Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU ja kaatopaikoista 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/31/EY muuttamisesta”

(COM(2022) 156 final – 2022/0104 (COD))

ja

”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi teollisuuslaitosten ympäristötietojen ilmoittamisesta ja teollisuuspäästöportaalin perustamisesta”

(COM(2022) 157 final – 2022/0105 (COD))

(2022/C 443/19)

Esittelijä:

Stoyan TCHOUKANOV

Lausuntopyynnöt	Euroopan parlamentti, 2.5.2022 (COM(2022) 156 final) Euroopan parlamentti, 5.5.2022 (COM(2022) 157 final) neuvosto, 10.5.2022
Oikeusperusta	Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan 1 kohta ja 304 artikla
Vastaava jaosto	maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö
Hyväksyminen jaostossa	30.6.2022
Hyväksyminen täysistunnossa	14.7.2022
Täysistunnon numero	571
Äänestystulos (puolesta / vastaan / pidättyi äänestämästä)	183/3/1

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) kannattaa vahvasti yhdistettyä lähestymistapaa ja politiikan yhdenmukaisuutta pyrittäessä suojelemaan ekosysteemejä ja ihmisten terveyttä ympäristön pilaantumisen haitallisilta vaikutuksilta, mikä tuottaa samalla liitännäishyötyjä EU:n kansalaisille ja teollisuudelle. Siksi ETSK suhtautuu myönteisesti teollisuuden päästödirektiivin (1) sekä epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevasta eurooppalaisesta rekisteristä (E-PRTR) annetun asetuksen tarkistamista koskeviin ehdotuksiin.

1.2

ETSK katsoo, että seuraavat kymmenen vuotta ovat ratkaisevan tärkeät EU:n vihreän kehityksen ohjelmassa vuodelle 2050 asetettujen, päästöjen nollatasoa ja myrkytöntä ympäristöä koskevien tavoitteiden kannalta, ja että nyt jos koskaan tarvitaan joustavaa ja selkeää sääntelyprosessia.

Teollisuuden päästödirektiiviä koskevat huomautukset:

1.3

Tarkistetussa 15 artiklan 3 kohdassa ehdotetaan uudeksi oletusarvoiseksi käytännöksi, että lupien myöntäjät asettavat tiukimmat mahdolliset päästöjen raja-arvot, jotka vastaavat pienimpiä saavutettavissa olevia päästöjä, kun laitoksessa käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). ETSK pitää tätä selvennystä tervetulleena ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi pilaantumisen lähteellä ja katsoo sen olevan linjassa teollisuuden päästödirektiivin kanssa. Luvan myöntämisvaiheessa on otettava huomioon tarkka soveltamisala sekä teknologian rajat asiaankuuluvan parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailemiseksi.

1.4

ETSK nostaa esille seuraavat selvennystä vaativat kysymykset: Millä perusteilla ja toteutettavuuskriteereillä toiminnanharjoittajan suorittama toteutettavuusanalyysi tehtäisiin? Sisältyykö siihen Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevien vertailuasiakirjojen (BREF-asiakirjat) vertailuraportin lisäksi analyysin validointia muiden tekniikoiden toimittajien, kansalaisjärjestöjen tai asianomaisen yleisön toimesta? Millainen on lupaviranomaisen rooli?

1.5

ETSK:n mielestä säännöksiä voitaisiin tehostaa tekemällä seuraavat parannukset: Säännöksissä voitaisiin viitata parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittämisperusteisiin (nyt liitteessä III), jotta toiminnanharjoittajilla on mahdollisuus esittää perustelut sellaisille asiaankuuluville elementtien välisille vaikutuksille, jotka saattavat haitata ehdotettujen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen saavuttamista. Ehdotuksessa olisi vahvistettava poikkeusten enimmäisvoimassaoloaika, esimerkiksi [kolme] tai [neljä] vuotta, jotta ei anneta perusteetonta kilpailuetua sellaisille toiminnanharjoittajille, jotka hyödyntävät poikkeuksia toistuvasti tai pitkäaikaisesti. Kuulemalla etukäteen vähintään kolmea riippumatonta tekniikan tarjoajaa eri alojen näkemykset ja edut tulisivat huomioiduiksi. Edellytyksiä olisi selkeytettävä esimerkiksi vaatimalla perusteellisen vaikutustenarvioinnin toteuttamista ehdotetuista vaihtoehdoista, jotta varmistetaan tiukimman parhaan käytettävissä olevan tekniikan mahdollisimman laaja käyttö, mukaan lukien ympäristönlaatunormien noudattaminen sekä nollapäästötavoitteen huomioon ottaminen kyseisessä arvioinnissa.

1.6

ETSK kehottaa painokkaasti seuraamaan tiiviisti vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita samalla kun otetaan käyttöön yläindikaattoreita ympäristön eri elementtejä koskevien tavoitteiden osalta.

1.7

ETSK on Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa yhtä mieltä siitä, että saastuttaja maksaa periaate olisi määriteltävä selkeästi. Avoimuuden ja kattavuuden nimissä taloudellisten kustannusten ja yhteiskunnallisten hyötyjen punnitsemisen lisäksi olisi analysoitava myös indikaattoreita, joilla mitataan yhteiskunnallisten kustannusten sekä yhteiskunnallisten ja ympäristöhyötyjen suhdetta. Ympäristöhyötyihin olisi luokiteltava muun muassa terveyteen ja ilmastonsuojeluun liittyvät hyödyt; vahingon kustannuksia mittaavassa menetelmässä olisi käytettävä ainoastaan enemmän suojelevia menetelmiä, kuten OECD:n/Yhdysvaltojen hintatasoon mukautettua Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tilastollista elämän arvoa mittaavaa menetelmää.

1.8

ETSK:n mielestä haasteena ei ole niinkään uraauurtavien tekniikoiden kehittäminen (innovointi) vaan niiden käyttöönotto teollisessa mittakaavassa. Eräs keskeinen este voi liittyä siihen, että ulkoisia kustannuksia ei oteta huomioon. Vahingon kustannuksia koskevan menetelmän soveltamisesta syntyvät varat voitaisiin ohjata uuteen EU:n rahastoon, jolla pyrittäisiin vähentämään pilaantumista ja tukemaan teollisuuden muutosta, tai muihin, olemassa oleviin rahastoihin, kuten nykyaikaistamis- ja innovointirahastoihin. Toiminnanharjoittajien olisi sen jälkeen voitava hakea rahoitusta näistä varoista tarjouskilpailumenettelyssä. Näin tarjottaisiin kannustimia EU:n vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi tarvittavalle muutokselle. Tässä yhteydessä on huolehdittava siitä, että muutos tukee paikallista ja kestävää talouden uudelleenkehitystä ja on täysin sopusoinnussa sosiaalisesti hyväksyttävän oikeudenmukaisen siirtymän kanssa. Tukea olisi myönnettävä teollisuudenaloille ja palveluille, jotka todella edistävät EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että kaikkia siirtymän tukemiseen tarkoitettuja varoja on hallinnoitava EU:n tasolla siten, että vältetään mahdolliset valtiontukijärjestelmät ja edistetään yhdenmukaistettua yleiseurooppalaista järjestelmää, joka on EU:n sisämarkkinaperiaatteen mukainen.

