 32 ilmoitti parhaillaan laativansa kansallista strategiaa tai hyväksyvänsä sen piakkoin.

Kaavio 3 – Kansalliset petostentorjuntastrategiat: nykytilanne

Vaikka strategioiden kattavuus ja sisältö vaihtelevat edelleen jäsenvaltioittain 33 ja jotkin strategiat on päivitettävä, kokonaistilanne on parantunut vuoteen 2020 verrattuna. Komission suositusten mukaisesti useita 34 nykyisistä strategioista on päivitetty, jotta niissä otettaisiin huomioon uudet merkittävät riskit, kuten elpymis- ja palautumistukivälineen täytäntöönpanoon ja covid-19-pandemian vaikutuksiin liittyvät riskit.

3.2.3.Vuoden 2020 suositusten täytäntöönpano jäsenvaltioissa 35

Komissio esitti Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamista koskevassa vuoden 2020 kertomuksessaan jäsenvaltioille kolme suosituskokonaisuutta, jotka koskivat a) petostentorjuntaan liittyviä monialaisia näkökohtia, b) tuloja ja c) menoja. Suosituksilla pyrittiin parantamaan EU:n ja kansallisten elinten välistä yhteistyötä, lisäämään kansallisten petostentorjuntatoimenpiteiden johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, optimoimaan tulliliiton ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten toimintaa, vahvistamaan sisäisen valvonnan kehyksiä sekä lisäämään joustavuutta ja palautumiskykyä kriisiaikoina.

Petostentorjunnan monialaisten näkökohtien osalta komissio suositteli, että jäsenvaltiot, jotka eivät olleet vielä liittyneet EPPOon, harkitsisivat liittymistä.

Niistä viidestä jäsenvaltiosta, jotka eivät vielä kuulu EPPOon, Ruotsi on ilmoittanut aikovansa liittyä siihen vuonna 2023. Tanska, Irlanti, Unkari ja Puola puolestaan ilmoittivat, etteivät ne aio liittyä EPPOon. 36

Tulojen alalla 16 jäsenvaltiota 37 vastasi, että ne ovat panneet kokonaisuudessaan täytäntöön komission suosituksen arvioida covid-19-pandemian paljastamia kansallisten tullivalvontastrategioiden riskejä ja puutteita. Lopuista jäsenvaltioista neljä 38 on pannut suosituksen osittain täytäntöön, ja kuusi 39 ei ole pannut sitä täytäntöön. Vastauksista käy ilmi useita onnistuneita toimenpiteitä, kuten valvonnan joustavuus ja riskiprofilointi, joilla on varmistettu, että valvonta jatkui tehokkaasti covid-19-pandemian aikana.

Vastauksena suositukseen arvioida riskejä, joihin ei ehkä puututtu riittävästi vuonna 2020, ja toteuttaa toimenpiteitä niiden korjaamiseksi 16 jäsenvaltiota 40 ilmoitti panneensa suosituksen kokonaisuudessaan täytäntöön ja kolme jäsenvaltiota 41 ilmoitti panneensa sen osittain täytäntöön. Seitsemän jäsenvaltiota 42 ei ole pannut suositusta täytäntöön.

Menoja koskevien suositusten osalta 11 jäsenvaltiota 43 ilmoitti käynnistäneensä kohdennettuja riskinhallintatoimia, jotka liittyvät covid-19-pandemian vaikutuksiin sekä elpymis- ja palautumistukivälineen tulevaan täytäntöönpanoon, ja panneensa siten suosituksen kokonaisuudessaan täytäntöön. Lopuista jäsenvaltioista 11 jäsenvaltiota 44 ilmoitti panneensa suosituksen osittain täytäntöön ja neljä 45 ei ole pannut sitä täytäntöön.

Vastauksena suositukseen, jonka mukaan perustietojen sekä havaittuja sääntöjenvastaisuuksia ja petoksia koskevien tietojen keräämis- ja käyttötapaa on edelleen parannettava, 14 jäsenvaltiota 46 ilmoitti panneensa suosituksen kokonaisuudessaan täytäntöön, seitsemän jäsenvaltiota 47 on pannut suosituksen täytäntöön osittain ja viisi jäsenvaltiota 48 ei ole pannut sitä täytäntöön. Useimmat jäsenvaltiot ilmoittivat, että ne olivat mukauttaneet tietoteknisten järjestelmien, kuten sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmän (IMS), Arachnen 49 , varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän (EDES) 50 ja erilaisten kansallisten tietoteknisten välineidensä, käyttötapaa parantaakseen niissä käsiteltävien tietojen laatua.

Viimeisessä menoja koskevassa suosituksessa jäsenvaltioita kehotettiin käyttämään yhdennettyä ja yhteentoimivaa tieto- ja seurantajärjestelmää, jonka komissio antaa käyttöön elpymis- ja palautumistukivälineen ja EU:n talousarvion yhteydessä. Jäsenvaltioista 19 51 ilmoitti panneensa suosituksen kokonaisuudessaan täytäntöön ja neljä 52 osittain. Kolme jäsenvaltiota 53 ei ole pannut suositusta täytäntöön.

4.Yhteistyö petosten torjumiseksi

Petostentorjunta on EU:lle ratkaisevan tärkeää, varsinkin kun otetaan huomioon EU:n rooli maailmassa. Yhteistyö on avainasemassa, jotta voidaan varmistaa petostentorjunnan tehokkuus. Tässä jaksossa esitellään merkittävimmät kehityssuuntaukset tällä alalla.

4.1.Kansainvälinen yhteistyö

4.1.1.Yhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa sekä keskinäistä avunantoa ja petostentorjuntaa koskevat määräykset kansainvälisissä sopimuksissa

Yhteistyö kansainvälisten kumppanien kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan suojella Euroopan ulkopuolella käytettäviä EU:n varoja ja EU:n talousarvion tulopuolta. Tätä varten OLAF pyrki vuonna 2021 yhdessä komission asiaankuuluvan yksikön kanssa edelleen varmistamaan, että rahoitussopimuksiin ja muihin sopimuksiin sisältyy asianmukaisia petostentorjuntamääräyksiä, mukaan lukien mahdollisuus suorittaa tarkastuksia ja tutkimuksia, jotka liittyvät EU:n ulkopuolella käytettyihin varoihin. Lisäksi OLAF sopi hallinnollista yhteistyötä koskevista järjestelyistä kahden kansainvälisen kumppaniviranomaisen, Ukrainan valtakunnansyyttäjänviraston ja Maailman tullijärjestön (WCO), kanssa. Tällaiset järjestelyt edistävät osaltaan tiiviitä suhteita petostentorjuntaan osallistuviin kumppaneihin tarjoamalla puitteet käytännön yhteistyölle, kuten tietojen ja parhaiden käytäntöjen jakamiselle. OLAF järjesti vuonna 2021 myös verkkotapahtumia luodakseen uusia operatiivisia yhteyksiä EU:n ulkopuolisten maiden tutkintaviranomaisiin ja edistääkseen petoksista ja sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamista EU:n edustustojen kautta eri puolilla maailmaa.

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa tullilainsäädännön rikkomusten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja torjumiseksi perustuu keskinäistä hallinnollista avunantoa tulliasioissa koskeviin sopimuksiin. Tällaisilla sopimuksilla on keskeinen merkitys EU:n taloudellisten etujen suojaamisessa. Tällä hetkellä EU:lla on sopimukset 87 maan kanssa. Niihin kuuluvat muun muassa EU:n tärkeimmät kauppakumppanit, kuten Yhdysvallat, Kiina ja Japani. Vuonna 2021 saatiin päätökseen neuvottelut itäisen ja eteläisen Afrikan maiden (ESA5) 54 kanssa, ja neuvotteluja jatkettiin Australian ja Indonesian kanssa sekä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Gibraltarin osalta.

Vapaakauppasopimukset sisältävät yleensä petostentorjuntalausekkeen, joka mahdollistaa tietyn tuotteen tullietuuskohtelun väliaikaisen peruuttamisen tapauksissa, joissa havaitaan vakava tullipetos ja sen torjumista koskeva jatkuva asianmukaisen yhteistyön puute. Tällainen lauseke on ehdoton edellytys tullietuuksien myöntämiselle kolmansille maille.

4.1.2.UNCAC, CoSP9 ja EU:n tukemat päätöslauselmat

EU on sopimuspuolena korruption vastaisessa Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa (UNCAC), jäljempänä ’YK:n korruptiosopimus’, joka on ainoa käytössä oleva oikeudellisesti sitova ja yleismaailmallinen korruptiontorjuntaväline. Komissio edustaa EU:ta kaikissa YK:n korruptiosopimukseen liittyvissä prosesseissa, mukaan lukien osallistuminen täytäntöönpanon arviointiryhmän kokouksiin sekä korruption ehkäisemistä ja varojen takaisinperintää käsitteleviin avoimiin työryhmiin.

YK:n korruptiosopimuksen täytäntöönpanon tarkastelumekanismi sitoo kaikkia sopimuksen osapuolia, myös EU:ta. Komissio ilmoitti kesäkuussa 2021 YK:n huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimistolle (UNODC) olevansa valmis osallistumaan YK:n korruptiosopimuksen mukaiseen tarkasteluprosessiin. 55 Täytäntöönpanon tarkastelu käynnistettiin virallisesti heinäkuussa 2021.

Sharm el-Sheikhissä Egyptissä joulukuussa 2021 pidetyssä yhdeksännessä sopimusvaltioiden konferenssissa (CoSP9) EU korosti jatkuvia määrätietoisia pyrkimyksiään tukea kansalaisyhteiskunnan ja asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen mahdollisimman laajaa osallistumista korruption torjuntaan.

