EUROOPAN KOMISSIO

Bryssel 22.6.2022

COM(2022) 409 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Kauppakumppanuuksien voima: yhdessä vihreän ja oikeudenmukaisen talouskasvun puolesta

1.Johdanto

EU on vahvasti sitoutunut varmistamaan, että sen kauppasopimukset edistävät kestävyyttä. Tavoitteena on, että talouskasvu on yhteydessä ihmisoikeuksien suojeluun, ihmisarvoiseen työhön, ilmastoon ja ympäristöön unionin arvoja ja painopisteitä kunnioittaen. Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa, jolle on ominaista lisääntynyt epävakaus, EU:n on luotettavana kumppanina lisättävä yhteistyötään kolmansien maiden kanssa. EU:n kauppapolitiikka tarjoaa vankan kehyksen kauppakumppaneiden kanssa tehtävälle yhteistyölle kauppaan liittyvissä kestävyyskysymyksissä. Tämä lähestymistapa perustuu kansainvälisiin työ- ja ympäristösääntöihin, jotka perustuvat jäsenneltyihin ja avoimiin prosesseihin, joihin kansalaisyhteiskunta osallistuu.

Tässä tiedonannossa esitetään, miten kestävää kehitystä voitaisiin edistää kauppasopimuksilla entistäkin paremmin. Kaikkiin nykyaikaisiin EU:n kauppasopimuksiin sisältyy jo kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja. Vuodesta 2018 lähtien niiden tehostettua täytäntöönpanoa ja noudattamisen valvontaa on ohjannut 15-kohtainen toimintasuunnitelma. 1 Komissio käynnisti kesäkuussa 2021 perusteellisen tarkastelun, jonka tavoitteena on vahvistaa yleisesti kauppasopimusten – eikä ainoastaan niiden kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen – kykyä edistää kestävää kauppaa yhteistyössä kauppakumppanien kanssa sekä yhdessä muiden asiaankuuluvien EU:n poliittisten välineiden, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, kanssa. 2 3

Osana tarkastelua komissio tilasi riippumattoman vertailevan tutkimuksen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevista käytännöistä kolmansien maiden kanssa tehdyissä kauppasopimuksissa. Tutkimuksessa vahvistettiin, että EU on yksi keskeisistä edelläkävijöistä kestävän kehityksen edistämisessä kauppasopimustensa avulla. 4 Saadakseen palautetta mahdollisimman monenlaisilta kansalaisilta ja sidosryhmiltä komissio järjesti lisäksi avoimen julkisen kuulemisen, johon saatiin paljon vastauksia esimerkiksi yrityksiltä, ammattiliitoilta, ympäristö- ja ihmisoikeusryhmiltä ja työmarkkinaosapuolilta. 5 Tämän lisäksi käytiin laajaa keskustelua jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kanssa.

Komissio on määritellyt kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa tarkasteluprosessissa saatujen tietojen ja suositusten perusteella toimintapoliittiset painopisteet ja keskeiset toimet. Niiden tarkoituksena on tehostaa tiukemmilla täytäntöönpanosäännöillä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa lähestymistapaa, joka nykyisellään perustuu kansainväliseen kehykseen ja normeihin pohjaavaan sitoutumiseen. Jäljempänä esitettyyn uuteen lähestymistapaan sisältyy täysimittainen noudattamisvaihe ja kauppapakotteiden käyttö tietyissä ja tarkoin määritellyissä tapauksissa.

2.Miten EU:n kauppasopimukset edistävät kestävän kehityksen ohjelmaa?

Kauppasopimukset edistävät merkittävästi kestävää kasvua sekä EU:ssa että kumppanimaissa. Aktiivinen kauppapoliittinen ohjelma on Euroopan taloudellisen vaurauden ja kilpailukyvyn kannalta ratkaisevan tärkeä. Kauppasopimukset auttavat luomaan työpaikkoja, laajentamaan markkinoita ja vauhdittamaan talouskasvua ja innovointia. 6 Poistamalla markkinoille pääsyn esteitä ne myös alentavat kustannuksia ja helpottavat sellaisten ilmastoystävällisten teknologioiden ja niihin liittyvien hyödykkeiden ja palvelujen käyttöönottoa, jotka auttavat vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä maailmanlaajuisesti sekä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon. Kauppasopimukset auttavat lisäksi turvaamaan tarvittavien raaka-aineiden saannin, myös vähähiilisissä teknologioissa tarvittavien raaka-aineiden toimitukset. Maailmankaupalla voi olla vaikutuksia myös ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen ja työoloihin. Jotta avoimen kaupan myönteiset vaikutukset voidaan varmistaa, kaupan vapauttamisen ja kansainvälisten työelämän normien edistämisen sekä määrätietoisten ilmasto- ja ympäristötoimien on kuljettava käsi kädessä. Kauppasopimukset ovat etuoikeutetun kumppanuuden välineitä, ja ne tarjoavat foorumin kestävää kehitystä koskevalle poliittiselle vuoropuhelulle ja yhteistyölle kumppanimaiden kanssa. Tämä on välttämätöntä, koska vain maailmanlaajuisella yhteistyöllä voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin.

