EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 8.3.2022

COM(2022) 108 final

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOIS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet

JOHDANTO

Ukrainaan kohdistuneen Venäjän hyökkäyksen myötä tarve siirtyä puhtaaseen energiaan nopeasti on nyt suurempi ja selkeämpi koskaan. EU tuo 90 prosenttia kuluttamastaan kaasusta, ja Venäjän osuus kaikesta EU:ssa kulutetusta kaasusta on yli 40 prosenttia. Venäjän osuus öljyn tuonnista on 27 prosenttia ja hiilen tuonnista 46 prosenttia.

Osuus EU:n maakaasun tuonnista vuonna 2021

Lähde: Euroopan komissio

EU:n on oltava valmis kaikkiin skenaarioihin. Unionin on mahdollista tulla riippumattomaksi Venäjän kaasusta hyvissä ajoin ennen vuosikymmenen loppua. Mitä nopeammin ja päättäväisemmin monipuolistamme tarjontaa, nopeutamme vihreän energiateknologian käyttöönottoa ja vähennämme energian kysyntää, sitä aikaisemmin voimme korvata Venäjältä tuotavan kaasun. Tässä tiedonannossa esitetään uusia toimia vihreän energian tuotannon lisäämiseksi, tarjonnan monipuolistamiseksi ja kysynnän vähentämiseksi. Pääpaino on kaasussa, joka vaikuttaa merkittävästi sähkömarkkinoihin ja jonka maailmanlaajuiset markkinat ovat vähemmän likvidit. Painopistettä voidaan laajentaa siten, että vähennetään asteittain riippuvuutta venäläisestä öljystä ja hiilestä, joiden osalta EU:lle on tarjolla useampia mahdollisia toimittajia.

Vihreän siirtymän nopeuttaminen vähentää päästöjä ja riippuvuutta fossiilisten polttoaineiden tuonnista sekä suojaa hintojen nousulta. Fossiilisten polttoaineiden hinnannoususta kärsivät eniten energiaköyhät tai heikossa asemassa olevat kotitalouskäyttäjät, jotka käyttävät suuren osan kokonaistuloistaan energialaskuihin. 1 Tämä lisää eroja ja eriarvoisuutta EU:ssa. Yritysten, erityisesti energiaintensiivisten teollisuudenalojen, sekä maatalous- ja elintarvikealan tuotantokustannukset nousevat.

Jotta yritykset ja kotitaloudet voivat saada kohtuuhintaista, varmaa ja puhdasta energiaa, tarvitaan päättäväisiä toimia, joihin on ryhdyttävä heti hillitsemällä hintojen nousua ja varastoimalla kaasua tulevaa talvea varten. 

I.Hätätilanteeseen reagoiminen

Energian korkeat hinnat vahingoittavat koko taloutta. Euroopan keskuspankki arvioi ennen hyökkäystä, että energian hintahäiriöt hidastavat BKT:n kasvua noin 0,5 prosenttiyksikköä vuonna 2022. Energian korkeat hinnat todennäköisesti lisäävät köyhyyttä ja vaikuttavat yritysten kilpailukykyyn. Erityisesti energiaintensiivisten teollisuudenalojen valmistuskustannukset ovat nousseet. 2  Energian korkeat hinnat nostavat myös muiden raaka-aineiden, erityisesti elintarvikkeiden, hintoja. Kun energian, kuljetusten ja elintarvikkeiden hinnat ovat korkeampia, pienituloisiin kotitalouksiin kohdistuva paine kasvaa ja köyhyysriski lisääntyy.

Lokakuussa 2021 julkaistu komission välineistö 3 on auttanut lieventämään energian korkeiden hintojen vaikutuksia. Näitä toimenpiteitä olisi jatkettava niin kauan kuin se on tarpeen.

Tämänhetkisen hätätilanteen ratkaisemiseksi komissio aikoo tarkastella kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja kiireellisiksi toimenpiteiksi, joilla rajoitetaan kaasun hintojen vaikutuksen leviämistä sähkön hintoihin. Vaihtoehtoihin kuuluvat esimerkiksi tilapäiset hintarajoitukset. Komissio kuulee kiireellisesti kaikkia asianomaisia toimijoita ja ehdottaa vaihtoehtoja lähiviikkoina.

Komissio arvioi myös vaihtoehtoja sähkömarkkinoiden rakenteen optimoimiseksi, jotta EU hyötyisi edullisesta energiasta. Arvioinnissa otetaan huomioon Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) loppuraportti ja muut selvitykset sähkömarkkinoiden toiminnasta sekä vaihtoehtoisten sähkön hinnoittelumekanismien eduista ja haitoista. Komissio toteuttaa tarvittaessa jatkotoimia, jotta sähkön hinta pysyisi kohtuullisena ilman toimitushäiriöitä ja vihreään siirtymään tehtävien investointien häiriintymistä.

1.1.Vähittäishintojen hillitseminen ja tilanteen vaikutuksille erittäin alttiiden yritysten tukeminen

Komissio vahvistaa, että hintasääntelyä ja siirtomekanismeja voidaan käyttää kuluttajien ja talouden suojelemiseksi. Sähkömarkkinoiden oikeudellinen kehys ja erityisesti sähködirektiivin 4 5 artikla antavat jäsenvaltioille vallitsevissa poikkeuksellisissa olosuhteissa mahdollisuuden vahvistaa vähittäishinnat kotitalouksille ja mikroyrityksille. 

Komissio antaa tämän tiedonannon liitteessä 1 yksityiskohtaisia ohjeita auttaakseen jäsenvaltioita laatimaan säänneltyjä hintoja koskevia järjestelmiä. Tähän on mahdollista liittää kannustimia energiatehokkuuteen ja energiansäästöön energialaskujen pienentämiseksi.

EU:n valtiontukisäännöt antavat jäsenvaltioille mahdollisuuksia tarjota lyhyen aikavälin helpotuksia niille yrityksille ja viljelijöille, joihin energian korkeat hinnat vaikuttavat, ja auttaa vähentämään niiden alttiutta energian hintojen epävakaudelle keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Jäsenvaltiot voivat esimerkiksi tarjota pelastamis- ja rakenneuudistustukea koskevien suuntaviivojen 5 perusteella väliaikaista helpotusta yrityksille, joilla on likviditeettitarpeita energian nykyisten korkeiden hintojen vuoksi, riippumatta yritysten koosta. Komissio tarkastelee näitä tapauksia ensisijaisina ja kiinnittää erityistä huomiota kaasulaitoksiin ja välittäjiin, joiden toimituskustannukset ovat nousseet sopimushäiriöiden vuoksi.

EU:n päästökauppajärjestelmää koskevat valtiontukisuuntaviivat 6 antavat jäsenvaltioille mahdollisuuden tukea erityisesti aloja, joilla on välillisten päästökustannusten vuoksi suurin hiilivuotoriski. Maatalousalalla valtiontukisäännöt 7 mahdollistavat kestävän energian investointituen. Näitä sääntöjä tarkastellaan parhaillaan uudestaan, ja komissio esitti julkisessa kuulemisessa ehdotuksen 8 , jolla lisätään mahdollisuuksia tarjota tukea viljelijöille.