Yleiskeskustelun aikana EU toi esille EPPOn ja OLAFin roolin korruption torjunnassa ja korosti tiedotusvälineiden ja tutkivien journalistien merkitystä. EU tuki neljää kahdeksasta hyväksytystä päätöslauselmasta. Ne koskivat korruption ehkäisemistä, kansainvälisen yhteistyön lujittamista hätätilanteissa, kriiseihin reagoimista ja niistä toipumista sekä alueellista korruptiontorjuntaa. 56

4.1.3.Tupakkatuotteiden laittoman kaupan torjunta

Komission joulukuussa 2018 esittämän, laittoman tupakkakaupan torjuntaa koskevan toisen toimintasuunnitelman (2018–2022) täytäntöönpanoa jatkettiin vuonna 2021. Suunnitelma sisältää sekä poliittisia että operatiivisia lainvalvontatoimenpiteitä. Suuri osa suunnitelman avaintoimista oli käynnistetty tai saatettu päätökseen vuoden 2021 loppuun mennessä.

Komissiolla on johtava rooli tällä alalla monenvälisellä tasolla, ja se toimii myös kahdenvälisesti lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Monenvälisellä tasolla tupakoinnin torjuntaa koskevaan puitesopimukseen liitetty, tupakkatuotteiden laittoman kaupan estämistä koskeva lisäpöytäkirja (FCTC-pöytäkirja) on kansainvälinen sopimus, jolla pyritään merkittävästi vähentämään tupakkatuotteiden laitonta kauppaa maailmanlaajuisesti. OLAF on tiiviissä yhteistyössä asiaankuuluvien komission yksiköiden ja jäsenvaltioiden kanssa osallistunut aktiivisesti FCTC-pöytäkirjaan liittyvään työhön. OLAF edusti EU:ta ja osallistuvia jäsenvaltioita sopimuspuolten toisessa kokouksessa, joka pidettiin marraskuussa 2021. Kokouksessa hyväksyttiin kahden työryhmän (”seuranta ja jäljittäminen” sekä ”avunanto ja yhteistyö”) päätelmät ja ehdotettiin uutta avustusstrategiaa pöytäkirjan täytäntöönpanon tukemiseksi. Kaikki sopijapuolet sopivat myös jatkavansa työtä sellaisen maailmanlaajuisen tiedonvaihtopisteen perustamiseksi, jonka kautta seuranta- ja jäljitysjärjestelmät voisivat vaihtaa tietoja ja jolla voitaisiin tukea tupakkatuotteiden laittoman kaupan maailmanlaajuista torjuntaa.

4.2.EU:n ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö

4.2.1.Petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean (COCOLAF) toiminta

Petollisen menettelyn torjunnan yhteensovittamista käsittelevä neuvoa-antava komitea (COCOLAF) kokoaa yhteen komission (OLAFin edustamana) ja jäsenvaltioiden asiantuntijoita. Se on foorumi, jolla keskustellaan petostentorjunnan keskeisistä tapahtumista ja tämän kertomuksen valmistelusta. Komitea tekee työtään neljässä työryhmässä ja täysistunnoissa.

Vuonna 2021 järjestettiin kaksi täysistuntoa (kesä- ja joulukuussa), kaksi petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien raportointia ja analysointia käsittelevän alaryhmän kokousta ja yksi petostentorjuntaa käsittelevän alaryhmän kokous. Kokoukset tarjosivat hyvän tilaisuuden keskustella sääntöjenvastaisuuksien ja petosten viimeisimmistä suuntauksista sekä EU:n varojen hallinnoinnissa käytettävistä tietoteknisistä välineistä. Ne toimivat myös tärkeänä linkkinä OLAFin ja sen kumppaneiden välillä pandemian aikana, sillä ne pitivät viestintäyhteydet avoimina ja antoivat osallistujille mahdollisuuden jakaa tietoja ja parhaita käytäntöjä.

Jäsenvaltioiden petostentorjunnan koordinointivirastojen vuotuinen kokous pidettiin virtuaalisesti syyskuussa. Keskusteluissa keskityttiin elpymis- ja palautumistukivälineeseen. Petostentorjuntaa käsittelevä alaryhmä sopi joulukuussa asiantuntijaryhmän perustamisesta. Ryhmän tehtävänä on käsitellä tietoteknisten välineiden käyttöä elpymis- ja palautumistukivälineen varojen suojaamiseksi.

4.2.2.EU:n petostentorjuntaohjelma

Herkules III -ohjelma, josta tuettiin petostentorjuntaa ja EU:n taloudellisten etujen suojaamista edistäviä hankkeita vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, korvattiin uudella unionin petostentorjuntaohjelmalla asetuksen (EU) 2021/785 hyväksymisen myötä.

Petostentorjuntaohjelmassa yhdistyy kolme aiempaa toimea, mutta se perustuu Herkules III -ohjelman tuloksiin. Ohjelmassa yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi Herkules-rahoitusosa, petostentorjunnan tietojärjestelmän (AFIS) rahoitus, jolla tuetaan jäsenvaltioiden keskinäistä avunantoa tulli- ja maatalousasioissa, sekä sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmä (IMS), jolla ilmoitetaan sääntöjenvastaisuuksista, myös petoksista, jotka koskevat yhteistyössä hallinnoituja varoja ja liittymistä valmistelevaa tukea.

Tämä lisää synergioita eri toimintalinjojen välillä ja säästää resursseja muun muassa varmistamalla rahoituksen joustavuuden, jonka ansiosta rahoitusta voidaan tarvittaessa kohdentaa uudelleen ohjelman toimintalinjojen välillä.

Unionin petostentorjuntaohjelmalla on kaksi päätavoitetta. 57 Ensinnäkin sillä on tarkoitus suojata EU:n taloudellisia etuja. Toiseksi sillä pyritään tukemaan jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäistä avunantoa sekä niiden ja komission välistä yhteistyötä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi.

Ohjelmalla on kolme erityistavoitetta:

(1)ehkäistä ja torjua petoksia, lahjontaa ja muuta EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavaa laitonta toimintaa;

(2)tukea raportointia, joka koskee sellaisia sääntöjenvastaisuuksia, mukaan lukien petokset, jotka liittyvät yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin varoihin ja liittymistä valmistelevaa tukea koskeviin unionin talousarvion varoihin;

(3)tarjota välineitä tietojenvaihtoon ja tukea operatiivista toimintaa tulli- ja maatalousasioissa tehtävän keskinäisen hallinnollisen avunannon alalla.

4.2.3.Tuloihin liittyvä yhteistyö

4.2.3.1.Tulli-ohjelma

Vaikka Tulli-ohjelma (asetus (EU) 2021/444) ei suoraan koske petostentorjuntaa, se on tärkeä väline EU:n ja jäsenvaltioiden rahoituksellisten ja taloudellisten etujen suojaamisessa. Ohjelman yhden olennaisen pilarin muodostavat tietotekniset järjestelmät. Niiden tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa, myös riskitietojen vaihtoa, ja tukea siten eri maksujen (kuten tullien, alv:n ja tuonnin valmisteverojen) kantamista. Ohjelmasta tuetaan myös yhteistä toimintaa, kuten hankeryhmiä, asiantuntijaverkostoja, työpajoja ja koulutustoimia sekä muita ammattitaidon kehittämistoimia, joiden avulla jäsenvaltioiden viranomaiset voivat jakaa hyviä käytäntöjä ja parantaa tullivalvontaa ja tullien kantamista. Lisäksi vasta perustetulla tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineellä (asetus (EU) 2021/1077), jota on tarkoitus käyttää kaiken tyyppisillä rajoilla, olisi tuettava tulliliittoa ja tulliviranomaisten työtä etenkin auttamalla niitä suojaamaan unionin rahoituksellisia ja taloudellisia etuja, varmistamaan turvallisuuden unionissa ja suojaamaan unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta, kuten tuoteväärennöksiltä, ja samalla helpottamaan laillista liiketoimintaa.

4.2.3.2.Fiscalis-ohjelma

Fiscalis-ohjelma (asetus (EU) 2021/847) sisältää monenlaisia toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioiden veroviranomaisten välistä yhteistyötä EU:n ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamiseksi, mukaan lukien kyseisten etujen suojaaminen veropetoksilta, verovilpiltä ja veronkierrolta. Fiscalis-ohjelma tarjoaa myös kansallisille viranomaisille mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä tietoteknisten järjestelmien, yhteisten toimien ja ammattitaidon kehittämistoimien avulla.

4.2.3.3.Yhteiset tullioperaatiot

Yhteiset tullioperaatiot ovat kestoltaan rajoitettuja kohdennettuja toimia, joiden tarkoituksena on torjua petoksia ja arkojen tavaroiden salakuljetusta erityisen riskialttiilla alueilla ja/tai tunnistetuilla kauppareiteillä.

Tuloihin liittyviä petostapauksia ja väärennöksiä koskevien tutkimustensa lisäksi OLAF koordinoi suuria yhteisiä tullioperaatioita, joissa on EU:n ohella mukana kansainvälisiä operatiivisia kumppaneita. OLAFin antama tuki on räätälöity kunkin yhteisen tullioperaation mukaan, ja siihen voivat sisältyä pysyvien teknisten infrastruktuurien, tietoteknisten ja viestintävälineiden, erityisesti virtuaalioperaatioiden koordinointiyksikön (VOCU), käyttö turvallista tietojenvaihtoa varten, strateginen analyysi sekä hallinnollinen ja taloudellinen tuki. Vuonna 2021 OLAF järjesti tai oli mukana järjestämässä kahta operaatiota, jotka koskivat kasvosuojuksia ja tupakkatuotteita. Lisäksi se osallistui useisiin jäsenvaltioiden, Europolin, Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) ja Maailman tullijärjestön (WCO) käynnistämiin operaatioihin.

Taulukko 2 – Yhteiset tullioperaatiot vuonna 2021

5.Keskeiset toimenpiteet EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi ja petosten torjumiseksi

5.1.PIF-direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

Direktiivi (EU) 2017/1371 unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (PIF-direktiivi) tuli voimaan 5. heinäkuuta 2017. Määräaika direktiivin saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä umpeutui 6. heinäkuuta 2019.

