Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n aurinkoenergiastrategia”

(COM(2022) 221 final)

ja

”Komission suositus uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden lupamenettelyjen nopeuttamisesta ja energian ostosopimusten helpottamisesta”

(C(2022) 3219 final)

(2023/C 75/26)

Esittelijä:	Kęstutis KUPŠYS
Yhteisesittelijä:	Alena MASTANTUONO

Lausuntopyyntö	Euroopan komissio, 28.6.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artikla
Vastaava jaosto	liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta
Hyväksyminen jaostossa	4.10.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	26.10.2022
Täysistunnon numero	573
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	171/1/3

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK korostaa, että EU:n on edistettävä aurinkoenergiaa ja parannettava kiireellisesti Euroopan valmiuksia tällä alalla monista syistä: on saavutettava ilmastotavoitteet, lisättävä EU:n strategista energiariippumattomuutta, edistettävä julkisia ja yksityisiä investointeja ja kunnollisten työpaikkojen luomista, vahvistettava teollista perustaa ja edistettävä liiketoimintamahdollisuuksia sekä kohtuuhintaisen energian saantia kotitalouksissa.

1.2

Samalla ETSK korostaa tarvetta tunnustaa jäsenvaltioiden väliset erot niiden energialähteiden yhdistelmässä. Erot heijastavat niiden maantieteellisiä ja ilmasto-olosuhteita sekä erilaisten uusiutuvien energialähteiden saatavuutta. Aurinkoenergian tehostamisessa on otettava huomioon tekniset edellytykset ja ympäristökestävyys. Aurinkoenergian täyden potentiaalin hyödyntäminen edellyttää jäsenvaltioiden yhteistyön tiivistämistä.

1.3

ETSK suhtautuu myönteisesti EU:n aurinkoenergiastrategiaan (1), jäljempänä ”strategia”, mutta pitää valitettavana, että se johtaa tuloksiin vasta niin myöhään. Se kehottaa jäsenvaltioita olemaan odottamatta EU:n uusien sääntöjen hyväksymistä ja helpottamaan jo nyt hallinnollisia menettelyjä ja lyhentämään lupaprosessia. ETSK kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan keskitettyjä palvelupisteitä sekä integroituja ja yksinkertaistettuja lupamenettelyjä ja nopeuttamaan välittömästi ydinkehittämisalueiden nimeämistä sekä rajoittamaan täytäntöönpanoprosessin keston enintään kahteen vuoteen. Se korostaa myös, että aurinkoenergiastrategia edellyttää varastointikapasiteetin määrätietoista käyttöönottoa ja sitä, että siirto- ja jakeluverkot ovat valmiit.

ETSK kehottaa poliittisia päättäjiä edistämään ja tukemaan ihmisten ryhtymistä itse tuottamaansa aurinkoenergiaa käyttäviksi kuluttajiksi sekä energiayhteisöjen muodostamista. ETSK suosittaa, että paikallisviranomaiset käynnistävät hankkeita energiaköyhyyden torjumiseksi alueilla, joilla ihmisillä ei ole varaa investoida energiayhteisöjen avulla. ETSK kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota maatalouden aurinkosähköön, jotta maataloustuottajille voitaisiin tarjota uusia mahdollisuuksia ja hyötyjä.

1.4

Komitea toteaa, että lämpöpumppujen käytön laajentamista on tarkasteltava yhdessä aurinkosähköjärjestelmien lisäämisen kanssa, koska (katolle asennetun) aurinkosähköjärjestelmän ja lämpöpumpun yhdistelmä on ilmasto-olosuhteiden salliessa energiatehokkain ja taloudellisesti saavutettavissa oleva vaihtoehto jäähdytykseen. ETSK katsoo myös, että on edistettävä voimalaitosmittakaavan aurinkolämpöjärjestelmiä.

1.5

Jotta voidaan varmistaa aurinkosähkön laajamittainen käyttöönotto, on vahvistettava Euroopan teollista perustaa ja taattava sujuvat ja luotettavat toimitusketjut aurinkoenergia-alalla. ETSK katsookin olevan välttämätöntä, että EU etsii tapoja tuottaa aurinkosähköjärjestelmiä Euroopassa, parantaa julkisia ja yksityisiä investointeja edistävää toimintaympäristöä ja luoda yrityksille suotuisat olosuhteet, mukaan lukien asianmukainen rahoituksen saanti ja vahva keskittyminen tutkimukseen ja innovointiin.