Komissio on valmis hyödyntämään valtiontukivälineistönsä kaikkia joustomahdollisuuksia, jotta jäsenvaltiot voivat tukea yrityksiä ja aloja, joihin nykyisellä geopoliittisella kehityksellä on vakavia vaikutuksia. Jotta jäsenvaltiot voisivat korjata talouteen kohdistuvat vakavat häiriöt, jotka johtuvat Venäjän Ukrainaan kohdistamasta sotilaallisesta hyökkäyksestä, komissio kuulee lähiaikoina jäsenvaltioita uuden, erillisen ja väliaikaisen kriisiajan valtiontukikehyksen tarpeesta ja soveltamisalasta. 9 Tällaisella kehyksellä voitaisiin esimerkiksi mahdollistaa maksuvalmiustuki kaikille yrityksille, joihin kriisi on vaikuttanut suoraan tai välillisesti, sekä tuki yrityksille 10 , erityisesti energiaintensiivisille kuluttajille, korvaamaan osan energiakustannusten noususta, joka johtuu Venäjän hyökkäyksen jälkeen puhjenneesta hintahäiriöstä. Komissio on myös kuullut jäsenvaltioita päästökauppajärjestelmää koskeviin valtiontukisuuntaviivoihin tehtävistä kohdennetuista muutoksista, erityisesti tukikelpoisten alojen luettelon laajentamisesta niin, että samalla varmistetaan näille aloille kohdennetut tehostetut kannustimet energiatehokkuuden parantamiseen ja/tai tuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja rajoitetaan kilpailun vääristymistä jäsenvaltioiden välillä.

Tällaisten kiireellisten toimenpiteiden rahoittamiseksi jäsenvaltiot voivat harkita windfall-tuottoja koskevia tilapäisiä verotoimenpiteitä. Kansainvälisen energiajärjestön mukaan tällaisilla korkeita tuottoja koskevilla verotuksellisilla toimenpiteillä voitaisiin vuonna 2022 saada suurempien energialaskujen osittaiseen kompensoimiseen jopa 200 miljardia euroa. 11  Toimenpiteet eivät saisi olla taannehtivia, mutta niiden pitäisi olla teknologianeutraaleja ja niiden olisi annettava sähköntuottajille mahdollisuus kattaa kustannuksensa sekä suojattava pitkän aikavälin markkinahintasignaaleja ja hiilen hintasignaaleja. Liitteessä 2 esitetään edellytykset, jotka kyseisten välineiden olisi täytettävä. Jäsenvaltiot voivat myös käyttää päästökauppajärjestelmän tuloja, jotka ovat odotettua suuremmat. Päästöoikeuksien huutokaupasta 1.1.2021–28.2.2022 saadut tulot olivat yhteensä noin 30 miljardia euroa. 12

Komissio muistutti tiedonannossaan vuoden 2023 finanssipoliittisesta ohjauksesta, että vakaus- ja kasvusopimuksen niin sanottua ”yleistä poikkeuslauseketta” sovelletaan edelleen vuonna 2022, minkä ansiosta jäsenvaltiot voivat toteuttaa poikkeuksellisia toimenpiteitä tämänhetkisissä poikkeuksellisissa olosuhteissa.

1.2.Valmistautuminen tulevaan talveen varmistamalla riittävä kaasun varastointi

Kaasuvarannot riittävät tämän talven loppuun asti myös siinä tapauksessa, että Venäjältä tulevat toimitukset keskeytyvät kokonaan.

Seuraavaan talveen varautumiseksi olisi kaasun varastointi aloitettava nyt kaikkialla EU:ssa. Varastointi vähentää tarvetta tuoda lisämääriä lämmityskauden aikana. Se myös auttaa vaimentamaan tarjontahäiriöitä. Varastoista tulee 25–30 prosenttia talvella kulutettavasta kaasusta. Kaasun varastointiasteet ovat osoittautuneet erityisen alhaisiksi kolmansien maiden yhteisöjen (eli Gazpromin) omistamissa laitoksissa. Siirtoverkonhaltijoiden olisi samalla myös koordinoitava toimenpiteitä verkossa käytettävissä olevan kapasiteetin päivittämiseksi ja optimoimiseksi siltä varalta, että idästä tulevat virrat ja paine vähenevät tai lakkaavat täysin.

Komissio esittää huhtikuuhun mennessä lainsäädäntöehdotuksen, jolla varmistetaan riittävä vuotuinen varastointimäärä. 13 Ehdotuksessa edellytetään, että EU:n alueella olemassa olevien varastointi-infrastruktuurien täyttöaste on vähintään 90 prosenttia niiden kapasiteetista kunkin vuoden lokakuun 1. päivään mennessä. Jotta varastoinnista tulisi markkinatoimijoille houkuttelevampaa, komissio ehdottaa alennustason nostamista 100 prosenttiin kannustimena varastojen täyttämiseen.

EU:n kaasunvarastointipolitiikalla varmistetaan oikeudenmukaisuus ja mahdollistetaan olemassa olevan infrastruktuurin älykäs käyttö. Kaikilla jäsenvaltioilla ei ole maanalaisia varastoja alueellaan, joten tällä rajoitetaan uuden infrastruktuurin tarvetta. Säädösehdotukseen sisältyy mekanismi, jolla varmistetaan toimitusvarmuudesta aiheutuvien kustannusten oikeudenmukainen jakautuminen. Korkean täyttöasteen takaamisesta saatavat hyödyt vakuutuksena toimitusvarmuuteen liittyvien riskien varalta ja talven hinnanalennusvaikutuksina eivät rajoitu siihen maahan, jossa varasto sijaitsee. Yhdysputket ovat olennaisen tärkeitä keskeytymättömän energiavirran varmistamiseksi koko EU:ssa. Jos tarvitaan uutta infrastruktuuria, sen olisi oltava vety-yhteensopivaa.

Nykyisen geopoliittisen ympäristön valossa komissio suunnittelee, että säädösehdotuksessa kaasuvarastot määritellään kriittiseksi infrastruktuuriksi ja otetaan käyttöön säännöksiä kaasuinfrastruktuurin omistajuuteen liittyvien riskien torjumiseksi. Jäsenvaltioiden on vaadittava sääntelyviranomaista tai muuta jäsenvaltion nimeämää toimivaltaista viranomaista todistamaan, ettei kolmannesta maasta olevien henkilöiden omistusoikeus vaaranna toimitusvarmuutta. Tämä on arvioitava kaikkien nykyisten ja tulevien varastointitoiminnan harjoittajien osalta. Lyhyellä aikavälillä ja niin kauan, kuin lainsäädäntöprosessi on kesken, jäsenvaltioiden olisi toimittava ikään kuin lainsäädäntö olisi jo voimassa ja toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että varastot täytetään ajoissa tulevaa talvea varten. Lisäksi niiden on sovittava nykyisessä kaasun toimitusvarmuutta koskevassa asetuksessa 14 säädetyistä yhteisvastuujärjestelyistä. Nykytilanne huomioon ottaen tämä olisi tehtävä viipymättä.