Komissio julkaisi 6. syyskuuta 2021 ensimmäisen kolmesta kertomuksesta direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, kuten direktiivin 18 artiklassa edellytetään. Kertomuksessa todetaan, että vaikka kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöään, tarvitaan lisätoimia vaatimusten noudattamiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Lisäksi kertomuksessa korostetaan, että PIF-direktiivin määritelmät, seuraamukset, toimivaltasäännöt sekä EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien petosten ja muiden rikosten vanhentumisajat on saatettava asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, jotta EPPO voi suorittaa tehokkaita tutkinta- ja syytetoimia. Kertomuksessa korostetaan myös, että EPPOn ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeää.

Komissio päätti joulukuussa 2021 aloittaa rikkomusmenettelyn kahdeksaa jäsenvaltiota 60 vastaan, koska ne eivät ole saattaneet PIF-direktiiviä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöään. Lisäksi komissio käynnisti helmikuussa 2022 rikkomusmenettelyn vielä viittä jäsenvaltiota 61 vastaan. Toukokuussa 2022 komissio käynnisti rikkomusmenettelyn vielä neljää muuta jäsenvaltiota 62 vastaan.

Komissio jatkaa kaikkia tarvittavia toimia sen varmistamiseksi, että PIF-direktiivi saatetaan asianmukaisesti ja kattavasti osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja käynnistää tarvittaessa uusia rikkomusmenettelyjä.

Komissio valmistelee parhaillaan toista kertomusta PIF-direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kertomus on määrä antaa vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Tässä kertomuksessa keskitytään 10 miljoonan euron alv-kynnysarvon asianmukaisuuteen ja direktiivin säännösten tehokkuuteen julkisia hankintoja koskevien petosten ja vanhentumisaikojen osalta.

5.2.Rahanpesun torjunta

EU:n talousarvioon kohdistuvat petokset voivat myös edeltää muita rikoksia (eli ne voivat olla esirikoksia). Näin ollen vaikka rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjuntaa koskeva EU:n oikeudellinen kehys ei liitykään suoraan EU:n talousarvion suojaamiseen, se on tässä yhteydessä merkityksellinen.

Kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet saattaneensa kokonaisuudessaan osaksi kansallista lainsäädäntöään rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun viidennen rahanpesunvastaisen direktiivin 63 . 64  

5.3.Elpymis- ja palautumistukiväline

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskeva asetus tuli voimaan 19. helmikuuta 2021. Välineestä rahoitetaan uudistuksia ja investointeja jäsenvaltioissa pandemian alusta eli helmikuusta 2020 alkaen 31. joulukuuta 2026 asti. Saadakseen tukea jäsenvaltioiden on toimitettava Euroopan komissiolle kansalliset elpymis- ja palautumissuunnitelmansa. Kussakin suunnitelmassa esitetään uudistukset ja investoinnit, jotka on määrä toteuttaa vuoden 2026 loppuun mennessä, jotta jäsenvaltiot voivat saada rahoitusta aiemmin sovitun jakoperusteen mukaisesti.

Kussakin suunnitelmassa olisi käsiteltävä talouspolitiikan EU-ohjausjakson 65 yhteydessä yksilöityjä haasteita ja erityisesti neuvoston hyväksymiä vuosien 2019 ja 2020 maakohtaisia suosituksia 66 . Lisäksi suunnitelmien olisi edistettävä vihreää ja digitaalista siirtymää ja parannettava jäsenvaltioiden talouksien ja yhteiskuntien palautumiskykyä. Investoinneissa on noudatettava ”ei merkittävää haittaa” ‑periaatetta. 67

Elpymis- ja palautumistukiväline on tulosperusteinen väline. Kun sovitut välitavoitteet ja tavoitteet suunnitelmissa esitettyjen uudistusten ja investointien toteuttamiseksi on saavutettu, jäsenvaltiolle voidaan maksaa avustuksia ja lainoja.

Elpymis- ja palautumistukivälinettä koskevassa asetuksessa 68 edellytetään jäsenvaltioiden toteuttavan kaikki asianmukaiset toimenpiteet EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että varojen käyttö on sovellettavan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaista. Jäsenvaltioiden on tätä varten varmistettava vaikuttava ja tehokas sisäisen valvonnan järjestelmä ja aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen määrien takaisinperintä. Tämä uusi toteutusmalli antaa jäsenvaltioille suuren vastuun sen varmistamisesta, että näitä varoja suojataan petoksilta, korruptiolta ja eturistiriidoilta (jotka katsotaan ’vakaviksi sääntöjenvastaisuuksiksi’) sekä päällekkäiseltä rahoitukselta.

Kaavio 4 – Kansallisten suunnitelmien arviointiprosessi

Tämän vuoksi kuhunkin suunnitelmaan on sisällytettävä valvonta- ja tarkastusosio, jossa jäsenvaltiot kuvailevat toimenpiteitä (mukaan lukien petostentorjuntatoimenpiteet), jotka ne aikovat toteuttaa, ja yksilöivät erityiset välitavoitteet ja tavoitteet EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi vakavilta sääntöjenvastaisuuksilta ja päällekkäiseltä rahoitukselta. Komissio voi antaa suunnitelmasta myönteisen arvion vain, jos se on tyytyväinen suunnitelmassa esitettyihin valvontajärjestelmiin. Komission yksikkönä OLAF osallistui jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien arviointiin antamalla kohdennettua neuvontaa petostentorjunnasta. Kansallisten viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä näkemysten vaihtamiseksi ja hyvien käytäntöjen ja kokemusten levittämisen helpottamiseksi (esimerkiksi tietoteknisten välineiden käytöstä; ks. myös kohta 4.2.1).

Edunsaajia, toimeksisaajia, alihankkijoita ja tosiasiallisia omistajia ja edunsaajia koskevien tietojen kerääminen on keskeinen osa jäsenvaltioiden velvoitteita suojata EU:n taloudellisia etuja. Tätä varten komissio on antanut jäsenvaltioille mahdollisuuden hyödyntää Arachne-järjestelmää elpymis- ja palautumistukivälineen osalta.

Vuoden 2021 loppuun mennessä oli hyväksytty 22 kansallista suunnitelmaa, ja 31. heinäkuuta 2022 mennessä hyväksyttyjä suunnitelmia oli jo 25. 69  

5.4.Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Laitonta toimintaa ja lain väärinkäyttöä voi esiintyä missä tahansa yksityisessä tai julkisessa organisaatiossa koosta riippumatta. Tällaista toimintaa voi tapahtua monessa eri muodossa, kuten korruptio, petokset, yritysten väärinkäytökset tai laiminlyönnit. Jos tällaiseen toimintaan ei puututa, se voi aiheuttaa vakavaa haittaa yleiselle edulle. Yleensä tällainen toiminta tulee ensimmäisenä organisaatioiden palveluksessa toimivien tai työnsä puolesta niiden kanssa tekemisissä olevien henkilöiden tietoon. Siksi näillä henkilöillä on erityinen rooli toiminnan paljastamisessa tahoille, jotka voivat puuttua ongelmaan.

Väärinkäytösten paljastajat eli henkilöt, jotka ilmoittavat (asiaankuuluvalle organisaatiolle tai ulkopuoliselle viranomaiselle) tai paljastavat (julkisesti) työhön liittyvissä yhteyksissä tietoonsa tulleita tietoja väärinkäytöksistä, auttavat ehkäisemään vahinkoja ja havaitsemaan yleiseen etuun kohdistuvia uhkia tai haittoja, jotka muutoin saattaisivat jäädä huomaamatta.

Väärinkäytösten paljastajien suojelu on kuitenkin hajanaista ja epäyhtenäistä EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla. Niinpä väärinkäytöksiin liittyvistä epäilyistä ei aina uskalleta ilmoittaa kostotoimien pelossa.

Unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23. lokakuuta 2019 annetussa direktiivissä velvoitettiin jäsenvaltiot saattamaan direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään 17. joulukuuta 2021 mennessä. Direktiivin soveltamisalaan kuuluu useita EU:n lainsäädännön keskeisiä aloja, kuten rahanpesun torjunta, tietosuoja, EU:n taloudellisten etujen suojaaminen, elintarvike- ja tuoteturvallisuus, kansanterveys, ympäristönsuojelu ja ydinturvallisuus.

Vuoden 2021 loppuun mennessä vain viisi jäsenvaltiota 70 oli antanut tältä osin erityislainsäädäntöä. Kesäkuuhun 2022 mennessä myös neljä muuta jäsenvaltiota 71 oli tehnyt niin. Vain yksi jäsenvaltio 72 ei ole vielä aloittanut lainkaan menettelyjä tältä osin. Sen sijaan kolme jäsenvaltiota 73 on jopa laajentanut direktiivin soveltamisalaa.

Komissio antaa 17. joulukuuta 2023 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen direktiivin täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

5.5.Oikeusvaltioperiaatetta koskeva välineistö

Komissio on kehittänyt osana niin kutsuttua oikeusvaltiovälineistöä useita välineitä, joilla voidaan vastata oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuviin haasteisiin.

Näihin kuuluu muun muassa EU:n oikeusvaltiomekanismi, jonka keskiössä on oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus. Mekanismin tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä jäsenvaltioissa tapahtuvasta kehityksestä, jotta voidaan tunnistaa oikeusvaltioperiaatteeseen kohdistuvat haasteet, kehittää mahdollisia ratkaisuja ja kohdentaa tukea jo varhaisessa vaiheessa. Mekanismi tarjoaa myös prosessin, jonka kautta komissio, neuvosto ja Euroopan parlamentti käyvät vuotuista vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteesta jäsenvaltioiden, kansallisten parlamenttien, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien kanssa.

5.5.1.Oikeusvaltiokertomus – tärkeimmät havainnot ja huomiot EU:n taloudellisten etujen suojaamisesta

Oikeusvaltiokertomuksessa 2021 74 ja sen 27 maakohtaisessa luvussa käsitellään heinäkuun 2020 ja kesäkuun 2021 välisenä aikana myönteisiä ja kielteisiä kehityssuuntauksia jäsenvaltioissa seuraavilla neljällä oikeusvaltion kannalta keskeisellä alalla: oikeuslaitokset, korruptiontorjunnan kehys, tiedotusvälineiden moniarvoisuus ja vapaus sekä hallitusjärjestelmän osien keskinäiseen valvontaan liittyvät muut institutionaaliset kysymykset. Oikeuslaitokseen tai korruptiontorjunnan kehykseen liittyvillä kysymyksillä voi olla merkittävä vaikutus siihen, miten EU:n taloudellisia etuja suojataan tietyssä jäsenvaltiossa.