1.9

ETSK pitää ilmastonsuojelua tärkeänä ja katsoo, että kehyksessä säädetään yhdistetystä lähestymistavasta, jossa kaikki käytettävissä olevat välineet on otettu huomioon. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden toteuttaminen ei saisi riippua siitä, onko toimenpide ilmastonsuojelun kannalta perusteltua. ETSK tukee vahvasti yhdistettyä lähestymistapaa sekä politiikkojen yhdenmukaisuutta, millä saadaan aikaan liitännäishyötyjä. Direktiivin 9 artiklan 1 kohdassa rajoitetaan jäsenvaltioiden mahdollisuutta määrätä lisätoimenpiteitä EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluville toiminnanharjoittajille, ja siksi tämä säännös suositellaan poistamaan. Vaikka säännös poistettaisiin, teollisuuteen ei sovellettaisi välittömästi kasvihuonekaasupäästöjen raja-arvoja.

1.10

ETSK katsoo, että eurooppalaisen turvaverkon päivittäminen viimeisimpien ja nykyaikaisten parasta käytettävissä olevaa tekniikka koskevien vaatimusten mukaisesti voisi merkittävästi tehostaa parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöönottoa ja lisätä yleisiä hyötyjä erityisesti suurten polttolaitosten tapauksessa.

1.11

ETSK korostaa myös tarvetta parantaa tasapuolisia toimintaedellytyksiä: jätteenpoltossa päästöjen raja-arvoja on noudatettava varsinaisen toiminta-ajan kuluessa, ja suurten polttolaitosten toiminnanharjoittajat voivat puolestaan jättää huomiotta käynnistyksen ja alasajon aikana syntyvät päästöt. ETSK katsoo, että toiminnan jatkamista puhdistinlaitteiden rikkouduttua ei voida hyväksyä.

1.12

Direktiivin oikeasuhtaisen ja mahdollisimman kustannustehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi ETSK suosittaa painokkaasti, että direktiivin soveltamisalaa mukautetaan laajaperäisen karjankasvatuksen osalta sen perusteella, mikä on eläintiheys rehuhehtaaria kohden. Laidunkasvatus olisi otettava asianmukaisesti huomioon.

1.13

Ehdotuksessa esitetään joitakin keinoja parantaa noudattamisen arviointia, mutta tätä koskevat yksityiskohdat tullaan esittämään täytäntöönpanosäädöksessä, joka on määrä antaa vasta kahden vuoden kuluttua uuden direktiivin voimaantulosta. ETSK:n mielestä tämä on aivan liian myöhään – jo nyt olisi asetettava säännöksiä, joissa edellytetään tarkkailulaitteiden vähimmäistason kalibrointitiheyttä, ja vaatimuksia, joiden mukaan mittausten epätarkkuus ei saa ylittää huippuluokan mittauslaitteilla saavutettavaa tasoa.

1.14

ETSK näkee jotain etua siinä, että pyritään suurempiin kuin vain asteittaisiin parannuksiin laitosten tasolla, sillä tavoitteena on nopeampi ja perusteellisempi siirtymä tuotantomenetelmien osalta. Painopisteiksi ehdotetaan seuraavia toimintoja: energian tuotanto ja säästäminen, veden laatu ja vedenjakelupalvelut, kasvi-/eläinvalkuaisen ja muiden elintarvikkeiden ja juomien tuotannon muutos, resurssien hallinta, huolta aiheuttavien kemikaalien korvaaminen sekä maaperän kunnostaminen ja hedelmällisyys.

Teollisuuspäästöportaalia (E-PRTR) koskevat huomautukset:

1.15

Ehdotuksessa ei hyödynnetä tilaisuutta säätää vuotuista vaatimustenmukaisuusraporttia varten jo nyt tuotettujen, vertailuun ja vaatimustenmukaisuuden seurantaan käytettyjen ympäristönsuojelun tasoa koskevien tietojen (teollisuuden päästödirektiivin 14 artiklan 1 kohta) tehokkaammasta käytöstä. Raportointivelvollisuuden mukainen yhdenmukaistettu ilmoituslomake, joka sisältäisi pakollisia osioita vuotuista vaatimustenmukaisuusraporttia varten, mahdollistaisi näiden tietojen automaattisen poiminnan EEA:n portaalista ja helpottaisi huomattavasti keskeisten ympäristönsuojelun tasoa koskevien tietojen saatavuutta EU:n tasolla useiden eri loppukäyttäjäryhmien kannalta.

1.16

ETSK korostaa, että ympäristönsuojelun tasoa koskevien tietojen saatavuus paranisi ympäristöjärjestelmään liittyvien osioiden osalta. E-PRTR-rekisterin yhteydessä esitetään jo nyt useita näitä osa-alueita (esim. resurssien ja veden uudelleenkäyttö, jätteen syntymisen ehkäiseminen, vaarallisten aineiden korvaaminen ja käyttö) koskevaa raportointia. Teollisuuden päästödirektiiviin liittyvän raportoinnin virtaviivaistaminen tietojen sisällyttämiseksi portaaliin vähentäisi näin ollen hallinnollista rasitetta ja lisäisi näiden tietojen hyödyllisyyttä.

1.17

Ilmoittamiskynnysten säilyttäminen lisää toimivaltaisten viranomaisten hallinnollista rasitetta, sillä tällöin niiden on tarkastettava lisäksi, ylittyvätkö epäpuhtauksia koskevat raja-arvot. Silloin kun seurantatietoja on olemassa, niitä olisi käytettävä ja niistä olisi näin ollen raportoitava, sillä muutoin menetetään kiinnostavaa tietoa niistä tekijöistä, joiden ansiosta päästöjen ilmoittamiskynnys on alittunut. ETSK on siksi eri mieltä ilmoittamiskynnyksistä.