1.6

Aurinkoenergiajärjestelmien asentamiselle on olemassa suuria esteitä, koska ammattitaitoisista työntekijöistä on valtava pula, ja sen lisäksi on sääntely- ja jopa teknisiä esteitä. ETSK kehottaa edistämään koulutusta ja osaamisen kehittämistä tehokkaasti yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa.

1.7

ETSK korostaa, että on tärkeää luoda EU:n oma teollisuuskapasiteetti kestäville ja kohtuuhintaisille aurinkoenergiatuotteille, ja kehottaa tukemaan päättäväisesti aurinkosähköalan yhteenliittymää. Se korostaa selkeää tarvetta saada mukaan kaikki asianomaiset sidosryhmät viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten tuella, jotta voidaan varmistaa käytännön tietämys ja asiantuntemus sekä laaja tuki aurinkosähköjärjestelmien käyttöönotolle.

2.   Taustaa

2.1

Euroopan komissio ehdotti 18. toukokuuta 2022 Ukrainan sodan ja Venäjää koskevien EU:n pakotteiden valossa ja EU:n energiaomavaraisuuden parantamiseksi REPowerEU-suunnitelmaa (2), jolla pyritään ”vähentämään nopeasti Euroopan riippuvuutta Venäjän fossiilisista polttoaineista vauhdittamalla puhdasta siirtymää ja yhdistämällä voimat kestävämmän energiajärjestelmän ja todellisen energiaunionin aikaansaamiseksi”.

2.2

Puhtaan energian tuotannon osalta REPowerEU-suunnitelmassa ehdotetaan tapoja, joilla EU voi nopeuttaa vihreää siirtymää ja vauhdittaa mittavia investointeja uusiutuvaan energiaan (3). Euroopan komissio esitti osana REPowerEU-suunnitelmaa EU:n aurinkoenergiastrategian (jäljempänä ”strategia”). Strategiassa keskitytään neljään aloitteeseen: a) EU:n aurinkokattoaloite; b) lupamenettelypaketti; c) EU:n laajamittainen osaamiskumppanuus; d) EU:n aurinkosähköalan yhteenliittymä.

2.3

Strategia perustuu EU:n ehdottamiin aloitteisiin, jotka koskevat uusiutuvia energialähteitä, rakennusten energiatehokkuutta ja yleistä energiatehokkuutta (jäljempänä ”COM(2022) 222 final” (4)), Ehdotuksessa esitetään uusiutuvaa energiaa tuottaviin laitoksiin sovellettavan lupamenettelyn enimmäiskeston määrittämistä. Komissio on esittänyt aloitteen uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin (5) ja energiatehokkuusdirektiivin (6) tarkistamista koskevissa aiemmissa ehdotuksissa asetettujen tavoitteiden nostamiseksi.

2.4

Käsillä oleva lausunto on yksi monista energiaan liittyvistä ETSK:n lausunnoista, ja sitä on tarkasteltava tässä yleisessä kontekstissa, joka kattaa muun muassa REPowerEU-suunnitelmaa (7), energiamarkkinoita, energiaturvallisuutta ja energian hintoja koskevat lausunnot.

3.   Yleiset huomiot

3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotettuun strategiaan ja erityisesti siihen, että siinä käsitellään tarvetta toteuttaa toimia koko aurinkoenergia-alalla: investointeja, innovointia, energiantuotantoa, sähköä, markkinarakennetta, kannustimia, infrastruktuuria, työntekijöiden osaamista, tietoisuuden lisäämistä, kestävää kehitystä ja arvoketjuja.

3.2

Aurinkoenergian lisääminen ja Euroopan kapasiteetin parantaminen tällä alalla on monista syistä kiireellistä. On saavutettava ilmastotavoitteet ja lisättävä EU:n strategista riippumattomuutta energia-alalla. Aurinkoenergian lisääminen vahvistaa myös julkisia ja yksityisiä investointeja ja helpottaa kunnollisten työpaikkojen luomista, tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia ja edistää kotitalouksien mahdollisuutta saada kohtuuhintaista energiaa.