Heinäkuussa 2022 hyväksytty kolmas oikeusvaltiokertomus 75 kattaa ajanjakson heinäkuusta 2021 kesäkuuhun 2022. Se sisältää ensimmäistä kertaa erityisiä suosituksia kaikille jäsenvaltioille, kuten puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti vuoden 2021 unionin tilaa koskevassa puheessaan. Kertomuksen ennalta ehkäisevän luonteen mukaisesti näiden suositusten tavoitteena on tukea jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä edistää käynnissä olevia tai suunniteltuja uudistuksia sekä myönteistä kehitystä ja auttaa jäsenvaltioita tunnistamaan, missä tarvitaan uudistuksia tai viimeaikaisten muutosten tai uudistusten jatkotoimia, myös systeemisiin haasteisiin puuttumiseksi tietyissä tapauksissa.

5.5.2.Edistyminen yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi annetun asetuksen täytäntöönpanossa

Yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä annetun asetuksen (EU, Euratom) 2020/2092, jäljempänä ’ehdollisuusasetus’, tavoitteena on suojata EU:n talousarviota oikeusvaltion periaatteiden rikkomisilta, jotka vaikuttavat tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa unionin talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen riittävän suoraan.

Komissio hyväksyi 2. maaliskuuta 2022 suuntaviivat 76 , joissa selitetään, miten se aikoo soveltaa asetusta ja miten EU:n varojen lopullisten saajien ja edunsaajien oikeuksia suojataan (ks. jakso 7).

Komissio on jo käynnistänyt yhden ehdollisuusasetuksen mukaisen menettelyn.

5.6.Korruptiontorjuntapolitiikka

Komissio jatkoi vuonna 2021 teknisen tuen antamista jäsenvaltioille korruptiontorjunnan ja lahjomattomuuden alalla rakenneuudistusten tukiohjelman ja äskettäin perustetun teknisen tuen välineen kautta. Tekninen tuki on helpottanut tuomareiden ja syyttäjien valinta- ja arviointimenettelyjen arvioimista sekä korruptionvastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanoa koulutuksen, ympäristöasioiden ja urheilun alalla. Lisäksi jotkin kansalliset viranomaiset saivat tukea kansallisten korruptiontorjuntasuunnitelmien seurantamekanismien perustamiseen, eturistiriitojen hallintaa koskevien sääntöjen tarkistamiseen, julkisten menojen valvonnan varmistamiseen tai osoittaakseen valmiuden liittyä Taloudellisen yhteistyön kehityksen järjestön (OECD) lahjonnan torjuntaa koskevaan yleissopimukseen.

Komissio järjestää korruptiontorjunnasta saatuja kokemuksia käsitteleviä työpajoja eri puolilla EU:ta. Jäsenvaltioiden, Euroopan komission, Europolin ja tiedemaailman edustajat kokoontuivat 13. joulukuuta 2021 pidettyyn 14. kokemustenvaihtoseminaariin keskustelemaan korruptiontorjunnan kestävyydestä kriisiaikoina. Lisäksi komissio tukee hankkeita, joilla pyritään muun muassa edistämään lahjomattomuutta ja puuttumaan korruptioon EU:n jäsenvaltioissa. Vuonna 2021 korruptiontorjuntahankkeita rahoitettiin kauden 2014–2020 sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyötä koskevasta välineestä. Näihin hankkeisiin sisältyy muun muassa C.O.R.E-hanke, jonka tavoitteena on kehittää ja validoida toistettavissa oleva menettely pandemian aikana käynnistettyihin julkisiin hankintoihin liittyvän korruptioriskin laskemiseksi julkisista hankinnoista kerättyjen tietojen ja niiden ristiinkäsittelyn pohjalta. Menettelyn tarkoituksena on parantaa korruptioriskin varhaisempaa havaitsemista ja vahvistaa toimintapoliittisten uudistusten tietopohjaa. Menettely palvelee ensisijaisesti korruptiontorjunta- ja lainvalvontaviranomaisia, mutta myös toimittajia ja suurta yleisöä vastuuvelvollisuutta koskevien tavoitteiden osalta.

Komissio kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään myös kansallisia korruptiontorjuntastrategioita, joilla varmistetaan, että

·poliittiset sitoumukset muunnetaan konkreettisiksi toimiksi

·lainsäädännölliset tai institutionaaliset puutteet korjataan johdonmukaisella, kattavalla ja koordinoidulla tavalla ja

·korruptiontorjuntatoimet mukautetaan muuttuvaan toimintaympäristöön.

6.Valvontatoimien tulokset

6.1.Tietolähteet ja menetelmät

Tämä jakso perustuu pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamiin tietoihin perinteisten omien varojen ja yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin osalta sekä ehdokasmaiden toimittamiin tietoihin liittymistä valmistelevan tuen osalta. Suoria menoja koskevat tiedot (kohta 6.1.2) on poimittu komission sisäisestä kirjanpitojärjestelmästä. Laatikossa 2 täsmennetään jäsenvaltioiden raportointia koskevat edellytykset ja näiden tietojen hyödyntäminen tässä jaksossa.

Vuonna 2021 ilmoitettiin yhteensä 11 218 sääntöjenvastaisuutta, joiden arvo oli noin 3,24 miljardia euroa. Ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien lukumäärä on säilynyt vakaana vuoteen 2020 verrattuna, sillä määrä on vähentynyt vain noin 5 prosenttia. Ilmoitettuihin sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät rahamäärät ovat kuitenkin kasvaneet merkittävästi edellisvuodesta, sillä ne ovat yli kaksinkertaistuneet (+121 %).

Laatikossa 3 esitetään lyhyesti, miten näitä tietoja ja seuraavissa kohdissa esitettyjä tietoja on tulkittava.

6.2.Tulot

Komissio antoi vuonna 2021 ehdotuksen omien varojen käyttöön asettamista koskevan asetuksen muuttamiseksi. 78 Tavoitteena oli vahvistaa edelleen omien varojen käyttöön asettamista koskevaa järjestelmää, jotta voidaan varmistaa säännölliset ja oikea-aikaiset maksut EU:n talousarvioon. Lisäksi otettiin käyttöön uusi täytäntöönpanostrategia, jolla pyritään reagoimaan nopeammin tuleviin riskeihin ja suojaamaan paremmin perinteisiä omia varoja. 

6.2.1.Alv-petokset

EPPOlla on toimivalta tutkia yhteiseen alv-järjestelmään kohdistuvia vakavia rikoksia. Tällaisten rikosten on liityttävä kahden tai useamman jäsenvaltion alueeseen, ja niistä aiheutuvan kokonaisvahingon on oltava vähintään 10 miljoonaa euroa.

Vuonna 2021 EPPO tutki 91 tällaista tapausta. Niiden kokonaisvahingoksi arvioitiin 2,5 miljardia euroa. 79

6.2.2.Perinteiset omat varat

Vuonna 2021 covid-19-pandemia vaikutti edelleen kaikkien ihmisten ja yritysten elämään EU:ssa. Kun vuonna 2020 pandemia katsottiin hätätilanteeksi, vuonna 2021 siitä tuli itsestäänselvyys, kuten tuontimääriä koskevat luvut osoittavat: EU27:n tuonti väheni vuonna 2020 huomattavasti eli 11,6 prosenttia, mutta vuonna 2021 tuonti kasvoi 23 prosenttia.

Taulukko 3 – Tulot: jäsenvaltioiden havaitsemat ja ilmoittamat sääntöjenvastaisuudet – perinteiset omat varat (2021)

Perinteisiin omiin varoihin liittyvien petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien määrä (ks. taulukko 3) pysyi vuonna 2021 melko vakaana, sillä se väheni vain 3 prosenttia viiden vuoden keskiarvoon verrattuna. Petosten määrä kasvoi 1 prosenttia ja muut sääntöjenvastaisuudet vähenivät 4 prosenttia. Kaikista vuonna 2021 havaituista petoksista ja muista sääntöjenvastaisuuksista 12 prosenttia luokiteltiin petoksiksi. Niihin liittyvien perinteisten omien varojen määrä kasvoi, ja se oli suurin viimeisten viiden vuoden aikana havaittu määrä. Sekä petosten että muiden sääntöjenvastaisuuksien osalta perinteisten omien varojen määrä kasvoi viiden vuoden keskiarvoon verrattuna, petosten osalta 32 prosenttia ja muiden sääntöjenvastaisuuksien osalta 13 prosenttia. Kaikkiaan perinteisten omien varojen määrä kasvoi 18 prosenttia vuonna 2021 vuosien 2017–2021 keskiarvoon verrattuna. 82

Kansallisilla petostentorjuntatoimilla ja tulliviranomaisilla oli keskeinen rooli petosten havaitsemisessa vuonna 2021. Petostentorjuntaviranomaisten tekemät tarkastukset olivat tehokkain tapa havaita petoksia, ja ne ohittivat tavaroiden liikkeeseen luovuttamisen jälkeen tai sen yhteydessä suoritettavat tarkastukset petoksiksi katsottavien tullien kiertämisen havaitsemisessa. Muita sääntöjenvastaisuuksia havaittiin ensisijaisesti tavaroiden liikkeeseen luovuttamisen jälkeen suoritettavissa tarkastuksissa.

Komissio jatkoi vuonna 2021 paikalla tai etänä tehtäviä seuranta- ja tarkastuskäyntejä varmistaakseen EU:n tullilainsäädännön ja perinteisiä omia varoja koskevan lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen. Jos yhteistyötä ja edistystä jäljellä olevien kysymysten ratkaisemisessa pidetään riittämättöminä, sovelletaan korjaavia toimenpiteitä.