1.18

Ilmoitettavien epäpuhtauksien luettelo on säilynyt muuttumattomana vuodesta 2004 lähtien. ETSK ei ole vakuuttunut siitä, että tunnistettujen huolta aiheuttavien epäpuhtauksien luetteloinnin siirtäminen myöhemmäksi on asianmukaista. Raportointivelvoitteet koskevat jo kaikkia 14 artiklassa yksilöityjä epäpuhtauksia. ETSK ei näe lisäarvoa siinä, että tekstissä ainoastaan viitataan jo luvan saaneisiin liitteessä XIV lueteltuihin erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin, kun taas teollisuuden päästödirektiivin säännökset koskevat ”vaarallisia aineita”. ETSK onkin sitä mieltä, että PRTR-asetuksen liitteessä II olisi lueteltava suoraan ja laajemmin aineita, joilla on huolta aiheuttavia ominaisuuksia, osana EU:n jätekoodien mukaista pakollista raportointia.

1.19

ETSK:n mielestä EEA:n portaalin olisi mahdollistettava ympäristön pilaantumisen ja epäpuhtauksien ehkäisemiseen liittyvien luparajojen vertailu samankaltaisten laitosten välillä, mieluiten maailmanlaajuisella tasolla. ETSK suosittelee teollisuuden päästödirektiiviin / parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan ja ympäristöjärjestelmään liittyvien vaatimusten nojalla jo nyt tuotettujen tietojen integrointia. Epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn pöytäkirjan 1 artiklassa viitataan PRTR-rekisterien kolmeen tavoitteeseen: kansalaisten tiedonsaannin parantamiseen, joka myös helpottaa yleisön osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon, sekä ympäristön pilaantumisen estämisen ja vähentämisen edistämiseen. Näistä tavoitteista kahteen viimeksi mainittuun ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota.

1.20

ETSK katsoo myös, että ympäristötehokkuuden vertailun ja vaatimusten noudattamisen edistäminen EU:n tasolla, tietotekniikan ylläpidon ja neuvontapalvelujen luominen sekä tätä varten toteutettavat yhteiset toimet (talousarvio ja välineet) edistäisivät loppukäyttäjäryhmien etuja paljon laajemmin ja monipuolisemmin sekä kannustaisivat teollisuutta vaihtamaan entistä aktiivisemmin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen liittyviä hyviä käytäntöjä.

2.   Tausta

2.1

Teollisuuden päästödirektiivi eli direktiivi 2010/75/EU on EU:n tärkein väline ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi yhtenäisesti sen lähteellä ja laajamittaisen teollisen toiminnan yleisen ympäristönsuojelun korkean tason saavuttamiseksi. Näin ollen tässä direktiivissä piilee mahdollisuus määrittää itse julkistettu nollapäästötavoite konkreettisesti, ja lisäksi se edistää terveyttä. Direktiivin uudelleentarkastelu on testi, jonka avulla EU:n päätöksentekijät voivat osoittaa suhtautuvansa vakavasti EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden toteuttamiseen käytännössä erityissäännösten avulla.

2.2

Arviointi sai alkunsa EU:n vihreän kehityksen ohjelmasta. Tiettyjen teollisten toimijoiden ammattijärjestöjen edustajien ja muiden kansalaisyhteiskunnan edustajien välillä mutta myös asianosaisten alan sidosryhmien keskuudessa on näkemyseroja.

2.3

Tarkastelun kohteena on teollisuuden päästödirektiiviä koskeva tarkistettu ehdotus yhdessä epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 166/2006 (2) kanssa, jolla pannaan täytäntöön vuonna 2006 tehty YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) Århusin sopimuksen päästö- ja siirtorekistereitä koskeva pöytäkirja (3).

2.4

Teollisuuden päästödirektiiviä koskevan tarkistetun ehdotuksen yleiskatsaus: Euroopan komission mukaan tavoitteena on muuttaa lainsäädäntö tulevaisuuteen suuntautuneeksi kehykseksi vihreän siirtymän edellyttämän teollisuuden muutoksen tukemiseksi. Ehdotuksen perustan muodostavat keskeiset osa-alueet ovat: 1. Tehokkuuden parantaminen, 2. Innovointi, 3. Resurssit ja kemikaalit sekä 4. Hiilestä irtautuminen. Näiden keskeisten osa-alueiden täytäntöönpano riippuu suoraan teollisuuden päästödirektiivin soveltamisalasta, joka esitetään sen liitteessä I ja jota voitaisiin pitää viidentenä osa-alueena.

2.5

Tarkistetun E-PRTR-ehdotuksen yleiskatsaus: Teollisuuslaitosten ympäristötietojen ilmoittamisesta ja teollisuuspäästöportaalin perustamisesta annetun tarkistetun asetusehdotuksen tarkoituksena on parantaa raportointivirtojen integrointia keskitetyn sähköisen tietokannan (EEA:n teollisuuspäästöportaali (4)) ja resurssien käyttöä koskevan raportoinnin avulla sekä asettamalla tiedot asiayhteyteen. Ehdotuksen on tarkoitus kattaa vähintään 90 prosenttia päästötiedoista. Pilaavien aineiden luetteloa ja päästöjen ilmoittamiskynnyksiä ei ole muutettu.

3.   Yleiset huomiot (teollisuuden päästödirektiivi)

3.1

Kansalaisyhteiskunnan tärkeimmät odotukset (5) ovat ilmastonsuojelun toteutuminen yhdistetyn lähestymistavan avulla (ohjaus ja valvonta sekä päästökauppajärjestelmä), direktiivin soveltamisalan uudelleenmuotoilu, muutosta ohjaavat suorituskykyindikaattorit, joustavuuden rajoittaminen ja kunnianhimon lisääminen lupien yhteydessä sekä parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittäminen tulevaisuuteen katsoen ja asettaen etusijalle yleinen etu.

3.2

Teollisuuden näkökannoissa on enemmän kirjavuutta.

3.2.1

Kaikkiin osa-alueisiin liittyvästä viidennestä tavoitteesta (ks. edellä oleva kohta 2.4) puuttuu kuitenkin keskeinen osatekijä, nimittäin uusiutuvan energian tarve energiatehokkuuden rinnalla.

3.2.2

Tarvitaan vertailevaa analyysia, jotta vältetään samoja päästöjä koskeva yhdenmukaistamaton moninkertainen (2–4-kertainen) lainsäädäntö, joka voisi aiheuttaa sekaannusta. Esimerkiksi energiankantajien osalta päästökauppajärjestelmä näyttäisi olevan motivoivampi vaihtoehto kuin muut rinnakkaiset säännöt.