Kauppapolitiikan uudelleentarkastelun yhteydessä vihreän ja oikeudenmukaisen siirtymän tukeminen on nostettu yhdeksi EU:n kauppapolitiikan pilariksi avoimuuden ja määrätietoisuuden ohella. 7 Tämä on linjassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja ihmisarvoista työtä kaikkialla maailmassa koskevan tiedonannon 8 kanssa, jossa kestävä kehitys asetetaan EU:n päätöksenteon ja toiminnan keskiöön. Kestävän kehityksen painopisteet ja tavoitteet on sisällytetty kaikkiin EU:n politiikkoihin Yhdistyneiden kansakuntien Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitteen, Pariisin ilmastosopimuksen sekä muiden ympäristönsuojelua ja työelämän normeja koskevien monenvälisten sopimusten mukaisesti. Näistä monenvälisistä sopimuksista ja yleissopimuksista on tullut kestävää kehitystä koskevan kansainvälisen yhteistyön ja toiminnan maailmanlaajuinen kehys, ja ne toimivat ohjenuorana myös EU:n kauppasopimuksiin sisältyville kestävää kehitystä koskeville sitoumuksille.

Vuorovaikutus muiden politiikan välineiden kanssa

EU:n kauppasopimukset eivät ole erillisiä välineitä, joilla edistetään ja tehostetaan unionin kestävän kehityksen ohjelmaa kolmansien maiden kanssa. Kauppasopimuksiin sisältyvät kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat sitoumukset toimivat käsi kädessä laajempien poliittisten välineiden, monenvälisten toimien ja kehitysyhteistyövälineiden kanssa kattavaa lähestymistapaa noudattaen. Yhdessä EU:n yksipuolisten välineiden kanssa sitoumukset auttavat hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla niitä myönteisiä vaikutuksia, joita kaupalla on kestävään kehitykseen, ja varmistamaan, että kielteisiä vaikutuksia hillitään.

Nykyisen komission toimikauden loppuun mennessä EU:n odotetaan saavan kunnianhimoiset yksipuoliset lisävälineet kestävän kaupan tukemiseen. Komissio esitti vuonna 2021 ehdotuksen hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin perustamisesta hiilivuodon ehkäisemiseksi ja maailmanlaajuisten ilmastotoimien tehostamiseksi 11 . Lisäksi se teki metsäkatoa aiheuttamattomia tuotteita koskevan ehdotuksen, jolla tehostetaan toimia metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen torjumiseksi. 12 Samana vuonna komissio hyväksyi strategian kunnianhimoiseksi ja kattavaksi toimenpidepaketiksi, jolla pyritään lisäämään rahavirtaa kestävään talouteen siirtymisen rahoittamiseen. 13 Komissio esitti vuoden 2022 alussa ehdotuksen yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta, jolla edistetään kestävää ja vastuullista yritystoimintaa globaaleissa arvoketjuissa. 14 Komissio hyväksyi lisäksi ehdotuksen kehyksestä, jolla pyritään tekemään kaikista unionin markkinoille saatetuista tuotteista ympäristön kannalta kestävämpiä ja kiertotalouteen perustuvia. 15  Kuten ihmisarvoista työtä kaikkialla maailmassa koskevassa tiedonannossa ilmoitettiin, komissio esittää myöhemmin tänä vuonna myös uuden lainsäädäntöaloitteen, jolla kielletään tosiasiallisesti pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden saattaminen EU:n markkinoille. 16  

Ehdotuksessaan uudeksi EU:n asetukseksi yleisestä tullietuusjärjestelmästä komissio on vahvistanut järjestelmän roolia kestävän kehityksen edistämisessä muun muassa lisäämällä siihen useita kansainvälisiä välineitä, jotka koskevat ihmisoikeuksia, hyvää hallintoa, työsuojelua ja ympäristönsuojelua. Näitä lisäyksiä ovat muun muassa Pariisin ilmastosopimus, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen YK:n yleissopimus ja kaksi uutta ILO:n yleissopimusta, ja ne kattavat myös kestävää kehitystä edistävän hallitun kansainvälisen muuttoliikkeen. Ehdotuksella pyritään myös tekemään kansainvälisesti kielletyllä lapsityövoimalla tai pakkotyöllä valmistettujen tavaroiden viennistä peruste kauppaetuuksien peruuttamiselle. 17  

Monenvälisellä tasolla EU on hiljattain ollut mukana tukemassa kolmea useammankeskistä WTO:n aloitetta, jotka koskevat kauppaa ja ympäristön kestävyyttä, muovisaastetta ja kestävää muovikauppaa sekä fossiilisten polttoaineiden tukien uudistusta. 18 WTO:n 12. ministerikokouksessa EU:lla oli keskeinen rooli pyrittäessä saamaan aikaan ensimmäinen monenvälinen kalastustukisopimus, jolla torjutaan haitallisia kalastustukia maailmanlaajuisesti ja jonka ytimessä on ympäristön kestävyys. EU aikoo edelleen ajaa tukia koskevien sääntöjen laajentamista seuraavaan ministerikokoukseen mennessä. 19 EU on myös tukenut aktiivisesti kauppaministereiden ilmastokoalition käynnistämistä poliittisen lisäsysäyksen antamiseksi myönteisen kauppa- ja ilmasto-ohjelman kehittämiselle erityisesti WTO:ssa. 20 Osana WTO:n uudistusta EU aikoo edistää vuoropuhelua kaupan ja ihmisarvoisen työn välisestä vuorovaikutuksesta muun muassa WTO:n ja ILO:n yhteistyön avulla. EU edistää muutoksia virallisia vientiluottoja koskeviin OECD:n sääntöihin, jotta ne saatetaan linjaan ilmastotavoitteiden kanssa. EU on myös onnistunut kieltämään päästövähennystekniikoita hyödyntämättömät hiilipohjaiset voimalaitokset. 21  