Varastojen uudelleentäyttöön kannustamiseksi jäsenvaltiot voivat myöntää toimittajille SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan c alakohdan nojalla tukea esimerkiksi takauksina (”kaksisuuntainen hinnanerosopimus”).

Komissio voi puolestaan koordinoida uudelleentäyttötoimia esimerkiksi yhteishankintojen, tilausten keräämisen ja toimitusten yhteensovittamisen avulla. Yhteinen eurooppalainen foorumi, joka keskittyy suurten kaasuntuottajien kanssa käytäviin kahdenvälisiin neuvotteluihin perustuvaan kaasutoimituksista sopimiseen, edistäisi monipuolistamista ja älykästä riskinhallintaa ja varmistaisi näin toimitusvarmuuden suotuisin ehdoin kaikille ostajille kaikkialla EU:ssa.

Komissio jatkaa myös kaasumarkkinoita koskevaa tutkimustaan vastauksena huoleen mahdollisuudesta kilpailun vääristymiseen Euroopan kaasumarkkinoilla toimivien yritysten kesken ja erityisesti venäläisen kaasuntoimittajan Gazpromin aiheuttamiin vääristymiin. Gazpromin liiketoiminta on epätavallista, ja sen hallinnoimien EU:n varastojen keskimääräinen täyttöaste on noin 16 prosenttia, kun taas muiden kuin Gazpromin hallinnoimien varastojen täyttöaste on 44 prosenttia. Komissio tutkii parhaillaan ensisijaisina kaikkia väitteitä Gazpromin mahdollisesta kilpailunvastaisesta kaupallisesta toiminnasta ja kerää lisätietoja markkinatoimijoilta.

Komissio jatkaa työtä Länsi-Balkanilla sijaitsevien naapureiden ja kumppanien kanssa sekä energiayhteisössä. Ne ovat EU:n tavoin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista ja altistuneet hinnankorotuksille. Myös sitoumukset pitkän aikavälin ilmastotavoitteisiin ovat yhteiset. EU on myös valmis tarvittaessa tukemaan sitä, että Ukrainalle, Moldovalle ja Georgialle saadaan luotettavaa ja kestävää energiaa. Jatkuvat pyrkimykset synkronoida Ukrainan ja Moldovan sähköverkot nopeasti Manner-Euroopan sähköverkon kanssa on selkeä osoitus tästä sitoumuksesta.

II.REPower EU: riippumattomaksi Venäjän fossiilisista POLTTOAINEISTA

EU:n on mahdollista tulla asteittain riippumattomaksi Venäjän fossiilisista polttoaineista hyvissä ajoin ennen vuotta 2030. Tätä varten komissio ehdottaa REPowerEU-suunnitelmaa, jolla parannetaan EU:n laajuisen energiajärjestelmän häiriönsietokykyä. Järjestelmässä on seuraavat kaksi pilaria:

·Kaasutoimitusten monipuolistaminen lisäämällä nesteytetyn maakaasun (LNG) tuontia ja putkien kautta tapahtuvaa tuontia muilta kuin venäläisiltä toimittajilta sekä biometaanin ja vedyn käyttöä.

·Pyrkiminen nopeammin riippumattomaksi fossiilisista polttoaineista asuntojen, rakennusten ja teollisuuden tasolla sekä energiajärjestelmän tasolla tehostamalla energiatehokkuutta, lisäämällä uusiutuvien energialähteiden osuutta ja puuttumalla infrastruktuurin pullonkauloihin.

Komission 55-valmiuspaketin ehdotusten täysimääräinen täytäntöönpano vähentäisi kaasun kulutusta EU:ssa 30 prosenttia eli 100 miljardia kuutiometriä vuoteen 2030 mennessä. Etupainotteiset energiansäästöt ja sähköistäminen yhdessä kaasutoimitusten monipuolistamisen ja uusiutuvien kaasujen käytön lisäämisen kanssa voivat vähentää venäläisen kaasun tarvetta 155 miljardilla kuutiometrillä, joka on venäläisen kaasun tuontia vastaava määrä.

Energiatehokkuus etusijalle -periaate on ajankohtaisempi kuin koskaan, ja sitä olisi noudatettava kaikilla toimialoilla ja kaikilla politiikan aloilla niin, että kulutusjoustotoimenpiteitä täydennetään tarjontapuolen toimenpiteillä.

Olosuhteet huomioon ottaen lainsäädäntövallan käyttäjät voisivat myös harkita 55-valmiuspaketin ehdotusten muuttamista niin, että uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta koskevia tavoitteita korotetaan tai aikaistetaan.

*Kaikki luvut ovat arvioita.

Komissio on valmis ehdottamaan REPowerEU-suunnitelmaa, joka perustuu sopivimpien hankkeiden ja uudistusten yksilöimiseen jäsenvaltioiden kanssa kansallisella, alueellisella ja EU:n tasolla. Tässä hyödynnetään kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmia ja niiden päivityksiä, nykyisiä elpymis- ja palautumissuunnitelmia, koheesiopolitiikan toimenpideohjelmia ja muita asiaankuuluvia suunnitelmia sekä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen sietokykyyn liittyvät tarpeet. Etusijalle olisi asetettava hankkeet, jotka tähtäävät energian sisämarkkinoiden toteutumiseen, ja hankkeet, joilla on vahva rajatylittävä ulottuvuus. Tällaisia ovat esimerkiksi Portugalin, Espanjan ja Ranskan välinen kriittinen yhteys sekä Bulgarian ja Kreikan välinen yhteys. Tällaisilla hankkeilla parannetaan Euroopan kaasu- ja sähköverkkojen ja muiden infrastruktuurien yhteenliittämistä ja saavutetaan sähköverkkojen täysi synkronointi esimerkiksi Baltian maiden ja manner-Euroopan välillä. Jäsenvaltioiden suunnitelmien olisi perustuttava alueelliseen analyysiin. Komissio voi antaa tukea samaan tapaan kuin elpymis- ja palautumissuunnitelmien suhteen sekä antaa teknisen tuen välineen kautta teknistä apua. Rahoitustarpeet arvioidaan jäsenvaltioiden tarpeiden ja rajatylittävien investointitarpeiden kattavan kartoituksen perusteella. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi otettava käyttöön kaikki kansallisella ja EU:n tasolla käytettävissä olevat resurssit ja välineet, ja julkisella rahoituksella olisi pyrittävä houkuttelemaan yksityisiä investointeja.

2.1. Kaasun tarjonnan monipuolistaminen

2.1.1. Nesteytetty maakaasu (LNG) ja putkien kautta tapahtuva tuonti

Nesteytetyn maakaasun ennennäkemätön toimitusmäärä tammikuussa 2022 on varmistanut kaasun toimitusvarmuuden tänä talvena. EU voisi tuoda vuosittain 50 miljardia kuutiometriä enemmän nesteytettyä maakaasua (esim. Qatarista, Yhdysvalloista, Egyptistä ja Länsi-Afrikasta). Putkitoimituslähteiden monipuolistamisella (esim. Azerbaidžan, Algeria ja Norja) voitaisiin vähentää kaasuntuontia Venäjältä 10 miljardia kuutiometriä vuodessa.