3.2.3

Lupaprosessia olisi virtaviivaistettava, tehostettava ja yksinkertaistettava. Menettelyn nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi on kehitettävä viranomaisten valmiuksia ja parannettava prosessin valmistelua. Lupahakemustiivistelmää koskeva ehdotus voi kenties auttaa ratkaisemaan nämä kysymykset.

3.2.4

Seuraamusten (kielteinen motiivi) ja kannustimien välillä tarvitaan herkempi tasapaino, ja on suosittava kannustimia, jotta pilaantumisen ehkäisemisen/vähentämisen saralla saavutetaan tuloksia nopeammin.

3.3

Työntekijöiden edustajajärjestöt suhtautuvat ehdotukseen myönteisesti: työntekijät ovat sitoutuneet teollisuuden vihreään muutokseen ja muistuttavat, että kyseessä ei ole niinkään teknologinen vaan yhteiskunnallinen haaste. On huolehdittava asianmukaisesti siitä, että laajempi yleisö ja työntekijät hyötyvät EU:n vihreän kehityksen ohjelman toteuttamiseksi tarvittavista laajemmista pilaantumisen ehkäisemistoimista ja että nämä toimet ovat täysin sopusoinnussa oikeudenmukaisen siirtymän kanssa. Työntekijäjärjestöt katsovat, että ympäristönsuojelua ja ihmisten terveyttä koskevat tiukemmat EU:n säännöt ovat työvoiman edun mukaiset ja tukevat korkealaatuisten työpaikkojen syntymistä, kun teollisuudesta itsestään tulee kestävä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Ruotsin siirtymä vihreään teräkseen. Tiukemmat pilaantumista koskevat normit voivat auttaa houkuttelemaan investointeja, joiden avulla EU:n teollisuuden infrastruktuuri kykenee saavuttamaan nollapäästötavoitteen. Työntekijäjärjestöt kannattavat teollisuustoiminnan yhteydessä tuotettujen ja käytettävien vaarallisten aineiden korvaamiseen tähtäävien toimien nopeuttamista, ja siten ne kannattavat myös avoimuuden lisäämistä ja käyttäjäystävällistä tiedonsaantia kemikaalien hallintajärjestelmistä.

4.   Erityishuomiot (teollisuuden päästödirektiiviä koskeva tarkastelu)

4.1   Osa-alue 1: Parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttöönottoa koskevien vaatimusten tiukentaminen lupavaiheessa

4.1.1

Ehdotuksessa tunnustetaan, että eräs merkittävimmistä epäonnistumisista on se, että suurin osa lupaehdoista noudattaa löyhimpiä kulloistenkin parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästö-/ympäristönsuojelun tasojen sallimia pilaantumistasoja (15 artiklan 3 kohta). Tarkistetussa 15 artiklan 3 kohdassa ehdotetaan uudeksi oletusarvoiseksi käytännöksi, että lupien myöntäjät vahvistavat ”mahdollisimman tiukat päästöjen raja-arvot, jotka vastaavat alhaisimpia päästöjä, jotka voidaan saavuttaa laitoksessa soveltamalla parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa”. ETSK pitää tätä selvennystä tervetulleena ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi pilaantumisen lähteellä ja katsoo sen olevan linjassa teollisuuden päästödirektiivin kanssa. Luvan myöntämisvaiheessa on otettava huomioon tarkka soveltamisala sekä teknologian rajat asiaankuuluvan parhaan käytettävissä olevan tekniikan vertailemiseksi.

4.1.2

Viittaamalla viimeisessä kohdassa vaihteluväliin ”tiukan mutta teknisesti toteutettavissa olevan” välillä tekisi tekstistä sisäisesti johdonmukaisen ja yhdenmukaisemman EU:n vihreän kehityksen ohjelman kanssa.

4.1.3

Ehdotuksen mukaan toiminnanharjoittajan on analysoitava ”mahdollisuutta saavuttaa” parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen vaihteluvälin ”tiukimmat vaatimukset” sekä osoitettava ”paras tehokkuus, joka laitoksessa voidaan saavuttaa soveltamalla BAT-päätelmissä kuvattua parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa”. Tätä säännöstä on selvennettävä (ks. suositukset).

Poikkeuksia koskeva säännös (15 artiklan 4 kohta)

4.1.4

Viittauksella, jossa kielletään kaikki sellaiset poikkeukset, jotka voivat vaarantaa ympäristönlaatunormin noudattamisen, muunnetaan ennalta varautuva ja ennaltaehkäisevä lähestymistapa selkeämpään oikeudelliseen sanamuotoon, ja se saa siksi kannatusta, kuten myös seurantaa koskevien lisävaatimusten asettaminen vastaanottavaan ympäristöön kohdistuvien vaikutusten mittaamiseksi.

Selventävä menetelmä kustannus-hyötyanalyysin tekemiseksi

4.1.5

Uudessa liitteessä II ehdotetaan kustannus-hyötyanalyysimenetelmää osana uusia periaatteita, joita on noudatettava poikkeuksia myönnettäessä. Ympäristöhyötyihin olisi luokiteltava muun muassa terveyteen ja ilmastonsuojeluun liittyvät hyödyt; vahingon kustannuksia mittaavassa menetelmässä olisi käytettävä ainoastaan enemmän suojelevia menetelmiä, kuten OECD:n/Yhdysvaltojen hintatasoon mukautettua EEA:n tilastollista elämän arvoa mittaavaa menetelmää (ETC/ATNIn raportti nro 4/2020 (6)).

4.1.6

Parannettua kustannus-hyötyanalyysimenetelmää olisi käytettävä myös seuraamusten ja korvausten tason määrittämiseen sekä sen määrittämiseen, mitä olisi pidettävä ”taloudellisesti kannattavana” parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa määritettäessä. Tätä menetelmää voitaisiin käyttää myös ulkoisten kustannusten huomioon ottamiseksi järjestelmällisesti, mikä mahdollistaisi myös lisävarojen tuottamisen, ja näillä varoilla voitaisiin tukea uuden läpimurtoteknologian käyttöönottoa.