3.3

Johdonmukainen ja kestävyysperiaatteiden mukainen EU:n aurinkoenergiastrategia edellyttää, että EU varmistaa 1) asianmukaiset sääntelykehykset, jotka säästävät aikaa ja alentavat kustannuksia; 2) kuluttajien aktiivisen panoksen aurinkoenergian tuotantoon; 3) mittakaavaetujen hyödyntämisen; 4) mittavat julkiset ja yksityiset investoinnit infrastruktuuriin; 5) kannustimet tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin; 6) ammattitaitoiset ihmiset ja laadukkaat työpaikat heidän houkuttamisekseen; 7) raaka-aineiden riittävyyden; 8) kiertotalouden periaatteet ja energiatehokkuuden koko aurinkosähköalalla; 9) riittävän rahoituksen.

3.4

Samalla ETSK korostaa, että strategiassa on tunnustettava jäsenvaltioiden väliset erot niiden energialähteiden yhdistelmässä. Erot heijastavat niiden maantieteellisiä ja ilmasto-olosuhteita sekä erilaisten uusiutuvien energialähteiden saatavuutta. Lisäksi aurinkoenergian tehostamisessa on otettava huomioon tekniset edellytykset ja ympäristökestävyys.

3.5

Komitea toivoo, että aurinkoenergiastrategiasta tulee ilmastoneutraaliin energiajärjestelmään siirtymisen kulmakivi ja että uusiutuvilla energialähteillä on järjestelmässä keskeinen rooli. Sitä varten on kiinnitettävä erityistä huomiota varastointiteknologian kehittämiseen, kysynnän hallintaan ja energiajärjestelmän integraatioon kokonaisuudessaan.

3.6

ETSK kiinnittää huomiota siihen, että on kiireellisesti luotava suotuisat olosuhteet tutkimukselle, tuotekehitykselle ja EU:n teollisuuskapasiteetin luomiselle kestävien ja kilpailukykyisesti hinnoiteltujen aurinkoenergialaitteiden tuotantoa varten. Sen vuoksi ETSK kehottaa tukemaan voimakkaasti aurinkosähköalan yhteenliittymää, jonka odotetaan löytävän ratkaisuja EU:n teollisuuskapasiteetin jatkuvaan vähenemiseen liittyvään ongelmaan. Tässä yhteydessä olisi hyödynnettävä kokemuksia ja mahdollisia synergioita muiden liittoutumien, kuten Euroopan akkualan yhteenliittymän, kanssa. Kansalaisyhteiskunta olisi otettava mukaan tähän alusta alkaen, koska sillä on keskeinen rooli käytännön tietämyksen ja asiantuntemuksen tarjoamisessa, laajemman yleisön tavoittamisessa sekä yhteiskunnallisen tuen ja kuulemisen varmistamisessa.

Aurinkoenergian käyttöönoton vahvistaminen

3.7

Jotta voitaisiin lisätä aurinkoenergian käyttöönottoa, tarvitaan politiikkaa, joka motivoi kuluttajia ja kaikkia energiajärjestelmän sidosryhmiä ottamaan tämän tavoitteen huomioon energianhankinnassaan. Samalla näitä on kannustettava sitoutumaan energiatehokkuuteen ja energiansäästötoimiin. Tähän voitaisiin päästä lisäämällä kuluttajien tietoisuutta odotetuista hyödyistä, kuten energialaskujen pienenemisestä, päivittäisen hyvinvoinnin paranemisesta ja omaisuuden arvon noususta, ja suunnittelemalla asianmukaisia rahoitusvälineitä.

3.8

ETSK kehottaa poliittisia päättäjiä kannustamaan ja tukemaan ihmisiä siinä, että heistä tulee tiedostavia energiankuluttajia mutta myös energian tuottajakuluttajia ja että he perustavat energiayhteisöjä. Tämä auttaisi heitä olemaan aiempaa tietoisempia ja riippumattomampia yhteismarkkinoiden hinnoista. ETSK suosittaa, että paikallisviranomaiset käynnistävät kollektiivisia aurinkoenergiahankkeita hyödyntämällä julkisia rakennuksia, kuten toimistoja, kouluja ja sairaaloita, jotta voidaan torjua energiaköyhyyttä alueilla, joilla ihmisillä ei ole varaa investoida energiayhteisöjen avulla.

3.9

Kun otetaan huomioon energiatehokkuuden ja energian säästämisen ensisijainen rooli, jäsenvaltioiden olisi helpotettava älykkäiden mittareiden käyttöönottoa, jotta energiankäyttäjät saisivat paremman kuvan kulutuksestaan ja ymmärtäisivät paremmin, miten sitä voi hallita. ETSK kehottaa ottamaan huomioon energiatehokkuuden parantamisen ja aurinkoenergian roolin lisäämisen välisen yhteyden rakennusten kunnostamisessa. Jäsenvaltioita kannustetaan ohjeistamaan energiankäyttäjiä jakamaan energiatarpeensa viisaasti 24 tunnin ajalle kysyntähuippujen vähentämiseksi.