Kuten vuoden 2020 PIF-kertomuksessa todettiin, komissio on jo toteuttanut tällaisia korjaavia toimenpiteitä Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan Kiinasta peräisin olevien aliarvotettujen tekstiilien ja jalkineiden osalta. 83 Unionin tuomioistuin antoi 8. maaliskuuta 2022 tuomionsa Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevassa asiassa C-213/19 84 . Komissio analysoi parhaillaan kyseisen tuomion vaikutuksia sekä Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (esim. perinteisten omien varojen menetysten uudelleenlaskenta) että muihin jäsenvaltioihin.

6.3.Menot

Vaikka covid-19-pandemian aiheuttaman kriisin ratkaisemiseksi otettiin käyttöön joustoja ja välineitä, EU:n talousarvioon kohdistui myös uusia haasteita ja riskejä. 88 Kaiken kaikkiaan komissio onnistui säilyttämään tarkastusten kattavuuden ja varmuuden korkealla tasolla. Näin oli myös jäsenvaltioissa, jotka suorittavat suurimman osan tarkastuksista sekä kaikki yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin tarkastukset.

Näin varmistettiin, että tarjotut joustot eivät johtaneet valvonnan höllentymiseen. Jäsenvaltioiden valvontamenettelyissä käyttöön otetut sääntömuutokset olivat ajallisesti ja soveltamisalaltaan rajoitettuja. Tämä auttoi edunsaajia ja jäsenvaltioita vaikeissa olosuhteissa. 89  

Lisäksi on otettu käyttöön tai jo toteutettu tehokkaita riskiä vähentäviä toimenpiteitä sen jälkeen kun tarkastuksia ja valvontaa ei enää voitu suorittaa paikalla. Niihin kuului paikalla tehtävien tarkastusten korvaaminen asiakirjatarkastuksilla ja etäauditoinneilla taikka tietoteknisillä ratkaisuilla (esimerkiksi paikkamerkityt valokuvat, satelliittikuvat ja videokokoukset). 90

Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon odotettu suuntaus ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien (petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien) määrä on viiden vuoden aikana vähentynyt ohjelmakautta 2007–2013 koskevien EU:n menojen osalta, kun taas vuosien 2014–2020 rahoituskehykseen 91 liittyvät sääntöjenvastaisuudet ovat lisääntyneet täytäntöönpanosyklien mukaisesti, ja ne muodostavat nyt valtaosan ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista (noin 90 %). Vuotuisiin menoihin liittyvät ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet (suorat tuet viljelijöille ja markkinatukitoimenpiteet) ovat pysyneet samalla tasolla.

Taulukko 4 – Menot: havaitut ja ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2021 budjettialoittain

6.3.1.Yhteistyöhön perustuva hallinnointi

Maatalous 94 – Viiden vuoden ajanjakson (2017–2021) analyysi vahvistaa aiemmissa PIF-kertomuksissa esiin tuodut kehityskulut. 95 Vaikka ohjelmakauteen 2014–2020 liittyvät maaseudun kehittämistä koskevat petokset ovat lisääntymässä, niiden määrä on edelleen pienempi kuin kauden 2007–2013 osalta raportoitujen petosten määrä vastaavan täytäntöönpanokauden jälkeen. Maataloustukiin (ml. suorat tuet ja markkinatoimenpiteet) liittyvistä petoksista ilmoittaminen on pysynyt melko vakaana, vaikka niiden määrä vuonna 2021 vähensi 17 prosenttia edellisvuodesta. Ilmoitettujen petosten määrä suhteessa suoritettuihin maksuihin on edelleen hyvin alhainen suorien tukien osalta. Se on suurin markkinatoimenpiteiden osalta, erityisesti hedelmä- ja vihannesalalla sekä viinialan kansallisten tukiohjelmien alalla. Petoksiin liittyvät rahamäärät olivat myös suhteellisen suuria markkinatoimenpiteiden ja erityisesti maataloustuotteiden menekinedistämisen osalta.

Maaseudun kehittämisen ja viljelijöille maksettavien suorien tukien osalta riskianalyysit ja kansalaisyhteiskunnan, myös tiedotusvälineiden, oma-aloitteisesti toimittamat tiedot edistävät vain vähän petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien havaitsemista. Markkinatoimenpiteiden osalta riskianalyyseillä on suurempi merkitys havaitsemisessa, koska maksuja saavien yhteisöjen kaupalliset asiakirjat tarkastetaan riskiperusteisesti.

Noin kymmenen vuotta ensimmäisen raportoinnin jälkeen sellaisten petosepäilyjen osuus, jotka eivät ole johtaneet tuomioon, on edelleen hyvin suuri, kun taas niiden tapausten osuus, joissa petos on todettu, on pieni. Tämä saattaa olla merkki siitä, että petosten tutkintaan ja syytteeseenpanoon on panostettava enemmän. 

Euroopan rakenne- ja investointirahastot (ERI-rahastot) 98 – Ajanjaksolla 2017–2021 ohjelmakauteen 2007–2013 liittyvien petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien määrä väheni ERI-rahastojen osalta. Ohjelmakautta 2014–2020 koskevien ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä puolestaan kasvoi. Tämä dynamiikka vastaa sääntöjenvastaisuuksien havaitsemiseen ja ilmoittamiseen liittyviä tunnettuja suuntauksia ja malleja, ja se liittyy monivuotisten ohjelmien täytäntöönpanosykliin.

Ohjelmakauteen 2014–2020 liittyvien ilmoitettujen petosten määrä vastasi kauden 2007–2013 osalta havaittujen petosten määrää, kun ohjelmakauden alusta oli kulunut yhtä monta vuotta: FDR-luku oli suurempi (n. 1 %) kuin kauden 2007–2013 osalta. 99 Muiden sääntöjenvastaisuuksien osalta ilmoitettujen tapausten lukumäärä ja niihin liittyvät rahamäärät vähenivät huomattavasti, kun ohjelmakauden alusta oli kulunut kahdeksan vuotta (ks. pikakatsaus 17, jossa analysoidaan vähenemisen taustalla olevia syitä).

Sääntöjenvastaisuuksien riski näyttää olevan suurempi koheesiopolitiikan aloilla, jotka liittyvät liikenteeseen, ympäristönsuojeluun, tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja innovointiin (TTKI), sosiaaliseen osallisuuteen sekä työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseen.

Analyysi osoittaa, että myös vihreään siirtymään liittyy riskejä, jotka koskevat muun muassa investointeja energiatehokkuuteen, juomavesihuoltoon, jätehuoltoon, uusiutuvaan energiaan (aurinkoenergiaan) ja riskien ennaltaehkäisyyn. Digitaaliseen siirtymään liittyvät riskit näyttävät olevan suurempia pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) suunnatuissa palveluissa ja sovelluksissa sääntöjenvastaisuuksien lukumäärän osalta sekä sähköisen hallinnon palveluissa ja sovelluksissa tapauksiin liittyvien rahamäärien osalta. Sääntöjenvastaisuuksista raportoitiin myös digitaalisen siirtymän infrastruktuuri-investointien osalta.

TTKI:n osalta analyysi osoittaa, että riskit ovat suuremmat sellaisten investointien osalta, joilla tuetaan näitä toimintoja yrityksissä. Erityisesti tämä koski toimenpiteitä, joilla edistettiin pk-yritysten tutkimusta, innovointia ja yritystoimintaa.

Riskit ovat suuret myös liikenneinfrastruktuuri-investointien alalla, koska yleisiin tiehankkeisiin liittyy usein alue- ja paikallistasolla vaikuttavia sääntöjenvastaisuuksia ja koska rautateihin ja Euroopan laajuisen verkon (TEN-verkon) teihin liittyvien sääntöjenvastaisuuksien rahamäärät ovat merkittäviä. Investoinnit TEN-verkon multimodaaliseen infrastruktuuriin ja sähköverkkoihin vaikuttavat myös olevan alttiilta riskeille.

Sosiaaliseen osallisuuteen, köyhyyteen ja syrjintään liittyvät riskit näyttävät olevan suuremmat kun on kyse investoinneista, joita tehdään i) aktiiviseen osallisuuteen, ii) terveydenhuollon infrastruktuuriin, iii) sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden parantamiseen, iv) sosiaaliseen infrastruktuuriin sekä maaseudun ja kaupunkialueiden elvyttämiseen, v) syrjäytyneitä väestöryhmiä hyödyttäviin investointeihin ja vi) lastenhoitoinfrastruktuuriin.

Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistämisen osalta riskit näyttävät olevan suuremmat investoinneissa, jotka liittyvät i) työntekijöiden ja yritysten sopeutumiseen muutoksiin, erityisesti innovatiivisten ja tuottavampien työtapojen suunnitteluun ja levittämiseen, ii) työnsaantia edistäviin toimiin, erityisesti kun kyseessä ovat työnhakijat ja työelämän ulkopuolella olevat henkilöt, myös pitkäaikaistyöttömät ja kaukana työmarkkinoista olevat henkilöt, sekä iii) itsenäisen ammatinharjoittamisen ja yritystoiminnan käynnistämisen tukemiseen.

Riskianalyysin merkitys petosten havaitsemisessa on edelleen vähäinen, kun taas kansalaisyhteiskunnalta saaduilla tiedoilla (tiedotusvälineiden julkaisemat tiedot mukaan lukien) on merkittävä ja kasvava rooli. Tämä ei kuitenkaan päde muihin sääntöjenvastaisuuksiin. Petosten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien havaitsemista voitaisiin parantaa jälkikäteen toteutettavilla temaattisilla riskianalyyseillä, joissa keskitytään aiempien tapausten eri ryhmiin.

Noin kymmenen vuotta ensimmäisen raportoinnin jälkeen sellaisten petosepäilyjen osuus, jotka eivät ole johtaneet tuomioon, on edelleen hyvin suuri, kun taas niiden tapausten osuus, joissa petos on todettu, on pieni. Tämä saattaa olla merkki siitä, että petosten tutkintaan ja syytteeseenpanoon on panostettava enemmän.

Muut yhteistyössä hallinnoitavat varat 101 – Muihin sisäisiin politiikkoihin liittyvien yhteistyössä hallinnoitavien varojen osalta petoksia kohdistui eniten vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoon (FEAD). Yli 90 prosenttia havaituista muista sääntöjenvastaisuuksista liittyi seuraaviin rahastoihin: turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), FEAD ja nuorisotyöllisyysaloite.