Kaikki nämä kauppaan liittyvät poliittiset välineet ja aloitteet ovat osa kokonaisvaltaista vastausta maailmanlaajuisiin kestävyyshaasteisiin, ja ne kulkevat käsi kädessä kauppasopimusten kanssa.

3.Kestävää kehitystä koskevat uudet poliittiset suuntaviivat kauppasopimuksissa

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva uudelleentarkastelu on osoittanut EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan mallin toimivuuden, mutta siinä on myös tunnistettu mahdollisuuksia parantaa kuutta toimintapoliittista painopistettä. Parannukset voidaan tiivistää seuraavasti: 1) ennakoivampi ote kumppanien kanssa tehtävään yhteistyöhön, 2) maakohtaisen lähestymistavan tehostaminen, 3) kestävyyden ulottaminen kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan luvun ulkopuolelle, 4) kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanon seurannan lisääminen, 5) kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistaminen ja 6) täytäntöönpanon tehostaminen kauppapakotteiden avulla viimeisenä keinona. 22

Jotta komission panos olisi mahdollisimman tehokas, kauppasopimuksiin sisältyvässä kestävää kehitystä koskevassa komission politiikassa keskitytään useisiin toimiin, jotka on jaoteltu toimintapolitiikan painopisteen mukaan. Toimet perustuvat täytäntöönpanosta saatuihin kokemuksiin, kerättyyn näyttöön sekä avoimessa julkisessa kuulemisessa saatuihin kannanottoihin. Toimet täydentävät ja laajentavat 15-kohtaisessa toimintasuunnitelmassa määriteltyjä toiminta-aloja.

3.1    Kauppaa ja kestävää kehitystä koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka perustuu monenvälisiin sopimuksiin ja yhteistyöhön

Kuten edellä on todettu, kaupan ja kestävän kehityksen välistä vuorovaikutusta on käsiteltävä kokonaisvaltaisesti siten, että kauppapolitiikka asetetaan muiden kestävyyttä tukevien välineiden laajempaan yhteyteen. Tässä kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa kauppasopimuksilla edistetään globaalin hallinnan kehystä erityisesti sisällyttämällä siihen keskeiset kansainväliset normit ja sitoumukset sekä tukemalla niiden tehokasta täytäntöönpanoa, noudattamista ja tehostamista edelleen yhteistyöprosessien avulla. Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien kahdenvälisten sitoumusten vahva ankkurointi monenväliseen kontekstiin tekee EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevasta lähestymistavasta legitiimin, uskottavan ja tehokkaan. Ankkuroinnilla pyritään myös välttämään hajanaisuutta ja sen sijaan varmistamaan, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat sitoumukset vahvistavat maailmanlaajuisia toimia. Koska kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat sitoumukset perustuvat kansainvälisiin normeihin, ne voivat myös antaa suojaa protektionismilta.

Sitoutumiseen ja yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan ansiosta EU ja sen kumppanit voivat yhdessä ottaa vastuun siitä, miten kauppasopimuksilla edistetään vihreää ja oikeudenmukaista siirtymää ja kestävän kehityksen tavoitteita. Lähestymistapa kannustaa erilaisten sidosryhmien, kuten paikallisyhteisöjen, kansalaisjärjestöjen, työnantajien ja ammattiliittojen, laajempaan sitoutumiseen. Kaikki ne ovat välttämättömiä, jotta voidaan saada aikaan konkreettisia muutoksia.

Tässä yhteydessä komissio aikoo hyödyntää täysimääräisesti kauppasopimusten tarjoamia foorumeita helpottaakseen vuoropuhelua EU:n kauppaan liittyvistä autonomisista kestävyysvälineistä ja kannustaakseen kauppakumppaneita edistämään niiden noudattamista. Komissio aikoo myös parantaa yhteistyötoimiensa yleistä tehokkuutta tukeutumalla 15-kohtaisessa toimintasuunnitelmassa määriteltyihin yhdessä työskentelyä koskeviin toimiin. Lisäksi se aikoo tehostaa EU:n kollektiivista lähestymistapaa tilanteissa, joissa tarvitaan teknistä tai taloudellista apua tai joissa kauppakumppaneita voidaan kannustaa nostamaan työ- ja ympäristönsuojelun tasoaan.