Komissio arvioi ensisijaisena asiana, onko vetyvalmiisiin kaasuinfrastruktuureihin ja yhteenliitäntöihin kohdennettava toimenpiteitä ja investointeja pullonkaulojen poistamiseksi EU:n nesteytetyn maakaasun kapasiteetin täysimääräisen hyödyntämisen tieltä.

Samalla kun EU monipuolistaa tarjontaa, se edistää kansainvälisiä kumppanuuksiaan. Komissio jatkaa keskusteluja keskipitkän aikavälin markkinakehityksestä G7-ryhmässä ja tärkeimpien maailmanlaajuisten kaasun ostajien kanssa (Japani, Etelä-Korea, Kiina ja Intia).

2.1.2. Biometaanin tuotannon lisääminen EU:ssa

Biometaania koskevan 55-valmiuspaketin tavoitteen kaksinkertaistaminen johtaisi 35 miljardin kuutiometrin vuotuiseen tuotantoon vuoteen 2030 mennessä. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi YMP:n strategiasuunnitelmissaan kanavoitava rahoitusta kestävistä biomassalähteistä, erityisesti maatalousjätteistä ja -jäämistä, tuotetulle biometaanille. 

2.1.3. Vetyä koskeva Accelerator-aloite

Venäläisestä tuontikaasusta voidaan 55-valmiuspaketissa säädetyn 5,6 miljoonan tonnin lisäksi korvata 25–50 miljardia kuutiometriä 15 miljoonalla tonnilla uusiutuvaa vetyä vuoteen 2030 mennessä. Tämä koostuisi 10 miljoonasta lisätonnista eri lähteistä saatavaa tuontivetyä ja 5 miljoonasta lisätonnista Euroopassa tuotettua vetyä. Tämä ylittäisi EU:n vetystrategian tavoitteet ja maksimoisi vedyn kotimaisen tuotannon. 15 Maakaasun korvaamisessa on rooli myös muilla fossiilittoman vedyn muodoilla, erityisesti ydinpohjaisella vedyllä.

Komissio kehittää edelleen sääntelykehystä edistääkseen Euroopan vetymarkkinoita ja tukeakseen integroidun kaasu- ja vetyinfrastruktuurin, vedyn varastointilaitosten ja satamainfrastruktuurin kehittämistä. Uuden rajatylittävän infrastruktuurin olisi oltava vety-yhteensopivaa. Komissio arvioi vetyhankkeiden valtiontuki-ilmoitukset ensisijaisena asiana. Se sitoutuu saattamaan päätökseen ensimmäisten Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden vetyhankkeiden arvioinnin kuuden viikon kuluessa siitä, kun osallistuvat jäsenvaltiot ovat toimittaneet täydellisen ilmoituksen. Yhteisenä tavoitteena olisi oltava, että arviointi saadaan päätökseen kesään mennessä.

Komissio tukee lisäksi uusiutuvan vedyn tuotantoa ja kuljetuksia koskevia pilottihankkeita EU:n naapurialueilla alkaen Välimeren vihreää vetyä koskevasta kumppanuudesta. Se aikoo myös tehdä yhteistyötä kumppaneiden kanssa vihreää vetyä koskevien kumppanuuksien tekemiseksi. Teollisuuden kanssa tavoitteena on perustaa eurooppalainen globaali vetyä koskeva väline, jolla parannetaan kohtuuhintaisen uusiutuvan vedyn saatavuutta jäsenvaltioissa. 

2.2. Nopeammin riippumattomaksi fossiilisista polttoaineista

2.2.1. Aurinkosähkön, tuulivoiman ja lämpöpumppujen käyttöönotto

EU:n aurinkosähkö- ja tuulivoimakapasiteetti on 55-valmiuspaketin mukaan määrä kaksinkertaistaa vuoteen 2025 mennessä ja kolminkertaistaa vuoteen 2030 mennessä, jolloin voidaan säästää 170 miljardia kuutiometriä kaasun vuotuisesta kulutuksesta vuoteen 2030 mennessä.

Nopeuttamalla kattoaurinkosähköjärjestelmien käyttöönottoa 15 TWh tänä vuonna EU voisi säästää vielä 2,5 miljardia kuutiometriä kaasua. Euroopan komissio esittää kesäkuussa aurinkoenergiaa koskevan tiedonannon, jonka tarkoituksena on auttaa hyödyntämään aurinkoenergian potentiaalia merkittävänä uusiutuvana energialähteenä EU:ssa. Nykytilanteesta aurinkoenergian suhteen eri puolilla EU:ta laadittiin analyysi, jonka perusteella aurinkoenergiastrategiassa ehdotetaan eurooppalaista kattoaurinkosähköpaneelialoitetta, jossa yksilöidään esteitä, ehdotetaan toimenpiteitä käyttöönoton nopeuttamiseksi ja varmistetaan, että ihmiset voivat hyödyntää täysimääräisesti kattoaurinkosähköpaneeleista saatavaa energiaa.

Komissio auttaa kehittämään edelleen aurinko- ja tuulienergian sekä lämpöpumppujen arvoketjua. Tällä parannetaan myös EU:n kilpailukykyä ja puututaan strategisiin riippuvuuksiin. Toimenpiteisiin kuuluu EU:n rahoituksen kanavoiminen seuraavan sukupolven teknologioille ja InvestEU-ohjelman tai jäsenvaltioiden tuen käyttöönotto, jos riittävien yksityisten investointien houkutteleminen sitä edellyttää. Erityistä huomiota on tarkoitus kiinnittää työvoiman uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen tehtävien investointien nopeuttamiseen, sillä ne ovat olennaisen tärkeitä muutoksen tukemiseksi.

Komission, jäsenvaltioiden ja teollisuuden on edelleen seurattava tiiviisti kriittisten ja muiden raaka-aineiden toimituksia, edistettävä toimitusvarmuuteen liittyviä strategisia kumppanuuksia ja ryhdyttävä tarvittaessa strategisen varastoinnin kaltaisiin toimiin.

Jos lämpöpumppujen suunniteltu vuotuinen käyttöönottovauhti kaksinkertaistetaan kauden ensimmäisellä puoliskolla, EU:ssa asennettaisiin 10 miljoonaa lämpöpumppua viiden vuoden aikana. Tämä säästäisi 12 miljardia kuutiometriä jokaista kotitalouksien asentamaa kymmentä miljoonaa lämpöpumppua kohti. Lämpöpumppujen nopeampi markkinoille saattaminen edellyttää koko toimitusketjun nopeaa laajentamista ja liitännäistoimenpiteitä, joilla edistetään rakennusten perusparannuksia ja kaukolämpöjärjestelmien nykyaikaistamista.