Jätevedenpoistoa koskevat huomautukset

4.1.7

Ympäristön suojelun vastaavan tason saavuttamista koskevia vaatimuksia jäteveden epäsuorien päästöjen tapauksessa on tiukennettu (15 artiklan 1 kohta). Suurin osa sidosryhmistä, nimittäin kansalaisyhteiskunta ja vesihuoltoala, kannattaa hyvin pitkälti ehdotukseen sisältyviä muutoksia, sillä siinä asetetaan lisää ehtoja sille, missä tilanteissa epäsuorat jätevesipäästöt ovat sallittuja. On myönteistä, että pilaantumisen aiheuttaman kuormituksen osalta korostetaan vastaavan tason saavuttamista ja että tämä ei rajoita missään olosuhteissa 18 artiklan (ympäristönlaatunormien noudattaminen) soveltamista. Laimentamisen kieltämiseksi voitaisiin käyttää tiukempaa sanamuotoa, ja tiettyjen heikosti biohajoavien epäpuhtauksien osalta olisi otettava käyttöön täyskielto vesiensuojeluun sovellettavan huonontumista koskevan velvoitteen mukaisesti.

4.1.8

Säännös voisi tuottaa enemmän lisäarvoa, jos biologisen eliminoitavuuden / biohajoavuuden tavoitearvo asetettaisiin missä tahansa päästöjen syntymisvaiheessa.

Joustavuuden rajoittaminen EU:n turvaverkon päivittämisen avulla

4.1.9

Jos ruskohiiltä käyttäviltä suurilta polttolaitoksilta edellytettäisiin, etteivät ne saa ylittää parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvää tiukempaa päästötasoa, pelkästään tällä olisi voitu välttää vuosittain vähintään 42,2 miljardin euron verran terveysvahinkojen aiheuttamia kustannuksia. Liitteessä V esitetyt sitovat vähimmäisvaatimukset perustuvat vuosien 2000 ja 2001 päästötietoihin, ja siksi liitteessä V säädettyjä päästöjen raja-arvoja sekä vaatimustenmukaisuuden valvontajärjestelmää koskevia säännöksiä olisi ETSK:n mielestä muutettava, jotta ne olisivat yhdenmukaisia vuodelta 2017 peräisin olevassa, suuria polttolaitoksia koskevassa tarkistetussa BREF3-vertailuasiakirjassa esitettyjen, suuria kivi-/ruskohiilen polttolaitoksia koskevien tiukkojen parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien energiatehokkuustasojen ja parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen kanssa. Ehdotuksessa ei lainkaan perustella sitä, miksi vanhentunutta EU:n turvaverkkoa ei ole tarkistettu.

Muut teollisuuden päästödirektiivin tavoitteiden vaikuttavuutta heikentävät puutteet

4.1.10

Säädöstekstin 18 artiklassa (ympäristönlaatunormit) olisi määritettävä selkeämpiä toimenpiteitä (esim. toiminnan rajoittaminen) tulosperusteisine velvoitteineen, jotta varmistettaisiin, että toimivaltainen viranomainen on velvollinen toteuttamaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä (esim. ympäristönlaatunormien noudattamiseen liittyvä ”turvallisuuspuskuri”), 21 artiklan 5 kohdassa olisi hyvä viitata nimenomaisesti kansallisiin ilmansuojeluohjelmiin, kansallisiin energia- ja ilmastosuunnitelmiin ja WHO:n ilmanlaatua koskeviin suuntaviivoihin (7), ja 3 artiklan ensimmäisen kohdan 6 kohtaa olisi muutettava vastaavasti.

Tasapuolisten toimintaedellytysten vahvistaminen, ympäristönsuojelun tasoa koskevat tiedot ja vaatimusten noudattamisen edistäminen

4.1.11

Ehdotuksessa ei ole hyödynnetty tilaisuutta säätää vuotuista vaatimustenmukaisuusraporttia varten jo nyt tuotettujen ympäristönsuojelun tasoa koskevien tietojen (teollisuuden päästödirektiivin 14 artiklan 1 kohta) tehokkaammasta käytöstä. Raportointivelvollisuuden mukainen yhdenmukaistettu ilmoituslomake, joka mahdollistaisi näiden tietojen automaattisen poiminnan EEA:n portaalista, helpottaisi huomattavasti keskeisten ympäristönsuojelun tasoa koskevien tietojen saatavuutta.

4.1.12

ETSK:n mielestä jo nyt olisi asetettava vaatimusten noudattamista edistäviä säännöksiä, joissa säädettäisiin esimerkiksi tarkkailulaitteiden vähimmäistason kalibrointitiheydestä ja edellytettäisiin, että mittausten epätarkkuus ei saa ylittää huippuluokan mittauslaitteilla saavutettavaa tasoa.

Århusin yleissopimuksessa määrättyjen oikeuksien vahvistaminen

4.1.13

Joihinkin yleisön osallistumiseen ja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuteen liittyviin näkökohtiin on tehty parannuksia, minkä taustalla on muun muassa eräs Århusin yleissopimuksen valvontakomitean käsittelemä tapaus (8). Tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeussuojan saatavuuteen liittyvät 25 artiklassa säädetyt uudet takeet ovat tervetulleita. ETSK katsoo kuitenkin, että 25 artiklan säännöstä olisi muutettava siten, että se koskisi kaikkia teollisuuden päästödirektiivin soveltamisalaan liittyviä, ei ainoastaan 24 artiklaan liittyviä toimia ja laiminlyöntejä. Lisäksi olisi tutkittava huolellisesti ja järjestelmällisesti, onko tiedot määritetty liikesalaisuuksiksi asiaankuuluvan Århusin kehyksen mukaisesti ja missä määrin.

4.2   Osa-alue 2: ”Innovoinnin tukeminen”

4.2.1

ETSK:n mielestä ehdotus ei tarjoa selkeitä välineitä ja kannustimia merkityksellisen innovoinnin edistämiseksi. Ensinnäkin on epäselvää, mitä tällä innovoinnilla on tarkoitus saavuttaa, koska keskeiset suorituskykyindikaattorit ja tulostavoitteet puuttuvat. Ehdotus sisältää joitakin säännöksiä, jotka ohjaisivat ”uusien tekniikoiden” käyttöönottoa. Perusteet, joiden pohjalta määritetään, mikä on uutta tekniikkaa, perustuvat kuitenkin pelkästään teknologisen valmiuden tasoihin.

4.2.2

ETSK korostaa, että vuodelle 2050 asetettu muutoksen saavuttamisen määräaika on ristiriidassa pilaantumisen ja päästöjen vähentämistä koskevien EU:n tavoitteiden ja maapallon asettamien rajojen kanssa. Nyt olisi määriteltävä välitavoitteet ja keskeiset suorituskykyindikaattorit tieteellisen prosessin avulla, ja kansalaisjärjestöt ja muut asiaankuuluvat sidosryhmät olisi otettava nimenomaisesti mukaan niiden määrittelyyn.