3.2    Täytäntöönpanon maakohtaisten painopisteiden määrittäminen

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa uudelleentarkastelussa on käynyt ilmi, että EU:n kauppasopimuksiin sisältyvien kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten pitäisi saada konkreettisia muutoksia aikaan nopeammin ja tehokkaammin ja että tulokset riippuvat suuresti yksittäisten maiden tilanteista. Nämä tulokset puoltavat 15-kohtaisessa toimintasuunnitelmassa esitetyn maakohtaisen lähestymistavan tehostamista räätälöidymmin ja kohdennetummin.

EU:n kahdenväliset kauppasuhteet kattavat koko maailman, ja niihin kuuluu eri kehitystasojen kumppaneita, joilla on erilaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia. Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen sitoumukset koskevat sekä EU:ta että kumppanimaita. Tarvitaan kuitenkin joustavuutta ja priorisointia, jotta erilaisille kumppaneille voidaan löytää tehokkaita ratkaisuja. Näin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat tavoitteet voidaan räätälöidä paremmin kunkin kumppanimaan haasteisiin, tarpeisiin ja valmiuksiin.

Tällaisten maakohtaisten täytäntöönpanon painopisteiden asettaminen edellyttää varhaista puuteanalyysia ja sitä, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa ulottuvuutta käsitellään tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin. Keskeiset haasteet, mahdollisuudet ja painopisteet olisi määriteltävä yhdessä ja kunkin kumppanin kanssa tehtävän yhteistyön alkuvaiheessa. Painopisteitä olisi kehitettävä ottamalla kansalaisyhteiskunta mukaan toimintaan, ja ne olisi sisällytettävä jo neuvottelujen aloittamista edeltävään vaikutustenarviointiin. Sen jälkeen niitä olisi hiottava edelleen kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin aikana ja arvioitava jälkianalyysin yhteydessä täytäntöönpanon aikana. EU:n biodiversiteettistrategian 23 mukaisesti kaupan vapauttamisen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen on näissä arvioinneissa merkittävässä asemassa. Tältä pohjalta EU:n ja kumppanimaiden olisi harkittava neuvotteluja ja keskittymistä keskeisiin maakohtaisiin täytäntöönpanon painopisteisiin, jotta voidaan varmistaa edistyminen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa. Painopisteiden olisi tulosten saavuttamiseksi oltava realistisia ja kohdennettuja. Niiden olisi myös oltava riittävän joustavia, jotta niitä voidaan mukauttaa ajan mittaan kestävyystilanteen kehittyessä.

Tavoitteena olisi tarvittaessa vahvistaa täytäntöönpanoa tietyllä alalla, esimerkiksi ILO:n periaatteen tai yleissopimuksen tai ratifioidun monenvälisen sopimuksen noudattamisen osalta. Vahvistaminen voidaan tarvittaessa toteuttaa sopimalla kumppanimaan kanssa erityisistä toimista täytäntöönpanovaihetta koskevien määräaikojen ja välitavoitteiden mukaisesti (niin sanotut täytäntöönpanon etenemissuunnitelmat) ja ryhtymällä asianmukaisiin jatkotoimiin. Tarvittaessa voidaan myös hyödyntää kansainvälisten järjestöjen ja sidosryhmien tukea.

Lisäksi EU edistää edelleen ILO:n keskeisten yleissopimusten ratifiointia. EU keskittyy ratifioinnin edistämisessä tukemaan määriteltyjä täytäntöönpanon painopisteitä. Tätä on arvioitava tapauskohtaisesti ja keskityttävä kysymyksiin, joilla on merkittävä vaikutus perusoikeuksien tehokkaaseen täytäntöönpanoon.

3.3    Kestävän kehityksen ulottaminen koko kauppasopimukseen

Kaikkiin EU:n kauppasopimuksiin sisältyy jo useita määräyksiä, joilla pyritään säilyttämään maiden oikeus antaa sääntelyä oikeutettujen ympäristö- ja työtavoitteiden saavuttamiseksi. Sen lisäksi, että kunnioitetaan tätä välttämätöntä poliittista liikkumavaraa, kestävyysnäkökohdat olisi myös otettava ennakoivasti huomioon kauppasopimusten eri osissa.

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien tavoitteiden ulottamiseen koko kauppasopimuksiin voisi sisältyä ympäristöhyödykkeiden ja -palvelujen vapauttamisen asettaminen etusijalle. Tämä koskisi erityisesti sellaisia tavaroita ja palveluja, jotka osaltaan vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja edistävät resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta. Lisäksi kauppasopimuksilla olisi varmistettava vääristymätön kauppa ja investoinnit sellaisiin raaka-aineisiin ja energiatuotteisiin, joita tarvitaan siirryttäessä ilmastoneutraaliin ja resurssitehokkaaseen talouteen.

Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi puuttumalla tullien ulkopuolisiin esteisiin ja edistämällä kansainvälisten standardien käyttöä kaupan ja investointien tukemisessa ympäristönsuojelun, resurssitehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden aloilla. Lisäksi kauppasopimuksilla olisi edistettävä syrjimättömien kestävyysnäkökohtien huomioimista julkisissa hankintamenettelyissä ja pyrittävä sisällyttämään niihin määräyksiä kestävistä elintarvikejärjestelmistä.