3.10

Komitea toteaa, että aurinkosähkön asentamisen lisäämistä olisi tarkasteltava yhdessä lämpöpumppujen käytön yleistymisen kanssa, koska aurinkoenergian tuotantohuiput osuvat yhteen rakennusten viilentämiseen tarvittavan sähkön kysynnän lisääntymisen kanssa. Katolle asennetun aurinkosähköjärjestelmän ja lämpöpumpun yhdistelmä onkin ilmasto-olosuhteiden salliessa energiatehokkain ja taloudellisesti saavutettavissa oleva ratkaisu jäähdytykseen (tiettyinä vuorokaudenaikoina). Muulloin tuotanto liittyy auringon säteilyintensiteetin vaihteluun, mikä tarkoittaa sitä, että energian kysynnän kattamiseksi on käytettävä toista energialähdettä. Vaihtelua voidaan osittain tasoittaa ottamalla käyttöön mittava varastointikapasiteetti, jota ei ole nykyisin vieläkään saatavissa riittävästi, ja parantamalla siirtoyhteyksiä, mikä edellyttää jäsenvaltioiden yhteistyön parantamista.

3.11

Aurinkolämpöenergia on laajalti aliarvioitu vaihtoehto useimmissa jäsenvaltioissa. ETSK kehottaa lisäämään aurinkolämpöjärjestelmien käyttöä mahdollisuuksien mukaan voimalaitosmittakaavassa energiasiirtymää koskevissa jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien suunnitelmissa. Kun otetaan huomioon nykyinen kaasuntoimituksiin liittyvä kriisi ja tarve korvata maakaasu, jota käytetään pääasiassa lämmitykseen ja teollisuuden tarpeisiin, aurinkolämpöenergiasta tulee tärkeä osatekijä energiajärjestelmässä.

3.12

ETSK katsoo, että mahdollisuuksia ottaa käyttöön katoille asennettavia aurinkosähköjärjestelmiä on arvioitava laajemmin ja lisättävä luomalla pysyviä kuulemis- ja yhteistyömekanismeja, joihin osallistuu monia asiaankuuluvia sidosryhmiä. Tämä edellyttäisi paikallisten ja alueellisten uusiutuvaa energiaa käsittelevien virastojen ja yksiköiden perustamista ja asianmukaista rahoittamista, jotta voidaan tukea kansalaisia, pk-yrityksiä ja paikallisviranomaisia samalla kun käynnistetään koulutusaloitteita ja edistetään kunnollisten työpaikkojen luomista.

3.13

Rakennuksiin integroiduilla aurinkosähköjärjestelmillä on tärkeä rooli aurinkoenergian tuotannon maksimoinnissa. Jos katon lisäksi myös rakennuksen julkisivussa on aurinkoenergiaa tuottavia pintoja, käyttäjällä on mahdollisuus hyödyntää aurinkoenergiaa paljon pidempi osa päivästä. Tämä ratkaisu on hyvä koko energiajärjestelmän kannalta, koska se mahdollistaa aurinkosähkön tuotantohuippujen tasaamisen. Komitea suosittaa edistämään integroitujen aurinkosähköjärjestelmien tarkempaa tutkimusta ja lisäämään aurinkokattoaloitteeseen lisäulottuvuuden, jossa painotetaan erityisesti itä-länsi-suunnattujen aurinkopaneelien asentamisen tukemista.

Lupamenettelyjen nopeuttaminen ja taloudellisten resurssien varmistaminen

3.14

ETSK korostaa, että lupamenettelyjä on nopeutettava välittömästi, jotta voidaan helpottaa uusiutuvan energian käyttöönottoa ja sen tuotantoa, varastointia, jakelua ja siirtoa. Vaikka lupien myöntäminen kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, ETSK kannattaa asiakirjassa COM(2022) 222 final ja komission suosituksessa C(2022) 3219 final (8) esitettyjä yleisiä linjauksia ja kannustaa jäsenvaltioita keskittämään toimensa menettelyjen kehittämiseen.