4.2.3

Muille sidosryhmille olisi annettava virallinen rooli muutossuunnitelmien laatimisessa ja EU:n BREF-vertailuasiakirjoihin liittyvässä tietojenvaihdossa. INCITE-keskusta (teollisuuden muutosta ja päästöjä käsittelevä innovaatiokeskus) koskevassa säännöksessä mainittujen sidosryhmien luettelo, johon myös EEA kuuluu, on asianmukaisempi. Lisäksi olisi kannustettava ottamaan tasapuolisemmin mukaan eri eturyhmiä sekä tiedeyhteisö ja muita terveydensuojelun parissa toimivia kansalaisjärjestöjä.

4.2.4

ETSK:n mielestä olisi kehitettävä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita, joille on asetettu selkeät aikasidonnaiset toimintatavoitteet, ja ne voitaisiin lisätä esimerkiksi teollisuuden päästödirektiivin liitteeseen III, joka koskee parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelyperusteita. Näitä keskeisiä suorituskykyindikaattoreita voitaisiin käyttää BREF-vertailuasiakirjojen yhteydessä tehtävien arviointien sekä muutossuunnitelmaprosessin ohjenuorana. Nämä arvioinnit olisi toteutettava osana hyvin suunniteltua ja oikea-aikaista prosessia, joka sisältää ennakoitavissa olevia virstanpylväitä, jotta mahdollistetaan varhaisten signaalien havaitseminen ja asianmukainen tuki suunnittelulle.

4.2.5

ETSK ehdottaa, että otetaan käyttöön vähimmäistason periaatteet, joilla varmistetaan, että pilaantumista pyritään mieluummin ehkäisemään kuin vähentämään, sekä toteutetaan tarkastelu sen selvittämiseksi, voidaanko säännöstöä noudattaa ja asetetut nollapäästötavoitteet saavuttaa määritetyllä (uudella) tekniikalla.

4.3   Osa-alue 3: Resurssit ja kemikaalit

4.3.1

Direktiivin 15 artiklan 3 a kohta, jonka mukaan ympäristönsuojelun tason raja-arvojen on oltava parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvien päästötasojen ja muiden ympäristötehokkuuden tasojen mukaiset, ei ole riittävän johdonmukainen sen kanssa, että toiminnanharjoittajia vaaditaan käyttämään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, vaan raja-arvojen olisi noudatettava parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan liittyvää tiukempaa, uusille laitoksille asetettua päästö-/ympäristönsuojelun tasoa silloin, kun BAT-päätelmissä tehdään tällainen ero. ETSK suhtautuu myönteisesti parhaan käytettävissä olevan tekniikan vahvempaan rooliin resurssien käytössä. Paras käytettävissä oleva tekniikka paitsi hyödyttää ympäristöä ja ihmisten terveyttä on myös järkevää toiminnanharjoittajien liiketoiminnan kannalta.

4.3.2

Työntekijöiden edustajajärjestöt ja kansalaisjärjestöt korostavat myös vaarallisten aineiden korvaamisen ja ennaltaehkäisyn hyötyjä, sillä näin vähennetään viime kädessä ammattitautien, kuten syövän (yleisin työperäinen kuolinsyy), esiintyvyyttä. ETSK korostaa, että ympäristönsuojelun tasoa koskevien tietojen saatavuutta ja tulkintaa parannettaisiin sisällyttämällä nämä tiedot suoraan EEA:n portaaliin.

4.4   Osa-alue 4: Hiilestä irtautumisen tukeminen

4.4.1

Ehdotuksessa ei ole onnistuttu muuttamaan teollisuuden päästödirektiiviä ilmastonsuojelun kannalta tehokkaaksi. ETSK pitää ilmastonsuojelua tärkeänä. ETSK tukee vahvasti yhdistettyä lähestymistapaa sekä politiikkojen yhdenmukaisuutta, millä saadaan aikaan liitännäishyötyjä.

4.4.2

Kansalaisyhteiskunta on ehdottanut seuraavien säännösten lisäämistä teollisuuden päästödirektiivin tekstiin: ilmastoneutraalius olisi lisättävä täydentäväksi parhaan käytettävissä olevan tekniikan määrittelyperusteeksi, 9 artiklan 1 kohta olisi poistettava, ja hiilestä irtautumista koskevat toimenpiteet olisi sisällytettävä myös muutossuunnitelmiin (esim. 100 g CO2eq/kWh 1. tammikuuta 2035 alkaen ja 0 g CO2eq/kWh viimeistään vuonna 2040). Lisäksi olisi otettava käyttöön pakollisia sähköistämistä ja polttoaineen vaihtamista koskevia velvoitteita.

4.4.3

Teollisuus on tästä eri mieltä: se noudattaisi mieluummin tapauskohtaista lähestymistapaa, kunnes tehostetun EU:n päästökauppadirektiivin mahdolliset vaikutukset ovat nähtävillä. Teollisuus kannattaa komission ehdotusta siirtää uudelleentarkastelu vuoden 2028 puoliväliin. Tärkeimpänä perusteena mainitaan se, että EU:n päästökauppajärjestelmä on toiminnanharjoittajille joustavampi, jolloin ne voivat itse päättää, mitkä toimenpiteet ovat kustannustehokkaita toteuttaa.

4.5   Soveltamisalan uudelleenmuotoilu/laajentaminen (alakohtaiset huomautukset)

Intensiivinen karjankasvatus (nautakarjan huomioon ottaminen, siipikarjaa ja sikoja koskevat tarkistetut kynnysarvot)

4.5.1

Komissio on ehdottanut teollisen karjankasvatuksen osalta joitakin eläinyksikköihin (9) perustuvia muutoksia. Komissio odottaa tähän liittyvien terveyshyötyjen olevan 5,5 miljardia euroa vuodessa, kun taas säännösten noudattamisesta arvioidaan koituvan kustannuksia noin 265 miljoonaa euroa.

4.5.2

Suurimmat muutokset liittyvät lupajärjestelmään: uutena lisätyssä luvussa VI a ehdotetaan ”kevyttä” lupajärjestelmää. ETSK:lle ei ole selvää, miten pilaantumista voidaan vähentää pelkästään laajentamalla soveltamisalaa. Toimintasääntöihin (70 i artikla) liittyviä toimenpiteitä ei ole vielä määritelty, ja niihin sovellettaisiin komission delegoitua säädöstä noudattamisen määräajan ulottuessa vuoteen 2030.