Jotta kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien tavoitteiden priorisointi voidaan ulottaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen ulkopuolelle, vaikutustenarvioinneissa ja kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinneissa olisi tarkasteltava kestävyyshaasteita ja -mahdollisuuksia kaikilla kauppasopimusten asiaankuuluvilla aloilla. Edellisessä kappaleessa mainittua maakohtaista lähestymistapaa olisi sovellettava kaikkiin kauppasopimuksen osiin.

3.4    Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanon kollektiivinen seuranta

Yksi 15-kohtaisen toimintasuunnitelman soveltamisesta saaduista kokemuksista on se, että tuloksia saavutetaan jatkuvalla yhteistyöllä asianomaisen kauppakumppanin kanssa. Tämä lähestymistapa vaatii paljon resursseja, mutta sillä saavutetaan kestäviä, konkreettisia tuloksia. Komissio aikoo jatkaa käytettävissään olevan asiantuntemuksen ja käytettävissä olevien välineiden ja ohjelmien yhdistämistä kokonaisvaltaiseen EU:n lähestymistapaan kaikissa yksiköissä. Tähän sisältyy esimerkiksi kahdenvälinen työ- ja ympäristöpoliittinen vuoropuhelu ja sääntelyä koskeva vuoropuhelu sekä tarvittaessa kehitysyhteistyö ja rahoitustuki.

EU:n edustustojen rooli kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanon seurannassa on erityisen tärkeä. Ne ovat suoraan yhteydessä sekä hallituksiin ja hallintoihin että paikallisiin sidosryhmiin, myös sisäisiin neuvoa-antaviin ryhmiin. 24 EU:n edustustoilla on myös mahdollisuus tarttua omakohtaisesti kauppaan liittyviin kestävää kehitystä koskeviin kysymyksiin. Yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ne eivät ole pelkästään ruohonjuuritason silmiä ja korvia, vaan ne muodostavat eurooppalaisten diplomaattien verkoston, joka yhdessä auttaa ennakoimaan ja käsittelemään kestävyyttä koskevia huolenaiheita maantieteellisillä alueillaan ja asiantuntemuksensa aloilla.

Tätä kattavaa lähestymistapaa olisi täydennettävä tehostetulla yhteistyöllä jäsenvaltioiden kanssa sekä niiden pääkaupungeissa että ruohonjuuritasolla jäsenvaltioiden suurlähetystöjen ja kolmansissa maissa sijaitsevien edustustojen kautta. Tavoitteena olisi oltava varmistaa, että merkitykselliset komission ja kansalliset välineet ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja vahvistavat toisiaan, jotta EU voi saavuttaa mittakaavaetuja ja suurempia konkreettisia vaikutuksia.

On myös tärkeää vahvistaa Euroopan parlamentin osallistumista. Euroopan parlamentti voisi jäsenten virkamatkoilla ja kenttävierailuilla osallistua kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten seurantaan ja täytäntöönpanoon. Euroopan parlamentin ja kumppanimaiden kansanedustuslaitosten välinen vuorovaikutus voi osoittautua erityisen tehokkaaksi silloin, kun tarvitaan lainsäädäntöuudistuksia. EU:n ja kansallisten kansanedustuslaitosten vierailut paikan päällä tarjoavat myös mahdollisuuksia tiedottaa EU:n kestävyystavoitteista ulkomailla ja olla vuorovaikutuksessa paitsi paikallisten virkamiesten myös paikallisten kansalaisyhteiskunnan edustajien, sisäisten neuvoa-antavien ryhmien ja yritysten kanssa.

Kansainvälisen kaupan valiokunnan perustamilla seurantaryhmillä on myös ollut merkittävä rooli kauppasopimusneuvotteluissa ja niiden täytäntöönpanossa. Tätä ulottuvuutta voitaisiin edelleen vahvistaa esimerkiksi säännöllisillä maakohtaisilla keskusteluilla kaupasta ja kestävästä kehityksestä. Yhdessä EU:n edustustojen kanssa komissio on valmis avustamaan Euroopan parlamenttia tässä työssä.

Kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanon kollektiivinen seuranta merkitsee myös kansalaisyhteiskunnan, kuten työmarkkinaosapuolten, roolin vahvistumista. Sekä EU:n että sen kunkin kauppakumppanin olisi pyrittävä olemaan yhteydessä kummankin osapuolen kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja kannustettava niitä jäsenneltyyn ja merkittävään panokseen.

Kauppasopimusten noudattamista ja täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen toimen ja keskitetyn asiointipisteen perustaminen vuonna 2020 oli tärkeä askel kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan vahvistamisessa. 25 Keskitetty asiointipiste palvelee kaikkia EU:hun sijoittautuneita sidosryhmiä, jotka haluavat tehdä valituksen muun muassa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten rikkomisesta. 26 Toimintaohjeet ja niihin liittyvä valituslomake on laadittu auttamaan sidosryhmiä (esim. ammattiliittoja, toimialajärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä) hyödyntämään uutta järjestelmää parhaalla mahdollisella tavalla. Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien valitusten käsittely ja seuranta on tärkeä osa täytäntöönpanoa valvovan virkamiehen roolia kauppasopimusten täytäntöönpanossa ja valvonnassa. 27