3.15

Toimialan analyysin mukaan (9) aurinkosähkövoimalaitosten lupien myöntämisajat vaihtelevat Liettuan 12 kuukaudesta Kroatian 48 kuukauteen. Niistä 12 maasta, joista tietoja oli saatavilla, vain kolmessa luvan myöntämisaika oli alle EU:n asettaman 24 kuukauden määräajan. ETSK kehottaakin jäsenvaltioita asettamaan määritellyt ja lyhyemmät määräajat hallinto- ja lupamenettelyille ja yksinkertaistamaan prosesseja tehostamalla keskitettyjä palvelupisteitä sekä integroituja ja yksinkertaistettuja lupamenettelyjä. Komitean näkemyksen mukaan jäsenvaltioiden ei tulisi odottaa ehdotuksen hyväksymistä vaan aloittaa jo menettelyjen lyhentäminen. Lisäksi komitea korostaa tarvetta digitalisoida mahdollisimman monet menettelyt lupaprosessin eri vaiheissa.

3.16

ETSK kannattaa varauksetta komission suosituksen osaa ”Kansalaisten ja yhteisön osallistumisen helpottaminen” (10). Kansalaisten ja energiayhteisöjen osallistuminen uusiutuvaan energiaan liittyviin hankkeisiin on olennaista kansalaisten sitoutumisen ja heiltä energiasiirtymälle saatavan tuen kannalta. ETSK korostaa, että aurinkoenergian käyttöönotto ei saisi olla vain joidenkin kuluttajien etuoikeus ja että energiaköyhillä ja heikossa asemassa olevilla kuluttajilla on oltava mahdollisuus käyttää aurinkoenergiaa esimerkiksi sosiaalisiin vuokra-asuntoihin asennettavien järjestelmien, energiayhteisöjen tai yksittäisiin laitteistoihin myönnettävän taloudellisen tuen avulla.

3.17

Asiakirjan COM(2022) 222 final mukaan jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä suunnitelma tai suunnitelmat ydinkehittämisalueiden nimeämiseksi yhtä tai useampaa uusiutuvaa energialähdettä varten kahden vuoden kuluessa direktiiviin tehtyjen muutosten voimaantulosta. Komitea korostaa, että tällaiset suunnitelmat olisi laadittava mahdollisimman nopeasti ja että niiden koko täytäntöönpanoprosessin kesto olisi rajattava enintään kahteen vuoteen. Katot ovat jokseenkin samantyyppinen alusta kaikkialla muualla paitsi tietenkin kulttuurisyistä suojelluilla alueilla. ETSK kannattaa aloitteiden käynnistämisaikojen lyhentämistä silloin, kun tekniset ratkaisut ovat hyvin tunnettuja, kuten katolle asennettavien aurinkopaneelien tapauksessa.

3.18

ETSK panee merkille myös, että järvien tai vesialtaiden pinnalla kelluvat aurinkosähkömoduulit vähentävät veden haihtumista, ja niiden tehomuunnoksen hyötysuhde on parempi veden luontaisen jäähdytyksen ansiosta. Padoissa päiväsähkö voidaan tuottaa kelluvilla aurinkosähkömoduuleilla ja yösähkö padosta vapautettavalla vesivoimalla käyttäen kummassakin tapauksessa olemassa olevaa verkkoliitäntää.

3.19

On kuitenkin noudatettava huolellista lähestymistapaa silloin, kun tekniset ratkaisut ovat vähemmän edistyneitä eikä vaikutuksia biologisen monimuotoisuuden köyhtymiseen ole tutkittu kattavasti. Yksi tällainen esimerkki voisivat olla kelluviin aurinkosähkölaitoksiin liittyvät hankkeet erityisesti luonnonvesistöissä. Yksityiskohtaisen lähestymistavan puute on yksi edellä mainitun ehdotuksen harvoista puutteista.

3.20

ETSK kehottaa kiinnittämään enemmän huomiota maatalouden aurinkosähköön, mahdollisesti komission täydentävän suosituksen muodossa. Jäsenvaltioiden tällä alalla toteuttamat toimet eivät saisi vääristää tuottavan maatalousmaan käyttöä tai haitata elintarviketuotantoa (näin ollen aurinkoenergian tuotantoa olisi kannustettava vähemmän arvokkaammilla maa-alueilla). Maatalouspolitiikan alalla olisi samalla korostettava mahdollisuuksia, jotka liittyvät maataloustuottajien energiantuotannosta saamiin lisätuloihin ja viljelykasvien ja eläinten parempaan suojeluun (varjon luominen ja jäähdytysvaikutus, lämpökuormituksen vähentäminen, suojaaminen raekuuroilta ja pakkaselta). Jälkimmäistä tekijää olisi tarkasteltava myös paremman ilmastomuutokseen sopeutumisen näkökulmasta. Laajoja aurinkopuistoja olisi asennettava ensisijaisesti syrjäisille alueille ja hylätyille teollisuusalueille.