6.3.2.Välillinen hallinnointi

Liittymistä valmisteleva tuki 102 – Tällä alalla vuonna 2021 ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vähenivät viiden vuoden keskiarvoon verrattuna (–23 % lukumäärän osalta ja –48 % sääntöjenvastaisten rahamäärien osalta). Samana ajanjaksona sääntöjenvastaisuuksia havaittiin eniten liittymistä valmistelevan tukivälineen maaseudun kehittämistä koskevalla osa-alueella (IPARD) ja rajatylittävässä yhteistyössä.

6.3.3.Suora hallinnointi

Komission suoraan hallinnoimien menojen osalta havaitut petokset ovat vähentyneet vuodesta 2016, ja niiden määrät ovat pysyneet vakaina viimeisten neljän vuoden aikana, vaikka vuonna 2021 määrä kasvoi hieman. Muiden sääntöjenvastaisuuksien määrä väheni edelleen, ja vuonna 2021 kirjattiin tähän mennessä sekä vähiten tapauksia että pienimmät sääntöjenvastaisuuksiin liittyvät rahamäärät. 103

7.Näkymät vuodelle 2022 sekä päätelmät ja suositukset

Covid-19-pandemia on tuonut mukanaan uusia haasteita, joihin EU on reagoinut nopeasti ja joustavasti ja ottamalla käyttöön uusia välineitä ja resursseja. Kriisin haasteet ja seuraukset eivät ole vielä takanapäin. Lisäksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan on luonut taas uusia huomattavia haasteita, joilla on syvällisiä vaikutuksia EU:hun, sen talouteen ja yhteiskuntaan.

Komissio esitti 18. toukokuuta 2022 paketin, jossa käsitellään Ukrainan hyökkäyksen myötä esiin nousseita kysymyksiä, kuten energian toimitusvarmuutta, EU:n puolustusalan investointivajetta ja Ukrainan jälleenrakentamista pitkällä aikavälillä. Kaikki nämä seikat vaikuttavat EU:n talousarvioon.

EU:n talousarvioon kohdistuu jo muutenkin painetta, sillä viimeaikaisten tapahtumien vaikutusten käsittelemiseksi ollaan ottamassa käyttöön uusia toimenpiteitä (esim. REPowerEU), painopisteitä siirretään (muuttoliike) ja on pantava täytäntöön laajin koskaan yhtä maata (mutta myös yksittäisiä henkilöitä) vastaan sovittu pakotepaketti, joka vaikuttaa myös EU:n tuloihin (tavaroiden tuonti ja vienti) ja menoihin (julkisten hankintamenettelyjen ja avustusten ulkopuolelle jättäminen).

Elpymis- ja palautumistukivälineen käyttöönoton ja kansallisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien täytäntöönpanon myötä kansallisten viranomaisten rooli EU:n taloudellisten etujen riittävän suojan varmistamisessa on kasvanut merkittävästi. Kansallisiin hallintoviranomaisiin kohdistuu edelleen suuria paineita vuonna 2022 ja sen jälkeen, koska niiden on myös pantava täytäntöön kauden 2021–2027 ohjelmien menot ja kyettävä toimimaan asiantuntevasti ja hallitsemaan eri rahastojen täytäntöönpanoon liittyvät eri hallinnointitavat.

7.1.EU:n petostentorjunta-ala

OLAFin ja EPPOn tulokset vuonna 2021 104 osoittavat, että EU-ulottuvuus voi tuoda lisäarvoa EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen ja petostentorjuntaan, koska sen avulla voidaan kiertää kansallisten järjestelmien rajoitukset erityisesti rajatylittävän rikollisuuden tapauksessa.

Lisäksi ne osoittavat myös, että on välttämätöntä jatkaa työtä kohti yhä yhtenäisempää EU:n petostentorjunta-alaa, mikä edellyttää erityisesti, että kansallinen lainsäädäntö on EU:n oikeuden ja sen periaatteiden mukaista.

Yleisestä ehdollisuusjärjestelmästä unionin talousarvion suojaamiseksi annettua asetusta (EU) 2020/2092 (ehdollisuusasetus) on sovellettu 1. tammikuuta 2021 alkaen, ja se on täytäntöönpanokelpoinen kyseisestä päivästä alkaen. Se kattaa kaikki jäsenvaltioissa tapahtuvat oikeusvaltioperiaatteisiin kohdistuvat rikkomukset, jotka vaikuttavat tai uhkaavat vakavasti vaikuttaa riittävän suorasti EU:n talousarvion moitteettomaan varainhoitoon tai EU:n taloudellisten etujen suojaamiseen.

Ehdollisuusasetuksen avulla EU voi toteuttaa toimenpiteitä (kuten maksujen keskeyttäminen tai rahoitusoikaisut) talousarvionsa suojaamiseksi ja varmistaa samalla, että EU:n varojen lopulliset edunsaajat saavat edelleen maksunsa suoraan asianomaisilta jäsenvaltioilta. Viranomaisten toiminta petostapauksissa kuuluu tilanteisiin, jotka voivat olla merkityksellisiä ehdollisuusasetuksessa säädetyn menettelyn kannalta, jos niihin liittyy oikeusvaltioperiaatteiden rikkomisia.

Euroopan unionin tuomioistuin hylkäsi 16. helmikuuta 2022 kahden jäsenvaltion kanteet (C-156/21 105 ja C-157/21 106 ) ja totesi, että asetus kuuluu perussopimuksissa annettuun toimivaltaan vahvistaa EU:n talousarvion toteuttamista koskevat varainhoitosäännöt. Komissio julkaisi 2. maaliskuuta 2022 ehdollisuusasetuksen soveltamista koskevat suuntaviivat, joissa otettiin huomioon unionin tuomioistuimen tuomio.

Johdonmukainen ja yhdenmukaisempi EU:n petostentorjunta-ala auttaa myös tukkimaan yleisen valvontajärjestelmän mahdolliset porsaanreiät, joita petoksentekijät voisivat käyttää hyväkseen.

7.2.Läpinäkyvyys, petosriskien hallinta ja petostentorjunnan digitalisointi

Komissio on tehnyt vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ja NextGenerationEU-välineen osalta ehdotuksia EU:n rahoituksen saajia koskevien tietojen laadun ja tietoteknisten järjestelmien yhteentoimivuuden parantamiseksi silloin, kun talousarvio toteutetaan yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia noudattaen ja elpymis- ja palautumistukivälineen puitteissa.

Yhdessä lainsäätäjien hyväksymässä elpymis- ja palautumistukivälinettä ja koheesiopolitiikkaa koskevassa komission ehdotuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot kirjaavat ja säilyttävät tiedot EU:n rahoituksen saajista ja niiden tosiasiallisista omistajista ja edunsaajista. YMP:n osalta jäsenvaltiot keräävät tarvittaessa tietoja ryhmistä, joihin edunsaajat kuuluvat.

Varainhoitoasetukseen tehtävällä kohdennetulla muutoksella 107 komissio aikoo edelleen parantaa tapaa, jolla EU:n talousarvion käytöstä ja EU:n rahoituksen saajista tiedotetaan yleisölle. Komissio on ehdottanut, että jäsenvaltiot ja muut EU:n talousarviota eri hallinnointitavoilla toteuttavat elimet velvoitetaan toimittamaan komissiolle kerran vuodessa tiedot EU:n rahoituksen saajista, mukaan lukien niiden yksilölliset tunnisteet, jos rahoituksen saajat ovat oikeushenkilöitä. Tuensaajien oikeudet yksityiselämän ja henkilötietojen kunnioittamiseen on kuitenkin suojattava. 108 Komissio täydentäisi näitä tietoja suoraa hallinnointia koskevilla tiedoillaan ja vastaisi tietojen yhdistämisestä, keskittämisestä ja julkaisemisesta kaikki hallinnointitavat kattavassa tietokannassa keskitetyllä verkkosivustolla. Tämä keskitetty verkkosivusto olisi parannettu versio varainhoidon avoimuuden järjestelmästä, joka on tällä hetkellä käytössä suorassa hallinnoinnissa.

Varainhoitoasetuksen kohdennettu muuttaminen tarjoaa myös tilaisuuden suojata EU:n talousarviota paremmin sääntöjenvastaisuuksilta, petoksilta, korruptiolta ja eturistiriidoilta.

Komissio on ehdottanut, että tiedonlouhintaan ja riskien pisteytykseen tarkoitetun keskitetyn ja integroidun tietoteknisen järjestelmän käytöstä tehtäisiin pakollista. Nykyisen Arachne-järjestelmän käyttö on vapaaehtoista, ja vaikka sitä käytetään jo laajalti koheesiopolitiikassa ja se ollaan ulottamassa kattamaan myös maatalousmenot, järjestelmän käytön tekeminen pakolliseksi olisi suuri edistysaskel.

Toiseksi komissio ehdottaa varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmän (EDES) soveltamisalan laajentamista ja tehostamista. Järjestelmä sisältää joukon toimenpiteitä, joilla voidaan suojautua epäluotettavilta talouden toimijoilta. Se mahdollistaa erityisesti vilpillisten ja epäluotettavien talouden toimijoiden varhaisen tunnistamisen ja tarvittaessa niiden sulkemisen EU:n rahoituksen ulkopuolelle. Kiellettyihin käytäntöihin kuuluu laaja valikoima ammatilliseen luotettavuuteen vaikuttavia käyttäytymistapoja (esimerkiksi petokset, korruptio ja ammatin harjoittamiseen liittyvät vakavat virheet) ja sopimusvelvoitteiden laiminlyöntejä (kuten huomattavat puutteet EU-rahoitteisten sopimusten täytäntöönpanossa). 109 Tältä osin komissio on myös ehdottanut järjestelmän laajentamissa yhteistyössä hallinnoitujen varojen edunsaajiin oikeasuhteisella ja kohdennetulla tavalla. Tavoitteena on varmistaa, että jäsenvaltioiden viranomaiset panevat täytäntöön EU:n tasolla tehdyt poissulkemispäätökset yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin yhteydessä. Komissio myös ehdottaa, että mahdollistettaisiin poissuljetun ensisijaisen yhteisön sidosyhteisöjen ja/tai tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien sulkeminen julkisia hankintoja koskevien tarjouskilpailujen ulkopuolelle ja että niiltä viime kädessä voitaisiin evätä mahdollisuus saada EU:n varoja.