Sidosryhmät eivät tähän mennessä ole juurikaan olleet yhteydessä keskitettyyn asiointipisteeseen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevissa asioissa. Keskitetyn asiointipisteen tarkoitus on mahdollistaa erityisongelmia koskevat varhaiset yhteydenotot. Komissio vahvistaa halukkuutensa puuttua mahdollisiin kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin kysymyksiin sekä selittää, miten järjestelmää voidaan käyttää ja mitä tietoja voidaan tarvita. Tätä koskevat yksityiskohtaiset tiedot on julkaistu myös verkossa. Komissio aikoo antaa lisäselvennyksiä ja apua järjestelmän käytön tehostamiseksi. Tätä varten komissio on päivittänyt toimintaohjeita samanaikaisesti kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan uudelleentarkastelun kanssa sen selventämiseksi, että sisäiset neuvoa-antavat ryhmät voivat tehdä myös kollektiivisia valituksia ja että EU:hun sijoittautunut valituksen tekijä voi edustaa kumppanimaassa sijaitsevan yhteisön kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia huolenaiheita. Päivityksessä lisätään avoimuutta ja selkeytetään sitä, miten ja missä aikataulussa keskitetty asiointipiste voi käsitellä kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan valituksen alkuvaiheet.

3.5    Kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistaminen

Komissio kuulee sidosryhmiä säännöllisesti ja usein kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun vakiintuneen horisontaalisen rakenteen kautta. Vuoropuheluissa kauppaan ja kestävään kehitykseen liittyvät kysymykset otetaan säännöllisesti esille ja niistä keskustellaan. Komissio pyrkii myös tavoittamaan jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnat entistä tehokkaammin muun muassa lisäämällä niihin liittyvien tapahtumien ja korkean tason keskustelujen määrää. Lisäksi EU:n kauppasopimuksissa määrätään erityisesti kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanoon, myös sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kautta. Kansalaisyhteiskunta voi osallistua täytäntöönpanovaiheeseen aktiivisesti myös toimittamalla kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia valituksia keskitetylle asiointipisteelle (ks. edellä) ja amicus curiae -lausumia paneelille.

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden hyvin perustelluista ja näyttöön perustuvista kannanotoista muodostuva panos on olennaisen tärkeä, jotta komissio voi tunnistaa kestävää kehitystä koskevia kysymyksiä, priorisoida niitä ja puuttua niihin. Myös EU:n sidosryhmien ja niiden ulkomailla toimivien kumppaniorganisaatioiden välinen yhteistyö ja keskustelu ovat tässä suhteessa ratkaisevan tärkeitä. Tällaista panosta voitaisiin hyödyntää paremmin kohdentamisessa ja painopisteiden asettamisessa. Esimerkiksi vaikutustenarviointivaiheessa (sekä vaikutustenarvioinnit että kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnit) kansalaisyhteiskunnan kuuleminen voisi auttaa tunnistamaan puutteita ja haasteita, asettamaan painopisteitä neuvotteluprosessin aikana sekä ennakoimaan mahdollisia täytäntöönpanoon liittyviä keskeisiä kysymyksiä. Kun sopimus on tullut voimaan, kauppaa ja kestävää kehitystä käsitteleville komiteoille voidaan toimittaa oikeaan aikaan olennaisia tietoja, jotka perustuvat käytännön tietämykseen ja asiantuntemukseen. Näitä tietoja voidaan hyödyntää kaupan ja kestävän kehityksen noudattamisen yhteisessä seurannassa ja ne voivat ohjata kahdenvälisiä täytäntöönpanotoimia.

Komissio jatkaa myös yhteistyötä kauppasopimuksilla perustettujen sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kanssa tarjoamalla logistista tukea ja valmiuksien kehittämiseen ja asiantuntemukseen liittyvää tukea. Komissio on myös lisännyt avoimuutta julkaisemalla nykyisten kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevien komiteoiden esityslistat ja pöytäkirjat. Jatkossa komissio jatkaa sisäisten neuvoa-antavien ryhmien vahvistamista seuraamalla tiiviisti niiden perustamista kauppasopimuksissa sovittujen ehtojen mukaisesti ja tukemalla EU:n ja kumppanimaiden sisäisten neuvoa-antavien ryhmien välistä vuorovaikutusta. Komissio tunnustaa niiden panoksen merkityksen ja hyödyntää niiden kokemusta ja asiantuntemusta edelleen pyrkimällä myös laajentamaan sisäisten neuvoa-antavien ryhmien toimialaa kauppaa ja kestävää kehitystä pidemmälle, jotta se kattaa kauppasopimukset kokonaisuudessaan, kuten EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan kauppa- ja yhteistyösopimuksessa jo määrätään.

3.6    Määrätietoisempi täytäntöönpano muun muassa kauppapakotteiden avulla

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat sitoumukset ovat oikeudellisesti sitovia ja täytäntöönpanokelpoisia erityisen valtioiden välisen riitojenratkaisumenettelyn kautta. 28 Menettelyyn sisältyy asiantuntijapaneelin riippumaton ja avoin arviointi ja kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen. 29 Tämä lähestymistapa perustuu sitoutumiseen, ja siinä puututaan esiin nouseviin huolenaiheisiin vuoropuhelun ja yhteistyön avulla.