3.21

Aurinkoenergian lisääminen on kiireellinen asia, ja sen vuoksi on välttämätöntä, että siihen liittyvät, kansallisiin elpymis- ja palautumissuunnitelmiin sisältyvät hankkeet asetetaan etusijalle. Koska alueiden valmiudet tuottaa vihreää energiaa ja erityisesti aurinkoenergiaa vaihtelevat merkittävästi, EU:n energiahuoltoa kokonaisuutena voitaisiin ja pitäisi edistää ratkaisevasti koheesiopolitiikalla. InvestEU-ohjelmalla tai muulla vastaavalla ohjelmalla tulisi olla myös merkittävä rooli. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että strategiassa kiinnitetään huomiota entisen teollisuus- tai kaivosmaan käyttötarkoituksen muuttamiseen, sillä tällainen maa tarjoaa mahdollisuuden aurinkoenergiajärjestelmien käyttöönottoon. Tässä yhteydessä ETSK kannattaa modernisaatiorahaston ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hyödyntämistä ydinkehittämisalueilla.

Tuotanto- ja asennuskapasiteetin vahvistaminen

3.22

EU:n nykyinen aurinkoenergiatavoite, joka on 320 gigawattia vuoteen 2025 mennessä ja 600 gigawattia vuoteen 2030 mennessä (Saksa yksin haluaa 215 gigawattia), on hyvin kunnianhimoinen, mutta välttämätön EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. REPowerEU-suunnitelman mukaan käyttöön on otettava 42 gigawattia vuosittain vuoteen 2025 saakka, ja sen jälkeen vauhtia on nopeutettava 53 gigawattiin vuodessa. Suunnitelman mukaan EU:n on kaksinkertaistettava vuonna 2021 saavutettu aurinkoenergialaitteistojen asennustahti: vuonna 2021 käyttöönotetusta 21 gigawatista on hypättävä välittömästi 42 gigawattiin vuodessa.

3.23

Nykyisellään Euroopan talous ei ole valmis toimittamaan tarvittavia komponentteja näin laajaan aurinkosähkön käyttöönottoon valmistuskapasiteetin puutteen vuoksi. Asentamiselle on olemassa suuria esteitä, koska ammattitaitoisista työntekijöistä on valtava pula, ja sen lisäksi on sääntely- ja jopa teknisiä esteitä. Vertailun vuoksi ja jyrkkänä kontrastina EU:lle Kiinan odotetaan asentavan vielä 100 gigawattia aurinkosähkökapasiteettia vuonna 2022, mikä lähes kaksinkertaistaa sen asennusvauhdin (11), ja se kattaa lähes koko aurinkosähköteollisuuden arvoketjun.

3.24

Komitea korostaakin, että on vahvistettava Euroopan teollista perustaa ja taloutta, turvattava strateginen riippumattomuus (erityisesti energiatoimitusten omavaraisuus) ja varmistettava sujuvat ja luotettavat toimitusketjut. ETSK huomauttaa, että EU voi olla johtavassa asemassa aurinkoenergia-alalla vain, jos olosuhteet mahdollistavat liiketoiminnan, ja korostaa, että mukaan on saatava viranomaisten ja työmarkkinaosapuolten tuella kaikki asianomaiset sidosryhmät.

3.25

ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan kaikki tarvittavat edellytykset innovatiivisten eurooppalaisten aurinkosähköratkaisujen kaupallistamiselle Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) puitteissa kaikissa aurinkovoima-arvoketjun vaiheissa. Tällaisilla puitteilla voitaisiin varmistaa pitkällä aikavälillä ja kestäväpohjaisesti eurooppalaisten aurinkosähköjärjestelmien valmistajien kilpailukyky ja EU:n johtava asema aurinkosähköteknologian, kestävän kehityksen, kierrätyksen ja integroitujen aurinkosähköratkaisujen alalla.

3.26

ETSK katsoo, että EU:n on ehdottomasti lisättävä julkisia ja yksityisiä investointeja ja luotava aurinkoenergia-alalle suotuisat olosuhteet esimerkiksi lisäämällä alan koulutusta ja varmistamalla rahoituksen asianmukainen saatavuus muun muassa kestävää toimintaa koskevan EU:n luokitusjärjestelmän avulla. Koska Euroopan investointipankin odotetaan kehittyvän Euroopan ilmastopankiksi, ETSK kehottaa painottamaan aurinkosähkölaitteiden valmistuksen tukemista pankin tarjoamissa rahoitusohjelmissa.