Kolmanneksi, jos lainsäätäjät hyväksyvät varainhoitoasetukseen ehdotetut muutokset, tämä parantaa valvonnan ja tarkastusten tehokkuutta ja laatua hyödyntämällä digitalisaatiota ja nousevia teknologioita, kuten koneoppimista, ohjelmistorobotiikkaa ja tekoälyä. Näille näkökohdille annetaan varainhoitoasetuksessa enemmän näkyvyyttä, jotta digitaalisia tarkastuksia ja valvontaa voidaan käyttää laajemmin ja johdonmukaisemmin ja samalla vähentää tarkastuksista ja valvonnasta aiheutuvia kustannuksia. Petostentorjunnan digitalisointi on aiheena myös komission petostentorjuntastrategiaan liittyvän toimintasuunnitelman tarkistamisessa, joka on tarkoitus toteuttaa vuonna 2023.

Oikea-aikainen ja ennakoiva lähestymistapa riskien arviointiin ja seurantaan on välttämätön, jotta EU:n taloudellisia etuja voidaan suojata tehokkaasti. Tähän kuuluu kaikkien käytettävissä olevien tietolähteiden käyttö, tietojenvaihto asianomaisten viranomaisten välillä ja palautteen nopea antaminen toteutetuista toimista. Tällaista jatkuvaa arviointia, tietojenvaihtoa, riskien ja petossuuntausten seurantaa ja palautteen antamista tarvitaan, jotta voidaan hienosäätää toimenpiteitä, joilla EU:n taloudellisia etuja voidaan suojata paremmin.

(1)    Lyhenne ’PIF’ tulee taloudellisten etujen suojaamista tarkoittavasta ranskankielisestä ilmaisusta ”Protection des intérêts Financiers”. PIF-kertomuksen ohessa esitetään kuusi komission yksiköiden valmisteluasiakirjaa seuraavista aiheista:

(2)    Joulukuun 18 päivänä 1995 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 (EYVL L 312, 23.12.1995) 1 artiklan 2 kohta ja 17 päivänä joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 (EUVL L 347, 20.12.2013) 2 artiklan 35 alakohta.

(3)    Ks. esimerkiksi 8 päivänä heinäkuuta 2015 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/1970 (EUVL L 293, 10.11.2015) 2 artiklan a alakohta.

(4)    Heinäkuun 5 päivänä 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29) 2 artiklan 1 kohdan a alakohta.

(5)    Perinteiset omat varat koostuvat pääasiassa tulleista, joista on vähennetty 25 prosentin kantokulut.

(6)    Lisätietoa vuosittaisesta hyväksymismenettelystä on osoitteessa https://ec.europa.eu/info/sites/default/files/about_the_european_commission/eu_budget/budgetary-procedure.pdf  

(7)    EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17.

(8)    Kohdassa 5.2 on lisätietoa tämän välineen täytäntöönpanosta.

(9)    EUVL L 231, 30.6.2021, s. 159.

(10)    EUVL L 172, 17.5.2021, s. 110–122.

(11)    Ks. tarkemmat tiedot kohdassa 4.2.2.

(12)    Unionin tuomioistuimen tuomio 30.9.2021, ECLI:EU:C:2021:782.

(13)    Unionin tuomioistuimen tuomio 14.10.2021, ECLI:EU:C:2021:856.

(14)    Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tehty yleissopimus yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL C 316, 27.11.1995, s. 49–57).

(15)    Unionin tuomioistuimen tuomio 21.10.2021, ECLI:EU:C:2021:1034.

(16)    Tarkempia tietoja EU:n taloudellisten etujen suojaamista koskevan lainsäädännön kehittymisestä taloudellisten etujen suojaamista koskevan EU:n toiminnan kolmen ensimmäisen vuosikymmenen aikana (1989–2018) on komission 30. vuosikertomuksessa Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2018) (COM(2019) 444 final, 11.10.2019). Kahden viime vuoden (2019–2020) osalta katso komission 31. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2019) (COM(2020) 363 final, 3.9.2020) ja 32. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2020) (COM(2021) 578 final, 20.9.2021).

(17)    EU:n petostentorjuntajärjestelmän rakenne ja tärkeimmät toimijat esiteltiin edellä mainitun asiakirjan COM(2021) 444 final jaksossa 3, s. 11–19.

(18)    2020/2140(DEC), 28.4.2021.

(19)    2021/2106(DEC). Euroopan parlamentti hyväksyi vastuuvapauden myöntämistä koskevan päätöslauselman toukokuussa 2021. Vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvä komissiota koskeva vastuuvapauspäätöslauselma hyväksyttiin äänin 451 puolesta, 175 vastaan. Jäsenistä 17 pidättäytyi äänestämästä.

(20)    Menettelyasiakirja 2020/2246(INI), EU:n taloudellisten etujen suojaaminen – petosten torjunta – vuosikertomus 2019.

(21)    Tarkempia tietoja petostentorjuntastrategian toimintasuunnitelman täytäntöönpanon tilanteesta on tämän kertomuksen ohessa esitettävässä asiakirjassa ”CAFS Action Plan - State of play June 2022”.

(22)    Yhdistyneessä kuningaskunnassa havaitusta aliarvottamistapauksesta on jo raportoitu vuoden 2020 PIF-kertomuksessa (ks. pikakatsaus 1, s. 11).

(23)    EPPOn ja OLAFin suhdetta koskevassa oikeudellisessa kehyksessä säädetään näiden kahden elimen välisistä työjärjestelyistä, joissa vahvistetaan niiden suhteen käytännön näkökohdat. Nämä työjärjestelyt allekirjoitettiin 5. heinäkuuta 2021.

(24)    Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), OLAFin vuosikertomus 2021 , s. 38.

(25)    Tanska, Irlanti, Unkari, Puola ja Ruotsi eivät osallistu EPPOon. Ruotsin odotetaan liittyvän EPPOon vuonna 2023.

(26)    Tarkempia tilastoja erityisesti kunkin osallistuvan jäsenvaltion osalta on EPPOn vuoden 2021 vuosikertomuksessa .

(27)    Euroopan tilintarkastustuomioistuin, Vuosikertomus EU:n talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuodelta 2020 , 26.10.2021.

(28)    Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta 11 päivänä syyskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013, sellaisena kuin se on muutettuna 26 päivänä lokakuuta 2016 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2016/2030 ja 23 päivänä joulukuuta 2020 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU, Euratom) 2020/2223, 12 a artiklan mukaisesti.

(29)    Lisätietoja jäsenvaltioiden aloitteista EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi tehokkaammin on tämän kertomuksen oheisasiakirjassa ”Measures adopted by the Member States to protect the EU’s financial interests in 2021 – Implementation of Article 325 TFEU”.

(30)    Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Viro, Kreikka, Ranska, Kroatia, Italia, Latvia, Liettua, Unkari, Malta, Itävalta, Portugali, Slovakia ja Ruotsi. Saksa ja Portugali eivät olleet vielä toimittaneet tarvittavia asiakirjoja OLAFille. Itävalta ilmoitti vuonna 2020, että sen strategia oli voimassa vuoden loppuun asti, mutta ei kuitenkaan ole toimittanut lisätietoja vuoden 2021 osalta.

(31)    Belgia, Irlanti, Espanja, Kypros, Luxemburg, Alankomaat, Puola, Romania, Slovenia ja Suomi.

(32)    Belgia, Espanja, Luxemburg ja Romania.

(33)    Ks. myös kohta 5.6.

(34)    Bulgaria, Kreikka, Ranska, Italia ja Unkari.

(35)    Täydellinen katsaus jäsenvaltioiden toteuttamiin jatkotoimiin on tämän kertomuksen mukana esitettävässä asiakirjassa ”Implementation of the 2020 recommendations by the Member States”.

(36)    Tanska ja Irlanti ovat jättäytyneet vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen ulkopuolelle.

(37)    Bulgaria, Tšekki, Viro, Irlanti, Kreikka, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Puola, Portugali, Romania, Slovenia ja Ruotsi.

(38)    Belgia, Saksa, Espanja ja Ranska.

(39)    Tanska, Kroatia, Malta, Alankomaat, Slovakia ja Suomi.

(40)    Tšekki, Viro, Irlanti, Kreikka, Espanja, Italia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Unkari, Puola, Portugali, Romania, Slovenia, Ruotsi.

(41)    Belgia, Bulgaria ja Ranska.

(42)    Tanska, Saksa, Kroatia, Malta, Alankomaat, Slovakia ja Suomi.

(43)    Tanska, Viro, Kreikka, Italia, Kypros, Latvia, Luxemburg, Malta, Puola, Portugali ja Ruotsi.

(44)    Belgia, Bulgaria, Tšekki, Espanja, Ranska, Kroatia, Unkari, Alankomaat, Romania, Slovakia ja Suomi.

(45)    Saksa, Irlanti, Liettua ja Slovenia.

(46)    Bulgaria, Kreikka, Kroatia, Italia, Kypros, Latvia, Luxemburg, Unkari, Malta, Alankomaat, Puola, Portugali, Slovakia ja Ruotsi.

(47)    Belgia, Tšekki, Tanska, Espanja, Ranska, Romania ja Suomi.

(48)    Saksa, Viro, Irlanti, Liettua ja Slovenia.

(49)    Arachne on yhdistetty tiedonlouhinta- ja riskipisteytysjärjestelmä, jonka komissio on kehittänyt ja antanut jäsenvaltioiden käyttöön koheesiopolitiikan, maatalouden ja elpymis- ja palautumistukivälineen aloilla.

(50)    Ks. järjestelmän kuvaus kohdassa 7.2.

(51)    Bulgaria, Belgia, Tšekki, Tanska, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Kypros, Latvia, Luxemburg, Unkari, Malta, Alankomaat, Puola, Portugali, Slovenia ja Slovakia.