Asuntoja ja rakennuksia koskevien hankkeiden lisäksi EU:n riippuvuutta kaasusta voidaan vähentää aurinko- ja tuulivoimalähteistä ja muista vähäpäästöisistä sähkövoiman tuotantolähteistä saatavalla energialla. 

2.2.2. Teollisuuden hiilestä irtautuminen

REPowerEU -suunnitelmalla voitaisiin nopeuttaa innovatiivisten vetypohjaisten ratkaisujen ja kustannuskilpailukykyisen uusiutuvan sähkön käyttöönottoa teollisuudenaloilla. Komissio aikoo aikaistaa innovaatiorahaston täytäntöönpanoa sähköistämisen ja vetyyn siirtymisen tukemiseksi muun muassa EU:n laajuisen hiilen hinnanerosopimusjärjestelmän avulla. Lisäksi pyritään parantamaan EU:n valmistusvalmiuksia innovatiivisten hiilivapaiden ja vähähiilisten laitteiden, kuten elektrolyysilaitteiden, seuraavan sukupolven aurinko-/tuulivoimalaitteiden ja muiden teknologioiden osalta.

2.2.3. Lupamenettelyjen nopeuttaminen

Uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden toteuttamisen nopeuttaminen edellyttää lupamenettelyjen yksinkertaistamista ja lyhentämistä. Pitkät hallinnolliset menettelyt on todettu yhdeksi merkittävimmistä esteistä investoinneille uusiutuviin energialähteisiin ja niihin liittyvään infrastruktuuriin. Tähän olisi puututtava saattamalla tällä hetkellä voimassa oleva uusiutuvia energialähteitä koskeva direktiivi 16 täysimääräisesti ja nopeasti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja panemalla täytäntöön jäsenvaltioiden elpymis- ja palautumissuunnitelmien vastaavat uudistukset ja toimenpiteet sekä infrastruktuurilupia koskevat säännökset tarkistetussa TEN-E-kehyksessä 17 .

Komissio kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian tuotantolaitosten suunnittelun, rakentamisen ja käytön, niiden verkkoon liittämisen ja itse verkon katsotaan olevan erittäin tärkeitä yleisen edun ja yleisen turvallisuuden vuoksi ja että niihin voidaan soveltaa kaikkein suotuisinta menettelyä, joka niiden suunnittelu- ja lupamenettelyissä on käytettävissä. 

Jäsenvaltioiden olisi nopeasti kartoitettava, arvioitava ja varmistettava kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan vastaavat uusiutuvia energialähteitä koskeviin hankkeisiin soveltuvat alueet maalla ja merellä, panokset vuoden 2030 tarkistetun uusiutuvia energialähteitä koskevan tavoitteen saavuttamiseen sekä muut näkökohdat, kuten resurssien saatavuus, verkkoinfrastruktuuri ja EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteet. Komissio ehdottaa tulevassa luonnon ennallistamista koskevassa lainsäädäntöehdotuksessa, että jäsenvaltioiden olisi ennallistamistavoitteiden saavuttamista koskevia kansallisia suunnitelmia laatiessaan otettava huomioon rajalliset ja selkeästi määritellyt alueet, jotka katsotaan erityisen sopiviksi hankealueiksi (”ydinkehittämisalueiksi”), välttäen mahdollisimman paljon ympäristön kannalta arvokkaita alueita. Jäsenvaltiot voivat hyödyntää merten aluesuunnitteludirektiivin mukaisia suunnitelmiaan uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden käyttöönoton edistämiseksi.

Toukokuussa komissio julkaisee suosituksen uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden nopeasta lupamenettelystä ja pyrkii tukemaan kaikkien EU:n lainsäädännössä jo sallittujen joustomahdollisuuksien käyttöä sekä jäljellä olevien esteiden poistamista niiden alkuperästä riippumatta.

Komissio antaa myös ohjeita siitä, milloin ja miten tarvitaan sääntelyn testiympäristöjä, kun halutaan testata innovatiivisia teknologioita, tuotteita tai palveluja, joilla pyritään edistämään uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton ja ympäristönsuojelun rinnakkaiseloa. Ohjeissa keskitytään määrittämään sääntelyn testiympäristöjen toimintarajat, kuten aikataulu, aluerajat ja jatkuva viranomaisvalvonta mahdollisten riskien minimoimiseksi.

Komissio ja EIP-ryhmä päättävät vuonna 2022 rahoitusmekanismeista, jotka soveltuisivat parhaiten edistämään sähkönhankintasopimusten laatimista Euroopassa, mikä on jo mahdollista InvestEU-ohjelman puitteissa. Mekanismeilla myös helpotetaan sähkönhankintasopimusten saatavuutta uusille ostajille, kuten pk-yrityksille.

Päätelmät

Viime kuukausien kehitys energiamarkkinoilla ja erityisesti viime viikkoina tapahtunut dramaattinen muutos turvallisuustilanteessa edellyttävät, että puhtaaseen energiaan siirtymistä nopeutetaan merkittävästi ja siten lisätään Euroopan energiaomavaraisuutta.

Välittömät toimet ovat tarpeen, jotta voidaan lieventää korkeiden hintojen vaikutuksia kotitalouksiin, viljelijöihin, yrityksiin ja teollisuuteen.

Irrottautuminen riippuvuudesta Venäjän fossiilisista polttoaineista nopeuttaa energialähteiden yhdistelmän muutosta jäsenvaltioissa. Tämä olisi otettava huomioon sähkömarkkinoiden toiminnassa.

Kaasun varastointia koskeva EU:n toimintapolitiikka parantaa valmistautumista seuraavaa talvikautta ja sen jälkeistä aikaa varten. Yhteiset ja koordinoidut toimet ovat varautumisen kannalta paras tapa reagoida edessämme oleviin haasteisiin.

Komissio on valmis laatimaan REPowerEU-suunnitelman yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kesään mennessä, tukemaan energiatarjonnan monipuolistamista, nopeuttamaan siirtymistä uusiutuvaan energiaan ja parantamaan energiatehokkuutta. Näin nopeutetaan Venäjältä tulevan kaasun tuonnin asteittaista lopettamista ja vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Samalla saadaan paras suoja hintahäiriöiden varalta keskipitkällä aikavälillä toteuttamalla EU:n vihreä siirtymä nopeutetusti ja keskittyen erityisesti rajatylittäviin ja alueellisiin tarpeisiin. Tarve parantaa toimitusvarmuutta antaa uutta pontta Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteille.

(1)      Ks.  raportti energiaköyhyyttä käsitelleestä työpajasta, joka järjestettiin 9. marraskuuta 2016 Euroopan parlamentin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle (ITRE), Gender perspective on access to energy in the EU , Gender and energy | . Euroopan tasa-arvoinstituutti (europa.eu) ja GFE-Gender-Issues-Note-Session-6.2.pdf (oecd.org)

(2)      Yli puolet EU:n alumiini- ja sinkkisulattamoista toimii tällä hetkellä tavallista pienemmällä kapasiteetilla tai on tilapäisesti suljettu. EU on menettänyt väliaikaisesti 650 000 tonnia primaarialumiinikapasiteettia, mikä on noin 30 prosenttia EU:n kokonaiskapasiteetista. 