Tähän mennessä mekanismi ei ole sisältänyt erityisiä sääntöjä asiantuntijapaneelin antaman raportin täytäntöönpanon seurannasta (ns. noudattamisvaihe). Komissio ehdottaa nyt, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaa täytäntöönpanoa yhdenmukaistetaan edelleen yleisen valtioiden välisten riitojenratkaisumenettelyn kanssa ja että noudattamisvaihetta laajennetaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun liittyviin riitoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että osapuolen, jonka on todettu rikkoneen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia sitoumuksiaan, on ilmoitettava viipymättä, miten se aikoo panna paneelin raportin täytäntöön, ja toteutettava se tietyn ajan kuluessa. Sen jälkeen asiaa tarkastellaan uudelleen paneelissa. Kansalaisyhteiskunta voi esittää paneelille huomautuksia myös tässä vaiheessa.

Myöskään kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa EU:n lähestymistavassa ei harkittu seuraamusten käyttöä siinä tapauksessa, että paneelin raporttia ei noudateta. Komissio ehdottaa nyt mahdollisuutta kauppapakotteisiin viimeisenä keinona tapauksissa, joissa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia keskeisiä sitoumuksia eli ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia sekä Pariisin ilmastosopimusta rikotaan vakavasti. Tällaisissa tapauksissa kauppapakotteet olisivat asianmukainen keino edistää sääntöjen noudattamista. Pariisin sopimuksen tapauksessa tarkoituksena olisi saada selville sellainen velvoitteiden noudattamatta jättäminen, joka vaarantaa tai tekee merkittäviltä osin tyhjäksi sopimuksen tavoitteet ja tarkoitukset. ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien osalta kauppapakotteet olisivat perusteltuja periaatteiden vakavissa rikkomuksissa ja perustuisivat siihen, että ILO seuraa kehitystä kaikissa jäsenmaissa. Tämä lähestymistapa perustuu keskeisten työelämän oikeuksien ja Pariisin sopimuksen kunnioittamiseen ja vahvistaa niitä kauppasopimusten olennaisina osina. 30  

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien erityissäännösten rikkomisesta määrättävien kauppapakotteiden soveltamisessa noudatetaan yleisiä riitojenratkaisusääntöjä. Näin ollen kauppapakotteet ovat väliaikaisia ja oikeasuhteisia, ja ne voivat tarkoittaa kauppamyönnytysten keskeyttämistä. Kauppapakotteet ovat mahdollisia vain siinä tapauksessa, että paneeli havaitsee osapuolen rikkovan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia sitoumuksiaan, eikä osapuoli noudata sitoumuksiaan asetetussa määräajassa. Tässä yhteydessä osapuolet voivat myös milloin tahansa päästä yhteisesti sovittuun ratkaisuun riidassa.

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin keskeisiin sitoumuksiin liittyvien kauppapakotteiden sisällyttäminen ensimmäistä kertaa EU:n kauppasopimuksiin yhdessä yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan kanssa auttaa EU:ta valvomaan määrätietoisemmin kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja. Näin EU tehostaa käytettävissä olevia välineitä, joilla pyritään saavuttamaan kestävyystavoitteet ja edistämään kauppasopimusten osuutta näiden tavoitteiden saavuttamisessa.

4.Päätelmät

Monet määritellyistä toimista, erityisesti niistä, jotka liittyvät kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanoon ja kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamiseen, voidaan ottaa välittömästi käyttöön, myös jo voimassa olevissa kauppasopimuksissa.

Jatkossa kauppaa ja kestävää kehitystä koskevan uudelleentarkastelun tuloksia ehdotetaan huomioitaviksi kaikissa tulevissa neuvotteluissa, ja ne otetaan tarvittaessa huomioon käynnissä olevissa neuvotteluissa. Komissio sisällyttää määritellyt toimet asianmukaisesti jo neuvotteluja edeltävään toimintaansa.

Komissio pyytää Euroopan parlamenttia ja neuvostoa hyväksymään tässä tiedonannossa esitetyn lähestymistavan ja tekemään yhteistyötä siinä mainittujen toimien toteuttamiseksi.

(1)

Komission yksiköiden epävirallinen asiakirja ”Feedback and way forward on improving the implementation and enforcement of Trade and Sustainable Development chapters in EU Free Trade Agreements”. Mainittuun 15-kohtaiseen toimintasuunnitelmaan sisältyy toimia, joilla tehostetaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen täytäntöönpanoa ja parannetaan niiden täytäntöönpanon valvontaa neljällä osa-alueella: i) yhdessä työskentely, ii) sen mahdollistaminen, että kansalaisyhteiskunta, työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina, voi osallistua täytäntöönpanoon täysipainoisemmin, iii) toteutus sekä iv) avoimuus ja viestintä. Saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/february/tradoc_156618.pdf

(2)

COM(2019) 640, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/resource.html?uri=cellar:b828d165-1c22-11ea-8c1f-01aa75ed71a1.0002.02/DOC_1&format=PDF  

(3)

Ks. https://policy.trade.ec.europa.eu/development-and-sustainability/sustainable-development/sustainable-development-eu-trade-agreements_en  

(4)

Velut, J. et al., Comparative Analysis of Trade and Sustainable Development Provisions in Free Trade Agreements, LSE Consulting, Lontoo, 2022, saatavilla osoitteessa: https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2022/february/tradoc_160043.pdf  

(5)

Ks. https://policy.trade.ec.europa.eu/consultations/open-public-consultation-trade-and-sustainable-development-tsd-review_en  

(6)

EU:n vienti tukee 38:aa miljoonaa työpaikkaa (määrä on noussut kaksi kolmasosaa vuodesta 2000). Kaupan merkitys vaurauden luomisessa EU:n kansalaisille kasvaa tulevaisuudessa, sillä maailmanlaajuisesta kasvusta 86 prosentin odotetaan syntyvän EU:n ulkopuolella vuoteen 2026 mennessä.