3.27

ETSK kehottaa luomaan kannustimia esimerkiksi vaihtoehtoisia materiaaleja hyödyntävien uusien aurinkosähköteknologioiden tutkimukselle. Jotta voitaisiin ratkaista ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen liittyvät ongelmat, on ratkaisevan tärkeää edistää koulutusta ja taitojen kehittämistä yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. ETSK kehottaakin toimivaltaisia laitoksia etsimään keinoja kehittää työvoimaa, jolla on tarvittavat tiedot, taidot ja osaaminen, jotta kaikki käytettävissä olevat energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvät teknologiavaihtoehdot saadaan toimintavalmiiksi.

4.   Erityishuomioita valmistusteollisuuden toimitusketjuista

4.1

Tuotantoketjun alkupään tuotantosegmenteille ovat ominaisia merkittävät strategiset riippuvuudet, jotka voivat haitata aurinkoenergian nopeaa kasvua. Suurimpana esteenä on edelleen rajallinen kapasiteetti, jotta voitaisiin toimittaa strategian kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia materiaaleja. Euroopalla, joka on aiemmin ollut aurinkosähkön tuotannon kärjessä, ei ole juuri missään aurinkosähkön arvoketjun osissa näkyvää roolia, vaikka sillä onkin edelleen tärkeä rooli aurinkosähköalan tutkimuksessa ja merkittäviä tutkimuslaitoksia.

4.2

EU:lla on vain rajallinen kapasiteetti hankkia tarvittavaa raaka-ainetta eli monikiteistä piitä teollisuuden arvoketjun eri vaiheisiin. Tämän raaka-aineen hankintaan liittyviä ongelmia pahentaa se, että neljä suurinta aurinkokennotasoisen monikiteisen piin tehdasta, jotka kattavat lähes puolet maailmanlaajuisesta tuotannosta, sijaitsee Kiinassa Xinjiangin alueella.

4.3

ETSK suhtautuu myönteisesti komission lainsäädäntöaloitteeseen (12), jolla kielletään pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden pääsy sisämarkkinoille. Tämä on samankaltainen toimenpide kuin Yhdysvaltain Uyghur Forced Labor Prevention Act -laki, jolla oli suora vaikutus monikiteisen piin markkinoihin, koska tämän pääasiassa Kiinassa tuotettavan raaka-aineen hinnan odotetaan nousevan koko aurinkosähköteollisuuden osalta. ETSK toteaa kuitenkin, että tällainen toimenpide maailmanlaajuisesti toteutettuna edistää ihmisarvoista työtä koskevan, kestävän kehityksen tavoitteen 8 saavuttamista.

4.4

Mahdollinen, joskin yksinkertaistettu ratkaisu haasteeseen on lisätä kapasiteettia Euroopassa. ”Raa’an” monikiteisen piin ja piiharkkojen tuotannossa käytettävät nykyiset tekniikat ovat kuitenkin erittäin energiaintensiivisiä, mikä on varsin paradoksaalista. Kapasiteetin lisääminen on realistisesti ajatellen toteutettavissa, ja se voitaisiin tehdä, jos saatavilla on halpaa ja luotettavaa energiaa myös uusiutuvista energialähteistä (esim. hybridivoimalaitokset, joissa yhdistetään tuuli- ja aurinkoenergiaa ja varastointiteknologiaa). Kaiken kaikkiaan raaka-aineiden ja komponenttien puute ja EU:n tiukat säännöt muun muassa energiatehokkuudesta tekevät aurinkoenergiasta eurooppalaisen teollisuuden kannalta vähemmän houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden. Lisäksi eurooppalaisella teollisuudella on vaikeuksia rahoituksen saamisessa.

4.5

ETSK on vakuuttunut siitä, että eurooppalainen yhteistyö täysin kierrätettävien aurinkosähköjärjestelmien kehittämiseen tähtäävässä innovoinnissa on välttämätöntä, jotta voidaan rakentaa elinvoimainen EU:n aurinkoenergiateollisuus. Olisi tutkittava, olisiko mahdollista käyttää piitä lupaavampia raaka-aineita, jotta aurinkokennoja voitaisiin asentaa muun muassa kalvoihin tai niistä voitaisiin tehdä läpikuultavia ja hyödyntää esimerkiksi sähköä tuottavissa ikkunoissa.