(3)      COM(2021) 660 final, 13.10.2021: Miten vastata energian hintojen nousuun: toiminta- ja tukivälineistö .

(4)      Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125–199).

(5)      Komission tiedonanto – Suuntaviivat valtiontuesta rahoitusalan ulkopuolisten vaikeuksissa olevien yritysten pelastamiseen ja rakenneuudistukseen (EUVL C 249, 31.7.2014, s. 1). Tukea voidaan myöntää maksuvalmiustukena (lainat tai takaukset) vaikeuksissa oleville suuryrityksille enintään kuudeksi kuukaudeksi tai pk-yrityksille 18 kuukaudeksi. Yritykset, jotka eivät ole vaikeuksissa, voivat myös saada tukea, jos niillä on ”kiireellisiä likviditeettitarpeita, jotka johtuvat (...) poikkeuksellisista ja odottamattomista olosuhteista”.

(6)      Suuntaviivat tietyistä päästökauppajärjestelmään liittyvistä valtiontukitoimenpiteistä vuoden 2021 jälkeen (EUVL C 317, 25.9.2020, s. 5).

(7)       Komission asetus (EU) N:o 702/2014, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 193, 1.7.2014, s. 1–75). Suuntaviivat maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden valtiontuesta vuosina 2014–2020 (EUVL C 204, 1.7.2014, s. 1–97).

(8)       Julkinen kuuleminen maa- ja metsätalousalan ja maaseutualueiden tarkistetuista valtiontukisäännöistä .

(9)      SEUT-sopimuksen 107 artiklan 3 kohdan b alakohdan nojalla.

(10)      Lukuun ottamatta yrityksiä, joilla on yhteys EU:n hyväksymässä pakoteluettelossa mainittuihin luonnollisiin henkilöihin tai jotka ovat näiden henkilöiden määräysvallassa ja/tai venäläisten tai valkovenäläisten oikeushenkilöiden määräysvallassa olevia tuensaajia.

(11)      A 10-point plan to reduce European Union’s reliance on Russian natural gas, 3.3.2022, Kansainvälinen energiajärjestö.

(12)      Vaikka päästökauppajärjestelmän varoilla olisi ensisijaisesti tuettava päästöjen lisävähennyksiä erityisesti investoimalla energiatehokkuustoimenpiteisiin, energiasiirtymään ja puhtaita teknologioita koskeviin innovaatioihin, päästökauppadirektiivin (direktiivi 2009/29/EY) 10 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jäsenvaltiot voivat käyttää päästökauppajärjestelmän tuloja toimenpiteisiin, joilla tarjotaan rahoitustukea pieni- ja keskituloisiin kotitalouksiin liittyviin yhteiskunnallisiin näkökohtiin vastaamiseksi.

(13)      Varastointivelvoitteita on nyt 13 jäsenvaltiolla: BE, BG, DK, ES, FI, FR, HU, IT, LT, LV, PL, PT ja SE. Muut, esimerkiksi DE, ilmoittivat suunnittelevansa niiden käyttöönottoa. 

(14)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1938, annettu 25 päivänä lokakuuta 2017, toimista kaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja asetuksen (EU) N:o 994/2010 kumoamisesta (EUVL L 280, 28.10.2017, s. 1–56).

(15)      COM(2020) 301 final: Vetystrategia ilmastoneutraalille Euroopalle .

(16)      Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (uudelleenlaadittu).

(17)      Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 347/2013, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2013, Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista ja päätöksen N:o 1364/2006/EY kumoamisesta sekä asetusten (EY) N:o 713/2009, (EY) N:o 714/2009 ja (EY) N:o 715/2009 muuttamisesta.

EUROOPAN KOMISSIO

Strasbourg 8.3.2022

COM(2022) 108 final

LIITE

asiakirjaan

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPPA-NEUVOSTOLLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet

LIITE 1

Ohjeet sähködirektiivin 5 artiklan soveltamiseksi nykytilanteessa  

1.Johdanto 

Sähködirektiivin tavoitteena on yhdennettyjen markkinoiden avulla varmistaa kohtuulliset ja avoimet energian hinnat ja energiakustannukset kuluttajille, korkeatasoinen toimitusvarmuus ja kestävään vähähiiliseen energiajärjestelmään siirtymisen toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla. Direktiivin 5 artiklalla pyritään erityisesti varmistamaan kuluttajia hyödyttävä tehokas kilpailu unohtamatta energiaköyhien ja heikossa asemassa olevien kotitalousasiakkaiden suojelua. Se sisältää puitteet poikkeukselliselle ja ajallisesti rajoitetulle hintasääntelylle, joka voidaan sallia tietyissä tilanteissa, kuten energian hintojen ollessa huomattavasti tavallista korkeampia. Energiatehokkuuden kannustinten ja markkinoiden tehokkuuden säilyttämiseksi sääntelytoimenpiteiden olisi pysyttävä väliaikaisina ja niihin olisi sisällytettävä selkeä etenemissuunnitelma, jonka mukaan niistä luovutaan vähitellen.

Nykytilanne energiamarkkinoilla on sellainen, että jäsenvaltioiden voi olla tarpeen puuttua vähittäishintojen määrittämiseen, jotta ne voivat saavuttaa politiikkatavoitteensa ja varmistaa kohtuulliset ja avoimet energian hinnat ja energiakustannukset kuluttajille.

Näillä ohjeilla pyritään tukemaan jäsenvaltioita tällaisten toimenpiteiden suunnittelussa ja varmistamaan, että toimenpiteet hyödyttävät kuluttajia nykyisen kriisin aikana ja lisäävät kuluttajia hyödyttävää kilpailua pitkällä aikavälillä. Ohjeissa esitetään syyt siihen, miksi korkeat ja epävakaat kaasun ja sähkön tukkuhinnat saattavat tällä hetkellä rajoittaa kilpailua ja olla asiakkaille vahingollisia. Jäsenvaltiot voivat hyödyntää ohjeita määritellessään edellytyksiä, joilla ne haluavat käyttää 5 artiklan mukaista joustoa vähittäistason hintasääntelytoimiin. 

Direktiivin 5 artiklassa säädetään, että toimittajat voivat vapaasti määrittää hinnan, jolla ne myyvät sähköä asiakkailleen, sen sijaan, että hinnan määrittäisivät valtio tai sääntelyviranomainen. Tämä johtuu siitä, että hyvin toimivilla markkinoilla, jotka perustuvat kysynnän ja tarjonnan vuorovaikutukseen, tämä  

·lisää kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia; 

·antaa markkinoille investointisignaaleja, mikä edistää keskipitkän aikavälin toimitusvarmuutta sekä järjestelmän irtautumista hiilestä; 

·tukee siirtymistä joustavaan sähköjärjestelmään erityisesti kysyntäpuolten osallistumisen kautta;  

·kannustaa energiatehokkuuteen ja energiansäästöön, sillä energian hinta on tärkeä signaali energian todellisesta arvosta; 

·ja antaa kuluttajille enemmän valinnanvaraa, kun toimittajat kilpailevat tehdäkseen hinnaltaan ja palvelutasoltaan parempia tarjouksia.  