4.5.3

Kansalaisyhteiskunnan suurimmat huolenaiheet liittyvät siihen, että jäsenvaltiot voisivat käyttää rekisteröintijärjestelmää, joka olisi ristiriidassa lupamenettelyissä tapauskohtaisesti asetettujen vaatimusten kanssa (esim. vastaanottavan ympäristön tila erityisesti nitraattien ja lannan levityksen näkökulmasta). Tämä olisi askel taaksepäin tällä hetkellä teollisuuden päästödirektiivin toimintaluokkaan 6.6 (siat ja siipikarja) kuuluvan toiminnan osalta. Tekstistä puuttuu yksiselitteinen maininta siitä, että ympäristönlaatunormeja ja maan vastaanottokapasiteettia on noudatettava. Tekstissä olisi käsiteltävä myös vesiviljelystä johtuvaa pilaantumista. Lisäksi luvussa VI a (70 f artikla) käytetään epämääräisiä sanamuotoja ”merkittävyyden” yhteydessä.

4.5.4

Asianosaiset edustajajärjestöt ovat esittäneet seuraavat näkemykset: Karjankasvatuksen sisällyttäminen soveltamisalaan vaikuttaa ennenaikaiselta. Lannanlevitykseen liittyviä päästöarvoja ei voi mitata tarkasti, vaan ne pikemminkin arvioidaan tuotannossa käytetyn ravinnon perusteella, mutta arviotkin vaihtelevat yli 100 prosenttia keskiarvon molemmin puolin, ja epävarmuus on vieläkin suurempaa laidunkasvatuksen osalta, jossa päästöt hajaantuvat. Yhteisen tutkimuskeskuksen analyysitutkimusta ei ole saatavilla tai edes mainittu luettelossa, eikä toiminnanharjoittajilla ei myöskään ole riittävää tietämystä ja valmiuksia kerätä, toimittaa ja raportoida tämäntyyppisiä tietoja.

4.5.5

Teollisuuden päästödirektiivin tavoitteena on saavuttaa yleisesti korkea ympäristönsuojelun taso teollisissa suurlaitoksissa. Komission ehdotus merkitsee sitä, että vastaisuudessa teollisuuden päästödirektiivin säännökset koskevat jo 150:n (ns. kynnysarvo) tai sitä useamman eläinyksikön maatiloja kasvatusmenetelmästä riippumatta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että monet perhetilat kuuluvat direktiivin piiriin ja niihin on siis määrä soveltaa samaa järjestelmää kuin suuriin teollisuuslaitoksiin (esimerkiksi sementin- tai teräksentuotantolaitoksiin). Direktiivin oikeasuhtaisen ja mahdollisimman kustannustehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi ETSK suosittaa painokkaasti, että karjatiloihin sovellettavaa kynnysarvoa nostetaan tuntuvasti kasvatusmenetelmien uuden asianmukaisen vaikutustenarvioinnin perusteella.

4.5.6

ETSK katsoo, että toimintasääntöjen (70 i artikla) sisältöä olisi selvennettävä niiden sääntöjen osalta, jotka olisivat tehokkaimpia pilaantumisen ehkäisemistä koskevien ilmoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, varmistaen samalla, että säännöt ovat oikeasuhteisia toiminnanharjoittajien kannalta. Tässä yhteydessä tehdään ero sen suhteen, pidetäänkö eläimiä sisätiloissa vain kausittain ja minkä tyyppisiä toimenpiteitä lannankäsittelyn osalta olisi toteutettava. ETSK suosittelee tarjoamaan lisäkannustimia sellaisille karjatiloille, jotka osoittavat noudattavansa parhaita ympäristökäytäntöjä, etenkin luonnonmukaisia ja muita sellaisia viljelykäytäntöjä, joissa varmistetaan eläinten hyvinvointi ja joissa eläimet saavat olla vapaalla laitumella ja käytettävät rodut olisivat mieluiten paikallisia, paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneita tai harvinaisia rotuja. Uuden kehyksen olisi edistettävä kestäviä käytäntöjä, eikä se saisi kannustaa optimoimaan intensiivisiä karjankasvatusmenetelmiä esimerkiksi toteuttamalla ilman pilaantumisen osalta enemmän piipunpäätetoimenpiteitä. EMAS-järjestelmään liittyvä vuonna 2018 julkaistu alakohtainen viiteasiakirja, jossa esitetään ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat maatalousalalla (10), sisältää hyödyllisiä ideoita huipputason osaamista koskevista vertailuesimerkeistä, jotka voisivat toimia hyvänä perustana tätä koskevia vaatimuksia määriteltäessä.

4.5.7

Vesiviljely on monimutkainen ekosysteemi, joka tuottaa päästöjen lisäksi synergiaetua ympäristölle (mikroilmasto, lämpötilan säätely, ilmanlaatu, vesitalous, hiilen talteenotto, biodiversiteetti jne.), joten päästöjä ei voida arvioida erillään. Yksityiskohtaista Yhteisen tutkimuskeskuksen analyysitutkimusta ei ole saatavilla edes BREF-asiakirjojen luettelossa. Tarvitaan erittäin täsmällinen parhaan käytettävissä olevan tekniikan versioita koskeva määritelmä, koska olemassa on suuri määrä teknologioita, joista osa on ilmastoneutraaleja.

Kaivostoiminta

4.5.8

Komissio ehdottaa muutamien mineraali- ja metallikaivostoimintojen sisällyttämistä soveltamisalaan. ETSK kannattaa tätä, koska sillä voi olla merkittävä vaikutus ympäristöön ja se edistää hyödynnettävien luonnonvarojen ekologisesti järkevää ja mahdollisimman tehokasta etsintää ja siten se lisäisi toiminnan yleistä hyväksyntää. Kriittisten mineraalien kysynnän odotetaan kasvavan voimakkaasti EU:ssa, mikä lisää paineita lisätä kaivostoimintaa. Useimmissa tapauksissa tätä toimintaa säännellään jo nyt kansallisella tasolla, ja EU:n lähestymistapa edistäisi tasapuolisia toimintaedellytyksiä.