(7)

 COM(2021) 66, saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2021/february/tradoc_159438.pdf  

(8)

COM(2022) 66, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/ip_22_1187  

(9)

   Näitä ovat järjestäytymisvapaus ja työntekijöiden kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallinen tunnustaminen, kaikenlaisen pakkotyön poistaminen, lapsityövoiman käytön tehokas poistaminen ja työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä esiintyvän syrjinnän poistaminen. ILO muutti vuoden 1998 julistusta 10. kesäkuuta 2022 ja lisäsi perusperiaatteiden luetteloon uuden työterveys- ja työturvallisuusperiaatteen.

(10)

Merkityksellisten kansainvälisten välineiden, kuten yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n suuntaviivojen, monikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n toimintaohjeiden, monikansallisia yrityksiä ja sosiaalipolitiikkaa koskevan ILO:n kolmikantaisen periaatejulistuksen ja YK:n Global Compact -aloitteen mukaisesti.

(11)

COM(2021) 564, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52021PC0564  

(12)

 COM(2021) 706, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52021PC0706  

(13)

COM(2021) 390, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52021DC0390  

(14)

COM (2022) 71, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52022PC0071  

(15)

 COM(2022) 142, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52022PC0142

(16)

Ks. edellä alaviite 8.

(17)

COM(2021) 579, saatavilla osoitteessa https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2021/september/tradoc_159803.pdf  

(18)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_21_6882  

(19)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/IP_22_3792

(20)

Ks. https://ec.europa.eu/commission/commissioners/2019-2024/dombrovskis/announcements/speech-executive-vice-president-valdis-dombrovskis-trade-climate-cop26_en  

(21)

 Ks. https://policy.trade.ec.europa.eu/news/ban-export-credits-coal-fired-electricity-projects-agreed-oecd-2021-10-22_en  

(22)

   Kauppasopimusten kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen seuranta ja täytäntöönpano, mukaan lukien mahdollisuus seuraamuksiin perustuvan mekanismin käyttöön viimeisenä keinona, sisältyvät myös Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin loppuraportissa esitettyihin 49 ehdotukseen, ks. ”Conference on the Future of Europe – Report on the Final Outcome”, toukokuu 2022, ehdotuksen nro 19 kohta 4, s. 63.

(23)

COM(2020) 380, saatavilla osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A52020DC0380

(24)

Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät ovat elimiä, jotka on perustettu kauppasopimusten nojalla ja jotka koostuvat kansalaisyhteiskunnan ryhmien (esim. kansalaisjärjestöt, liike-elämä ja ammattiliitot) riippumattomista edustajista. Ryhmät edustavat tasapainoisesti erilaisia taloudellisia, yhteiskunnallisia, ihmisoikeuksiin liittyviä ja ympäristönäkökohtia ja muita intressejä. Sisäiset neuvoa-antavat ryhmät seuraavat kauppasopimuksiin sisältyvien kestävää kehitystä koskevien sitoumusten täytäntöönpanoa ja antavat neuvoja ja lausuntoja asianomaisille sopimuspuolille.

(25)

Ks. https://policy.trade.ec.europa.eu/enforcement-and-protection/chief-trade-enforcement-officer_en  

(26)

Ks. https://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2021/november/tradoc_159907.pdf  

(27)

”Operating guidelines for the Single Entry Point and complaints mechanism for the enforcement of EU trade agreements and arrangements”, saatavilla osoitteessa  https://trade.ec.europa.eu/access-to-markets/en/form-assets/operational_guidelines.pdf  

(28)

Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa riitojenratkaisumenettelyssä noudatetaan kauppasopimuksen muihin osiin sovellettavaa valtioiden välisen täytäntöönpanomekanismin menettelyä, johon on tehty joitakin mukautuksia (kuten paneelin jäseniltä edellytettävä kauppa-, työ- ja ympäristöasiantuntemus). Siihen ei kuitenkaan kuulu mahdollisuutta turvautua seuraamuksiin, jos paneelin raporttia ei noudateta.

(29)

Esimerkiksi esittämällä amicus curiae -väliintuloja tai osallistumalla avoimiin kuulemisiin.

(30)

Komissio arvioi mahdollisuutta sisällyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen tähän uuteen lähestymistapaan tulevan vankan maailmanlaajuisen biodiversiteettikehyksen kehittämisen pohjalta, erityisesti biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden asettamisen ja kansainvälisen raportoinnin ja seurannan asianmukaisen mekanismin osalta.