Direktiivin 5 artiklassa todetaan kuitenkin myös, että tietyissä olosuhteissa voi olla tarpeen poiketa tästä yleisestä periaatteesta. Jäsenvaltiot voivat puuttua siihen, miten toimittajat hinnoittelevat tuotteensa vähittäistasolla (säännellyt hinnat), seuraavien säännösten mukaisesti34:   

·direktiivin 5 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat säännellä energiaköyhille tai heikossa asemassa oleville kotitalousasiakkaille toimitettavan sähkön vähittäishintoja 5 artiklan 4 kohdassa säädetyin erityisehdoin varmistaakseen, että näillä asiakkailla on varaa perusenergiantarpeidensa täyttämiseen;  

·direktiivin 5 artiklan 6 kohdassa sallitaan puuttuminen kotitalouksille ja mikroyrityksille toimitettavan sähkön vähittäishinnoitteluun tietyn ajan, jotta voidaan helpottaa siirtymää toimittajien väliseen tehokkaaseen kilpailuun.  Tähän poikkeukseen sovelletaan 5 artiklan 7 kohdassa säädettyjä yksityiskohtaisempia edellytyksiä, jotka poikkeavat energiaköyhien ja heikossa asemassa olevien kuluttajien säänneltyihin vähittäishintoihin sovellettavista edellytyksistä. Sähködirektiivin johdanto-osan 23 kappale, jossa eritellään 5 artiklan tavoite, osoittaa, että tätä voidaan käyttää lieventämään erityisen korkeiden hintojen vaikutuksia. 

2.Syyt puuttua hinnoitteluun nykyisessä energiamarkkinatilanteessa 

Vaikka varsinainen vaikutus vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen, on olemassa useita tapoja, joilla nykyinen energiamarkkinatilanne, jossa kaasun ja sähkön tukkuhinnat ovat korkeat ja epävakaat, voi rajoittaa kilpailua ja olla vahingollista asiakkaille. Näitä ovat muun muassa seuraavat:  

·määräävässä asemassa olevien vakiintuneiden toimijoiden aseman vahvistuminen; 

·lukkiutuminen runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin energialähteisiin;  

·se, että toimittajat eivät saa käyttöönsä suojausinstrumentteja tai eivät pääse pidemmän aikavälin markkinoille, joiden avulla ne voivat tehdä tarjouksia kuluttajille; 

·kuluttajille aiheutuvat merkittävät haitat, jotka todennäköisesti vahingoittavat pidemmän aikavälin markkinakehitystä ja sitä kautta heikentävät kilpailua ja energiasiirtymää; 

·tukkumarkkinoiden hintojen nousun ja epävakauden siirtyminen suoraan vähittäismarkkinoille, jolloin vähittäismarkkinat eivät mahdollisesti pystyisi suojelemaan kuluttajia hintojen epävakaudelta eivätkä kyseiset kuluttajat voisi mukauttaa kysyntäänsä tarpeeksi; 

·toimittajien määrän väheneminen markkinoilla alle sen, mikä on tarpeen tehokkaan kilpailun varmistamiseksi vähittäismarkkinoilla nykyisen (tukku)markkinatilanteen vuoksi; sekä 

·viimesijaisten palveluntarjoajien ylikuormittuminen.  

3.Säännellyt vähittäishinnat nykyisten korkeiden ja epävakaiden energiahintojen aikana 

Ensinnäkin, jos jäsenvaltio on jo toteuttanut 5 artiklan 3 tai 6 kohdan mukaisia toimenpiteitä, se voi jatkaa niiden toteuttamista nykytilanteessa. Jäsenvaltiot voivat myös ottaa huomioon nykyisten korkeiden ja epävakaiden energian tukkuhintojen vaikutuksen etenemissuunnitelmiin, joita ne ovat laatineet luopuakseen asteittain näistä vähittäismarkkinoihin kohdistuvista toimista.

Johdanto-osan 23 kappaleen mukaisesti nykyisen poikkeuksellisen epävakauden aikana on sallittua käyttää vähittäishintoihin kohdistuvia kestoltaan rajoitettuja toimia, vaikka jäsenvaltio on jo siirtynyt täyteen kilpailuun joko kaikkien tai tietyn asiakasryhmän osalta, seuraavien tavoitteiden saavuttamiseksi: 

·heikossa asemassa olevien ja kotitalousasiakkaiden suojaaminen poikkeuksellisen korkeilta hinnoilta; 

·sen varmistaminen, että siirtyminen täyteen kilpailuun jatkuu; 

·sen estäminen, että jo saavutettu kilpailun taso heikentyy vakavasti (edellä esitetyistä syistä).  

4.EU:n energiapolitiikan ja sähködirektiivin tavoitteiden saavuttaminen toimenpiteillä 

Jos jäsenvaltio sääntelee vähittäishintoja nykyisten korkeiden ja epävakaiden hintojen vuoksi, on tärkeää, ettei sääntelyllä vaaranneta EU:n energiapolitiikan ja sähködirektiivin laajempia tavoitteita. Näitä tavoitteita ovat muun muassa kilpailukykyiset markkinat, kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien edistäminen, uusiutuvan energian käytön lisääminen, sähköjärjestelmän joustavuus ja energiatehokkuuden parantaminen.  

Tämä voidaan varmistaa soveltamalla 5 artiklan 7 kohdassa säädettyjä testejä. Näin toimenpiteet suunnitellaan varmasti siten, että niillä voidaan saavuttaa niiden tavoite, että ne ovat oikeasuhteisia tähän tavoitteeseen nähden ja että ne eivät haittaa markkinoiden normaalia toimintaa enempää kuin on välttämätöntä.  

Toimenpiteissä on välttämätöntä ottaa huomioon tämänhetkiset erityisolosuhteet, joissa energian tukkuhinnat ovat korkeat ja epävakaat. Yleisenä tavoitteena on varmistaa täysin kilpailluille vähittäismarkkinoille siirtyminen pidemmällä aikavälillä ja helpottaa energiasiirtymää.  