(52)    Kroatia, Liettua, Romania ja Suomi.

(53)    Saksa, Viro ja Ruotsi.

(54)    Komorit, Madagaskar, Mauritius, Seychellit ja Zimbabwe.

(55)    Komission jäsenen Ylva Johanssonin UNODC:n pääjohtajalle osoittamalla kirjeellä.

(56)    CoSP9-konferenssin loppuraportti.

(57)    Lisätietoja on tämän kertomuksen oheisasiakirjassa ”Annual overview with information on the results of the Union anti-fraud programme in 2021”.

(58) Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1).

(59)    Ks. järjestelmän kuvaus kohdassa 7.2.

(60)    Kroatia, Suomi, Kreikka, Latvia, Luxemburg, Portugali, Romania ja Espanja.

(61)    Belgia, Kypros, Slovakia, Slovenia ja Ruotsi.

(62)    Viro, Unkari, Malta ja Alankomaat.

(63)    Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/843, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 ja direktiivien 2009/138/EY ja 2013/36/EU muuttamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 43–74).

(64)     https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/banking-and-finance/financial-supervision-and-risk-management/anti-money-laundering-and-counter-terrorist-financing_en#eu  

(65)     https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-and-fiscal-policy-coordination/eu-economic-governance-monitoring-prevention-correction/european-semester_fi  

(66)     https://ec.europa.eu/info/business-economy-euro/economic-and-fiscal-policy-coordination/eu-economic-governance-monitoring-prevention-correction/european-semester/european-semester-timeline/spring-package_fi  

(67)    Mikään elpymis- ja palautumistukivälineeseen sisältyvä toimenpide ei saa johtaa luokitusjärjestelmäasetuksen (EU) 2020/852 17 artiklassa määriteltyihin merkittäviin haittoihin.

(68)    Elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta 12 päivänä helmikuuta 2021 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17–75) 22 artikla.

(69)    Unkarin ja Alankomaiden suunnitelmia ei ole vielä hyväksytty.

(70)    Tanska, Liettua, Malta, Portugali ja Ruotsi.

(71)    Kroatia, Kypros, Ranska ja Latvia.

(72)    Unkari.

(73)    Saksa, Ranska ja Latvia.

(74)    COM(2021) 700 final, 20.7.2021.

(75)    COM(2022) 500 final, 13.7.2022.

(76)    COM(2022) 1382 final, 2.3.2022.

(77)    Tämä viive koskee koheesiopolitiikan alalla ilmoitettuja sääntöjenvastaisuuksia. Ks. tämän kertomuksen oheisasiakirja ”Statistical evaluation of irregularities reported in 2021”, kohta 4.5.1.

(78)    Neuvoston asetus (EU, Euratom) 2022/615 asetuksen (EU, Euratom) N:o 609/2014 muuttamisesta hyväksyttiin 5. huhtikuuta 2022.

(79)    EPPOn vuosikertomus 2021, s. 10.

(80)    FDR – petosten havaitsemisaste: petoksiin liittyvien rahamäärien suhde todettujen omien varojen kokonaismäärään ja arvioituun määrään.

(81)    IDR – sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisaste: muihin sääntöjenvastaisuuksiin liittyvien rahamäärien suhde todettujen omien varojen kokonaismäärään ja arvioituun määrään.

(82)    Kattava analyysi perinteisiin omiin varoihin liittyvistä ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista on esitetty tämän kertomuksen oheisasiakirjan ”Statistical evaluation of irregularities reported for 2021” jaksossa 2.

(83)    Euroopan komission 32. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2020), pikakatsaus 1, s. 13.

(84)    Unionin tuomioistuimen tuomio 8.3.2022, ECLI:EU:C:2022:167.

(85)    Polkumyyntiä koskevan perusasetuksen 13 artiklan mukaan ’kiertämisellä’ tarkoitetaan muun muassa seuraavia kolmansissa maissa vientiä harjoittavien tuottajien soveltamia käytäntöjä: tuote lähetetään sellaisen maan kautta, johon ei sovelleta tulleja (uudelleenlastaus), tuotetta muutetaan hieman niin, ettei siihen sovelleta tulleja, tai tuote viedään sellaisen vientiä harjoittavan tuottajan kautta, jonka tuotteisiin sovelletaan alempia yksilöllisiä polkumyynti- tai tasoitustulleja (kanavointi toisen yrityksen kautta).

(86)

     Toinen käytäntö on ’tullin absorptio’, joka tarkoittaa sitä, että tuotteiden viejät alentavat käyttöön otetuista toimenpiteistä huolimatta hintojaan tullien vaikutuksen poistamiseksi tai tuotteiden tuojat eivät ota huomioon tullia tuotteen jälleenmyyntihinnassa unionissa.

(87)    Lasikuitukankaita käytetään esimerkiksi tuuliturbiinien lapojen valmistuksessa, veneiden, kuorma-autojen ja urheiluvälineiden tuotannossa sekä putkien kunnostusjärjestelmissä.

(88)    Ks. edellä mainittu 32. PIF-kertomus, kohta 6.2, s. 38–41.

(89)    Euroopan komissio, Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle vastuuvapauden myöntämistä koskevasta seurannasta varainhoitovuoden 2020 osalta (COM(2022) 331 final, 30.6.2022, s. 2).

(90)    Ks. edellinen alaviite.

(91)    Ohjelmakausiin liittyvät menoalat koskevat maaseudun kehittämistä, koheesiota, kalastuspolitiikkaa ja sisäisiä politiikkoja.

(92)    FDR – petosten havaitsemisaste: petoksiin liittyvien rahamäärien suhde suoritettujen maksujen kokonaismäärään.

(93)    IDR – sääntöjenvastaisuuksien havaitsemisaste: muihin sääntöjenvastaisuuksiin liittyvien rahamäärien suhde suoritettujen maksujen kokonaismäärään.

(94)    Kattava analyysi maatalouteen liittyvistä ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista on esitetty tämän kertomuksen oheisasiakirjan ”Statistical evaluation of irregularities reported for 2021” jaksossa 3.

(95)    Ks. edellä mainittu 32. PIF-kertomus (2020), s. 35.

(96)    COM(2021) 141 final.

(97)    Traces-järjestelmä on Euroopan komission verkkoalusta, jonka avulla voidaan antaa terveys- ja kasvinsuojelutodistukset, joita tarvitaan eläinten, eläintuotteiden, muiden kuin eläinperäisten elintarvikkeiden ja rehujen ja kasvien tuonnissa Euroopan unioniin sekä eläinten ja tiettyjen eläintuotteiden EU:n sisäisessä kaupassa ja viennissä.

(98)    Kattava analyysi ERI-rahastojen osalta ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista on esitetty tämän kertomuksen oheisasiakirjan ”Statistical evaluation of irregularities reported for 2021” jaksossa 4.

(99)    Ohjelmakauden 2014–2020 osalta FDR-lukuun vaikuttavat merkittävästi Romanian ja Slovakian tekemät merkittävät havainnot. Ne koskivat yksittäisiä sääntöjenvastaisuuksia, joihin kuitenkin liittyi valtavia rahamääriä. Nämä sääntöjenvastaisuudet vaikuttivat merkittävästi myös EU27:n FDR-lukuun. Näiden kahden ohjelmakauden vertailu on tärkeää, koska se osoittaa, että vuoden 2021 osalta kirjattu 186 prosentin kasvu viiden vuoden keskiarvoon verrattuna liittyy poikkeuksellisiin tapauksiin.

(100)     https://ec.europa.eu/regional_policy/en/policy/how/improving-investment/integrity-pacts/  

(101)    Analyysi näihin rahastoihin liittyvistä ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista on esitetty tämän kertomuksen oheisasiakirjan ”Statistical evaluation of irregularities reported for 2021” kohdassa 4.6.

(102)    Analyysi liittymistä valmistelevaan tukeen liittyvistä ilmoitetuista sääntöjenvastaisuuksista on esitetty tämän kertomuksen oheisasiakirjan ”Statistical evaluation of irregularities reported for 2021” jaksossa 5.

(103)    Analyysi suoran hallinnoinnin osalta havaituista sääntöjenvastaisuuksista on esitetty tämän kertomuksen oheisasiakirjan ”Statistical evaluation of irregularities reported for 2021” jaksossa 6.

(104)    Ks. pikakatsaukset 3 ja 4.

(105)    Unionin tuomioistuimen tuomio 16.2.2022, ECLI:EU:C:2022:97.

(106)    Unionin tuomioistuimen tuomio 16.2.2022, ECLI:EU:C:2022:98.

(107)    COM(2022) 184 final, 22.4.2022.

(108)    Asetusten (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) ja (EU) 2018/1725 mukaisesti.

(109)    Yksityiskohtainen katsaus tutkintaelimen vuonna 2021 tekemiin päätöksiin on tämän kertomuksen oheisasiakirjassa ”Early Detection and Exclusion System (EDES) — Panel referred to in Article 143 of the Financial Regulation”.

EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 23.9.2022

COM(2022) 482 final

LIITTEET

asiakirjaan

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

33. vuosikertomus Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta (2021)

{SWD(2022) 302 final} - {SWD(2022) 303 final} - {SWD(2022) 304 final} - {SWD(2022) 305 final} - {SWD(2022) 306 final} - {SWD(2022) 307 final}

Liite 1 – Petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2021

Petoksiksi ilmoitettujen sääntöjenvastaisuuksien määrä mittaa jäsenvaltioiden EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttavien petosten ja muun laittoman toiminnan torjunnan tuloksia. Tästä syystä lukuja ei tulisi nähdä jäsenvaltioiden alueilla tehtyjen petosten yleisyyden kuvaajana. PIF-kertomuksen liite ei sisällä kolmansia maita (liittymistä valmisteleva tuki), Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä suoria menoja.

Liite 2 – Muut kuin petoksiksi ilmoitetut sääntöjenvastaisuudet vuonna 2021

PIF-kertomuksen liite ei sisällä kolmansia maita (liittymistä valmisteleva tuki), Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä suoria menoja.