Gigawattituntiakkujen valmistuksen sisällyttäminen soveltamisalaan

4.5.9

Komission ehdotuksessa esitetään, että teollisuuden päästödirektiivin soveltamisalaan sisällytetään sellainen litiumioniakkujen valmistus ja akkukennojen/yksikköjen kokoaminen, jonka tuotantokapasiteetti on yli 3,5 GWh vuodessa. ETSK kannattaa näiden toimintojen sisällyttämistä soveltamisalaan siksi, että viimeaikaisten havaintojen perusteella näillä toiminnoilla voi olla erityisesti vedenkulutukseen ja vaarallisten metallien käyttöön liittyviä merkittäviä vaikutuksia. Liikenteen ja muiden käyttötarkoitusten sähköistymisen vuoksi tämä ala kasvaa nopeasti. On kuitenkin epäselvää, miksi alun perin ehdotettua 2,5 GWh:n kapasiteettikynnystä alennettiin viime hetkellä.

Kaatopaikkajäte

4.5.10

Komissio ehdottaa kaatopaikkoihin sovellettavien vaatimusten tiukentamista, joten soveltamisalaa ei tässä tapauksessa laajenneta. Parhaan käytettävissä olevan tekniikan käyttö kaatopaikkojen yhteydessä vähentäisi kaatopaikkojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia erityisesti metaanipäästöjen ehkäisemisen ja talteenoton yhteydessä. Kaatopaikkadirektiivi (11) on peräisin vuodelta 1999, ja toisin kuin direktiivissä todetaan, kaatopaikkojen osalta ei ole olemassa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa koskevia vaatimuksia. Lisäksi tekstissä mainitaan nyt nimenomaisesti, että biologinen jätteenkäsittely kattaa anaerobiset käsittelytoimet (5.3 kohta). ETSK suhtautuu myönteisesti molempiin näihin selvennyksiin.

5.   Yleiset huomautukset (E-PRTR-asetuksen tarkastelu)

5.1

PRTR-rekistereillä on oltava vähintään kolme toisiinsa liittyvää tavoitetta, jotka on määritelty epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevista rekistereistä tehdyn pöytäkirjan 1 artiklassa (ks. 1.19 kohta).

5.2

ETSK katsoo, että nykyaikaiset ja helppokäyttöiset integroidut tietoportaalit ovat avainroolissa seurattaessa saastumisen ehkäisemiseen ja julkiseen vastuuvelvollisuuteen liittyvää edistystä. ETSK pitää myönteisinä joitakin uusia säännöksiä, kuten panoksia (kulutus, materiaalit, vaikutukset toimitusketjussa) koskevaa järjestelmällistä raportointia, tietojen asettamista asiayhteyteen, hajapäästöjen raportointia, käyttäjäystävällisyyden maksimointia ja eri raportointivirtojen yhdistämistä, mutta sillä on myös vakavia huolenaiheita, jotka liittyvät yksityiskohtaisempiin vaatimuksiin (miten mahdollistetaan vertailu ja vaatimusten noudattamisen edistäminen).

6.   Erityiset huomautukset (E-PRTR-asetuksen tarkastelu)

6.1

ETSK ei ole vakuuttunut siitä, että tunnistettujen huolta aiheuttavien epäpuhtauksien luetteloinnin siirtäminen myöhemmäksi on oikea tapa edetä.

6.2

ETSK katsoo, että kansalaiset ovat oikeutettuja saamaan hyödyllistä tietoa tuotteiden ympäristöjalanjäljestä.

6.3

Euroopan komission esittämänä tavoitteena on ottaa talteen vähintään 90 prosenttia kunkin epäpuhtauden päästöistä ilmaan, veteen ja maaperään, mukaan lukien nollaraja ympäristölle tai ihmisten terveydelle erityisen vaarallisille aineille. Tämä on tervetullut tavoite.

6.4

Ilmoittamiskynnysten säilyttäminen lisää toimivaltaisten viranomaisten hallinnollista rasitetta. Silloin kun seurantatietoja on olemassa, niitä olisi käytettävä ja niistä olisi näin ollen raportoitava. Edellä selitetyn vuoksi ETSK on eri mieltä ilmoittamiskynnyksistä.

6.5

ETSK:n mielestä raportoinnin tehokkuutta ja vaikuttavuutta on varaa parantaa. Toiminnanharjoittajien olisi voitava raportoida seurantatiedot suoraan EEA:n portaaliin. Useimpien toiminnanharjoittajien seurantatiedot perustuvat jatkuvatoimiseen päästöseurantajärjestelmään (CEM). Monissa EU-maissa ja lisäksi myös Kiinassa ja Yhdysvalloissa CEM-järjestelmien raakadata asetetaan keskitetyn tietokannan kautta suoraan julkisesti saataville reaaliajassa (tai kuukauden kuluessa). EEA:n portaalissa tätä mahdollisuutta ei vielä ole. ETSK katsoo, että jos toiminnanharjoittajille mahdollistettaisiin tietojen suora etäraportointi EEA:n portaaliin, keventäisi tämä toimivaltaisten viranomaisten hallinnollista ja vaatimusten noudattamisesta aiheutuvaa rasitetta ja mahdollistaisi samalla tehokkaamman tiedonsaannin useille eri loppukäyttäjille. Toimivaltaisen viranomaisen vastuulla olisi edelleen tietojen vahvistaminen ja täytäntöönpanon valvonta erityisten käyttöoikeuksien kautta, ja tietojen yhteyteen voitaisiin lisätä merkintä niiden tilasta (odottaa vahvistusta / vahvistettu).

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1).

(3)  https://unece.org/environment-policy/public-participation/prtrs-protocol-text

(4)  https://industry.eea.europa.eu/

(5)  https://eeb.org/library/ngo-preliminary-assessment-of-the-european-commissions-proposal-for-revised-ied-and-e-prtr

(6)  https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-atni/products/etc-atni-reports/etc-atni-report-04-2020-costs-of-air-pollution-from-european-industrial-facilities-200820132017

(7)  https://www.who.int/news-room/feature-stories/detail/what-are-the-who-air-quality-guidelines

(8)  ACCC/C/2014/121 EU: https://unece.org/acccc2014121-european-union

(9)  Eläinyksikkökertoimet perustuvat komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 808/2014 liitteeseen II.

(10)  Komission päätös (EU) 2018/813, annettu 14 päivänä toukokuuta 2018, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009 mukaisesta alakohtaisesta viiteasiakirjasta, jossa esitetään ympäristöasioiden hallinnan parhaat toimintatavat, alakohtaiset ympäristönsuojelun tason indikaattorit ja vertailuesimerkkejä huipputason osaamisesta maatalousalalla (EUVL L 145, 8.6.2018, s. 1), https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32018D0813

(11)  Neuvoston direktiivi 1999/31/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, kaatopaikoista (EYVL L 182, 16.7.1999, s. 1), https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A12012M%2FTXT