5.Keskeiset näkökohdat vähittäishintojen sääntelyssä 

Säänneltyjen vähittäishintojen pitäisi tarjota nykytilanteessa liikkumavaraa sen varmistamiseksi, että markkinat voivat toimia pidemmällä aikavälillä hyvin kuluttajien näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että niihin olisi liitettävä toimenpiteitä, joilla saavutetaan tehokas kilpailu, ja menetelmiä, joilla arvioidaan toimenpiteiden edistymistä. Tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet riippuvat kunkin jäsenvaltion omasta tilanteesta ja sen kohtaamista erityisistä haasteista. Toimenpiteisiin voivat kuulua esimerkiksi seuraavat: 

·Toimenpiteet kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi:   

§toimenpiteet, joilla mahdollistetaan energian tuottaminen itse sekä itse tuotetun energian kulutus; 

§energiatehokkuustoimenpiteet, joilla vähennetään energian kysyntää, lisätään energiatehokkuutta ja vähennetään kuluttajien altistumista hintojen epävakauden vaikutuksille; sekä 

§kysyntäpuolen joustavuuden hyödyntäminen kysynnän ja tarjonnan heilahteluihin vastaamiseksi ja erityisesti sen varmistamiseksi, että asiakkaat voivat aggregoinnin kautta osallistua kulutusjoustotoimenpiteisiin; 

·Toimenpiteet, joilla varmistetaan, että kaikkien toimittajien toiminta on vakavaraista ja että toimittajat suojelevat kuluttajien etuja; 

·Toimenpiteet, joilla varmistetaan, että toimittajat pystyvät tekemään markkinoilla kuluttajien tarpeita vastaavia tarjouksia:  

§toimittajat voivat tehdä pitkäaikaisia sopimuksia tasavertaisin ehdoin;  

§toimenpiteet, joilla tuetaan uusien toimittajien tosiasiallista pääsyä tukkumarkkinoille; 

§määräävässä asemassa olevia tuottajia koskevat toimenpiteet termiinisopimusten asettamiseksi saataville oikeudenmukaisella tavalla (esim. samoilla ehdoilla kuin niiden toimituksista huolehtiville yksiköille). Jos tuottajat ovat jo myyneet energiaa termiinillä pitkäaikaisilla sähkönhankintasopimuksilla tai kahdenvälisillä sopimuksilla, tämä energia olisi jätettävä soveltamisalan ulkopuolelle; sekä 

§esteiden poistaminen uusien osallistujien markkinoille pääsyn tieltä. 

Jäsenvaltioiden olisi joka tapauksessa varmistettava sähködirektiivin III luvun täysimääräinen ja tehokas täytäntöönpano kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi.  

Tarvitaan menetelmä, jolla voidaan arvioida edistymistä palaamisessa täysin kilpailluille markkinoille.  Yksi tapa tähän olisi etenemissuunnitelma, joka sisältää välitavoitteita säänneltyjen hintojen poistamiseksi.  

·Välitavoitteilla olisi erityisesti pyrittävä lieventämään tarjonnan ja kysynnän poikkeuksellisten olosuhteiden vaikutuksia ilman, että olosuhteiden odotettaisiin palaavan kriisiä edeltäneelle tasolle. Tämä tarkoittaa, että täyden kilpailun uskotaan palautuvan uudella tukkuhintatasolla.   

·Etenemissuunnitelman olisi oltava riittävän selkeä, jotta markkinatoimijat voisivat suunnitella toimintaansa etukäteen. 

Hintasääntelyn mahdollisten haittavaikutusten minimointi tarkoittaa myös toimittajien syrjimättömän kohtelun varmistamista. Tähän on sisällyttävä seuraavat näkökohdat:  

·Toimittajien olisi voitava vapaasti laatia muita tarjouksia, jotka eivät perustu säänneltyihin hintoihin. 

·Hintasääntely ei saisi vaikuttaa dynaamisiin hintasopimuksiin, ja kuluttajien olisi edelleen voitava valita dynaamiset tariffit. 

·Olisi varmistettava, että menetelmällä ei vahvista määräävässä asemassa olevien vakiintuneiden toimijoiden asemaa. 

·Säännellyn hinnan perustana ei saisi olla yksittäisen verkonhaltijan sähköntuotantolaitokset. Jos tietyn verkonhaltijan sähköntuotantolaitokset on aiemmin annettu kaikkien toimittajien käyttöön syrjimättömin ehdoin, tämä voidaan kuitenkin ottaa huomioon. 

·Se toimittaja, jota säännelty hinta koskee, olisi valittava läpinäkyvällä tavalla ja valintaprosessin olisi perustuttava syrjimättömiin valintaperusteisiin. 

·Jos toimittajalle maksetaan korvaus tarjousten toimittamisesta säännellyin kustannuksin, käytettävissä on seuraavat kaksi vaihtoehtoa: 

§kaikkien toimittajien olisi voitava tehdä tarjouksia säänneltyyn hintaan samoin perustein. Korvauksen ajoituksessa olisi otettava huomioon pieniin sähköntoimittajiin kohdistuvat erilaiset taloudelliset vaikutukset, jotta niitä voidaan suojata kohtuuttomalta taakalta, joka voisi aiheutua velvoitteesta tarjota sähköä säännellyllä hinnalla;  

§toimittaja olisi valittava avoimella menettelyllä, kuten tarjouskilpailulla.  

Säänneltyjen hintojen olisi vastattava kustannuksia ja oltava tehokkaan hintakilpailun mahdollistavalla tasolla. Jäsenvaltioiden olisi tältä osin otettava huomioon seuraavat seikat:  

·Säänneltyjen hintojen määrittelymenetelmän olisi oltava täysin tarkastettavissa. 

·Säänneltyjen hintojen täytäntöönpanosta vastaavalla viranomaisella olisi oltava käytettävissään toimialan kustannusrakennetta koskevat tiedot laskentaprosessia varten.  

·Säännellyllä hinnalla on voitava kattaa toimittajille kohtuullisesti aiheutuneet kustannukset, jotka arvioidaan puolueettomin taloudellisin perustein, mukaan lukien säännellyt tai hallinnolliset kustannukset.  

·Sähkön toimittajien sähkönhankintakustannuksia vastaavan asianmukaisen viitehinnan määrittäminen on erityisen vaikeaa silloin, kun hinnat ovat korkeat ja epävakaat. On kuitenkin tärkeää, että viitehinnassa otetaan huomioon kustannukset asianmukaisesti perustellulla pidemmällä ajanjaksolla, vaikka säännellyt hinnat alittaisivatkin sen, mikä on tarpeen tukkumarkkinoiden kustannusten kattamiseksi tietyllä lyhyellä aikavälillä. Tämä voisi perustua esimerkiksi energiantoimittajien normaaliin termiineillä tapahtuvaan energianhankintaan kyseisessä jäsenvaltiossa.  

Muita sähködirektiivin 5 artiklan 7 kohdan mukaisia vaatimuksia ovat muun muassa seuraavat:  

·säänneltyjen vähittäishintojen mahdollisten kielteisten vaikutusten minimoiminen sähkön tukkumarkkinoilla; 

·sen varmistaminen, että ne, joihin sovelletaan säänneltyjä vähittäishintoja, voivat edelleen valita kilpailuun perustuvilla markkinoilla olevia tarjouksia ja että he saavat asiaa koskevaa tukea ja tietoa; 

·suoraan asiakkaille tiedottaminen mahdollisuudesta asennuttaa älymittareita ja tarvittavan avun tarjoaminen; sekä 

·sen varmistaminen, että säännellyt vähittäishinnat eivät johda suoraan ristisubventioon niiden asiakkaiden, joiden sähköntoimitusten hinnat määräytyvät vapailla markkinoilla, ja niiden asiakkaiden välillä, joiden sähköntoimitusten hintoja säännellään.