4.6

Arvoketjun myöhempiä vaiheita eli aurinkokiekkoja ja -kennoja ajatellen Euroopan unioni on vieläkin huonommassa asemassa. Vain 1 prosentti aurinkokiekoista ja vain 0,4 prosenttia kennoista valmistetaan Euroopassa. SolarPower Europe -teollisuusliiton mukaan Eurooppa kärsii ”harkkojen ja kiekkojen valmistuskapasiteetin kriittisestä puutteesta”.

4.7

European Solar Manufacturing Council -järjestön (ESMC) mukaan vain 3 prosenttia aurinkosähkömoduuleista tuotetaan Euroopassa 29 yrityksessä. Tämä tarkoittaa sitä, että vain noin yksi Euroopassa kootuista noin 30 moduulista on eurooppalaista alkuperää. Vuonna 2020 aurinkoenergiatuotteiden kauppavaje oli 8,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

4.8

Muut aurinkosähkölaitosten tarvitsemat tuotantopanokset ovat myös vähissä. Niiden kriittiset pulatilanteet ovat kuitenkin lievempiä. Asennusrakenteet eivät ole kovin monimutkaisia tuotteita, ja niitä voidaan tuoda niin, että kriittiset riippuvuudet ovat vähäisempiä, tai tuottaa paikallisesti, jos kysyntä on suurta.

4.9

Aurinkopaneeleissa käytettävä lasi on olennainen osa paikallisesti tuotettuja aurinkosähköpaneeleja, ja niiden tilanne on täydellinen esimerkki EU:n kauppapolitiikan lyhytnäköisyydestä. Kiinasta Eurooppaan tuotavien lopputuotteiden (aurinkopaneelien) suojatullit poistettiin, mikä altisti eurooppalaiset tuottajat ankaralle kilpailulle ulkomailta, mutta vastaavia suojatoimenpiteitä sovelletaan edelleen välituotteisiin, kuten aurinkopaneeleissa käytettävään lasiin. Sen vuoksi eurooppalaisten aurinkosähkön tuottajien käyttämästä, Euroopassa valmistetusta aurinkopaneelilasista on tullut kohtuuttoman kallista verrattuna muiden maailman alueiden vastaavien tuottajien tuotteisiin. Tämä on johtanut myös aurinkopaneeleissa käytettävän tuontilasin hinnoittelupaineisiin.

4.10

Aurinkopaneelien käytöllä voidaan edistää merkittävästi kestävää kehitystä, jos koko sykli ei vaadi liikaa energiaa, kierrätys ja uudelleenkäyttö mukaan luettuna. Minkä tahansa teknologian valmistus, kuljetus ja hävittäminen aiheuttaa päästöjä. Paneelien valmistus- ja kierrätystapa auttaa määrittämään, kuinka hyödyllisiä ne todella ovat kokonaispäästöjen vähentämisessä. Lisäksi ETSK katsoo olevan tärkeää, että kestävän kehityksen tavoitteita noudatetaan koko toimitusketjussa.

---

(1)  Ehdotus COM(2022) 221.

(2)  COM(2022) 230 final.

(3)  ETSK:n lausunto aiheesta ”REPowerEU: Kohtuuhintaisempaa, varmempaa ja kestävämpää energiaa koskevat yhteiset eurooppalaiset toimet” (EUVL C 323, 26.8.2022, s. 123) ja ETSK:n lausunto aiheesta ”REPowerEU-suunnitelma” (EUVL C 486, 21.12.2022, s. 185).

(4)  COM(2022) 222 final.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(7)  ETSK:n lausunto aiheesta ”REPowerEU-suunnitelma” (EUVL C 486, 21.12.2022, s. 185).

(8)  Komission suositus, annettu 18. toukokuuta 2022, uusiutuvaa energiaa koskevien hankkeiden lupamenettelyjen nopeuttamisesta ja energian ostosopimusten helpottamisesta (C(2022)3219 final).

(9)  https://ember-climate.org/insights/research/europes-race-for-wind-and-solar/

(10)  C(2022)3219 final.

(11)  https://www.pv-magazine.com/2022/05/31/chinese-pv-industry-brief-chinas-nea-predicts-108-gw-of-solar-in-2022/

(12)  COM(2022) 71, COM(2022) 66 ja COM(2022) 453.